Jaksollinen liike ja aallot
Miksi kappaleet pyörivät ja värähtelevät, ja miten aallot etenevät?
17 oppituntia
Oppitunnit
Pyöriminen ja tasapaino
Luku 1Momentti: voiman kiertävä vaikutusMiksi tiukkaan juuttunut pyöränmutteri aukeaa pitkällä avaimella, vaikka lyhyellä avaimella yhtä suuri voima ei saa sitä liikkumaan?
- Luku 2Kappaleen tasapaino: voimat ja momentit
Miksi maalauspukkien päällä olevan lankun ulokkeelle voi nostaa maalipurkin, mutta vain tiettyyn kohtaan asti ennen kuin lankku kaatuu?
Ympyräliike ja gravitaatio
Luku 3Ympyrärata: jaksonaika ja ratanopeusMiksi karusellin reunalla seisova lapsi kiitää paljon lujempaa kuin keskitangon vieressä seisova, vaikka molemmat tekevät kierroksen yhtä nopeasti?
- Luku 4Normaalikiihtyvyys ja ympyräliikkeen liikeyhtälö
Miksi auto suistuu liukkaassa kaarteessa ulos tieltä?
- Luku 5Kappaleiden välinen gravitaatiovoima
Miksi pudonnut omena syöksyy Maata kohti, mutta Maa ei näytä liikahtavankaan omenaa kohti?
- Luku 6Satelliitit ja planeetat ympyräradalla
Miksi Kansainvälinen avaruusasema ISS ei putoa Maahan, ja miksi astronautit leijuvat sen sisällä?
Värähtelyt
Luku 7Värähtelyn suureet: jaksonaika, taajuus ja amplitudiMiksi keinuvan lapsen liikkeen voi kertoa muutamalla luvulla, vaikka keinu on joka hetki eri kohdassa?
- Luku 8Jousivoima ja jousen energia
Miksi flipperin laukaisin ampuu kuulan sitä kovempaa, mitä pidemmälle sen jousta puristetaan?
- Luku 9Jousivärähtelijä ja heiluri
Miksi jokainen keinu, heiluri ja jousen varassa pomppiva kappale värähtelee omassa tahdissaan, ja mikä sen tahdin määrää?
Aaltoliike
Luku 10Aaltojen synty ja eteneminenMiksi tolpassa roikkuva kello kilahtaa, kun pitkän narun toista päätä heilautetaan kerran, vaikka kukaan ei koske kelloon?
- Luku 11Aalto kohtaa esteen tai raon
Miksi aallot ylettyvät aallonmurtajan kapeasta aukosta myös sataman nurkkiin eivätkä kulje vain suoraan aukon kohdalle?
- Luku 12Aaltojen yhteisvaikutus: superpositio ja interferenssi
Miksi kahden samaa ääntä soittavan kaiuttimen edessä kävellessä ääni välillä voimistuu ja välillä lähes katoaa?
- Luku 13Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet
Miksi kitaran kieli soi aina samalla sävelellä, kun sitä näppää, ja miksi sävel nousee, kun kieltä painetaan otelautaa vasten tai kun sitä kiristetään?
Ääni
Luku 14Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiöMiksi ohi ajavan ambulanssin sireeni kuulostaa madaltuvan juuri ohitushetkellä, vaikka sireeni itse soi koko ajan samalla tavalla?
- Luku 15Intensiteetti ja desibeliasteikko
Miksi äänen voimakkuus ilmoitetaan desibeleinä eikä watteina neliömetriä kohti, ja mitä desibelilukema oikeastaan kertoo?
- Luku 16Melu, akustiikka ja äänentoisto
Miksi muutaman tunnin konsertti voi vaurioittaa kuuloa pysyvästi, vaikka ääni ei tunnu kivuliaalta?
- Luku 17Soveltava luku: ultraäänikuvaus ja maanjäristysaallot
Miksi ultraäänilaite pystyy piirtämään kuvan kehon sisältä pelkkien kaikujen avulla, ja miksi anturin alle levitetään ensin geeliä?
Sovella itsenäisesti
Moduulin lopuksi voit kokeilla, osaatko soveltaa oppimaasi itsenäisesti ylioppilaskokeen tapaan. Mallivastaukset ja pisteytysohjeet avautuvat oman ratkaisun jälkeen.
- Sovella itsenäisesti 4 tehtävää · 64 pistettä
Kertauspakkasi
Et ole vielä merkinnyt kortteja kerrattaviksi.
Moduulin tavoitteet
Näytä kaikki 4 tavoitetta
Opiskelija
- osaa mallintaa planetaarista liikettä ympyräliikkeenä
- perehtyy värähtely- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä
- osaa kuvata jaksollista liikettä fysikaalisilla ja matemaattisilla käsitteillä
- osaa mallintaa mekaanista värähtelyä ja ääntä jaksollisena liikkeenä