Energiantuotantotavat ja niiden vertailu
Miksi Suomen sähköverkossa toimii yhtä aikaa ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja polttoainevoimaloita, vaikka yksi voimalatyyppi voisi periaatteessa tuottaa kaiken sähkön?
Pohjatiedot
- Teho kertoo energian siirtymisen nopeuden, $P = E : t$luku Teho
- Polttoaineen energia lasketaan lämpöarvolla, $E = Hm$luku Polttoaineet ja lämpöarvo
- Hyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa energiasta on hyödyllistäluku Hyötysuhde
Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 4.
Pohdinta
Pakkasaamuna kello kahdeksan Suomi herää: lämmitys, teollisuus ja junat vievät sähköä enemmän kuin melkein koskaan. Tuulee heikosti, ja aurinko nousee vasta tunnin päästä. Silti valot palavat. Sähköä tulee ydinvoimaloista, vesivoimaloista, polttoainevoimaloista ja vähän tuulesta.
Miksi sähköverkko tarvitsee monta erilaista voimalaa, eikä riitä yksi paras?
Valinnainen Kertaa: teho ja energia
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 1 kysymys
Ennuste: eniten sähköä
Tutki
Suomen sähköntuotanto 2024
Tilastoaineisto · Tilastokeskus: Sähkön ja lämmön tuotanto 2024 (ydinvoiman ja bioperäisten polttoaineiden luvut johdettu prosenttiosuuksista, pyöristetty; muut lähteet = kokonaistuotanto vähennettynä muilla riveillä).
Taulukossa on Suomen sähköntuotanto vuonna 2024 energialähteittäin. Kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$. Siihen kuuluu myös pieniä muita lähteitä, jotka on koottu viimeiselle riville.
| Lähde | $E$ (TWh) |
|---|---|
| ydinvoima | $31$ |
| tuulivoima | $20{,}2$ |
| vesivoima | $14{,}1$ |
| bioperäiset polttoaineet | $9{,}5$ |
| fossiiliset polttoaineet ja turve | $3{,}4$ |
| aurinkosähkö | $0{,}9$ |
| muut lähteet | $0{,}8$ |
Laske tuulivoiman keskiteho vuoden aikana, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$. Vastaa gigawatteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Keskiteho saadaan, kun energia jaetaan ajalla: $P = E : t$.
Vihje 2: mikä yhteys
Muuta ensin teravattitunnit kilowattitunneiksi: $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.
Vihje 3: välivaihe
$P = 20{,}2 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : 8760\,\text{h}$, ja lopuksi $1\,\text{GW} = 10^{6}\,\text{kW}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
energia $E = 20{,}2\,\text{TWh}$, aika $t = 8760\,\text{h}$
Kysytty
tuulivoiman keskiteho $P$ gigawatteina
Periaate
Keskiteho on teho, jolla tuotettaisiin sama energia tasaisesti koko vuoden ajan, joten $E = P t$.
Kaava
$E = P t$, josta $P = \dfrac{E}{t}$
Muunnokset
$20{,}2\,\text{TWh} = 20{,}2 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$, ja lopuksi kilowatit gigawateiksi: $10^{6}\,\text{kW} = 1\,\text{GW}$.
Sijoitus
Vastaus
$2{,}31\,\text{GW}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten energiassa $20{,}2\,\text{TWh}$; vuoden tuntimäärä $8760\,\text{h}$ on tarkka luku.
Järkevyys
Arvio:
Keskiteho on pienempi kuin tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho, koska tuuli vaihtelee.
Yhden voimalan teho
Keksitty esimerkkiaineisto · Tyypillisiä, pyöristettyjä tehoja; Olkiluoto 3 on Suomen suurin voimalayksikkö.
Taulukossa on tyypillisiä yksittäisten voimalaitosten tehoja. Arvot ovat suuntaa antavia ja pyöristettyjä.
| Voimala | Teho |
|---|---|
| omakotitalon aurinkopaneelit | $5\,\text{kW}$ |
| tuulivoimala | $5\,\text{MW}$ |
| suuri vesivoimalaitos | $100\,\text{MW}$ |
| Olkiluoto 3 | $1600\,\text{MW}$ |
Kuinka monta $5{,}0\,\text{MW}$:n tuulivoimalaa tarvitaan, jotta niiden nimellisteho on yhtä suuri kuin Olkiluoto 3:n nimellisteho $1600\,\text{MW}$?
Vihje 1: ohjaava kysymys
Verrataan samaa suuretta, tehoa: kuinka monta kertaa $5{,}0\,\text{MW}$ mahtuu lukuun $1600\,\text{MW}$?
Vihje 2: mikä yhteys
Molemmat tehot ovat jo megawatteina, joten yksikkömuunnoksia ei tarvita.
Vihje 3: välivaihe
$N = 1600\,\text{MW} : 5{,}0\,\text{MW}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
tuulivoimalan teho $P_\text{t} = 5{,}0\,\text{MW}$, Olkiluoto 3:n teho $P_\text{O} = 1600\,\text{MW}$
Kysytty
tuulivoimaloiden lukumäärä $N$
Periaate
Nimellistehot lasketaan yhteen, joten $N$ voimalan yhteisteho on $N P_\text{t}$. Sen halutaan olevan yhtä suuri kuin Olkiluoto 3:n teho.
Kaava
$N P_\text{t} = P_\text{O}$, josta $N = \dfrac{P_\text{O}}{P_\text{t}}$
Muunnokset
Ei tarvita: molemmat tehot ovat megawatteina, joten yksikkö supistuu.
Sijoitus
Vastaus
$320$
Tuulivoimalaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoimalan tehossa $5{,}0\,\text{MW}$.
Järkevyys
Arvio: $1600 : 5 = 320$. Saman vuosienergian tuottamiseen tarvittaisiin paljon enemmän tuulivoimaloita, koska tuulivoimalan keskiteho on vain osa sen nimellistehosta, mutta Olkiluoto 3 käy lähes koko ajan lähellä nimellistehoaan.
Tuuli ja ydinvoima viikon aikana
Keksitty esimerkkiaineisto · Keksitty, pyöristetty esimerkkiviikko; suuruusluokat vastaavat Suomen talvea. Tuulivoiman nimellisteho: Suomen Tuulivoimayhdistys 2024.
Taulukossa on esimerkkiviikko tammikuussa: kulutuksen, ydinvoiman ja tuulivoiman teho vuorokauden keskiarvona gigawatteina. Suomen tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho oli vuoden 2024 lopussa noin $8\,\text{GW}$.
| Päivä | Kulutus $(\text{GW})$ | Ydin $(\text{GW})$ | Tuuli $(\text{GW})$ |
|---|---|---|---|
| ma | $11{,}3$ | $4{,}3$ | $6{,}4$ |
| ti | $11{,}9$ | $4{,}3$ | $5{,}1$ |
| ke | $12{,}6$ | $4{,}3$ | $2{,}2$ |
| to | $13{,}1$ | $4{,}3$ | $0{,}4$ |
| pe | $12{,}7$ | $4{,}3$ | $1{,}1$ |
| la | $11{,}4$ | $4{,}3$ | $3{,}6$ |
| su | $10{,}8$ | $4{,}3$ | $5{,}8$ |
Loput kulutuksesta tuotetaan muilla tavoilla: vesivoimalla, polttoainevoimaloilla ja tuontisähköllä. Kuinka suuri teho torstaina piti tuottaa näillä muilla tavoilla? Vastaa gigawatteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki: kaikkien lähteiden tehojen summa on yhtä suuri kuin kulutus.
Vihje 2: mikä yhteys
Muiden lähteiden teho on se osa kulutuksesta, jota ydin- ja tuulivoima eivät kata.
Vihje 3: välivaihe
$P_\text{m} = 13{,}1\,\text{GW} - 4{,}3\,\text{GW} - 0{,}4\,\text{GW}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
torstain kulutus $P_\text{kul} = 13{,}1\,\text{GW}$, ydinvoiman teho $P_\text{y} = 4{,}3\,\text{GW}$ ja tuulivoiman teho $P_\text{t} = 0{,}4\,\text{GW}$ (taulukosta)
Kysytty
muiden tuotantotapojen teho $P_\text{m}$ gigawatteina
Periaate
Sähköä ei voi varastoida verkkoon, joten tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki: kaikkien lähteiden tehojen summa on kulutuksen teho. Se osa, jota ydin- ja tuulivoima eivät tuota, on tuotettava muilla tavoilla.
Kaava
$P_\text{kul} = P_\text{y} + P_\text{t} + P_\text{m}$, josta $P_\text{m} = P_\text{kul} - P_\text{y} - P_\text{t}$
Muunnokset
Ei tarvita: kaikki tehot ovat gigawatteina.
Sijoitus
Vastaus
$8{,}4\,\text{GW}$
Yhden desimaalin tarkkuudella kuten taulukon tehot, sillä erotus on yhtä tarkka kuin luvut, joista se lasketaan.
Järkevyys
Tulos on pienempi kuin kulutus, kuten pitää. Maanantaina sama lasku antaa vain $11{,}3\,\text{GW} - 4{,}3\,\text{GW} - 6{,}4\,\text{GW} = 0{,}6\,\text{GW}$, joten muiden voimaloiden piti torstaina nostaa tehoaan moninkertaiseksi, koska tuuli tyyntyi.
Johtopäätös: miksi tarvitaan monta voimalatyyppiä?
Käytä taulukoita ja alun pakkasaamun tilannetta. Miksi Suomen sähköntuotannossa on monta energialähdettä, ja miksi tuulivoiman nimellistehosta ei näe, kuinka paljon tuulivoima tuottaa?
Mallivastaus
Suomen tuotanto jakautuu usealle lähteelle: ydinvoima tuotti vuonna 2024 noin $31\,\text{TWh}$, tuulivoima $20\,\text{TWh}$ ja vesivoima $14\,\text{TWh}$. Esimerkkiviikolla ydinvoiman teho pysyi koko ajan $4{,}3\,\text{GW}$:ssa, mutta tuulivoiman teho vaihteli välillä $0{,}4$–$6{,}4\,\text{GW}$, vaikka nimellisteho on noin $8\,\text{GW}$. Tuulivoiman keskiteho on siis vain osa nimellistehosta. Kun tuuli tyyntyi ja kulutus kasvoi, muiden tuotantotapojen piti nostaa tehoaan, joten tarvitaan säädettäviä voimaloita, kuten vesivoimaa. Siksi voimaloita ei voi vertailla pelkän nimellistehon perusteella: vuosituotanto on keskiteho kerrottuna ajalla, $E = P \cdot t$.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Voimalaitos ei tuota energiaa tyhjästä, vaan muuttaa luonnonvaran energian sähköksi ja usein myös lämmöksi. Putoavan veden ja tuulen liike-energia, auringon säteilyenergia, uraanin ydinenergia ja polttoaineen kemiallinen energia kulkevat turbiinin ja generaattorin tai aurinkopaneelin kautta sähköverkkoon. Energia säilyy, mutta osa siitä päätyy aina lämpönä ympäristöön (luku Hyötysuhde).
Uusiutuva ja uusiutumaton energia
Vesi, tuuli ja auringonsäteily ovat uusiutuvia: ne eivät lopu käytettäessä. Bioperäiset polttoaineet, kuten puu, ovat uusiutuvia, kun uusi metsä kasvaa tilalle. Kivihiili, öljy ja maakaasu ovat fossiilisia, ja uraanikin on uusiutumaton luonnonvara. Turve kasvaa suolla niin hitaasti, tuhansien vuosien aikana, että se rinnastetaan päästöjen laskennassa fossiilisiin polttoaineisiin; tilastoissa se on usein omana ryhmänään. Voimaloiden päästöt ja ilmastovaikutukset käsitellään luvussa Energiantuotanto, ympäristö ja ilmastonmuutos.

Kolme ominaisuutta: miten voimala toimii verkossa
Sähköä ei voi varastoida suuria määriä suoraan verkkoon, joten tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki. Siksi voimaloita kuvataan sen mukaan, kuinka niiden tehoon voi vaikuttaa. Ryhmät ovat hyödyllisiä ominaisuuksia, eivät toisensa poissulkevia luokkia: vesivoima on hyvin säädettävää mutta riippuu myös sateista.
| Ominaisuus | Tyypillisiä voimaloita | Teho |
|---|---|---|
| Sääriippuvainen | tuuli, aurinko | vaihtelee sään mukaan |
| Säädettävä | vesi, polttoaine | voidaan säätää |
| Perusvoima | ydinvoima | lähes vakio |
Vesivoimalaitoksessa virtausta lisätään tai vähennetään nopeasti, mutta tuulta ja aurinkoa ei voi käskeä. Ydinvoimalaa ajetaan yleensä tasaisesti lähes täydellä teholla, mutta sen tehoa voi tarvittaessa myös laskea: esimerkiksi Olkiluodon yksiköt ovat vähentäneet tehoaan, kun sähkön hinta on ollut hyvin matala.
Vertailun kriteerit
Eri tuotantotapoja vertaillaan samoilla kysymyksillä:
- Hinta: kuinka paljon sähkö maksaa tuottaa.
- Teho: kuinka suuri yksi voimala on.
- Kuljetettavuus: voiko energialähteen tuoda voimalaan, kuten polttoaineen, vai pitääkö voimala rakentaa sinne, missä tuuli tai virtaava vesi on.
- Varastoitavuus: polttoaineen ja vesialtaan voi varastoida, tuulta ja auringonsäteilyä ei.
- Turvallisuus: onnettomuuden vaikutus ja riski.
- Ympäristö: päästöt, maankäyttö, luonto ja jätteet.
Suomen sähköntuotanto
Suomessa tuotettiin vuonna 2024 sähköä yhteensä noin $80\,\text{TWh}$ (Tilastokeskus). Ydinvoima tuotti eniten ja tuulivoima noin neljänneksen, ja fossiilisten polttoaineiden osuus oli vain muutama prosentti. Pylväät on piirretty mittakaavassa.

Voimalan energia
Teho kertoo, kuinka nopeasti voimala tuottaa energiaa. Kun teho on vakio, tuotettu energia on teho kerrottuna ajalla:
$$E = P \cdot t$$
missä $E$ on tuotettu energia, $P$ voimalan teho ja $t$ aika. Kun teho on kilowatteina ja aika tunteina, energia on kilowattitunteina. Vuodessa on $t = 8760\,\text{h}$. Suuret energiat ilmoitetaan usein gigawatti- ja teravattitunteina: $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$ ja $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.
Nimellisteho ja keskiteho
Voimalan nimellisteho on suurin teho, jolla se voi toimia. Tuulivoimala ei tuota nimellisteholla koko vuotta, koska tuuli vaihtelee. Keskiteho on vuoden aikana tuotettu energia jaettuna vuoden tuntimäärällä. Keskiteho jaettuna nimellisteholla kertoo, kuinka suuri osa nimellistehosta on keskimäärin käytössä.
Suuruusluokat
Yhden voimalan teho voi olla tuhatta kertaa suurempi kuin toisen. Siksi suuruusluokkia vertaillaan kymmenen potensseilla. Kuvan vaaka-akselilla jokainen askel pystyviivalta seuraavalle on kymmenkertainen, joten pisteiden välimatka kertoo, montako kertaa kymmenen teho kasvaa.
Yleinen virhekäsitys
Nimellisteho ei kerro, kuinka paljon sähköä voimala todella tuottaa. Tuulivoimala, jonka nimellisteho on $5\,\text{MW}$, tuottaa vuodessa vain noin kolmanneksen siitä, mitä tuottaisi, jos tuuli puhaltaisi aina oikealla nopeudella. Uusiutuva ei myöskään tarkoita jatkuvasti saatavaa: tuuli ja aurinko ovat uusiutuvia mutta sääriippuvaisia.
Tiivistelmä
- Voimalaitos muuttaa luonnonvaran energian sähköksi; energia säilyy, mutta osa muuttuu hukkalämmöksi.
- Voimaloita kuvataan ominaisuuksilla, jotka eivät sulje toisiaan pois: sääriippuvainen (tuuli, aurinko), hyvin säädettävä (vesi, polttoaine) ja yleensä tasaisesti ajettava perusvoima (ydinvoima).
- Tuotettu energia on $E = P \cdot t$; keskiteho on vuosienergia jaettuna vuoden tuntimäärällä $8760\,\text{h}$.
- Voimaloita vertaillaan hinnan, tehon, kuljetettavuuden, varastoitavuuden, turvallisuuden ja ympäristövaikutusten mukaan.
- Suuruusluokat vertaillaan kymmenen potensseilla: Olkiluoto 3:n nimellisteho on yli kolmesataa tuulivoimalan nimellistehoa.
Valinnainen Palaa ennusteeseesi
Vertaa ennustettasi Suomen sähköntuotannon lukuihin. Muuttaisitko ennustettasi? Mitä tapahtuisi sähköverkolle, jos ydinvoima poistuisi eikä mikään säädettävä tuotanto korvaisi sitä?
Muuttaisitko ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Esimerkkinä oleva tuulivoimala on nimellisteholtaan $5{,}0\,\text{MW}$ ja tuottaa vuoden aikana sähköä $14\,\text{GWh}$. Mikä on sen keskiteho ja kuinka suuri osa nimellistehosta se on?
Vaihe 1/7
Tunnetut ja kysytty. Energia $E = 14\,\text{GWh}$, aika $t = 8760\,\text{h}$ ja nimellisteho $P_\text{nim} = 5{,}0\,\text{MW}$. Kysytään keskiteho $P_\text{ka}$ ja sen osuus nimellistehosta.
Vaihe 2/7
Periaate. Energia on teho kerrottuna ajalla, $E = P t$. Tuulivoimalan teho vaihtelee, joten vuosienergiasta saadaan keskiteho, jolla voimala olisi tuottanut saman energian tasaisesti.
Vaihe 3/7
Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} &E = P_\text{ka}\, t \\ &P_\text{ka} = \frac{E}{t} \end{aligned}$$
Vaihe 4/7
Yksikkömuunnokset.
Vaihe 5/7
Sijoitus. $$\begin{aligned} P_\text{ka} &= E : t \\ &= 14 \cdot 10^{6}\,\text{kWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 1598\,\text{kW} \\ \text{osuus} &= P_\text{ka} : P_\text{nim} \\ &= 1598\,\text{kW} : 5000\,\text{kW} \\ &= 0{,}32 \end{aligned}$$
Vaihe 6/7
Tulos. Keskiteho on
eli $32\,\%$ nimellistehosta, kaksi merkitsevää numeroa kuten energiassa $14\,\text{GWh}$.
Vaihe 7/7
Järkevyys. Jos voimala toimisi koko vuoden nimellisteholla, se tuottaisi
ja $14 : 43{,}8 = 0{,}32$. Osuus on alle yksi, koska tuuli ei puhalla aina.
Valinnainen Etsi virhe
Valinnainen Sovella uuteen tilanteeseen
Olkiluoto 3:n teho on $1600\,\text{MW}$. Kuinka monta teravattituntia se tuottaisi vuodessa, jos se toimisi koko vuoden ($8760\,\text{h}$) täydellä teholla? Vastaa teravattitunteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Teho ja aika tunnetaan, joten energia saadaan kertomalla ne keskenään.
Vihje 2: mikä yhteys
Muuta teho kilowateiksi: $1600\,\text{MW} = 1600 \cdot 1000\,\text{kW}$. Tulo on silloin kilowattitunteina.
Vihje 3: välivaihe
$E = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$, ja lopuksi $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
teho $P = 1600\,\text{MW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$
Kysytty
vuosienergia $E$ teravattitunteina
Periaate
Teho on vakio, kun voimala toimii täydellä teholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
ja lopuksi $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.
Sijoitus
Vastaus
$14{,}0\,\text{TWh}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten tehossa $1600\,\text{MW}$.
Järkevyys
Tämä on yläraja: todellinen tuotanto on pienempi, koska laitos on välillä pois käytöstä. Suomen kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$, ja $14{,}0 : 79{,}9 \approx 18\,\%$, joten yksi laitos tuottaisi enimmillään lähes viidenneksen.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.
- Mikä ominaisuus tuulivoimalla on, ja miksi se ei yksin riitä pitämään sähköverkkoa käynnissä?
Vastaus
Tuulivoima on sääriippuvaista: teho vaihtelee tuulen mukaan eikä sitä voi lisätä tarpeen mukaan. Verkossa tuotannon pitää vastata kulutusta joka hetki, joten tarvitaan myös hyvin säädettävää tuotantoa, kuten vesivoimaa, ja tasaista perusvoimaa.
1. Käsite
2. Nimellisteho ja tuotanto
3. Ominaisuudet eivät sulje toisiaan pois
4. Laskutehtävä
Tuulivoimalan keskiteho vuoden aikana on $1{,}0\,\text{MW}$. Kuinka paljon energiaa se tuottaa vuodessa ($8760\,\text{h}$)? Vastaa gigawattitunteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Energia on keskiteho kerrottuna ajalla.
Vihje 2: mikä yhteys
Muuta teho kilowateiksi:
Vihje 3: välivaihe
$E = 1000\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$, ja $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
keskiteho $P = 1{,}0\,\text{MW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$
Kysytty
vuosienergia $E$ gigawattitunteina
Periaate
Keskiteho on teho, jolla voimala tuottaisi saman energian tasaisesti, joten $E = P t$.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
ja lopuksi $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$.
Sijoitus
Vastaus
$8{,}8\,\text{GWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten keskitehossa $1{,}0\,\text{MW}$.
Järkevyys
Arvio:
Yhden voimalan vuosienergia on gigawattitunteja, ei teravattitunteja, mikä sopii yhden voimalan kokoon.
Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
5. Selitä ja vertaile
Vertaile ydinvoimaa ja tuulivoimaa vähintään kolmella kriteerillä (esimerkiksi teho, säädettävyys, varastoitavuus, ympäristö). Kumpi sopii perusvoimaksi ja miksi?
Mallivastaus
Ydinvoimalan yksikköteho on suuri (Olkiluoto 3 noin $1600\,\text{MW}$), ja se käy tasaisesti lähes nimellisteholla, joten sen vuosituotanto on suuri. Tuulivoimala on pienempi (noin $5\,\text{MW}$) ja sen teho vaihtelee tuulen mukaan, joten keskiteho on vain osa nimellistehosta. Kumpaakaan ei voi säätää nopeasti: ydinvoiman säätö on hidasta ja tuulta ei voi lisätä. Ydinvoima sopii perusvoimaksi, koska tuotanto on tasaista ja ennustettavaa. Tuulivoima ei tuota hiilidioksidia käytössä, ja ydinvoima synnyttää radioaktiivista jätettä, joka on varastoitava turvallisesti.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Kertaa luvun käsitteet
Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti siirtyy kertauspakkaasi.
- Energiantuotanto
- Luonnossa olevan energian muuntamista ihmisille käyttökelpoiseen muotoon, kuten sähköksi tai lämmöksi.
- Voimalaitos
- Tuotantolaitos, jossa energialähteen energiaa muunnetaan sähköksi, lämmöksi tai molemmiksi.
- Generaattori
- Laite, joka muuntaa pyörimisliikkeen energiaa sähköenergiaksi.
- Turbiini
- Virtaava vesi, ilma tai höyry saa tämän laitteen pyörimään ja käyttämään generaattoria.
- Lämpövoimalaitos
- Lämpöenergiaa käytetään höyryn tuottamiseen, joka pyörittää turbiinia ja generaattoria.
- Lauhdutin
- Jäähdyttää turbiinista tulevan höyryn takaisin vedeksi ja siirtää samalla lämpöä ympäristöön.
- Yhteistuotanto
- Samassa laitoksessa tuotetaan sekä sähköä että hyödynnettävää lämpöä, jolloin hyötysuhde paranee.
- Kaukolämpö
- Keskitetysti tuotettua lämpöenergiaa siirretään kuuman veden avulla rakennusten lämmitykseen.
- Lauhdevoima
- Sähköntuotantoa, jossa turbiinin jälkeen jäävää lämpöä ei yleensä hyödynnetä kaukolämpönä.
- Aurinkovoima
- Auringon säteilyenergiaa muunnetaan esimerkiksi aurinkopaneelissa suoraan sähköenergiaksi.
- Tuulivoima
- Ilman liike-energia pyörittää turbiinia ja generaattoria, joka tuottaa sähköä.
- Vesivoima
- Veden potentiaali- ja liike-energiaa muunnetaan turbiinin ja generaattorin avulla sähköksi.
- Bioenergia
- Eloperäiseen aineeseen sitoutunutta kemiallista energiaa hyödynnetään esimerkiksi polttamalla.
- Fossiiliset polttoaineet
- Kivihiili, öljy ja maakaasu ovat uusiutumattomia polttoaineita, joiden käyttö lisää hiilidioksidipäästöjä.
- Ydinvoima
- Ydinreaktioissa vapautuvaa energiaa käytetään veden höyrystämiseen ja edelleen sähköntuotantoon.
- Maalämpö
- Maaperään tai kallioon varastoitunutta lämpöenergiaa siirretään rakennusten lämmitykseen.
- Geoterminen energia
- Maan sisäisestä lämmöstä peräisin olevaa energiaa hyödynnetään lämmön- tai sähköntuotannossa.
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 8 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 6-1Ydintehtävä
Tuulivoimalan keskiteho on viikon ($168\,\text{h}$) aikana $2{,}5\,\text{MW}$. Kuinka paljon sähköä se tuottaa viikossa? Anna vastaus megawattitunteina.
Vastaus
$420\,\text{MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
keskiteho $P = 2{,}5\,\text{MW}$, aika $t = 168\,\text{h}$
Kysytty
viikossa tuotettu energia $E$ megawattitunteina
Periaate
Keskiteho on teho, jolla voimala tuottaisi saman energian tasaisesti koko ajan, joten energia on keskiteho kerrottuna ajalla.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
Ei tarvita: teho on megawatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan megawattitunteina.
Sijoitus
$E$$= 2{,}5\,\text{MW} \cdot 168\,\text{h}$$= 420\,\text{MWh}$Vastaus
$420\,\text{MWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $2{,}5\,\text{MW}$.
Järkevyys
Arvio: $2{,}5\,\text{MW} \cdot 170\,\text{h} \approx 425\,\text{MWh}$. Viikko on noin $1 : 52$ vuodesta, joten vuodessa voimala tuottaisi samalla keskiteholla noin $52 \cdot 420\,\text{MWh} \approx 22\,000\,\text{MWh}$ eli kymmeniä gigawattitunteja, mikä sopii yhden tuulivoimalan kokoon.
- Tehtävä 6-2Ydintehtävä
Vesivoimalaitos toimii $8{,}0\,\text{h}$ ajan teholla $120\,\text{MW}$, kun sähkön kulutus on illalla suuri. Kuinka paljon energiaa laitos tuottaa tänä aikana? Anna vastaus megawattitunteina.
Vastaus
$960\,\text{MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
teho $P = 120\,\text{MW}$, aika $t = 8{,}0\,\text{h}$
Kysytty
tuotettu energia $E$ megawattitunteina
Periaate
Voimala toimii vakioteholla, joten energia on teho kerrottuna toiminta-ajalla.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
Ei tarvita: teho on megawatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan megawattitunteina.
Sijoitus
$E$$= 120\,\text{MW} \cdot 8{,}0\,\text{h}$$= 960\,\text{MWh}$Vastaus
$960\,\text{MWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten ajassa $8{,}0\,\text{h}$ ja tehossa $120\,\text{MW}$.
Järkevyys
Kahdeksan tuntia on kolmasosa vuorokaudesta, joten energia on kolmasosa vuorokauden energiasta $120\,\text{MW} \cdot 24\,\text{h} = 2880\,\text{MWh}$, ja $2880 : 3 = 960$.
- Tehtävä 6-3
Olkiluoto 3 -ydinvoimalan teho on $1{,}6\,\text{GW}$. Kuinka paljon energiaa laitos tuottaa vuorokaudessa, kun se toimii koko ajan tällä teholla? Anna vastaus gigawattitunteina.
Vastaus
$38\,\text{GWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$, aika $t = 24\,\text{h}$
Kysytty
vuorokaudessa tuotettu energia $E$ gigawattitunteina
Periaate
Laitos toimii koko ajan samalla teholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
Ei tarvita: teho on gigawatteina ja aika tunteina, joten tulo on gigawattitunteina.
Sijoitus
$E$$= 1{,}6\,\text{GW} \cdot 24\,\text{h}$$= 38{,}4\,\text{GWh}$Vastaus
$38\,\text{GWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.
Järkevyys
Arvio: $1{,}6 \cdot 25 = 40$, joten $38\,\text{GWh}$ on oikeaa suuruusluokkaa. Kun yksi voimala tuottaa vuorokaudessa $38\,\text{GWh}$, vuodessa se tuottaa yli $10\,\text{TWh}$.
- Tehtävä 6-4
Kuvan pylväskaaviossa on Suomen sähköntuotanto vuonna 2024 energialähteittäin (Tilastokeskus). Kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$. Lue kuvasta sääriippuvaisten tuotantotapojen, tuulivoiman ja aurinkosähkön, tuotanto. Kuinka monta prosenttia sähköstä ne tuottivat yhteensä?
Vastaus
$26{,}4\,\%$
Näytä ratkaisu
Annettu
kokonaistuotanto $E_\text{yht} = 79{,}9\,\text{TWh}$; kuvasta luetaan tuulivoiman ja aurinkosähkön tuotanto
Kysytty
tuulivoiman ja aurinkosähkön yhteinen osuus sähköntuotannosta prosentteina
Periaate
Tuuli- ja aurinkovoiman teho riippuu säästä, joten ne ovat sääriippuvaisia tuotantotapoja. Niiden yhteinen tuotanto on kahden pylvään summa, ja osuus saadaan jakamalla se kokonaistuotannolla.
Kuvaajan lukeminen
Tuulivoiman pylvään päässä on luku $20{,}2$ ja aurinkosähkön lyhyen pylvään päässä $0{,}9$. Vaaka-akselin yksikkö on $\text{TWh}$, joten $E_\text{tuuli} = 20{,}2\,\text{TWh}$ ja $E_\text{aurinko} = 0{,}9\,\text{TWh}$.
Kaava
$\text{osuus}$$= \dfrac{E_\text{tuuli} + E_\text{aurinko}}{E_\text{yht}}$Muunnokset
Ei tarvita: kaikki energiat ovat teravattitunteina, joten yksikkö supistuu. Prosentteina $1 = 100\,\%$.
Sijoitus
$\text{osuus}$$= \dfrac{20{,}2\,\text{TWh} + 0{,}9\,\text{TWh}}{79{,}9\,\text{TWh}}$$= \dfrac{21{,}1\,\text{TWh}}{79{,}9\,\text{TWh}}$$= 0{,}2641$$= 26{,}41\,\%$Vastaus
$26{,}4\,\%$
Kolme merkitsevää numeroa kuten energioissa $21{,}1\,\text{TWh}$ ja $79{,}9\,\text{TWh}$.
Järkevyys
$21 : 80 \approx 0{,}26$, eli noin neljäsosa. Lähes koko osuus on tuulivoimaa, koska aurinkosähkön pylväs on hyvin lyhyt. Loput noin kolme neljäsosaa tuotettiin ydin-, vesi- ja polttoainevoimalla.
- Tehtävä 6-5
Omakotitalon aurinkopaneelien teho on kesäpäivän keskellä $4{,}0\,\text{kW}$. Kuinka paljon sähköä paneelit tuottavat $3{,}5\,\text{h}$:ssa, kun teho pysyy samana? Anna vastaus kilowattitunteina.
Vastaus
$14\,\text{kWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
teho $P = 4{,}0\,\text{kW}$, aika $t = 3{,}5\,\text{h}$
Kysytty
tuotettu energia $E$ kilowattitunteina
Periaate
Paneelien teho pysyy samana koko ajan, joten energia on teho kerrottuna ajalla.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
Ei tarvita: teho on kilowatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan kilowattitunteina.
Sijoitus
$E$$= 4{,}0\,\text{kW} \cdot 3{,}5\,\text{h}$$= 14\,\text{kWh}$Vastaus
$14\,\text{kWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4{,}0\,\text{kW}$ ja ajassa $3{,}5\,\text{h}$.
Järkevyys
Arvio: $4\,\text{kW} \cdot 4\,\text{h} = 16\,\text{kWh}$, ja aika on hieman alle neljä tuntia, joten hieman pienempi $14\,\text{kWh}$ sopii. Se on suunnilleen omakotitalon yhden päivän sähkönkulutus ilman sähkölämmitystä.
- Tehtävä 6-6
Mikä seuraavista energialähteistä on uusiutuva?
Vastaus
Tuuli
Näytä ratkaisu
Kysytty
mikä listatuista energialähteistä on uusiutuva
Periaate
Uusiutuva energialähde ei lopu käytettäessä, koska Aurinko ja veden kiertokulku täydentävät sitä jatkuvasti. Uusiutumaton lähde on syntynyt hyvin pitkän ajan kuluessa, eikä sitä synny lisää samaa tahtia kuin sitä käytetään.
Mallivastaus
Tuuli. Aurinko pitää ilmakehän liikkeessä jatkuvasti, joten tuulen energia ei lopu käytettäessä. Uraani, kivihiili ja maakaasu ovat uusiutumattomia: kivihiili ja maakaasu ovat fossiilisia polttoaineita, jotka ovat syntyneet miljoonien vuosien kuluessa, ja uraania on rajallinen määrä. Tuuli on uusiutuva mutta sääriippuvainen, joten uusiutuva ei tarkoita aina saatavilla olevaa.
- Tehtävä 6-7
Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen on oltava yhtä suuret joka hetki. Mitä säätövoimalla tarkoitetaan?
Vastaus
Voimalaitos, jonka tehoa voi muuttaa nopeasti, kuten vesivoimala.
Näytä ratkaisu
Kysytty
mitä säätövoimalla tarkoitetaan
Periaate
Sähköverkossa tuotannon on oltava joka hetki yhtä suuri kuin kulutuksen. Säätövoima on tuotantoa, jonka tehoa voi nostaa ja laskea tarpeen mukaan. Perusvoima tuottaa tasaisesti, ja sääriippuvaisen tuotannon teho vaihtelee ilman, että sitä voi päättää.
Mallivastaus
Säätövoimaa on voimalaitos, jonka tehoa voi muuttaa nopeasti kulutuksen mukaan, kuten vesivoimala. Tasaisesti koko vuoden tuottava ydinvoimala on perusvoimaa, ei säätövoimaa. Tuulivoimalan teho vaihtelee sään mukaan, mutta sitä ei voi säätää tarpeen mukaan, joten se on sääriippuvaista tuotantoa. Siksi tuulivoiman rinnalle tarvitaan säätövoimaa.
- Tehtävä 6-8
Esimerkkinä olevan tuulivoimalan nimellisteho on $4{,}0\,\text{MW}$, ja se tuottaa vuodessa $11\,\text{GWh}$ sähköä. Kuinka monta tuntia voimalan pitäisi toimia nimellisteholla tuottaakseen saman energian? Anna vastaus tunteina.
Vastaus
$2800\,\text{h}$
Näytä ratkaisu
Annettu
nimellisteho $P_\text{nim} = 4{,}0\,\text{MW}$, vuosienergia $E = 11\,\text{GWh}$
Kysytty
aika $t$ tunteina, jonka voimalan pitäisi toimia nimellisteholla saman energian tuottamiseksi
Periaate
Nimellisteholla toimiessaan voimala tuottaa energian $E = P_\text{nim}\, t$. Kun tämä on yhtä suuri kuin todellinen vuosienergia, aika saadaan jakamalla energia nimellisteholla.
Kaava
$E = P_\text{nim}\, t$, josta $t = \dfrac{E}{P_\text{nim}}$
Muunnokset
$11\,\text{GWh}$$= 11 \cdot 1000\,\text{MWh}$$= 11\,000\,\text{MWh}$Sijoitus
$t$$= 11\,000\,\text{MWh} : 4{,}0\,\text{MW}$$= 2750\,\text{h}$Vastaus
$2800\,\text{h}$
Eli $2{,}8 \cdot 10^{3}\,\text{h}$ (laskettu arvo $2750\,\text{h}$ pyöristettynä), kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4{,}0\,\text{MW}$.
Järkevyys
Nimellisteholla koko vuoden voimala tuottaisi
$4{,}0\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 35\,040\,\text{MWh}$$\approx 35\,\text{GWh}$ja $11 : 35 \approx 0{,}31$. Aika $2750\,\text{h}$ on noin $31\,\%$ vuoden $8760$ tunnista, mikä sopii tuulivoimalle, joka ei tuota nimellisteholla koko ajan.
Taso 2 · soveltava harjoitus 7 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 6-9Ydintehtävä
Esimerkkinä olevan tuulipuiston nimellisteho on $25\,\text{MW}$, ja sen keskiteho vuoden aikana on $32\,\%$ nimellistehosta. Kuinka paljon sähköä puisto tuottaa vuodessa, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$? Anna vastaus gigawattitunteina.
Vastaus
$70\,\text{GWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
nimellisteho $P_\text{nim} = 25\,\text{MW}$, keskiteho $32\,\%$ nimellistehosta, aika $t = 8760\,\text{h}$
Kysytty
vuodessa tuotettu energia $E$ gigawattitunteina
Periaate
Tuulipuiston teho vaihtelee, mutta vuosienergia on sama kuin jos puisto toimisi koko vuoden keskiteholla. Keskiteho on annettu osuus nimellistehosta, ja energia on keskiteho kerrottuna ajalla.
Kaava
$P_\text{ka} = 0{,}32 \cdot P_\text{nim}$ ja $E = P_\text{ka}\, t$
Muunnokset
$32\,\% = 0{,}32$. Lopuksi megawattitunnit gigawattitunneiksi:
$70\,080\,\text{MWh}$$= 70{,}08 \cdot 1000\,\text{MWh}$$= 70{,}08\,\text{GWh}$Sijoitus
$P_\text{ka}$$= 0{,}32 \cdot 25\,\text{MW}$$= 8{,}0\,\text{MW}$$E$$= 8{,}0\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 70\,080\,\text{MWh}$$= 70{,}08\,\text{GWh}$Vastaus
$70\,\text{GWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten nimellistehossa $25\,\text{MW}$ ja osuudessa $32\,\%$.
Järkevyys
Täydellä teholla puisto tuottaisi
$25\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 219\,000\,\text{MWh}$$\approx 220\,\text{GWh}$ja noin kolmannes siitä on noin $70\,\text{GWh}$. Tulos on pienempi kuin nimellistehon mukainen energia, koska tuuli vaihtelee.
- Tehtävä 6-10Ydintehtävä
Suomen vesivoima tuotti vuonna 2024 noin $14\,\text{TWh}$ sähköä (Tilastokeskus). Kuinka monta tuntia Olkiluoto 3 ($1{,}6\,\text{GW}$) joutuisi toimimaan täydellä teholla tuottaakseen saman energian? Anna vastaus tunteina.
Vastaus
$8800\,\text{h}$
Näytä ratkaisu
Annettu
energia $E = 14\,\text{TWh}$, teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$
Kysytty
aika $t$ tunteina
Periaate
Laitos tuottaa vakioteholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla. Aika saadaan jakamalla energia teholla.
Kaava
$E = P t$, josta $t = \dfrac{E}{P}$
Muunnokset
$14\,\text{TWh} = 14 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$ ja $1{,}6\,\text{GW} = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$.
Sijoitus
$t$$= 14 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : (1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW})$$= 8750\,\text{h}$Vastaus
$8800\,\text{h}$
Eli $8{,}8 \cdot 10^{3}\,\text{h}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.
Järkevyys
Vuodessa on $8760\,\text{h}$, joten tulos on lähes koko vuosi: yksi suuri ydinvoimala tuottaisi täydellä teholla koko Suomen vesivoiman vuosienergian.
- Tehtävä 6-11
Ydinvoimalat tuottivat vuonna 2024 noin $31\,\text{TWh}$ sähköä. Esimerkkinä oleva tuulivoimala tuottaa vuodessa $12\,\text{GWh}$. Kuinka monta tällaista tuulivoimalaa tarvittaisiin tuottamaan sama vuosienergia kuin ydinvoimalat tuottivat?
Vastaus
$2600$
Näytä ratkaisu
Annettu
ydinvoiman energia $31\,\text{TWh}$, yhden tuulivoimalan vuosienergia $12\,\text{GWh}$
Kysytty
tuulivoimaloiden lukumäärä $N$
Periaate
Yhteinen energia on voimaloiden lukumäärä kertaa yhden voimalan energia, joten lukumäärä saadaan jakamalla ydinvoiman energia yhden tuulivoimalan energialla.
Kaava
$E_\text{ydin} = N E_\text{tuuli}$, josta
$N$$= \dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$Muunnokset
$31\,\text{TWh} = 31 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$ ja $12\,\text{GWh} = 12 \cdot 10^{6}\,\text{kWh}$.
Sijoitus
$N$$= 31 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : (12 \cdot 10^{6}\,\text{kWh})$$= 2583$Vastaus
$2600$
Tuulivoimalaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoimalan energiassa $12\,\text{GWh}$.
Järkevyys
Arvio: $30\,000\,\text{GWh} : 12\,\text{GWh} = 2500$. Lukumäärä on tuhansia, koska yksi tuulivoimala tuottaa vuodessa vain noin $0{,}012\,\text{TWh}$, mutta ydinvoima kolmekymmentä teravattituntia.
- Tehtävä 6-12
Olkiluoto 3 ($1{,}6\,\text{GW}$) toimii koko vuoden ($8760\,\text{h}$) täydellä teholla. Esimerkkinä oleva sähkölämmittämätön kotitalous kuluttaa vuodessa $5000\,\text{kWh}$. Kuinka monen kotitalouden vuosikulutuksen laitos kattaisi? Anna vastaus miljoonina kotitalouksina.
Vastaus
$2{,}8$
Näytä ratkaisu
Annettu
teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$, yhden kotitalouden kulutus $5000\,\text{kWh}$
Kysytty
kotitalouksien lukumäärä miljoonina
Periaate
Ensin lasketaan laitoksen vuosienergia kaavalla $E = P t$, koska teho on vakio. Sitten energia jaetaan yhden kotitalouden kulutuksella.
Kaava
$N = \dfrac{P t}{E_\text{koti}}$
Muunnokset
$1{,}6\,\text{GW} = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$, jolloin tulo kilowatin ja tunnin kanssa on kilowattitunteina.
Sijoitus
$N$$= 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h} : 5000\,\text{kWh}$$= 14\,016\,000\,000\,\text{kWh} : 5000\,\text{kWh}$$= 2\,803\,200$Vastaus
$2{,}8$
Miljoonaa kotitaloutta, kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.
Järkevyys
Tulos on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kotitalouksien lukumäärä (noin $2{,}86$ miljoonaa vuonna 2024, Tilastokeskus). Yksi laitos ei silti kata maan sähköä, koska teollisuus ja palvelut käyttävät suuren osan siitä.
- Tehtävä 6-13
Taulukossa on esimerkkilukuina (esimerkkiaineisto, ei oikean maan tilasto) maan sähköntuotanto lähteittäin kahtena vuonna, joiden välillä on kymmenen vuotta. Laske tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta kummallekin vuodelle ja osuuden muutos. Anna vastaus muutoksena prosenttiyksikköinä.
Minkä tuotantotavan energia väheni eniten, ja mitä tämä kertoo tuotantorakenteen muutoksesta?
Esimerkkimaan sähköntuotanto lähteittäin Tuotantotapa $E_{1}\,(\text{TWh})$ $E_{2}\,(\text{TWh})$ Ydinvoima 22,0 32,0 Vesivoima 16,0 14,0 Tuulivoima 1,5 20,0 Polttoaineita käyttävä lämpövoima 28,5 14,0 Vastaus
$23$
Näytä ratkaisu
Annettu
tuulivoima $E_1 = 1{,}5\,\text{TWh}$ ja $E_2 = 20{,}0\,\text{TWh}$; muut taulukon energiat ensimmäisenä ja toisena vuonna
Kysytty
tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta kummallekin vuodelle ja osuuden muutos prosenttiyksikköinä; eniten vähentynyt tuotantotapa
Periaate
Osuus on lähteen energia jaettuna kokonaisenergialla, joten ensin lasketaan kokonaistuotanto yhteenlaskulla. Osuuksien muutos on toisen vuoden osuus miinus ensimmäisen vuoden osuus.
Kaava
$o$$= \dfrac{E_\text{tuuli}}{E_\text{yht}}$$\Delta o = o_2 - o_1$
Muunnokset
Ei tarvita: kaikki energiat ovat teravattitunteina. Osuus muutetaan prosenteiksi kertomalla sadalla.
Sijoitus
Kokonaistuotanto on ensimmäisenä vuonna $22{,}0 + 16{,}0 + 1{,}5 + 28{,}5 = 68{,}0\,\text{TWh}$ ja toisena $32{,}0 + 14{,}0 + 20{,}0 + 14{,}0 = 80{,}0\,\text{TWh}$. Tuulivoiman osuudet ovat
$o_1$$= 1{,}5 : 68{,}0$$= 0{,}0221$$= 2{,}2\,\%$$o_2$$= 20{,}0 : 80{,}0$$= 0{,}250$$= 25\,\%$Muutos on
$\Delta o$$= 25{,}0\,\% - 2{,}2\,\%$$= 22{,}8$prosenttiyksikköä.
Vastaus
Tuulivoiman osuus kasvoi $23$ prosenttiyksikköä (laskettu arvo $22{,}8$; $2{,}2\,\%$:sta $25\,\%$:iin), kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman energiassa $1{,}5\,\text{TWh}$. Eniten väheni polttoaineita käyttävä lämpövoima: $28{,}5\,\text{TWh} - 14{,}0\,\text{TWh} = 14{,}5\,\text{TWh}$. Tuotantorakenne siirtyi polttoaineista tuuleen ja ydinvoimaan, joten päästöjä aiheuttavan tuotannon osuus pieneni. Samalla sääriippuvaisen tuotannon osuus kasvoi, joten säätövoiman tarve kasvoi.
Järkevyys
Osuuksien summa on oltava sata prosenttia: toisena vuonna
$32{,}0 : 80{,}0 + 14{,}0 : 80{,}0 + 20{,}0 : 80{,}0 + 14{,}0 : 80{,}0$$= 0{,}40 + 0{,}175 + 0{,}25 + 0{,}175$$= 1{,}00$Tuulivoiman energia kasvoi $20{,}0 : 1{,}5 \approx 13$-kertaiseksi, joten osuuden kasvu kymmeniä prosenttiyksiköitä on uskottava.
- Tehtävä 6-14
Taulukossa on esimerkkilukuina (esimerkkiaineisto) kolmen tuulipuiston nimellisteho ja vuoden aikana tuotettu energia. Oppilas sanoo: ”Puisto B tuottaa eniten sähköä, joten se hyödyntää nimellistehonsa parhaiten.”
a) Laske jokaiselle puistolle, kuinka suuri osa nimellistehosta on keskimäärin käytössä, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$.
b) Onko oppilas oikeassa? Mikä oppilaan päättelyssä on virhe? Vastaa laatikkoon parhaan puiston keskiteho prosentteina nimellistehosta.
Kolmen tuulipuiston nimellisteho ja vuosituotanto Puisto $P_\text{nim}\,(\text{MW})$ $E\,(\text{GWh})$ A 30 84 B 60 150 C 12 35 Vastaus
$33\,\%$
Näytä ratkaisu
Annettu
puistot A $30\,\text{MW}$, $84\,\text{GWh}$; B $60\,\text{MW}$, $150\,\text{GWh}$; C $12\,\text{MW}$, $35\,\text{GWh}$; vuosi $8760\,\text{h}$
Kysytty
keskitehon osuus nimellistehosta jokaiselle puistolle, ja onko oppilaan väite oikein
Periaate
Keskiteho on vuosienergia jaettuna vuoden tuntimäärällä, $P_\text{ka} = E : t$. Sen osuus nimellistehosta kertoo nimellistehon hyödyntämisen. Vuosienergia riippuu myös nimellistehon suuruudesta, joten suurin vuosienergia ei kerro osuutta.
Kaava
$P_\text{ka} = \dfrac{E}{t}$ ja $o = \dfrac{P_\text{ka}}{P_\text{nim}}$
Muunnokset
$E_\text{A}$$= 84\,\text{GWh}$$= 84\,000\,\text{MWh}$$E_\text{B} = 150\,000\,\text{MWh}$ ja $E_\text{C} = 35\,000\,\text{MWh}$.
Sijoitus
$P_\text{ka} = E : t$ ja $o = P_\text{ka} : P_\text{nim}$
$$\begin{aligned} P_\text{A} &= 84\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 9{,}6\,\text{MW} \\ o_\text{A} &= 9{,}6\,\text{MW} : 30\,\text{MW} = 0{,}32 \\ P_\text{B} &= 150\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 17{,}1\,\text{MW} \\ o_\text{B} &= 17{,}1\,\text{MW} : 60\,\text{MW} = 0{,}29 \\ P_\text{C} &= 35\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 4{,}0\,\text{MW} \\ o_\text{C} &= 4{,}0\,\text{MW} : 12\,\text{MW} = 0{,}33 \end{aligned}$$
Vastaus
Oppilas ei ole oikeassa. Puisto B tuottaa eniten energiaa, koska sen nimellisteho on suurin, mutta se hyödyntää nimellistehoaan huonoiten ($29\,\%$). Virhe on sekoittaa vuosienergia ja nimellistehon hyödyntäminen: energia kasvaa nimellistehon mukana, joten osuus on laskettava jakamalla keskiteho nimellisteholla. Paras on puisto C, jonka keskiteho on $33\,\%$ nimellistehosta, kaksi merkitsevää numeroa kuten nimellistehoissa.
Järkevyys
Jos puisto B toimisi koko vuoden nimellisteholla, se tuottaisi
$60\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 525\,600\,\text{MWh}$$\approx 526\,\text{GWh}$ja $150 : 526 = 0{,}29$. Kaikki osuudet ovat alle yksi ja noin kolmasosan luokkaa, kuten tuulivoimalle on tyypillistä, koska tuuli vaihtelee.
- Tehtävä 6-15
Taulukossa on esimerkkilukuina (esimerkkiaineisto) neljän tuotantotavan elinkaaripäästöt eli koko elinkaaren aikana syntyvä hiilidioksidimäärä tuotettua sähkön kilowattituntia kohti sekä voimalan käyttöikä. Esimerkkikaupunki käyttää sähköä $2{,}0\,\text{TWh}$ vuodessa.
a) Kuinka monta miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa säästyisi elinkaaren päästöistä vuoden sähköntuotannolle kuuluvana osuutena, jos kaupungin sähkö tuotettaisiin kivihiilen sijasta tuulivoimalla? Käytä päästökertoimia ja muunna $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.
b) Mikä tuotantotapa olisi päästöjen ja käyttöiän perusteella paras valinta? Mitä taulukko ei kerro, vaikka valinta pitäisi tehdä?
Tuotantotapojen elinkaaripäästöt ja käyttöikä Tuotantotapa $m/E\,(\text{g/kWh})$ Käyttöikä $(\text{a})$ Kivihiili 820 40 Aurinkosähkö 45 30 Tuulivoima 12 25 Ydinvoima 12 60 Vastaus
$1{,}6$
Näytä ratkaisu
Annettu
päästökertoimet kivihiili $820\,\text{g/kWh}$ ja tuulivoima $12\,\text{g/kWh}$, kaupungin sähkö $E = 2{,}0\,\text{TWh}$ vuodessa
Kysytty
elinkaaren päästöistä vuoden sähköntuotannolle kuuluva säästyvä hiilidioksidimäärä miljoonina tonneina, kun kivihiili korvataan tuulivoimalla; paras valinta
Periaate
Päästö on päästökerroin kerrottuna tuotetulla energialla. Säästö on kivihiilen ja tuulivoiman päästöjen erotus, koska energia on molemmissa sama.
Kaava
$\Delta m = (k_\text{hiili} - k_\text{tuuli})\, E$
Muunnokset
$2{,}0\,\text{TWh} = 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$. Lopuksi grammat tonneiksi:
$1{,}616 \cdot 10^{12}\,\text{g}$$= 1{,}616 \cdot 10^{12} : 10^{6}\,\text{t}$$= 1{,}616 \cdot 10^{6}\,\text{t}$Sijoitus
$\Delta m$$= (820\,\text{g/kWh} - 12\,\text{g/kWh}) \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$$= 808\,\text{g/kWh} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$$= 1{,}616 \cdot 10^{12}\,\text{g}$$= 1{,}616 \cdot 10^{6}\,\text{t}$Vastaus
Noin $1{,}6$ miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, kaksi merkitsevää numeroa kuten energiassa $2{,}0\,\text{TWh}$. Päästöjen ja käyttöiän perusteella paras valinta on ydinvoima: sen päästökerroin $12\,\text{g/kWh}$ on pienin (yhtä pieni kuin tuulivoimalla) ja käyttöikä $60\,\text{a}$ on pisin. Taulukko ei kerro tehon säädettävyyttä, kustannuksia, sääriippuvuutta, maankäyttöä eikä jätteitä, jotka kaikki vaikuttavat valintaan. Esimerkiksi tuulivoima ja aurinkosähkö ovat sääriippuvaisia ja tarvitsevat säätövoimaa.
Järkevyys
Kivihiilen päästöt ovat $820 : 12 \approx 68$ kertaa tuulivoiman päästöt, joten lähes koko kivihiilen päästö
$820\,\text{g/kWh} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$$= 1{,}64 \cdot 10^{6}\,\text{t}$säästyy, ja $1{,}616 : 1{,}64 = 0{,}99$.
Taso 3 · haastava 5 tehtävää
Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.
- Tehtävä 6-16
Esimerkkinä oleva pakkasilta: Suomen sähkön kulutus on $11\,\text{GW}$. Ydinvoimaloita toimii teholla $3{,}5\,\text{GW}$. Tuulivoimaloiden nimellisteho on yhteensä $9{,}0\,\text{GW}$, mutta tuuli on heikko ja ne tuottavat vain $4{,}0\,\%$ nimellistehostaan.
Kuinka suuren tehon muiden voimalaitosten ja sähkön tuonnin on tuotettava? Anna vastaus gigawatteina.
Vastaus
$7{,}1\,\text{GW}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kulutus $11\,\text{GW}$, ydinvoima $3{,}5\,\text{GW}$, tuulivoiman nimellisteho $9{,}0\,\text{GW}$ ja toteutunut teho $4{,}0\,\%$ siitä
Kysytty
muiden voimaloiden ja tuonnin tuotettava teho $P_\text{muut}$ gigawatteina
Periaate
Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen on oltava yhtä suuret joka hetki, joten puuttuva teho on kulutus miinus sääriippuvan ja tasaisen tuotannon teho.
Kaava
$P_\text{muut}$$= P_\text{kulutus} - P_\text{ydin} - 0{,}040 \cdot P_\text{tuuli,nim}$Muunnokset
Ei tarvita: kaikki tehot ovat gigawatteina. Prosentti on $4{,}0\,\% = 0{,}040$.
Sijoitus
$P_\text{muut}$$= 11\,\text{GW} - 3{,}5\,\text{GW} - 0{,}040 \cdot 9{,}0\,\text{GW}$$= 11\,\text{GW} - 3{,}5\,\text{GW} - 0{,}36\,\text{GW}$$= 7{,}14\,\text{GW}$Vastaus
$7{,}1\,\text{GW}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman nimellistehossa $9{,}0\,\text{GW}$.
Järkevyys
Tuulivoima kattaa heikolla tuulella vain noin $0{,}36 : 11 \approx 3\,\%$ kulutuksesta, joten suurin osa puuttuvasta tehosta on tuotettava säädettävästi: vesivoimalla, polttoaineilla tai tuonnilla. Siksi sääriippuvainen tuotanto tarvitsee rinnalleen säädettävää.
- Tehtävä 6-17
Esimerkkinä olevan tuulipuiston ja ydinvoimalan nimellisteho on sama, $600\,\text{MW}$. Tuulipuiston keskiteho on $33\,\%$ ja ydinvoimalan $90\,\%$ nimellistehosta. Kuinka monta kertaa suuremman energian ydinvoimala tuottaa vuodessa? Anna vastaus kertoimena.
Vastaus
$2{,}7$
Näytä ratkaisu
Annettu
nimellisteho molemmilla $600\,\text{MW}$, tuulipuiston keskiteho $33\,\%$ ja ydinvoimalan $90\,\%$ nimellistehosta
Kysytty
vuosienergioiden suhde $E_\text{ydin} : E_\text{tuuli}$
Periaate
Kummankin vuosienergia on keskiteho kertaa sama vuoden pituus, $E = P_\text{ka} t$. Nimellisteho ja aika ovat samat, joten suhde riippuu vain keskitehojen osuuksista.
Kaava
$\dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$$= \dfrac{0{,}90 \cdot 600\,\text{MW} \cdot t}{0{,}33 \cdot 600\,\text{MW} \cdot t}$Muunnokset
Ei tarvita: nimellisteho ja aika supistuvat pois.
Sijoitus
$\dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$$= 0{,}90 : 0{,}33$$= 2{,}727$Vastaus
$2{,}7$
Kertaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten osuuksissa $0{,}90$ ja $0{,}33$.
Järkevyys
Tarkistus vuosienergioilla: ydinvoima $0{,}90 \cdot 600\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} \approx 4{,}7\,\text{TWh}$ ja tuulipuisto $0{,}33 \cdot 600\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} \approx 1{,}7\,\text{TWh}$, ja $4{,}7 : 1{,}7 \approx 2{,}7$. Sama nimellisteho ei siis tarkoita samaa vuosienergiaa.
- Tehtävä 6-18
Esimerkkinä oleva kunta ehdottaa aurinkopuistoa, joka korvaisi Olkiluoto 3:n ($1600\,\text{MW}$). Aurinkopuiston keskiteho vuoden aikana on $11\,\%$ ja Olkiluoto 3:n $90\,\%$ nimellistehosta.
Kuinka suuri aurinkopuiston nimellistehon pitäisi olla, jotta se tuottaisi vuodessa yhtä paljon energiaa kuin Olkiluoto 3? Anna vastaus gigawatteina. Pohdi lisäksi, korvaisiko tällainen puisto Olkiluoto 3:n tammikuun iltana.
Vastaus
$13\,\text{GW}$
Näytä ratkaisu
Annettu
Olkiluoto 3:n nimellisteho $P_\text{O} = 1600\,\text{MW}$ ja keskiteho $90\,\%$ siitä, aurinkopuiston keskiteho $11\,\%$ nimellistehosta, molemmille sama aika $t$ (vuosi)
Kysytty
aurinkopuiston nimellisteho $P_\text{a}$ gigawatteina, ja korvaisiko puisto Olkiluoto 3:n tammikuun iltana
Periaate
Vuosienergia on keskiteho kerrottuna ajalla, $E = P_\text{ka} t$, ja keskiteho on annettu osuus $o$ nimellistehosta. Aika on molemmilla sama vuosi, joten vuosienergiat ovat yhtä suuret, kun keskitehot ovat yhtä suuret.
Kaava
$o_\text{a} P_\text{a}\, t = o_\text{O} P_\text{O}\, t$, josta
$P_\text{a}$$= \dfrac{o_\text{O} P_\text{O}}{o_\text{a}}$Muunnokset
$o_\text{O} = 90\,\% = 0{,}90$ ja $o_\text{a} = 11\,\% = 0{,}11$. Lopuksi megawatit gigawateiksi:
$13\,091\,\text{MW}$$= 13{,}091 \cdot 1000\,\text{MW}$$= 13{,}1\,\text{GW}$Sijoitus
$P_\text{a}$$= 0{,}90 \cdot 1600\,\text{MW} : 0{,}11$$= 1440\,\text{MW} : 0{,}11$$= 13\,091\,\text{MW}$$= 13{,}1\,\text{GW}$Vastaus
$13\,\text{GW}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten osuuksissa $11\,\%$ ja $90\,\%$.
Järkevyys
Arvio: $90 : 11 \approx 8$, joten nimellistehoa tarvitaan noin kahdeksan kertaa enemmän, $8 \cdot 1{,}6\,\text{GW} \approx 13\,\text{GW}$. Tammikuun iltana aurinko on laskenut, joten puisto ei tuota lainkaan, vaikka sen vuosienergia olisi sama kuin Olkiluoto 3:n. Silloin Olkiluoto 3:n tilalle tarvittaisiin säädettävää tuotantoa, kuten vesivoimaa ja polttoainevoimaloita, tai tuontisähköä ja energiavarastoja. Sama vuosienergia ei siis tarkoita, että voimala korvaa toisen joka hetki.
- Tehtävä 6-19
Taulukossa on esimerkkilukuina (esimerkkiaineisto) viikon jokaisen päivän keskimääräinen tuulivoiman teho ja sähkön kulutus. Tuulivoimaloiden nimellisteho on yhteensä $9{,}0\,\text{GW}$. Ydinvoimalat tuottavat koko viikon tasaisesti $3{,}5\,\text{GW}$. Oletetaan, että muu tuotanto ja tuonti kattavat sen, minkä tuuli- ja ydinvoima jättävät kattamatta.
a) Laske tuulivoiman viikossa tuottama energia gigawattitunteina ja tuulivoiman keskiteho prosentteina nimellistehosta.
b) Laske jokaiselle päivälle teho, joka muiden voimalaitosten ja tuonnin on tuotettava. Vastaa laatikkoon suurin tällainen teho gigawatteina.
c) Mitä tuulivoiman vaihtelu vaatii muulta sähköjärjestelmältä? Perustele taulukon luvuilla ja ota kantaa myös sunnuntaihin.
Tuulivoiman teho ja sähkön kulutus viikon aikana Päivä $P_\text{tuuli}\,(\text{GW})$ $P_\text{kulutus}\,(\text{GW})$ Maanantai 4,8 9,5 Tiistai 3,1 9,8 Keskiviikko 0,6 10,2 Torstai 0,4 10,6 Perjantai 1,9 10,1 Lauantai 4,2 8,7 Sunnuntai 5,4 8,4 Vastaus
$6{,}7\,\text{GW}$
Näytä ratkaisu
Annettu
tuulivoiman nimellisteho $P_\text{nim} = 9{,}0\,\text{GW}$, ydinvoima $P_\text{ydin} = 3{,}5\,\text{GW}$ koko viikon, päiväkohtaiset $P_\text{tuuli}$ ja $P_\text{kulutus}$ taulukosta, viikko $168\,\text{h}$
Kysytty
a) tuulivoiman viikon energia ja keskiteho osuutena nimellistehosta; b) muiden voimaloiden ja tuonnin päiväkohtainen teho, sen suurin arvo; c) mitä vaihtelu vaatii järjestelmältä
Periaate
Verkossa tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki, joten muiden on tuotettava kulutus miinus ydin- ja tuulivoima. Tuulivoiman viikon energia on päivien tehojen summa kerrottuna vuorokauden pituudella, koska teho on kunakin päivänä keskimäärin vakio.
Kaava
$E_\text{tuuli}$$= \left(\sum P_\text{tuuli}\right) \Delta t_\text{päivä}$$P_\text{ka}$$= \dfrac{E_\text{tuuli}}{\Delta t_\text{viikko}}$$P_\text{muut} = P_\text{kulutus} - P_\text{ydin} - P_\text{tuuli}$
Muunnokset
Ei tarvita: tehot ovat gigawatteina ja energia lasketaan gigawattitunteina. Viikossa on $7 \cdot 24\,\text{h} = 168\,\text{h}$.
Sijoitus
a) Tuulivoiman päiväkohtaisten tehojen summa on $4{,}8 + 3{,}1 + 0{,}6 + 0{,}4 + 1{,}9 + 4{,}2 + 5{,}4 = 20{,}4\,\text{GW}$, joten
$E_\text{tuuli}$$= (\Sigma P_\text{tuuli}) \cdot 24\,\text{h}$$= 20{,}4\,\text{GW} \cdot 24\,\text{h}$$= 489{,}6\,\text{GWh}$Keskiteho on
$P_\text{ka}$$= 489{,}6\,\text{GWh} : 168\,\text{h}$$= 2{,}91\,\text{GW}$ja osuus nimellistehosta $2{,}91 : 9{,}0 = 0{,}32$ eli $32\,\%$.
b) Muiden teho on $P_\text{muut} = P_\text{kulutus} - 3{,}5\,\text{GW} - P_\text{tuuli}$, gigawatteina:$$\begin{aligned} P_\text{ma} &= 9{,}5 - 3{,}5 - 4{,}8 = 1{,}2 \\ P_\text{ti} &= 9{,}8 - 3{,}5 - 3{,}1 = 3{,}2 \\ P_\text{ke} &= 10{,}2 - 3{,}5 - 0{,}6 = 6{,}1 \\ P_\text{to} &= 10{,}6 - 3{,}5 - 0{,}4 = 6{,}7 \\ P_\text{pe} &= 10{,}1 - 3{,}5 - 1{,}9 = 4{,}7 \\ P_\text{la} &= 8{,}7 - 3{,}5 - 4{,}2 = 1{,}0 \\ P_\text{su} &= 8{,}4 - 3{,}5 - 5{,}4 = -0{,}5 \end{aligned}$$
Vastaus
a) $490\,\text{GWh}$ ja $32\,\%$ nimellistehosta. b) Suurin tarve on torstaina, $6{,}7\,\text{GW}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman nimellistehossa $9{,}0\,\text{GW}$. c) Muun järjestelmän tehon on vaihdeltava suuresti: tarve oli $6{,}7\,\text{GW}$ torstaina ja vain $1{,}0\,\text{GW}$ lauantaina, eli arkipäivien ja lauantain välillä vaihtelu on $5{,}7\,\text{GW}$, ja sunnuntai mukaan lukien ($-0{,}5\,\text{GW}$) peräti $7{,}2\,\text{GW}$ muutamassa päivässä. Keskiviikosta torstaihin tuuli tuotti vain noin $0{,}4$–$0{,}6\,\text{GW}$, vaikka nimellisteho on $9{,}0\,\text{GW}$, joten nimellisteho ei takaa tuotantoa. Tarvitaan säädettävää tuotantoa (esimerkiksi vesivoimaa), tuontia tai energiavarastoja heikon tuulen päiviksi. Sunnuntaina tuotanto ylittää kulutuksen $0{,}5\,\text{GW}$:lla, joten ylimääräinen sähkö on vietävä, varastoitava tai tuotantoa on vähennettävä.
Järkevyys
Päiväkohtaisten kulutustehojen summa
$9{,}5 + 9{,}8 + 10{,}2 + 10{,}6 + 10{,}1 + 8{,}7 + 8{,}4$$= 67{,}3\,\text{GW}$kertaa $24\,\text{h}$ on viikon kulutus $1615\,\text{GWh}$. Ydinvoima tuottaa $3{,}5\,\text{GW} \cdot 168\,\text{h} = 588\,\text{GWh}$ ja tuulivoima $489{,}6\,\text{GWh}$, joten muiden energia on $1615 - 588 - 490 = 537\,\text{GWh}$. Muiden päiväkohtaisten tehojen summa
$\Sigma P_\text{muut}$$= 1{,}2 + 3{,}2 + 6{,}1 + 6{,}7 + 4{,}7 + 1{,}0 - 0{,}5$$= 22{,}4\,\text{GW}$kertaa $24\,\text{h}$ on $538\,\text{GWh}$, joten laskut täsmäävät. Tuulivoima kattaa viikon kulutuksesta vain $490 : 1615 = 0{,}30$ eli $30\,\%$ vaikka sen nimellisteho on lähes yhtä suuri kuin kulutus.
- Tehtävä 6-20
Kunta vertailee kahta tapaa tuottaa sähköä. Taulukossa on esimerkkilukuina (esimerkkiaineisto, ei oikeiden hankkeiden tietoja) tuulipuiston ja ydinvoimalan tiedot. Oletetaan, että voimala tuottaa koko käyttöikänsä vuosittain yhtä paljon energiaa kuin ensimmäisenä vuonna, ja että kustannus on vain rakennuskustannus. Vuodessa on $8760\,\text{h}$.
a) Laske kummankin voimalan vuosienergia megawattitunteina.
b) Laske rakennuskustannus tuotettua megawattituntia kohti koko käyttöiän ajalta. Vastaa laatikkoon tuulipuiston arvo euroina megawattituntia kohti.
c) Laske kummankin voimalan elinkaaren päästöistä vuoden tuotannolle kuuluva hiilidioksidimäärä tonneina, kun $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.
d) Vertaa tuotantotapoja päästöjen, kustannuksen ja säädettävyyden perusteella ja anna perusteltu suositus.
Tuulipuiston ja ydinvoimalan vertailu Ominaisuus Tuulipuisto Ydinvoimala Nimellisteho $P_\text{nim}\,(\text{MW})$ 100 1200 Keskiteho, osuus nimellistehosta $(\%)$ 33 90 Rakennuskustannus $K\,(\text{milj. €})$ 120 6000 Käyttöikä $(\text{a})$ 25 60 Elinkaaripäästöt $m/E\,(\text{g/kWh})$ 12 12 Tehon säädettävyys Sääriippuvainen Tasainen Vastaus
$17\,\text{euroa/MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
tuulipuisto $P_\text{nim} = 100\,\text{MW}$, keskiteho $33\,\%$, $K = 120$ milj. euroa, käyttöikä $25\,\text{a}$, $12\,\text{g/kWh}$; ydinvoimala $1200\,\text{MW}$, $90\,\%$, $K = 6000$ milj. euroa, $60\,\text{a}$, $12\,\text{g/kWh}$; vuosi $8760\,\text{h}$
Kysytty
a) vuosienergiat; b) rakennuskustannus tuotettua megawattituntia kohti, tuulipuisto laatikkoon; c) elinkaaren päästöistä vuoden tuotannolle kuuluva hiilidioksidimäärä; d) perusteltu vertailu
Periaate
Vuosienergia on keskiteho kerrottuna vuoden pituudella, ja keskiteho on osuus nimellistehosta. Energia koko käyttöiältä on vuosienergia kerrottuna käyttöiällä. Kustannus energiaa kohti on rakennuskustannus jaettuna käyttöiän energialla. Päästö on päästökerroin kerrottuna energialla.
Kaava
$E_\text{v} = o\, P_\text{nim}\, t$, $E_\text{kok} = E_\text{v} \cdot a$ ja $k = \dfrac{K}{E_\text{kok}}$
Muunnokset
$120\,\text{milj. euroa} = 120 \cdot 10^{6}\,\text{euroa}$ ja $6000\,\text{milj. euroa} = 6000 \cdot 10^{6}\,\text{euroa}$. Päästöissä $1\,\text{MWh} = 1000\,\text{kWh}$ ja $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.
Sijoitus
a) Tuulipuisto:
$E_\text{v}$$= 0{,}33 \cdot 100\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 289\,080\,\text{MWh}$Ydinvoimala:
$E_\text{v}$$= 0{,}90 \cdot 1200\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 9\,460\,800\,\text{MWh}$b) Tuulipuisto:
$E_\text{kok}$$= 289\,080\,\text{MWh} \cdot 25$$= 7\,227\,000\,\text{MWh}$$k$$= 120 \cdot 10^{6}\,\text{euroa} : 7\,227\,000\,\text{MWh}$$= 16{,}6\,\text{euroa/MWh}$Ydinvoimala:
$E_\text{kok}$$= 9\,460\,800\,\text{MWh} \cdot 60$$= 567\,648\,000\,\text{MWh}$$k$$= 6000 \cdot 10^{6}\,\text{euroa} : 567\,648\,000\,\text{MWh}$$= 10{,}6\,\text{euroa/MWh}$c) Tuulipuisto:
$289\,080\,000\,\text{kWh} \cdot 12\,\text{g/kWh}$$= 3{,}469 \cdot 10^{9}\,\text{g}$$= 3469\,\text{t}$Ydinvoimala:
$9\,460\,800\,000\,\text{kWh} \cdot 12\,\text{g/kWh}$$= 1{,}135 \cdot 10^{11}\,\text{g}$$= 113\,500\,\text{t}$Vastaus
Tuulipuiston rakennuskustannus on $17\,\text{euroa/MWh}$ (laskettu arvo $16{,}6$; kaksi merkitsevää numeroa kuten osuudessa $33\,\%$) ja ydinvoimalan $11\,\text{euroa/MWh}$. Vuosienergiat ovat $2{,}9 \cdot 10^{5}\,\text{MWh}$ ja $9{,}5 \cdot 10^{6}\,\text{MWh}$, ja vuoden tuotannolle kuuluvat elinkaaripäästöt noin $3500\,\text{t}$ ja $114\,000\,\text{t}$. Päästöt energiaa kohti ovat samat ($12\,\text{g/kWh}$), joten ydinvoimalan suuret vuosipäästöt johtuvat vain suuresta tuotannosta. Rakennuskustannus energiaa kohti on tässä aineistossa ydinvoimalla pienempi, koska se tuottaa suuremmalla osuudella nimellistehosta ja kauemmin. Ydinvoima on tasaista perusvoimaa, mutta ei säädettävissä nopeasti, ja siihen liittyy ydinjäte. Tuulivoima on sääriippuvaista, joten se tarvitsee säätövoimaa tai varastoja rinnalleen. Perusteltu suositus on yhdistelmä: päästöjen perusteella kumpikin kelpaa, ja kustannuksen perusteella ydinvoima on edullisempi, mutta sääriippuvainen tuulivoima sopii täydentämään sitä, kun säätövoimaa on riittävästi. Suositus on kuitenkin vain tämän esimerkkiaineiston ja pelkän rakennuskustannuksen varassa.
Järkevyys
Ydinvoimala tuottaa vuodessa $9\,460\,800 : 289\,080 \approx 33$ kertaa enemmän kuin tuulipuisto, ja päästöt ovat $113\,500 : 3469 \approx 33$ kertaa suuremmat, mikä vastaa tuotannon suhdetta, koska päästökerroin on kummallakin sama $12\,\text{g/kWh}$. Täydellä teholla koko vuoden tuulipuisto tuottaisi $100\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} = 876\,000\,\text{MWh}$, ja $289\,080 : 876\,000 = 0{,}33$.