Värähtely, aallot ja ääni
Miksi uinninvalvojan pillin vihellys kuuluu myös veden alle, ja muuttuuko ääni matkalla ilmasta veteen?
Pohjatiedot
- Taajuus on jaksonajan käänteisluku, $f = \tfrac{1}{T}$luku Värähtelyn suureet: jaksonaika, taajuus ja amplitudi
- Jousen ja heilurin jaksonaika riippuu värähtelijän ominaisuuksistaluku Jousivärähtelijä ja heiluri
- Aallon nopeus on $v = f\lambda$, ja taajuuden määrää lähdeluku Aaltojen synty ja eteneminen
- Matkaero ratkaisee, vahvistavatko vai heikentävätkö aallot toisiaanluku Aaltojen yhteisvaikutus: superpositio ja interferenssi
- Äänen voimakkuus ilmoitetaan intensiteettitasona desibeleinäluku Intensiteetti ja desibeliasteikko
Pohdinta
Uimahallissa uinninvalvoja puhaltaa pilliin, jonka vihellyksen taajuus on $3{,}0\,\text{kHz}$. Yksi uimareista on juuri sukeltanut altaan pohjalle ja kuulee vihellyksen veden alla. Äänen nopeus on hallin lämpimässä ilmassa noin $350\,\text{m/s}$ ja vedessä noin $1500\,\text{m/s}$. Kokeessa tällainen tilanne voi olla tehtävän alku: luvut on annettu, mutta kaavaa ei.
Kuuleeko sukeltaja vihellyksen eri korkeudelta kuin pinnalla, ja kuinka pitkä äänen aallonpituus on ilmassa ja vedessä?
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 6 kysymystä
Lähtötaso 1: raskaampi keinuja
Lähtötaso 2: kaksinkertainen amplitudi
Lähtötaso 3: ääni ilmasta veteen
Lähtötaso 4: kaksi kaiutinta
Lähtötaso 5: kaksi ruohonleikkuria
Lähtötaso 6: ambulanssi ohittaa
Tutki
Kaksi pahviputkea
Keksitty esimerkkiaineisto · Keksitty esimerkki: taajuudet on laskettu putkien ominaistaajuuksista äänen nopeudella $343\,\text{m/s}$, ja niihin on lisätty mittausten kaltaista vaihtelua. Putken päätä ei ole korjattu.
Fysiikan tunnilla tutkittiin kahta samanlaista pahviputkea, joiden pituus on $0{,}600\,\text{m}$. Toinen putki seisoi toinen pää tiiviisti pöytää vasten, toista pidettiin ilmassa niin, että sen molemmat päät olivat auki. Kumpaakin putkea naputettiin, ja puhelimen taajuusanalyysisovellus näytti äänen spektrissä neljä selvää piikkiä. Luokan lämpötila oli $20\,{}^\circ\text{C}$.
| Piikki | A: $f\ (\text{Hz})$ | B: $f\ (\text{Hz})$ |
|---|---|---|
| 1 | $284$ | $142$ |
| 2 | $573$ | $430$ |
| 3 | $857$ | $713$ |
| 4 | $1146$ | $1001$ |
Päättele taajuuksien suhteista, kumpi putki seisoi pöytää vasten, ja määritä kummankin putken mittauksista äänen nopeus. Vastaa alla putken B luvulla. Mallivastauksessa verrataan molempia putkia.
Kuinka suuri äänen nopeus saadaan putken B taajuuksista?
Vihje 1: ohjaava kysymys
Mitä taajuussuhteita putkessa B on? Jaa jokainen taajuus pienimmällä.
Vihje 2: mikä yhteys
Suhteet ovat noin $1 : 3 : 5 : 7$, joten putki on toisesta päästä suljettu: $f_n = n \cdot \tfrac{v}{4L}$, kun $n = 1, 3, 5, 7$.
Vihje 3: välivaihe
$v = 4L \cdot \tfrac{f_n}{n}$. Laske $\tfrac{f_n}{n}$ jokaisesta piikistä ja käytä niiden keskiarvoa.
Näytä ratkaisu
Annettu
putken pituus $L = 0{,}600\,\text{m}$; putken B piikit $142\,\text{Hz}$, $430\,\text{Hz}$, $713\,\text{Hz}$ ja $1001\,\text{Hz}$; putken A piikit $284\,\text{Hz}$, $573\,\text{Hz}$, $857\,\text{Hz}$ ja $1146\,\text{Hz}$
Kysytty
äänen nopeus $v$ putken B mittauksista yksikössä $\text{m/s}$
Periaate
Putken ilmaan syntyy seisova aalto vain ominaistaajuuksilla. Putken B taajuudet suhtautuvat kuin $1 : 3{,}0 : 5{,}0 : 7{,}0$, eli mukana ovat vain perustaajuuden parittomat monikerrat. Siksi putki B seisoi pöytää vasten: suljetussa päässä on siirtymän solmu ja avoimessa kupu, joten putken pituus on pariton määrä aallonpituuden neljänneksiä (luku Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet). Jokainen piikki antaa perustaajuuden arvion $\tfrac{f_n}{n}$, ja niiden keskiarvo pienentää lukemisen satunnaisvaihtelun vaikutusta.
Kaava
$f_n = n \cdot \dfrac{v}{4L}$, kun $n = 1, 3, 5, 7$, joten $v = 4L \cdot \dfrac{f_n}{n}$
Muunnokset
Suureet ovat perusyksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$\tfrac{f_n}{n}$ on $142\,\text{Hz}$, $430\,\text{Hz} : 3 = 143{,}3\,\text{Hz}$, $713\,\text{Hz} : 5 = 142{,}6\,\text{Hz}$ ja $1001\,\text{Hz} : 7 = 143{,}0\,\text{Hz}$, keskiarvo $142{,}7\,\text{Hz}$. Siten
Vastaus
$v \approx 343\,\text{m/s}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten putken pituus $0{,}600\,\text{m}$ ja taajuudet.
Järkevyys
Putken A taajuudet suhtautuvat kuin $1 : 2 : 3 : 4$, joten se oli avoin, ja $f_n = n \cdot \tfrac{v}{2L}$. Sen keskiarvo $\tfrac{f_n}{n} = 285{,}7\,\text{Hz}$ antaa
sama tulos. Suljetun putken perustaajuus $142\,\text{Hz}$ on puolet avoimen putken $284\,\text{Hz}$:stä, kuten mallin mukaan pitää, ja $343\,\text{m/s}$ on äänen nopeus $20\,{}^\circ\text{C}$:n ilmassa.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Moduulin kaikki ilmiöt alkavat värähtelystä: kappale liikkuu edestakaisin tasapainoasemansa molemmin puolin, ja liikettä kuvaavat jaksonaika $T$, taajuus $f$ ja amplitudi $A$. Jousen ja heilurin jaksonaika määräytyy värähtelijästä itsestään. Aalto on värähtely, joka etenee väliaineessa: hiukkaset värähtelevät paikoillaan, ja aalto kuljettaa energiaa mutta ei ainetta. Ääni on pitkittäinen paineaalto. Sen korkeus määräytyy taajuudesta ja voimakkuus intensiteetistä.
Kokeen aaltotehtävissä kannattaa ensin kysyä, mikä määrää minkin suureen. Taajuuden määrää lähde, nopeuden väliaine, ja aallonpituus seuraa niistä. Kun aalto kohtaa esteen, raon tai toisen aallon, se heijastuu, taipuu tai interferoi, ja kaikissa ratkaisee matkojen vertaaminen aallonpituuteen.
Tästä saadaan vastaus alun kysymykseen. Pilli värähtelee taajuudella $3{,}0\,\text{kHz}$, ja sama taajuus säilyy, kun ääni siirtyy veteen, joten sävel on sama. Äänen nopeus on hallin lämpimässä ilmassa noin $350\,\text{m/s}$ ja vedessä noin $1500\,\text{m/s}$, joten aallonpituus kasvaa $0{,}12\,\text{m}$:stä $0{,}50\,\text{m}$:iin. Valtaosa äänestä kuitenkin heijastuu vedenpinnasta, joten veden alla vihellys kuuluu heikkona.
Värähtely, aallot ja ääni
Värähtelijät
$$\begin{aligned} f &= \frac{1}{T} \\ F &= -kx \\ T &= 2\pi\sqrt{\frac{m}{k}} \\ T &= 2\pi\sqrt{\frac{l}{g}} \end{aligned}$$
missä $f$ on taajuus ($\text{Hz}$), $T$ jaksonaika ($\text{s}$), $F$ jousen voima ($\text{N}$), $k$ jousivakio ($\text{N/m}$), $x$ poikkeama tasapainoasemasta ($\text{m}$), $m$ massa ($\text{kg}$) ja $l$ heilurin pituus ($\text{m}$). Jousen voima pätee, kun jousta ei venytetä liikaa. Heilurin jaksonaika pätee pienillä heilahduksilla, eikä se riipu massasta. Jousen potentiaalienergia on $E_\text{p} = \tfrac12 kx^2$, ja ilman kitkaa värähtelyn energia $\tfrac12 kA^2$ säilyy.
Aallot
$$\begin{aligned} v &= f\lambda \\ \Delta s &= n\lambda \\ \Delta s &= \left(n + \tfrac12\right)\lambda \end{aligned}$$
missä $v$ on aallon nopeus ($\text{m/s}$), $\lambda$ aallonpituus ($\text{m}$) ja $\Delta s$ matkaero kahdesta samassa vaiheessa värähtelevästä lähteestä ($\text{m}$), $n = 0, 1, 2, \ldots$ Ensimmäinen ehto antaa vahvistavan ja toinen heikentävän interferenssin. Diffraktio on voimakasta, kun raon tai esteen leveys on aallonpituuden suuruinen tai pienempi. Heijastuksessa tulokulma on heijastuskulman suuruinen, kun kulmat mitataan pinnan normaalista.
Seisovassa aallossa vierekkäisten solmujen väli on $\tfrac{\lambda}{2}$. Kielellä ja avoimella putkella on ominaistaajuudet $f_n = n \cdot \tfrac{v}{2L}$, $n = 1, 2, 3, \ldots$, ja toisesta päästä suljetulla putkella $f_n = n \cdot \tfrac{v}{4L}$, $n = 1, 3, 5, \ldots$, missä $L$ on kielen tai putken pituus.
Ääni
$$\begin{aligned} f_\text{h} &= |f_1 - f_2| \\ f &= f_0 \cdot \frac{v}{v \mp v_\text{s}} \\ f &= f_0 \cdot \frac{v \pm v_\text{h}}{v} \\ I &= \frac{P}{4\pi r^2} \\ L &= 10\,\text{dB} \cdot \lg \frac{I}{I_0} \end{aligned}$$
missä $f_\text{h}$ on huojuntataajuus ($\text{Hz}$), $f_0$ lähteen ja $f$ kuultu taajuus ($\text{Hz}$), $v$ äänen nopeus, $v_\text{s}$ lähteen ja $v_\text{h}$ kuulijan nopeus ilman suhteen ($\text{m/s}$). Dopplerin kaavoissa ylempi merkki valitaan lähestyttäessä, ja ne pätevät, kun vain toinen liikkuu ja nopeus on äänen nopeutta pienempi. Intensiteetin lauseke pätee pistemäiselle lähteelle, jonka teho on $P$, etäisyydellä $r$ ilman heijastuksia. $L$ on intensiteettitaso ja $I_0 = 1{,}0 \cdot 10^{-12}\,\text{W/m}^2$. Kaiusta etäisyys on $d = \tfrac{vt}{2}$, koska pulssi kulkee matkan kahdesti.
Yleisiä virheitä
- Amplitudi ääriasemasta toiseen. Amplitudi mitataan tasapainoasemasta, joten se on puolet ääriasemien välistä.
- Puolikas jakso. Kaksi peräkkäistä tasapainoaseman ohitusta on vain $\tfrac{T}{2}$:n päässä toisistaan; jakso on kahden huipun väli.
- Taajuus muuttuu väliaineessa. Taajuus säilyy, kun aalto siirtyy väliaineesta toiseen; nopeus ja aallonpituus muuttuvat.
- Ajanhetken kuva ja yhden kohdan kuvaaja sekaisin. Lue ensin vaaka-akseli: $(x, y)$-kuvaajasta luetaan $\lambda$, $(t, y)$-kuvaajasta $T$.
- Desibelit lasketaan yhteen. Kaksi yhtä voimakasta riippumatonta lähdettä nostaa tasoa noin $3\,\text{dB}$, koska intensiteetit lasketaan yhteen.
- Kaiku ilman kahdella jakamista. Kaiku kulkee matkan edestakaisin, joten $d = \tfrac{vt}{2}$.
- Dopplerin etumerkki. Tarkista lopuksi, että lähestyminen antaa $f > f_0$ ja loittoneminen $f < f_0$.
Kertaa tarvittaessa
- Värähtelyn suureet: Värähtelyn suureet: jaksonaika, taajuus ja amplitudi. Jousi ja sen energia: Jousivoima ja jousen energia. Jaksonajat: Jousivärähtelijä ja heiluri.
- Aallot: Aaltojen synty ja eteneminen, Aalto kohtaa esteen tai raon, Aaltojen yhteisvaikutus: superpositio ja interferenssi ja Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet.
- Ääni: Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö, Intensiteetti ja desibeliasteikko ja Melu, akustiikka ja äänentoisto.
- Kaiut ja maanjäristykset: Soveltava luku: ultraäänikuvaus ja maanjäristysaallot.
Sovella
Etsi virhe: kaikuluotain
Lue kuvaaja: narun yksi kohta
Perusteltu väite: musiikki kulman takaa
Perusteltu väite: kaksi konetta
Auton jousitus
Henkilöauton kori ($1200\,\text{kg}$) lepää neljän jousen varassa. Kun $90\,\text{kg}$:n kuljettaja istuu autoon, kori painuu $8{,}0\,\text{mm}$ alemmas. Testiä varten iskunvaimentimet irrotetaan, ja koria painetaan kerran alas. Oletetaan, että jousten voima on harmoninen ja että renkaat eivät jousta.
Millä taajuudella kori värähtelee, kun kuljettaja istuu kyydissä?
Vihje 1: ohjaava kysymys
Mistä saat jousten yhteisen jousivakion? Mikä lisävoima painoi koria $8{,}0\,\text{mm}$?
Vihje 2: mikä yhteys
Kuljettajan paino $mg$ puristaa jousia lisää, joten $k = \tfrac{mg}{x}$. Värähtelevä massa on kori ja kuljettaja yhdessä.
Vihje 3: välivaihe
$f = \tfrac{1}{T}$, missä $T = 2\pi\sqrt{\tfrac{m_\text{kori} + m}{k}}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
korin massa $m_\text{kori} = 1200\,\text{kg}$, kuljettajan massa $m = 90\,\text{kg}$, lisäpainuma $x = 8{,}0\,\text{mm}$, $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
korin värähtelyn taajuus $f$ yksikössä $\text{Hz}$
Periaate
Neljä jousta kantaa koria yhdessä kuin yksi jousi, jonka jousivakio on $k$. Kun kori on taas levossa, kuljettajan paino on jousten lisävoima, ja harmonisessa jousessa lisävoima on verrannollinen lisäpainumaan (luku Jousivoima ja jousen energia). Kun koria painetaan ja se päästetään, koriin ja kuljettajaan vaikuttavat paino ja jousten harmoninen voima. Paino vain siirtää tasapainoasemaa, joten kori ja kuljettaja värähtelevät jaksonajalla $T = 2\pi\sqrt{\tfrac{m}{k}}$ (luku Jousivärähtelijä ja heiluri).
Kaava
$mg = kx$, joten $k = \dfrac{mg}{x}$, ja
Muunnokset
Sijoitus
joten
Vastaus
$f \approx 1{,}5\,\text{Hz}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten painuma $8{,}0\,\text{mm}$.
Järkevyys
Jaksonaika on
: kori heilahtaa ylös ja alas vähän yli kerran sekunnissa, mikä vastaa auton keinumista kuopan jälkeen. Jos koko $1290\,\text{kg}$ painaisi jousia, painuma olisi
mikä on autolle tavallinen jousen liike.
Moottoriveneen aallot
Moottoriveneen synnyttämät aallot saapuvat laiturin viereen ankkuroituun poijuun. Poiju nousee ja laskee niin, että $8$ täyttä värähdystä kestää $14{,}4\,\text{s}$. Laiturilta arvioidaan, että peräkkäisten aallonharjojen väli on $3{,}1\,\text{m}$.
Kuinka suurella nopeudella aallot etenevät?
Vihje 1: ohjaava kysymys
Mitä poijun värähtely kertoo aallosta: jaksonajan vai aallonpituuden?
Vihje 2: mikä yhteys
Poiju värähtelee aallon tahdissa, joten aallon jaksonaika on $T = \tfrac{14{,}4\,\text{s}}{8}$.
Vihje 3: välivaihe
Aalto etenee yhden aallonpituuden yhden jaksonajan aikana: $v = \tfrac{\lambda}{T}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
värähdysten määrä $n = 8$, niiden kesto $t_n = 14{,}4\,\text{s}$, harjojen väli eli aallonpituus $\lambda = 3{,}1\,\text{m}$
Kysytty
aaltojen etenemisnopeus $v$ yksikössä $\text{m/s}$
Periaate
Poiju on väliaineen kohta, joka värähtelee aallon tahdissa, joten sen jaksonaika on aallon jaksonaika (luku Värähtelyn suureet: jaksonaika, taajuus ja amplitudi). Jaksonaika saadaan tarkimmin usean värähdyksen kestosta. Yhden jaksonajan aikana aalto etenee yhden aallonpituuden, joten käytetään aaltoliikkeen perusyhtälöä (luku Aaltojen synty ja eteneminen).
Kaava
Muunnokset
Suureet ovat perusyksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
joten
Vastaus
$v \approx 1{,}7\,\text{m/s}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten aallonpituus $3{,}1\,\text{m}$.
Järkevyys
Aalto etenee noin $6\,\text{km/h}$ eli reipasta kävelyvauhtia, mikä sopii muutaman metrin pituisille vesiaalloille. Taajuus on
ja
sama tulos.
Juna ohittaa laiturin
Laiturilla seisova matkustaja kuulee ohi ajavan junan äänimerkin taajuudella $562\,\text{Hz}$, kun juna lähestyy, ja taajuudella $478\,\text{Hz}$, kun juna on ohittanut hänet. Juna ajaa tasaisella nopeudella, ilma on tyyni, ja äänen nopeus on $340\,\text{m/s}$.
Kuinka suuri on junan nopeus?
Vihje 1: ohjaava kysymys
Kumpaankin kuultuun taajuuteen liittyy sama tuntematon äänimerkin taajuus $f_0$. Miten sen saa pois yhtälöistä?
Vihje 2: mikä yhteys
Lähestyessä $f_1 = f_0 \cdot \tfrac{v}{v - v_\text{s}}$ ja loitotessa $f_2 = f_0 \cdot \tfrac{v}{v + v_\text{s}}$. Jaa yhtälöt puolittain.
Vihje 3: välivaihe
$\tfrac{f_1}{f_2} = \tfrac{v + v_\text{s}}{v - v_\text{s}}$, josta $v_\text{s} = v \cdot \tfrac{f_1 - f_2}{f_1 + f_2}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
lähestyessä kuultu taajuus $f_1 = 562\,\text{Hz}$, loitotessa kuultu $f_2 = 478\,\text{Hz}$, äänen nopeus $v = 340\,\text{m/s}$; kuulija on paikallaan
Kysytty
junan nopeus $v_\text{s}$ yksikössä $\text{m/s}$
Periaate
Lähde liikkuu ja kuulija on paikallaan, joten lähteen edessä aallonpituus lyhenee ja takana pitenee: käytetään liikkuvan lähteen Dopplerin kaavaa, lähestyessä miinusmerkillä ja loitotessa plusmerkillä (luku Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö). Äänimerkin omaa taajuutta $f_0$ ei tunneta, mutta se on molemmissa sama, joten se supistuu, kun yhtälöt jaetaan puolittain.
Kaava
joten
josta
Muunnokset
Suureet ovat perusyksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita; lopuksi verrataan nopeutta yksikössä $\text{km/h}$.
Sijoitus
Vastaus
$v_\text{s} \approx 27\,\text{m/s}$
Kaksi merkitsevää numeroa, koska tulos riippuu taajuuksien erotuksesta $84\,\text{Hz}$.
Järkevyys
tavallinen junan nopeus aseman lähellä. Äänimerkin oma taajuus on
ja se on kuultujen taajuuksien välissä, kuten pitää.
Ulkoilmakonsertin kaiutin
Ulkoilmakonsertissa mitataan $20\,\text{m}$:n päässä kaiutintornista intensiteettitaso $104\,\text{dB}$. Oletetaan, että torni on pistemäinen lähde, joka säteilee tasaisesti joka suuntaan, eikä ääni heijastu tai vaimene ilmassa.
Kuinka kaukana tornista taso on laskenut $85\,\text{dB}$:iin?
Vihje 1: ohjaava kysymys
Kuinka moninkertainen intensiteetti on $20\,\text{m}$:n päässä kuin kysytyssä kohdassa?
Vihje 2: mikä yhteys
$L_1 - L_2 = 10\,\text{dB} \cdot \lg \tfrac{I_1}{I_2}$, joten $\tfrac{I_1}{I_2} = 10^{1{,}9}$.
Vihje 3: välivaihe
Pistemäiselle lähteelle $I = \tfrac{P}{4\pi r^2}$, joten $\tfrac{I_1}{I_2} = \tfrac{r_2^2}{r_1^2}$ ja $r_2 = r_1\sqrt{\tfrac{I_1}{I_2}}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
etäisyys $r_1 = 20\,\text{m}$, taso siellä $L_1 = 104\,\text{dB}$, kysytyssä kohdassa $L_2 = 85\,\text{dB}$; pistemäinen lähde ilman heijastuksia ja vaimenemista
Kysytty
etäisyys $r_2$ yksikössä $\text{m}$
Periaate
Tasojen erotus riippuu vain intensiteettien suhteesta, koska kuulokynnys $I_0$ supistuu pois (luku Intensiteetti ja desibeliasteikko). Pistemäisen lähteen teho jakautuu pallon pinnalle $4\pi r^2$, joten intensiteetti on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.
Kaava
joten $r_2 = r_1 \sqrt{10^{\,(L_1 - L_2)/(10\,\text{dB})}}$
Muunnokset
Suureet ovat valmiiksi samoissa yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
joten
Vastaus
$r_2 \approx 180\,\text{m}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten etäisyys $20\,\text{m}$.
Järkevyys
Etäisyyden kaksinkertaistuminen laskee tasoa noin $6\,\text{dB}$. Pudotus $19\,\text{dB}$ vastaa noin kolmea kaksinkertaistumista, $2^3 \cdot 20\,\text{m} = 160\,\text{m}$, ja hieman enemmän, joten $180\,\text{m}$ on oikeaa suuruusluokkaa. Todellisuudessa maa ja rakennukset heijastavat ja ilma vaimentaa ääntä, joten tulos on vain arvio.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.
- Heilurin pituus nelinkertaistetaan. Kuinka moninkertaiseksi sen jaksonaika muuttuu, kun heilahdukset ovat pieniä?
Vastaus
$T = 2\pi\sqrt{\tfrac{l}{g}}$, joten jaksonaika on verrannollinen pituuden neliöjuureen. Kerroin on $\sqrt{4} = 2$: jaksonaika kaksinkertaistuu.
- Kuinka pitkä on $680\,\text{Hz}$:n äänen aallonpituus ilmassa, kun äänen nopeus on $340\,\text{m/s}$?
Vastaus
$\lambda = \tfrac{v}{f} = \tfrac{340\,\text{m/s}}{680\,\text{Hz}} = 0{,}50\,\text{m}$.
1. Käsite
2. Laskeminen
Pohjois-Suomen seismografiasema rekisteröi maanjäristyksen, jonka S-aalto saapuu $14{,}2\,\text{s}$ P-aallon jälkeen. P-aallon nopeus kallioperässä on $6{,}0\,\text{km/s}$ ja S-aallon $3{,}5\,\text{km/s}$. Kuinka kaukana asemasta järistys tapahtui?
Vihje 1: ohjaava kysymys
Aallot kulkevat saman matkan $d$ eri nopeuksilla. Mitä saapumisaikojen ero kertoo?
Vihje 2: mikä yhteys
$\Delta t = \tfrac{d}{v_\text{S}} - \tfrac{d}{v_\text{P}}$
Vihje 3: välivaihe
Näytä ratkaisu
Annettu
saapumisaikojen ero $\Delta t = 14{,}2\,\text{s}$, P-aallon nopeus $v_\text{P} = 6{,}0\,\text{km/s}$, S-aallon nopeus $v_\text{S} = 3{,}5\,\text{km/s}$
Kysytty
etäisyys $d$ järistyksen alkukohdasta yksikössä $\text{km}$
Periaate
P- ja S-aalto lähtevät samalla hetkellä ja kulkevat saman matkan tasaisilla nopeuksilla, oletettavasti samaa reittiä. Hitaampi S-aalto jää jälkeen sitä enemmän, mitä pidempi matka on, joten aikaero on kulkuaikojen erotus (luku Soveltava luku: ultraäänikuvaus ja maanjäristysaallot).
Kaava
joten
Muunnokset
Nopeudet ovat yksikössä $\text{km/s}$ ja aika sekunteina, joten etäisyys saadaan suoraan kilometreinä.
Sijoitus
Vastaus
$d \approx 120\,\text{km}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeudet $6{,}0\,\text{km/s}$ ja $3{,}5\,\text{km/s}$.
Järkevyys
P-aalto kulkee matkan ajassa $119{,}3\,\text{km} : 6{,}0\,\text{km/s} \approx 19{,}9\,\text{s}$ ja S-aalto ajassa $119{,}3\,\text{km} : 3{,}5\,\text{km/s} \approx 34{,}1\,\text{s}$; ero on $14{,}2\,\text{s}$, kuten mitattiin. Jokainen sekunti aikaeroa vastaa noin $8\,\text{km}$:ä.
Kertaa maanjäristysaallot ja etäisyys aikaerosta luvussa Soveltava luku: ultraäänikuvaus ja maanjäristysaallot.
3. Selitä
Laboratoriossa on jousen varassa värähtelevä punnus ja langan varassa heiluva punnus. Kummassakin punnus vaihdetaan kaksi kertaa raskaampaan, ja heilahdukset pidetään pieninä. Toisen jaksonaika kasvaa, toisen ei muutu. Selitä voimien ja Newtonin toisen lain avulla, kumman jaksonaika kasvaa ja miksi.
Mallivastaus
Jousivärähtelijän jaksonaika kasvaa, heilurin ei. Jousen voima $F = -kx$ riippuu vain jousesta ja poikkeamasta, ei punnuksen massasta. Kun massa kaksinkertaistuu, sama voima antaa Newtonin toisen lain $a = \tfrac{F}{m}$ mukaan samassa kohdassa vain puolet kiihtyvyydestä. Punnus liikkuu hitaammin, ja jaksonaika kasvaa: $T = 2\pi\sqrt{\tfrac{m}{k}}$ kasvaa kertoimella $\sqrt{2} \approx 1{,}4$. Heilurissa punnusta palauttaa painon radan suuntainen komponentti $mg\sin\alpha$. Se kaksinkertaistuu massan mukana, joten kiihtyvyys $g\sin\alpha$ pysyy samana, kuten vapaassa pudotuksessa. Siksi heilurin jaksonaika $T = 2\pi\sqrt{\tfrac{l}{g}}$ ei riipu massasta. Kaava $T = 2\pi\sqrt{\tfrac{l}{g}}$ pätee pienillä heilahduksilla, joilla heilurin palauttava voima on harmoninen.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa jaksonajat luvussa Jousivärähtelijä ja heiluri ja jousen voima luvussa Jousivoima ja jousen energia.
Tehtävät
Tehtävä 4.1-1 Kitaran kieli ja viritys 15 pistettä
Keksitty esimerkkiaineisto · Tilanne on keksitty esimerkki. Kielen pituus ja A- ja H-sävelten taajuudet vastaavat tavallista kitaraa.
Kitaran A-kielen värähtelevä osa satulasta tallaan on $648\,\text{mm}$, ja vapaana soitettuna kieli soi perustaajuudellaan $110{,}0\,\text{Hz}$. Kun kieltä painetaan nauhaa vasten, kielen värähtelevä osa ulottuu nauhasta tallaan. Kitaristi virittää kieltä kosketinsoittimen A-säveltä vasten, jonka taajuus on $110{,}0\,\text{Hz}$.
- äänen nopeus huoneilmassa $343\,\text{m/s}$
- kielen kireys pysyy samana a- ja b-kohdassa
- a) Kuinka suurella nopeudella aalto etenee kielessä? Kuinka pitkä on perustaajuuden aallonpituus kielessä ja kitarasta lähtevässä äänessä ilmassa? 4 p
- b) Kuinka pitkä kielen värähtelevän osan on oltava, jotta kieli soi H-säveltä $123{,}5\,\text{Hz}$? Kuinka kaukana satulasta nauha on? 4 p
- c) Kun kieli ja kosketinsoittimen ääni soivat yhtä aikaa, kitaristi kuulee $6$ huojahdusta $4{,}0$ sekunnissa. Hän kiristää kieltä hieman, ja huojunta hidastuu. Mikä oli kielen taajuus ennen kiristämistä? 4 p
- d) Kitaristi koskettaa vapaana soivaa kieltä kevyesti tarkalleen sen keskikohdasta, ja kieli jatkaa soimistaan oktaavia korkeammalta. Selitä, miksi näin käy. 3 p
Taidot luvuista: Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet, Aaltojen synty ja eteneminen, Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö
Näytä mallivastaus ja pisteytys Avaa vasta, kun oma ratkaisusi on valmis.
Mallivastaus
a)
Annettu
kielen värähtelevän osan pituus $L = 648\,\text{mm}$, perustaajuus $f_1 = 110{,}0\,\text{Hz}$, äänen nopeus ilmassa $v_\text{ilma} = 343\,\text{m/s}$
Kysytty
aallon nopeus $v$ kielessä sekä perustaajuuden aallonpituus kielessä $\lambda_1$ ja ilmassa $\lambda_\text{ilma}$
Periaate
Kieli on kiinni satulassa ja tallassa, joten päissä on solmut. Perustaajuudella kielessä on yksi kupu, ja kielen pituus on puolet aallonpituudesta (luku Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet). Kieli saa ilman värähtelemään samalla taajuudella, mutta ääni etenee ilmassa eri nopeudella kuin aalto kielessä, joten aallonpituus on eri (luku Aaltojen synty ja eteneminen).
Kaava
$L = \dfrac{\lambda_1}{2}$, joten $\lambda_1 = 2L$ ja $v = f_1\lambda_1 = 2Lf_1$; ilmassa
Muunnokset
Sijoitus
Vastaus
Aalto etenee kielessä nopeudella $v \approx 143\,\text{m/s}$. Perustaajuuden aallonpituus on kielessä $1{,}30\,\text{m}$ ja ilmassa $3{,}12\,\text{m}$, kolme merkitsevää numeroa kuten äänen nopeus $343\,\text{m/s}$ ja pituus $648\,\text{mm}$.
Järkevyys
Taajuus on molemmissa sama, joten aallonpituuksien suhde on nopeuksien suhde:
Kielen aallonpituus on kaksi kielen pituutta, kuten perustaajuudella kuuluu.
b)
Annettu
aallon nopeus kielessä $v = 142{,}56\,\text{m/s}$ (a-kohta), haluttu taajuus $f' = 123{,}5\,\text{Hz}$, koko pituus $L = 648\,\text{mm}$
Kysytty
kielen värähtelevän osan pituus $L'$ ja nauhan etäisyys satulasta
Periaate
Kieli ja sen kireys pysyvät samoina, joten aallon nopeus kielessä ei muutu. Nauha on uusi solmu, joten perustaajuudella värähtelevä osa on puolet uudesta aallonpituudesta (luku Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet). Nauhan etäisyys satulasta on koko pituuden ja värähtelevän osan erotus.
Kaava
$f' = \dfrac{v}{2L'}$, joten $L' = \dfrac{v}{2f'}$, ja etäisyys satulasta on $L - L'$
Muunnokset
Lopuksi $1\,\text{m} = 1000\,\text{mm}$.
Sijoitus
ja $648\,\text{mm} - 577{,}2\,\text{mm} = 70{,}8\,\text{mm}$
Vastaus
Värähtelevän osan on oltava $L' \approx 577\,\text{mm}$, kolme merkitsevää numeroa kuten lähtötiedot, ja nauha on noin $71\,\text{mm}$:n päässä satulasta. Etäisyys on erotus, joten se tunnetaan millimetrin tarkkuudella.
Järkevyys
Taajuus kasvaa kertoimella $123{,}5 : 110{,}0 \approx 1{,}12$, joten pituuden on lyhennyttävä samalla kertoimella: $648\,\text{mm} : 1{,}123 \approx 577\,\text{mm}$. Kitarassa toinen nauha on noin $7\,\text{cm}$:n päässä satulasta, joten tulos sopii.
c)
Annettu
$6$ huojahdusta $4{,}0$ sekunnissa, vertailuääni $110{,}0\,\text{Hz}$; kiristäminen hidastaa huojuntaa
Kysytty
kielen taajuus $f_\text{kieli}$ ennen kiristämistä
Periaate
Kahden lähes samantaajuisen äänen huojuntataajuus on taajuuksien erotus (luku Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö). Huojunta kertoo vain eron, ei sen suuntaa, joten suunta päätellään kiristämisestä: kireämmässä kielessä aalto etenee nopeammin, ja taajuus $f = \tfrac{v}{2L}$ nousee (luku Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet). Kun taajuus nousi ja huojunta hidastui, taajuusero pieneni, joten kielen taajuus oli alle $110{,}0\,\text{Hz}$.
Kaava
$f_\text{h} = \dfrac{N}{t}$ ja $f_\text{h} = |f_\text{kieli} - f_\text{vert}|$, joten $f_\text{kieli} = f_\text{vert} - f_\text{h}$
Muunnokset
Suureet ovat perusyksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
joten
Vastaus
$f_\text{kieli} = 108{,}5\,\text{Hz}$
Tarkkuus on desimaalin kymmenesosa, koska vertailuääni tunnetaan $0{,}1\,\text{Hz}$:n tarkkuudella ja huojunta $1{,}5\,\text{Hz}$ kahden numeron tarkkuudella.
Järkevyys
Jos kieli olisi ollut $111{,}5\,\text{Hz}$, kiristäminen olisi kasvattanut eroa ja huojunta olisi nopeutunut. Taajuusero $1{,}5\,\text{Hz}$ on alle noin $10\,\text{Hz}$, joten huojunta todella kuuluu.
d)
Kysytty
miksi keskikohdasta kevyesti kosketettu kieli soi oktaavia korkeammalta
Periaate
Kahdesta päästä kiinnitetyn kielen ominaistaajuudet ovat $f_n = n f_1$, ja ominaistaajuudella $f_n$ kielessä on $n$ kupua. Kosketus estää kielen liikkeen siinä kohdassa, joten siihen tulee solmu (luku Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet).
Mallivastaus
Vapaasti soiva kieli värähtelee yhtä aikaa perustaajuudella ja yläsävelillä. Perustaajuudella keskikohta on kupu, joten sormi vaimentaa perustaajuuden ja kaikki parittomat ominaistaajuudet, joilla keskikohdassa on kupu. Jäljelle jäävät ominaistaajuudet $n = 2, 4, 6, \ldots$, joilla keskikohdassa on solmu, koska sormi ei estä niiden liikettä. Alin niistä on $f_2 = 2f_1 = 220\,\text{Hz}$: kieli värähtelee kahtena kupuna, ja kaksinkertainen taajuus kuulostaa oktaavia korkeammalta. Sormen voi nostaa, ja kieli soi edelleen samalla tavalla, koska seisova aalto jatkuu.
Yleisiä virheitä
- a-kohdassa aallonpituudeksi otetaan kielen pituus, jolloin $v = f_1 L \approx 71\,\text{m/s}$; perustaajuudella $L = \tfrac{\lambda}{2}$.
- a-kohdassa ilman aallonpituudeksi annetaan kielen aallonpituus $1{,}30\,\text{m}$: taajuus säilyy, aallonpituus ei.
- b-kohdassa oletetaan, että nopeus muuttuu, tai lasketaan pituus suoraan verrannollisena taajuuteen.
- c-kohdassa huojuntataajuudeksi otetaan $6\,\text{Hz}$ tai annetaan molemmat vaihtoehdot ilman perustelua.
Hyväksytään myös
- b-kohdassa suhteella: $L' = L \cdot \dfrac{f_1}{f'} = 648\,\text{mm} \cdot \dfrac{110{,}0}{123{,}5} \approx 577\,\text{mm}$, koska nopeus on sama.
Pisteytys ja itsearviointi
Vertaa ratkaisuasi mallivastaukseen ja valitse jokaisesta kohdasta pisteet, jotka ratkaisusi mielestäsi ansaitsee. Osapisteet ovat mahdollisia, ja myös muu fysikaalisesti oikea ratkaisutapa kelpaa.
a)4 p
b)4 p
c)4 p
d)3 p
Itsearvioidut pisteet: 0 / 15 (13 kohtaa arvioimatta)
Pisteet ovat oma arviosi, eivät tarkistettu arvosana. Pisteytys on Ruukkilabran oma, ylioppilaskokeen hyvän vastauksen piirteiden mukaan laadittu, eikä se ole YTL:n virallinen.
Harjoittele lisää:
- Käsitteellinen ymmärrys: Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet
- Matemaattinen ratkaisu: Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet
- Fysikaalinen selittäminen: Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet
Tehtävä 4.1-2 Lepakko saalistaa 15 pistettä
Keksitty esimerkkiaineisto · Tilanne ja luvut ovat keksitty esimerkki. Pohjanlepakon kaikuluotausäänten taajuus on todellisen lajin suuruusluokkaa.
Pohjanlepakko saalistaa kesäyönä hyönteisiä järven rannalla. Se lähettää lyhyitä ultraäänipulsseja ja kuuntelee, mistä ja milloin niiden kaiut palaavat.
- pulssin taajuus $30{,}0\,\text{kHz}$
- äänen nopeus ilmassa $340\,\text{m/s}$, ilma tyyni
- tavallisen hyttysen pituus noin $5\,\text{mm}$
- a) Kuinka pitkä on pulssin aallonpituus ilmassa? 3 p
- b) Lepakko kuulee hyönteisestä heijastuneen kaiun $12{,}0\,\text{ms}$ pulssin lähettämisen jälkeen. Kuinka kaukana hyönteinen on? Arvioi, kuinka paljon tulokseen vaikuttaa se, että lepakko lentää koko ajan nopeudella $6{,}0\,\text{m/s}$. 4 p
- c) Lepakko lentää nopeudella $6{,}0\,\text{m/s}$ suoraan kohti aitan seinää. Minkä taajuisena se kuulee seinästä heijastuneen kaiun? 5 p
- d) Selitä, miksi lepakko ei voisi havaita hyttystä, jos se käyttäisi kuuloalueen ääntä, jonka taajuus on $3\,\text{kHz}$. 3 p
Taidot luvuista: Soveltava luku: ultraäänikuvaus ja maanjäristysaallot, Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö, Aalto kohtaa esteen tai raon
Näytä mallivastaus ja pisteytys Avaa vasta, kun oma ratkaisusi on valmis.
Mallivastaus
a)
Annettu
pulssin taajuus $f = 30{,}0\,\text{kHz}$, äänen nopeus ilmassa $v = 340\,\text{m/s}$
Kysytty
aallonpituus $\lambda$
Periaate
Ultraääni on ääntä, joten se etenee ilmassa äänen nopeudella, ja nopeus, taajuus ja aallonpituus liittyvät toisiinsa aaltoliikkeen perusyhtälöllä (luku Aaltojen synty ja eteneminen).
Kaava
$v = f\lambda$, joten $\lambda = \dfrac{v}{f}$
Muunnokset
ja lopuksi $1\,\text{m} = 1000\,\text{mm}$
Sijoitus
Vastaus
$\lambda \approx 11{,}3\,\text{mm}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten taajuus $30{,}0\,\text{kHz}$.
Järkevyys
Kuuloalueen ylärajan $20\,\text{kHz}$ äänen aallonpituus on $17\,\text{mm}$, joten suurempi taajuus antaa lyhyemmän aallonpituuden, kuten pitää. Senttimetrin luokka on pienten hyönteisten kokoluokkaa.
b)
Annettu
kaiun kulkuaika $t = 12{,}0\,\text{ms}$, äänen nopeus $v = 340\,\text{m/s}$, lepakon nopeus $6{,}0\,\text{m/s}$
Kysytty
hyönteisen etäisyys $d$ ja lepakon liikkeen vaikutus siihen
Periaate
Pulssi kulkee lepakosta hyönteiseen ja kaikuna takaisin, joten se kulkee matkan $d$ kahdesti tasaisella nopeudella (luku Soveltava luku: ultraäänikuvaus ja maanjäristysaallot). Lepakon oma liike kaiun aikana arvioidaan erikseen.
Kaava
$2d = vt$, joten $d = \dfrac{vt}{2}$; lepakon siirtymä $s = v_\text{l} t$
Muunnokset
Sijoitus
Vastaus
Hyönteinen on noin $2{,}04\,\text{m}$:n päässä, kolme merkitsevää numeroa kuten kulkuaika $12{,}0\,\text{ms}$. Lepakko liikkuu kaiun aikana noin $7\,\text{cm}$ eli noin $3{,}5\,\%$ etäisyydestä, joten etäisyys tunnetaan oikeastaan vain noin $2{,}0\,\text{m}$:n tarkkuudella.
Järkevyys
Kahden metrin matka edestakaisin on $4\,\text{m}$, ja ääni kulkee sen noin sadasosasekunnissa, kuten mitattiin. Lepakon nopeus on alle $2\,\%$ äänen nopeudesta, joten sen liikkeen vaikutus on pieni.
c)
Annettu
pulssin taajuus $f_0 = 30{,}0\,\text{kHz}$, lepakon nopeus $v_\text{l} = 6{,}0\,\text{m/s}$ kohti seinää, äänen nopeus $v = 340\,\text{m/s}$, seinä paikallaan
Kysytty
lepakon kuuleman kaiun taajuus $f$
Periaate
Dopplerin ilmiö tapahtuu kahdesti (luku Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö). Lepakko on ensin lähde ja sitten kuulija, ja sen nopeus on $v_\text{l}$. Ensin lepakko on liikkuva lähde ja seinä paikallaan oleva vastaanottaja: lähestyvän lähteen edessä aallonpituus lyhenee. Seinä heijastaa vastaanottamansa taajuuden paikallaan olevana lähteenä, ja lepakko on nyt kuulija, joka lähestyy sitä ja kohtaa rintamat useammin. Kummassakin vaiheessa lähestyminen nostaa taajuutta.
Kaava
joten
Muunnokset
Taajuus pysyy yksikössä $\text{kHz}$, koska nopeuksien suhde on yksikötön.
Sijoitus
Vastaus
$f \approx 31{,}1\,\text{kHz}$
Eli noin $1{,}1\,\text{kHz}$ lähetettyä pulssia korkeampi, kolme merkitsevää numeroa kuten taajuus $30{,}0\,\text{kHz}$.
Järkevyys
Pienillä nopeuksilla kumpikin vaihe nostaa taajuutta noin osuudella
yhteensä noin $3{,}5\,\%$, ja $30{,}0\,\text{kHz} \cdot 1{,}035 \approx 31{,}1\,\text{kHz}$. Kuultu taajuus on suurempi kuin $f_0$, kuten lähestyttäessä kuuluu.
d)
Kysytty
miksi $3\,\text{kHz}$:n äänellä ei voisi havaita hyttystä
Periaate
Diffraktio on voimakasta, kun este on aallonpituuden suuruinen tai sitä pienempi: aalto taipuu esteen ympäri eikä jätä varjoa (luku Aalto kohtaa esteen tai raon). Aallonpituus on $\lambda = \tfrac{v}{f}$.
Mallivastaus
Taajuudella $3\,\text{kHz}$ aallonpituus olisi $\tfrac{340\,\text{m/s}}{3000\,\text{Hz}} \approx 11\,\text{cm}$, yli kaksikymmentä kertaa hyttysen pituus $5\,\text{mm}$. Niin pieni este ei juuri muuta pitkän aallon etenemistä: aalto taipuu sen ympäri, eikä hyttysestä palaa havaittavaa kaikua tai varjoa. Ultraäänen aallonpituus $11\,\text{mm}$ on hyttysen kokoluokkaa, joten hyttynen heijastaa siitä havaittavan kaiun, ja lepakko voi myös erottaa lähekkäisiä kohteita. Siksi lepakko käyttää ultraääntä: lyhyt aallonpituus on edellytys pienen saaliin havaitsemiselle.
Yleisiä virheitä
- b-kohdassa etäisyys lasketaan $d = vt \approx 4{,}1\,\text{m}$ jakamatta kahdella.
- c-kohdassa lasketaan vain toinen vaihe, jolloin tulos on $30{,}5\,\text{kHz}$, tai valitaan etumerkit niin, että lähestyvä lepakko kuulee matalamman taajuuden.
- c-kohdassa lepakon nopeus lisätään äänen nopeuteen ilman Dopplerin kaavaa ja aallonpituus jätetään samaksi.
- d-kohdassa vedotaan siihen, että matala ääni on heikompi; ratkaiseva on aallonpituuden ja kohteen koon suhde.
Hyväksytään myös
- c-kohdassa suoraan yhdistetyllä kaavalla $f = f_0 \cdot \dfrac{v + v_\text{l}}{v - v_\text{l}}$, kun sen kaksi vaihetta on perusteltu.
Pisteytys ja itsearviointi
Vertaa ratkaisuasi mallivastaukseen ja valitse jokaisesta kohdasta pisteet, jotka ratkaisusi mielestäsi ansaitsee. Osapisteet ovat mahdollisia, ja myös muu fysikaalisesti oikea ratkaisutapa kelpaa.
a)3 p
b)4 p
c)5 p
d)3 p
Itsearvioidut pisteet: 0 / 15 (14 kohtaa arvioimatta)
Pisteet ovat oma arviosi, eivät tarkistettu arvosana. Pisteytys on Ruukkilabran oma, ylioppilaskokeen hyvän vastauksen piirteiden mukaan laadittu, eikä se ole YTL:n virallinen.
Harjoittele lisää:
- Matemaattinen ratkaisu: Soveltava luku: ultraäänikuvaus ja maanjäristysaallot
- Käsitteellinen ymmärrys: Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö
- Mallin valinta ja soveltaminen: Aalto kohtaa esteen tai raon
- Fysikaalinen selittäminen: Aalto kohtaa esteen tai raon
Tehtävä 4.1-3 Heilurin jaksonaika ja putoamiskiihtyvyys 20 pistettä
Keksitty esimerkkiaineisto · Aineisto on keksitty esimerkki: luvut on laskettu heilurin mallista, kun $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$ ja todellinen heilurin pituus on $1{,}5\,\text{cm}$ mitattua suurempi, ja niihin on lisätty käsiajanoton kaltaista vaihtelua.
Opiskelijaryhmä tutki heilurin jaksonaikaa. Pieni teräskuula ripustettiin ohueen lankaan, ja langan pituutta muutettiin. Pituus $l$ mitattiin mittanauhalla langan kiinnityskohdasta kuulan yläpintaan. Kuula vedettiin noin $5^\circ$:n kulmaan ja päästettiin irti, ja kymmenen heilahduksen aika $t_{10}$ mitattiin sekuntikellolla.
| $l\ (\text{m})$ | $t_{10}\ (\text{s})$ |
|---|---|
| $0{,}200$ | $9{,}36$ |
| $0{,}350$ | $12{,}07$ |
| $0{,}500$ | $14{,}44$ |
| $0{,}650$ | $16{,}29$ |
| $0{,}800$ | $18{,}14$ |
| $0{,}950$ | $19{,}76$ |
- a) Esitä heilurin jaksonaika langan pituuden funktiona kuvaajana. Onko jaksonaika suoraan verrannollinen pituuteen? Perustele kuvaajan avulla. 4 p
- b) Esitä aineisto niin, että pisteisiin sopii suora, kun heilahdukset ovat pieniä. Perustele valintasi ja sovita pisteisiin suora. 5 p
- c) Määritä kuvaajasta putoamiskiihtyvyys. Vertaa tulosta arvoon $9{,}81\,\text{m/s}^2$. 6 p
- d) Suora ei kulje origon kautta. Mitä se kertoo mittauksesta? Kuinka pitkäksi ryhmän tavalla mitattu pituus $l$ on säädettävä, jotta heilurin jaksonaika on $2{,}00\,\text{s}$? 5 p
Taidot luvuista: Jousivärähtelijä ja heiluri, Graafinen esitys ja suoran sovittaminen, Mittaaminen ja mittauksen luotettavuus
Näytä mallivastaus ja pisteytys Avaa vasta, kun oma ratkaisusi on valmis.
Mallivastaus
a)
Kysytty
jaksonaika langan pituuden funktiona kuvaajana ja onko jaksonaika suoraan verrannollinen pituuteen
Kuvaaja
Jaksonaika on kymmenen heilahduksen aika jaettuna kymmenellä: $0{,}936\,\text{s}$, $1{,}207\,\text{s}$, $1{,}444\,\text{s}$, $1{,}629\,\text{s}$, $1{,}814\,\text{s}$ ja $1{,}976\,\text{s}$. Vaaka-akselilla on $l\ (\text{m})$ ja pystyakselilla $T\ (\text{s})$, ja akselit alkavat nollasta, jotta näkyy, kulkisiko suora origon kautta. Pisteitä ei yhdistetä murtoviivaksi.
Mallivastaus
Jaksonaika ei ole suoraan verrannollinen pituuteen. Kuvaaja loivenee: pituuden kasvaessa jaksonaika kasvaa yhä hitaammin, eikä pisteisiin sovi origon kautta kulkeva suora. Esimerkiksi kun pituus nelinkertaistuu $0{,}200\,\text{m}$:stä $0{,}800\,\text{m}$:iin, jaksonaika kasvaa vain $1{,}814 : 0{,}936 \approx 1{,}9$-kertaiseksi. Tämä sopii heilurin malliin, jossa jaksonaika on verrannollinen pituuden neliöjuureen, ja $\sqrt{4} = 2$.
b)
Kysytty
aineiston esitys niin, että pisteisiin sopii suora, perustelu ja sovitettu suora
Kuvaaja
Pienillä heilahduksilla $T = 2\pi\sqrt{\tfrac{l}{g}}$. Kun yhtälö korotetaan toiseen, saadaan $T^2 = \tfrac{4\pi^2}{g}\,l$, joten $T^2$ on suoraan verrannollinen pituuteen. Lasketaan $T^2$: $0{,}876\,\text{s}^2$, $1{,}457\,\text{s}^2$, $2{,}085\,\text{s}^2$, $2{,}654\,\text{s}^2$, $3{,}291\,\text{s}^2$ ja $3{,}905\,\text{s}^2$. Vaaka-akselilla on $l\ (\text{m})$ ja pystyakselilla $T^2\ (\text{s}^2)$. Suora sovitetaan pisteiden lomitse eikä pakoteta origon kautta, jotta mahdollinen systemaattinen virhe näkyy.
Mallivastaus
Pisteet asettuvat hyvin suoralle, joten heilurin malli kuvaa aineistoa. Suora ei kuitenkaan kulje aivan origon kautta, vaan leikkaa pystyakselin noin arvossa $0{,}055$–$0{,}056\,\text{s}^2$. Tätä tulkitaan d-kohdassa.
c)
Annettu
sovitettu suora kuvaajassa; suoralta luetut pisteet $(0{,}10\,\text{m}$; $0{,}46\,\text{s}^2)$ ja $(0{,}90\,\text{m}$; $3{,}69\,\text{s}^2)$; vertailuarvo $9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
putoamiskiihtyvyys $g$ ja sen vertailu arvoon $9{,}81\,\text{m/s}^2$
Periaate
Mallin $T^2 = \tfrac{4\pi^2}{g}\,l$ mukaan $(l, T^2)$-kuvaajan kulmakerroin on $k = \tfrac{4\pi^2}{g}$ (luku Jousivärähtelijä ja heiluri). Kulmakerroin luetaan kahdesta kaukana toisistaan olevasta sovitetun suoran pisteestä, ei mittauspisteistä (luku Graafinen esitys ja suoran sovittaminen). Mahdollinen systemaattinen virhe pituudessa siirtää suoraa mutta ei muuta sen kulmakerrointa.
Kuvaajan lukeminen
Suoralta luetaan pisteet kohdissa $l = 0{,}10\,\text{m}$ ja $l = 0{,}90\,\text{m}$: $T^2 \approx 0{,}46\,\text{s}^2$ ja $T^2 \approx 3{,}69\,\text{s}^2$.
Kaava
$k = \dfrac{\Delta (T^2)}{\Delta l}$ ja $k = \dfrac{4\pi^2}{g}$, joten $g = \dfrac{4\pi^2}{k}$
Muunnokset
Suureet ovat perusyksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita; $\tfrac{\text{m}}{\text{s}^2}$ saadaan, kun jaetaan yksiköllä $\tfrac{\text{s}^2}{\text{m}}$.
Sijoitus
joten
Vastaus
$g \approx 9{,}8\,\text{m/s}^2$
Kaksi merkitsevää numeroa, koska kuvaajalta luetut arvot ovat noin sadasosan tarkkuudella ja käsiajanotto rajoittaa tarkkuutta.
Järkevyys
Ero arvoon $9{,}81\,\text{m/s}^2$ on noin $0{,}3\,\%$. Kymmenen heilahduksen käsiajanoton epävarmuus noin $0{,}1$–$0{,}2\,\text{s}$ on $1$–$2\,\%$ ajasta $t_{10}$ ja $2$–$4\,\%$ arvosta $T^2$, joten ero on mittaustarkkuuden rajoissa. Pienillä heilahduksilla $5^\circ$ jaksonaika poikkeaa mallista alle $0{,}1\,\%$.
d)
Annettu
sovitetun suoran kulmakerroin $k \approx 4{,}04\,\text{s}^2\text{/m}$ ja vakiotermi $b \approx 0{,}056\,\text{s}^2$ (c-kohdan luetuista pisteistä; kuvaajan leikkauskohta on noin $0{,}055\,\text{s}^2$, ja ero ei muuta tulosta), haluttu jaksonaika $T = 2{,}00\,\text{s}$
Kysytty
mitä vakiotermi kertoo mittauksesta, ja ryhmän tavalla mitattu pituus $l$, jolla $T = 2{,}00\,\text{s}$
Periaate
Jos heilurin todellinen pituus on $l + \Delta l$, malli antaa $T^2 = k(l + \Delta l) = kl + k\Delta l$, joten suora siirtyy ylöspäin ja leikkaa $l$-akselin kohdassa $-\Delta l$ (luku Mittaaminen ja mittauksen luotettavuus). Heilurin pituus on kiinnityskohdan ja kuulan painopisteen etäisyys (luku Jousivärähtelijä ja heiluri). Haluttu pituus saadaan sovitetun suoran yhtälöstä, jolloin sama systemaattinen virhe on mukana.
Kuvaajan lukeminen
Suoran yhtälö on c-kohdan luetuista pisteistä $T^2 = 4{,}04\,\tfrac{\text{s}^2}{\text{m}} \cdot l + 0{,}056\,\text{s}^2$; se leikkaa $l$-akselin, kun $T^2 = 0$.
Kaava
$T^2 = kl + b$, joten $l = \dfrac{T^2 - b}{k}$ ja $l$-akselin leikkauskohta on $-\dfrac{b}{k}$
Muunnokset
Suureet ovat perusyksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Vastaus
Suora leikkaa $l$-akselin noin kohdassa $-1{,}4\,\text{cm}$: heilurin todellinen pituus on noin $1{,}4\,\text{cm}$ mitattua suurempi. Pituus mitattiin kuulan yläpintaan eikä keskipisteeseen, joten mittauksessa on systemaattinen virhe, joka on kuulan säteen suuruinen. Ryhmän tavalla mitatun pituuden on oltava noin $0{,}98\,\text{m}$, kaksi merkitsevää numeroa, koska tulos riippuu kuvaajalta luetusta vakiotermistä.
Järkevyys
Tunnetun mallin mukaan jaksonajan $2{,}00\,\text{s}$ heilurin pituus on
kuulan keskipisteeseen. Kun siitä vähennetään noin $1{,}4\,\text{cm}$, saadaan $0{,}98\,\text{m}$, sama tulos. Pienen kuulan säde $1$–$2\,\text{cm}$ on uskottava.
Yleisiä virheitä
- a-kohdassa pisteet yhdistetään murtoviivaksi tai jaksonajaksi otetaan kymmenen heilahduksen aika.
- b-kohdassa piirretään $T$ neliöjuuren funktiona tai $T^2$ ilman perustelua, tai suora pakotetaan origon kautta, jolloin $g$ saadaan noin $9{,}6\,\text{m/s}^2$.
- c-kohdassa kulmakerroin lasketaan kahdesta mittauspisteestä tai tulkitaan suoraan putoamiskiihtyvyydeksi ilman kaavaa $k = \tfrac{4\pi^2}{g}$.
- d-kohdassa vakiotermi selitetään satunnaisvirheellä; se siirtää kaikkia pisteitä samaan suuntaan.
Hyväksytään myös
- b- ja c-kohdassa $(\sqrt{l}, T)$-kuvaaja, kun sen kulmakerroin on $\tfrac{2\pi}{\sqrt{g}}$ ja tulkinta on oikein.
- d-kohdassa pituuden laskeminen mallista $l = \tfrac{gT^2}{4\pi^2} - 0{,}014\,\text{m}$.
Pisteytys ja itsearviointi
Vertaa ratkaisuasi mallivastaukseen ja valitse jokaisesta kohdasta pisteet, jotka ratkaisusi mielestäsi ansaitsee. Osapisteet ovat mahdollisia, ja myös muu fysikaalisesti oikea ratkaisutapa kelpaa.
a)4 p
b)5 p
c)6 p
d)5 p
Itsearvioidut pisteet: 0 / 20 (15 kohtaa arvioimatta)
Pisteet ovat oma arviosi, eivät tarkistettu arvosana. Pisteytys on Ruukkilabran oma, ylioppilaskokeen hyvän vastauksen piirteiden mukaan laadittu, eikä se ole YTL:n virallinen.
Harjoittele lisää:
- Kuvaajat ja aineiston analyysi: Graafinen esitys ja suoran sovittaminen
- Matemaattinen ratkaisu: Jousivärähtelijä ja heiluri
- Mallin valinta ja soveltaminen: Jousivärähtelijä ja heiluri
- Kokeellinen päättely: Mittaaminen ja mittauksen luotettavuus
Tehtävä 4.1-4 Festivaali rantapuistossa 15 pistettä
Keksitty esimerkkiaineisto · Festivaali, etäisyydet ja mittaustulos ovat keksitty esimerkki.
Kunnan rantapuistossa järjestetään kesäfestivaali. Lähimmät asuintalot ovat $400\,\text{m}$:n päässä lavasta, ja festivaalialue on aidattu $2\,\text{m}$:n korkuisella puuaidalla. Järjestäjän mittauksessa kaiutintornin edessä $20\,\text{m}$:n päässä intensiteettitaso oli $106\,\text{dB}$. Asukasillassa esitettiin kolme väitettä.
- ”Kun etäisyys kaksinkertaistuu, desibelilukema puolittuu, joten jo $40\,\text{m}$:n päässä taso on $53\,\text{dB}$, eikä taloille kuulu juuri mitään.”
- ”Aidan taakse kuuluu lähinnä bassoja, koska bassoäänet ovat aina voimakkaampia kuin korkeat äänet.”
- ”Lavan edessä $100\,\text{dB}$:n tasolla voi olla koko neljän tunnin konsertin ilman kuulonsuojaimia, koska taso on vain $15\,\text{dB}$ yli $85\,\text{dB}$:n.”
Oletetaan, että kaiutintorni on pistemäinen lähde ja ääni etenee ilman heijastuksia ja vaimenemista. Äänen nopeus on $340\,\text{m/s}$.
- a) Arvioi väite 1. Kuinka suuri taso on mallin mukaan lähimpien talojen kohdalla? 5 p
- b) Arvioi väite 2. Selitä aaltojen avulla, miksi aidan takana kuuluu eniten matalia ääniä. 5 p
- c) Arvioi väite 3. Kuinka pitkä altistus on sallittu melun nyrkkisäännön mukaan, ja mitä muuttaisivat kuulonsuojaimet, joiden vaimennus on $20\,\text{dB}$? 5 p
Taidot luvuista: Intensiteetti ja desibeliasteikko, Melu, akustiikka ja äänentoisto, Aalto kohtaa esteen tai raon
Näytä mallivastaus ja pisteytys Avaa vasta, kun oma ratkaisusi on valmis.
Mallivastaus
a)
Kysytty
pitääkö väite 1 paikkansa ja mikä on taso talojen kohdalla
Periaate
Pistemäisen lähteen teho jakautuu pallon pinnalle, joten $I = \tfrac{P}{4\pi r^2}$, ja tasojen erotus on $L_2 - L_1 = 10\,\text{dB} \cdot \lg \tfrac{I_2}{I_1}$ (luku Intensiteetti ja desibeliasteikko).
Mallivastaus
Väite on väärä. Kun etäisyys kaksinkertaistuu, intensiteetti putoaa neljäsosaan, ja taso pienenee $10\,\text{dB} \cdot \lg 4 \approx 6\,\text{dB}$, ei puoleen: $40\,\text{m}$:n päässä taso on noin $100\,\text{dB}$. Desibeliasteikko on logaritminen, joten desibelilukemaa ei voi jakaa kuin intensiteettiä. Talojen kohdalla etäisyys on $20$-kertainen, joten intensiteetti on $\tfrac{1}{400}$-osa ja taso on $106\,\text{dB} - 10\,\text{dB} \cdot \lg 400 \approx 106\,\text{dB} - 26\,\text{dB} = 80\,\text{dB}$, vilkkaan kadun tasoa. Malli on karkea arvio: ilma ja maasto vaimentavat ääntä, mutta myötätuuli ja järven pinnan heijastukset voivat nostaa tasoa. Musiikki kuuluu taloille joka tapauksessa selvästi.
b)
Kysytty
pitääkö väite 2 paikkansa ja miksi aidan taakse kuuluu eniten matalia ääniä
Periaate
Diffraktio on voimakasta, kun este on aallonpituuden suuruinen tai sitä pienempi (luku Aalto kohtaa esteen tai raon). Aallonpituus on $\lambda = \tfrac{v}{f}$.
Mallivastaus
Havainto pitää paikkansa, mutta perustelu on väärä. Aidan taakse kuuluu matalia ääniä, koska ne taipuvat aidan yli. Esimerkiksi $60\,\text{Hz}$:n bassoäänen aallonpituus on $\tfrac{340\,\text{m/s}}{60\,\text{Hz}} \approx 5{,}7\,\text{m}$, aitaa paljon pidempi, joten aalto taipuu aidan taakse lähes heikentymättä. Korkean $4\,\text{kHz}$:n äänen aallonpituus on vain noin $9\,\text{cm}$, joten $2\,\text{m}$:n aidan taakse jää sille äänivarjo. Bassot eivät välttämättä ole voimakkaampia: vaikka matalat ja korkeat äänet olisivat lähtiessään yhtä voimakkaita, aita vaimentaa korkeat. Siksi aita suojaa lähinnä korkeilta ääniltä, ja bassojen vähentäminen vaatii toimia lähteessä, esimerkiksi tason rajoittamista tai kaiuttimien suuntaamista pois taloista.
c)
Kysytty
pitääkö väite 3 paikkansa, sallittu altistusaika ja kuulonsuojainten vaikutus
Periaate
Melun nyrkkisäännössä ylempää toiminta-arvoa $85\,\text{dB}$ vastaa $8\,\text{h}$, ja jokainen $3\,\text{dB}$:n nousu puolittaa sallitun ajan: $t_\text{sall} = \tfrac{t_0}{2^{\,n}}$, $n = \tfrac{L - 85\,\text{dB}}{3\,\text{dB}}$ (luku Melu, akustiikka ja äänentoisto). Kuulonsuojain vähentää korvaan pääsevää tasoa vaimennuksensa verran.
Mallivastaus
Väite on väärä. Taso $100\,\text{dB}$ on $15\,\text{dB}$ eli viisi $3\,\text{dB}$:n askelta toiminta-arvon yläpuolella, joten sallittu aika on $8\,\text{h} : 2^5 = 8\,\text{h} : 32 = 0{,}25\,\text{h} = 15\,\text{min}$. ”Vain $15\,\text{dB}$” tarkoittaa intensiteettiä $10^{1{,}5} \approx 32$-kertaisena, joten kuulolle haitallinen annos kertyy noin $\tfrac{1}{32}$-osassa ajasta. Neljän tunnin konsertti ilman suojaimia on siis moninkertainen annos. Hyvin asetetuilla $20\,\text{dB}$:n suojaimilla taso korvalla on noin $80\,\text{dB}$, alle $85\,\text{dB}$:n, joten neljä tuntia on nyrkkisäännön rajoissa, kun suojaimia pidetään koko ajan. Nyrkkisääntö on arvio, ei takuu: kuulo kestää melua eri ihmisillä eri tavoin.
Yleisiä virheitä
- a-kohdassa taso lasketaan kääntäen verrannolliseksi etäisyyteen, jolloin pudotus on $3\,\text{dB}$ kaksinkertaistumista kohti, tai desibelit jaetaan kuin intensiteetit.
- b-kohdassa selitetään, että matalat äänet etenevät nopeammin; ilmassa nopeus ei riipu taajuudesta.
- c-kohdassa $15\,\text{dB}$ tulkitaan $15\,\%$:n lisäykseksi tai aika puolitetaan $15\,\text{dB}$:n välein.
Pisteytys ja itsearviointi
Vertaa ratkaisuasi mallivastaukseen ja valitse jokaisesta kohdasta pisteet, jotka ratkaisusi mielestäsi ansaitsee. Osapisteet ovat mahdollisia, ja myös muu fysikaalisesti oikea ratkaisutapa kelpaa.
a)5 p
b)5 p
c)5 p
Itsearvioidut pisteet: 0 / 15 (13 kohtaa arvioimatta)
Pisteet ovat oma arviosi, eivät tarkistettu arvosana. Pisteytys on Ruukkilabran oma, ylioppilaskokeen hyvän vastauksen piirteiden mukaan laadittu, eikä se ole YTL:n virallinen.
Harjoittele lisää:
- Käsitteellinen ymmärrys: Intensiteetti ja desibeliasteikko
- Matemaattinen ratkaisu: Melu, akustiikka ja äänentoisto
- Mallin valinta ja soveltaminen: Aalto kohtaa esteen tai raon
- Fysikaalinen selittäminen: Intensiteetti ja desibeliasteikko
Tehtävä 4.1-5 Äänen nopeus kaiusta 15 pistettä
Keksitty esimerkkiaineisto · Raportti ja mittaukset ovat keksitty esimerkki.
Opiskelijaryhmä mittasi äänen nopeuden koulun pihalla marraskuussa, kun ilman lämpötila oli $5\,{}^\circ\text{C}$ ja sää tyyni. Ryhmä seisoi $85{,}0\,\text{m}$:n päässä koulun tiiliseinästä; etäisyys mitattiin mittapyörällä. Yksi opiskelija löi kaksi lautaa yhteen, ja toinen käynnisti sekuntikellon nähdessään lyönnin ja pysäytti sen kuullessaan kaiun.
| Mittaus | $t\ (\text{s})$ |
|---|---|
| 1 | $0{,}45$ |
| 2 | $0{,}52$ |
| 3 | $0{,}41$ |
| 4 | $0{,}55$ |
| 5 | $0{,}47$ |
Ryhmän johtopäätös: ”Äänen nopeus oli $354\,\text{m/s}$. Se on suurempi kuin kirjan arvo $343\,\text{m/s}$, joten ääni kulkee kylmässä ilmassa nopeammin kuin lämpimässä.”
- a) Laske äänen nopeus mittausten keskiarvosta ja arvioi tuloksen epävarmuus. 4 p
- b) Arvioi ryhmän johtopäätös. 5 p
- c) Suunnittele, miten mittausta parannetaan niin, että lämpötilan vaikutus äänen nopeuteen voidaan havaita. 6 p
Taidot luvuista: Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö, Soveltava luku: ultraäänikuvaus ja maanjäristysaallot, Mittaaminen ja mittauksen luotettavuus, Oma kokeellinen tutkimus: suunnittelu, toteutus ja raportointi
Näytä mallivastaus ja pisteytys Avaa vasta, kun oma ratkaisusi on valmis.
Mallivastaus
a)
Annettu
etäisyys seinään $d = 85{,}0\,\text{m}$, viisi kaiun aikaa $0{,}45\,\text{s}$, $0{,}52\,\text{s}$, $0{,}41\,\text{s}$, $0{,}55\,\text{s}$ ja $0{,}47\,\text{s}$
Kysytty
äänen nopeus $v$ keskiarvosta ja sen epävarmuus $\Delta v$
Periaate
Ääni kulkee seinään ja takaisin, matkan $2d$, tasaisella nopeudella (luku Soveltava luku: ultraäänikuvaus ja maanjäristysaallot). Toistettujen mittausten paras arvio on keskiarvo, ja vaihteluvälin puolikas on karkea arvio hajonnasta, joka valitaan tässä tuloksen epävarmuudeksi (luku Mittaaminen ja mittauksen luotettavuus). Matkan epävarmuus on pieni, joten ajan suhteellinen epävarmuus on myös nopeuden suhteellinen epävarmuus.
Kaava
Muunnokset
Suureet ovat perusyksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Vastaus
$v = (350 \pm 50)\,\text{m/s}$
Epävarmuus pyöristetään yhteen merkitsevään numeroon ja tulos samaan tarkkuuteen; suhteellinen epävarmuus on noin $15\,\%$.
Järkevyys
Ääriarvoilla nopeus olisi $\tfrac{170\,\text{m}}{0{,}55\,\text{s}} \approx 309\,\text{m/s}$ ja $\tfrac{170\,\text{m}}{0{,}41\,\text{s}} \approx 415\,\text{m/s}$, joten epävarmuusarvio vastaa tulosten hajontaa. Tulos on oikeaa suuruusluokkaa, noin $340\,\text{m/s}$.
b)
Kysytty
onko ryhmän johtopäätös perusteltu
Periaate
Kaasussa äänen nopeus kasvaa lämpötilan noustessa, ilmassa noin $0{,}6\,\text{m/s}$ jokaista celsiusastetta kohti (luku Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö). Kahden arvon eroa ei voi osoittaa, jos ero on epävarmuutta pienempi (luku Mittaaminen ja mittauksen luotettavuus).
Mallivastaus
Johtopäätös ei ole perusteltu. Kirjan arvo $343\,\text{m/s}$ koskee $20\,{}^\circ\text{C}$:n ilmaa, ja $5\,{}^\circ\text{C}$:ssa äänen pitäisi kulkea hitaammin, noin $343\,\text{m/s} - 0{,}6\,\tfrac{\text{m/s}}{{}^\circ\text{C}} \cdot 15\,{}^\circ\text{C} \approx 334\,\text{m/s}$. Ryhmän tulos $(350 \pm 50)\,\text{m/s}$ kattaa sekä $334\,\text{m/s}$:n että $343\,\text{m/s}$:n, joten mittaus ei pysty erottamaan niitä eikä osoita mitään eroa, ei varsinkaan ryhmän väittämää. Tärkein virhelähde on käsiajanotto: reaktioaika käynnistettäessä ja pysäytettäessä on sekunnin kymmenesosien luokkaa, yhtä suuri kuin tulosten vaihtelu $0{,}14\,\text{s}$, eikä viive välttämättä ole sama molemmissa päissä. Kun kaiun kulkuaika on vain noin $0{,}5\,\text{s}$, jo $0{,}02\,\text{s}$:n systemaattinen viive muuttaa tulosta $4\,\%$. Matkan $85{,}0\,\text{m}$ epävarmuus on merkityksetön. Oikea johtopäätös on, että nopeus oli noin $350\,\text{m/s}$ suurella epävarmuudella, ja kylmässä ilmassa ääni kulkee hitaammin, ei nopeammin.
c)
Kysytty
suunnitelma mittaukselle, jolla lämpötilan vaikutus äänen nopeuteen havaitaan
Periaate
Lämpötilojen $5\,{}^\circ\text{C}$ ja $20\,{}^\circ\text{C}$ nopeudet $334\,\text{m/s}$ ja $343\,\text{m/s}$ eroavat noin $3\,\%$, joten mittauksen suhteellisen epävarmuuden on oltava selvästi pienempi, noin $1\,\%$ (luvut Mittaaminen ja mittauksen luotettavuus ja Oma kokeellinen tutkimus: suunnittelu, toteutus ja raportointi).
Mallivastaus
Ajanotosta poistetaan reaktioaika. Puhelin tai tietokoneen mikrofoni tallentaa sekä lyönnin että kaiun, ja aikaero luetaan äänen $(t, p)$-kuvaajasta kahden piikin alkukohdista; ajan lukematarkkuus on silloin noin millisekunnin luokkaa. Toinen tapa on kaksi mikrofonia tunnetun matkan päässä toisistaan samassa tallentimessa. Mittaus tehdään useilla etäisyyksillä, esimerkiksi $40$–$120\,\text{m}$, ja kulkumatka $2d$ piirretään ajan funktiona: suoran kulmakerroin on äänen nopeus, ja laitteen mahdollinen vakioviive näkyy vakiotermissä eikä vääristä nopeutta. Tarkkuustavoite: $0{,}5\,\text{s}$:n kulkuajassa ajan epävarmuuden on oltava alle $5\,\text{ms}$, mikä onnistuu tallenteesta mutta ei sekuntikellolla. Lämpötila mitataan jokaisen mittaussarjan aikana, ja sarja toistetaan eri lämpötiloissa, esimerkiksi syksyllä ja keväällä, jotta lämpötila on ainoa muuttuva tekijä. Mitataan tyynellä säällä tai kumpaankin suuntaan, jotta tuuli ei muuta tulosta, toistetaan jokainen mittaus useita kertoja ja ilmoitetaan nopeudet epävarmuuksineen, jotta ero voidaan verrata epävarmuuteen.
Yleisiä virheitä
- a-kohdassa nopeus lasketaan $v = \tfrac{d}{\bar{t}} \approx 177\,\text{m/s}$ unohtaen, että kaiku kulkee matkan kahdesti.
- a-kohdassa tulos ilmoitetaan muodossa $354{,}17\,\text{m/s}$ ilman epävarmuutta tai epävarmuus on liian tarkka.
- b-kohdassa johtopäätöstä arvioidaan vain vertaamalla lukuja $354$ ja $343$ ilman epävarmuutta.
- c-kohdassa ehdotetaan vain toistojen lisäämistä; toistot eivät poista reaktioajan systemaattista osaa.
Pisteytys ja itsearviointi
Vertaa ratkaisuasi mallivastaukseen ja valitse jokaisesta kohdasta pisteet, jotka ratkaisusi mielestäsi ansaitsee. Osapisteet ovat mahdollisia, ja myös muu fysikaalisesti oikea ratkaisutapa kelpaa.
a)4 p
b)5 p
c)6 p
Itsearvioidut pisteet: 0 / 15 (12 kohtaa arvioimatta)
Pisteet ovat oma arviosi, eivät tarkistettu arvosana. Pisteytys on Ruukkilabran oma, ylioppilaskokeen hyvän vastauksen piirteiden mukaan laadittu, eikä se ole YTL:n virallinen.
Harjoittele lisää:
- Matemaattinen ratkaisu: Soveltava luku: ultraäänikuvaus ja maanjäristysaallot
- Käsitteellinen ymmärrys: Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö
- Kokeellinen päättely: Oma kokeellinen tutkimus: suunnittelu, toteutus ja raportointi
- Fysikaalinen selittäminen: Mittaaminen ja mittauksen luotettavuus
Tehtävä 4.1-6 Benjihyppy sillalta 15 pistettä
Keksitty esimerkkiaineisto · Hyppy ja nauhan luvut ovat keksitty esimerkki. Todellisen kuminauhan voima ei ole täsmälleen harmoninen.
Benjihypyssä hyppääjä putoaa sillalta joen yllä. Hänen nilkkoihinsa kiinnitetty kuminauha alkaa venyä, kun hyppääjä on pudonnut nauhan lepopituuden verran, ja pysäyttää hänet ennen vettä.
- hyppääjän massa varusteineen $72{,}0\,\text{kg}$
- nauhan lepopituus $18{,}0\,\text{m}$
- valmistajan kokeessa nauha venyi kuin jousi, jonka jousivakio on $120\,\text{N/m}$
- ilmanvastus ja nauhan massa jätetään huomiotta, ja hyppääjä käsitellään pistemäisenä kappaleena, joka lähtee levosta
- a) Kuinka suuri hyppääjän nopeus on, kun nauha alkaa venyä? 3 p
- b) Kuinka syvälle sillan alapuolelle hyppääjä putoaa? 5 p
- c) Kuinka suuri ja minkä suuntainen on hyppääjän kiihtyvyys alimmassa kohdassa? 4 p
- d) Lopulta hyppääjä jää roikkumaan nauhan varaan ja keinuu ylös ja alas pienin värähdyksin. Kuinka suuri on värähtelyn jaksonaika? 3 p
Taidot luvuista: Mekaanisen energian säilyminen ja energiaperiaate, Jousivoima ja jousen energia, Jousivärähtelijä ja heiluri, Newtonin toinen laki
Näytä mallivastaus ja pisteytys Avaa vasta, kun oma ratkaisusi on valmis.
Mallivastaus
a)
Annettu
nauhan lepopituus $L_0 = 18{,}0\,\text{m}$, alkunopeus $0$, $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$; ilmanvastus jätetään huomiotta
Kysytty
nopeus $v$, kun nauha alkaa venyä
Periaate
Ennen kuin nauha kiristyy, hyppääjään vaikuttaa vain paino, joten mekaaninen energia säilyy (luku Mekaanisen energian säilyminen ja energiaperiaate). Nollataso valitaan kohtaan, jossa nauha alkaa venyä.
Kaava
$mgL_0 = \tfrac12 mv^2$, joten massa supistuu ja $v = \sqrt{2gL_0}$
Muunnokset
Suureet ovat perusyksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Vastaus
$v \approx 18{,}8\,\text{m/s}$
Eli noin $68\,\text{km/h}$, kolme merkitsevää numeroa kuten lepopituus $18{,}0\,\text{m}$.
Järkevyys
Vapaassa pudotuksessa $18\,\text{m}$ kestää
ja nopeus $gt \approx 18{,}8\,\text{m/s}$, sama tulos. Todellisuudessa ilmanvastus pienentää nopeutta hieman.
b)
Annettu
$m = 72{,}0\,\text{kg}$, $L_0 = 18{,}0\,\text{m}$, jousivakio $k = 120\,\text{N/m}$, $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
alimman kohdan syvyys sillan alapuolella $L_0 + x$, missä $x$ on nauhan suurin venymä
Periaate
Hyppääjään vaikuttavat paino ja nauhan voima, joka on harmoninen kuin jousen voima. Kumpikin on konservatiivinen, joten mekaaninen energia säilyy koko pudotuksen ajan (luvut Mekaanisen energian säilyminen ja energiaperiaate ja Jousivoima ja jousen energia). Alimmassa kohdassa nopeus on nolla, joten painon potentiaalienergian muutos koko matkalta $L_0 + x$ on muuttunut nauhan potentiaalienergiaksi. Nollataso valitaan alimpaan kohtaan.
Kaava
$mg(L_0 + x) = \tfrac12 kx^2$, eli $\tfrac12 kx^2 - mgx - mgL_0 = 0$, jonka positiivinen ratkaisu on
Muunnokset
Suureet ovat perusyksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
joten neliöjuuri on
ja syvyys $18{,}0\,\text{m} + 21{,}59\,\text{m} = 39{,}59\,\text{m}$
Vastaus
Hyppääjä putoaa noin $39{,}6\,\text{m}$ sillan alapuolelle, kolme merkitsevää numeroa kuten lähtötiedot.
Järkevyys
Energiatase täsmää:
Nauha venyy yli lepopituutensa, mikä on benjinauhalle tavallista; silta on oltava selvästi yli $40\,\text{m}$ korkea.
c)
Annettu
venymä $x = 21{,}59\,\text{m}$, $k = 120\,\text{N/m}$, $m = 72{,}0\,\text{kg}$, $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
kiihtyvyys $a$ alimmassa kohdassa suuntineen
Periaate
Alimmassa kohdassa hyppääjään vaikuttavat paino alas ja nauhan voima $kx$ ylös. Newtonin toisen lain mukaan kokonaisvoima antaa kiihtyvyyden (luku Newtonin toinen laki). Ylöspäin valitaan positiiviseksi suunnaksi.
Kaava
$kx - mg = ma$, joten $a = \dfrac{kx}{m} - g$
Muunnokset
Suureet ovat perusyksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
joten
Vastaus
$a \approx 26{,}2\,\text{m/s}^2$
Ylöspäin, kolme merkitsevää numeroa kuten lähtötiedot.
Järkevyys
Kiihtyvyys on noin $2{,}7g$, ja nauhan voima on $2590\,\text{N} : 706\,\text{N} \approx 3{,}7$ kertaa paino. Se on voimakas mutta lyhytaikainen kuormitus, jonka valjaat jakavat nilkoille ja jaloille. Kiihtyvyys osoittaa ylös, vaikka hyppääjä on hetken levossa, kuten ääriasennossa kuuluu.
d)
Annettu
$m = 72{,}0\,\text{kg}$, $k = 120\,\text{N/m}$
Kysytty
pienten värähdysten jaksonaika $T$
Periaate
Roikkuvaan hyppääjään vaikuttavat paino ja nauhan harmoninen voima. Paino vain siirtää tasapainoaseman kohtaan, jossa nauha on venynyt $x_0 = \tfrac{mg}{k}$, ja poikkeama siitä noudattaa jousivärähtelijän lakia (luku Jousivärähtelijä ja heiluri).
Kaava
$T = 2\pi\sqrt{\dfrac{m}{k}}$
Muunnokset
Suureet ovat perusyksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Vastaus
$T \approx 4{,}87\,\text{s}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten massa $72{,}0\,\text{kg}$. Tulos on arvio, koska kuminauhan voima ei ole täsmälleen harmoninen ja ilmanvastus vaimentaa värähtelyä.
Järkevyys
Tasapainoasemassa nauha on venynyt $\tfrac{706{,}32\,\text{N}}{120\,\text{N/m}} \approx 5{,}9\,\text{m}$. Pystysuoran jousen jaksonaika on myös
sama tulos. Hidas, noin viiden sekunnin keinunta sopii pitkään ja löysään nauhaan.
Yleisiä virheitä
- b-kohdassa painon potentiaalienergiaksi otetaan vain $mgL_0$, jolloin venymäksi tulee $\sqrt{\tfrac{2mgL_0}{k}} \approx 14{,}6\,\text{m}$; myös venymän aikana paino tekee työtä.
- b-kohdassa vastaukseksi annetaan venymä $21{,}6\,\text{m}$ eikä syvyyttä sillan alapuolella.
- c-kohdassa kiihtyvyydeksi lasketaan $\tfrac{kx}{m} \approx 36\,\text{m/s}^2$ unohtaen paino, tai todetaan kiihtyvyyden olevan nolla, koska nopeus on nolla.
- d-kohdassa käytetään heilurin kaavaa nauhan pituudella.
Hyväksytään myös
- b-kohdassa nollataso sillan kohdalla, kun potentiaalienergian etumerkit ovat johdonmukaiset.
- c-kohdassa vastaus muodossa $a \approx 2{,}7g$ ylöspäin.
Pisteytys ja itsearviointi
Vertaa ratkaisuasi mallivastaukseen ja valitse jokaisesta kohdasta pisteet, jotka ratkaisusi mielestäsi ansaitsee. Osapisteet ovat mahdollisia, ja myös muu fysikaalisesti oikea ratkaisutapa kelpaa.
a)3 p
b)5 p
c)4 p
d)3 p
Itsearvioidut pisteet: 0 / 15 (14 kohtaa arvioimatta)
Pisteet ovat oma arviosi, eivät tarkistettu arvosana. Pisteytys on Ruukkilabran oma, ylioppilaskokeen hyvän vastauksen piirteiden mukaan laadittu, eikä se ole YTL:n virallinen.
Harjoittele lisää:
- Matemaattinen ratkaisu: Mekaanisen energian säilyminen ja energiaperiaate
- Käsitteellinen ymmärrys: Mekaanisen energian säilyminen ja energiaperiaate
- Mallin valinta ja soveltaminen: Jousivärähtelijä ja heiluri