RuukkilabraLukion fysiikka
FY2 · Luku 7

Energian siirtäminen: sähkö ja lämpö

Miksi voimalinjojen jännite on satoja kilovoltteja, vaikka pistorasiasta saa vain $230\,\text{V}$, ja miksi kaukolämpöputket kääritään paksuun eristeeseen?

Pohjatiedot

  • Teho kertoo energian siirtymisen nopeuden: $P = \Delta E : \Delta t$luku Teho
  • Hyötysuhde on hyödyksi saadun energian osuus käytetystä energiastaluku Hyötysuhde
  • Energia ei katoa vaan muuttaa muotoa, usein lämmöksiluku Energialajit ja energian säilyminen

Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 4.

Pohdinta

Kotipihan pistorasiasta tulee $230\,\text{V}$, mutta pellon yli kulkevien voimalinjojen johdoissa jännite on satoja kilovoltteja. Talvella kadun reunassa nousee höyryä kaukolämpökaivosta: maan alla kulkee kuumaa vettä kilometrien matkan.

Miksi energia siirretään näin, ja kuinka suuri osa siitä menee matkalla hukkaan?

Valinnainen Kertaa: hyötysuhde
Pumppu ottaa sähköenergiaa $8{,}0\,\text{kWh}$, ja siitä $6{,}0\,\text{kWh}$ muuttuu hyödylliseksi energiaksi. Kuinka suuri on pumpun hyötysuhde?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä

Ennuste 1: kuinka paljon sähköä häviää

Voimalaitos syöttää sähköä verkkoon, ja se kulkee kantaverkon ja jakeluverkon kautta pistorasiaan. Kuinka suuri osa verkkoon syötetystä sähköenergiasta arviolta häviää Suomessa matkalla?

Ennuste 2: miksi korkea jännite

Pitkät sähkölinjat käyttävät jännitteitä $110\text{–}400\,\text{kV}$. Mikä selitys sopii parhaiten?

Tutki

Kaukolämpö: kuinka paljon jää matkalle?

Tilastoaineisto · Energiateollisuus, Kaukolämpötilasto 2024 (luvut pyöristetty)

Suomen kaukolämpöverkkoihin hankittiin vuonna 2024 lämpöä, ja asiakkaat käyttivät siitä osan. Erotus on pääosin verkon häviötä, joten tulos on arvio.

Energia (TWh)
Verkkoon hankittu lämpö $36{,}0$
Asiakkaiden käyttämä lämpö $32{,}7$

Laske ensin häviö terawattitunteina ja sitten sen osuus verkkoon hankitusta lämmöstä.

Kuinka monta prosenttia verkkoon hankitusta lämpöenergiasta ei tullut asiakkaille asti? Vastaa prosentteina.

%
Vihje 1: ohjaava kysymys

Laske ensin, kuinka paljon energiaa jäi matkalle: lähtevä energia miinus perille tullut energia.

Vihje 2: mikä yhteys

$E_\text{häviö} = 36{,}0\,\text{TWh} - 32{,}7\,\text{TWh}$.

Vihje 3: välivaihe

Osuus on häviö jaettuna lähtevällä energialla: $3{,}3\,\text{TWh} : 36{,}0\,\text{TWh}$. Kerro lopuksi sadalla prosentin saamiseksi.

Näytä ratkaisu

Annettu

verkkoon hankittu energia $E_\text{lähtö} = 36{,}0\,\text{TWh}$ ja asiakkaiden käyttämä energia $E_\text{perille} = 32{,}7\,\text{TWh}$ (Energiateollisuus, 2024)

Kysytty

häviön osuus lähtevästä energiasta prosentteina

Periaate

Energia ei katoa. Se, mikä lähtee mutta ei tule asiakkaille, on muuttunut lämmöksi ympäristöön eli on siirtohäviötä. Osuus lasketaan lähtevästä energiasta, koska prosentti kertoo, kuinka suuri osa verkkoon syötetystä lämmöstä hävisi.

Kaava

$E_\text{häviö}$$= E_\text{lähtö} - E_\text{perille}$
$\text{osuus}$$= \dfrac{E_\text{häviö}}{E_\text{lähtö}}$

Muunnokset

Ei yksikkömuunnoksia, koska molemmat energiat ovat terawattitunteina. Osuus muutetaan prosentiksi kertomalla sadalla:

$0{,}0917$$= 0{,}0917 \cdot 100\,\%$
$= 9{,}17\,\%$

Sijoitus

$E_\text{häviö}$$= 36{,}0\,\text{TWh} - 32{,}7\,\text{TWh}$
$= 3{,}3\,\text{TWh}$

ja

$\text{osuus}$$= 3{,}3\,\text{TWh} : 36{,}0\,\text{TWh}$
$= 0{,}0917$
$= 9{,}17\,\%$

Vastaus

$9{,}2\,\%$

Kaksi merkitsevää numeroa, koska erotus $3{,}3\,\text{TWh}$ tunnetaan kahden numeron tarkkuudella.

Järkevyys

Kymmenen prosenttia luvusta $36{,}0\,\text{TWh}$ olisi $3{,}6\,\text{TWh}$, ja häviö $3{,}3\,\text{TWh}$ on vähän pienempi, joten noin $9\,\%$ on oikean suuruinen. Se on yli kaksi kertaa sähköverkon noin $4\,\%$:n häviö.

Sähköverkko ja kaukolämpö rinnakkain

Tilastoaineisto · Energiateollisuus, Sähkövuosi 2024 ja Kaukolämpötilasto 2024 (luvut pyöristetty)

Taulukossa on sähköverkon ja kaukolämpöverkon häviö vuonna 2024. Sähköverkon häviö on noin $4\,\%$ sähkön kulutuksesta, jota käytetään tässä verkon lähtevänä energiana; kaukolämmön luku on edellisestä aineistosta. Sähkön luvut ovat pyöristettyjä.

Lähtö (TWh) Häviö (TWh) Osuus (%)
Sähköverkko $83$ $3$ $4$
Kaukolämpöverkko $36{,}0$ $3{,}3$ $9{,}2$

Vertaa häviötä energiana ja osuutena lähtevästä energiasta.

Mikä päätelmä taulukosta on oikea?

Sama teho eri jännitteillä

Mallin laskemia arvoja

Taulukossa on mallin laskemia esimerkkiarvoja: $10\,\text{MW}$:n teho siirretään $10\,\text{km}$:n matka samanlaisilla johtimilla kolmella eri jännitteellä. Arvot ovat suuruusluokkaesimerkkejä, eivät todellisen linjan mittauksia. Mitä suurempi jännite, sitä pienempi sähkövirta tarvitaan saman tehon siirtoon.

Jännite (kV) Häviävä teho (MW)
$20$ $0{,}80$
$110$ $0{,}026$
$400$ $0{,}0020$

Päättele taulukosta, kuinka monta prosenttia siirrettävästä tehosta häviää kullakin jännitteellä, ja vertaa niitä.

Mikä päätelmä taulukosta on oikea?

Johtopäätös: miksi energia siirretään näin?

Kirjoita aineistojen perusteella: Miksi voimalinjoissa käytetään korkeaa jännitettä? Kuinka suuri osa energiasta häviää sähköverkossa ja kaukolämpöverkossa? Mitä häviölle tapahtuu energiana?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Energiaa tuotetaan usein kaukana siitä, missä sitä käytetään: voimalaitos on kaupungin ulkopuolella, mutta lämmitin ja pistorasia ovat kotona. Energia täytyy siis siirtää käyttäjälle. Suomessa se tapahtuu kahdella tavalla: sähköenergiana sähköverkossa ja lämpöenergiana kaukolämpöverkon vesiputkissa.

Sähköverkko

Sähköverkko vie sähköenergian voimalaitokselta kotiin. Pitkät matkat kulkevat kantaverkon voimalinjoissa, joiden jännite on $110\text{–}400\,\text{kV}$. Lähempänä käyttäjää jännite lasketaan ensin $20\,\text{kV}$:iin ja lopuksi pienjänniteverkon $0{,}4\,\text{kV}$:iin, josta kodin pistorasiat saavat $230\,\text{V}$. Jännitteen muuttaminen tapahtuu muuntajissa.

$110\text{–}400\,\text{kV}$
$20\,\text{kV}$
$0{,}4\,\text{kV}$
$\text{muuntaja}$
$\text{voimalaitos}$
$\text{kantaverkko}$
$\text{sähköasema}$
$\text{jakeluverkko}$

Miksi pitkä matka siirretään korkealla jännitteellä

Saman tehon voi siirtää kahdella tavalla: pienellä jännitteellä ja suurella sähkövirralla tai suurella jännitteellä ja pienellä sähkövirralla. Johdin lämpenee sitä enemmän, mitä suurempi virta siinä kulkee, ja lämmitykseen menevä energia on häviötä. Siksi pitkä matka siirretään suurella jännitteellä, jolloin virta ja häviö jäävät pieniksi. Jännitteen, virran ja häviön tarkka yhteys kuuluu myöhempiin sähkökursseihin.

Muuntaja nostaa jännitteen voimalaitoksella ja laskee sen takaisin käyttäjän lähellä. Hyvässä muuntajassa häviö on hyvin pieni.

Suuri vihreänharmaa muuntaja eristimineen ja tuulettimineen aidatulla sähköasemalla koivujen keskellä.
Sähköaseman muuntaja Muuramessa. Sähköasemalla muuntaja laskee voimajohdon korkean jännitteen jakeluverkon jännitteeksi. Kuva: Antti Leppänen, CC BY 4.0

Kaukolämpö

Kaukolämpö siirtää energian kuumana vetenä. Lämpölaitoksessa lämmitetty vesi virtaa menoputkessa rakennuksiin ja luovuttaa lämpöä rakennuksen lämmitysjärjestelmälle. Jäähtynyt vesi palaa paluuputkessa takaisin lämmitettäväksi. Putket ovat maan alla paksussa eristeessä, jotta lämpöä menisi ympäröivään maahan mahdollisimman vähän.

$\text{häviö}$
$\text{menovesi}$
$\text{paluuvesi}$
$\text{eriste}$
$\text{lämpölaitos}$
$\text{koti}$

Siirtohäviö

Kummassakin verkossa osa energiasta muuttuu matkalla lämmöksi ympäristöön eikä tule perille. Tätä kutsutaan siirtohäviöksi. Energia ei katoa (luku Energialajit ja energian säilyminen), mutta häviö on käyttäjälle hyödytöntä.

Suomessa sähköverkon häviöt olivat vuonna 2024 noin $4\,\%$ sähkön kulutuksesta, kun kulutus oli noin $83\,\text{TWh}$ (Energiateollisuus, Sähkövuosi 2024). Tässä luvussa kulutusta käytetään sähköverkon lähtevänä energiana, joten $4\,\%$ on osuus siitä. Kaukolämmön verkkoon hankittiin vuonna 2024 noin $36\,\text{TWh}$ ja asiakkaille käytettiin noin $32{,}7\,\text{TWh}$, joten noin $9\,\%$ jäi matkalle (Energiateollisuus, Kaukolämpötilasto 2024; osuus on laskettu erotuksesta, joten se on arvio). Kaukolämmön häviö on suhteessa suurempi, koska kuuma vesi on ympäristöä selvästi lämpimämpää: mitä suurempi lämpötilaero ympäristöön on, sitä enemmän lämpöä karkaa, ja lämpöä pääsee eristeen läpi koko putkiston pituudella.

Energian siirtäminen ajassa: varastointi

Energiaa siirretään myös ajassa. Tuulivoimaa ja aurinkosähköä syntyy silloin, kun tuulee tai paistaa, mutta sähköä tarvitaan muulloinkin. Varasto ottaa energiaa vastaan silloin, kun sitä on liikaa, ja luovuttaa sen myöhemmin.

$\text{akku}$
$\text{pumppuvoimala}$
$\text{lämpövarasto}$
$\text{kemiallinen}$
$\text{potentiaali-}$
$\text{energia}$
$\text{lämpö}$
$\text{yläallas}$
$\text{alaallas}$

Akkuun energia varastoituu kemialliseksi energiaksi. Pumppuvoimalassa vettä pumpataan ylempään altaaseen, ja alas valuva vesi pyörittää voimalaitoksen koneita. Lämpövarastossa kuuma vesi säilyy eristetyssä säiliössä, ja sitä käytetään esimerkiksi kaukolämpöverkossa. Sähköä ei varastoida suuria määriä sellaisenaan vaan muuttamalla se toiseksi energialajiksi ja takaisin, ja jokaisessa muunnoksessa osa energiasta muuttuu lämmöksi.

Siirtohäviö

Häviö on verkkoon lähtevän ja perille tulevan energian erotus. Siirron hyötysuhde (luku Hyötysuhde) on perille tulevan energian osuus lähtevästä energiasta:

$$\begin{aligned} E_\text{häviö} &= E_\text{lähtö} - E_\text{perille} \\ \eta &= \frac{E_\text{perille}}{E_\text{lähtö}} \end{aligned}$$

missä $E_\text{lähtö}$ on verkkoon syötetty energia, $E_\text{perille}$ käyttäjälle asti tullut energia, $E_\text{häviö}$ matkalla lämmöksi muuttunut energia ja $\eta$ siirron hyötysuhde. Hyötysuhde annetaan prosentteina tai desimaalilukuna.

$\text{sähkö}$
$100\,\%$
$96\,\%$
$4\,\%$
$\text{kaukolämpö}$
$100\,\%$
$91\,\%$
$9\,\%$

Kuvassa virran leveys kuvaa energian määrää. Sähköverkossa $4\,\%$ lähtevästä energiasta (kulutuksesta) häviää ja $96\,\%$ tulee perille, kaukolämmössä $9\,\%$ ja $91\,\%$.

Laskeminen häviöprosentista

Häviöprosentti kerrotaan aina lähtevästä energiasta. Jos häviö on $9{,}0\,\%$, perille tulee $100\,\% - 9{,}0\,\% = 91{,}0\,\%$ lähtevästä, ja $91{,}0\,\% = 91{,}0 : 100 = 0{,}910$. Kaavasta ratkaistaan tarvittava energia: $E_\text{perille} = \eta\, E_\text{lähtö}$ ja $E_\text{lähtö} = E_\text{perille} : \eta$.

Sama koskee tehoa: perille tuleva teho on $\eta$ kertaa lähtevä teho. Energia ja teho liittyvät toisiinsa kaavalla $P = \tfrac{E}{t}$ (luku Teho), joten tasaisella häviöteholla $P_\text{häviö}$ aikana $t$ häviää energiaa $E_\text{häviö} = P_\text{häviö} \cdot t$.

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee, että siirtohäviössä energia katoaa. Energia ei katoa: se muuttuu lämmöksi, joka lämmittää johtimia, putkia ja niiden ympäristöä, eikä käyttäjä saa sitä hyötyyn.

Toinen virhe on laskea häviöprosentti perille tulevasta energiasta. Prosentti kuuluu laskea lähtevästä energiasta: jos häviö on $9{,}0\,\%$ ja perille tulee $245\,\text{MWh}$, lähtevä energia ei ole $245\,\text{MWh} + 0{,}090 \cdot 245\,\text{MWh}$ vaan $245\,\text{MWh} : 0{,}910$.

Kolmas virhe on ajatella, että häviö vähennetään yksikkönä prosentista: häviö $4\,\%$ ei tarkoita $4\,\text{MWh}$ vaan neljää sadasosaa lähtevästä energiasta.

Tiivistelmä

  • Sähköenergia siirretään sähköverkossa, pitkät matkat korkealla jännitteellä, koska silloin virta on pieni ja johtimien lämpenemisestä aiheutuva häviö vähäinen. Muuntajat nostavat ja laskevat jännitettä.
  • Lämpöenergia siirretään kaukolämpöverkossa kuumana vetenä eristetyissä putkissa. Suomessa sähköverkon häviöt olivat noin $4\,\%$ ja kaukolämpöverkon noin $9\,\%$ (Energiateollisuus, 2024).
  • Siirtohäviö $E_\text{häviö} = E_\text{lähtö} - E_\text{perille}$ ja siirron hyötysuhde $\eta = E_\text{perille} : E_\text{lähtö}$. Häviöprosentti lasketaan lähtevästä energiasta.
  • Varastot (akku, pumppuvoimala, lämpövarasto) siirtävät energiaa ajassa, mutta niissäkin osa energiasta muuttuu lämmöksi.
Valinnainen Muuttaisitko ennustettasi?

Katso ennusteitasi ja aineistojen tuloksia.

    Muuttaisitko ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Kaukolämpöverkko siirtää lämpölaitokselta kaupunginosaan $245\,\text{MWh}$ lämpöenergiaa viikossa (esimerkkitilanne). Verkon häviö on $9{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Kuinka paljon energiaa tulee perille ja kuinka paljon sitä häviää?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. $E_\text{lähtö} = 245\,\text{MWh}$ ja häviö $9{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Kysytään perille tulevaa energiaa $E_\text{perille}$ ja häviötä $E_\text{häviö}$.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Energia ei katoa, joten lähtevä energia on yhtä suuri kuin perille tuleva ja häviävä energia yhteensä. Kun $9{,}0\,\%$ häviää, loput $91{,}0\,\%$ tulee perille, eli hyötysuhde on $\eta = 0{,}910$.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} E_\text{perille} &= \eta\, E_\text{lähtö} \\ E_\text{häviö} &= E_\text{lähtö} - E_\text{perille} \end{aligned}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset. Hyötysuhde saadaan prosentista:

    $\eta$$= 100\,\% - 9{,}0\,\%$
    $= 91{,}0\,\%$
    $= 91{,}0 : 100$
    $= 0{,}910$

    Energiat ovat samassa yksikössä, megawattitunneissa, joten muuta muunnosta ei tarvita.

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. $$\begin{aligned} E_\text{perille} &= \eta\, E_\text{lähtö} \\ &= 0{,}910 \cdot 245\,\text{MWh} \\ &= 222{,}95\,\text{MWh} \\ E_\text{häviö} &= E_\text{lähtö} - E_\text{perille} \\ &= (245 - 222{,}95)\,\text{MWh} \\ &= 22{,}05\,\text{MWh} \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Perille tulee noin $223\,\text{MWh}$ ja häviää noin $22\,\text{MWh}$. Perille tuleva energia ilmoitetaan kolmella merkitsevällä numerolla, koska hyötysuhde $0{,}910$ ja lähtöenergia $245\,\text{MWh}$ tunnetaan kolmen numeron tarkkuudella. Häviö ilmoitetaan kahdella merkitsevällä numerolla, koska häviöprosentti $9{,}0\,\%$ tunnetaan vain kahden numeron tarkkuudella.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Kymmenen prosenttia energiasta $245\,\text{MWh}$ olisi $24{,}5\,\text{MWh}$, ja $9{,}0\,\%$ on hieman vähemmän, joten häviö $22\,\text{MWh}$ on oikean suuruinen. Lisäksi $222{,}95\,\text{MWh} + 22{,}05\,\text{MWh} = 245\,\text{MWh}$, eli energia säilyy.

    Valinnainen Etsi virhe
    Sähköverkkoon syötetään $500\,\text{MWh}$ ja häviö on $4\,\%$ lähtevästä energiasta. Opiskelija laskee: perille tulee $500\,\text{MWh} - 4\,\text{MWh} = 496\,\text{MWh}$. Missä on virhe?

    Sovella uuteen tilanteeseen

    Kotiakkua ladataan sähköllä, jota otetaan verkosta $12{,}0\,\text{kWh}$. Akusta saadaan myöhemmin takaisin sähköä $10{,}2\,\text{kWh}$. Kuinka monta prosenttia varastoon viedystä energiasta muuttuu lämmöksi? Vastaa prosentteina.

    %
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Akku on varasto: se siirtää energiaa ajassa. Mikä on varastoon viety ja mikä takaisin saatu energia?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Energia ei katoa, joten häviö on viety energia miinus takaisin saatu energia: $12{,}0\,\text{kWh} - 10{,}2\,\text{kWh}$.

    Vihje 3: välivaihe

    Osuus lasketaan viedystä energiasta: $1{,}8\,\text{kWh} : 12{,}0\,\text{kWh}$, ja tulos kerrotaan sadalla prosentin saamiseksi.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    varastoon viety energia $E_\text{lähtö} = 12{,}0\,\text{kWh}$ ja takaisin saatu energia $E_\text{perille} = 10{,}2\,\text{kWh}$

    Kysytty

    lämmöksi muuttuvan energian osuus viedystä energiasta prosentteina

    Periaate

    Akku siirtää energiaa ajassa, ja osa energiasta muuttuu latauksessa ja purussa lämmöksi. Energia säilyy, joten häviö on viedyn ja takaisin saadun energian erotus. Osuus lasketaan viedystä energiasta.

    Kaava

    $E_\text{häviö}$$= E_\text{lähtö} - E_\text{perille}$
    $\text{osuus}$$= \dfrac{E_\text{häviö}}{E_\text{lähtö}}$

    Muunnokset

    Ei yksikkömuunnoksia, koska molemmat energiat ovat kilowattitunteina. Osuus muutetaan prosentiksi kertomalla sadalla.

    Sijoitus

    $E_\text{häviö}$$= 12{,}0\,\text{kWh} - 10{,}2\,\text{kWh}$
    $= 1{,}8\,\text{kWh}$

    ja

    $\text{osuus}$$= 1{,}8\,\text{kWh} : 12{,}0\,\text{kWh}$
    $= 0{,}150$
    $= 0{,}150 \cdot 100\,\%$
    $= 15\,\%$

    Vastaus

    $15\,\%$

    Kaksi merkitsevää numeroa, koska erotus $1{,}8\,\text{kWh}$ tunnetaan kahden numeron tarkkuudella.

    Järkevyys

    Takaisin saatu osuus on $10{,}2 : 12{,}0 = 0{,}85$ eli $85\,\%$, ja $85\,\% + 15\,\% = 100\,\%$. Häviö on suurempi kuin sähköverkon ja kaukolämpöverkon häviö, mikä on uskottavaa varastolle, jossa energia muunnetaan kahdesti.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.

    1. Miksi pitkä sähkönsiirto tehdään korkealla jännitteellä?
      Vastaus

      Sama teho siirtyy korkealla jännitteellä pienemmällä sähkövirralla. Johdin lämpenee sitä enemmän, mitä suurempi virta on, joten korkealla jännitteellä lämmöksi muuttuva häviö on pieni.

    1. Käsite

    Kaksi kaukolämpöputkea siirtää saman lämpöenergian. Toinen on eristetty paksulla eristeellä ja toinen ohuella. Kumman putken häviö on suurempi ja miksi?

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Minne häviö menee?

    Sähköverkossa häviää $4\,\%$ verkkoon syötetystä sähköenergiasta, eikä tämä osa tule käyttäjille asti. Mitä tälle energialle tapahtuu?

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    3. Laskutehtävä

    Vanhassa kaukolämpöverkossa asiakkaille tulee $375\,\text{MWh}$ lämpöä viikossa (esimerkkitilanne). Verkon hyötysuhde on $75\,\%$. Kuinka paljon energiaa lämpölaitoksen on syötettävä verkkoon? Vastaa megawattitunteina.

    MWh
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Hyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa lähtevästä energiasta tulee perille.

    Vihje 2: mikä yhteys

    $\eta = E_\text{perille} : E_\text{lähtö}$, josta $E_\text{lähtö} = E_\text{perille} : \eta$. Muuta $75\,\%$ desimaaliluvuksi.

    Vihje 3: välivaihe

    $E_\text{lähtö} = 375\,\text{MWh} : 0{,}75$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    perille tuleva energia $E_\text{perille} = 375\,\text{MWh}$ ja hyötysuhde $\eta = 75\,\%$

    Kysytty

    verkkoon syötettävä energia $E_\text{lähtö}$ megawattitunteina

    Periaate

    Hyötysuhde on perille tulevan energian osuus lähtevästä energiasta. Kun perille tuleva energia ja hyötysuhde tunnetaan, lähtevä energia saadaan jakamalla.

    Kaava

    $\eta$$= \dfrac{E_\text{perille}}{E_\text{lähtö}}$

    josta

    $E_\text{lähtö}$$= \dfrac{E_\text{perille}}{\eta}$

    Muunnokset

    $75\,\% = 75 : 100 = 0{,}75$. Energian yksikkö pysyy megawattitunteina.

    Sijoitus

    $E_\text{lähtö}$$= 375\,\text{MWh} : 0{,}75$
    $= 500\,\text{MWh}$

    Vastaus

    $5{,}0 \cdot 10^2\,\text{MWh}$

    Kaksi merkitsevää numeroa, koska hyötysuhde $75\,\%$ on epätarkin tieto.

    Järkevyys

    Häviö on $500\,\text{MWh} - 375\,\text{MWh} = 125\,\text{MWh}$ eli $25\,\%$ luvusta $500\,\text{MWh}$. Lähtevä energia on perille tulevaa suurempi, kuten pitääkin.

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 4. Selitä ja perustele

    Tuulivoimaa syntyy yöllä, kun sähköä ei tarvita paljon. Selitä, miten energiaa voidaan siirtää ajassa ja miksi varastoinnissakaan kaikki energia ei tule takaisin.

    Kertaa luvun käsitteet

    Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti siirtyy kertauspakkaasi.

    Energiajärjestelmä
    Kokonaisuus, johon kuuluvat energian tuotanto, siirto, varastointi ja kulutus.
    Hajautettu tuotanto
    Energiaa tuotetaan useissa pienissä kohteissa lähellä kuluttajia suurten keskitettyjen laitosten lisäksi.
    Älykäs sähköverkko
    Digitaalinen verkko ohjaa tuotantoa ja kulutusta sekä välittää tietoa molempiin suuntiin.
    Säätövoima
    Sähköntuotantoa, jonka määrää voidaan muuttaa nopeasti tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseksi.
    Energiavarasto
    Energiaa muunnetaan säilytettävään muotoon ja vapautetaan myöhemmin tarpeen mukaan.
    Lämpövarasto
    Lämpöenergiaa säilytetään esimerkiksi vedessä, maaperässä tai rakennusten rakenteissa myöhempää käyttöä varten.
    Vesipumppuvoimala
    Ylimääräisellä sähköllä vettä pumpataan ylemmäs, jolloin energia varastoituu veden potentiaalienergiaksi.
    Vauhtipyörä
    Pyörivään kappaleeseen varastoidaan liike-energiaa, jota voidaan myöhemmin muuntaa takaisin sähköksi.
    Mikroverkko
    Paikallinen energiaverkko yhdistää lähellä sijaitsevia tuottajia, varastoja ja kuluttajia.

    Kaikki moduulin kortit →

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 8 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 7-1Ydintehtävä

      Voimalaitos syöttää sähköverkkoon vuorokaudessa $500\,\text{MWh}$ sähköenergiaa. Verkossa häviää $4{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Kuinka paljon energiaa tulee perille? Anna vastaus megawattitunteina.

      MWh
      Vastaus

      $480\,\text{MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      verkkoon syötetty energia $E_\text{lähtö} = 500\,\text{MWh}$, häviö $4{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta

      Kysytty

      perille tuleva energia $E_\text{perille}$ megawattitunteina

      Periaate

      Häviöprosentti lasketaan lähtevästä energiasta. Kun $4{,}0\,\%$ häviää, loput $96{,}0\,\%$ tulee perille, joten siirron hyötysuhde on $\eta = 0{,}960$.

      Kaava

      $\eta$$= \dfrac{E_\text{perille}}{E_\text{lähtö}}$

      josta $E_\text{perille} = \eta\, E_\text{lähtö}$

      Muunnokset

      Hyötysuhde saadaan prosentista:

      $\eta$$= 100\,\% - 4{,}0\,\%$
      $= 96{,}0\,\%$
      $= 96{,}0 : 100$
      $= 0{,}960$

      Energian yksikkö pysyy samana.

      Sijoitus

      $E_\text{perille}$$= 0{,}960 \cdot 500\,\text{MWh}$
      $= 480\,\text{MWh}$

      Vastaus

      $480\,\text{MWh}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.

      Järkevyys

      Häviö on $4{,}0\,\% \cdot 500\,\text{MWh} = 20\,\text{MWh}$, ja $480\,\text{MWh} + 20\,\text{MWh} = 500\,\text{MWh}$, joten energia säilyy. Perille tuleva energia on lähtevää pienempi, kuten pitääkin.

    2. Tehtävä 7-2Ydintehtävä

      Kuvassa on sähköverkon ja kaukolämpöverkon energiavirrat. Lämpölaitos syöttää kaukolämpöverkkoon viikossa $360\,\text{MWh}$ lämpöenergiaa. Lue kuvasta, kuinka suuri osa kaukolämpöverkkoon lähtevästä energiasta häviää.

      Kuinka paljon energiaa verkossa häviää viikon aikana? Anna vastaus megawattitunteina.

      $\text{sähkö}$
      $100\,\%$
      $96\,\%$
      $4\,\%$
      $\text{kaukolämpö}$
      $100\,\%$
      $91\,\%$
      $9\,\%$
      MWh
      Vastaus

      $32\,\text{MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kaukolämpöverkkoon lähtevä energia $E_\text{lähtö} = 360\,\text{MWh}$; häviön osuus luetaan kuvasta

      Kysytty

      häviö $E_\text{häviö}$ megawattitunteina

      Periaate

      Energia ei katoa. Se osa lähtevästä energiasta, joka ei tule perille, muuttuu matkalla lämmöksi ympäristöön eli on siirtohäviötä. Häviön osuus lasketaan lähtevästä energiasta, joten häviö on osuus kertaa lähtevä energia.

      Kuvaajan lukeminen

      Kuvan alempi energiavirta on kaukolämpöverkko. Sen alas kaartuvan häviöhaaran kohdalla lukee $9\,\%$ ja perille jatkuvan haaran kohdalla $91\,\%$, ja yhteensä ne ovat lähtevän virran $100\,\%$. Häviön osuus on siis $9\,\% = 0{,}09$. Ylempi virta on sähköverkko, eikä sitä tarvita.

      Kaava

      $E_\text{häviö} = 0{,}09 \cdot E_\text{lähtö}$

      Muunnokset

      Prosentit desimaaliluvuksi: $9\,\% = 9 \cdot 0{,}01 = 0{,}09$. Energia pysyy megawattitunteina.

      Sijoitus

      $E_\text{häviö}$$= 0{,}09 \cdot 360\,\text{MWh}$
      $= 32{,}4\,\text{MWh}$

      Vastaus

      noin $32\,\text{MWh}$, kaksi merkitsevää numeroa, koska kuvan prosenttiluku on pyöristetty täysiin prosentteihin.

      Järkevyys

      Kymmenesosa $360\,\text{MWh}$:sta on $36\,\text{MWh}$, ja $9\,\%$ on vähän alle kymmenesosan, joten noin $32\,\text{MWh}$ on oikeaa suuruusluokkaa. Perille tulee $360\,\text{MWh} - 32{,}4\,\text{MWh} \approx 328\,\text{MWh}$, eli $91\,\%$, kuten kuvassa.

    3. Tehtävä 7-3

      Sähköä lähtee kantaverkkoon $80{,}0\,\text{MWh}$, ja käyttäjille asti tulee $76{,}8\,\text{MWh}$. Kuinka suuri on siirron hyötysuhde? Anna vastaus prosentteina.

      %
      Vastaus

      $96{,}0\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      lähtevä energia $E_\text{lähtö} = 80{,}0\,\text{MWh}$ ja perille tuleva energia $E_\text{perille} = 76{,}8\,\text{MWh}$

      Kysytty

      siirron hyötysuhde $\eta$ prosentteina

      Periaate

      Hyötysuhde on perille tulevan energian osuus lähtevästä energiasta.

      Kaava

      $\eta$$= \dfrac{E_\text{perille}}{E_\text{lähtö}}$

      Muunnokset

      Suhde on desimaaliluku, joka muutetaan prosentiksi kertomalla sadalla:

      $0{,}960$$= 0{,}960 \cdot 100\,\%$
      $= 96{,}0\,\%$

      Sijoitus

      $\eta$$= \dfrac{76{,}8\,\text{MWh}}{80{,}0\,\text{MWh}}$
      $= 0{,}960$
      $= 96{,}0\,\%$

      Vastaus

      $96{,}0\,\%$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten energioissa.

      Järkevyys

      Hyötysuhde on alle $100\,\%$, kuten pitääkin, ja häviö $80{,}0\,\text{MWh} - 76{,}8\,\text{MWh} = 3{,}2\,\text{MWh}$ on $4{,}0\,\%$ lähtevästä, mikä on sähköverkon tavallinen häviö.

    4. Tehtävä 7-4

      Voimalaitos syöttää verkkoon sähkötehoa $125\,\text{MW}$, ja verkossa häviää $4{,}0\,\%$ lähtevästä tehosta. Kuinka suuri teho tulee perille? Anna vastaus megawatteina.

      MW
      Vastaus

      $120\,\text{MW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      lähtevä teho $P_\text{lähtö} = 125\,\text{MW}$, häviö $4{,}0\,\%$ lähtevästä tehosta

      Kysytty

      perille tuleva teho $P_\text{perille}$ megawatteina

      Periaate

      Häviöprosentti koskee tehoa samoin kuin energiaa. Kun $4{,}0\,\%$ häviää, perille tulee $96{,}0\,\%$ lähtevästä tehosta.

      Kaava

      $P_\text{perille} = \eta\, P_\text{lähtö}$

      Muunnokset

      $\eta$$= 100\,\% - 4{,}0\,\%$
      $= 96{,}0\,\%$
      $= 96{,}0 : 100$
      $= 0{,}960$

      Sijoitus

      $P_\text{perille}$$= 0{,}960 \cdot 125\,\text{MW}$
      $= 120{,}0\,\text{MW}$

      Vastaus

      $120\,\text{MW}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten lähtötehossa $125\,\text{MW}$.

      Järkevyys

      Häviöteho on $4{,}0\,\% \cdot 125\,\text{MW} = 5{,}0\,\text{MW}$, ja $120{,}0\,\text{MW} + 5{,}0\,\text{MW} = 125\,\text{MW}$. Tulos on vähän alle $125\,\text{MW}$, kuten pitääkin.

    5. Tehtävä 7-5

      Kaukolämpöputkesta karkaa ympäristöön lämpöä tasaisesti teholla $2{,}5\,\text{kW}$. Kuinka paljon energiaa häviää vuorokaudessa? Anna vastaus kilowattitunteina.

      kWh
      Vastaus

      $60\,\text{kWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      häviöteho $P_\text{häviö} = 2{,}5\,\text{kW}$ ja aika $t = 24\,\text{h}$

      Kysytty

      häviävä energia $E_\text{häviö}$ kilowattitunteina

      Periaate

      Tasaisella teholla energia on teho kertaa aika, sillä teho kertoo energian siirtymisen nopeuden (luku Teho).

      Kaava

      $P = \dfrac{E}{t}$, josta $E_\text{häviö} = P_\text{häviö} \cdot t$

      Muunnokset

      Ei tarvita: kilowatti kertaa tunti on suoraan kilowattitunti.

      Sijoitus

      $E_\text{häviö}$$= 2{,}5\,\text{kW} \cdot 24\,\text{h}$
      $= 60\,\text{kWh}$

      Vastaus

      $60\,\text{kWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $2{,}5\,\text{kW}$.

      Järkevyys

      Arvio: $2{,}5\,\text{kW}$ on noin $3\,\text{kW}$, ja $3 \cdot 24 = 72$, joten tulos $60\,\text{kWh}$ on oikean suuruinen.

    6. Tehtävä 7-6

      Miksi sähköenergia siirretään kantaverkossa korkealla jännitteellä?

      Valitse vaihtoehto.
      Vastaus

      Samaan tehoon riittää pienempi virta, joten johtimet lämpenevät vähemmän ja häviö pienenee.

      Näytä ratkaisu

      Kysytty

      miksi sähköenergia siirretään kantaverkossa korkealla jännitteellä.

      Periaate

      Sähkön siirrossa häviö syntyy, kun virta lämmittää johtimia. Sähkön teho riippuu jännitteestä ja virrasta, joten samaan tehoon riittää sitä pienempi virta, mitä korkeampi jännite on. Pienempi virta lämmittää johtimia vähemmän.

      Mallivastaus

      Korkealla jännitteellä samaan tehoon riittää pienempi virta, joten johtimet lämpenevät vähemmän ja häviö pienenee. Jännite ei lisää energiaa, eikä häviö silti katoa kokonaan: verkossa häviää edelleen noin $4\,\%$ lähtevästä energiasta. Häviön syy ei ole sähkön kulkunopeus vaan johtimen lämpeneminen virran kulkiessa.

    7. Tehtävä 7-7

      Alueen sähköverkkoon lähtee vuorokaudessa $250\,\text{MWh}$ sähköenergiaa, ja käyttäjille asti tulee $238\,\text{MWh}$. Kuinka suuri osa lähtevästä energiasta häviää? Anna vastaus prosentteina.

      %
      Vastaus

      $4{,}8\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      lähtevä energia $E_\text{lähtö} = 250\,\text{MWh}$ ja perille tuleva energia $E_\text{perille} = 238\,\text{MWh}$

      Kysytty

      häviön osuus lähtevästä energiasta prosentteina

      Periaate

      Häviö on lähtevän ja perille tulevan energian erotus, ja häviön osuus lasketaan lähtevästä energiasta.

      Kaava

      $E_\text{häviö} = E_\text{lähtö} - E_\text{perille}$, ja osuus

      $p$$= \dfrac{E_\text{häviö}}{E_\text{lähtö}}$

      Muunnokset

      Osamäärä on desimaaliluku, joka muutetaan prosentiksi kertomalla sadalla:

      $0{,}048$$= 0{,}048 \cdot 100\,\%$
      $= 4{,}8\,\%$

      Sijoitus

      $E_\text{häviö}$$= 250\,\text{MWh} - 238\,\text{MWh}$
      $= 12\,\text{MWh}$

      ja

      $p$$= \dfrac{12\,\text{MWh}}{250\,\text{MWh}}$
      $= 0{,}048$
      $= 4{,}8\,\%$

      Vastaus

      $4{,}8\,\%$

      Kaksi merkitsevää numeroa, koska erotus $12\,\text{MWh}$ on kahden numeron luku.

      Järkevyys

      Neljä prosenttia luvusta $250\,\text{MWh}$ olisi $10\,\text{MWh}$, ja häviö $12\,\text{MWh}$ on hieman suurempi, joten $4{,}8\,\%$ on oikeaa suuruusluokkaa. Lisäksi $238\,\text{MWh} + 12\,\text{MWh} = 250\,\text{MWh}$.

    8. Tehtävä 7-8

      Kaukolämpöputkeen lähtee lämpölaitokselta teho $800\,\text{kW}$, ja kiinteistölle asti tulee teho $728\,\text{kW}$. Kuinka suuri teho häviää putkessa? Anna vastaus kilowatteina.

      kW
      Vastaus

      $72\,\text{kW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      lähtevä teho $P_\text{lähtö} = 800\,\text{kW}$ ja perille tuleva teho $P_\text{perille} = 728\,\text{kW}$

      Kysytty

      häviöteho $P_\text{häviö}$ kilowatteina

      Periaate

      Teho on energian siirtymisen nopeus, joten lähtevä teho jakautuu perille tulevaan ja häviävään tehoon samoin kuin energia.

      Kaava

      $P_\text{häviö} = P_\text{lähtö} - P_\text{perille}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: molemmat tehot ovat kilowatteina.

      Sijoitus

      $P_\text{häviö}$$= 800\,\text{kW} - 728\,\text{kW}$
      $= 72\,\text{kW}$

      Vastaus

      $72\,\text{kW}$

      Kaksi merkitsevää numeroa, koska erotuksen tarkkuutta rajoittaa teho $728\,\text{kW}$ kokonaisina kilowatteina.

      Järkevyys

      Häviön osuus on

      $72\,\text{kW} : 800\,\text{kW}$$= 0{,}090$
      $= 9{,}0\,\%$

      mikä on kaukolämpöverkon tavallinen häviö. Lisäksi $728\,\text{kW} + 72\,\text{kW} = 800\,\text{kW}$.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 7 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 7-9Ydintehtävä

      Huonosti eristetyssä kaukolämpöverkossa häviää $20\,\%$ verkkoon lähtevästä energiasta, ja asiakkaille asti tulee viikossa $600\,\text{MWh}$. Kuinka paljon energiaa verkossa häviää viikossa? Anna vastaus megawattitunteina.

      MWh
      Vastaus

      $150\,\text{MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      perille tuleva energia $E_\text{perille} = 600\,\text{MWh}$, häviö $20\,\%$ lähtevästä energiasta

      Kysytty

      häviävä energia $E_\text{häviö}$ megawattitunteina

      Periaate

      Häviöprosentti kuuluu lähtevään energiaan, ei perille tulleeseen. Siksi lasketaan ensin lähtevä energia hyötysuhteen avulla ja sen jälkeen häviö erotuksena.

      Kaava

      $\eta$$= \dfrac{E_\text{perille}}{E_\text{lähtö}}$

      josta

      $E_\text{lähtö}$$= \dfrac{E_\text{perille}}{\eta}$

      ja $E_\text{häviö} = E_\text{lähtö} - E_\text{perille}$

      Muunnokset

      $\eta$$= 100\,\% - 20\,\%$
      $= 80\,\%$
      $= 80 : 100$
      $= 0{,}80$

      Energian yksikkö pysyy megawattitunteina.

      Sijoitus

      $E_\text{lähtö}$$= \dfrac{600\,\text{MWh}}{0{,}80}$
      $= 750\,\text{MWh}$

      ja

      $E_\text{häviö}$$= 750\,\text{MWh} - 600\,\text{MWh}$
      $= 150\,\text{MWh}$

      Vastaus

      $150\,\text{MWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten häviöprosentissa $20\,\%$.

      Järkevyys

      Häviö on $20\,\% \cdot 750\,\text{MWh} = 150\,\text{MWh}$, mikä täsmää. Jos prosentti laskettaisiin perille tulleesta energiasta, saataisiin $0{,}20 \cdot 600\,\text{MWh} = 120\,\text{MWh}$, mikä on liian vähän: lähtevä energia olisi tällöin $720\,\text{MWh}$, ja siitä $120\,\text{MWh}$ on vain noin $17\,\%$, ei $20\,\%$.

    2. Tehtävä 7-10Ydintehtävä

      Kaupunginosa tarvitsee viikossa $1{,}20\,\text{GWh}$ lämpöä. Vanhan kaukolämpöverkon hyötysuhde on $80\,\%$. Kuinka paljon energiaa lämpölaitoksen on syötettävä verkkoon viikossa? Anna vastaus megawattitunteina.

      MWh
      Vastaus

      $1500\,\text{MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      perille tuleva energia $E_\text{perille} = 1{,}20\,\text{GWh}$, hyötysuhde $\eta = 80\,\%$

      Kysytty

      verkkoon syötettävä energia $E_\text{lähtö}$ megawattitunteina

      Periaate

      Verkon hyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa lähtevästä energiasta tulee perille, joten lähtevä energia on perille tulevan energian ja hyötysuhteen osamäärä.

      Kaava

      $\eta$$= \dfrac{E_\text{perille}}{E_\text{lähtö}}$

      josta

      $E_\text{lähtö}$$= \dfrac{E_\text{perille}}{\eta}$

      Muunnokset

      $80\,\% = 80 : 100 = 0{,}80$ ja $1\,\text{GWh} = 1000\,\text{MWh}$, joten

      $1{,}20\,\text{GWh}$$= 1{,}20 \cdot 1000\,\text{MWh}$
      $= 1200\,\text{MWh}$

      Sijoitus

      $E_\text{lähtö}$$= \dfrac{1200\,\text{MWh}}{0{,}80}$
      $= 1500\,\text{MWh}$

      Vastaus

      $1500\,\text{MWh}$

      Eli $1{,}5 \cdot 10^3\,\text{MWh}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten hyötysuhteessa $80\,\%$.

      Järkevyys

      Häviö on $1500\,\text{MWh} - 1200\,\text{MWh} = 300\,\text{MWh}$ eli $20\,\%$ luvusta $1500\,\text{MWh}$. Lähtevä energia on tarvetta suurempi, kuten pitääkin.

    3. Tehtävä 7-11

      Alueen sähköverkkoon syötetään vuodessa $2{,}40\,\text{TWh}$ sähköenergiaa (esimerkkitilanne), ja verkossa häviää $4{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Kuinka suuri on häviöiden keskiteho, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$? Anna vastaus megawatteina.

      MW
      Vastaus

      $11\,\text{MW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      verkkoon syötetty energia $E_\text{lähtö} = 2{,}40\,\text{TWh}$, häviö $4{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta, aika $t = 8760\,\text{h}$

      Kysytty

      häviöiden keskiteho $P_\text{häviö}$ megawatteina

      Periaate

      Häviävä energia on häviöprosentti lähtevästä energiasta. Keskiteho on tämä energia jaettuna ajalla, sillä teho kertoo energian siirtymisen nopeuden (luku Teho).

      Kaava

      $E_\text{häviö} = p\, E_\text{lähtö}$, missä $p$ on häviöosuus, ja

      $P_\text{häviö}$$= \dfrac{E_\text{häviö}}{t}$

      Muunnokset

      $p = 4{,}0 : 100 = 0{,}040$ ja $1\,\text{TWh} = 1\,000\,000\,\text{MWh}$, joten

      $2{,}40\,\text{TWh}$$= 2{,}40 \cdot 1\,000\,000\,\text{MWh}$
      $= 2\,400\,000\,\text{MWh}$

      Sijoitus

      $E_\text{häviö}$$= 0{,}040 \cdot 2\,400\,000\,\text{MWh}$
      $= 96\,000\,\text{MWh}$

      ja

      $P_\text{häviö}$$= \dfrac{96\,000\,\text{MWh}}{8760\,\text{h}}$
      $= 10{,}96\,\text{MW}$

      Vastaus

      $11\,\text{MW}$

      Kaksi merkitsevää numeroa, koska häviöprosentti $4{,}0\,\%$ tunnetaan kahden numeron tarkkuudella (epätarkin tieto).

      Järkevyys

      Arvio: $4\,\%$ luvusta $2400$ on noin $100$, ja $100\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h}$ on noin $11\,\text{MW}$. Sähköverkon häviöteho on siis keskimäärin saman suuruinen kuin pienen voimalaitoksen teho.

    4. Tehtävä 7-12

      Rakennus tarvitsee kaukolämpöä tasaisesti teholla $40{,}0\,\text{kW}$. Vanhassa kaukolämpöverkossa häviää $20\,\%$ lähtevästä tehosta. Kuinka paljon energiaa lämpölaitoksen on syötettävä verkkoon vuorokaudessa tätä rakennusta varten? Anna vastaus kilowattitunteina.

      kWh
      Vastaus

      $1200\,\text{kWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      rakennuksen tarvitsema teho $P_\text{perille} = 40{,}0\,\text{kW}$, häviö $20\,\%$ lähtevästä tehosta, aika $t = 24\,\text{h}$

      Kysytty

      lämpölaitoksen vuorokaudessa syöttämä energia $E_\text{lähtö}$ kilowattitunteina

      Periaate

      Häviöprosentti koskee lähtevää tehoa, joten ensin lasketaan lähtevä teho hyötysuhteen avulla. Teho on tasainen, joten energia saadaan tehosta ja ajasta.

      Kaava

      $P_\text{lähtö}$$= \dfrac{P_\text{perille}}{\eta}$

      $E_\text{lähtö} = P_\text{lähtö} \cdot t$

      Muunnokset

      $\eta$$= 100\,\% - 20\,\%$
      $= 80\,\%$
      $= 80 : 100$
      $= 0{,}80$

      Kilowatti kertaa tunti on suoraan kilowattitunti.

      Sijoitus

      $P_\text{lähtö}$$= \dfrac{40{,}0\,\text{kW}}{0{,}80}$
      $= 50{,}0\,\text{kW}$

      ja

      $E_\text{lähtö}$$= 50{,}0\,\text{kW} \cdot 24\,\text{h}$
      $= 1200\,\text{kWh}$

      Vastaus

      $1200\,\text{kWh}$

      Eli $1{,}2 \cdot 10^3\,\text{kWh}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten häviöprosentissa $20\,\%$ (epätarkin tieto).

      Järkevyys

      Ilman häviötä energia olisi $40{,}0\,\text{kW} \cdot 24\,\text{h} = 960\,\text{kWh}$. Häviö on $1200\,\text{kWh} - 960\,\text{kWh} = 240\,\text{kWh}$ eli $20\,\%$ luvusta $1200\,\text{kWh}$, ja tulos on $25\,\%$ suurempi kuin tarve.

    5. Tehtävä 7-13

      Taulukossa on esimerkkiaineisto kaupunginosan kaukolämpöverkosta: lämpölaitoksen verkkoon syöttämä ja asiakkaille asti tullut lämpöenergia neljänä kuukautena.

      a) Laske häviön osuus verkkoon syötetystä energiasta koko jaksolla. Anna vastaus prosentteina.

      b) Laske häviön osuus kuukausittain ja kerro, missä kuussa se on suurin. Esitä mahdollinen selitys.

      Kaukolämpöverkkoon syötetty ja perille tullut lämpöenergia (esimerkkiaineisto)
      Kuukausi$E_\text{lähtö}\,(\text{MWh})$$E_\text{perille}\,(\text{MWh})$
      tammikuu820745
      helmikuu760692
      maaliskuu640577
      huhtikuu430381
      %
      Vastaus

      $9{,}62\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      taulukosta neljän kuukauden lähtevät energiat $820$, $760$, $640$ ja $430\,\text{MWh}$ sekä perille tulleet energiat $745$, $692$, $577$ ja $381\,\text{MWh}$

      Kysytty

      häviön osuus $p$ koko jaksolla prosentteina; kuukausittaiset osuudet ja selitys

      Periaate

      Koko jakson häviön osuus lasketaan koko jakson lähtevästä energiasta, joten energiat lasketaan ensin yhteen. Kuukausien prosenttien keskiarvoa ei käytetä, koska kuukausien energiat ovat eri suuria.

      Kaava

      $E_\text{häviö}$$= E_\text{lähtö} - E_\text{perille}$
      $p$$= \dfrac{E_\text{häviö}}{E_\text{lähtö}}$

      Muunnokset

      Osamäärä muutetaan prosentiksi kertomalla sadalla. Energiat ovat samassa yksikössä, megawattitunneissa.

      Sijoitus

      Lähtevien energioiden summa on $2650\,\text{MWh}$ ja perille tulleiden $2395\,\text{MWh}$. Siten

      $E_\text{häviö}$$= 2650\,\text{MWh} - 2395\,\text{MWh}$
      $= 255\,\text{MWh}$
      $p$$= \dfrac{255\,\text{MWh}}{2650\,\text{MWh}}$
      $= 0{,}0962$
      $= 9{,}62\,\%$

      Vastaus

      $9{,}62\,\%$

      Kolme merkitsevää numeroa, koska energiat on annettu kolmella numerolla (esimerkkiaineisto). Kuukausittain häviön osuus on tammikuussa $9{,}1\,\%$, helmikuussa $8{,}9\,\%$, maaliskuussa $9{,}8\,\%$ ja huhtikuussa $11\,\%$, joten se on suurin huhtikuussa. Selitys: lämmön tarve pienenee keväällä, mutta häviö pienenee ($75 \to 49\,\text{MWh}$) paljon vähemmän kuin syötetty energia ($820 \to 430\,\text{MWh}$), koska putket ovat kuumia ja maa kylmää myös keväällä, joten häviö on suurempi osuus pienemmästä energiasta.

      Järkevyys

      Kuukausien osuudet ovat $8{,}9\,\%$ ja $11\,\%$ välillä, joten koko jakson $9{,}62\,\%$ on niiden välissä. Lisäksi $2395\,\text{MWh} + 255\,\text{MWh} = 2650\,\text{MWh}$.

    6. Tehtävä 7-14

      Taulukossa on esimerkkiaineisto: samalla voimalinjalla siirretään sähkötehoa $100\,\text{MW}$, ja häviöteho mitataan eri jännitteillä.

      a) Päättele taulukosta, miten häviöteho muuttuu, kun jännite kaksinkertaistetaan, ja arvioi häviöteho jännitteellä $320\,\text{kV}$. Anna vastaus megawatteina.

      b) Perustele lyhyesti kirjallisesti, miksi suurjännite vähentää häviötä.

      Voimalinjan häviöteho eri jännitteillä, siirretty teho $100\,\text{MW}$ (esimerkkiaineisto)
      $U\,(\text{kV})$$P_\text{häviö}\,(\text{MW})$
      2016
      404,0
      801,0
      1600,25
      MW
      Vastaus

      $0{,}063\,\text{MW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      siirretty teho $100\,\text{MW}$; häviöteho jännitteillä $20$, $40$, $80$ ja $160\,\text{kV}$ on $16$, $4{,}0$, $1{,}0$ ja $0{,}25\,\text{MW}$

      Kysytty

      häviöteho $P_\text{häviö}$ jännitteellä $320\,\text{kV}$ megawatteina ja perustelu

      Periaate

      Taulukosta etsitään säännönmukaisuus: verrataan häviötehoja peräkkäisillä jännitteillä, jotka ovat aina kaksinkertaisia edelliseen nähden. Oletetaan, että sama voimalinja ja sama siirretty teho $100\,\text{MW}$ pysyvät samoina, jolloin sama kuvio jatkuu ja seuraava arvo voidaan arvioida.

      Kaava

      Häviöteho pienenee $k$-kertaiseksi jännitteen kaksinkertaistuessa:

      $k$$= \dfrac{P_\text{häviö,edellinen}}{P_\text{häviö,seuraava}}$

      ja arvio on

      $P_\text{häviö,320}$$= \dfrac{P_\text{häviö,160}}{k}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: jännitteet ovat kilovoltteina ja tehot megawatteina. Jännite $320\,\text{kV}$ on kaksinkertainen jännitteeseen $160\,\text{kV}$ verrattuna.

      Sijoitus

      $k$$= \dfrac{16\,\text{MW}}{4{,}0\,\text{MW}}$
      $= \dfrac{4{,}0\,\text{MW}}{1{,}0\,\text{MW}}$
      $= \dfrac{1{,}0\,\text{MW}}{0{,}25\,\text{MW}}$
      $= 4{,}0$

      joten

      $P_\text{häviö,320}$$= \dfrac{0{,}25\,\text{MW}}{4{,}0}$
      $= 0{,}0625\,\text{MW}$

      Vastaus

      noin $0{,}063\,\text{MW}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten taulukon arvossa $0{,}25\,\text{MW}$. Kun jännite kaksinkertaistetaan, häviöteho on neljäsosa. Perustelu: suuremmalla jännitteellä sama teho siirtyy pienemmällä virralla, ja pienempi virta lämmittää johtimia vähemmän. Kun jännite kaksinkertaistuu, virta puolittuu, ja häviö pienenee virtaa nopeammin: puolet pienempi virta antaa neljäsosan häviöstä.

      Järkevyys

      Jännite kasvaa välillä $20\,\text{kV}$–$320\,\text{kV}$ kuusitoistakertaiseksi, ja häviöteho pienenee $16\,\text{MW} : 0{,}0625\,\text{MW} = 256$-kertaiseksi. Tulos on pienempi kuin $0{,}25\,\text{MW}$ mutta positiivinen, kuten pitääkin, ja se jatkaa taulukon kuviota.

    7. Tehtävä 7-15

      Oppilas kirjoittaa: ”Sähkö kulkee johtoa pitkin valon nopeudella, joten sähkön siirrossa ei synny häviöitä.” Mikä seuraavista korjaa väitteen oikein?

      Valitse vaihtoehto.
      Vastaus

      Sähkö kulkee nopeasti, mutta virta lämmittää johdinta ja osa energiasta muuttuu lämmöksi.

      Näytä ratkaisu

      Kysytty

      mikä vastaus korjaa väitteen ”sähkö kulkee valon nopeudella, joten häviöitä ei ole”.

      Periaate

      Siirtohäviö syntyy, kun virta lämmittää johtimia ja osa sähköenergiasta muuttuu lämmöksi ympäristöön. Häviö ei riipu siitä, kuinka nopeasti energia siirtyy. Energia ei myöskään katoa, vaan muuttuu käyttäjälle hyödyttömään muotoon.

      Mallivastaus

      Väite on virheellinen, koska nopeus ei kerro häviöistä. Virta lämmittää johdinta, ja tämä lämpö ei tule käyttäjälle asti, joten perille tulee vähemmän energiaa kuin lähtee. Häviö ei ole energian katoamista vaan muuttumista lämmöksi. Sähköverkossa häviää noin $4\,\%$ lähtevästä energiasta, ja siksi korkea jännite, joka pienentää virtaa, vähentää häviötä.

    Taso 3 · haastava 5 tehtävää

    Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.

    1. Tehtävä 7-16

      Kaukolämpöverkon asiakkaat tarvitsevat viikossa $600\,\text{MWh}$ lämpöä. Verkon häviö on $9{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Putkien eristystä parannetaan, ja häviö pienenee arvoon $6{,}0\,\%$.

      Kuinka paljon vähemmän energiaa lämpölaitoksen on syötettävä verkkoon viikossa? Anna vastaus megawattitunteina.

      MWh
      Vastaus

      $21\,\text{MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tarvittu energia perillä $E_\text{perille} = 600\,\text{MWh}$; häviö ennen $9{,}0\,\%$ ja jälkeen $6{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta

      Kysytty

      lämpölaitoksen syöttämän energian pieneneminen megawattitunteina

      Periaate

      Asiakkaat tarvitsevat saman energian molemmissa tapauksissa. Pienempi häviö tarkoittaa suurempaa hyötysuhdetta, joten lähtevää energiaa tarvitaan vähemmän. Lasketaan lähtevä energia kummassakin tapauksessa ja vähennetään.

      Kaava

      $E_\text{lähtö}$$= \dfrac{E_\text{perille}}{\eta}$

      ja säästö $\Delta E = E_\text{lähtö,1} - E_\text{lähtö,2}$

      Muunnokset

      $\eta_1$$= 100\,\% - 9{,}0\,\%$
      $= 91{,}0\,\%$
      $= 0{,}910$
      $\eta_2$$= 100\,\% - 6{,}0\,\%$
      $= 94{,}0\,\%$
      $= 0{,}940$

      Sijoitus

      $E_\text{lähtö,1}$$= \dfrac{600\,\text{MWh}}{0{,}910}$
      $= 659{,}3\,\text{MWh}$
      $E_\text{lähtö,2}$$= \dfrac{600\,\text{MWh}}{0{,}940}$
      $= 638{,}3\,\text{MWh}$

      joten

      $\Delta E$$= 659{,}3\,\text{MWh} - 638{,}3\,\text{MWh}$
      $= 21{,}0\,\text{MWh}$

      Vastaus

      $21\,\text{MWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa: erotuksen tarkkuutta rajoittavat häviöprosentit $9{,}0\,\%$ ja $6{,}0\,\%$.

      Järkevyys

      Häviö pienenee kolme prosenttiyksikköä, ja kolme prosenttia luvusta $600\,\text{MWh}$ on $18\,\text{MWh}$. Tulos $21\,\text{MWh}$ on hieman suurempi, koska prosentit lasketaan lähtevästä energiasta, ei $600\,\text{MWh}$:sta.

    2. Tehtävä 7-17

      Kaksi kaukolämpöverkkoa palvelee samanlaisia asiakkaita. Verkkoon A lähtee viikossa $500\,\text{MWh}$ ja sen hyötysuhde on $91{,}0\,\%$. Verkkoon B lähtee viikossa $520\,\text{MWh}$ ja sen hyötysuhde on $85{,}0\,\%$.

      Kumpi verkko tuo asiakkaille enemmän lämpöä ja kuinka monta megawattituntia enemmän? Anna vastaukseksi erotuksen suuruus megawattitunteina.

      MWh
      Vastaus

      $13{,}0\,\text{MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      verkko A: $E_\text{lähtö,A} = 500\,\text{MWh}$, $\eta_\text{A} = 91{,}0\,\%$; verkko B: $E_\text{lähtö,B} = 520\,\text{MWh}$, $\eta_\text{B} = 85{,}0\,\%$

      Kysytty

      kumpi verkko tuo asiakkaille enemmän lämpöä ja kuinka monta megawattituntia enemmän

      Periaate

      Asiakkaille ratkaisee perille tuleva energia, ei verkkoon syötetty energia. Perille tuleva energia on hyötysuhde kertaa lähtevä energia, joten se lasketaan kummallekin verkolle erikseen ja verrataan.

      Kaava

      $E_\text{perille} = \eta\, E_\text{lähtö}$ ja ero $\Delta E = E_\text{perille,A} - E_\text{perille,B}$

      Muunnokset

      $\eta_\text{A}$$= 91{,}0 : 100$
      $= 0{,}910$
      $\eta_\text{B}$$= 85{,}0 : 100$
      $= 0{,}850$

      Energiat ovat samassa yksikössä.

      Sijoitus

      $E_\text{perille,A}$$= 0{,}910 \cdot 500\,\text{MWh}$
      $= 455{,}0\,\text{MWh}$
      $E_\text{perille,B}$$= 0{,}850 \cdot 520\,\text{MWh}$
      $= 442{,}0\,\text{MWh}$

      joten

      $\Delta E$$= 455{,}0\,\text{MWh} - 442{,}0\,\text{MWh}$
      $= 13{,}0\,\text{MWh}$

      Vastaus

      verkko A tuo asiakkaille $13{,}0\,\text{MWh}$ enemmän, kolme merkitsevää numeroa kuten hyötysuhteissa ja energioissa.

      Järkevyys

      Verkko B syöttää $20\,\text{MWh}$ enemmän, mutta sen häviö $520\,\text{MWh} - 442{,}0\,\text{MWh} = 78{,}0\,\text{MWh}$ on $33{,}0\,\text{MWh}$ suurempi kuin verkon A häviö $45{,}0\,\text{MWh}$. Erotus $33{,}0\,\text{MWh} - 20\,\text{MWh} = 13{,}0\,\text{MWh}$ täsmää.

    3. Tehtävä 7-18

      Kaukolämpöputkiston häviöteho on tasaisesti $150\,\text{kW}$. Yhden omakotitalon lämmitys kuluttaa vuodessa $20\,\text{MWh}$. Kuinka monen talon vuosittaista lämmitysenergiaa vastaa putkiston häviö vuodessa, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$?

      kpl
      Vastaus

      $66$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      häviöteho $P_\text{häviö} = 150\,\text{kW}$ tasaisesti, aika $t = 8760\,\text{h}$, yhden talon vuosikulutus $E_\text{talo} = 20\,\text{MWh}$

      Kysytty

      talojen lukumäärä $N$, joiden vuosikulutusta häviö vastaa

      Periaate

      Teho on tasainen, joten vuodessa häviävä energia on teho kertaa aika. Talojen lukumäärä saadaan vertaamalla tätä energiaa yhden talon kulutukseen, ja vertailu tekee häviön suuruuden käsitettäväksi.

      Kaava

      $E_\text{häviö}$$= P_\text{häviö} \cdot t$
      $N$$= \dfrac{E_\text{häviö}}{E_\text{talo}}$

      Muunnokset

      $1\,\text{kWh} = 0{,}001\,\text{MWh}$, joten energia muunnetaan megawattitunneiksi sijoituksessa.

      Sijoitus

      $E_\text{häviö}$$= 150\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$
      $= 1\,314\,000\,\text{kWh}$
      $= 1\,314\,000 \cdot 0{,}001\,\text{MWh}$
      $= 1314\,\text{MWh}$

      ja

      $N$$= \dfrac{1314\,\text{MWh}}{20\,\text{MWh}}$
      $= 65{,}7$

      Vastaus

      noin $66$ taloa, kaksi merkitsevää numeroa kuten talon kulutuksessa $20\,\text{MWh}$ (epätarkin tieto).

      Järkevyys

      Arvio: $150\,\text{kW} \cdot 9000\,\text{h} \approx 1350\,\text{MWh}$ ja $1350 : 20 \approx 68$, joten tulos on oikean suuruinen. Pieni putkiston häviöteho vastaa siis kymmenien talojen koko lämmitystä.

    4. Tehtävä 7-19

      Taulukossa on esimerkkiaineisto omakotitalon lämpöhäviöiden keskitehosta lämmityskauden aikana rakenneosittain. Talon lämpö tulee kaukolämpöverkosta, jonka häviö on $9{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Lämmityskausi on $5000\,\text{h}$. Harkitaan kolmea parannusta: A) ulkoseinien eristys pienentää seinien häviötehoa $50\,\%$, B) ikkunoiden uusiminen pienentää ikkunoiden häviötehoa $40\,\%$ ja C) yläpohjan lisäeristys pienentää yläpohjan häviötehoa $60\,\%$.

      a) Laske kunkin parannuksen talossa säästämä lämpöenergia lämmityskaudessa ja valitse eniten säästävä parannus.

      b) Kuinka paljon vähemmän energiaa lämpölaitoksen on syötettävä verkkoon lämmityskaudessa, kun talo toteuttaa tämän parannuksen? Anna vastaus megawattitunteina.

      c) Perustele kirjallisesti valintasi ja se, miksi lämpölaitoksen säästö on suurempi kuin talon säästö.

      Talon lämpöhäviöiden keskiteho lämmityskaudella (esimerkkiaineisto)
      Rakenneosa$P_\text{häviö}\,(\text{kW})$
      ulkoseinät2,4
      yläpohja1,5
      ikkunat1,8
      alapohja0,9
      ilmanvaihto1,4
      MWh
      Vastaus

      $6{,}6\,\text{MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      taulukosta häviötehot: ulkoseinät $2{,}4\,\text{kW}$, yläpohja $1{,}5\,\text{kW}$, ikkunat $1{,}8\,\text{kW}$; vähennykset $50\,\%$, $60\,\%$ ja $40\,\%$; kaukolämpöverkon häviö $9{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta; aika $t = 5000\,\text{h}$

      Kysytty

      parhaan parannuksen lämpölaitoksella säästämä energia megawattitunteina; valinnan perustelu

      Periaate

      Parannus pienentää häviötehoa tietyn osuuden, ja energia saadaan tehosta ja ajasta. Talon säästö on perille tulevaa lämpöä. Verkon häviö lasketaan lähtevästä energiasta, joten lämpölaitoksen säästö on talon säästö jaettuna hyötysuhteella.

      Kaava

      $\Delta P = r\, P_\text{häviö}$,

      $\Delta E_\text{talo}$$= \Delta P \cdot t$
      $\Delta E_\text{laitos}$$= \dfrac{\Delta E_\text{talo}}{\eta}$

      Muunnokset

      $\eta$$= 100\,\% - 9{,}0\,\%$
      $= 91{,}0\,\%$
      $= 0{,}910$

      $r$ on vähennys desimaalilukuna, esimerkiksi $50\,\% = 0{,}50$. Kilowatti kertaa tunti on suoraan kilowattitunti, ja $1000\,\text{kWh} = 1\,\text{MWh}$.

      Sijoitus

      A:

      $\Delta P$$= 0{,}50 \cdot 2{,}4\,\text{kW}$
      $= 1{,}2\,\text{kW}$
      $\Delta E_\text{talo}$$= 1{,}2\,\text{kW} \cdot 5000\,\text{h}$
      $= 6000\,\text{kWh}$

      B: $0{,}40 \cdot 1{,}8\,\text{kW} \cdot 5000\,\text{h} = 3600\,\text{kWh}$. C: $0{,}60 \cdot 1{,}5\,\text{kW} \cdot 5000\,\text{h} = 4500\,\text{kWh}$. Eniten säästää A, ja

      $\Delta E_\text{laitos}$$= \dfrac{6{,}0\,\text{MWh}}{0{,}910}$
      $= 6{,}593\,\text{MWh}$

      Vastaus

      $6{,}6\,\text{MWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten häviötehossa $2{,}4\,\text{kW}$. Valinta: ulkoseinien eristys, koska seinien häviöteho on suurin ja sen vähennys $50\,\%$ on suuri, joten säästö $6000\,\text{kWh}$ ohittaa parannukset B ($3600\,\text{kWh}$) ja C ($4500\,\text{kWh}$). Laitoksen säästö on suurempi kuin talon säästö, koska talon tarvitsema lämpö kulkee verkon läpi: kun talo tarvitsee $6{,}0\,\text{MWh}$ vähemmän, laitos säästää myös sen matkalla häviävän osan. Parannus kannattaa kohdistaa suurimpaan häviöön, ja päätökseen vaikuttavat todellisuudessa myös hinta ja vaikutus asumiseen.

      Järkevyys

      Verkon häviön osuus säästöstä on $6{,}593\,\text{MWh} - 6{,}0\,\text{MWh} = 0{,}593\,\text{MWh}$, ja

      $0{,}593\,\text{MWh} : 6{,}593\,\text{MWh}$
      $= 0{,}090$
      $= 9{,}0\,\%$

      kuten verkon häviö. Talon kokonaishäviöteho $8{,}0\,\text{kW}$ on yli $1{,}2\,\text{kW}$, joten säästö on järkevä osa siitä.

    5. Tehtävä 7-20

      Taulukossa on esimerkkiaineisto alueen sähköverkon vuorokaudesta: verkkoon syötetty keskiteho ja häviön osuus jakson aikana syötetystä energiasta.

      a) Laske vuorokauden aikana verkkoon syötetty energia ja siinä häviävä energia. Kuinka suuri osa koko vuorokauden syötetystä energiasta häviää? Anna vastaus prosentteina.

      b) Vertaa tulosta Suomen sähköverkon noin $4\,\%$:n häviöön (Energiateollisuus, 2024).

      c) Millä jaksolla häviävä energia on suurin? Perustele kirjallisesti, miksi häviön osuus kasvaa, kun verkkoa kuormitetaan enemmän. Vihje: kun virta kaksinkertaistuu, häviöteho kasvaa noin nelinkertaiseksi.

      Sähköverkon syöttöteho ja häviön osuus vuorokauden jaksoilla (esimerkkiaineisto)
      Jakso (klo)$t\,(\text{h})$$P_\text{lähtö}\,(\text{MW})$$p\,(\%)$
      00–077181,5
      07–125423,5
      12–197504,2
      19–245665,5
      %
      Vastaus

      $4{,}1\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      taulukosta jaksojen kestot $7$, $5$, $7$ ja $5\,\text{h}$, syöttötehot $18$, $42$, $50$ ja $66\,\text{MW}$ sekä häviöosuudet $1{,}5\,\%$, $3{,}5\,\%$, $4{,}2\,\%$ ja $5{,}5\,\%$

      Kysytty

      vuorokauden häviön osuus $p$ syötetystä energiasta prosentteina; vertailu ja perustelu

      Periaate

      Teho on tasainen kunkin jakson ajan, joten jakson syötetty energia on teho kertaa aika. Häviö on jakson häviöosuus kertaa jakson syötetty energia. Koko vuorokauden osuus saadaan summista, ei jaksojen prosenttien keskiarvosta, koska jaksoilla syötetään eri määrät energiaa.

      Kaava

      $E_\text{lähtö} = P_\text{lähtö}\, t$, $E_\text{häviö} = p_i\, E_\text{lähtö}$ jaksolle $i$, ja koko vuorokaudelle

      $p$$= \dfrac{E_\text{häviö,yht.}}{E_\text{lähtö,yht.}}$

      Muunnokset

      Häviöosuudet desimaaliluvuiksi, esimerkiksi $1{,}5\,\% = 1{,}5 : 100 = 0{,}015$. Megawatti kertaa tunti on suoraan megawattitunti.

      Sijoitus

      Jaksojen syötetyt energiat (tunnit · megawatit = megawattituntia) ja häviöt (osuus · energia, megawattitunteina) ovat

      $$\begin{aligned} E_1 &= 7 \cdot 18 = 126\,\text{MWh} \\ H_1 &= 0{,}015 \cdot 126 = 1{,}89\,\text{MWh} \\ E_2 &= 5 \cdot 42 = 210\,\text{MWh} \\ H_2 &= 0{,}035 \cdot 210 = 7{,}35\,\text{MWh} \\ E_3 &= 7 \cdot 50 = 350\,\text{MWh} \\ H_3 &= 0{,}042 \cdot 350 = 14{,}70\,\text{MWh} \\ E_4 &= 5 \cdot 66 = 330\,\text{MWh} \\ H_4 &= 0{,}055 \cdot 330 = 18{,}15\,\text{MWh} \end{aligned}$$

      Syötettyjen energioiden summa on $1016\,\text{MWh}$ ja häviöiden summa $42{,}09\,\text{MWh}$. Siten

      $p$$= \dfrac{42{,}09\,\text{MWh}}{1016\,\text{MWh}}$
      $= 0{,}0414$
      $= 4{,}1\,\%$

      Vastaus

      $4{,}1\,\%$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten häviöosuuksissa (esimerkkiaineisto). Tulos on lähellä Suomen sähköverkon noin $4\,\%$:n häviötä (Energiateollisuus, 2024), eli samaa suuruusluokkaa. Häviävä energia on suurin jaksolla klo 19–24, jolloin häviää $18{,}15\,\text{MWh}$ eli noin $43\,\%$ koko vuorokauden häviöstä. Suurempi teho vaatii suuremman virran, ja häviö kasvaa virtaa nopeammin (kaksinkertainen virta antaa noin nelinkertaisen häviön), joten häviö kasvaa nopeammin kuin syötetty teho ja sen osuus kasvaa.

      Järkevyys

      Jaksojen häviöosuuksien tavallinen keskiarvo olisi $3{,}7\,\%$, mikä on liian pieni, koska illalla syötetään paljon energiaa ja osuus on silloin suurin. Tulos $4{,}1\,\%$ on osuuksien $1{,}5\,\%$ ja $5{,}5\,\%$ välissä, ja $0{,}041 \cdot 1016\,\text{MWh} \approx 42\,\text{MWh}$ vastaa summaa $42{,}09\,\text{MWh}$.

    Valokuvat

    • Muurame electrical substation transformer. Antti Leppänen. lähde, CC BY 4.0