RuukkilabraLukion fysiikka
FY4 · Luku 16

Soveltava tunti: hissi, laskuvarjo ja kelkkamäki

Miksi kaksi pulkkaa voi pysähtyä yhtä kauas mäen huipusta, vaikka toinen laskee jyrkkää ja toinen loivaa rinnettä?

Pohjatiedot

Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 2.

Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen

Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.

Voimakuvio
Kuva, jossa näkyvät vain yhteen kappaleeseen vaikuttavat voimat nuolina.
Tukivoima
Voima, jolla alusta työntää kappaletta. Kylpyhuonevaaka mittaa tukivoimaa.
Rajanopeus
Nopeus, jolla ilmanvastus on yhtä suuri kuin paino. Silloin nopeus ei enää muutu.
Liikekitka
Kitka, joka vaikuttaa, kun kappale liukuu pintaa pitkin.

Pohdinta

Fysiikan ryhmä vie kylpyhuonevaa'an kauppakeskuksen hissiin. Kun hissi lähtee ylös, vaa'an lukema kasvaa hetkeksi. Kun hissi pysähtyy, lukema pienenee. Ikkunasta näkyy laskuvarjohyppääjä. Hän laskeutuu varjon varassa tasaisella nopeudella, vaikka paino vetää häntä alas koko ajan. Pulkkamäellä kaksi lasta laskee saman mäen eri puolia. Toinen laskee jyrkkää ja lyhyttä rinnettä, toinen loivaa ja pitkää. Jyrkältä puolelta laskenut liukuu tasaisella paljon pidemmälle. Kun pysähtymiskohdat mitataan, kumpikin on kuitenkin yhtä kaukana mäen huipusta.

Kaikissa kolmessa tilanteessa vaikuttavat tutut voimat. Milloin tilanne kannattaa ratkaista voimilla ja milloin energialla? Miksi pulkat pysähtyvät yhtä kauas huipusta?

Valinnainen Kertaa: energiaperiaate
Laatikko liukuu vaakasuoralla lattialla ja pysähtyy. Alussa sen liike-energia on $40\,\text{J}$. Kukaan ei työnnä eikä vedä laatikkoa.Mitä laatikon mekaaniselle energialle (liike-energian ja potentiaalienergian summalle) tapahtuu liukumisen aikana?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä

Ennuste 1: vaaka hississä

Seisot kylpyhuonevaa'alla hississä. Hissi lähtee pohjakerroksesta ylös, kulkee välillä tasaisella nopeudella ja pysähtyy ylempään kerrokseen. Miten vaa'an lukema muuttuu matkan aikana verrattuna siihen, mitä vaaka näyttää levossa?

Ennuste 2: kumpi on nopeampi?

Saman mäen jyrkältä ja loivalta puolelta laskee levosta kaksi samanlaista pulkkaa. Kummankin puolen korkeus on sama. Lumi on samaa koko matkalla, joten kitkaa ei voi jättää huomiotta.Kumpi pulkka on nopeampi rinteen juurella?

Tutki

Voima-anturi hississä

Keksitty esimerkkiaineisto

Ryhmä vie hissiin voima-anturilevyn. Levy mittaa tukivoiman newtoneina. Levyllä seisoo opiskelija, jonka massa on $60{,}0\,\text{kg}$. Hissi lähtee pohjakerroksesta ylös, kulkee välillä tasaisella nopeudella ja pysähtyy ylempään kerrokseen. Kuvaajassa on levyn lukema ajan funktiona. Luvut ovat keksittyä esimerkkiaineistoa.

$2$
$4$
$6$
$8$
$10$
$12$
$14$
$100$
$200$
$300$
$400$
$500$
$600$
$700$
$0$
$t\ (\text{s})$
$N\ (\text{N})$

Piirrä ensin opiskelijan voimakuvio vihkoon. Lue sitten kuvaajasta tukivoima lähtövaiheessa. Laske sen avulla hissin kiihtyvyys. Vastaa yksikössä $\text{m/s}^2$.

m/s²
Vihje 1: ohjaava kysymys

Mitkä kaksi voimaa vaikuttavat opiskelijaan? Kumpi niistä on lähtövaiheessa suurempi?

Vihje 2: mikä yhteys

Valitse positiiviseksi suunnaksi ylös: $N - mg = ma$. Lue $N$ kuvaajasta hetkien $1{,}0\,\text{s}$ ja $3{,}0\,\text{s}$ väliltä.

Vihje 3: välivaihe
$N$$= 650\,\text{N}$
$mg$$= 60{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2$
$= 588{,}6\,\text{N}$

Jaa voimien erotus massalla.

Näytä ratkaisu

Annettu

opiskelijan massa $m = 60{,}0\,\text{kg}$; kuvaajasta tukivoima lähtövaiheessa $N = 650\,\text{N}$ (hetkestä $1{,}0\,\text{s}$ hetkeen $3{,}0\,\text{s}$); $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

Kysytty

hissin kiihtyvyys $a$ lähtövaiheessa yksikössä $\text{m/s}^2$

Periaate

Opiskelija seisoo hississä paikallaan, joten hänen kiihtyvyytensä on sama kuin hissin kiihtyvyys. Newtonin toisen lain mukaan kiihtyvyyden määrää kokonaisvoima. Kokonaisvoima on painon ja tukivoiman summa.

Voimakuvio

Piirrä opiskelija suorakulmiona. Positiivinen suunta on ylös. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Levyn tukivoima $\overline{N}$ alkaa alapinnasta ja osoittaa ylös. Tukivoima on painoa pidempi. Kiihtyvyys ylös merkitään erikseen, ja se ei ole voima.

$\overline{G}$
$\overline{N}$
$\overline{a}$

Kuvaajan lukeminen

Lähtövaiheessa, hetkestä $1{,}0\,\text{s}$ hetkeen $3{,}0\,\text{s}$, käyrä on vaakasuora ja osuu $650\,\text{N}$:n ruudukkoviivalle. Levossa lukema on noin $589\,\text{N}$. Lähdössä tukivoima on siis painoa suurempi.

Kaava

$N - mg = ma$, joten $a = \dfrac{N}{m} - g$

Muunnokset

Massa on kilogrammoina ja voima newtoneina, ja $\tfrac{\text{N}}{\text{kg}} = \tfrac{\text{m}}{\text{s}^2}$, joten muunnoksia ei tarvita.

Sijoitus

$a$$= \dfrac{650\,\text{N}}{60{,}0\,\text{kg}} - 9{,}81\,\text{m/s}^2$
$= 10{,}833\,\text{m/s}^2 - 9{,}81\,\text{m/s}^2$
$= 1{,}023\,\text{m/s}^2$

Vastaus

$1{,}02\,\text{m/s}^2$

Ylöspäin. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska massa $60{,}0\,\text{kg}$ ja kuvaajasta luettu $650\,\text{N}$ on annettu kolmella.

Järkevyys

Tukivoima on noin $60\,\text{N}$ painoa suurempi. Voima $60\,\text{N}$ kiihdyttää $60\,\text{kg}$:n opiskelijaa noin $1\,\text{m/s}^2$. Hissin kiihtyvyys on tavallisesti noin $1\,\text{m/s}^2$, ja se tuntuu jaloissa vain vähän.

Kolme yhtä korkeaa mäkeä

Mallin laskemia arvoja

Taulukossa on mallilla laskettu, miten pulkka liukuu kolmesta mäestä. Mäkien korkeus on sama, $h = 6{,}0\,\text{m}$. Pulkka lähtee levosta huipulta. Liikekitkakerroin on $\mu = 0{,}10$ sekä rinteessä että tasaisella. Ilmanvastus jätetään huomiotta, eikä rinteen juuren mutkassa menetetä lisää energiaa. Kulma $\alpha$ on rinteen kaltevuuskulma ja $x_1$ rinteen vaakasuora pituus. Nopeus $v$ on pulkan nopeus rinteen juurella. Matka $x_2$ on matka, jonka pulkka liukuu tasaisella ennen kuin pysähtyy. Luvut ovat mallilla laskettuja arvoja, eivät mittauksia.

$\alpha$ $x_1$ (m) $v$ (m/s) $x_2$ (m)
$30^\circ$ $10{,}4$ $9{,}87$ $49{,}6$
$20^\circ$ $16{,}5$ $9{,}24$ $43{,}5$
$10^\circ$ $34{,}0$ $7{,}14$ $26{,}0$
Laske jokaiselta riviltä $x_1 + x_2$. Se on pulkan koko vaakasuora matka huipulta pysähtymiskohtaan. Mitä taulukko osoittaa?

Johtopäätös

Selitä kuvaajan ja taulukon avulla kaksi asiaa.

Mistä vaa'an lukema hississä riippuu? Miksi jyrkältä rinteeltä tuleva pulkka on juurella nopeampi, mutta pysähtyy silti lähes yhtä kauas huipusta kuin loivalta rinteeltä tuleva?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Ensin voimakuvio, sitten työkalu

Tämän moduulin mekaniikan tehtävät ratkeavat kahdella työkalulla. Kumpikin alkaa samasta kohdasta. Ensin valitaan kappale ja piirretään sen voimakuvio, kuten luvussa Voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus. Voimakuvio on piirros, jossa näkyvät kappaleeseen vaikuttavat voimat ja niiden suunnat. Sitten valitaan työkalu sen mukaan, mitä kysytään. Kun kysytään voimaa tai kiihtyvyyttä jollakin hetkellä, kirjoitetaan liikeyhtälö (luku Newtonin toinen laki). Kun kysytään nopeutta jossakin kohdassa tai energian muutosta jollakin matkalla, käytetään energiaperiaatetta (luku Mekaanisen energian säilyminen ja energiaperiaate). Silloinkin tarvitaan voimakuvio, koska siitä nähdään, mitkä voimat tekevät työtä.

$\text{hissi}$
$\text{laskuvarjo}$
$\text{kelkkamäki}$
$\overline{v}$
$\overline{G}$
$\overline{N}$
$\overline{a}$
$\overline{v}$
$\overline{F}_\text{v}$
$\overline{G}$
$a = 0$
$\overline{v}$
$\overline{G}$
$\overline{N}$
$\overline{F}_{\mu}$
$\overline{a}$

Hissi: vaaka mittaa tukivoimaa

Kylpyhuonevaaka ei mittaa painoa vaan tukivoimaa $N$. Tukivoima on voima, jolla vaaka työntää seisojaa ylöspäin. Lukema näkyy kilogrammoina, koska vaaka jakaa voiman luvulla $9{,}81\,\text{m/s}^2$. Hississä paikallaan seisovaan ihmiseen vaikuttavat vain paino ja tukivoima. Kun positiivinen suunta on ylös, liikeyhtälö on $N - mg = ma$, joten $N = m(g + a)$. Oletetaan, että hissi lähtee ylös ja kiihtyy $1{,}0\,\text{m/s}^2$. Silloin $60{,}0\,\text{kg}$:n ihmisen tukivoima on $649\,\text{N}$. Pyöristettynä se on $650\,\text{N}$ kuten kuvaajassa, ja vaaka näyttää $66\,\text{kg}$. Tasaisella nopeudella $a = 0$, ja vaaka näyttää saman kuin kotona. Näin on, liikkuipa hissi ylös tai alas. Lukema riippuu siis kiihtyvyydestä, ei nopeudesta.

Laskuvarjo: rajanopeudella mekaaninen energia pienenee

Varjon varassa laskeutuva hyppääjä putoaa pian rajanopeudella eli tasaisella nopeudella (luku Ilmanvastus ja putoaminen ilmassa). Liikeyhtälön mukaan kiihtyvyys on nolla, joten ilmanvastus on yhtä suuri kuin paino, $F_\text{v} = mg$. Katsotaan sitten energiaa. Liike-energia ei muutu, mutta potentiaalienergia pienenee koko ajan. Energiaperiaatteen mukaan mekaanisen energian muutos on ilmanvastuksen tekemä työ. Työ on negatiivinen, koska ilmanvastus osoittaa liikettä vastaan. Korkeuden $h$ matkalla $W_\text{v} = -F_\text{v} h = -mgh$. Kun $80\,\text{kg}$:n hyppääjä laskeutuu $100\,\text{m}$, noin $78\,\text{kJ}$ mekaanista energiaa muuttuu ilman liikkeeksi ja lopulta sisäenergiaksi. Kumpikin työkalu kertoo saman asian omalla tavallaan.

Kelkkamäki: kitka vie energiaa koko matkalla

Pulkka liukuu suoraa rinnettä alas. Voimakuvio näyttää, että painon rinnettä vastaan kohtisuora komponentti ja tukivoima kumoavat toisensa. Siksi $N = mg\cos\alpha$, kuten luvussa Paino, kitka ja kalteva taso. Liikekitka on silloin $F_\mu = \mu mg\cos\alpha$. Liikekitka on kitka, joka vastustaa liukumista. Tukivoima ei tee työtä, koska se on kohtisuorassa liikettä vastaan. Paino tekee rinteessä työn $mgh$. Kitka tekee negatiivisen työn $-F_\mu L$, kun rinteen pituus on $L$. Otetaan kaksi yhtä korkeaa mäkeä. Jyrkässä rinteessä tukivoima ja kitka ovat pienempiä, ja rinne on lyhyempi. Siksi kitka vie vähemmän energiaa, ja pulkka on juurella nopeampi. Tasaisella pulkka liukuu, kunnes kitka on muuttanut kaiken liike-energian sisäenergiaksi.

Liikeyhtälö ja energiaperiaate

Soveltavan tehtävän ensimmäinen työkalu on Newtonin toinen laki:

$$\Sigma\overline{F} = m\overline{a}$$

missä $\Sigma\overline{F}$ on kappaleeseen vaikuttavien voimien summa eli kokonaisvoima ($\text{N}$), $m$ kappaleen massa ($\text{kg}$) ja $\overline{a}$ sen kiihtyvyys ($\text{m/s}^2$). Laki kirjoitetaan voimakuviosta komponenteittain, $\Sigma F_x = ma_x$ ja $\Sigma F_y = ma_y$. Ensin valitaan akselit ja positiiviset suunnat. Toinen työkalu on mekaniikan energiaperiaate:

$$\begin{aligned} &E_{\text{k},1} + E_{\text{p},1} + W_\text{muut} \\ \quad &= E_{\text{k},2} + E_{\text{p},2} \end{aligned}$$

missä indeksi $1$ tarkoittaa alkutilannetta ja $2$ lopputilannetta. Liike-energia on $E_\text{k} = \tfrac12 mv^2$, ja potentiaalienergia on $E_\text{p} = mgh$ valitusta nollatasosta. Työ $W_\text{muut}$ on muiden voimien kuin painon tekemä työ ($\text{J}$). Energiaperiaatteessa ei tarvita kiihtyvyyttä eikä aikaa. Siksi se sopii, kun kysytään nopeutta tietyssä kohdassa.

Kitkan työ riippuu vaakasuorasta matkasta

Oletetaan suora rinne, jonka kaltevuuskulma on $\alpha$ ja pituus $L$. Liikekitka on $\mu mg\cos\alpha$, ja sen tekemä työ on $-\mu mg\cos\alpha \cdot L$. Kuvasta nähdään, että $L\cos\alpha$ on rinteen vaakasuora pituus $x_1$. Tasaisella $N = mg$, ja kitkan työ matkalla $x_2$ on $-\mu mg x_2$. Kummassakin tapauksessa liikekitkan työ on

$$W_\mu = -\mu m g x$$

missä $\mu$ on liikekitkakerroin, $m$ massa ($\text{kg}$), $g$ putoamiskiihtyvyys ($\text{m/s}^2$) ja $x$ kuljetun matkan vaakasuora pituus ($\text{m}$). Tulos pätee vain tietyillä ehdoilla. Pinnan on oltava suora, ja kitkakertoimen on oltava sama koko matkalla. Lisäksi pintaa vastaan kohtisuorassa saavat vaikuttaa vain paino ja tukivoima. Pulkkaa ei siis esimerkiksi vedetä narusta.

$v_1 = 0$
$v_2 = 0$
$L$
$h$
$\alpha$
$x_1 = L\cos\alpha$
$x_2$

Miksi pulkat pysähtyvät yhtä kauas

Pulkka lähtee levosta korkeudelta $h$, laskee rinteen ja pysähtyy tasaiselle. Nollataso valitaan tasaisen kohdalle. Silloin energiaperiaatteesta saadaan $mgh - \mu mg(x_1 + x_2) = 0$. Massa supistuu pois. Pulkan koko vaakasuora matka huipulta pysähtymiskohtaan on

$$x_1 + x_2 = \frac{h}{\mu}$$

Kaltevuuskulma ei näy tuloksessa. Jyrkältä puolelta laskeva pulkka kulkee rinteessä lyhyen vaakamatkan, joten sille jää enemmän matkaa tasaisella. Loivalta puolelta laskeva käyttää suuremman osan vaakamatkasta rinteessä. Tämä vastaa alun kysymykseen. Malli olettaa kolme asiaa: kitkakerroin on sama koko matkalla, ilmanvastus on pieni ja rinteen juuren mutka on lyhyt. Jyrkässä mutkassa tukivoima ja kitka kasvavat hetkeksi. Siksi todellinen pulkka pysähtyy jyrkän mäen alla vähän aikaisemmin. Lisäksi rinteen on oltava niin jyrkkä, että pulkka liukuu: $\tan\alpha > \mu$.

Ratkaisun vaiheet

  1. Valitse kappale ja piirrä sen voimakuvio. Kirjoita jokaiselle voimalle aiheuttaja ja suunta.
  2. Päätä työkalu: hetken voima tai kiihtyvyys saadaan liikeyhtälöstä, nopeus tietyssä kohdassa energiaperiaatteesta.
  3. Liikeyhtälöön valitse akselit ja positiiviset suunnat. Energiaperiaatteeseen valitse nollataso ja kirjoita muiden voimien työ etumerkkeineen. Liikettä vastustava voima tekee negatiivista työtä. Liikettä vastaan kohtisuora voima ei tee työtä.
  4. Ratkaise kysytty suure ensin symbolein ja sijoita luvut vasta sitten. Tarkista tulos rajatapauksella, esimerkiksi ilman kitkaa.

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee, että hississä vaaka näyttää enemmän, koska hissi liikkuu ylöspäin. Lukema riippuu kuitenkin kiihtyvyydestä, ei nopeudesta. Tasaisesti ylös tai alas liikkuvassa hississä vaaka näyttää saman kuin kotona. Ylös liikkuvassa hississä, joka hidastaa pysähtyäkseen, vaaka näyttää vähemmän.

Toinen virhe on ajatella, että rajanopeudella mekaaninen energia säilyy, koska nopeus ei muutu. Liike-energia pysyy samana, mutta potentiaalienergia pienenee. Ilmanvastuksen negatiivinen työ muuttaa sen muiksi energiamuodoiksi. Kolmas virhe on kirjoittaa rinteessä kitkavoimaksi $\mu mg$. Rinteessä tukivoima on $mg\cos\alpha$, joten kitkavoima on $\mu mg\cos\alpha$. Kitkan työ on $-\mu mg$ kertaa vaakasuora matka, ei kertaa rinteen pituus.

Tiivistelmä

  • Mekaniikan tehtävä alkaa aina kappaleen valinnasta ja voimakuviosta. Hetken voima tai kiihtyvyys saadaan liikeyhtälöstä $\Sigma\overline{F} = m\overline{a}$. Nopeus tietyssä kohdassa saadaan energiaperiaatteesta.
  • Hississä vaaka mittaa tukivoimaa $N = m(g + a)$, kun positiivinen suunta on ylös. Lukema riippuu kiihtyvyydestä, ei nopeudesta.
  • Rajanopeudella $F_\text{v} = mg$, ja ilmanvastuksen työ on $-mgh$. Mekaaninen energia pienenee, vaikka nopeus ei muutu.
  • Suoralla rinteellä $N = mg\cos\alpha$, ja liikekitkan työ on $W_\mu = -\mu mgx$. Tässä $x$ on vaakasuora matka. Pulkka lähtee levosta korkeudelta $h$. Se pysähtyy vaakamatkan $h/\mu$ päähän huipusta, kun kitkakerroin on sama koko matkan.
  • Kun kappale liukuu paikallaan olevaa pintaa pitkin, tukivoima ei tee työtä. Se on kohtisuorassa liikettä vastaan. Hississä lattian tukivoima on liikkeen suuntainen, ja se tekee työtä.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennustettasi kuvaajaan ja taulukkoon. Mikä yllätti eniten? Kirjoita omin sanoin, miksi kitkan työ riippuu vaakasuorasta matkasta eikä rinteen pituudesta.

    Haluaisitko muuttaa ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Lapsi ja pulkka ovat yhteensä $32{,}0\,\text{kg}$. He lähtevät levosta suoran rinteen ylimmästä kohdasta. Rinteen pituus on $25{,}0\,\text{m}$, kaltevuuskulma $20{,}0^\circ$ ja pulkan ja lumen välinen liikekitkakerroin $0{,}200$. Kuinka suuri on pulkan nopeus rinteen juurella? Ilmanvastus jätetään huomiotta.

    Vaihe 1/8

    Tunnetut ja kysytty. $m = 32{,}0\,\text{kg}$, $L = 25{,}0\,\text{m}$, $\alpha = 20{,}0^\circ$, $\mu = 0{,}200$, alkunopeus $v_1 = 0$ ja $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$. Kysytään nopeutta $v_2$ rinteen juurella.

    Vaihe 2/8

    Periaate. Kysytään nopeutta tietyssä kohdassa, joten käytetään energiaperiaatetta. Kappaleeksi valitaan pulkka ja lapsi yhdessä. Paino tekee työtä, ja energiaperiaate ottaa sen huomioon potentiaalienergian muutoksena. Tukivoima ei tee työtä, koska se on kohtisuorassa liikettä vastaan. Liikekitka osoittaa liikettä vastaan ja tekee negatiivisen työn $W_\text{muut} = -F_\mu L$. Kitkavoima saadaan voimakuviosta.

    Vaihe 3/8

    Voimakuvio. Pulkka piirretään suorakulmiona rinteen suuntaisesti. Siihen vaikuttavat Maa (paino $\overline{G}$), lumi (tukivoima $\overline{N}$) ja lumen liikekitka $\overline{F}_\mu$. Kitka osoittaa rinnettä ylös, koska pulkka liukuu alas. Akselit valitaan niin, että $x$ osoittaa rinnettä alas ja $y$ kohtisuoraan rinteestä ulos. Suunnassa $y$ pulkka ei kiihdy, joten $N - mg\cos\alpha = 0$ ja $F_\mu = \mu N = \mu mg\cos\alpha$.

    $\text{tilannekuva}$
    $\text{voimakuvio}$
    $\overline{v}$
    $20^\circ$
    $\overline{G}$
    $\overline{N}$
    $\overline{F}_{\mu}$
    $\overline{G}_{x}$
    $\overline{G}_{y}$
    $\overline{a}$
    $x$
    $y$

    Vaihe 4/8

    Kaava ratkaistuna. Nollataso valitaan rinteen juurelle. Alussa $E_\text{p,1} = mgh$, missä $h = L\sin\alpha$, ja lopussa $E_\text{p,2} = 0$. Nopeus ratkaistaan energiaperiaatteesta:

    $$\begin{aligned} &mgL\sin\alpha - \mu mg\cos\alpha \cdot L \\ \quad &= \tfrac12 mv_2^2 \\ v_2 &= \sqrt{2gL(\sin\alpha - \mu\cos\alpha)} \end{aligned}$$

    Vaihe 5/8

    Yksikkömuunnokset. Niitä ei tarvita. Suureet ovat SI-yksiköissä, ja kitkakerroin on yksikötön. Kulma on asteina, ja laskin on asteasetuksella.

    Vaihe 6/8

    Sijoitus. Lasketaan ensin sulkulauseke ja sitten nopeus:

    $$\begin{aligned} &\sin 20{,}0^\circ - 0{,}200\cdot\cos 20{,}0^\circ \\ \quad &\approx 0{,}3420 - 0{,}1879 = 0{,}1541 \\ v_2 &= \sqrt{2\cdot 9{,}81\cdot 25{,}0\cdot 0{,}1541}\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}} \\ \phantom{v_2} &\approx 8{,}694\,\text{m/s} \end{aligned}$$

    Vaihe 7/8

    Tulos. Pulkan nopeus rinteen juurella on $8{,}69\,\text{m/s}$ eli noin $31\,\text{km/h}$. Tuloksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa: rinteen pituus $25{,}0\,\text{m}$, kulma $20{,}0^\circ$ ja kitkakerroin $0{,}200$.

    Vaihe 8/8

    Järkevyys. Ilman kitkaa nopeus olisi

    $\sqrt{2gh}$$= \sqrt{2\cdot 9{,}81\cdot 8{,}55}\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}}$
    $\approx 13{,}0\,\text{m/s}$

    Kitka pienentää nopeutta, kuten pitääkin. Sama tulos saadaan liikeyhtälöllä. Suunnassa $x$ pätee $mg\sin\alpha - \mu mg\cos\alpha = ma$, joten $a \approx 1{,}51\,\text{m/s}^2$. Luvun Mekaanisen energian säilyminen ja energiaperiaate tuloksesta $aL = \tfrac12 v_2^2$ saadaan $v_2^2 \approx 75{,}6\,\text{m}^2/\text{s}^2$ kuten edellä. Massa supistui pois. Raskaampi ja kevyempi pulkka ovat siis juurella yhtä nopeita, kun kitkakerroin on sama.

    Piirrä itse: laukku hississä

    Hissin katossa on koukku, ja siitä riippuu jousivaaka. Vaa'an koukussa on $18{,}0\,\text{kg}$:n matkalaukku. Hissi lähtee alaspäin ja kiihtyy. Piirrä laukun voimakuvio paperille. Piirrä laukku suorakulmiona ja jokainen voima vaikutuskohdastaan. Merkitse nopeuden ja kiihtyvyyden suunnat erikseen kuvion viereen. Kirjoita sitten liikeyhtälö, kun positiivinen suunta on alas.

    Näyttääkö vaaka enemmän vai vähemmän kuin silloin, kun hissi on levossa?

    Sovella uuteen tilanteeseen

    Laskuvarjohyppääjän massa varusteineen on $78{,}0\,\text{kg}$. Hän laskeutuu avatun varjon varassa tasaisella nopeudella $5{,}0\,\text{m/s}$.

    Kuinka paljon mekaanista energiaa muuttuu muiksi energiamuodoiksi, kun hän laskeutuu $125\,\text{m}$? Piirrä ensin voimakuvio. Vastaa kilojouleina.

    kJ
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Mitä liike-energialle ja potentiaalienergialle tapahtuu, kun hyppääjän nopeus on vakio?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Nopeus on vakio, joten $F_\text{v} = mg$. Ilmanvastuksen työ on $W_\text{v} = -F_\text{v} h$. Se on sama kuin mekaanisen energian muutos.

    Vihje 3: välivaihe

    $mgh = 78{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot 125\,\text{m}$. Muuta lopuksi jouleet kilojouleiksi.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    $m = 78{,}0\,\text{kg}$, nopeus on vakio $v = 5{,}0\,\text{m/s}$, korkeuden muutos $h = 125\,\text{m}$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

    Kysytty

    muiksi energiamuodoiksi muuttuva mekaaninen energia $|\Delta E_\text{mek}|$ yksikössä $\text{kJ}$

    Periaate

    Energiaperiaatteen mukaan mekaanisen energian muutos on muiden voimien kuin painon tekemä työ. Tässä se on ilmanvastuksen työ $W_\text{v}$. Ilmanvastuksen suuruus saadaan liikeyhtälöstä: nopeus on vakio, joten kokonaisvoima on nolla.

    Voimakuvio

    Piirrä hyppääjä varjoineen suorakulmiona. Positiivinen suunta on alas. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Ilmanvastus $\overline{F}_\text{v}$ alkaa yläpinnasta ja osoittaa ylös. Voimat ovat yhtä pitkiä. Nopeus alas merkitään erikseen, eikä se ole voima.

    $\overline{G}$
    $\overline{F}_{\text{v}}$
    $\overline{v}$

    Kaava

    $mg - F_\text{v} = 0$, joten $F_\text{v} = mg$. Ilmanvastus osoittaa liikettä vastaan, joten $W_\text{v} = -F_\text{v} h = -mgh$, ja $|\Delta E_\text{mek}| = mgh$

    Muunnokset

    Lasketaan jouleina ja muutetaan lopuksi kilojouleiksi: $1\,\text{kJ} = 1000\,\text{J}$. Nopeutta ei tarvita, koska liike-energia ei muutu.

    Sijoitus

    $|\Delta E_\text{mek}|$$= 78{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot 125\,\text{m}$
    $= 95\,647{,}5\,\text{J}$
    $\approx 95{,}6\,\text{kJ}$

    Vastaus

    $95{,}6\,\text{kJ}$

    Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska massa $78{,}0\,\text{kg}$ ja korkeus $125\,\text{m}$ on annettu kolmella.

    Järkevyys

    Kilogramman paino on noin $10\,\text{N}$. Siksi $80\,\text{kg}$ ja $125\,\text{m}$ antavat arvion $800\,\text{N}\cdot 125\,\text{m} = 100\,\text{kJ}$. Liike-energia $\tfrac12 mv^2 \approx 1\,\text{kJ}$ pysyy samana. Koko potentiaalienergian muutos muuttuu siis muiksi energiamuodoiksi. Jos ilmanvastusta ei olisi, tämä energia muuttuisi liike-energiaksi.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.

    1. Pulkka liukuu suoraa rinnettä alas. Lumen tukivoima on suuri voima. Miksi se ei silti tee pulkkaan työtä?
      Vastaus

      Tukivoima on kohtisuorassa rinnettä vastaan, joten se on kohtisuorassa pulkan liikettä vastaan. Työn tekee vain se osa voimasta, joka on liikkeen suuntainen. Se on $W = F_\parallel s$. Tukivoimalla tämä osa on nolla. Tukivoima vaikuttaa kuitenkin välillisesti, sillä liikekitka on $\mu N$.

    2. Milloin käytät liikeyhtälöä ja milloin energiaperiaatetta? Anna kummastakin yksi esimerkki tämän luvun tilanteista.
      Vastaus

      Liikeyhtälö $\Sigma\overline{F} = m\overline{a}$ sopii, kun kysytään voimaa tai kiihtyvyyttä jollakin hetkellä. Esimerkki on vaa'an lukema kiihtyvässä hississä. Energiaperiaate sopii, kun kysytään nopeutta jossakin kohdassa tai energian muutosta matkalla. Esimerkki on pulkan nopeus rinteen juurella. Kummassakin aloitetaan voimakuviosta.

    3. Pulkka lähtee levosta mäen huipulta ja pysähtyy. Miksi pysähtymiskohdan vaakamatka huipusta ei riipu pulkan massasta?
      Vastaus

      Painon tekemä työ $mgh$ ja kitkan työ $-\mu mgx$ ovat kumpikin verrannollisia massaan. Energiaperiaatteessa $mgh - \mu mgx = 0$ massa supistuu pois. Saadaan $x = h/\mu$, kun kitkakerroin on sama koko matkalla ja ilmanvastus jätetään huomiotta.

    1. Käsite

    Hissi kulkee kerrosten välillä ylöspäin tasaisella nopeudella $2{,}0\,\text{m/s}$. Hississä seisoo vaa'alla ihminen, jonka massa on $60\,\text{kg}$. Mitä vaaka näyttää?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Laskeminen

    Opiskelijan massa on $55{,}0\,\text{kg}$. Hän seisoo kylpyhuonevaa'alla hississä. Vaaka mittaa tukivoiman ja näyttää sen kilogrammoina eli jakaa sen luvulla $9{,}81\,\text{m/s}^2$. Hissi lähtee alaspäin ja kiihtyy $1{,}20\,\text{m/s}^2$.

    Mitä vaaka näyttää? Vastaa kilogrammoina.

    kg
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Kumpi on suurempi, paino vai tukivoima, kun kiihtyvyys osoittaa alas?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Valitse positiiviseksi suunnaksi ylös: $N - mg = ma$. Tässä $a = -1{,}20\,\text{m/s}^2$.

    Vihje 3: välivaihe

    $N = 55{,}0\,\text{kg}\cdot(9{,}81 - 1{,}20)\,\text{m/s}^2$. Jaa lopuksi luvulla $9{,}81\,\text{m/s}^2$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    $m = 55{,}0\,\text{kg}$, hissin kiihtyvyys $1{,}20\,\text{m/s}^2$ alaspäin, vaaka näyttää tukivoiman jaettuna luvulla $9{,}81\,\text{m/s}^2$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

    Kysytty

    vaa'an lukema $N/g$ yksikössä $\text{kg}$

    Periaate

    Opiskelija seisoo hississä paikallaan, joten hänen kiihtyvyytensä on sama kuin hissin kiihtyvyys. Newtonin toisen lain mukaan kiihtyvyyden määrää painon ja tukivoiman summa. Vaaka mittaa tukivoimaa.

    Voimakuvio

    Piirrä opiskelija suorakulmiona. Positiivinen suunta on ylös. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Tukivoima $\overline{N}$ alkaa alapinnasta ja osoittaa ylös. Tukivoima on painoa lyhyempi, koska kiihtyvyys osoittaa alas. Kiihtyvyys alas merkitään erikseen, eikä se ole voima.

    $\overline{G}$
    $\overline{N}$
    $\overline{a}$

    Kaava

    $N - mg = ma$, joten $N = m(g + a)$, ja lukema on $\dfrac{N}{g} = \dfrac{m(g + a)}{g}$

    Muunnokset

    Kiihtyvyys osoittaa alas. Kun positiivinen suunta on ylös, $a = -1{,}20\,\text{m/s}^2$. Muita muunnoksia ei tarvita.

    Sijoitus

    $\dfrac{N}{g}$$= \dfrac{55{,}0\,\text{kg}\cdot(9{,}81 - 1{,}20)\,\text{m/s}^2}{9{,}81\,\text{m/s}^2}$
    $= \dfrac{473{,}55\,\text{N}}{9{,}81\,\text{m/s}^2}$
    $= 48{,}27\,\text{kg}$

    Vastaus

    $48{,}3\,\text{kg}$

    Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska massa $55{,}0\,\text{kg}$ ja kiihtyvyys $1{,}20\,\text{m/s}^2$ on annettu kolmella.

    Järkevyys

    Kiihtyvyys on noin kahdeksasosa putoamiskiihtyvyydestä. Lukema pienenee siis noin kahdeksasosan: $55\,\text{kg} - 7\,\text{kg} \approx 48\,\text{kg}$. Lukema on pienempi kuin massa, kuten pitääkin, kun kiihtyvyys osoittaa alas.

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    3. Energia rajanopeudella

    Laskuvarjohyppääjä laskeutuu avatun varjon varassa tasaisella nopeudella. Mikä väite hänen energiastaan on oikein?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 16-1Ydintehtävä

      Hissi lähtee pohjakerroksesta ylöspäin ja kiihtyy $0{,}80\,\text{m/s}^2$. Hississä seisoo ihminen. Hänen massansa on $70{,}0\,\text{kg}$. Piirrä ihmisen voimakuvio. Kuinka suuri on lattian tukivoima ihmiseen?

      N
      Vastaus

      $743\,\text{N}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $m = 70{,}0\,\text{kg}$, hissin kiihtyvyys $a = 0{,}80\,\text{m/s}^2$ ylöspäin; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      lattian tukivoima $N$ yksikössä $\text{N}$

      Periaate

      Ihminen seisoo hississä paikallaan, joten hän kiihtyy hissin mukana. Newtonin toisen lain mukaan kiihtyvyyden määrää kokonaisvoima. Ylöspäin kiihtyvässä hississä tukivoiman on siis oltava painoa suurempi.

      Voimakuvio

      Piirrä ihminen suorakulmiona. Positiivinen suunta on ylös. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Lattian tukivoima $\overline{N}$ alkaa alapinnasta ja osoittaa ylös. Tukivoima on painoa pidempi. Kiihtyvyys ylös merkitään erikseen, ja se ei ole voima.

      $\overline{G}$
      $\overline{N}$
      $\overline{a}$

      Kaava

      $N - mg = ma$, joten $N = m(g + a)$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä. Muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $N$$= 70{,}0\,\text{kg}\cdot(9{,}81 + 0{,}80)\,\text{m/s}^2$
      $= 70{,}0\,\text{kg}\cdot 10{,}61\,\text{m/s}^2$
      $= 742{,}7\,\text{N}$

      Vastaus

      $743\,\text{N}$

      Ylöspäin. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (massassa $70{,}0\,\text{kg}$).

      Järkevyys

      Paino on $70{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2 \approx 687\,\text{N}$. Tukivoima on siitä $ma = 56\,\text{N}$ suurempi, noin $8\,\%$. Kiihtyvyys on noin $8\,\%$ putoamiskiihtyvyydestä. Osuudet täsmäävät.

    2. Tehtävä 16-2Ydintehtävä

      Laskuvarjohyppääjän massa varusteineen on $90{,}0\,\text{kg}$. Kun varjo aukeaa, ilmanvastus on eräällä hetkellä $2{,}10\,\text{kN}$. Hyppääjä liikkuu yhä alaspäin. Piirrä hyppääjän voimakuvio.

      Kuinka suuri on hyppääjään vaikuttava kokonaisvoima tällä hetkellä?

      kN
      Vastaus

      $1{,}22\,\text{kN}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $m = 90{,}0\,\text{kg}$, ilmanvastus $F_\text{v} = 2{,}10\,\text{kN}$, hyppääjä liikkuu alas; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      kokonaisvoima $\Sigma F$ yksikössä $\text{kN}$ ja sen suunta

      Periaate

      Hyppääjään vaikuttavat Maa (paino) ja ilma (ilmanvastus). Kokonaisvoima on voimien vektorisumma. Hyppääjä liikkuu alas, joten ilmanvastus osoittaa ylös eli painoa vastaan.

      Voimakuvio

      Piirrä hyppääjä varjoineen suorakulmiona. Positiivinen suunta on ylös. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Ilmanvastus $\overline{F}_\text{v}$ alkaa yläpinnasta ja osoittaa ylös. Ilmanvastus on yli kaksi kertaa painon pituinen.

      $\overline{G}$
      $\overline{F}_{\text{v}}$
      $\overline{a}$

      Kaava

      $\Sigma F = F_\text{v} - G$, ja $G = mg$, joten $\Sigma F = F_\text{v} - mg$

      Muunnokset

      $2{,}10\,\text{kN}$$= 2{,}10\cdot 1000\,\text{N}$
      $= 2100\,\text{N}$

      Lopuksi tulos muutetaan takaisin kilonewtoneiksi.

      Sijoitus

      $\Sigma F$$= 2100\,\text{N} - 90{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2$
      $= 2100\,\text{N} - 882{,}9\,\text{N}$
      $= 1217{,}1\,\text{N}$
      $\approx 1{,}22\,\text{kN}$

      Vastaus

      $1{,}22\,\text{kN}$

      Ylöspäin. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (massassa $90{,}0\,\text{kg}$ ja ilmanvastuksessa $2{,}10\,\text{kN}$).

      Järkevyys

      Ilmanvastus on noin $2{,}4$ kertaa paino $883\,\text{N}$. Ylöspäin jää siis noin $1{,}4$ painon verran eli noin $1{,}2\,\text{kN}$. Kokonaisvoima osoittaa ylös, vaikka hyppääjä liikkuu alas. Siksi hän hidastuu.

    3. Tehtävä 16-3

      Lapsi laskee jäistä kourua pitkin levosta. Kourun alku on $3{,}20\,\text{m}$ korkeammalla kuin sen loppu. Kitkan ja ilmanvastuksen voi jättää huomiotta. Piirrä lapsen voimakuvio.

      Kuinka suuri on lapsen nopeus kourun lopussa?

      m/s
      Vastaus

      $7{,}92\,\text{m/s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      korkeusero $h = 3{,}20\,\text{m}$, alkunopeus $v_1 = 0$, kitka ja ilmanvastus jätetään huomiotta; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      nopeus $v_2$ kourun lopussa yksikössä $\text{m/s}$

      Voimakuvio

      Piirrä lapsi suorakulmiona, joka on kallistettu kourun pinnan suuntaan. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa suoraan alas. Kourun tukivoima $\overline{N}$ alkaa alapinnasta ja osoittaa kohtisuoraan pinnasta ulos. Kitkaa ei ole, eikä liikesuuntaan osoittavaa voimaa. Nopeus merkitään erikseen, eikä se ole voima.

      $\overline{G}$
      $\overline{N}$
      $\overline{v}$
      $\overline{a}$

      Periaate

      Lapseen vaikuttavat paino ja kourun tukivoima. Tukivoima on kohtisuorassa liikettä vastaan, joten se ei tee työtä. Kitka jätetään huomiotta, joten mekaaninen energia säilyy. Kourun muodolla ei ole merkitystä, vain korkeuserolla.

      Kaava

      Nollataso kourun loppuun: $mgh = \tfrac12 mv_2^2$, joten $v_2 = \sqrt{2gh}$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä. Muunnoksia ei tarvita. Massaa ei tarvita, koska se supistuu pois.

      Sijoitus

      $v_2$$= \sqrt{2\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot 3{,}20\,\text{m}}$
      $= \sqrt{62{,}78\,\text{m}^2/\text{s}^2}$
      $= 7{,}924\,\text{m/s}$

      Vastaus

      $7{,}92\,\text{m/s}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (korkeudessa $3{,}20\,\text{m}$).

      Järkevyys

      $7{,}9\,\text{m/s}$ on noin $29\,\text{km/h}$. Se sopii jäiseen kouruun. Oikeasti kitka ja ilmanvastus pienentävät nopeutta hieman. Tulos on siis yläraja.

    4. Tehtävä 16-4

      Pulkka tulee rinteen juurelta vaakasuoralle lumikentälle nopeudella $6{,}0\,\text{m/s}$. Pulkan ja lumen välinen liikekitkakerroin on $0{,}080$. Ilmanvastus jätetään huomiotta. Kuinka pitkän matkan pulkka liukuu tasaisella ennen kuin pysähtyy?

      m
      Vastaus

      $23\,\text{m}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alkunopeus $v_1 = 6{,}0\,\text{m/s}$, loppunopeus $v_2 = 0$, $\mu = 0{,}080$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      liukumismatka $s$ yksikössä $\text{m}$

      Periaate

      Kysytään matkaa, jolla liike-energia kuluu loppuun, joten käytetään energiaperiaatetta. Korkeus ei muutu, ja kitka on ainoa voima, joka tekee työtä. Kitkan negatiivinen työ muuttaa liike-energian sisäenergiaksi. Kitkavoima saadaan voimakuviosta.

      Voimakuvio

      Piirrä pulkka suorakulmiona. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Lumen tukivoima $\overline{N}$ alkaa alapinnasta ja osoittaa ylös, ja se on painon pituinen. Liikekitka $\overline{F}_\mu$ alkaa alapinnan takakulmasta ja osoittaa taaksepäin. Eteenpäin osoittavaa voimaa ei ole. Pystysuunnassa $N - mg = 0$, joten $F_\mu = \mu mg$.

      $\overline{G}$
      $\overline{F}_{\mu}$
      $\overline{N}$
      $\overline{a}$
      $\text{vaaka- ja pystyvoimat eri mittakaavassa}$

      Kaava

      $\tfrac12 mv_1^2 - \mu mg s = 0$, joten $s = \dfrac{v_1^2}{2\mu g}$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä. Muunnoksia ei tarvita. Massa supistuu pois.

      Sijoitus

      $s$$= \dfrac{(6{,}0\,\text{m/s})^2}{2\cdot 0{,}080\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2}$
      $= \dfrac{36\,\text{m}^2/\text{s}^2}{1{,}5696\,\text{m/s}^2}$
      $= 22{,}94\,\text{m}$

      Vastaus

      $23\,\text{m}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (nopeudessa $6{,}0\,\text{m/s}$ ja kitkakertoimessa $0{,}080$).

      Järkevyys

      Hidastuvuus on $\mu g \approx 0{,}8\,\text{m/s}^2$. Pysähtyminen kestää noin $6\,\text{s} : 0{,}8 \approx 7{,}5\,\text{s}$. Keskinopeus on $3\,\text{m/s}$, joten matka on noin $23\,\text{m}$. Pulkkamäen tasaisella tämä on tavallinen liukumismatka.

    5. Tehtävä 16-5

      Pulkka liukuu suoraa rinnettä alas tasaisella nopeudella. Pulkan ja lumen välinen liikekitkakerroin on $0{,}15$. Ilmanvastus jätetään huomiotta. Kuinka suuri on rinteen kaltevuuskulma?

      °
      Vastaus

      $8{,}5^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $\mu = 0{,}15$, nopeus on vakio, ilmanvastus jätetään huomiotta

      Kysytty

      rinteen kaltevuuskulma $\alpha$ asteina

      Periaate

      Nopeus on vakio, joten Newtonin toisen lain mukaan kokonaisvoima on nolla. Se on nolla sekä rinteen suunnassa että rinnettä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Painon rinteen suuntainen komponentti ja liikekitka kumoavat toisensa.

      Voimakuvio

      Piirrä pulkka suorakulmiona rinteen suuntaisesti. Akseli $x$ osoittaa rinnettä alas ja akseli $y$ kohtisuoraan rinteestä ulos. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa suoraan alas. Tukivoima $\overline{N}$ alkaa alapinnasta ja osoittaa kohtisuoraan rinteestä ulos. Liikekitka $\overline{F}_\mu$ alkaa alapinnan ylemmästä kulmasta ja osoittaa rinnettä ylös. Piirrä painon komponentit katkoviivoin.

      $x$
      $y$
      $\overline{G}$
      $\overline{F}_{\mu}$
      $\overline{N}$
      $\overline{G}_{x}$
      $\overline{G}_{y}$

      Kaava

      $y$: $N - mg\cos\alpha = 0$; $x$: $mg\sin\alpha - \mu N = 0$, joten $mg\sin\alpha = \mu mg\cos\alpha$, $\tan\alpha = \mu$ ja $\alpha = \tan^{-1}\mu$

      Muunnokset

      Kitkakerroin on yksikötön. Kulma saadaan asteina, kun laskin on asteasetuksella. Muunnoksia ei siis tarvita.

      Sijoitus

      $\alpha$$= \tan^{-1} 0{,}15$
      $= 8{,}531^\circ$

      Vastaus

      $8{,}5^\circ$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (kitkakertoimessa $0{,}15$).

      Järkevyys

      Pienillä kulmilla $\tan\alpha \approx \alpha$ radiaaneina, ja $0{,}15\,\text{rad} \approx 8{,}6^\circ$. Kulma on loiva, ja se sopii. Jyrkemmässä rinteessä pulkka kiihtyisi. Loivemmassa rinteessä se hidastuisi. Massa supistui pois.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 16-6Ydintehtävä

      Opiskelijan massa on $60{,}0\,\text{kg}$, ja hän seisoo hississä kylpyhuonevaa'alla. Vaaka mittaa tukivoiman ja näyttää sen kilogrammoina eli jakaa sen luvulla $9{,}81\,\text{m/s}^2$. Hetken ajan vaaka näyttää $66{,}5\,\text{kg}$.

      Kuinka suuri on hissin kiihtyvyys tällä hetkellä? Mihin suuntaan kiihtyvyys osoittaa?

      m/s²
      Vastaus

      $1{,}06\,\text{m/s}^2$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $m = 60{,}0\,\text{kg}$, vaa'an lukema $\tfrac{N}{g} = 66{,}5\,\text{kg}$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      hissin kiihtyvyys $a$ yksikössä $\text{m/s}^2$ ja sen suunta

      Periaate

      Vaaka mittaa tukivoimaa. Lukema on suurempi kuin massa, joten tukivoima on painoa suurempi. Silloin kokonaisvoima osoittaa ylös. Newtonin toisen lain mukaan myös kiihtyvyys osoittaa ylös.

      Voimakuvio

      Piirrä opiskelija suorakulmiona. Positiivinen suunta on ylös. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Tukivoima $\overline{N}$ alkaa alapinnasta ja osoittaa ylös. Tukivoima on painoa pidempi.

      $\overline{G}$
      $\overline{N}$
      $\overline{a}$

      Kaava

      $N - mg = ma$, joten $a = \dfrac{N - mg}{m}$. Kun lukema on $L = \tfrac{N}{g}$, $N = Lg$ ja $a = g\left(\dfrac{L}{m} - 1\right)$

      Muunnokset

      Lukema muutetaan tukivoimaksi kertomalla se luvulla $g$:

      $N$$= 66{,}5\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2$
      $= 652{,}4\,\text{N}$

      Sijoitus

      $a$$= 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot\left(\dfrac{66{,}5\,\text{kg}}{60{,}0\,\text{kg}} - 1\right)$
      $= 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot 0{,}10833$
      $= 1{,}063\,\text{m/s}^2$

      Vastaus

      $1{,}06\,\text{m/s}^2$

      Ylöspäin. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (massassa $60{,}0\,\text{kg}$ ja lukemassa $66{,}5\,\text{kg}$).

      Järkevyys

      Lukema on noin $11\,\%$ suurempi kuin massa. Siksi kiihtyvyys on noin $11\,\%$ putoamiskiihtyvyydestä eli noin $1\,\text{m/s}^2$. Hissi joko lähtee ylös tai hidastaa alaspäin mennessään. Kummassakin kiihtyvyys osoittaa ylös.

    2. Tehtävä 16-7Ydintehtävä

      Pulkka lähtee levosta suoran rinteen ylimmästä kohdasta. Rinne on $18{,}0\,\text{m}$ pitkä ja $12{,}0^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden. Rinteen juurella pulkan nopeus on $5{,}10\,\text{m/s}$. Ilmanvastus jätetään huomiotta.

      Kuinka suuri on pulkan ja lumen välinen liikekitkakerroin?

      Vastaus

      $0{,}137$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $L = 18{,}0\,\text{m}$, $\alpha = 12{,}0^\circ$, $v_1 = 0$, $v_2 = 5{,}10\,\text{m/s}$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      liikekitkakerroin $\mu$ (yksikötön)

      Periaate

      Nopeus tunnetaan rinteen alussa ja lopussa, joten käytetään energiaperiaatetta. Paino tekee työtä potentiaalienergian kautta. Tukivoima ei tee työtä. Liikekitka tekee negatiivisen työn koko rinteen matkalla. Kitkavoima saadaan voimakuviosta.

      Voimakuvio

      Piirrä pulkka suorakulmiona rinteen suuntaisesti. Akseli $x$ osoittaa rinnettä alas ja akseli $y$ kohtisuoraan rinteestä ulos. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa suoraan alas. Tukivoima $\overline{N}$ alkaa alapinnasta ja osoittaa kohtisuoraan rinteestä ulos. Liikekitka $\overline{F}_\mu$ alkaa alapinnan ylemmästä kulmasta ja osoittaa rinnettä ylös. $y$-suunnassa $N = mg\cos\alpha$, joten $F_\mu = \mu mg\cos\alpha$.

      $x$
      $y$
      $\overline{G}$
      $\overline{F}_{\mu}$
      $\overline{N}$
      $\overline{G}_{x}$
      $\overline{G}_{y}$
      $\overline{a}$

      Kaava

      Nollataso juurelle: $mgL\sin\alpha - \mu mg\cos\alpha\cdot L = \tfrac12 mv_2^2$, joten

      $\mu$$= \dfrac{gL\sin\alpha - \tfrac12 v_2^2}{gL\cos\alpha}$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä. Muunnoksia ei tarvita. Massa supistuu pois.

      Sijoitus

      Osoittaja on

      $9{,}81\cdot 18{,}0\cdot\sin 12{,}0^\circ\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2} - \tfrac12\cdot 5{,}10^2\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$
      $= 36{,}71\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2} - 13{,}01\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$
      $= 23{,}71\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$

      ja nimittäjä

      $9{,}81\cdot 18{,}0\cdot\cos 12{,}0^\circ\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$
      $= 172{,}72\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$

      joten

      $\mu$$= \dfrac{23{,}71}{172{,}72}$
      $= 0{,}1373$

      Vastaus

      $0{,}137$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (rinteen pituudessa $18{,}0\,\text{m}$, kulmassa $12{,}0^\circ$ ja nopeudessa $5{,}10\,\text{m/s}$).

      Järkevyys

      Ilman kitkaa nopeus olisi pudotuskorkeudesta

      $h$$= 18{,}0\,\text{m}\cdot\sin 12{,}0^\circ$
      $\approx 3{,}74\,\text{m}$

      laskettu $\sqrt{2\cdot 9{,}81\cdot 3{,}74}\,\text{m/s} \approx 8{,}6\,\text{m/s}$. Kitka vie siis noin kaksi kolmasosaa energiasta. Kerroin on pienempi kuin $\tan 12{,}0^\circ \approx 0{,}21$. Niin pitää olla, koska pulkka kiihtyy.

    3. Tehtävä 16-8

      Laskuvarjohyppääjän massa varusteineen on $80{,}0\,\text{kg}$. Hän putoaa nopeudella $52{,}0\,\text{m/s}$ ja avaa varjonsa. Kun hän putoaa $145\,\text{m}$, hänen nopeutensa pienenee $6{,}0\,\text{m/s}$:iin. Piirrä hyppääjän voimakuvio.

      Kuinka paljon mekaanista energiaa muuttuu tällä matkalla muiksi energiamuodoiksi?

      kJ
      Vastaus

      $221\,\text{kJ}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $m = 80{,}0\,\text{kg}$, $v_1 = 52{,}0\,\text{m/s}$, $v_2 = 6{,}0\,\text{m/s}$, pudotus $h = 145\,\text{m}$; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      muiksi energiamuodoiksi muuttuva mekaaninen energia $|\Delta E_\text{mek}|$ yksikössä $\text{kJ}$

      Voimakuvio

      Piirrä hyppääjä varjoineen suorakulmiona. Positiivinen suunta on alas. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Ilmanvastus $\overline{F}_\text{v}$ alkaa yläpinnasta ja osoittaa ylös. Nopeus alas merkitään erikseen, eikä se ole voima. Ilmanvastus on liikettä vastaan, joten sen työ on negatiivinen.

      $\overline{G}$
      $\overline{F}_{\text{v}}$
      $\overline{v}$
      $\overline{a}$

      Periaate

      Energiaperiaatteen mukaan mekaanisen energian muutos on muiden voimien kuin painon tekemä työ. Tässä se on ilmanvastuksen negatiivinen työ. Sekä liike-energia että potentiaalienergia pienenevät, ja molempien muutos lasketaan mukaan.

      Kaava

      Nollataso lopputilanteen korkeudelle: $\Delta E_\text{mek} = \left(\tfrac12 mv_2^2 - \tfrac12 mv_1^2\right) - mgh$, ja

      $|\Delta E_\text{mek}|$$= \dfrac{m\left(v_1^2 - v_2^2\right)}{2} + mgh$

      Muunnokset

      Lasketaan jouleina. Lopuksi tulos muutetaan kilojouleiksi: $1\,\text{kJ} = 1000\,\text{J}$.

      Sijoitus

      $|\Delta E_\text{mek}|$$= \tfrac12\cdot 80{,}0\,\text{kg}\cdot\left(52{,}0^2 - 6{,}0^2\right)\,\text{m}^2/\text{s}^2 + 80{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot 145\,\text{m}$
      $= 106\,720\,\text{J} + 113\,796\,\text{J}$
      $= 220\,516\,\text{J}$
      $\approx 221\,\text{kJ}$

      Vastaus

      $221\,\text{kJ}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (massassa $80{,}0\,\text{kg}$ ja nopeudessa $52{,}0\,\text{m/s}$).

      Järkevyys

      Kumpikin osa on noin $110\,\text{kJ}$. Liike-energia pienenee lähes kokonaan ($\tfrac12\cdot 80\cdot 52^2\,\text{J} \approx 108\,\text{kJ}$). Potentiaalienergia pienenee

      $mgh$$\approx 800\,\text{N}\cdot 145\,\text{m}$
      $\approx 116\,\text{kJ}$

      Energia ei katoa. Se muuttuu ilman liikkeeksi ja lopulta sisäenergiaksi.

    4. Tehtävä 16-9

      Hissikorin ja sen kuorman yhteinen massa on $850\,\text{kg}$. Moottori nostaa koria köydellä tasaisella nopeudella $12{,}0\,\text{m}$ ylöspäin. Nosto kestää $15{,}0\,\text{s}$. Kuinka suuri on köyden korille antama teho?

      kW
      Vastaus

      $6{,}67\,\text{kW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $m = 850\,\text{kg}$, nostokorkeus $h = 12{,}0\,\text{m}$, aika $t = 15{,}0\,\text{s}$, nopeus on vakio; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      köyden teho $P$ yksikössä $\text{kW}$

      Periaate

      Nopeus on vakio, joten Newtonin toisen lain mukaan köyden jännitysvoima on yhtä suuri kuin paino. Köysi vetää liikkeen suuntaan, joten se tekee positiivisen työn $W = Th$. Työ kasvattaa korin potentiaalienergiaa. Teho on työ jaettuna ajalla, kuten luvussa Vesi- ja tuulivoima energian muuntajina, $E = Pt$.

      Voimakuvio

      Piirrä hissikori kuormineen suorakulmiona. Positiivinen suunta on ylös. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Köyden jännitysvoima $\overline{T}$ alkaa yläpinnasta ja osoittaa ylös. Voimat ovat yhtä pitkiä. Nopeus ylös merkitään erikseen, eikä se ole voima.

      $\overline{G}$
      $\overline{T}$
      $\overline{v}$

      Kaava

      $T - mg = 0$, joten $T = mg$. Työ on $W = Th = mgh$, ja teho $P = \dfrac{W}{t} = \dfrac{mgh}{t}$

      Muunnokset

      Lasketaan watteina. Lopuksi tulos muutetaan kilowateiksi: $1\,\text{kW} = 1000\,\text{W}$.

      Sijoitus

      $P$$= \dfrac{850\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2\cdot 12{,}0\,\text{m}}{15{,}0\,\text{s}}$
      $= \dfrac{100\,062\,\text{J}}{15{,}0\,\text{s}}$
      $= 6670{,}8\,\text{W}$
      $\approx 6{,}67\,\text{kW}$

      Vastaus

      $6{,}67\,\text{kW}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (korkeudessa $12{,}0\,\text{m}$ ja ajassa $15{,}0\,\text{s}$).

      Järkevyys

      Nopeus on $12{,}0\,\text{m} : 15{,}0\,\text{s} = 0{,}80\,\text{m/s}$, ja jännitysvoima on noin $8{,}3\,\text{kN}$. Tulo $8{,}3\,\text{kN}\cdot 0{,}80\,\text{m/s} \approx 6{,}7\,\text{kW}$ täsmää. Hissimoottorin teho on tavallisesti muutamia kilowatteja. Moottori tarvitsee häviöiden takia enemmän.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.

    1. Tehtävä 16-10

      Pulkkamäen huippu on $4{,}50\,\text{m}$ korkeammalla kuin tasainen lumikenttä mäen juurella. Mäen rinne koostuu kahdesta suorasta osasta. Ylempi osa on $25^\circ$:n ja alempi $10^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden.

      Pulkka lähtee levosta huipulta. Liikekitkakerroin on $0{,}120$ koko matkalla. Ilmanvastus ja kitkan kasvu rinteen mutkissa jätetään huomiotta.

      Kuinka kaukana huipusta vaakasuunnassa mitattuna pulkka pysähtyy?

      m
      Vastaus

      $37{,}5\,\text{m}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      korkeusero $h = 4{,}50\,\text{m}$, $\mu = 0{,}120$ koko matkalla, rinteen osat $25^\circ$ ja $10^\circ$, $v_1 = 0$ ja lopussa $v_2 = 0$

      Kysytty

      vaakasuora matka $x$ huipusta pysähtymiskohtaan yksikössä $\text{m}$

      Periaate

      Pulkka on alussa ja lopussa levossa. Energiaperiaatteen mukaan kitkan negatiivinen työ on silloin yhtä suuri kuin potentiaalienergian väheneminen. Suoralla pinnalla kitkan työ on $-\mu mg$ kertaa vaakasuora matka, koska rinteessä $N = mg\cos\alpha$ ja $L\cos\alpha$ on rinteen vaakasuora pituus. Rinteen osien kulmia ei siis tarvita.

      Voimakuvio

      Piirrä pulkka kummallakin rinteen osalla suorakulmiona rinteen suuntaisesti. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Tukivoima $\overline{N}$ osoittaa kohtisuoraan rinteestä ulos, ja $N = mg\cos\alpha$. Liikekitka $\overline{F}_\mu$ osoittaa rinnettä ylös. Tasaisella $N = mg$ ja kitka osoittaa taaksepäin. Tukivoima ei tee työtä missään kohdassa.

      $\overline{G}$
      $\overline{F}_{\mu}$
      $\overline{N}$
      $\overline{a}$
      $\overline{G}$
      $\overline{F}_{\mu}$
      $\overline{N}$
      $\overline{a}$

      Kaava

      Osien vaakamatkat $x_\text{a}$, $x_\text{b}$ ja $x_\text{c}$: $mgh - \mu mg(x_\text{a} + x_\text{b} + x_\text{c}) = 0$, joten

      $x$$= x_\text{a} + x_\text{b} + x_\text{c}$
      $= \dfrac{h}{\mu}$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, ja kitkakerroin on yksikötön. Muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $x$$= \dfrac{4{,}50\,\text{m}}{0{,}120}$
      $= 37{,}5\,\text{m}$

      Vastaus

      $37{,}5\,\text{m}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (korkeudessa $4{,}50\,\text{m}$ ja kitkakertoimessa $0{,}120$).

      Järkevyys

      Kummankin rinteen osan kaltevuus on suurempi kuin $\tan^{-1} 0{,}120 \approx 6{,}8^\circ$. Siksi pulkka liukuu koko rinteen eikä pysähdy kesken. Tulos ei riipu massasta eikä rinteen muodosta. Pienempi kitka antaisi pidemmän matkan, kuten pitää. Oikeasti tukivoima ja kitka kasvavat hetkeksi mutkissa. Pulkka pysähtyisi silloin hieman aikaisemmin.

    2. Tehtävä 16-11

      Ihmisen massa on $75{,}0\,\text{kg}$, ja hän seisoo voima-anturilevyllä hississä. Hissi lähtee ylemmästä kerroksesta alaspäin ja pysähtyy alempaan kerrokseen. Kuvaajassa on levyn lukema eli tukivoima ajan funktiona.

      Kuinka suuri on hissin suurin nopeus matkan aikana?

      $2$
      $4$
      $6$
      $8$
      $10$
      $200$
      $400$
      $600$
      $800$
      $0$
      $t\ (\text{s})$
      $N\ (\text{N})$
      m/s
      Vastaus

      $2{,}3\,\text{m/s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $m = 75{,}0\,\text{kg}$; kuvaajasta tukivoima $N = 650\,\text{N}$ hetkestä $1{,}0\,\text{s}$ hetkeen $3{,}0\,\text{s}$; hissi lähtee levosta; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      hissin suurin nopeus $v$ yksikössä $\text{m/s}$

      Periaate

      Hissi kiihtyy alaspäin silloin, kun tukivoima on painoa pienempi. Nopeus on suurimmillaan tämän vaiheen lopussa. Newtonin toisen lain mukaan kiihtyvyys saadaan voimista. Kun voimat ovat vakiot, kiihtyvyys on vakio, ja luvun Kiihtyvyys ja tasaisesti kiihtyvä liike mukaan $v = v_0 + at$.

      Voimakuvio

      Piirrä ihminen suorakulmiona. Positiivinen suunta on alas. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Tukivoima $\overline{N}$ alkaa alapinnasta ja osoittaa ylös. Tukivoima on painoa lyhyempi.

      $\overline{G}$
      $\overline{N}$
      $\overline{a}$

      Kuvaajan lukeminen

      Paino on $75{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2 = 735{,}75\,\text{N}$. Levossa ja tasaisella nopeudella lukema on yhtä suuri. Hetkestä $1{,}0\,\text{s}$ hetkeen $3{,}0\,\text{s}$ käyrä on $650\,\text{N}$:n ruudukkoviivalla. Se on painoa pienempi, joten hissi kiihtyy alaspäin ajan $\Delta t = 2{,}0\,\text{s}$. Hetkestä $6{,}0\,\text{s}$ alkaen lukema on painoa suurempi, joten hissi hidastuu.

      Kaava

      $mg - N = ma$, joten $a = g - \dfrac{N}{m}$, ja levosta lähtiessä

      $v$$= a\Delta t$
      $= \left(g - \dfrac{N}{m}\right)\Delta t$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä. Muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $v$$= \left(9{,}81\,\text{m/s}^2 - \dfrac{650\,\text{N}}{75{,}0\,\text{kg}}\right)\cdot 2{,}0\,\text{s}$
      $= 1{,}1433\,\text{m/s}^2\cdot 2{,}0\,\text{s}$
      $= 2{,}287\,\text{m/s}$

      Vastaus

      $2{,}3\,\text{m/s}$

      Alaspäin. Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (kuvaajasta luetussa ajassa $2{,}0\,\text{s}$).

      Järkevyys

      Hidastusvaiheessa lukema on $800\,\text{N}$. Hidastuvuus on silloin $(800 - 735{,}75)\,\text{N} : 75{,}0\,\text{kg} \approx 0{,}86\,\text{m/s}^2$. Nopeus $2{,}3\,\text{m/s}$ häviää noin $2{,}7\,\text{s}$:ssa. Se vastaa kuvaajan hidastusvaihetta noin hetkestä $6{,}0\,\text{s}$ hetkeen $8{,}7\,\text{s}$. Tavallisen hissin nopeus on $1$–$3\,\text{m/s}$.

    3. Tehtävä 16-12

      Laskuvarjohyppääjän massa varusteineen on $70{,}0\,\text{kg}$. Hän avaa varjonsa nopeudessa $50{,}0\,\text{m/s}$. Kun hän on pudonnut $60{,}0\,\text{m}$, hänen nopeutensa on pienentynyt $6{,}0\,\text{m/s}$:iin.

      Kuinka suuri on ilmanvastus keskimäärin tällä matkalla, jos se oletetaan vakioksi?

      kN
      Vastaus

      $2{,}12\,\text{kN}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $m = 70{,}0\,\text{kg}$, $v_1 = 50{,}0\,\text{m/s}$, $v_2 = 6{,}0\,\text{m/s}$, pudotus $h = 60{,}0\,\text{m}$, ilmanvastus oletetaan vakioksi; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      ilmanvastuksen suuruus $F_\text{v}$ yksikössä $\text{kN}$

      Periaate

      Nopeudet tunnetaan matkan alussa ja lopussa, joten käytetään energiaperiaatetta. Ilmanvastus on ainoa muu voima kuin paino. Se osoittaa liikettä vastaan, joten sen työ on $W_\text{v} = -F_\text{v} h$. Energiaperiaatteesta saadaan työ ja työstä voima.

      Voimakuvio

      Piirrä hyppääjä varjoineen suorakulmiona. Paino $\overline{G}$ alkaa keskipisteestä ja osoittaa alas. Ilmanvastus $\overline{F}_\text{v}$ alkaa yläpinnasta ja osoittaa ylös. Ilmanvastus on paljon painoa pidempi, koska hyppääjä hidastuu. Nopeus alas merkitään erikseen, eikä se ole voima.

      $\overline{G}$
      $\overline{F}_{\text{v}}$
      $\overline{v}$
      $\overline{a}$

      Kaava

      Liike-energiat ovat $E_{\text{k},1} = \tfrac12 mv_1^2$ ja $E_{\text{k},2} = \tfrac12 mv_2^2$. Nollataso lopputilanteen korkeudelle: $E_{\text{k},1} + mgh - F_\text{v} h = E_{\text{k},2}$, joten

      $F_\text{v}$$= mg + \dfrac{E_{\text{k},1} - E_{\text{k},2}}{h}$

      Muunnokset

      Lasketaan newtoneina. Lopuksi tulos muutetaan kilonewtoneiksi: $1\,\text{kN} = 1000\,\text{N}$.

      Sijoitus

      $E_{\text{k},1}$$= \tfrac12\cdot 70{,}0\,\text{kg}\cdot(50{,}0\,\text{m/s})^2$
      $= 87\,500\,\text{J}$
      $E_{\text{k},2}$$= \tfrac12\cdot 70{,}0\,\text{kg}\cdot(6{,}0\,\text{m/s})^2$
      $= 1260\,\text{J}$

      joten

      $F_\text{v}$$= 70{,}0\,\text{kg}\cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2 + \dfrac{87\,500\,\text{J} - 1260\,\text{J}}{60{,}0\,\text{m}}$
      $= 686{,}7\,\text{N} + 1437{,}3\,\text{N}$
      $= 2124\,\text{N}$
      $\approx 2{,}12\,\text{kN}$

      Vastaus

      $2{,}12\,\text{kN}$

      Ylöspäin. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten lähtöarvoissa (massassa $70{,}0\,\text{kg}$, nopeudessa $50{,}0\,\text{m/s}$ ja matkassa $60{,}0\,\text{m}$).

      Järkevyys

      Ilmanvastus on noin kolme kertaa paino $687\,\text{N}$. Kokonaisvoima osoittaa siis ylös, ja hyppääjä hidastuu, kuten pitää. Liikeyhtälöstä hidastuvuus on $(2124 - 687)\,\text{N} : 70{,}0\,\text{kg} \approx 20\,\text{m/s}^2$. Silloin

      $\tfrac12(v_1^2 - v_2^2) : a$
      $\approx 1232 : 20{,}5$
      $\approx 60\,\text{m}$

      kuten tehtävässä.