FY9 · Lukiokohtainen opintojakso

Fysiikan ylioppilaskertaus

Kertaa, yhdistä ja harjoittele koetta varten.

Tämä on lukiokohtainen opintojakso (Kiviruukin lukio). Sen tavoitteet ja sisällöt perustuvat lukion omaan suunnitelmaan, eivät valtakunnallisiin moduuleihin FY1–FY8.

Rakenteilla. Opintojakson oppitunteja julkaistaan sitä mukaa kuin ne valmistuvat ja on tarkistettu. Laajuutta ja arviointia ei ole vielä vahvistettu.

Opintojaksolla kerrataan moduulien FY1–FY8 keskeiset ilmiöt, lait ja taidot ja harjoitellaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. Jokainen kertaustunti alkaa lähtötasotestillä ja päättyy alkuperäisiin, ylioppilaskokeen tyylisiin tehtäviin, joissa on mallivastaus ja pisteytysohje itsearviointia varten. Jokainen tehtävä kertoo, minkä luvun taitoja se käyttää, joten heikon kohdan voi kerrata suoraan alkuperäisestä luvusta.

Luvut ja oppitunnit

Opintojakson luvut järjestyksessä. Jokaisella luvulla on oma kysymyksensä, ja oppitunnit vastaavat siihen yhdessä.

Opintojaksossa on 16 oppituntia. Ensimmäinen tunti esittelee kokeen ja vastaustekniikan, tunnit 2–15 kertaavat moduulit kokeen sisältöjen järjestyksessä ja viimeinen tunti on harjoituskoe.

1. 1 · Koe ja kokeellisuus

   Mitä hyvä vastaus fysiikan ylioppilaskokeessa sisältää?

   Luku 1.1Ylioppilaskoe ja vastaustekniikka

   Miksi kaksi vastausta, joissa on sama lopputulos, voi saada aivan eri pisteet?
2. Luku 1.2Mittaaminen, epävarmuus ja kuvaajat

   Miksi kuvaajaan sovitetusta suorasta saatu tulos on yleensä luotettavampi kuin yhdestä mittauksesta laskettu?
3. Luku 1.3Kokeellinen työ ja sen arviointi

   Miksi hyvä koesuunnitelma kertoo jo ennen mittausta, kuinka luotettava tuloksesta tulee?

4. 2 · Energia ja lämpö

   Mihin energia menee, ja miten sen määrä lasketaan?

   Luku 2.1Energia, teho ja hyötysuhde

   Miksi sähköauton lataaminen kodin pistorasiasta kestää koko yön, vaikka akkuun mahtuu vähemmän energiaa kuin kymmeneen litraan bensiiniä?
5. Luku 2.2Lämpö ja olomuodon muutokset

   Miksi lumen sulattaminen juomavedeksi nuotiolla kestää niin kauan, vaikka lumi on vain vähän pakkasen puolella? Kumpi vie enemmän energiaa: sulattaminen vai sulamisveden kuumentaminen kiehuvaksi?
6. Luku 2.3Paine, kaasut ja lämpövoimakone

   Miksi auton renkaiden paine pitää tarkistaa, kun pakkanen kiristyy, vaikka renkaista ei ole vuotanut ilmaa?

7. 3 · Liike ja vuorovaikutus

   Miten voimat määräävät, miten kappale liikkuu?

   Luku 3.1Liike kuvaajina

   Miksi raitiovaunun nopeuskuvaajasta voi päätellä pysäkkien välisen matkan, vaikka kuvaajassa ei ole yhtään metriä?
8. Luku 3.2Newtonin lait ja voimakuvio

   Miksi auto saa peräkärryn liikkeelle, vaikka kärry vetää autoa taaksepäin yhtä suurella voimalla kuin auto vetää kärryä eteenpäin?
9. Luku 3.3Mekaaninen energia ja liikemäärä

   Miksi kaksi yhteen kytkeytyvää junanvaunua jatkavat hitaammin kuin ennen kytkeytymistä, vaikka mikään ei jarruta niitä?
10. Luku 3.4Tasapaino, ympyräliike ja gravitaatio

    Miksi lautasantenni voidaan suunnata kerran ja jättää paikalleen, vaikka televisiosatelliitti kiertää Maata noin $3\,\text{km/s}$:n nopeudella?

11. 4 · Värähtely ja aallot

    Mikä on yhteistä heilurille, äänelle ja vesiaalloille?

    Luku 4.1Värähtely, aallot ja ääni

    Miksi uinninvalvojan pillin vihellys kuuluu myös veden alle, ja muuttuuko ääni matkalla ilmasta veteen?

12. 5 · Sähkö ja magnetismi

    Miten sähkövaraukset, virrat ja kentät liittyvät toisiinsa?

    Luku 5.1Tasavirtapiirit ja sähköenergia

    Miksi mökin akku riittää pelkille LED-valoille yli viikoksi, mutta kylmälaukun kanssa vain vuorokaudeksi?
13. Luku 5.2Sähkökenttä ja kondensaattori

    Miksi ovenkahvasta pakkaspäivänä lyövä kipinä ei vahingoita, vaikka sen jännite on tuhansia voltteja?
14. Luku 5.3Magnetismi, induktio ja valo

    Miksi saaren mökeille tuleva sähkö kulkee merikaapelissa $20\,\text{kV}$:n jännitteellä, vaikka mökeissä käytetään $230\,\text{V}$:n jännitettä?

15. 6 · Moderni fysiikka

    Miksi valo ja aine käyttäytyvät toisinaan hiukkasina ja toisinaan aaltoina?

    Luku 6.1Kvantti-ilmiöt, ydin ja säteily

    Miksi kasvihuoneen kirkkaat punaiset kasvivalot eivät vaurioita kasvien eivätkä puutarhurin DNA:ta, vaikka niiden teho on kilowatteja, mutta heikkokin röntgensäteily voi vaurioittaa?

16. 7 · Harjoituskoe

    Miten jaan aikani ja valitsen tehtävät kokeessa?

    Luku 7.1Harjoituskoe

    Miksi kuuden tunnin koe kannattaa tehdä kerran kokonaan ennen oikeaa koetta?

YO-sekoitin

Kertaustuntien ja moduulien kaikki ylioppilaskokeen tyyliset tehtävät yhdellä sivulla, suodatettavina ja arvottavina.

• YO-sekoitin

Opintojaksolla opit

Työversio: tavoitteet tarkentuvat, kun opintojakson suunnitelma valmistuu.

• tunnistamaan tehtävän ilmiöt ja valitsemaan niihin sopivan fysikaalisen mallin
• kirjoittamaan täydellisen ratkaisun perusteluineen, yksiköineen ja järkevyystarkasteluineen
• laatimaan ja tulkitsemaan kuvaajia mittausaineistosta
• suunnittelemaan kokeen ja arvioimaan mittausten luotettavuutta
• yhdistämään eri moduulien ideoita uudessa tilanteessa
• arvioimaan omaa osaamistaan ja kertaamaan heikot kohdat

Valmistaudu jo nyt

Nämä jo julkaistut luvut tukevat opintojakson kokeellisia töitä.

• FY1 Mittaaminen ja mittauksen luotettavuusmittausepävarmuus ja tuloksen ilmoittaminen, joita jokainen laskutehtävä käyttää
• FY1 Graafinen esitys ja suoran sovittaminenkuvaajan laatiminen ja suoran sovittaminen, kokeen aineistotehtävien perusta