Soveltava tunti: hissi, laskuvarjo ja kelkkamäki
Miksi kaksi pulkkaa voi pysähtyä yhtä kauas mäen huipusta, vaikka toinen laskee jyrkkää ja toinen loivaa rinnettä?
Pohjatiedot
- Kokonaisvoima osoittaa kiihtyvyyden suuntaan, ja $\Sigma\overline{F} = m\overline{a}$luku Newtonin toinen laki
- Rinteessä tukivoima on $mg\cos\alpha$ ja liikekitka $\mu N$luku Paino, kitka ja kalteva taso
- Mekaanisen energian muutos on muiden voimien kuin painon tekemä työluku Mekaanisen energian säilyminen ja energiaperiaate
Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 2.
Pohdinta
Fysiikan ryhmä vie kylpyhuonevaa'an kauppakeskuksen hissiin. Kun hissi lähtee ylös, lukema kasvaa hetkeksi, ja kun hissi pysähtyy, se pienenee. Ikkunasta näkyy laskuvarjohyppääjä, joka laskeutuu varjon varassa tasaisella nopeudella, vaikka paino vetää häntä alas koko ajan. Pulkkamäellä kaksi lasta laskee saman mäen eri puolia: toinen jyrkkää ja lyhyttä, toinen loivaa ja pitkää rinnettä. Jyrkältä puolelta laskenut liukuu tasaisella paljon pidemmälle, mutta kun pysähtymiskohdat mitataan, kumpikin on yhtä kaukana mäen huipusta.
Kaikissa kolmessa tilanteessa vaikuttavat tutut voimat. Milloin tilanne kannattaa ratkaista voimilla ja milloin energialla, ja miksi pulkat pysähtyvät yhtä kauas huipusta?
Valinnainen Kertaa: energiaperiaate
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä
Ennuste 1: vaaka hississä
Ennuste 2: kumpi on nopeampi?
Tutki
Voima-anturi hississä
Keksitty esimerkkiaineisto
Ryhmä vie hissiin voima-anturilevyn, joka mittaa tukivoiman newtoneina. Levyllä seisoo opiskelija, jonka massa on $60{,}0\,\text{kg}$. Hissi lähtee pohjakerroksesta ylös, kulkee välillä tasaisella nopeudella ja pysähtyy ylempään kerrokseen. Kuvaajassa on levyn lukema ajan funktiona. Luvut ovat keksittyä esimerkkiaineistoa.
Piirrä ensin opiskelijan voimakuvio vihkoon. Lue sitten kuvaajasta tukivoima lähtövaiheessa ja laske hissin kiihtyvyys. Vastaa yksikössä $\text{m/s}^2$.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Mitkä kaksi voimaa opiskelijaan vaikuttavat, ja kumpi on lähtövaiheessa suurempi?
Vihje 2: mikä yhteys
Valitse positiivinen suunta ylös: $N - mg = ma$. Lue $N$ kuvaajasta hetkien $1{,}0\,\text{s}$ ja $3{,}0\,\text{s}$ väliltä.
Vihje 3: välivaihe
Jaa erotus massalla.
Näytä ratkaisu
Annettu
opiskelijan massa $m = 60{,}0\,\text{kg}$; kuvaajasta tukivoima lähtövaiheessa $N = 650\,\text{N}$ (hetkestä $1{,}0\,\text{s}$ hetkeen $3{,}0\,\text{s}$); $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
hissin kiihtyvyys $a$ lähtövaiheessa yksikössä $\text{m/s}^2$
Periaate
Opiskelija seisoo hississä paikallaan, joten hänen kiihtyvyytensä on hissin kiihtyvyys. Newtonin toisen lain mukaan sen määrää opiskelijaan vaikuttava kokonaisvoima, painon ja tukivoiman summa.
Voimakuvio
Opiskelija suorakulmiona, positiivinen suunta ylös. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas ja levyn tukivoima $\overline{N}$ alhaalta ylös alapintaan asti, painoa pidempänä. Kiihtyvyys ylös merkitään erikseen eikä voimaksi.
Kuvaajan lukeminen
Lähtövaiheessa, hetkestä $1{,}0\,\text{s}$ hetkeen $3{,}0\,\text{s}$, käyrä on vaakasuora ja osuu $650\,\text{N}$:n ruudukkoviivalle. Levossa lukema on noin $589\,\text{N}$, joten tukivoima on lähdössä painoa suurempi.
Kaava
$N - mg = ma$, joten $a = \dfrac{N}{m} - g$
Muunnokset
Massa on kilogrammoina ja voima newtoneina, ja $\tfrac{\text{N}}{\text{kg}} = \tfrac{\text{m}}{\text{s}^2}$, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Vastaus
$1{,}02\,\text{m/s}^2$
Ylöspäin, kolme merkitsevää numeroa kuten massassa $60{,}0\,\text{kg}$ ja kuvaajasta luetussa $650\,\text{N}$:ssa.
Järkevyys
Tukivoima on noin $60\,\text{N}$ painoa suurempi, ja $60\,\text{N}$ kiihdyttää $60\,\text{kg}$:n opiskelijaa noin $1\,\text{m/s}^2$. Hissin kiihtyvyys on tyypillisesti noin $1\,\text{m/s}^2$, ja se tuntuu jaloissa vain hieman.
Kolme yhtä korkeaa mäkeä
Mallin laskemia arvoja
Taulukossa on mallilla laskettu, miten pulkka liukuu kolmesta mäestä, joiden korkeus on sama, $h = 6{,}0\,\text{m}$. Pulkka lähtee levosta huipulta, liikekitkakerroin on $\mu = 0{,}10$ sekä rinteessä että tasaisella, ilmanvastus jätetään huomiotta ja rinteen juuren mutkassa ei menetetä lisää energiaa. Kulma $\alpha$ on rinteen kaltevuuskulma, $x_1$ rinteen vaakasuora pituus, $v$ pulkan nopeus rinteen juurella ja $x_2$ matka, jonka pulkka liukuu tasaisella ennen kuin pysähtyy. Luvut ovat mallilla laskettuja arvoja, eivät mittauksia.
| $\alpha$ | $x_1$ (m) | $v$ (m/s) | $x_2$ (m) |
|---|---|---|---|
| $30^\circ$ | $10{,}4$ | $9{,}87$ | $49{,}6$ |
| $20^\circ$ | $16{,}5$ | $9{,}24$ | $43{,}5$ |
| $10^\circ$ | $34{,}0$ | $7{,}14$ | $26{,}0$ |
Johtopäätös
Selitä kuvaajan ja taulukon avulla kaksi asiaa.
Mistä vaa'an lukema hississä riippuu? Miksi jyrkältä rinteeltä tuleva pulkka on juurella nopeampi mutta pysähtyy silti lähes yhtä kauas huipusta kuin loivalta rinteeltä tuleva?
Mallivastaus
Vaaka mittaa tukivoimaa, jolla se työntää seisojaa. Kuvaajassa lukema on lähdössä $650\,\text{N}$, tasaisella nopeudella noin $589\,\text{N}$ kuten levossa ja pysähtyessä $550\,\text{N}$. Lukema on painoa suurempi, kun hissin kiihtyvyys osoittaa ylös, ja pienempi, kun se osoittaa alas. Nopeus ei vaikuta lukemaan. Taulukossa jyrkältä rinteeltä tuleva pulkka on juurella nopein, $9{,}87\,\text{m/s}$, koska jyrkässä rinteessä tukivoima ja kitka ovat pienempiä ja rinne lyhyempi, joten kitka tekee vähemmän negatiivista työtä. Se liukuu tasaisella pisimmälle, mutta rinteen vaakamatka on lyhyin. Mallin arvoissa $x_1 + x_2$ on joka rivillä $60{,}0\,\text{m}$, eli kaltevuus ei vaikuta siihen, kuinka kauas huipusta pulkka pysähtyy.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Ensin voimakuvio, sitten työkalu
Tämän moduulin mekaniikan tehtävät ratkeavat kahdella työkalulla, ja kumpikin alkaa samasta kohdasta. Ensin valitaan kappale ja piirretään sen voimakuvio, kuten luvussa Voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus. Kuviosta nähdään, mitkä voimat vaikuttavat ja mihin suuntiin. Sitten työkalu valitaan sen mukaan, mitä kysytään. Kun kysytään voimaa tai kiihtyvyyttä jollakin hetkellä, kirjoitetaan liikeyhtälö (luku Newtonin toinen laki). Kun kysytään nopeutta jossakin kohdassa tai energian muutosta jollakin matkalla, käytetään energiaperiaatetta (luku Mekaanisen energian säilyminen ja energiaperiaate). Silloinkin voimakuvio tarvitaan, sillä siitä nähdään, mitkä voimat tekevät työtä.
Hissi: vaaka mittaa tukivoimaa
Kylpyhuonevaaka ei mittaa painoa vaan tukivoimaa $N$, jolla se työntää seisojaa ylöspäin. Lukema näkyy kilogrammoina, koska vaaka jakaa voiman luvulla $9{,}81\,\text{m/s}^2$. Hississä paikallaan seisovaan ihmiseen vaikuttavat vain paino ja tukivoima. Kun positiivinen suunta on ylös, liikeyhtälö on $N - mg = ma$, joten $N = m(g + a)$. Kun hissi lähtee ylös ja kiihtyy $1{,}0\,\text{m/s}^2$, $60{,}0\,\text{kg}$:n ihmisen tukivoima on $649\,\text{N}$ eli pyöristettynä $650\,\text{N}$ kuten kuvaajassa, ja vaaka näyttää $66\,\text{kg}$. Tasaisella nopeudella $a = 0$, ja vaaka näyttää saman kuin kotona, liikkuipa hissi ylös tai alas. Lukema riippuu siis kiihtyvyydestä, ei nopeudesta.
Laskuvarjo: rajanopeudella mekaaninen energia pienenee
Varjon varassa laskeutuva hyppääjä putoaa pian rajanopeudella eli tasaisella nopeudella (luku Ilmanvastus ja putoaminen ilmassa). Liikeyhtälön mukaan kiihtyvyys on nolla, joten ilmanvastus on yhtä suuri kuin paino, $F_\text{v} = mg$. Energian kannalta liike-energia ei muutu, mutta potentiaalienergia pienenee koko ajan. Energiaperiaatteen mukaan mekaanisen energian muutos on ilmanvastuksen tekemä työ. Se on negatiivinen, koska ilmanvastus osoittaa liikettä vastaan: korkeuden $h$ matkalla $W_\text{v} = -F_\text{v} h = -mgh$. Kun $80\,\text{kg}$:n hyppääjä laskeutuu $100\,\text{m}$, noin $78\,\text{kJ}$ mekaanista energiaa muuttuu ilman liikkeeksi ja lopulta sisäenergiaksi. Kumpikin työkalu kertoo saman asian omalla tavallaan.
Kelkkamäki: kitka vie energiaa koko matkalla
Pulkka liukuu suoraa rinnettä alas. Voimakuviosta nähdään, että painon rinnettä vastaan kohtisuora komponentti ja tukivoima kumoavat toisensa, joten $N = mg\cos\alpha$, kuten luvussa Paino, kitka ja kalteva taso. Liikekitka on silloin $F_\mu = \mu mg\cos\alpha$. Tukivoima ei tee työtä, koska se on kohtisuorassa liikettä vastaan. Paino tekee rinteessä työn $mgh$, ja kitka tekee negatiivisen työn $-F_\mu L$, kun rinteen pituus on $L$. Yhtä korkeassa mäessä tukivoima ja kitka ovat jyrkässä rinteessä pienempiä ja rinne on lyhyempi, joten kitka vie vähemmän energiaa ja pulkka on juurella nopeampi. Tasaisella pulkka liukuu, kunnes kitka on muuttanut kaiken liike-energian sisäenergiaksi.
Liikeyhtälö ja energiaperiaate
Soveltavan tehtävän ensimmäinen työkalu on Newtonin toinen laki:
$$\Sigma\overline{F} = m\overline{a}$$
missä $\Sigma\overline{F}$ on kappaleeseen vaikuttavien voimien summa eli kokonaisvoima ($\text{N}$), $m$ kappaleen massa ($\text{kg}$) ja $\overline{a}$ sen kiihtyvyys ($\text{m/s}^2$). Laki kirjoitetaan voimakuviosta komponenteittain, $\Sigma F_x = ma_x$ ja $\Sigma F_y = ma_y$, kun akselit ja positiiviset suunnat on valittu. Toinen työkalu on mekaniikan energiaperiaate:
$$\begin{aligned} &E_{\text{k},1} + E_{\text{p},1} + W_\text{muut} \\ \quad &= E_{\text{k},2} + E_{\text{p},2} \end{aligned}$$
missä indeksi $1$ tarkoittaa alkutilannetta ja $2$ lopputilannetta, $E_\text{k} = \tfrac12 mv^2$ on liike-energia, $E_\text{p} = mgh$ potentiaalienergia valitusta nollatasosta ja $W_\text{muut}$ muiden voimien kuin painon tekemä työ ($\text{J}$). Energiaperiaatteessa ei tarvita kiihtyvyyttä eikä aikaa, joten se sopii, kun kysytään nopeutta tietyssä kohdassa.
Kitkan työ riippuu vaakasuorasta matkasta
Suoralla rinteellä, jonka kaltevuuskulma on $\alpha$ ja pituus $L$, liikekitka on $\mu mg\cos\alpha$ ja sen tekemä työ $-\mu mg\cos\alpha \cdot L$. Kuvasta nähdään, että $L\cos\alpha$ on rinteen vaakasuora pituus $x_1$. Tasaisella $N = mg$, ja kitkan työ matkalla $x_2$ on $-\mu mg x_2$. Kummassakin tapauksessa liikekitkan työ on
$$W_\mu = -\mu m g x$$
missä $\mu$ on liikekitkakerroin, $m$ massa ($\text{kg}$), $g$ putoamiskiihtyvyys ($\text{m/s}^2$) ja $x$ kuljetun matkan vaakasuora pituus ($\text{m}$). Tulos edellyttää, että pinta on suora ja kitkakerroin sama koko matkalla ja että pintaa vastaan kohtisuorassa vaikuttavat vain paino ja tukivoima, eli pulkkaa ei esimerkiksi vedetä narusta.
Miksi pulkat pysähtyvät yhtä kauas
Pulkka lähtee levosta korkeudelta $h$, laskee rinteen ja pysähtyy tasaiselle. Kun nollataso valitaan tasaisen kohdalle, energiaperiaatteesta saadaan $mgh - \mu mg(x_1 + x_2) = 0$. Massa supistuu pois, ja pulkan koko vaakasuora matka huipulta pysähtymiskohtaan on
$$x_1 + x_2 = \frac{h}{\mu}$$
Kaltevuuskulma ei esiinny tuloksessa. Jyrkältä puolelta laskeva pulkka kulkee rinteessä lyhyen vaakamatkan, joten sille jää enemmän matkaa tasaisella. Loivalta puolelta laskeva käyttää suuremman osan vaakamatkasta rinteessä. Tämä vastaa alun kysymykseen. Malli olettaa, että kitkakerroin on sama koko matkalla, ilmanvastus on pieni ja rinteen juuren mutka on lyhyt. Jyrkässä mutkassa tukivoima ja kitka kasvavat hetkeksi, joten todellinen pulkka pysähtyy jyrkän mäen alla vähän aikaisemmin. Lisäksi rinteen on oltava niin jyrkkä, että pulkka liukuu: $\tan\alpha > \mu$.
Ratkaisun vaiheet
- Valitse kappale ja piirrä sen voimakuvio: jokaiselle voimalle aiheuttaja ja suunta.
- Päätä työkalu: hetken voima tai kiihtyvyys liikeyhtälöstä, nopeus tietyssä kohdassa energiaperiaatteesta.
- Liikeyhtälöön valitse akselit ja positiiviset suunnat. Energiaperiaatteeseen valitse nollataso ja kirjoita muiden voimien työ etumerkkeineen: liikettä vastustava voima tekee negatiivista työtä, liikettä vastaan kohtisuora voima ei tee työtä.
- Ratkaise kysytty suure symbolein, sijoita vasta sitten ja tarkista tulos rajatapauksella, esimerkiksi ilman kitkaa.
Yleinen virhekäsitys
Moni ajattelee, että hississä vaaka näyttää enemmän, koska hissi liikkuu ylöspäin. Lukema riippuu kiihtyvyydestä, ei nopeudesta: tasaisesti ylös tai alas liikkuvassa hississä vaaka näyttää saman kuin kotona, ja ylös liikkuvassa hississä, joka hidastaa pysähtyäkseen, se näyttää vähemmän.
Toinen virhe on ajatella, että rajanopeudella mekaaninen energia säilyy, koska nopeus ei muutu. Liike-energia pysyy samana, mutta potentiaalienergia pienenee, ja ilmanvastuksen negatiivinen työ muuttaa sen muiksi energiamuodoiksi. Kolmas virhe on kirjoittaa rinteessä kitkavoimaksi $\mu mg$. Rinteessä tukivoima on $mg\cos\alpha$, joten kitkavoima on $\mu mg\cos\alpha$, ja kitkan työ on $-\mu mg$ kertaa vaakasuora matka, ei kertaa rinteen pituus.
Tiivistelmä
- Mekaniikan tehtävä alkaa aina kappaleen valinnasta ja voimakuviosta. Hetken voima tai kiihtyvyys saadaan liikeyhtälöstä $\Sigma\overline{F} = m\overline{a}$, nopeus tietyssä kohdassa energiaperiaatteesta.
- Hississä vaaka mittaa tukivoimaa $N = m(g + a)$, kun positiivinen suunta on ylös. Lukema riippuu kiihtyvyydestä, ei nopeudesta.
- Rajanopeudella $F_\text{v} = mg$, ja ilmanvastuksen työ on $-mgh$: mekaaninen energia pienenee, vaikka nopeus ei muutu.
- Suoralla rinteellä $N = mg\cos\alpha$, ja liikekitkan työ on $W_\mu = -\mu mgx$, missä $x$ on vaakasuora matka. Levosta korkeudelta $h$ lähtenyt pulkka pysähtyy vaakamatkan $h/\mu$ päähän huipusta, kun kitkakerroin on sama koko matkalla.
- Kun kappale liukuu paikallaan olevaa pintaa pitkin, tukivoima ei tee työtä, koska se on kohtisuorassa liikettä vastaan. Hississä lattian tukivoima on liikkeen suuntainen ja tekee työtä.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi
Vertaa ennusteitasi kuvaajaan ja taulukkoon. Mikä yllätti eniten? Kirjoita omin sanoin, miksi kitkan työ riippuu vaakasuorasta matkasta eikä rinteen pituudesta.
Muuttaisitko ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Lapsi ja pulkka, yhteensä $32{,}0\,\text{kg}$, lähtevät levosta suoran rinteen ylimmästä kohdasta. Rinteen pituus on $25{,}0\,\text{m}$, kaltevuuskulma $20{,}0^\circ$ ja pulkan ja lumen välinen liikekitkakerroin $0{,}200$. Kuinka suuri on pulkan nopeus rinteen juurella? Ilmanvastus jätetään huomiotta.
Vaihe 1/8
Tunnetut ja kysytty. $m = 32{,}0\,\text{kg}$, $L = 25{,}0\,\text{m}$, $\alpha = 20{,}0^\circ$, $\mu = 0{,}200$, alkunopeus $v_1 = 0$ ja $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$. Kysytään nopeutta $v_2$ rinteen juurella.
Vaihe 2/8
Periaate. Kysytään nopeutta tietyssä kohdassa, joten käytetään energiaperiaatetta. Valitaan kappaleeksi pulkka ja lapsi yhdessä. Paino tekee työtä, jonka energiaperiaate ottaa huomioon potentiaalienergian muutoksena. Tukivoima ei tee työtä, koska se on kohtisuorassa liikettä vastaan. Liikekitka osoittaa liikettä vastaan ja tekee negatiivisen työn $W_\text{muut} = -F_\mu L$. Kitkavoima saadaan voimakuviosta.
Vaihe 3/8
Voimakuvio. Pulkka piirretään suorakulmiona rinteen suuntaisesti. Siihen vaikuttavat Maa (paino $\overline{G}$), lumi (tukivoima $\overline{N}$) ja lumen liikekitka $\overline{F}_\mu$, joka osoittaa rinnettä ylös, koska pulkka liukuu alas. Akselit valitaan niin, että $x$ osoittaa rinnettä alas ja $y$ kohtisuoraan rinteestä ulos. $y$-suunnassa pulkka ei kiihdy, joten $N - mg\cos\alpha = 0$ ja $F_\mu = \mu N = \mu mg\cos\alpha$.
Vaihe 4/8
Kaava ratkaistuna. Nollataso valitaan rinteen juurelle, joten alussa $E_\text{p,1} = mgh$, missä $h = L\sin\alpha$, ja lopussa $E_\text{p,2} = 0$. Energiaperiaatteesta ratkaistaan nopeus:
$$\begin{aligned} &mgL\sin\alpha - \mu mg\cos\alpha \cdot L \\ \quad &= \tfrac12 mv_2^2 \\ v_2 &= \sqrt{2gL(\sin\alpha - \mu\cos\alpha)} \end{aligned}$$
Vaihe 5/8
Yksikkömuunnokset. Ei tarvita: suureet ovat SI-yksiköissä, kitkakerroin on yksikötön ja kulma on asteina laskimen asteasetuksella.
Vaihe 6/8
Sijoitus. Lasketaan ensin sulkulauseke ja sitten nopeus:
$$\begin{aligned} &\sin 20{,}0^\circ - 0{,}200\cdot\cos 20{,}0^\circ \\ \quad &\approx 0{,}3420 - 0{,}1879 = 0{,}1541 \\ v_2 &= \sqrt{2\cdot 9{,}81\cdot 25{,}0\cdot 0{,}1541}\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}} \\ \phantom{v_2} &\approx 8{,}694\,\text{m/s} \end{aligned}$$
Vaihe 7/8
Tulos. Pulkan nopeus rinteen juurella on $8{,}69\,\text{m/s}$ eli noin $31\,\text{km/h}$, kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella kuten rinteen pituus $25{,}0\,\text{m}$, kulma $20{,}0^\circ$ ja kitkakerroin $0{,}200$.
Vaihe 8/8
Järkevyys. Ilman kitkaa nopeus olisi
joten kitka pienentää sitä, kuten pitääkin. Sama tulos saadaan liikeyhtälöllä: $x$-suunnassa $mg\sin\alpha - \mu mg\cos\alpha = ma$, joten $a \approx 1{,}51\,\text{m/s}^2$, ja luvun Mekaanisen energian säilyminen ja energiaperiaate tuloksesta $aL = \tfrac12 v_2^2$ saadaan $v_2^2 \approx 75{,}6\,\text{m}^2/\text{s}^2$ kuten edellä. Massa supistui pois, joten raskaampi ja kevyempi pulkka ovat juurella yhtä nopeita, kun kitkakerroin on sama.
Piirrä itse: laukku hississä
Hissin katossa on koukku, ja siitä riippuu jousivaaka, jonka koukussa on $18{,}0\,\text{kg}$:n matkalaukku. Hissi lähtee alaspäin ja kiihtyy. Piirrä laukun voimakuvio paperille: laukku suorakulmiona ja jokainen voima vaikutuskohdastaan. Merkitse nopeuden ja kiihtyvyyden suunnat erikseen kuvion viereen. Kirjoita sitten liikeyhtälö, kun positiivinen suunta on alas.
Näyttääkö vaaka enemmän vai vähemmän kuin silloin, kun hissi on levossa?
Mallikuvio
Laukkuun vaikuttavat vain Maa (paino $\overline{G}$) ja vaaka, jonka koukku pitää laukusta kiinni (jännitysvoima $\overline{T}$). Hissi ja katto vaikuttavat laukkuun vain vaa'an kautta, joten niille ei piirretä omia voimia. Hissi liikkuu alas ja kiihtyy, joten nopeus ja kiihtyvyys osoittavat alas. Kokonaisvoiman on osoitettava alas, joten jännitysvoima on painoa pienempi. Kun positiivinen suunta on alas, liikeyhtälö on $mg - T = ma$, josta $T = m(g - a)$. Vaaka näyttää vähemmän kuin levossa. Esimerkiksi kun $a = 1{,}5\,\text{m/s}^2$, $T = 18{,}0\,\text{kg}\cdot 8{,}31\,\text{m/s}^2 \approx 150\,\text{N}$, kun paino on $177\,\text{N}$.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Sovella uuteen tilanteeseen
Laskuvarjohyppääjä, jonka massa varusteineen on $78{,}0\,\text{kg}$, laskeutuu avatun varjon varassa tasaisella nopeudella $5{,}0\,\text{m/s}$.
Kuinka paljon mekaanista energiaa muuttuu muiksi energiamuodoiksi, kun hän laskeutuu $125\,\text{m}$? Piirrä ensin voimakuvio. Vastaa kilojouleina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Mitä hyppääjän liike-energialle ja potentiaalienergialle tapahtuu, kun nopeus on vakio?
Vihje 2: mikä yhteys
Nopeus on vakio, joten $F_\text{v} = mg$. Ilmanvastuksen työ on $W_\text{v} = -F_\text{v} h$, ja se on mekaanisen energian muutos.
Vihje 3: välivaihe
$mgh = 78{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot 125\,\text{m}$. Muuta jouleet kilojouleiksi.
Näytä ratkaisu
Annettu
$m = 78{,}0\,\text{kg}$, nopeus on vakio $v = 5{,}0\,\text{m/s}$, korkeuden muutos $h = 125\,\text{m}$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
muiksi energiamuodoiksi muuttuva mekaaninen energia $|\Delta E_\text{mek}|$ yksikössä $\text{kJ}$
Periaate
Energiaperiaatteen mukaan mekaanisen energian muutos on muiden voimien kuin painon tekemä työ, tässä ilmanvastuksen työ $W_\text{v}$. Ilmanvastuksen suuruus saadaan liikeyhtälöstä: nopeus on vakio, joten kokonaisvoima on nolla.
Voimakuvio
Hyppääjä varjoineen suorakulmiona, positiivinen suunta alas. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas ja ilmanvastus $\overline{F}_\text{v}$ yläpinnasta ylös, yhtä pitkinä. Nopeus alas merkitään erikseen eikä voimaksi.
Kaava
$mg - F_\text{v} = 0$, joten $F_\text{v} = mg$. Ilmanvastus osoittaa liikettä vastaan, joten $W_\text{v} = -F_\text{v} h = -mgh$, ja $|\Delta E_\text{mek}| = mgh$
Muunnokset
Lasketaan jouleina ja muutetaan lopuksi kilojouleiksi: $1\,\text{kJ} = 1000\,\text{J}$. Nopeutta ei tarvita, koska liike-energia ei muutu.
Sijoitus
Vastaus
$95{,}6\,\text{kJ}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten massassa $78{,}0\,\text{kg}$ ja korkeudessa $125\,\text{m}$.
Järkevyys
Kilogramman paino on noin $10\,\text{N}$, joten $80\,\text{kg}$ ja $125\,\text{m}$ antavat arvion $800\,\text{N}\cdot 125\,\text{m} = 100\,\text{kJ}$. Liike-energia $\tfrac12 mv^2 \approx 1\,\text{kJ}$ pysyy samana, joten koko potentiaalienergian muutos muuttuu muiksi energiamuodoiksi. Jos ilmanvastusta ei olisi, tämä energia muuttuisi liike-energiaksi.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.
- Pulkka liukuu suoraa rinnettä alas. Miksi lumen tukivoima ei tee pulkkaan työtä, vaikka se on suuri voima?
Vastaus
Tukivoima on kohtisuorassa rinnettä ja siis pulkan liikettä vastaan. Työn tekee vain voiman liikkeen suuntainen komponentti, $W = F_\parallel s$, ja tukivoimalla se on nolla. Tukivoima vaikuttaa kuitenkin välillisesti, sillä liikekitka on $\mu N$.
- Milloin valitset liikeyhtälön ja milloin energiaperiaatteen? Anna kummastakin yksi esimerkki tämän luvun tilanteista.
Vastaus
Liikeyhtälö $\Sigma\overline{F} = m\overline{a}$ sopii, kun kysytään voimaa tai kiihtyvyyttä jollakin hetkellä, esimerkiksi vaa'an lukemaa kiihtyvässä hississä. Energiaperiaate sopii, kun kysytään nopeutta jossakin kohdassa tai energian muutosta matkalla, esimerkiksi pulkan nopeutta rinteen juurella. Kummassakin aloitetaan voimakuviosta.
- Miksi levosta lähtevän pulkan pysähtymiskohdan vaakamatka mäen huipusta ei riipu pulkan massasta?
Vastaus
Painon tekemä työ $mgh$ ja kitkan työ $-\mu mgx$ ovat kumpikin verrannollisia massaan. Energiaperiaatteessa $mgh - \mu mgx = 0$ massa supistuu pois, ja $x = h/\mu$, kun kitkakerroin on sama koko matkalla ja ilmanvastus jätetään huomiotta.
1. Käsite
2. Laskeminen
Opiskelija, jonka massa on $55{,}0\,\text{kg}$, seisoo kylpyhuonevaa'alla hississä. Vaaka mittaa tukivoiman ja näyttää sen kilogrammoina eli jakaa sen luvulla $9{,}81\,\text{m/s}^2$. Hissi lähtee alaspäin ja kiihtyy $1{,}20\,\text{m/s}^2$.
Mitä vaaka näyttää? Vastaa kilogrammoina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Kumpi on suurempi, paino vai tukivoima, kun kiihtyvyys osoittaa alas?
Vihje 2: mikä yhteys
Valitse positiivinen suunta ylös: $N - mg = ma$, jossa $a = -1{,}20\,\text{m/s}^2$.
Vihje 3: välivaihe
$N = 55{,}0\,\text{kg}\cdot(9{,}81 - 1{,}20)\,\text{m/s}^2$. Jaa lopuksi luvulla $9{,}81\,\text{m/s}^2$.
Näytä ratkaisu
Annettu
$m = 55{,}0\,\text{kg}$, hissin kiihtyvyys $1{,}20\,\text{m/s}^2$ alaspäin, vaaka näyttää tukivoiman jaettuna luvulla $9{,}81\,\text{m/s}^2$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
vaa'an lukema $N/g$ yksikössä $\text{kg}$
Periaate
Opiskelija seisoo hississä paikallaan, joten hänen kiihtyvyytensä on hissin kiihtyvyys. Newtonin toisen lain mukaan kiihtyvyyden määrää painon ja tukivoiman summa. Vaaka mittaa tukivoimaa.
Voimakuvio
Opiskelija suorakulmiona, positiivinen suunta ylös. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas ja tukivoima $\overline{N}$ alhaalta ylös alapintaan asti, painoa lyhyempänä, koska kiihtyvyys osoittaa alas. Kiihtyvyys alas merkitään erikseen eikä voimaksi.
Kaava
$N - mg = ma$, joten $N = m(g + a)$, ja lukema on $\dfrac{N}{g} = \dfrac{m(g + a)}{g}$
Muunnokset
Kiihtyvyys osoittaa alas, joten positiivisen suunnan ollessa ylös $a = -1{,}20\,\text{m/s}^2$. Muita muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Vastaus
$48{,}3\,\text{kg}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten massassa $55{,}0\,\text{kg}$ ja kiihtyvyydessä $1{,}20\,\text{m/s}^2$.
Järkevyys
Kiihtyvyys on noin kahdeksasosa putoamiskiihtyvyydestä, joten lukema pienenee noin kahdeksasosan: $55\,\text{kg} - 7\,\text{kg} \approx 48\,\text{kg}$. Lukema on pienempi kuin massa, kuten pitää, kun kiihtyvyys osoittaa alas.
Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
3. Energia rajanopeudella
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 16-1Ydintehtävä
Hissi lähtee pohjakerroksesta ylöspäin ja kiihtyy $0{,}80\,\text{m/s}^2$. Hississä seisoo ihminen, jonka massa on $70{,}0\,\text{kg}$. Piirrä ihmisen voimakuvio. Kuinka suuri on lattian tukivoima ihmiseen?
Vastaus
$743\,\text{N}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$m = 70{,}0\,\text{kg}$, hissin kiihtyvyys $a = 0{,}80\,\text{m/s}^2$ ylöspäin; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
lattian tukivoima $N$ yksikössä $\text{N}$
Periaate
Ihminen seisoo hississä paikallaan, joten hän kiihtyy hissin mukana. Newtonin toisen lain mukaan kiihtyvyyden määrää kokonaisvoima, joten ylöspäin kiihtyvässä hississä tukivoiman on oltava painoa suurempi.
Voimakuvio
Ihminen suorakulmiona, positiivinen suunta ylös. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas ja lattian tukivoima $\overline{N}$ alhaalta ylös alapintaan asti, painoa pidempänä. Kiihtyvyys ylös merkitään erikseen eikä voimaksi.
Kaava
$N - mg = ma$, joten $N = m(g + a)$
Muunnokset
Suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$N$$= 70{,}0\,\text{kg}\cdot(9{,}81 + 0{,}80)\,\text{m/s}^2$$= 70{,}0\,\text{kg}\cdot 10{,}61\,\text{m/s}^2$$= 742{,}7\,\text{N}$Vastaus
$743\,\text{N}$
Ylöspäin, kolme merkitsevää numeroa kuten massassa $70{,}0\,\text{kg}$.
Järkevyys
Paino on $70{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2 \approx 687\,\text{N}$, ja tukivoima on siitä $ma = 56\,\text{N}$ suurempi, noin $8\,\%$. Kiihtyvyys on noin $8\,\%$ putoamiskiihtyvyydestä, joten osuus täsmää.
- Tehtävä 16-2Ydintehtävä
Laskuvarjohyppääjän massa varusteineen on $90{,}0\,\text{kg}$. Varjon auetessa ilmanvastus on eräällä hetkellä $2{,}10\,\text{kN}$, ja hyppääjä liikkuu yhä alaspäin. Piirrä hyppääjän voimakuvio.
Kuinka suuri on hyppääjään vaikuttava kokonaisvoima tällä hetkellä?
Vastaus
$1{,}22\,\text{kN}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$m = 90{,}0\,\text{kg}$, ilmanvastus $F_\text{v} = 2{,}10\,\text{kN}$, hyppääjä liikkuu alas; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
kokonaisvoima $\Sigma F$ yksikössä $\text{kN}$ ja sen suunta
Periaate
Hyppääjään vaikuttavat Maa (paino) ja ilma (ilmanvastus). Kokonaisvoima on voimien vektorisumma. Hyppääjä liikkuu alas, joten ilmanvastus osoittaa ylös, painoa vastaan.
Voimakuvio
Hyppääjä varjoineen suorakulmiona, positiivinen suunta ylös. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas ja ilmanvastus $\overline{F}_\text{v}$ yläpinnasta ylös, yli kaksi kertaa painon pituisena.
Kaava
$\Sigma F = F_\text{v} - G$, ja $G = mg$, joten $\Sigma F = F_\text{v} - mg$
Muunnokset
$2{,}10\,\text{kN}$$= 2{,}10\cdot 1000\,\text{N}$$= 2100\,\text{N}$tulos muutetaan lopuksi takaisin kilonewtoneiksi.
Sijoitus
$\Sigma F$$= 2100\,\text{N} - 90{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2$$= 2100\,\text{N} - 882{,}9\,\text{N}$$= 1217{,}1\,\text{N}$$\approx 1{,}22\,\text{kN}$Vastaus
$1{,}22\,\text{kN}$
Ylöspäin, kolme merkitsevää numeroa kuten massassa $90{,}0\,\text{kg}$ ja ilmanvastuksessa $2{,}10\,\text{kN}$.
Järkevyys
Ilmanvastus on noin $2{,}4$ kertaa paino $883\,\text{N}$, joten ylöspäin jää noin $1{,}4$ painon verran eli noin $1{,}2\,\text{kN}$. Kokonaisvoima osoittaa ylös, vaikka hyppääjä liikkuu alas, joten hän hidastuu.
- Tehtävä 16-3
Lapsi laskee jäistä kourua pitkin levosta. Kourun alku on $3{,}20\,\text{m}$ korkeammalla kuin sen loppu, ja kitkan ja ilmanvastuksen voi jättää huomiotta. Piirrä lapsen voimakuvio.
Kuinka suuri on lapsen nopeus kourun lopussa?
Vastaus
$7{,}92\,\text{m/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
korkeusero $h = 3{,}20\,\text{m}$, alkunopeus $v_1 = 0$, kitka ja ilmanvastus jätetään huomiotta; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
nopeus $v_2$ kourun lopussa yksikössä $\text{m/s}$
Voimakuvio
Lapsi suorakulmiona, kourun pinnan suuntaan kallistettuna. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä suoraan alas ja kourun tukivoima $\overline{N}$ alapinnasta kohtisuoraan pinnasta ulos. Kitkaa ei ole, eikä liikesuuntaan osoittavaa voimaa. Nopeus merkitään erikseen eikä voimaksi.
Periaate
Lapseen vaikuttavat paino ja kourun tukivoima. Tukivoima on kohtisuorassa liikettä vastaan eikä tee työtä, ja kitka jätetään huomiotta, joten mekaaninen energia säilyy. Kourun muodolla ei ole merkitystä, vain korkeuserolla.
Kaava
Nollataso kourun loppuun: $mgh = \tfrac12 mv_2^2$, joten $v_2 = \sqrt{2gh}$
Muunnokset
Suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita. Massaa ei tarvita, koska se supistuu pois.
Sijoitus
$v_2$$= \sqrt{2\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot 3{,}20\,\text{m}}$$= \sqrt{62{,}78\,\text{m}^2/\text{s}^2}$$= 7{,}924\,\text{m/s}$Vastaus
$7{,}92\,\text{m/s}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten korkeudessa $3{,}20\,\text{m}$.
Järkevyys
$7{,}9\,\text{m/s}$ on noin $29\,\text{km/h}$, mikä sopii jäiseen kouruun. Todellisuudessa kitka ja ilmanvastus pienentävät nopeutta hieman, joten tulos on yläraja.
- Tehtävä 16-4
Pulkka saapuu rinteen juurelta vaakasuoralle lumikentälle nopeudella $6{,}0\,\text{m/s}$. Pulkan ja lumen välinen liikekitkakerroin on $0{,}080$, ja ilmanvastus jätetään huomiotta.
Kuinka pitkän matkan pulkka liukuu tasaisella ennen kuin pysähtyy?
Vastaus
$23\,\text{m}$
Näytä ratkaisu
Annettu
alkunopeus $v_1 = 6{,}0\,\text{m/s}$, loppunopeus $v_2 = 0$, $\mu = 0{,}080$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
liukumismatka $s$ yksikössä $\text{m}$
Periaate
Kysytään matkaa, jolla liike-energia kuluu, joten käytetään energiaperiaatetta. Korkeus ei muutu, ja kitka on ainoa työtä tekevä voima: sen negatiivinen työ muuttaa liike-energian sisäenergiaksi. Kitkavoima saadaan voimakuviosta.
Voimakuvio
Pulkka suorakulmiona. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas, lumen tukivoima $\overline{N}$ alapinnasta ylös yhtä pitkänä ja liikekitka $\overline{F}_\mu$ alapinnan takakulmasta taaksepäin. Eteenpäin osoittavaa voimaa ei ole. Pystysuunnassa $N - mg = 0$, joten $F_\mu = \mu mg$.
Kaava
$\tfrac12 mv_1^2 - \mu mg s = 0$, joten $s = \dfrac{v_1^2}{2\mu g}$
Muunnokset
Suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita. Massa supistuu pois.
Sijoitus
$s$$= \dfrac{(6{,}0\,\text{m/s})^2}{2\cdot 0{,}080\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2}$$= \dfrac{36\,\text{m}^2/\text{s}^2}{1{,}5696\,\text{m/s}^2}$$= 22{,}94\,\text{m}$Vastaus
$23\,\text{m}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeudessa $6{,}0\,\text{m/s}$ ja kitkakertoimessa $0{,}080$.
Järkevyys
Hidastuvuus on $\mu g \approx 0{,}8\,\text{m/s}^2$, joten pysähtyminen kestää noin $6\,\text{s} : 0{,}8 \approx 7{,}5\,\text{s}$, ja keskinopeudella $3\,\text{m/s}$ matka on noin $23\,\text{m}$. Pulkkamäen tasaisella tämä on tavallinen liukumismatka.
- Tehtävä 16-5
Pulkka liukuu suoraa rinnettä alas tasaisella nopeudella. Pulkan ja lumen välinen liikekitkakerroin on $0{,}15$, ja ilmanvastus jätetään huomiotta. Kuinka suuri on rinteen kaltevuuskulma?
Vastaus
$8{,}5^\circ$
Näytä ratkaisu
Annettu
$\mu = 0{,}15$, nopeus on vakio, ilmanvastus jätetään huomiotta
Kysytty
rinteen kaltevuuskulma $\alpha$ asteina
Periaate
Nopeus on vakio, joten Newtonin toisen lain mukaan kokonaisvoima on nolla sekä rinteen suunnassa että sitä vastaan kohtisuorassa. Painon rinteen suuntainen komponentti ja liikekitka kumoavat toisensa.
Voimakuvio
Pulkka suorakulmiona rinteen suuntaisesti, $x$ rinnettä alas ja $y$ kohtisuoraan rinteestä ulos. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä suoraan alas, tukivoima $\overline{N}$ alapinnasta kohtisuoraan rinteestä ulos ja liikekitka $\overline{F}_\mu$ alapinnan ylemmästä kulmasta rinnettä ylös. Painon komponentit katkoviivoin.
Kaava
$y$: $N - mg\cos\alpha = 0$; $x$: $mg\sin\alpha - \mu N = 0$, joten $mg\sin\alpha = \mu mg\cos\alpha$, $\tan\alpha = \mu$ ja $\alpha = \tan^{-1}\mu$
Muunnokset
Kitkakerroin on yksikötön, ja kulma saadaan asteina laskimen asteasetuksella, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$\alpha$$= \tan^{-1} 0{,}15$$= 8{,}531^\circ$Vastaus
$8{,}5^\circ$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten kitkakertoimessa $0{,}15$.
Järkevyys
Pienillä kulmilla $\tan\alpha \approx \alpha$ radiaaneina, ja $0{,}15\,\text{rad} \approx 8{,}6^\circ$. Kulma on loiva, mikä sopii: jyrkemmässä rinteessä pulkka kiihtyisi, loivemmassa se hidastuisi. Massa supistui pois.
Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 16-6Ydintehtävä
Opiskelija, jonka massa on $60{,}0\,\text{kg}$, seisoo hississä kylpyhuonevaa'alla. Vaaka mittaa tukivoiman ja näyttää sen kilogrammoina eli jakaa sen luvulla $9{,}81\,\text{m/s}^2$. Hetken ajan vaaka näyttää $66{,}5\,\text{kg}$.
Kuinka suuri on hissin kiihtyvyys tällä hetkellä, ja mihin suuntaan se osoittaa?
Vastaus
$1{,}06\,\text{m/s}^2$
Näytä ratkaisu
Annettu
$m = 60{,}0\,\text{kg}$, vaa'an lukema $\tfrac{N}{g} = 66{,}5\,\text{kg}$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
hissin kiihtyvyys $a$ yksikössä $\text{m/s}^2$ ja sen suunta
Periaate
Vaaka mittaa tukivoimaa. Lukema on suurempi kuin massa, joten tukivoima on painoa suurempi, kokonaisvoima osoittaa ylös ja Newtonin toisen lain mukaan myös kiihtyvyys osoittaa ylös.
Voimakuvio
Opiskelija suorakulmiona, positiivinen suunta ylös. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas ja tukivoima $\overline{N}$ alhaalta ylös alapintaan asti, painoa pidempänä.
Kaava
$N - mg = ma$, joten $a = \dfrac{N - mg}{m}$. Kun lukema on $L = \tfrac{N}{g}$, $N = Lg$ ja $a = g\left(\dfrac{L}{m} - 1\right)$
Muunnokset
Lukema muutetaan tukivoimaksi kertomalla luvulla $g$:
$N$$= 66{,}5\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2$$= 652{,}4\,\text{N}$Sijoitus
$a$$= 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot\left(\dfrac{66{,}5\,\text{kg}}{60{,}0\,\text{kg}} - 1\right)$$= 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot 0{,}10833$$= 1{,}063\,\text{m/s}^2$Vastaus
$1{,}06\,\text{m/s}^2$
Ylöspäin, kolme merkitsevää numeroa kuten massassa $60{,}0\,\text{kg}$ ja lukemassa $66{,}5\,\text{kg}$.
Järkevyys
Lukema on noin $11\,\%$ suurempi kuin massa, joten kiihtyvyys on noin $11\,\%$ putoamiskiihtyvyydestä, noin $1\,\text{m/s}^2$. Hissi joko lähtee ylös tai hidastaa liikkuessaan alas: kumpikin antaa ylöspäin osoittavan kiihtyvyyden.
- Tehtävä 16-7Ydintehtävä
Pulkka lähtee levosta suoran rinteen ylimmästä kohdasta. Rinne on $18{,}0\,\text{m}$ pitkä ja $12{,}0^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden, ja rinteen juurella pulkan nopeus on $5{,}10\,\text{m/s}$. Ilmanvastus jätetään huomiotta.
Kuinka suuri on pulkan ja lumen välinen liikekitkakerroin?
Vastaus
$0{,}137$
Näytä ratkaisu
Annettu
$L = 18{,}0\,\text{m}$, $\alpha = 12{,}0^\circ$, $v_1 = 0$, $v_2 = 5{,}10\,\text{m/s}$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
liikekitkakerroin $\mu$ (yksikötön)
Periaate
Nopeus tunnetaan rinteen alussa ja lopussa, joten käytetään energiaperiaatetta. Paino tekee työtä potentiaalienergian kautta, tukivoima ei tee työtä, ja liikekitka tekee negatiivisen työn koko rinteen matkalla. Kitkavoima saadaan voimakuviosta.
Voimakuvio
Pulkka suorakulmiona rinteen suuntaisesti, $x$ rinnettä alas ja $y$ kohtisuoraan rinteestä ulos. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä suoraan alas, tukivoima $\overline{N}$ alapinnasta kohtisuoraan rinteestä ulos ja liikekitka $\overline{F}_\mu$ alapinnan ylemmästä kulmasta rinnettä ylös. $y$-suunnassa $N = mg\cos\alpha$, joten $F_\mu = \mu mg\cos\alpha$.
Kaava
Nollataso juurelle: $mgL\sin\alpha - \mu mg\cos\alpha\cdot L = \tfrac12 mv_2^2$, joten
$\mu$$= \dfrac{gL\sin\alpha - \tfrac12 v_2^2}{gL\cos\alpha}$Muunnokset
Suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita. Massa supistuu pois.
Sijoitus
Osoittaja on
$9{,}81\cdot 18{,}0\cdot\sin 12{,}0^\circ\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2} - \tfrac12\cdot 5{,}10^2\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$$= 36{,}71\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2} - 13{,}01\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$$= 23{,}71\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$ja nimittäjä
$9{,}81\cdot 18{,}0\cdot\cos 12{,}0^\circ\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$$= 172{,}72\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$joten
$\mu$$= \dfrac{23{,}71}{172{,}72}$$= 0{,}1373$Vastaus
$0{,}137$
Kolme merkitsevää numeroa kuten rinteen pituudessa $18{,}0\,\text{m}$, kulmassa $12{,}0^\circ$ ja nopeudessa $5{,}10\,\text{m/s}$.
Järkevyys
Ilman kitkaa nopeus olisi pudotuskorkeudesta
$h$$= 18{,}0\,\text{m}\cdot\sin 12{,}0^\circ$$\approx 3{,}74\,\text{m}$laskettu $\sqrt{2\cdot 9{,}81\cdot 3{,}74}\,\text{m/s} \approx 8{,}6\,\text{m/s}$, joten kitka vie noin kaksi kolmasosaa energiasta. Kerroin on pienempi kuin $\tan 12{,}0^\circ \approx 0{,}21$, kuten pitää, koska pulkka kiihtyy.
- Tehtävä 16-8
Laskuvarjohyppääjä, jonka massa varusteineen on $80{,}0\,\text{kg}$, putoaa nopeudella $52{,}0\,\text{m/s}$ ja avaa varjonsa. Sinä aikana, kun hän putoaa $145\,\text{m}$, hänen nopeutensa pienenee $6{,}0\,\text{m/s}$:iin. Piirrä hyppääjän voimakuvio.
Kuinka paljon mekaanista energiaa muuttuu tällä matkalla muiksi energiamuodoiksi?
Vastaus
$221\,\text{kJ}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$m = 80{,}0\,\text{kg}$, $v_1 = 52{,}0\,\text{m/s}$, $v_2 = 6{,}0\,\text{m/s}$, pudotus $h = 145\,\text{m}$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
muiksi energiamuodoiksi muuttuva mekaaninen energia $|\Delta E_\text{mek}|$ yksikössä $\text{kJ}$
Voimakuvio
Hyppääjä varjoineen suorakulmiona, positiivinen suunta alas. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas ja ilmanvastus $\overline{F}_\text{v}$ yläpinnasta ylös. Nopeus alas merkitään erikseen eikä voimaksi. Ilmanvastus on liikettä vastaan, joten sen työ on negatiivinen.
Periaate
Energiaperiaatteen mukaan mekaanisen energian muutos on muiden voimien kuin painon tekemä työ, tässä ilmanvastuksen negatiivinen työ. Sekä liike-energia että potentiaalienergia pienenevät, ja molempien muutos lasketaan mukaan.
Kaava
Nollataso lopputilanteen korkeudelle: $\Delta E_\text{mek} = \left(\tfrac12 mv_2^2 - \tfrac12 mv_1^2\right) - mgh$, ja
$|\Delta E_\text{mek}|$$= \dfrac{m\left(v_1^2 - v_2^2\right)}{2} + mgh$Muunnokset
Lasketaan jouleina ja muutetaan lopuksi kilojouleiksi: $1\,\text{kJ} = 1000\,\text{J}$.
Sijoitus
$|\Delta E_\text{mek}|$$= \tfrac12\cdot 80{,}0\,\text{kg}\cdot\left(52{,}0^2 - 6{,}0^2\right)\,\text{m}^2/\text{s}^2 + 80{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot 145\,\text{m}$$= 106\,720\,\text{J} + 113\,796\,\text{J}$$= 220\,516\,\text{J}$$\approx 221\,\text{kJ}$Vastaus
$221\,\text{kJ}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten massassa $80{,}0\,\text{kg}$ ja nopeudessa $52{,}0\,\text{m/s}$.
Järkevyys
Kumpikin osa on noin $110\,\text{kJ}$: liike-energia pienenee lähes kokonaan ($\tfrac12\cdot 80\cdot 52^2\,\text{J} \approx 108\,\text{kJ}$), ja potentiaalienergia pienenee
$mgh$$\approx 800\,\text{N}\cdot 145\,\text{m}$$\approx 116\,\text{kJ}$Energia ei häviä, vaan muuttuu ilman liikkeeksi ja lopulta sisäenergiaksi.
- Tehtävä 16-9
Hissikorin ja sen kuorman yhteinen massa on $850\,\text{kg}$. Moottori nostaa koria köyden avulla tasaisella nopeudella $12{,}0\,\text{m}$ ylöspäin, ja nosto kestää $15{,}0\,\text{s}$. Kuinka suuri on köyden korille antama teho?
Vastaus
$6{,}67\,\text{kW}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$m = 850\,\text{kg}$, nostokorkeus $h = 12{,}0\,\text{m}$, aika $t = 15{,}0\,\text{s}$, nopeus on vakio; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
köyden teho $P$ yksikössä $\text{kW}$
Periaate
Nopeus on vakio, joten Newtonin toisen lain mukaan köyden jännitysvoima on yhtä suuri kuin paino. Köysi vetää liikkeen suuntaan, joten se tekee positiivisen työn $W = Th$, joka kasvattaa korin potentiaalienergiaa. Teho on työ jaettuna ajalla, kuten luvussa Vesi- ja tuulivoima energian muuntajina, $E = Pt$.
Voimakuvio
Hissikori kuormineen suorakulmiona, positiivinen suunta ylös. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas ja köyden jännitysvoima $\overline{T}$ yläpinnasta ylös, yhtä pitkinä. Nopeus ylös merkitään erikseen eikä voimaksi.
Kaava
$T - mg = 0$, joten $T = mg$. Työ on $W = Th = mgh$, ja teho $P = \dfrac{W}{t} = \dfrac{mgh}{t}$
Muunnokset
Lasketaan watteina ja muutetaan lopuksi kilowateiksi: $1\,\text{kW} = 1000\,\text{W}$.
Sijoitus
$P$$= \dfrac{850\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot 12{,}0\,\text{m}}{15{,}0\,\text{s}}$$= \dfrac{100\,062\,\text{J}}{15{,}0\,\text{s}}$$= 6670{,}8\,\text{W}$$\approx 6{,}67\,\text{kW}$Vastaus
$6{,}67\,\text{kW}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten korkeudessa $12{,}0\,\text{m}$ ja ajassa $15{,}0\,\text{s}$.
Järkevyys
Nopeus on $12{,}0\,\text{m} : 15{,}0\,\text{s} = 0{,}80\,\text{m/s}$, ja jännitysvoima noin $8{,}3\,\text{kN}$. Tulo $8{,}3\,\text{kN}\cdot 0{,}80\,\text{m/s} \approx 6{,}7\,\text{kW}$ täsmää. Hissimoottorin teho on tyypillisesti muutamia kilowatteja, ja moottori tarvitsee häviöiden vuoksi enemmän.
Taso 3 · haastava 3 tehtävää
Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.
- Tehtävä 16-10
Pulkkamäen huippu on $4{,}50\,\text{m}$ korkeammalla kuin mäen juurelta alkava tasainen lumikenttä. Mäen rinne koostuu kahdesta suorasta osasta: ylempi on $25^\circ$:n ja alempi $10^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden.
Pulkka lähtee levosta huipulta, ja liikekitkakerroin on $0{,}120$ koko matkalla. Ilmanvastus ja kitkan kasvu rinteen mutkissa jätetään huomiotta.
Kuinka kaukana huipusta vaakasuunnassa mitattuna pulkka pysähtyy?
Vastaus
$37{,}5\,\text{m}$
Näytä ratkaisu
Annettu
korkeusero $h = 4{,}50\,\text{m}$, $\mu = 0{,}120$ koko matkalla, rinteen osat $25^\circ$ ja $10^\circ$, $v_1 = 0$ ja lopussa $v_2 = 0$
Kysytty
vaakasuora matka $x$ huipusta pysähtymiskohtaan yksikössä $\text{m}$
Periaate
Pulkka on alussa ja lopussa levossa, joten energiaperiaatteen mukaan kitkan negatiivinen työ on yhtä suuri kuin potentiaalienergian väheneminen. Suoralla pinnalla kitkan työ on $-\mu mg$ kertaa vaakasuora matka, koska rinteessä $N = mg\cos\alpha$ ja $L\cos\alpha$ on rinteen vaakasuora pituus. Siksi rinteen osien kulmia ei tarvita.
Voimakuvio
Kummallakin rinteen osalla pulkka suorakulmiona rinteen suuntaisesti: paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas, tukivoima $\overline{N}$ kohtisuoraan rinteestä ulos, $N = mg\cos\alpha$, ja liikekitka $\overline{F}_\mu$ rinnettä ylös. Tasaisella $N = mg$ ja kitka taaksepäin. Tukivoima ei tee työtä missään kohdassa.
Kaava
Osien vaakamatkat $x_\text{a}$, $x_\text{b}$ ja $x_\text{c}$: $mgh - \mu mg(x_\text{a} + x_\text{b} + x_\text{c}) = 0$, joten
$x$$= x_\text{a} + x_\text{b} + x_\text{c}$$= \dfrac{h}{\mu}$Muunnokset
Suureet ovat SI-yksiköissä, ja kitkakerroin on yksikötön, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$x$$= \dfrac{4{,}50\,\text{m}}{0{,}120}$$= 37{,}5\,\text{m}$Vastaus
$37{,}5\,\text{m}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten korkeudessa $4{,}50\,\text{m}$ ja kitkakertoimessa $0{,}120$.
Järkevyys
Kummankin rinteen osan kaltevuus on suurempi kuin $\tan^{-1} 0{,}120 \approx 6{,}8^\circ$, joten pulkka liukuu koko rinteen eikä pysähdy kesken. Tulos ei riipu massasta eikä rinteen muodosta. Pienempi kitka antaisi pidemmän matkan, kuten pitää. Todellisuudessa mutkissa tukivoima ja kitka kasvavat hetkeksi, joten pulkka pysähtyisi hieman aikaisemmin.
- Tehtävä 16-11
Ihminen, jonka massa on $75{,}0\,\text{kg}$, seisoo voima-anturilevyllä hississä, joka lähtee ylemmästä kerroksesta alaspäin ja pysähtyy alempaan. Kuvaajassa on levyn lukema eli tukivoima ajan funktiona.
Kuinka suuri on hissin suurin nopeus matkan aikana?
Vastaus
$2{,}3\,\text{m/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$m = 75{,}0\,\text{kg}$; kuvaajasta tukivoima $N = 650\,\text{N}$ hetkestä $1{,}0\,\text{s}$ hetkeen $3{,}0\,\text{s}$; hissi lähtee levosta; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
hissin suurin nopeus $v$ yksikössä $\text{m/s}$
Periaate
Hissi kiihtyy alaspäin silloin, kun tukivoima on painoa pienempi, ja nopeus on suurimmillaan tämän vaiheen lopussa. Newtonin toisen lain mukaan kiihtyvyys saadaan voimista. Kun voimat ovat vakiot, kiihtyvyys on vakio, ja luvun Kiihtyvyys ja tasaisesti kiihtyvä liike mukaan $v = v_0 + at$.
Voimakuvio
Ihminen suorakulmiona, positiivinen suunta alas. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas ja tukivoima $\overline{N}$ alhaalta ylös alapintaan asti, painoa lyhyempänä.
Kuvaajan lukeminen
Paino on $75{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2 = 735{,}75\,\text{N}$, ja lukema on sen suuruinen levossa ja tasaisella nopeudella. Hetkestä $1{,}0\,\text{s}$ hetkeen $3{,}0\,\text{s}$ käyrä on $650\,\text{N}$:n ruudukkoviivalla, painoa pienempi, joten hissi kiihtyy alaspäin $\Delta t = 2{,}0\,\text{s}$. Hetkestä $6{,}0\,\text{s}$ alkaen lukema on painoa suurempi, joten hissi hidastuu.
Kaava
$mg - N = ma$, joten $a = g - \dfrac{N}{m}$, ja levosta lähtiessä
$v$$= a\Delta t$$= \left(g - \dfrac{N}{m}\right)\Delta t$Muunnokset
Suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$v$$= \left(9{,}81\,\text{m/s}^2 - \dfrac{650\,\text{N}}{75{,}0\,\text{kg}}\right)\cdot 2{,}0\,\text{s}$$= 1{,}1433\,\text{m/s}^2\cdot 2{,}0\,\text{s}$$= 2{,}287\,\text{m/s}$Vastaus
$2{,}3\,\text{m/s}$
Alaspäin, kaksi merkitsevää numeroa kuten kuvaajasta luetussa ajassa $2{,}0\,\text{s}$.
Järkevyys
Hidastusvaiheessa lukema on $800\,\text{N}$, joten hidastuvuus on $(800 - 735{,}75)\,\text{N} : 75{,}0\,\text{kg} \approx 0{,}86\,\text{m/s}^2$, ja nopeus $2{,}3\,\text{m/s}$ häviää noin $2{,}7\,\text{s}$:ssa, mikä vastaa kuvaajan hidastusvaihetta noin hetkestä $6{,}0\,\text{s}$ hetkeen $8{,}7\,\text{s}$. Tavallisen hissin nopeus on $1$–$3\,\text{m/s}$.
- Tehtävä 16-12
Laskuvarjohyppääjä, jonka massa varusteineen on $70{,}0\,\text{kg}$, avaa varjonsa nopeudessa $50{,}0\,\text{m/s}$. Kun hän on pudonnut $60{,}0\,\text{m}$, hänen nopeutensa on pienentynyt $6{,}0\,\text{m/s}$:iin.
Kuinka suuri on ilmanvastus keskimäärin tällä matkalla, jos se oletetaan vakioksi?
Vastaus
$2{,}12\,\text{kN}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$m = 70{,}0\,\text{kg}$, $v_1 = 50{,}0\,\text{m/s}$, $v_2 = 6{,}0\,\text{m/s}$, pudotus $h = 60{,}0\,\text{m}$, ilmanvastus oletetaan vakioksi; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
ilmanvastuksen suuruus $F_\text{v}$ yksikössä $\text{kN}$
Periaate
Nopeudet tunnetaan matkan alussa ja lopussa, joten käytetään energiaperiaatetta. Ilmanvastus on ainoa muu voima kuin paino, ja se osoittaa liikettä vastaan, joten sen työ on $W_\text{v} = -F_\text{v} h$. Energiaperiaatteesta saadaan työ ja siitä voima.
Voimakuvio
Hyppääjä varjoineen suorakulmiona. Paino $\overline{G}$ keskipisteestä alas ja ilmanvastus $\overline{F}_\text{v}$ yläpinnasta ylös, painoa paljon pidempänä, koska hyppääjä hidastuu. Nopeus alas merkitään erikseen eikä voimaksi.
Kaava
Liike-energiat ovat $E_{\text{k},1} = \tfrac12 mv_1^2$ ja $E_{\text{k},2} = \tfrac12 mv_2^2$. Nollataso lopputilanteen korkeudelle: $E_{\text{k},1} + mgh - F_\text{v} h = E_{\text{k},2}$, joten
$F_\text{v}$$= mg + \dfrac{E_{\text{k},1} - E_{\text{k},2}}{h}$Muunnokset
Lasketaan newtoneina ja muutetaan lopuksi kilonewtoneiksi: $1\,\text{kN} = 1000\,\text{N}$.
Sijoitus
$E_{\text{k},1}$$= \tfrac12\cdot 70{,}0\,\text{kg}\cdot(50{,}0\,\text{m/s})^2$$= 87\,500\,\text{J}$$E_{\text{k},2}$$= \tfrac12\cdot 70{,}0\,\text{kg}\cdot(6{,}0\,\text{m/s})^2$$= 1260\,\text{J}$joten
$F_\text{v}$$= 70{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2 + \dfrac{87\,500\,\text{J} - 1260\,\text{J}}{60{,}0\,\text{m}}$$= 686{,}7\,\text{N} + 1437{,}3\,\text{N}$$= 2124\,\text{N}$$\approx 2{,}12\,\text{kN}$Vastaus
$2{,}12\,\text{kN}$
Ylöspäin, kolme merkitsevää numeroa kuten massassa $70{,}0\,\text{kg}$, nopeudessa $50{,}0\,\text{m/s}$ ja matkassa $60{,}0\,\text{m}$.
Järkevyys
Ilmanvastus on noin kolme kertaa paino $687\,\text{N}$, joten kokonaisvoima osoittaa ylös ja hyppääjä hidastuu, kuten pitää. Liikeyhtälöstä hidastuvuus on $(2124 - 687)\,\text{N} : 70{,}0\,\text{kg} \approx 20\,\text{m/s}^2$, ja silloin
$\tfrac12(v_1^2 - v_2^2) : a$$\approx 1232 : 20{,}5$$\approx 60\,\text{m}$kuten tehtävässä.