Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö
Miksi ohi ajavan ambulanssin sireeni kuulostaa madaltuvan juuri ohitushetkellä, vaikka sireeni itse soi koko ajan samalla tavalla?
Pohjatiedot
- Ääni on pitkittäinen aalto, ja aallon nopeus on $v = f\lambda$luku Aaltojen synty ja eteneminen
- Kun aallot kohtaavat, niiden poikkeamat summautuvatluku Aaltojen yhteisvaikutus: superpositio ja interferenssi
- Kielen ja molemmista päistä avoimen putken ominaistaajuudet ovat perustaajuuden monikertojaluku Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet
Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 5.
Pohdinta
Seisot kadun varressa, kun ambulanssi ajaa ohi sireeni soiden. Auton lähestyessä sireeni kuulostaa kirkkaalta ja korkealta. Juuri kun auto ohittaa sinut, ääni putoaa selvästi matalammaksi ja pysyy matalana auton loitotessa. Ambulanssin kuljettajalle sireeni kuulostaa koko ajan samalta.
Miten auton liike voi muuttaa kuulemaasi äänenkorkeutta, vaikka sireeni itse ei muutu?
Valinnainen Kertaa: kielen ominaistaajuudet
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä
Ennuste 1: lähestyvä sireeni
Ennuste 2: kumpi liikkuu?
Tutki
Kaiutin lähettää ääntä, ja kaksi kuulijaa kuuntelee sen eri puolilla. Liikuta lähdettä tai kuulijoita ja seuraa aaltorintamia ja kuultuja taajuuksia.
Simulaatio
Käyttöohje
Valitse Tilanne. Kun lähde liikkuu, kaiutin kulkee oikealle kohti kuulijaa A ja poispäin kuulijasta B. Kun kuulijat liikkuvat, kaiutin on paikallaan ja molemmat kuulijat kulkevat vasemmalle: A kohti kaiutinta, B poispäin siitä. Säädä lähteen taajuutta $f_0$ ja nopeutta. Harmaat ympyrät ovat aaltorintamia eli tihentymiä, ja kuulijan korvan oranssi rengas hehkuu aina, kun rintama saapuu. Lukemissa ovat kummankin kuulijan kuulema taajuus ja aallonpituus hänen suunnassaan, ja alla oleva taajuusjana näyttää $f_\text{B}$, $f_0$ ja $f_\text{A}$. Kuva alkaa alusta, ennen kuin lähde ja kuulija kohtaavat. Nopeus muuttaa vain animaation tahtia.
Mallin oletukset
Äänen nopeus on $340\,\text{m/s}$ seisovan ilman suhteen, eikä tuulta ole. Lähde ja kuulijat liikkuvat samalla suoralla tasaisella nopeudella, joka on pienempi kuin äänen nopeus. Kuva on hidastettu noin $400$-kertaisesti, ja siinä yksi metri on $100$ kuvapistettä. Ääni ei heikkene matkalla, eikä mallissa ole heijastuksia. Taajuudet ovat mallin laskemia arvoja, eivät mittauksia.
Laskennan selitys
Aaltorintama $k$ lähtee hetkellä $t_k = \tfrac{k}{f_0}$ siitä kohdasta, jossa lähde on silloin, ja etenee nopeudella $v$. Simulaatio ratkaisee kahdelle peräkkäiselle rintamalle hetken, jolloin rintama saavuttaa liikkuvan tai paikallaan olevan kuulijan. Kuultu taajuus on yksi jaettuna näiden saapumishetkien erotuksella. Dopplerin kaavaa ei käytetä, vaan tulos syntyy rintamien geometriasta. Aallonpituus on kahden peräkkäisen rintaman etäisyys samalla hetkellä kuulijan suunnassa.
Koe 1: lähde liikkuu
Testaa ennuste 1. Kaiuttimen taajuus on $400\,\text{Hz}$, ja kaiutin liikkuu kohti kuulijaa A ja poispäin kuulijasta B. Muuta vain lähteen nopeutta ja kirjaa nopeudet $0\,\text{m/s}$, $34\,\text{m/s}$ ja $102\,\text{m/s}$ (jokainen on pakollinen rivi, koska ennusteiden palaute käyttää niitä). Seuraa myös, muuttuuko $f_\text{A}$, kun kaiutin kulkee kuvassa yhä lähemmäs kuulijaa A.
Alkutila: tilanne: lähde liikkuu, lähteen taajuus $f_0$ = $400\,\text{Hz}$, lähteen nopeus = $0\,\text{m/s}$. Vakiona: tilanne, lähteen taajuus $f_0$. Muutetaan: lähteen nopeus.
| lähteen nopeus | $f_\text{A}$ $(\text{Hz})$ | $f_\text{B}$ $(\text{Hz})$ | $\lambda _\text{A}$ $(\text{m})$ |
|---|
Koe 2: kuulijat liikkuvat
Testaa ennuste 2. Kaiutin on nyt paikallaan ja soittaa taas $400\,\text{Hz}$:n ääntä. Kuulija A liikkuu kohti kaiutinta ja kuulija B poispäin siitä. Muuta vain kuulijoiden nopeutta ja kirjaa samat nopeudet $0\,\text{m/s}$, $34\,\text{m/s}$ ja $102\,\text{m/s}$ kuin kokeessa 1 (jokainen on pakollinen rivi). Vertaa taulukkoa kokeen 1 taulukkoon: kumpi muuttaa taajuutta enemmän, lähteen vai kuulijan liike? Muuttuuko aallonpituus?
Alkutila: tilanne: kuulijat liikkuvat, lähteen taajuus $f_0$ = $400\,\text{Hz}$, kuulijoiden nopeus = $0\,\text{m/s}$. Vakiona: tilanne, lähteen taajuus $f_0$. Muutetaan: kuulijoiden nopeus.
| kuulijoiden nopeus | $f_\text{A}$ $(\text{Hz})$ | $f_\text{B}$ $(\text{Hz})$ | $\lambda _\text{A}$ $(\text{m})$ |
|---|
Johtopäätös: miksi taajuus muuttuu?
Kirjoita taulukoidesi perusteella: miten lähestyminen ja loittoneminen muuttavat kuultua taajuutta? Muuttuuko taajuus, kun lähde tulee lähemmäs tasaisella nopeudella? Miksi liikkuva lähde ja liikkuva kuulija eivät anna samalla nopeudella täsmälleen samaa taajuutta? Käytä sanoja aallonpituus ja aaltorintama.
Mallivastaus
Kun lähde ja kuulija lähestyvät toisiaan, kuultu taajuus on suurempi kuin $400\,\text{Hz}$, ja kun ne loittonevat, pienempi. Tasaisella nopeudella taajuus pysyy samana koko matkan, vaikka etäisyys muuttuu: nopeudella $34\,\text{m/s}$ kuulija A kuuli liikkuvasta lähteestä koko ajan $444\,\text{Hz}$. Liikkuvan lähteen edessä aaltorintamat ovat tiheämmässä, koska lähde kulkee edellisen rintaman perässä: aallonpituus lyheni $0{,}85\,\text{m}$:stä $0{,}765\,\text{m}$:iin. Kun kuulija liikkuu, aallonpituus pysyy $0{,}85\,\text{m}$:nä, mutta kuulija kohtaa rintamia useammin, ja hän kuuli $440\,\text{Hz}$. Ero kasvaa nopeuden mukana: nopeudella $102\,\text{m/s}$ taajuudet olivat $571\,\text{Hz}$ ja $520\,\text{Hz}$. Arvot ovat mallin laskemia, ja mallissa ilma on paikallaan.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Lue FFT-spektri
Keksitty esimerkkiaineisto
Opiskelija lauloi yhden pitkän vokaalin ja teki äänestä FFT-kuvaajan (keksitty esimerkkiaineisto). Kuvaajassa on viisi kapeaa piikkiä.
Tee itse FFT-kuvaaja
Tee äänestä FFT-kuvaaja koulun mittausohjelmalla (esimerkiksi Graphical Analysis) ja mikrofonilla tai äänianturilla. Työvaiheet ovat ohjelmasta riippumatta samat:
- Kytke mikrofoni ja tarkista, että ohjelma näyttää paineen tai äänisignaalin ajan funktiona.
- Valitse suuri mittaustaajuus, esimerkiksi $20\,000$ näytettä sekunnissa, ja lyhyt mittausaika, esimerkiksi $0{,}1\,\text{s}$. Mittaustaajuuden on oltava vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin suurin taajuus, jonka haluat nähdä.
- Soita ääni lähellä mikrofonia: lyö äänirautaa, soita soittimella pitkä sävel tai laula vokaali. Aloita mittaus, kun ääni soi tasaisesti.
- Tarkista aikakuvaaja: siinä pitää näkyä jaksollinen käyrä, joka ei leikkaudu ylä- tai alareunasta.
- Valitse kuvaajan tyypiksi FFT. Lue piikkien taajuudet esimerkiksi tutkimistyökalulla.
Jos sinulla ei ole mikrofonia, käytä tätä keksittyä esimerkkiaineistoa: $440\,\text{Hz}$:n äänirauta, yksi piikki $440\,\text{Hz}$; sama sävel laulettuna, piikit $440$, $880$, $1320$ ja $1760\,\text{Hz}$, joiden voimakkuudet ovat suhteessa $1{,}0 : 0{,}6 : 0{,}4 : 0{,}2$. Muuten mittaa ainakin kaksi ääntä, esimerkiksi äänirauta ja oma äänesi samalla sävelellä. Kirjaa kummastakin perustaajuus ja kolmen seuraavan piikin taajuudet. Ovatko ne perustaajuuden monikertoja? Miten spektrit eroavat, ja mitä ero kertoo sointiväristä?
Mallivastaus
Esimerkiksi $440\,\text{Hz}$:n ääniraudan spektrissä on yksi selvä piikki noin $440\,\text{Hz}$:n kohdalla. Kun laulaja laulaa vokaalia a samalla sävelellä, spektrissä on piikit noin $440\,\text{Hz}$:n, $880\,\text{Hz}$:n, $1320\,\text{Hz}$:n ja $1760\,\text{Hz}$:n kohdalla eli perustaajuuden kokonaislukukerroilla. Äänenkorkeus on sama, koska perustaajuus on sama. Sointiväri on erilainen, koska laulussa on voimakkaita yläsäveliä ja ääniraudassa niitä ei juuri ole. Mitatut taajuudet poikkeavat muutaman hertsin: mittausajan $0{,}1\,\text{s}$ spektri erottelee taajuudet vain noin $\tfrac{1}{0{,}1\,\text{s}} = 10\,\text{Hz}$:n välein.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Lue huojunta kuvaajasta
Keksitty esimerkkiaineisto
Kaksi äänirautaa soi yhtä aikaa, ja mikrofoni tallentaa niiden yhteisen äänen sekunnin ajan. Huojuntataajuus on se, kuinka monta kertaa sekunnissa ääni voimistuu. Värähtely on niin tiheää, että kuvaajassa se näkyy täytettynä alueena; alueen leveys kertoo, kuinka voimakas ääni on kullakin hetkellä.
Kuinka suuri on huojuntataajuus $f_\text{h}$? Lue tarvittava aika kuvaajasta ja anna vastaus hertseinä.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Voimakas hetki on kohta, jossa täytetty alue on leveimmillään. Millä hetkillä niitä on?
Vihje 2: mikä yhteys
Kahden peräkkäisen voimakkaan hetken väli on huojunnan jaksonaika $T_\text{h}$, ja $f_\text{h} = \tfrac{1}{T_\text{h}}$.
Vihje 3: välivaihe
Voimakkaat hetket ovat $0\,\text{s}$, $0{,}25\,\text{s}$, $0{,}50\,\text{s}$ … eli $T_\text{h} = 0{,}25\,\text{s}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
kuvaajasta voimakkaat hetket (täytetty alue leveimmillään) $t = 0$, $0{,}25$, $0{,}50$, $0{,}75$ ja $1{,}00\,\text{s}$
Kysytty
huojuntataajuus $f_\text{h}$ hertseinä
Periaate
Kaksi lähes samantaajuista ääntä vahvistavat toisiaan, kun ne ovat samassa vaiheessa, ja heikentävät, kun ne ovat vastakkaisissa vaiheissa. Voimakkaiden hetkien väli on huojunnan jaksonaika $T_\text{h}$, ja voimakkaita hetkiä on sekunnissa $f_\text{h}$.
Kuvaajan lukeminen
Täytetty alue on leveimmillään hetkillä $0\,\text{s}$, $0{,}25\,\text{s}$, $0{,}50\,\text{s}$, $0{,}75\,\text{s}$ ja $1{,}00\,\text{s}$. Sekunnissa on siis neljä väliä, ja kahden peräkkäisen voimakkaan hetken väli on $T_\text{h} = 0{,}25\,\text{s}$.
Kaava
$f_\text{h} = \dfrac{1}{T_\text{h}}$
Muunnokset
Aika on jo sekunteina, joten taajuus tulee hertseinä ($\tfrac{1}{\text{s}} = \text{Hz}$).
Sijoitus
Vastaus
$4{,}0\,\text{Hz}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten kuvaajasta luetussa ajassa $0{,}25\,\text{s}$.
Järkevyys
Kuvaajassa on sekunnissa neljä kapenevaa kohtaa ja neljä väliä voimakkaiden hetkien välillä, mikä vastaa neljää huojahdusta sekunnissa. Jos toinen ääniraudoista on $440\,\text{Hz}$, toinen on $f_\text{h} = |f_1 - f_2|$ mukaan joko $436\,\text{Hz}$ tai $444\,\text{Hz}$; ero on alle $10\,\text{Hz}$, joten huojunta kuuluu selvästi.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Ääni on pitkittäinen paineaalto
Kaiuttimen kalvo tai kitaran kieli värähtelee ja työntää ilman hiukkasia vuorotellen eteen ja taakse. Hiukkaset eivät kulje äänen mukana, vaan ne värähtelevät paikoillaan aallon etenemissuunnassa: ääni ilmassa on pitkittäinen aalto (luku Aaltojen synty ja eteneminen). Kohtaan, johon hiukkaset tiivistyvät, syntyy tihentymä, jossa paine on hieman suurempi kuin normaali ilmanpaine $p_0$. Tihentymien väliin jää harvennus, jossa paine on pienempi. Paineen vaihtelu on pientä: tavallisessa puheessa se on noin $0{,}02\,\text{Pa}$, kun ilmanpaine on noin $101\,\text{kPa}$. Ääni tarvitsee väliaineen, kuten kaasun, nesteen tai kiinteän aineen. Tyhjiössä ääni ei etene.
Kahden peräkkäisen tihentymän etäisyys on aallonpituus $\lambda$. Kuten kaikille aalloille, äänen nopeudelle pätee $v = f\lambda$, missä $f$ on taajuus (luku Aaltojen synty ja eteneminen). Kun ääni siirtyy aineesta toiseen, sen taajuus pysyy samana, koska rajapinnan hiukkaset värähtelevät samaan tahtiin kuin tuleva aalto. Nopeus ja aallonpituus sen sijaan muuttuvat.
Äänen nopeus
Äänen nopeus riippuu väliaineesta: mitä huonommin aine puristuu kokoon ja mitä pienempi sen tiheys on, sitä nopeammin ääni etenee. Vesi on paljon tiheämpää kuin ilma, mutta se puristuu niin huonosti kokoon, että ääni kulkee vedessä yli nelinkertaisella nopeudella ilmaan verrattuna. Kaasussa nopeus kasvaa lämpötilan noustessa, koska hiukkaset liikkuvat nopeammin ja välittävät painevaihtelun nopeammin eteenpäin. Ilmassa nopeus kasvaa noin $0{,}6\,\text{m/s}$ jokaista celsiusastetta kohti. Tässä luvussa käytetään ilmalle arvoa $v = 340\,\text{m/s}$, joka vastaa noin $15\,{}^\circ\text{C}$:n lämpötilaa kuten aiemmissa luvuissa.
| Väliaine | $v$ (m/s) |
|---|---|
| ilma, $0\,{}^\circ\text{C}$ | 331 |
| ilma, $15\,{}^\circ\text{C}$ | 340 |
| ilma, $20\,{}^\circ\text{C}$ | 343 |
| vesi, $20\,{}^\circ\text{C}$ | 1480 |
| teräs | noin 5900 |
Äänen nopeuden määrittäminen
Äänen nopeus määritetään mittaamalla, kuinka kauan ääni kulkee tunnetun matkan. Kaikumenetelmässä lyödään kaksi puukapulaa yhteen etäisyydellä $d$ seinästä ja mitataan aika $t$, jonka kuluttua kaiku palaa. Ääni kulkee seinään ja takaisin eli matkan $2d$, joten $v = \tfrac{2d}{t}$. Tarkemmin nopeus saadaan kahdella mikrofonilla, jotka ovat etäisyydellä $d$ toisistaan samalla suoralla äänilähteen kanssa. Mittausohjelma tallentaa molempien mikrofonien signaalit, ja äänen saapumisaikojen ero $\Delta t$ luetaan kuvaajasta, jolloin $v = \tfrac{d}{\Delta t}$. Kolmas tapa on resonanssiputki, jossa aallonpituus saadaan seisovan aallon pituudesta (luku Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet).
Äänenkorkeus ja kuuloalue
Äänenkorkeus määräytyy taajuudesta: mitä suurempi taajuus, sitä korkeampi ääni. Kun taajuus kaksinkertaistuu, ääni nousee oktaavin. Esimerkiksi viritysääni a on $440\,\text{Hz}$ ja oktaavia ylempi a $880\,\text{Hz}$. Nuori ihminen kuulee taajuuksia noin $20\,\text{Hz}$:stä noin $20\,\text{kHz}$:iin, ja ylin kuultava taajuus laskee iän myötä. Kuuloalueen äänten aallonpituudet ovat ilmassa noin $17\,\text{m}$:stä $1{,}7\,\text{cm}$:iin. Kuuloaluetta matalampi ääni on infraääntä ja korkeampi ultraääntä. Ne ovat samanlaisia pitkittäisiä aaltoja kuin kuultava ääni, mutta ihmisen korva ei aisti niitä.
Infraääntä syntyy esimerkiksi maanjäristyksissä, ukkosessa ja tulivuorenpurkauksissa, ja norsut viestivät osin infraäänellä. Infraääni vaimenee ilmassa vähän, joten se voi kulkea satoja kilometrejä. Lepakot ja delfiinit käyttävät ultraääntä kaikuluotaukseen: lyhyt aallonpituus heijastuu pienistäkin kohteista, kuten hyönteisistä. Tekniikassa ultraääntä käytetään esimerkiksi pesulaitteissa, materiaalien vikojen etsimisessä ja veneiden kaikuluotaimissa. Lääketieteen ultraäänikuvaukseen palataan myöhemmin tällä kurssilla, ja äänen voimakkuutta ja desibelejä käsitellään luvussa Intensiteetti ja desibeliasteikko.
Sointiväri ja harmoninen sarja
Huilu, viulu ja laulaja voivat tuottaa saman sävelen, ja silti ne kuulostavat erilaisilta. Ero on äänen sointivärissä. Soittimen kieli tai ilmapatsas värähtelee yhtä aikaa monella ominaistaajuudellaan (luku Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet). Alin niistä on perustaajuus $f_1$, ja sitä suuremmat ovat yläsäveliä. Kielessä ja molemmista päistä avoimessa putkessa yläsävelet ovat perustaajuuden kokonaislukukertoja, ja nämä taajuudet muodostavat harmonisen sarjan
$$f_n = n f_1, \quad n = 1, 2, 3, \ldots$$
missä $f_n$ on sarjan $n$:s taajuus (Hz) ja $f_1$ perustaajuus (Hz). Äänenkorkeuden kuulemme perustaajuudesta. Sointiväri riippuu siitä, kuinka voimakkaita yläsävelet ovat perustaajuuteen verrattuna. Äänirauta tuottaa lähes puhtaan siniaallon, jossa on vain perustaajuus.
FFT-spektri
Mikrofoni mittaa ilmanpaineen vaihtelua ajan funktiona. Mittausohjelma laskee tästä mittaussarjasta äänen spektrin eli FFT-kuvaajan (Fast Fourier Transform, nopea Fourier-muunnos). Spektri näyttää, mitä taajuuksia äänessä on ja kuinka voimakkaina. Jokainen äänen siniaaltoinen osa näkyy piikkinä omalla taajuudellaan, samaan tapaan kuin luvussa Aaltojen yhteisvaikutus: superpositio ja interferenssi monimutkainen aalto koottiin siniaaltojen summana. Soittimen spektrissä piikit ovat harmonisen sarjan taajuuksilla, joten vierekkäisten piikkien väli on perustaajuus. Perustaajuus on yleensä myös alimman piikin taajuus, mutta korkein piikki ei aina ole perustaajuuden kohdalla.
Huojunta ja Dopplerin ilmiö
Huojunta
Kun kaksi ääntä, joiden taajuudet $f_1$ ja $f_2$ eroavat vain vähän, soi yhtä aikaa, niiden painevaihtelut summautuvat. Välillä aallot ovat samassa vaiheessa ja vahvistavat toisiaan, välillä vastakkaisissa vaiheissa ja heikentävät toisiaan. Kuulemme yhden äänen, jonka korkeus vastaa taajuuksien keskiarvoa ja jonka voimakkuus vuoroin kasvaa ja heikkenee. Tätä kutsutaan huojunnaksi. Sekunnissa toinen aalto ehtii tehdä $|f_1 - f_2|$ värähdystä enemmän kuin toinen, ja joka kerta aallot palaavat samaan vaiheeseen. Voimakkaita hetkiä on siis sekunnissa
$$f_\text{h} = |f_1 - f_2|$$
missä $f_\text{h}$ on huojuntataajuus (Hz) ja $f_1$ ja $f_2$ äänten taajuudet (Hz). Kahden voimakkaan hetken väli eli huojunnan jaksonaika on $T_\text{h} = \tfrac{1}{f_\text{h}}$.
Huojuntaa käytetään soittimien virittämiseen. Kun kieltä kiristetään kohti viritysäänen taajuutta, huojunta hidastuu ja lakkaa, kun taajuudet ovat samat. Huojunta erottuu selvästi, kun taajuusero on enintään noin $10\,\text{Hz}$. Suuremmalla erolla korva kuulee karhean äänen tai kaksi eri ääntä.

Dopplerin ilmiö, kun lähde liikkuu
Kun äänilähde liikkuu, jokainen aaltorintama lähtee siitä kohdasta, jossa lähde on sillä hetkellä, ja leviää ilmassa nopeudella $v$ joka suuntaan. Lähteen jaksonaika on $T_0 = \tfrac{1}{f_0}$. Sinä aikana edellinen rintama etenee matkan $v T_0$, mutta lähde ehtii kulkea sen perässä matkan $v_\text{s} T_0$. Lähteen edessä rintamien väli eli aallonpituus on siksi $(v - v_\text{s}) T_0$ ja lähteen takana $(v + v_\text{s}) T_0$. Paikallaan oleva kuulija kuulee taajuuden $f = \tfrac{v}{\lambda}$, joten
$$f = f_0 \cdot \frac{v}{v \mp v_\text{s}}$$
missä $f$ on kuultu taajuus (Hz), $f_0$ lähteen taajuus (Hz), $v$ äänen nopeus (m/s) ja $v_\text{s}$ lähteen nopeus (m/s). Miinusmerkki valitaan, kun lähde lähestyy kuulijaa, ja plusmerkki, kun lähde loittonee.
Dopplerin ilmiö, kun kuulija liikkuu
Kun lähde on paikallaan ja kuulija liikkuu, aallonpituus ei muutu. Kuulija kuitenkin kohtaa aaltorintamia useammin, kun hän kulkee niitä vastaan, koska rintamat lähestyvät häntä nopeudella $v + v_\text{h}$. Loitotessa ne saavuttavat hänet nopeudella $v - v_\text{h}$. Kuultu taajuus on rintamien kohtaamistiheys:
$$f = f_0 \cdot \frac{v \pm v_\text{h}}{v}$$
missä $v_\text{h}$ on kuulijan eli havaitsijan nopeus (m/s) ja muut suureet kuten edellä. Plusmerkki valitaan, kun kuulija lähestyy lähdettä, ja miinusmerkki, kun kuulija loittonee.
Etumerkit ja oletukset
Etumerkin voi tarkistaa säännöllä: lähestyminen nostaa kuultua taajuutta ja loittoneminen laskee sitä. Valitse siis merkki, joka antaa lähestyttäessä $f > f_0$ ja loitottaessa $f < f_0$. Nopeudet mitataan ilman suhteen, kun ilma on paikallaan eli tuulta ei ole. Kaavat koskevat liikettä lähteen ja kuulijan välisellä suoralla, ja ne pätevät, kun vain toinen liikkuu ja lähteen nopeus on pienempi kuin äänen nopeus. Kun nopeus on paljon pienempi kuin äänen nopeus, molemmat kaavat antavat lähes saman muutoksen, noin $f_0 \cdot \tfrac{v_\text{s}}{v}$ tai $f_0 \cdot \tfrac{v_\text{h}}{v}$. Dopplerin ilmiöllä mitataan nopeuksia: ultraäänilaite mittaa veren virtausnopeutta.
Yleinen virhekäsitys
Moni ajattelee, että lähestyvän sireenin ääni nousee koko ajan sitä mukaa kuin auto tulee lähemmäs. Kuultu taajuus riippuu kuitenkin nopeudesta, ei etäisyydestä. Kun ambulanssi ajaa tasaisella nopeudella suoraan kohti kuulijaa, kuultu taajuus on koko lähestymisen ajan sama ja suurempi kuin $f_0$, ja ohitushetkellä se laskee. Lähestyessä kasvaa äänen voimakkuus, ei sen korkeus. Jos kuulija seisoo tien sivussa, muutos tapahtuu ohituksen aikana liukuvasti, koska kuultuun taajuuteen vaikuttaa vain se osa nopeudesta, joka osoittaa kohti kuulijaa tai hänestä poispäin.
Toinen virhe on luulla, että lähteen liike muuttaa äänen nopeutta tai lähteen omaa taajuutta. Ääni etenee ilman suhteen nopeudella $v$, liikkui lähde tai ei, ja sireeni värähtelee koko ajan taajuudella $f_0$. Liikkuva lähde muuttaa aallonpituutta, ja liikkuva kuulija muuttaa sitä, kuinka usein hän kohtaa aaltorintamia. Kolmas virhe on lukea spektristä äänenkorkeudeksi korkeimman piikin taajuus: perustaajuus on harmonisen sarjan alin taajuus ja piikkien väli, vaikka jokin yläsävel olisi sitä voimakkaampi.
Tiivistelmä
- Ääni on pitkittäinen paineaalto, jossa tihentymät ja harvennukset etenevät väliaineessa. Äänen nopeus riippuu väliaineesta ja kaasussa lämpötilasta; ilmassa se on noin $340\,\text{m/s}$. Nopeus määritetään mittaamalla äänen kulkuaika tunnetulla matkalla.
- Äänenkorkeus määräytyy taajuudesta. Ihmisen kuuloalue on noin $20\,\text{Hz}$–$20\,\text{kHz}$; matalampi ääni on infraääntä ja korkeampi ultraääntä.
- Sointiväri riippuu yläsävelten voimakkuuksista. Soittimen osasävelet muodostavat harmonisen sarjan $f_n = n f_1$, ja FFT-spektri näyttää ne piikkeinä.
- Kun kaksi lähes samantaajuista ääntä soi yhtä aikaa, kuuluu huojunta, jonka taajuus on $f_\text{h} = |f_1 - f_2|$.
- Dopplerin ilmiö: lähestyminen nostaa ja loittoneminen laskee kuultua taajuutta. Liikkuvalle lähteelle $f = f_0 \cdot \tfrac{v}{v \mp v_\text{s}}$ ja liikkuvalle kuulijalle $f = f_0 \cdot \tfrac{v \pm v_\text{h}}{v}$, ylempi merkki lähestyttäessä.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi
Vertaa ennusteitasi kokeiden mallin arvoihin ja Dopplerin kaavoihin. Miten ennusteen 1 tilanne (seisot auton linjalla) eroaa alun kadunvarresta, jossa taajuus liukuu? Palaa sitten alun kysymykseen: miksi sireeni kuulostaa madaltuvan juuri ohitushetkellä? Miksi kuljettajalle sireeni kuulostaa koko ajan samalta?
Muuttaisitko ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Juna ajaa suoraa rataa tasaisella nopeudella $108\,\text{km/h}$ ja soittaa äänimerkkiä, jonka taajuus on $311\,\text{Hz}$. Matkustaja seisoo laiturilla aivan radan vieressä, joten juna tulee suoraan häntä kohti ja loittonee suoraan hänestä poispäin. Minkä taajuuden matkustaja kuulee junan lähestyessä ja minkä sen loitotessa, ja kuinka paljon taajuus laskee ohitushetkellä? Ilma on tyyntä, ja äänen nopeus on $340\,\text{m/s}$.
Vaihe 1/7
Tunnetut ja kysytty. Äänimerkin taajuus $f_0 = 311\,\text{Hz}$, junan nopeus $v_\text{s} = 108\,\text{km/h}$ ja äänen nopeus $v = 340\,\text{m/s}$. Kysytään kuultua taajuutta junan lähestyessä ($f_1$) ja loitotessa ($f_2$) sekä taajuuden laskua $\Delta f = f_1 - f_2$.
Vaihe 2/7
Periaate. Äänilähde liikkuu ja kuulija on paikallaan, joten käytetään liikkuvan lähteen Dopplerin kaavaa. Lähestyvän junan edessä aaltorintamat tihenevät, joten merkki valitaan niin, että $f_1 > f_0$. Loittonevan junan takana rintamat harvenevat, ja $f_2 < f_0$.
Vaihe 3/7
Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} f_1 &= f_0 \cdot \frac{v}{v - v_\text{s}} \\ f_2 &= f_0 \cdot \frac{v}{v + v_\text{s}} \\ \Delta f &= f_1 - f_2 \end{aligned}$$
Vaihe 4/7
Yksikkömuunnokset. Junan nopeus muutetaan yksikköön m/s, jotta se voidaan vähentää äänen nopeudesta:
Vaihe 5/7
Sijoitus. $$\begin{aligned} f_1 &= f_0 \cdot \frac{v}{v - v_\text{s}} \\ \quad &= 311\,\text{Hz} \cdot \frac{340\,\text{m/s}}{(340 - 30{,}0)\,\text{m/s}} \\ \quad &= 341{,}10\,\text{Hz} \\[6pt] f_2 &= f_0 \cdot \frac{v}{v + v_\text{s}} \\ \quad &= 311\,\text{Hz} \cdot \frac{340\,\text{m/s}}{(340 + 30{,}0)\,\text{m/s}} \\ \quad &= 285{,}78\,\text{Hz} \\[6pt] \Delta f &= f_1 - f_2 \\ \quad &= 341{,}10\,\text{Hz} - 285{,}78\,\text{Hz} \\ \quad &= 55{,}32\,\text{Hz} \end{aligned}$$
Vaihe 6/7
Tulos. Matkustaja kuulee lähestyvän junan äänen taajuudella $341\,\text{Hz}$ ja loittonevan taajuudella $286\,\text{Hz}$, kolmella merkitsevällä numerolla kuten lähtötiedoissa. Ohitushetkellä taajuus laskee noin $55\,\text{Hz}$: erotuksen tarkkuus on noin hertsi, koska kumpikin taajuus tunnetaan noin puolen hertsin tarkkuudella.
Vaihe 7/7
Järkevyys. Pienellä nopeudella muutos on kummallakin puolella noin
joten koko lasku on noin $55\,\text{Hz}$ kuten laskettiin. Nousu lähestyessä, $30\,\text{Hz}$, on hieman suurempi kuin lasku loitotessa, $25\,\text{Hz}$, koska edessä jaetaan pienemmällä luvulla $v - v_\text{s}$. Junan nopeus on alle kymmenesosa äänen nopeudesta, joten muutos on kummallakin puolella vain noin $9\,\%$ taajuudesta $f_0$.
Valinnainen Etsi virhe
Valinnainen Sovella uuteen tilanteeseen
Opiskelija pyörittää narun päähän sidottua summeria vaakasuorassa ympyrässä, jonka säde on $1{,}00\,\text{m}$. Yksi kierros kestää $0{,}500\,\text{s}$, ja summerin taajuus on $2{,}00\,\text{kHz}$. Kaukana samassa tasossa seisova kuulija kuulee äänen korkeuden vaihtelevan.
Mikä on suurin taajuus, jonka hän kuulee? Ilma on tyyntä, ja äänen nopeus on $340\,\text{m/s}$. Vastaa hertseinä.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Missä kohdassa ympyrää summeri liikkuu suoraan kuulijaa kohti? Kuinka suuri on silloin sen nopeus?
Vihje 2: mikä yhteys
Tasaisessa ympyräliikkeessä ratanopeus on $v_\text{s} = \tfrac{2\pi r}{T}$ (luku Ympyrärata: jaksonaika ja ratanopeus). Suurin taajuus kuuluu, kun summeri lähestyy kuulijaa tällä nopeudella.
Vihje 3: välivaihe
$f = f_0 \cdot \tfrac{v}{v - v_\text{s}}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
ympyrän säde $r = 1{,}00\,\text{m}$, kierrosaika $T = 0{,}500\,\text{s}$, summerin taajuus $f_0 = 2{,}00\,\text{kHz}$, äänen nopeus $v = 340\,\text{m/s}$
Kysytty
suurin kuultu taajuus $f$ hertseinä
Periaate
Summeri liikkuu ympyrää tasaisella ratanopeudella, ja kaukana oleva kuulija on ympyrän tasossa. Kuultuun taajuuteen vaikuttaa vain se osa nopeudesta, joka osoittaa kohti kuulijaa tai hänestä poispäin. Suurin taajuus kuuluu, kun summeri liikkuu suoraan kuulijaa kohti koko ratanopeudellaan. Kuulija on paikallaan, joten käytetään liikkuvan lähteen kaavaa lähestymisen merkillä.
Kaava
joten
Muunnokset
muut suureet ovat perusyksiköissä.
Sijoitus
Vastaus
$2{,}08\,\text{kHz}$
Eli noin $2080\,\text{Hz}$, kolme merkitsevää numeroa kuten säteessä, kierrosajassa ja taajuudessa.
Järkevyys
Summerin nopeus on noin $\tfrac{12{,}6}{340} \approx 3{,}7\,\%$ äänen nopeudesta, joten taajuus nousee noin $3{,}7\,\%$ eli noin $75\,\text{Hz}$. Loitotessa taajuus on vastaavasti noin $1929\,\text{Hz}$, joten kuulija kuulee äänen huojuvan noin $1930\,\text{Hz}$:n ja $2080\,\text{Hz}$:n välillä kaksi kertaa sekunnissa.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.
- Kaksi huilua soittaa yhtä aikaa ääniä, joiden taajuudet ovat $440\,\text{Hz}$ ja $437\,\text{Hz}$. Mitä kuulija kuulee?
Vastaus
Yhden äänen, jonka korkeus vastaa taajuutta noin $438{,}5\,\text{Hz}$ ja jonka voimakkuus huojuu:
$f_\text{h}$$= |440\,\text{Hz} - 437\,\text{Hz}|$$= 3\,\text{Hz}$eli kolme voimakasta hetkeä sekunnissa.
- Sama kaikumittaus tehdään kesähelteellä ja talvipakkasella. Kummalla kerralla kaiku palaa nopeammin, ja miksi?
Vastaus
Kesähelteellä. Kaasussa äänen nopeus kasvaa lämpötilan noustessa, ilmassa noin $0{,}6\,\text{m/s}$ jokaista celsiusastetta kohti, joten lämpimässä ilmassa ääni kulkee saman matkan lyhyemmässä ajassa.
1. Liikkuva kuulija
2. Äänen nopeuden mittaus
Kaksi mikrofonia on asetettu $1{,}20\,\text{m}$:n etäisyydelle toisistaan samalle suoralle kaiuttimen kanssa. Kaiutin lähettää lyhyen naksahduksen, ja mittausohjelman tallentamista signaaleista luetaan, että naksahdus saapuu kauempaan mikrofoniin $3{,}50\,\text{ms}$ myöhemmin kuin lähempään.
Mikä on mittauksen mukaan äänen nopeus? Vastaa yksikössä m/s.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Minkä matkan ääni kulkee sinä aikana, jona naksahdus siirtyy lähemmästä mikrofonista kauempaan?
Vihje 2: mikä yhteys
Ääni kulkee mikrofonien välisen matkan $d$ ajassa $\Delta t$, joten $v = \tfrac{d}{\Delta t}$.
Vihje 3: välivaihe
Muuta aika sekunneiksi: $3{,}50\,\text{ms} = 3{,}50 \cdot 10^{-3}\,\text{s}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
mikrofonien etäisyys $d = 1{,}20\,\text{m}$, saapumisaikojen ero $\Delta t = 3{,}50\,\text{ms}$
Kysytty
äänen nopeus $v$ yksikössä m/s
Periaate
Mikrofonit ovat samalla suoralla kaiuttimen kanssa, joten ääni kulkee kauempaan mikrofoniin saman matkan kuin lähempään ja lisäksi mikrofonien välin $d$. Aikaero $\Delta t$ on siis aika, jossa ääni etenee matkan $d$ tasaisella nopeudella.
Kaava
$d = v \Delta t$, josta $v = \dfrac{d}{\Delta t}$
Muunnokset
$3{,}50\,\text{ms} = 3{,}50 \cdot 10^{-3}\,\text{s}$
Sijoitus
Vastaus
$343\,\text{m/s}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten etäisyydessä ja aikaerossa.
Järkevyys
Tulos vastaa taulukon arvoa $343\,\text{m/s}$ ilmalle, jonka lämpötila on $20\,{}^\circ\text{C}$, eli huoneenlämpöä. Jos aikaero olisi luettu $0{,}05\,\text{ms}$ väärin, tulos muuttuisi noin $5\,\text{m/s}$, joten aikaeron tarkka lukeminen ratkaisee mittauksen tarkkuuden.
Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
Valinnainen 3. Selitä sointiväri
Viulu ja huilu soittavat saman sävelen, jonka perustaajuus on $440\,\text{Hz}$, ja silti ne kuulostavat erilaisilta. Selitä, mikä äänissä on samaa ja mikä erilaista, ja miten ero näkyisi niiden FFT-kuvaajissa. Käytä käsitteitä perustaajuus, yläsävel ja harmoninen sarja.
Mallivastaus
Molempien äänten perustaajuus on $440\,\text{Hz}$, joten korva kuulee saman äänenkorkeuden. Kumpikin soitin värähtelee kuitenkin yhtä aikaa myös yläsävelillään, jotka ovat perustaajuuden monikertoja $880\,\text{Hz}$, $1320\,\text{Hz}$ ja niin edelleen ja muodostavat harmonisen sarjan $f_n = n f_1$. Sointiväri riippuu siitä, kuinka voimakkaita yläsävelet ovat perustaajuuteen verrattuna, ja se on soittimille erilainen. FFT-kuvaajissa kummallakin on piikit samoilla taajuuksilla, mutta piikkien korkeudet ovat erilaiset: viulun äänessä on voimakkaita yläsäveliä pitkälle, huilun äänessä perustaajuus hallitsee ja yläsävelet ovat heikompia.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Kertaa luvun käsitteet
Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti siirtyy kertauspakkaasi.
- Summa-aalto
- Kahden tai useamman samassa paikassa kohtaavan aallon yhteisvaikutuksesta muodostuva aalto.
- Huojunta
- Kahden taajuudeltaan lähekkäisen aallon interferenssistä syntyvä äänen voimakkuuden jaksollinen vaihtelu.
- Äänes
- Äänen yksittäinen tietyntaajuinen värähtelykomponentti.
- Dopplerin ilmiö
- Havaitun taajuuden muuttuminen, kun äänilähde ja havaitsija liikkuvat toistensa suhteen.
- Kuuloalue
- Taajuusalue, jonka ihminen kykenee kuulemaan; noin $16\,\text{Hz}$–$20\,\text{kHz}$.
- Infraääni
- Ääntä, jonka taajuus on ihmisen kuuloalueen alarajaa pienempi.
- Ultraääni
- Ääntä, jonka taajuus on ihmisen kuuloalueen ylärajaa suurempi.
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 14-1Ydintehtävä
Opiskelija seisoo $86{,}0\,\text{m}$:n päässä koulun seinästä ja lyö kaksi puukapulaa yhteen. Puhelimen ajanottosovellus mittaa, että kaiku palaa $0{,}505\,\text{s}$ iskun jälkeen. Mikä on mittauksen mukaan äänen nopeus?
Vastaus
$341\,\text{m/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
etäisyys seinään $d = 86{,}0\,\text{m}$, kaiun paluuaika $t = 0{,}505\,\text{s}$
Kysytty
äänen nopeus $v$ yksikössä $\text{m/s}$
Periaate
Ääni kulkee seinään ja heijastuu takaisin, joten paluuaikana se kulkee matkan $2d$. Ilmassa ääni etenee tasaisella nopeudella, joten nopeus on kuljettu matka jaettuna ajalla.
Kaava
$2d = v t$, josta $v = \dfrac{2d}{t}$
Muunnokset
Ei tarvita: matka on metreinä ja aika sekunteina.
Sijoitus
$v$$= \dfrac{2 \cdot 86{,}0\,\text{m}}{0{,}505\,\text{s}}$$= \dfrac{172{,}0\,\text{m}}{0{,}505\,\text{s}}$$= 340{,}59\,\text{m/s}$Vastaus
$341\,\text{m/s}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten etäisyydessä ja ajassa.
Järkevyys
Tulos on lähellä taulukon arvoa $340\,\text{m/s}$ noin $15\,{}^\circ\text{C}$:n ilmalle. Jos matkaa ei olisi kerrottu kahdella, nopeudeksi olisi tullut noin $170\,\text{m/s}$, mikä on selvästi liian pieni. Käsin käynnistetyssä ajanotossa reaktioaika voi silti muuttaa tulosta useita prosentteja.
- Tehtävä 14-2Ydintehtävä
Lepakko lähettää kaikuluotaukseen ultraääntä, jonka taajuus on $45{,}0\,\text{kHz}$. Mikä on äänen aallonpituus ilmassa, kun äänen nopeus on $340\,\text{m/s}$? Anna vastaus millimetreinä.
Vastaus
$7{,}56\,\text{mm}$
Näytä ratkaisu
Annettu
ultraäänen taajuus $f = 45{,}0\,\text{kHz}$, äänen nopeus ilmassa $v = 340\,\text{m/s}$
Kysytty
aallonpituus $\lambda$ millimetreinä
Periaate
Ultraääni on samanlainen pitkittäinen aalto kuin kuultava ääni, joten sille pätee aallon perusyhtälö $v = f\lambda$.
Kaava
$v = f\lambda$, josta $\lambda = \dfrac{v}{f}$
Muunnokset
$f$$= 45{,}0\,\text{kHz}$$= 45{,}0 \cdot 1000\,\text{Hz}$$= 45\,000\,\text{Hz}$lopuksi $1\,\text{m} = 1000\,\text{mm}$.
Sijoitus
$\lambda$$= \dfrac{340\,\text{m/s}}{45\,000\,\text{Hz}}$$= 0{,}0075556\,\text{m}$$= 7{,}5556\,\text{mm}$Vastaus
$7{,}56\,\text{mm}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten taajuudessa $45{,}0\,\text{kHz}$ ja nopeudessa $340\,\text{m/s}$.
Järkevyys
Kuuloalueen ylärajalla $20\,\text{kHz}$ aallonpituus on $1{,}7\,\text{cm}$, ja yli kaksinkertaisella taajuudella aallonpituus on alle puolet siitä. Muutaman millimetrin aallonpituus on hyönteisen kokoluokkaa, joten lepakko voi havaita hyönteisiä kaikuluotauksella.
- Tehtävä 14-3
Sellon D-kielen perustaajuus on $147\,\text{Hz}$. Kieli värähtelee yhtä aikaa harmonisen sarjan taajuuksilla. Mikä on sarjan neljännen jäsenen eli kolmannen yläsävelen taajuus?
Vastaus
$588\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
perustaajuus $f_1 = 147\,\text{Hz}$
Kysytty
harmonisen sarjan neljännen jäsenen taajuus $f_4$
Periaate
Kahdesta päästä kiinnitetty kieli värähtelee yhtä aikaa kaikilla ominaistaajuuksillaan, jotka ovat perustaajuuden kokonaislukukertoja ja muodostavat harmonisen sarjan. Sarjan ensimmäinen jäsen on perustaajuus, joten neljäs jäsen on kolmas yläsävel.
Kaava
$f_n = n f_1$, joten $f_4 = 4 f_1$
Muunnokset
Ei tarvita: taajuus on hertseinä.
Sijoitus
$f_4$$= 4 \cdot 147\,\text{Hz}$$= 588\,\text{Hz}$Vastaus
$588\,\text{Hz}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten perustaajuudessa.
Järkevyys
Sarjan jäsenet ovat $147\,\text{Hz}$, $294\,\text{Hz}$, $441\,\text{Hz}$ ja $588\,\text{Hz}$, joten neljäs jäsen on kahden oktaavin päässä perustaajuudesta: kaksi kaksinkertaistusta antaa nelinkertaisen taajuuden.
- Tehtävä 14-4
Jäätelöauto ajaa suoraan poispäin kuulijasta nopeudella $15{,}0\,\text{m/s}$ ja soittaa melodiaa, jonka yksi sävel on $415\,\text{Hz}$.
Minkä taajuuden paikallaan oleva kuulija kuulee tästä sävelestä? Ilma on tyyntä, ja äänen nopeus on $340\,\text{m/s}$.
Vastaus
$397\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
sävelen taajuus $f_0 = 415\,\text{Hz}$, auton nopeus $v_\text{s} = 15{,}0\,\text{m/s}$ poispäin kuulijasta, äänen nopeus $v = 340\,\text{m/s}$
Kysytty
kuultu taajuus $f$
Periaate
Äänilähde liikkuu ja kuulija on paikallaan, joten käytetään liikkuvan lähteen Dopplerin kaavaa. Lähde loittonee, joten aaltorintamat harvenevat sen takana ja kuultu taajuus on pienempi kuin $f_0$: nimittäjään tulee plusmerkki.
Kaava
$f$$= f_0 \cdot \dfrac{v}{v + v_\text{s}}$Muunnokset
Ei tarvita: nopeudet ovat yksikössä $\text{m/s}$ ja taajuus hertseinä.
Sijoitus
$f$$= 415\,\text{Hz} \cdot \dfrac{340\,\text{m/s}}{340\,\text{m/s} + 15{,}0\,\text{m/s}}$$= 415\,\text{Hz} \cdot \dfrac{340}{355}$$= 397{,}46\,\text{Hz}$Vastaus
$397\,\text{Hz}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.
Järkevyys
Taajuus laskee, koska lähde loittonee. Auton nopeus on noin $4{,}4\,\%$ äänen nopeudesta, ja taajuus laskee noin $\tfrac{415 - 397}{415} \approx 4{,}2\,\%$, eli muutos on samaa kokoluokkaa kuin nopeuksien suhde.
- Tehtävä 14-5
Luokittele äänet infraääneksi, ihmisen kuultavaksi ääneksi tai ultraääneksi: a) ukkosen jyrinän matalin osa $12\,\text{Hz}$, b) viritysääni $440\,\text{Hz}$, c) koiranpilli $35\,\text{kHz}$, d) ultraäänikuvauksen ääni $2{,}5\,\text{MHz}$. Perustele rajojen avulla.
Vastaus
a) infraääni; b) kuultava ääni; c) ultraääni; d) ultraääni
Näytä ratkaisu
Kysytty
kunkin äänen luokka: infraääni, kuultava ääni tai ultraääni
Periaate
Ihminen kuulee taajuuksia noin $20\,\text{Hz}$:stä noin $20\,\text{kHz}$:iin. Alle $20\,\text{Hz}$:n ääni on infraääntä ja yli $20\,\text{kHz}$:n ääni ultraääntä. Kaikki ovat samanlaisia pitkittäisiä paineaaltoja; luokka riippuu vain taajuudesta.
Mallivastaus
a) $12\,\text{Hz} < 20\,\text{Hz}$, joten ukkosen matalin osa on infraääntä. b) $440\,\text{Hz}$ on rajojen $20\,\text{Hz}$ ja $20\,\text{kHz}$ välissä, joten viritysääni on kuultavaa ääntä. c) $35\,\text{kHz} > 20\,\text{kHz}$, joten koiranpillin ääni on ultraääntä: koira kuulee sen, mutta ihminen ei. d) $2{,}5\,\text{MHz} = 2\,500\,000\,\text{Hz}$ on monta kertaluokkaa yli kuuloalueen, joten ultraäänikuvauksen ääni on ultraääntä.
Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 14-6Ydintehtävä
Pianonvirittäjä lyö äänirautaa, jonka taajuus on $262\,\text{Hz}$, ja soittaa samalla pianon kieltä, joka kuulostaa hieman ääniraudan ääntä matalammalta. Hän laskee $15$ voimakasta hetkeä eli huojahdusta $5{,}0\,\text{s}$:ssa.
Mikä on kielen taajuus?
Vastaus
$259\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
ääniraudan taajuus $f_1 = 262\,\text{Hz}$, $N = 15$ voimakasta hetkeä ajassa $t = 5{,}0\,\text{s}$, kieli on ääniraudan ääntä matalampi
Kysytty
kielen taajuus $f_2$
Periaate
Kaksi lähes samantaajuista ääntä huojuu, ja voimakkaita hetkiä on sekunnissa yhtä monta kuin taajuuksien erotus. Huojuntataajuus saadaan laskemalla voimakkaat hetket aikayksikköä kohti. Koska kieli on matalampi, sen taajuus on huojuntataajuuden verran pienempi kuin ääniraudan.
Kaava
$f_\text{h} = \dfrac{N}{t}$ ja $f_\text{h} = |f_1 - f_2| = f_1 - f_2$, josta $f_2 = f_1 - \dfrac{N}{t}$
Muunnokset
Ei tarvita: aika on sekunteina, joten $\tfrac{N}{t}$ tulee hertseinä.
Sijoitus
$f_\text{h}$$= \dfrac{15}{5{,}0\,\text{s}}$$= 3{,}0\,\text{Hz}$$f_2$$= 262\,\text{Hz} - 3{,}0\,\text{Hz}$$= 259\,\text{Hz}$Vastaus
$259\,\text{Hz}$
; erotus $3{,}0\,\text{Hz}$ tunnetaan kymmenesosahertsin tarkkuudella, joten tulos ilmoitetaan kokonaisina hertseinä kuten ääniraudan taajuus.
Järkevyys
Kolme voimakasta hetkeä sekunnissa on helppo laskea korvalla, ja taajuusero on alle $10\,\text{Hz}$, joten huojunta erottuu selvästi. Kun virittäjä kiristää kieltä, taajuus nousee kohti $262\,\text{Hz}$:ä ja huojunta hidastuu.
- Tehtävä 14-7Ydintehtävä
Kaiutin lähettää ilmassa ääntä, jonka aallonpituus on $0{,}850\,\text{m}$. Ääni siirtyy järven pinnasta veteen. Mikä on äänen aallonpituus vedessä? Äänen nopeus ilmassa on $340\,\text{m/s}$ ja vedessä $1480\,\text{m/s}$.
Vastaus
$3{,}70\,\text{m}$
Näytä ratkaisu
Annettu
aallonpituus ilmassa $\lambda_\text{i} = 0{,}850\,\text{m}$, äänen nopeus ilmassa $v_\text{i} = 340\,\text{m/s}$ ja vedessä $v_\text{v} = 1480\,\text{m/s}$
Kysytty
aallonpituus vedessä $\lambda_\text{v}$
Periaate
Kun ääni siirtyy ilmasta veteen, taajuus pysyy samana, koska rajapinnan hiukkaset värähtelevät samaan tahtiin kuin tuleva aalto. Nopeus muuttuu, joten aallonpituus muuttuu. Kummassakin aineessa pätee $v = f\lambda$.
Kaava
$f$$= \dfrac{v_\text{i}}{\lambda_\text{i}}$$\lambda_\text{v}$$= \dfrac{v_\text{v}}{f}$Muunnokset
Ei tarvita: nopeudet ovat yksikössä $\text{m/s}$ ja aallonpituus metreinä.
Sijoitus
$f$$= \dfrac{340\,\text{m/s}}{0{,}850\,\text{m}}$$= 400\,\text{Hz}$$\lambda_\text{v}$$= \dfrac{1480\,\text{m/s}}{400\,\text{Hz}}$$= 3{,}70\,\text{m}$Vastaus
$3{,}70\,\text{m}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.
Järkevyys
Ääni kulkee vedessä $\tfrac{1480}{340} \approx 4{,}4$ kertaa nopeammin kuin ilmassa, ja samalla taajuudella aallonpituus kasvaa samassa suhteessa: $0{,}850\,\text{m} \cdot 4{,}35 \approx 3{,}7\,\text{m}$.
- Tehtävä 14-8
Autoilija ajaa nopeudella $90{,}0\,\text{km/h}$ suoraan kohti risteystä, jossa paikallaan oleva hälytyssireeni soi taajuudella $650\,\text{Hz}$. Minkä taajuuden autoilija kuulee? Ilma on tyyntä, ja äänen nopeus on $340\,\text{m/s}$.
Vastaus
$698\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
sireenin taajuus $f_0 = 650\,\text{Hz}$, autoilijan nopeus $v_\text{h} = 90{,}0\,\text{km/h}$ kohti sireeniä, äänen nopeus $v = 340\,\text{m/s}$
Kysytty
autoilijan kuulema taajuus $f$
Periaate
Lähde on paikallaan ja kuulija liikkuu, joten aallonpituus ei muutu, mutta autoilija kohtaa aaltorintamat useammin, koska ne lähestyvät häntä nopeudella $v + v_\text{h}$. Käytetään liikkuvan kuulijan Dopplerin kaavaa lähestymisen plusmerkillä.
Kaava
$f$$= f_0 \cdot \dfrac{v + v_\text{h}}{v}$Muunnokset
$v_\text{h}$$= 90{,}0\,\tfrac{\text{km}}{\text{h}}$$= 90{,}0 \cdot \tfrac{1000\,\text{m}}{3600\,\text{s}}$$= 25{,}0\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}}$Sijoitus
$f$$= 650\,\text{Hz} \cdot \dfrac{340\,\text{m/s} + 25{,}0\,\text{m/s}}{340\,\text{m/s}}$$= 650\,\text{Hz} \cdot \dfrac{365}{340}$$= 697{,}79\,\text{Hz}$Vastaus
$698\,\text{Hz}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.
Järkevyys
Taajuus nousee, koska autoilija lähestyy. Nousu on
$f_0 \cdot \tfrac{v_\text{h}}{v}$$= 650\,\text{Hz} \cdot \tfrac{25{,}0}{340}$$\approx 48\,\text{Hz}$mikä on noin $7\,\%$ kuten nopeuksien suhde $\tfrac{25}{340}$.
- Tehtävä 14-9
Kilpa-auton moottori soi varikolla paikallaan taajuudella $425\,\text{Hz}$. Kun auto ajaa samalla kierrosluvulla suoraan poispäin katsojasta, joka seisoo radan suoran jatkeella, katsoja kuulee taajuuden $398\,\text{Hz}$.
Kuinka suuri on auton nopeus? Ilma on tyyntä, ja äänen nopeus on $340\,\text{m/s}$.
Vastaus
$23\,\text{m/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
moottorin taajuus paikallaan $f_0 = 425\,\text{Hz}$, kuultu taajuus auton loitotessa $f = 398\,\text{Hz}$, äänen nopeus $v = 340\,\text{m/s}$
Kysytty
auton nopeus $v_\text{s}$
Periaate
Auto eli äänilähde loittonee suoraan katsojasta, ja katsoja on paikallaan, joten pätee liikkuvan lähteen Dopplerin kaava loittonemisen plusmerkillä. Kierrosluku on sama, joten moottorin oma taajuus on $f_0$. Kaavasta ratkaistaan lähteen nopeus.
Kaava
$f$$= f_0 \cdot \dfrac{v}{v + v_\text{s}}$josta
$v + v_\text{s}$$= \dfrac{f_0 v}{f}$$v_\text{s}$$= v \left(\dfrac{f_0}{f} - 1\right)$Muunnokset
Ei tarvita: taajuudet ovat hertseinä, ja niiden suhteesta yksikkö supistuu.
Sijoitus
$v_\text{s}$$= 340\,\text{m/s} \cdot \left(\dfrac{425\,\text{Hz}}{398\,\text{Hz}} - 1\right)$$= 340\,\text{m/s} \cdot 0{,}067839$$= 23{,}065\,\text{m/s}$Vastaus
$23\,\text{m/s}$
Kaksi merkitsevää numeroa, koska tulos riippuu taajuuksien erotuksesta $27\,\text{Hz}$, joka tunnetaan kahden numeron tarkkuudella.
Järkevyys
$23\,\text{m/s}$ on noin $83\,\text{km/h}$, mikä on uskottava nopeus radalla. Tarkistus: $425\,\text{Hz} \cdot \tfrac{340}{340 + 23{,}07} \approx 398\,\text{Hz}$, kuten mitattiin.
Taso 3 · haastava 3 tehtävää
Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.
- Tehtävä 14-10
Kuulija seisoo aivan suoran tien vieressä ja mittaa puhelimen sovelluksella ohi ajavan ambulanssin sireenin taajuuden: auton lähestyessä $476\,\text{Hz}$ ja sen loitotessa $404\,\text{Hz}$. Ambulanssin nopeus on vakio, mutta sireenin omaa taajuutta ei tiedetä.
Kuinka suuri on ambulanssin nopeus? Ilma on tyyntä, ja äänen nopeus on $340\,\text{m/s}$.
Vastaus
$28\,\text{m/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kuultu taajuus lähestyttäessä $f_1 = 476\,\text{Hz}$ ja loitottaessa $f_2 = 404\,\text{Hz}$, äänen nopeus $v = 340\,\text{m/s}$; sireenin taajuus $f_0$ on tuntematon
Kysytty
ambulanssin nopeus $v_\text{s}$
Periaate
Kuulija on paikallaan ja lähde liikkuu suoraan häntä kohti ja hänestä poispäin samalla nopeudella, joten kummassakin vaiheessa pätee liikkuvan lähteen kaava, lähestyttäessä miinus- ja loitottaessa plusmerkillä. Tuntematon $f_0$ supistuu pois, kun taajuudet jaetaan keskenään.
Kaava
$f_1$$= f_0 \cdot \dfrac{v}{v - v_\text{s}}$$f_2$$= f_0 \cdot \dfrac{v}{v + v_\text{s}}$joten
$\dfrac{f_1}{f_2}$$= \dfrac{v + v_\text{s}}{v - v_\text{s}}$Kertomalla ristiin $f_1 v - f_1 v_\text{s} = f_2 v + f_2 v_\text{s}$, joten
$v_\text{s} (f_1 + f_2)$$= v (f_1 - f_2)$$v_\text{s}$$= v \cdot \dfrac{f_1 - f_2}{f_1 + f_2}$Muunnokset
Ei tarvita: taajuuksien yksikkö supistuu, ja nopeus tulee yksikössä $\text{m/s}$.
Sijoitus
$v_\text{s}$$= 340\,\text{m/s} \cdot \dfrac{476\,\text{Hz} - 404\,\text{Hz}}{476\,\text{Hz} + 404\,\text{Hz}}$$= 340\,\text{m/s} \cdot \dfrac{72}{880}$$= 27{,}818\,\text{m/s}$Vastaus
$28\,\text{m/s}$
Kaksi merkitsevää numeroa, koska taajuuksien erotus $72\,\text{Hz}$ tunnetaan kahden numeron tarkkuudella.
Järkevyys
$28\,\text{m/s}$ on noin $100\,\text{km/h}$, mikä sopii hälytysajoon. Sireenin oma taajuus on
$f_0$$= f_1 \cdot \tfrac{v - v_\text{s}}{v}$$\approx 437\,\text{Hz}$ja se on kuultujen taajuuksien välissä, kuten pitää. Myös
$f_2$$= 437\,\text{Hz} \cdot \tfrac{340}{367{,}8}$$\approx 404\,\text{Hz}$täsmää.
- Tehtävä 14-11
Kitaristi soittaa A-kieltä yhtä aikaa $440\,\text{Hz}$:n viritysäänen kanssa ja kuulee huojuntataajuuden $4\,\text{Hz}$ eli neljä voimakasta hetkeä joka sekunti. Kun hän kiristää kieltä hieman, huojuntataajuus kasvaa arvoon $6\,\text{Hz}$.
Mikä oli kielen taajuus ennen kiristämistä? Perustele, miksi vastaus on yksikäsitteinen.
Vastaus
$444\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
viritysääni $f_0 = 440\,\text{Hz}$, huojuntataajuus ennen kiristämistä $f_\text{h} = 4\,\text{Hz}$ ja kiristämisen jälkeen $6\,\text{Hz}$
Kysytty
kielen taajuus $f$ ennen kiristämistä
Periaate
Huojuntataajuus on taajuuksien erotuksen itseisarvo, joten pelkästä huojunnasta kielen taajuus voi olla joko $440\,\text{Hz} - 4\,\text{Hz}$ tai $440\,\text{Hz} + 4\,\text{Hz}$. Kiristäminen kasvattaa aallon nopeutta kielessä ja nostaa siksi kielen taajuutta. Koska huojunta nopeutui eli erotus kasvoi, nouseva taajuus loittoni viritysäänestä: kieli oli jo valmiiksi viritysääntä korkeammalla. Jos kieli olisi ollut $436\,\text{Hz}$, kiristäminen olisi vienyt sitä kohti $440\,\text{Hz}$:ä ja huojunta olisi hidastunut.
Kaava
$f_\text{h} = |f - f_0|$, ja kun $f > f_0$, $f = f_0 + f_\text{h}$
Muunnokset
Ei tarvita: kaikki taajuudet ovat hertseinä.
Sijoitus
$f$$= 440\,\text{Hz} + 4\,\text{Hz}$$= 444\,\text{Hz}$Vastaus
$444\,\text{Hz}$
Kokonaisina hertseinä kuten viritysääni ja huojuntataajuus.
Järkevyys
Kiristämisen jälkeen kielen taajuus on $440\,\text{Hz} + 6\,\text{Hz} = 446\,\text{Hz}$, eli se nousi $2\,\text{Hz}$, mikä sopii pieneen kiristykseen. Kielen virittämiseksi kieltä pitää siis löysätä, kunnes huojunta lakkaa.
- Tehtävä 14-12
Opiskelija mittaa klarinetin matalan sävelen FFT-spektrin.
Spektrissä on selvät piikit taajuuksilla $147\,\text{Hz}$, $441\,\text{Hz}$, $735\,\text{Hz}$ ja $1029\,\text{Hz}$, ja niiden välissä ei juuri mitään. a) Mikä on sävelen perustaajuus? b) Mitä harmonisen sarjan jäseniä spektristä puuttuu? c) Mitä tämä kertoo klarinetin ilmapatsaan seisovasta aallosta?
Vastaus
Perustaajuus $147\,\text{Hz}$; parilliset monikerrat ($294\,\text{Hz}$, $588\,\text{Hz}$, $882\,\text{Hz}$) puuttuvat, joten ilmapatsas värähtelee kuin toisesta päästä suljettu putki.
Näytä ratkaisu
Kysytty
sävelen perustaajuus, spektristä puuttuvat harmonisen sarjan jäsenet ja niiden merkitys klarinetin ilmapatsaalle
Periaate
Soittimen spektrin piikit ovat ilmapatsaan ominaistaajuuksilla, ja perustaajuus on alin ominaistaajuus. Molemmista päistä avoimessa putkessa ominaistaajuudet ovat kaikki perustaajuuden monikerrat $n f_1$, mutta toisesta päästä suljetussa putkessa vain parittomat monikerrat, koska suljetussa päässä on aina solmu ja avoimessa kupu (luku Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet).
Mallivastaus
Alin piikki on $147\,\text{Hz}$, ja muut ovat sen kerrannaisia: $441\,\text{Hz} = 3 \cdot 147\,\text{Hz}$, $735\,\text{Hz} = 5 \cdot 147\,\text{Hz}$ ja $1029\,\text{Hz} = 7 \cdot 147\,\text{Hz}$. Perustaajuus on siis $147\,\text{Hz}$. Harmonisen sarjan parilliset jäsenet $294\,\text{Hz}$, $588\,\text{Hz}$ ja $882\,\text{Hz}$ puuttuvat lähes kokonaan. Vain parittomat monikerrat ovat toisesta päästä suljetun putken ominaistaajuuksia, joten klarinetin ilmapatsas värähtelee kuin putki, jonka toinen pää on suljettu: suukappaleen pää, jossa ruoko on, toimii suljettuna päänä, jossa on ilman liikkeen solmu, ja kellon pää avoimena päänä, jossa on kupu. Puuttuvat yläsävelet antavat klarinetille sen tumman sointivärin.
Valokuvat
- Kennedy Road ambulance panning. Jason Zhang. lähde, CC BY-SA 3.0