RuukkilabraLukion fysiikka
FY2 · Luku 6

Energiantuotantotavat ja niiden vertailu

Miksi Suomen sähköverkossa toimii yhtä aikaa ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja polttoainevoimaloita, vaikka yksi voimalatyyppi voisi periaatteessa tuottaa kaiken sähkön?

Pohjatiedot

  • Teho kertoo energian siirtymisen nopeuden, $P = E : t$luku Teho
  • Polttoaineen energia lasketaan lämpöarvolla, $E = Hm$luku Polttoaineet ja lämpöarvo
  • Hyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa energiasta on hyödyllistäluku Hyötysuhde

Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 4.

Pohdinta

Pakkasaamuna kello kahdeksan Suomi herää: lämmitys, teollisuus ja junat vievät sähköä enemmän kuin melkein koskaan. Tuulee heikosti, ja aurinko nousee vasta tunnin päästä. Silti valot palavat. Sähköä tulee ydinvoimaloista, vesivoimaloista, polttoainevoimaloista ja vähän tuulesta.

Miksi sähköverkko tarvitsee monta erilaista voimalaa, eikä riitä yksi paras?

Valinnainen Kertaa: teho ja energia
Laitteen teho on $2\,\text{kW}$ ja se on päällä $3\,\text{h}$. Kuinka paljon energiaa se kuluttaa?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 1 kysymys

Ennuste: eniten sähköä

Mikä energialähde tuotti Suomessa eniten sähköä vuonna 2024?

Tutki

Suomen sähköntuotanto 2024

Tilastoaineisto · Tilastokeskus: Sähkön ja lämmön tuotanto 2024 (ydinvoiman ja bioperäisten polttoaineiden luvut johdettu prosenttiosuuksista, pyöristetty; muut lähteet = kokonaistuotanto vähennettynä muilla riveillä).

Taulukossa on Suomen sähköntuotanto vuonna 2024 energialähteittäin. Kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$. Siihen kuuluu myös pieniä muita lähteitä, jotka on koottu viimeiselle riville.

Lähde $E$ (TWh)
ydinvoima $31$
tuulivoima $20{,}2$
vesivoima $14{,}1$
bioperäiset polttoaineet $9{,}5$
fossiiliset polttoaineet ja turve $3{,}4$
aurinkosähkö $0{,}9$
muut lähteet $0{,}8$

Laske tuulivoiman keskiteho vuoden aikana, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$. Vastaa gigawatteina.

GW
Vihje 1: ohjaava kysymys

Keskiteho saadaan, kun energia jaetaan ajalla: $P = E : t$.

Vihje 2: mikä yhteys

Muuta ensin teravattitunnit kilowattitunneiksi: $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.

Vihje 3: välivaihe

$P = 20{,}2 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : 8760\,\text{h}$, ja lopuksi $1\,\text{GW} = 10^{6}\,\text{kW}$.

Näytä ratkaisu

Annettu

energia $E = 20{,}2\,\text{TWh}$, aika $t = 8760\,\text{h}$

Kysytty

tuulivoiman keskiteho $P$ gigawatteina

Periaate

Keskiteho on teho, jolla tuotettaisiin sama energia tasaisesti koko vuoden ajan, joten $E = P t$.

Kaava

$E = P t$, josta $P = \dfrac{E}{t}$

Muunnokset

$20{,}2\,\text{TWh} = 20{,}2 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$, ja lopuksi kilowatit gigawateiksi: $10^{6}\,\text{kW} = 1\,\text{GW}$.

Sijoitus

$P$$= 20{,}2 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : 8760\,\text{h}$
$= 2\,305\,936\,\text{kW}$
$\approx 2{,}31 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$
$= 2{,}31\,\text{GW}$

Vastaus

$2{,}31\,\text{GW}$

Kolme merkitsevää numeroa kuten energiassa $20{,}2\,\text{TWh}$; vuoden tuntimäärä $8760\,\text{h}$ on tarkka luku.

Järkevyys

Arvio:

$20 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : 9000\,\text{h}$
$\approx 2{,}2 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$
$= 2{,}2\,\text{GW}$

Keskiteho on pienempi kuin tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho, koska tuuli vaihtelee.

Yhden voimalan teho

Keksitty esimerkkiaineisto · Tyypillisiä, pyöristettyjä tehoja; Olkiluoto 3 on Suomen suurin voimalayksikkö.

Taulukossa on tyypillisiä yksittäisten voimalaitosten tehoja. Arvot ovat suuntaa antavia ja pyöristettyjä.

Voimala Teho
omakotitalon aurinkopaneelit $5\,\text{kW}$
tuulivoimala $5\,\text{MW}$
suuri vesivoimalaitos $100\,\text{MW}$
Olkiluoto 3 $1600\,\text{MW}$

Kuinka monta $5{,}0\,\text{MW}$:n tuulivoimalaa tarvitaan, jotta niiden nimellisteho on yhtä suuri kuin Olkiluoto 3:n nimellisteho $1600\,\text{MW}$?

kpl
Vihje 1: ohjaava kysymys

Verrataan samaa suuretta, tehoa: kuinka monta kertaa $5{,}0\,\text{MW}$ mahtuu lukuun $1600\,\text{MW}$?

Vihje 2: mikä yhteys

Molemmat tehot ovat jo megawatteina, joten yksikkömuunnoksia ei tarvita.

Vihje 3: välivaihe

$N = 1600\,\text{MW} : 5{,}0\,\text{MW}$.

Näytä ratkaisu

Annettu

tuulivoimalan teho $P_\text{t} = 5{,}0\,\text{MW}$, Olkiluoto 3:n teho $P_\text{O} = 1600\,\text{MW}$

Kysytty

tuulivoimaloiden lukumäärä $N$

Periaate

Nimellistehot lasketaan yhteen, joten $N$ voimalan yhteisteho on $N P_\text{t}$. Sen halutaan olevan yhtä suuri kuin Olkiluoto 3:n teho.

Kaava

$N P_\text{t} = P_\text{O}$, josta $N = \dfrac{P_\text{O}}{P_\text{t}}$

Muunnokset

Ei tarvita: molemmat tehot ovat megawatteina, joten yksikkö supistuu.

Sijoitus

$N$$= 1600\,\text{MW} : 5{,}0\,\text{MW}$
$= 320$

Vastaus

$320$

Tuulivoimalaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoimalan tehossa $5{,}0\,\text{MW}$.

Järkevyys

Arvio: $1600 : 5 = 320$. Saman vuosienergian tuottamiseen tarvittaisiin paljon enemmän tuulivoimaloita, koska tuulivoimalan keskiteho on vain osa sen nimellistehosta, mutta Olkiluoto 3 käy lähes koko ajan lähellä nimellistehoaan.

Tuuli ja ydinvoima viikon aikana

Keksitty esimerkkiaineisto · Keksitty, pyöristetty esimerkkiviikko; suuruusluokat vastaavat Suomen talvea. Tuulivoiman nimellisteho: Suomen Tuulivoimayhdistys 2024.

Taulukossa on esimerkkiviikko tammikuussa: kulutuksen, ydinvoiman ja tuulivoiman teho vuorokauden keskiarvona gigawatteina. Suomen tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho oli vuoden 2024 lopussa noin $8\,\text{GW}$.

Päivä Kulutus $(\text{GW})$ Ydin $(\text{GW})$ Tuuli $(\text{GW})$
ma $11{,}3$ $4{,}3$ $6{,}4$
ti $11{,}9$ $4{,}3$ $5{,}1$
ke $12{,}6$ $4{,}3$ $2{,}2$
to $13{,}1$ $4{,}3$ $0{,}4$
pe $12{,}7$ $4{,}3$ $1{,}1$
la $11{,}4$ $4{,}3$ $3{,}6$
su $10{,}8$ $4{,}3$ $5{,}8$

Loput kulutuksesta tuotetaan muilla tavoilla: vesivoimalla, polttoainevoimaloilla ja tuontisähköllä. Kuinka suuri teho torstaina piti tuottaa näillä muilla tavoilla? Vastaa gigawatteina.

GW
Vihje 1: ohjaava kysymys

Tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki: kaikkien lähteiden tehojen summa on yhtä suuri kuin kulutus.

Vihje 2: mikä yhteys

Muiden lähteiden teho on se osa kulutuksesta, jota ydin- ja tuulivoima eivät kata.

Vihje 3: välivaihe

$P_\text{m} = 13{,}1\,\text{GW} - 4{,}3\,\text{GW} - 0{,}4\,\text{GW}$.

Näytä ratkaisu

Annettu

torstain kulutus $P_\text{kul} = 13{,}1\,\text{GW}$, ydinvoiman teho $P_\text{y} = 4{,}3\,\text{GW}$ ja tuulivoiman teho $P_\text{t} = 0{,}4\,\text{GW}$ (taulukosta)

Kysytty

muiden tuotantotapojen teho $P_\text{m}$ gigawatteina

Periaate

Sähköä ei voi varastoida verkkoon, joten tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki: kaikkien lähteiden tehojen summa on kulutuksen teho. Se osa, jota ydin- ja tuulivoima eivät tuota, on tuotettava muilla tavoilla.

Kaava

$P_\text{kul} = P_\text{y} + P_\text{t} + P_\text{m}$, josta $P_\text{m} = P_\text{kul} - P_\text{y} - P_\text{t}$

Muunnokset

Ei tarvita: kaikki tehot ovat gigawatteina.

Sijoitus

$P_\text{m}$$= 13{,}1\,\text{GW} - 4{,}3\,\text{GW} - 0{,}4\,\text{GW}$
$= 8{,}4\,\text{GW}$

Vastaus

$8{,}4\,\text{GW}$

Yhden desimaalin tarkkuudella kuten taulukon tehot, sillä erotus on yhtä tarkka kuin luvut, joista se lasketaan.

Järkevyys

Tulos on pienempi kuin kulutus, kuten pitää. Maanantaina sama lasku antaa vain $11{,}3\,\text{GW} - 4{,}3\,\text{GW} - 6{,}4\,\text{GW} = 0{,}6\,\text{GW}$, joten muiden voimaloiden piti torstaina nostaa tehoaan moninkertaiseksi, koska tuuli tyyntyi.

Johtopäätös: miksi tarvitaan monta voimalatyyppiä?

Käytä taulukoita ja alun pakkasaamun tilannetta. Miksi Suomen sähköntuotannossa on monta energialähdettä, ja miksi tuulivoiman nimellistehosta ei näe, kuinka paljon tuulivoima tuottaa?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Voimalaitos ei tuota energiaa tyhjästä, vaan muuttaa luonnonvaran energian sähköksi ja usein myös lämmöksi. Putoavan veden ja tuulen liike-energia, auringon säteilyenergia, uraanin ydinenergia ja polttoaineen kemiallinen energia kulkevat turbiinin ja generaattorin tai aurinkopaneelin kautta sähköverkkoon. Energia säilyy, mutta osa siitä päätyy aina lämpönä ympäristöön (luku Hyötysuhde).

$\text{sähkö}$
$\text{vesi}$
$\text{vesiturbiini}$
$G$
$\text{tuuli}$
$\text{roottori}$
$G$
$\text{säteily}$
$\text{aurinkopaneeli}$
$\text{uraani}$
$\text{reaktori, turbiini}$
$G$
$\text{polttoaine}$
$\text{kattila, turbiini}$
$G$
$G\text{: generaattori}$
$\text{lämpö}$

Uusiutuva ja uusiutumaton energia

Vesi, tuuli ja auringonsäteily ovat uusiutuvia: ne eivät lopu käytettäessä. Bioperäiset polttoaineet, kuten puu, ovat uusiutuvia, kun uusi metsä kasvaa tilalle. Kivihiili, öljy ja maakaasu ovat fossiilisia, ja uraanikin on uusiutumaton luonnonvara. Turve kasvaa suolla niin hitaasti, tuhansien vuosien aikana, että se rinnastetaan päästöjen laskennassa fossiilisiin polttoaineisiin; tilastoissa se on usein omana ryhmänään. Voimaloiden päästöt ja ilmastovaikutukset käsitellään luvussa Energiantuotanto, ympäristö ja ilmastonmuutos.

Valkoisia tuulivoimaloita meren rannalla sinistä taivasta vasten.
Summan tuulivoimapuiston voimaloita Haminassa. Tuulivoimala muuttaa tuulen liike-energiaa sähköksi. Kuva: IA (Wikimedia Commons), CC0 1.0

Kolme ominaisuutta: miten voimala toimii verkossa

Sähköä ei voi varastoida suuria määriä suoraan verkkoon, joten tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki. Siksi voimaloita kuvataan sen mukaan, kuinka niiden tehoon voi vaikuttaa. Ryhmät ovat hyödyllisiä ominaisuuksia, eivät toisensa poissulkevia luokkia: vesivoima on hyvin säädettävää mutta riippuu myös sateista.

Ominaisuus Tyypillisiä voimaloita Teho
Sää­riippuvainen tuuli, aurinko vaihtelee sään mukaan
Säädettävä vesi, poltto­aine voidaan säätää
Perusvoima ydinvoima lähes vakio

Vesivoimalaitoksessa virtausta lisätään tai vähennetään nopeasti, mutta tuulta ja aurinkoa ei voi käskeä. Ydinvoimalaa ajetaan yleensä tasaisesti lähes täydellä teholla, mutta sen tehoa voi tarvittaessa myös laskea: esimerkiksi Olkiluodon yksiköt ovat vähentäneet tehoaan, kun sähkön hinta on ollut hyvin matala.

Vertailun kriteerit

Eri tuotantotapoja vertaillaan samoilla kysymyksillä:

  • Hinta: kuinka paljon sähkö maksaa tuottaa.
  • Teho: kuinka suuri yksi voimala on.
  • Kuljetettavuus: voiko energialähteen tuoda voimalaan, kuten polttoaineen, vai pitääkö voimala rakentaa sinne, missä tuuli tai virtaava vesi on.
  • Varastoitavuus: polttoaineen ja vesialtaan voi varastoida, tuulta ja auringonsäteilyä ei.
  • Turvallisuus: onnettomuuden vaikutus ja riski.
  • Ympäristö: päästöt, maankäyttö, luonto ja jätteet.

Suomen sähköntuotanto

Suomessa tuotettiin vuonna 2024 sähköä yhteensä noin $80\,\text{TWh}$ (Tilastokeskus). Ydinvoima tuotti eniten ja tuulivoima noin neljänneksen, ja fossiilisten polttoaineiden osuus oli vain muutama prosentti. Pylväät on piirretty mittakaavassa.

$E\ (\text{TWh})$
$\text{ydinvoima}$
$31$
$\text{tuulivoima}$
$20{,}2$
$\text{vesivoima}$
$14{,}1$
$\text{bioperäiset}$
$9{,}5$
$\text{fossiiliset}$
$3{,}4$
$\text{aurinko}$
$0{,}9$
$10$
$20$
$30$
$0$
Punavalkoisia voimalaitosrakennuksia ja korkeita piippuja meren takana kesäpäivänä. Vasemmalla on kupolikattoinen rakennus.
Olkiluodon ydinvoimalaitos Eurajoella vuonna 2015. Vasemmalla oleva kolmas yksikkö aloitti säännöllisen sähköntuotannon vuonna 2023. Kuva: Hannu Huovila / TVO, CC BY 3.0

Voimalan energia

Teho kertoo, kuinka nopeasti voimala tuottaa energiaa. Kun teho on vakio, tuotettu energia on teho kerrottuna ajalla:

$$E = P \cdot t$$

missä $E$ on tuotettu energia, $P$ voimalan teho ja $t$ aika. Kun teho on kilowatteina ja aika tunteina, energia on kilowattitunteina. Vuodessa on $t = 8760\,\text{h}$. Suuret energiat ilmoitetaan usein gigawatti- ja teravattitunteina: $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$ ja $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.

Nimellisteho ja keskiteho

Voimalan nimellisteho on suurin teho, jolla se voi toimia. Tuulivoimala ei tuota nimellisteholla koko vuotta, koska tuuli vaihtelee. Keskiteho on vuoden aikana tuotettu energia jaettuna vuoden tuntimäärällä. Keskiteho jaettuna nimellisteholla kertoo, kuinka suuri osa nimellistehosta on keskimäärin käytössä.

Suuruusluokat

Yhden voimalan teho voi olla tuhatta kertaa suurempi kuin toisen. Siksi suuruusluokkia vertaillaan kymmenen potensseilla. Kuvan vaaka-akselilla jokainen askel pystyviivalta seuraavalle on kymmenkertainen, joten pisteiden välimatka kertoo, montako kertaa kymmenen teho kasvaa.

$P\ (\text{W})$
$\text{omakotitalon aurinkopaneelit}$
$5\,\text{kW}$
$\text{tuulivoimala}$
$5\,\text{MW}$
$\text{suuri vesivoimalaitos}$
$100\,\text{MW}$
$\text{Olkiluoto 3}$
$1600\,\text{MW}$
$10^{3}$
$10^{4}$
$10^{5}$
$10^{6}$
$10^{7}$
$10^{8}$
$10^{9}$

Yleinen virhekäsitys

Nimellisteho ei kerro, kuinka paljon sähköä voimala todella tuottaa. Tuulivoimala, jonka nimellisteho on $5\,\text{MW}$, tuottaa vuodessa vain noin kolmanneksen siitä, mitä tuottaisi, jos tuuli puhaltaisi aina oikealla nopeudella. Uusiutuva ei myöskään tarkoita jatkuvasti saatavaa: tuuli ja aurinko ovat uusiutuvia mutta sääriippuvaisia.

Tiivistelmä

  • Voimalaitos muuttaa luonnonvaran energian sähköksi; energia säilyy, mutta osa muuttuu hukkalämmöksi.
  • Voimaloita kuvataan ominaisuuksilla, jotka eivät sulje toisiaan pois: sääriippuvainen (tuuli, aurinko), hyvin säädettävä (vesi, polttoaine) ja yleensä tasaisesti ajettava perusvoima (ydinvoima).
  • Tuotettu energia on $E = P \cdot t$; keskiteho on vuosienergia jaettuna vuoden tuntimäärällä $8760\,\text{h}$.
  • Voimaloita vertaillaan hinnan, tehon, kuljetettavuuden, varastoitavuuden, turvallisuuden ja ympäristövaikutusten mukaan.
  • Suuruusluokat vertaillaan kymmenen potensseilla: Olkiluoto 3:n nimellisteho on yli kolmesataa tuulivoimalan nimellistehoa.
Valinnainen Palaa ennusteeseesi

Vertaa ennustettasi Suomen sähköntuotannon lukuihin. Muuttaisitko ennustettasi? Mitä tapahtuisi sähköverkolle, jos ydinvoima poistuisi eikä mikään säädettävä tuotanto korvaisi sitä?

    Muuttaisitko ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Esimerkkinä oleva tuulivoimala on nimellisteholtaan $5{,}0\,\text{MW}$ ja tuottaa vuoden aikana sähköä $14\,\text{GWh}$. Mikä on sen keskiteho ja kuinka suuri osa nimellistehosta se on?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Energia $E = 14\,\text{GWh}$, aika $t = 8760\,\text{h}$ ja nimellisteho $P_\text{nim} = 5{,}0\,\text{MW}$. Kysytään keskiteho $P_\text{ka}$ ja sen osuus nimellistehosta.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Energia on teho kerrottuna ajalla, $E = P t$. Tuulivoimalan teho vaihtelee, joten vuosienergiasta saadaan keskiteho, jolla voimala olisi tuottanut saman energian tasaisesti.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} &E = P_\text{ka}\, t \\ &P_\text{ka} = \frac{E}{t} \end{aligned}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset.

    $14\,\text{GWh}$$= {14 \cdot 10^{6}}\,\text{kWh}$
    $5{,}0\,\text{MW}$$= 5{,}0 \cdot 1000\,\text{kW}$
    $= 5000\,\text{kW}$

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. $$\begin{aligned} P_\text{ka} &= E : t \\ &= 14 \cdot 10^{6}\,\text{kWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 1598\,\text{kW} \\ \text{osuus} &= P_\text{ka} : P_\text{nim} \\ &= 1598\,\text{kW} : 5000\,\text{kW} \\ &= 0{,}32 \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Keskiteho on

    $1598\,\text{kW}$$= 1{,}598 \cdot 1000\,\text{kW}$
    $\approx 1{,}6\,\text{MW}$

    eli $32\,\%$ nimellistehosta, kaksi merkitsevää numeroa kuten energiassa $14\,\text{GWh}$.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Jos voimala toimisi koko vuoden nimellisteholla, se tuottaisi

    $5000\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$
    $= 43\,800\,000\,\text{kWh}$
    $= 43{,}8 \cdot 10^{6}\,\text{kWh}$
    $= 43{,}8\,\text{GWh}$

    ja $14 : 43{,}8 = 0{,}32$. Osuus on alle yksi, koska tuuli ei puhalla aina.

    Valinnainen Etsi virhe
    Opiskelija laskee, mikä on voimalan keskiteho, kun vuosienergia on $14\,\text{GWh}$. Hän kirjoittaa $P = 14\,\text{GWh} \cdot 8760\,\text{h} \approx 123\,000\,\text{GW}$ ja ihmettelee, että tulos on valtava. Missä on virhe?
    Valinnainen Sovella uuteen tilanteeseen

    Olkiluoto 3:n teho on $1600\,\text{MW}$. Kuinka monta teravattituntia se tuottaisi vuodessa, jos se toimisi koko vuoden ($8760\,\text{h}$) täydellä teholla? Vastaa teravattitunteina.

    TWh
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Teho ja aika tunnetaan, joten energia saadaan kertomalla ne keskenään.

    Vihje 2: mikä yhteys

    Muuta teho kilowateiksi: $1600\,\text{MW} = 1600 \cdot 1000\,\text{kW}$. Tulo on silloin kilowattitunteina.

    Vihje 3: välivaihe

    $E = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$, ja lopuksi $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    teho $P = 1600\,\text{MW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$

    Kysytty

    vuosienergia $E$ teravattitunteina

    Periaate

    Teho on vakio, kun voimala toimii täydellä teholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla.

    Kaava

    $E = P t$

    Muunnokset

    $1600\,\text{MW}$$= 1600 \cdot 1000\,\text{kW}$
    $= 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$

    ja lopuksi $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.

    Sijoitus

    $E$$= 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$
    $= 14{,}016 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$
    $= 14{,}0\,\text{TWh}$

    Vastaus

    $14{,}0\,\text{TWh}$

    Kolme merkitsevää numeroa kuten tehossa $1600\,\text{MW}$.

    Järkevyys

    Tämä on yläraja: todellinen tuotanto on pienempi, koska laitos on välillä pois käytöstä. Suomen kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$, ja $14{,}0 : 79{,}9 \approx 18\,\%$, joten yksi laitos tuottaisi enimmillään lähes viidenneksen.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.

    1. Mikä ominaisuus tuulivoimalla on, ja miksi se ei yksin riitä pitämään sähköverkkoa käynnissä?
      Vastaus

      Tuulivoima on sääriippuvaista: teho vaihtelee tuulen mukaan eikä sitä voi lisätä tarpeen mukaan. Verkossa tuotannon pitää vastata kulutusta joka hetki, joten tarvitaan myös hyvin säädettävää tuotantoa, kuten vesivoimaa, ja tasaista perusvoimaa.

    1. Käsite

    Pakkasilta: kulutus kasvaa nopeasti, ja tuuli tyyntyy. Mikä voimala pystyy nostamaan tehoaan nopeimmin ja siksi tasapainottamaan verkkoa?

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Nimellisteho ja tuotanto

    Tuulivoimalan nimellisteho on $5{,}0\,\text{MW}$. Mitä tämä luku kertoo voimalasta?

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    3. Ominaisuudet eivät sulje toisiaan pois

    Voimaloita kuvataan ominaisuuksilla: sääriippuvainen, hyvin säädettävä ja yleensä tasaisesti ajettava perusvoima. Mikä väite pitää paikkansa?

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    4. Laskutehtävä

    Tuulivoimalan keskiteho vuoden aikana on $1{,}0\,\text{MW}$. Kuinka paljon energiaa se tuottaa vuodessa ($8760\,\text{h}$)? Vastaa gigawattitunteina.

    GWh
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Energia on keskiteho kerrottuna ajalla.

    Vihje 2: mikä yhteys

    Muuta teho kilowateiksi:

    $1{,}0\,\text{MW}$$= 1{,}0 \cdot 1000\,\text{kW}$
    $= 1000\,\text{kW}$
    Vihje 3: välivaihe

    $E = 1000\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$, ja $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    keskiteho $P = 1{,}0\,\text{MW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$

    Kysytty

    vuosienergia $E$ gigawattitunteina

    Periaate

    Keskiteho on teho, jolla voimala tuottaisi saman energian tasaisesti, joten $E = P t$.

    Kaava

    $E = P t$

    Muunnokset

    $1{,}0\,\text{MW}$$= 1{,}0 \cdot 1000\,\text{kW}$
    $= 1000\,\text{kW}$

    ja lopuksi $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$.

    Sijoitus

    $E$$= 1000\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$
    $= 8\,760\,000\,\text{kWh}$
    $= 8{,}76 \cdot 10^{6}\,\text{kWh}$
    $= 8{,}76\,\text{GWh}$

    Vastaus

    $8{,}8\,\text{GWh}$

    Kaksi merkitsevää numeroa kuten keskitehossa $1{,}0\,\text{MW}$.

    Järkevyys

    Arvio:

    $1\,\text{MW} \cdot 9000\,\text{h}$$= 9000\,\text{MWh}$
    $= 9 \cdot 1000\,\text{MWh}$
    $= 9\,\text{GWh}$

    Yhden voimalan vuosienergia on gigawattitunteja, ei teravattitunteja, mikä sopii yhden voimalan kokoon.

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    5. Selitä ja vertaile

    Vertaile ydinvoimaa ja tuulivoimaa vähintään kolmella kriteerillä (esimerkiksi teho, säädettävyys, varastoitavuus, ympäristö). Kumpi sopii perusvoimaksi ja miksi?

    Kertaa luvun käsitteet

    Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti siirtyy kertauspakkaasi.

    Energiantuotanto
    Luonnossa olevan energian muuntamista ihmisille käyttökelpoiseen muotoon, kuten sähköksi tai lämmöksi.
    Voimalaitos
    Tuotantolaitos, jossa energialähteen energiaa muunnetaan sähköksi, lämmöksi tai molemmiksi.
    Generaattori
    Laite, joka muuntaa pyörimisliikkeen energiaa sähköenergiaksi.
    Turbiini
    Virtaava vesi, ilma tai höyry saa tämän laitteen pyörimään ja käyttämään generaattoria.
    Lämpövoimalaitos
    Lämpöenergiaa käytetään höyryn tuottamiseen, joka pyörittää turbiinia ja generaattoria.
    Lauhdutin
    Jäähdyttää turbiinista tulevan höyryn takaisin vedeksi ja siirtää samalla lämpöä ympäristöön.
    Yhteistuotanto
    Samassa laitoksessa tuotetaan sekä sähköä että hyödynnettävää lämpöä, jolloin hyötysuhde paranee.
    Kaukolämpö
    Keskitetysti tuotettua lämpöenergiaa siirretään kuuman veden avulla rakennusten lämmitykseen.
    Lauhdevoima
    Sähköntuotantoa, jossa turbiinin jälkeen jäävää lämpöä ei yleensä hyödynnetä kaukolämpönä.
    Aurinkovoima
    Auringon säteilyenergiaa muunnetaan esimerkiksi aurinkopaneelissa suoraan sähköenergiaksi.
    Tuulivoima
    Ilman liike-energia pyörittää turbiinia ja generaattoria, joka tuottaa sähköä.
    Vesivoima
    Veden potentiaali- ja liike-energiaa muunnetaan turbiinin ja generaattorin avulla sähköksi.
    Bioenergia
    Eloperäiseen aineeseen sitoutunutta kemiallista energiaa hyödynnetään esimerkiksi polttamalla.
    Fossiiliset polttoaineet
    Kivihiili, öljy ja maakaasu ovat uusiutumattomia polttoaineita, joiden käyttö lisää hiilidioksidipäästöjä.
    Ydinvoima
    Ydinreaktioissa vapautuvaa energiaa käytetään veden höyrystämiseen ja edelleen sähköntuotantoon.
    Maalämpö
    Maaperään tai kallioon varastoitunutta lämpöenergiaa siirretään rakennusten lämmitykseen.
    Geoterminen energia
    Maan sisäisestä lämmöstä peräisin olevaa energiaa hyödynnetään lämmön- tai sähköntuotannossa.

    Kaikki moduulin kortit →

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 8 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 6-1Ydintehtävä

      Tuulivoimalan keskiteho on viikon ($168\,\text{h}$) aikana $2{,}5\,\text{MW}$. Kuinka paljon sähköä se tuottaa viikossa? Anna vastaus megawattitunteina.

      MWh
      Vastaus

      $420\,\text{MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      keskiteho $P = 2{,}5\,\text{MW}$, aika $t = 168\,\text{h}$

      Kysytty

      viikossa tuotettu energia $E$ megawattitunteina

      Periaate

      Keskiteho on teho, jolla voimala tuottaisi saman energian tasaisesti koko ajan, joten energia on keskiteho kerrottuna ajalla.

      Kaava

      $E = P t$

      Muunnokset

      Ei tarvita: teho on megawatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan megawattitunteina.

      Sijoitus

      $E$$= 2{,}5\,\text{MW} \cdot 168\,\text{h}$
      $= 420\,\text{MWh}$

      Vastaus

      $420\,\text{MWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $2{,}5\,\text{MW}$.

      Järkevyys

      Arvio: $2{,}5\,\text{MW} \cdot 170\,\text{h} \approx 425\,\text{MWh}$. Viikko on noin $1 : 52$ vuodesta, joten vuodessa voimala tuottaisi samalla keskiteholla noin $52 \cdot 420\,\text{MWh} \approx 22\,000\,\text{MWh}$ eli kymmeniä gigawattitunteja, mikä sopii yhden tuulivoimalan kokoon.

    2. Tehtävä 6-2Ydintehtävä

      Vesivoimalaitos toimii $8{,}0\,\text{h}$ ajan teholla $120\,\text{MW}$, kun sähkön kulutus on illalla suuri. Kuinka paljon energiaa laitos tuottaa tänä aikana? Anna vastaus megawattitunteina.

      MWh
      Vastaus

      $960\,\text{MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      teho $P = 120\,\text{MW}$, aika $t = 8{,}0\,\text{h}$

      Kysytty

      tuotettu energia $E$ megawattitunteina

      Periaate

      Voimala toimii vakioteholla, joten energia on teho kerrottuna toiminta-ajalla.

      Kaava

      $E = P t$

      Muunnokset

      Ei tarvita: teho on megawatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan megawattitunteina.

      Sijoitus

      $E$$= 120\,\text{MW} \cdot 8{,}0\,\text{h}$
      $= 960\,\text{MWh}$

      Vastaus

      $960\,\text{MWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten ajassa $8{,}0\,\text{h}$ ja tehossa $120\,\text{MW}$.

      Järkevyys

      Kahdeksan tuntia on kolmasosa vuorokaudesta, joten energia on kolmasosa vuorokauden energiasta $120\,\text{MW} \cdot 24\,\text{h} = 2880\,\text{MWh}$, ja $2880 : 3 = 960$.

    3. Tehtävä 6-3

      Olkiluoto 3 -ydinvoimalan teho on $1{,}6\,\text{GW}$. Kuinka paljon energiaa laitos tuottaa vuorokaudessa, kun se toimii koko ajan tällä teholla? Anna vastaus gigawattitunteina.

      GWh
      Vastaus

      $38\,\text{GWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$, aika $t = 24\,\text{h}$

      Kysytty

      vuorokaudessa tuotettu energia $E$ gigawattitunteina

      Periaate

      Laitos toimii koko ajan samalla teholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla.

      Kaava

      $E = P t$

      Muunnokset

      Ei tarvita: teho on gigawatteina ja aika tunteina, joten tulo on gigawattitunteina.

      Sijoitus

      $E$$= 1{,}6\,\text{GW} \cdot 24\,\text{h}$
      $= 38{,}4\,\text{GWh}$

      Vastaus

      $38\,\text{GWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.

      Järkevyys

      Arvio: $1{,}6 \cdot 25 = 40$, joten $38\,\text{GWh}$ on oikeaa suuruusluokkaa. Kun yksi voimala tuottaa vuorokaudessa $38\,\text{GWh}$, vuodessa se tuottaa yli $10\,\text{TWh}$.

    4. Tehtävä 6-4

      Kuvan pylväskaaviossa on Suomen sähköntuotanto vuonna 2024 energialähteittäin (Tilastokeskus). Kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$. Lue kuvasta sääriippuvaisten tuotantotapojen, tuulivoiman ja aurinkosähkön, tuotanto. Kuinka monta prosenttia sähköstä ne tuottivat yhteensä?

      $E\ (\text{TWh})$
      $\text{ydinvoima}$
      $31$
      $\text{tuulivoima}$
      $20{,}2$
      $\text{vesivoima}$
      $14{,}1$
      $\text{bioperäiset}$
      $9{,}5$
      $\text{fossiiliset}$
      $3{,}4$
      $\text{aurinko}$
      $0{,}9$
      $10$
      $20$
      $30$
      $0$
      %
      Vastaus

      $26{,}4\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kokonaistuotanto $E_\text{yht} = 79{,}9\,\text{TWh}$; kuvasta luetaan tuulivoiman ja aurinkosähkön tuotanto

      Kysytty

      tuulivoiman ja aurinkosähkön yhteinen osuus sähköntuotannosta prosentteina

      Periaate

      Tuuli- ja aurinkovoiman teho riippuu säästä, joten ne ovat sääriippuvaisia tuotantotapoja. Niiden yhteinen tuotanto on kahden pylvään summa, ja osuus saadaan jakamalla se kokonaistuotannolla.

      Kuvaajan lukeminen

      Tuulivoiman pylvään päässä on luku $20{,}2$ ja aurinkosähkön lyhyen pylvään päässä $0{,}9$. Vaaka-akselin yksikkö on $\text{TWh}$, joten $E_\text{tuuli} = 20{,}2\,\text{TWh}$ ja $E_\text{aurinko} = 0{,}9\,\text{TWh}$.

      Kaava

      $\text{osuus}$$= \dfrac{E_\text{tuuli} + E_\text{aurinko}}{E_\text{yht}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: kaikki energiat ovat teravattitunteina, joten yksikkö supistuu. Prosentteina $1 = 100\,\%$.

      Sijoitus

      $\text{osuus}$$= \dfrac{20{,}2\,\text{TWh} + 0{,}9\,\text{TWh}}{79{,}9\,\text{TWh}}$
      $= \dfrac{21{,}1\,\text{TWh}}{79{,}9\,\text{TWh}}$
      $= 0{,}2641$
      $= 26{,}41\,\%$

      Vastaus

      $26{,}4\,\%$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten energioissa $21{,}1\,\text{TWh}$ ja $79{,}9\,\text{TWh}$.

      Järkevyys

      $21 : 80 \approx 0{,}26$, eli noin neljäsosa. Lähes koko osuus on tuulivoimaa, koska aurinkosähkön pylväs on hyvin lyhyt. Loput noin kolme neljäsosaa tuotettiin ydin-, vesi- ja polttoainevoimalla.

    5. Tehtävä 6-5

      Omakotitalon aurinkopaneelien teho on kesäpäivän keskellä $4{,}0\,\text{kW}$. Kuinka paljon sähköä paneelit tuottavat $3{,}5\,\text{h}$:ssa, kun teho pysyy samana? Anna vastaus kilowattitunteina.

      kWh
      Vastaus

      $14\,\text{kWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      teho $P = 4{,}0\,\text{kW}$, aika $t = 3{,}5\,\text{h}$

      Kysytty

      tuotettu energia $E$ kilowattitunteina

      Periaate

      Paneelien teho pysyy samana koko ajan, joten energia on teho kerrottuna ajalla.

      Kaava

      $E = P t$

      Muunnokset

      Ei tarvita: teho on kilowatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan kilowattitunteina.

      Sijoitus

      $E$$= 4{,}0\,\text{kW} \cdot 3{,}5\,\text{h}$
      $= 14\,\text{kWh}$

      Vastaus

      $14\,\text{kWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4{,}0\,\text{kW}$ ja ajassa $3{,}5\,\text{h}$.

      Järkevyys

      Arvio: $4\,\text{kW} \cdot 4\,\text{h} = 16\,\text{kWh}$, ja aika on hieman alle neljä tuntia, joten hieman pienempi $14\,\text{kWh}$ sopii. Se on suunnilleen omakotitalon yhden päivän sähkönkulutus ilman sähkölämmitystä.

    6. Tehtävä 6-6

      Mikä seuraavista energialähteistä on uusiutuva?

      Valitse vaihtoehto.
      Vastaus

      Tuuli

      Näytä ratkaisu

      Kysytty

      mikä listatuista energialähteistä on uusiutuva

      Periaate

      Uusiutuva energialähde ei lopu käytettäessä, koska Aurinko ja veden kiertokulku täydentävät sitä jatkuvasti. Uusiutumaton lähde on syntynyt hyvin pitkän ajan kuluessa, eikä sitä synny lisää samaa tahtia kuin sitä käytetään.

      Mallivastaus

      Tuuli. Aurinko pitää ilmakehän liikkeessä jatkuvasti, joten tuulen energia ei lopu käytettäessä. Uraani, kivihiili ja maakaasu ovat uusiutumattomia: kivihiili ja maakaasu ovat fossiilisia polttoaineita, jotka ovat syntyneet miljoonien vuosien kuluessa, ja uraania on rajallinen määrä. Tuuli on uusiutuva mutta sääriippuvainen, joten uusiutuva ei tarkoita aina saatavilla olevaa.

    7. Tehtävä 6-7

      Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen on oltava yhtä suuret joka hetki. Mitä säätövoimalla tarkoitetaan?

      Valitse vaihtoehto.
      Vastaus

      Voimalaitos, jonka tehoa voi muuttaa nopeasti, kuten vesivoimala.

      Näytä ratkaisu

      Kysytty

      mitä säätövoimalla tarkoitetaan

      Periaate

      Sähköverkossa tuotannon on oltava joka hetki yhtä suuri kuin kulutuksen. Säätövoima on tuotantoa, jonka tehoa voi nostaa ja laskea tarpeen mukaan. Perusvoima tuottaa tasaisesti, ja sääriippuvaisen tuotannon teho vaihtelee ilman, että sitä voi päättää.

      Mallivastaus

      Säätövoimaa on voimalaitos, jonka tehoa voi muuttaa nopeasti kulutuksen mukaan, kuten vesivoimala. Tasaisesti koko vuoden tuottava ydinvoimala on perusvoimaa, ei säätövoimaa. Tuulivoimalan teho vaihtelee sään mukaan, mutta sitä ei voi säätää tarpeen mukaan, joten se on sääriippuvaista tuotantoa. Siksi tuulivoiman rinnalle tarvitaan säätövoimaa.

    8. Tehtävä 6-8

      Esimerkkinä olevan tuulivoimalan nimellisteho on $4{,}0\,\text{MW}$, ja se tuottaa vuodessa $11\,\text{GWh}$ sähköä. Kuinka monta tuntia voimalan pitäisi toimia nimellisteholla tuottaakseen saman energian? Anna vastaus tunteina.

      h
      Vastaus

      $2800\,\text{h}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      nimellisteho $P_\text{nim} = 4{,}0\,\text{MW}$, vuosienergia $E = 11\,\text{GWh}$

      Kysytty

      aika $t$ tunteina, jonka voimalan pitäisi toimia nimellisteholla saman energian tuottamiseksi

      Periaate

      Nimellisteholla toimiessaan voimala tuottaa energian $E = P_\text{nim}\, t$. Kun tämä on yhtä suuri kuin todellinen vuosienergia, aika saadaan jakamalla energia nimellisteholla.

      Kaava

      $E = P_\text{nim}\, t$, josta $t = \dfrac{E}{P_\text{nim}}$

      Muunnokset

      $11\,\text{GWh}$$= 11 \cdot 1000\,\text{MWh}$
      $= 11\,000\,\text{MWh}$

      Sijoitus

      $t$$= 11\,000\,\text{MWh} : 4{,}0\,\text{MW}$
      $= 2750\,\text{h}$

      Vastaus

      $2800\,\text{h}$

      Eli $2{,}8 \cdot 10^{3}\,\text{h}$ (laskettu arvo $2750\,\text{h}$ pyöristettynä), kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4{,}0\,\text{MW}$.

      Järkevyys

      Nimellisteholla koko vuoden voimala tuottaisi

      $4{,}0\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$
      $= 35\,040\,\text{MWh}$
      $\approx 35\,\text{GWh}$

      ja $11 : 35 \approx 0{,}31$. Aika $2750\,\text{h}$ on noin $31\,\%$ vuoden $8760$ tunnista, mikä sopii tuulivoimalle, joka ei tuota nimellisteholla koko ajan.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 7 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 6-9Ydintehtävä

      Esimerkkinä olevan tuulipuiston nimellisteho on $25\,\text{MW}$, ja sen keskiteho vuoden aikana on $32\,\%$ nimellistehosta. Kuinka paljon sähköä puisto tuottaa vuodessa, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$? Anna vastaus gigawattitunteina.

      GWh
      Vastaus

      $70\,\text{GWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      nimellisteho $P_\text{nim} = 25\,\text{MW}$, keskiteho $32\,\%$ nimellistehosta, aika $t = 8760\,\text{h}$

      Kysytty

      vuodessa tuotettu energia $E$ gigawattitunteina

      Periaate

      Tuulipuiston teho vaihtelee, mutta vuosienergia on sama kuin jos puisto toimisi koko vuoden keskiteholla. Keskiteho on annettu osuus nimellistehosta, ja energia on keskiteho kerrottuna ajalla.

      Kaava

      $P_\text{ka} = 0{,}32 \cdot P_\text{nim}$ ja $E = P_\text{ka}\, t$

      Muunnokset

      $32\,\% = 0{,}32$. Lopuksi megawattitunnit gigawattitunneiksi:

      $70\,080\,\text{MWh}$$= 70{,}08 \cdot 1000\,\text{MWh}$
      $= 70{,}08\,\text{GWh}$

      Sijoitus

      $P_\text{ka}$$= 0{,}32 \cdot 25\,\text{MW}$
      $= 8{,}0\,\text{MW}$
      $E$$= 8{,}0\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$
      $= 70\,080\,\text{MWh}$
      $= 70{,}08\,\text{GWh}$

      Vastaus

      $70\,\text{GWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten nimellistehossa $25\,\text{MW}$ ja osuudessa $32\,\%$.

      Järkevyys

      Täydellä teholla puisto tuottaisi

      $25\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 219\,000\,\text{MWh}$
      $\approx 220\,\text{GWh}$

      ja noin kolmannes siitä on noin $70\,\text{GWh}$. Tulos on pienempi kuin nimellistehon mukainen energia, koska tuuli vaihtelee.

    2. Tehtävä 6-10Ydintehtävä

      Suomen vesivoima tuotti vuonna 2024 noin $14\,\text{TWh}$ sähköä (Tilastokeskus). Kuinka monta tuntia Olkiluoto 3 ($1{,}6\,\text{GW}$) joutuisi toimimaan täydellä teholla tuottaakseen saman energian? Anna vastaus tunteina.

      h
      Vastaus

      $8800\,\text{h}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      energia $E = 14\,\text{TWh}$, teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$

      Kysytty

      aika $t$ tunteina

      Periaate

      Laitos tuottaa vakioteholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla. Aika saadaan jakamalla energia teholla.

      Kaava

      $E = P t$, josta $t = \dfrac{E}{P}$

      Muunnokset

      $14\,\text{TWh} = 14 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$ ja $1{,}6\,\text{GW} = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$.

      Sijoitus

      $t$$= 14 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : (1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW})$
      $= 8750\,\text{h}$

      Vastaus

      $8800\,\text{h}$

      Eli $8{,}8 \cdot 10^{3}\,\text{h}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.

      Järkevyys

      Vuodessa on $8760\,\text{h}$, joten tulos on lähes koko vuosi: yksi suuri ydinvoimala tuottaisi täydellä teholla koko Suomen vesivoiman vuosienergian.

    3. Tehtävä 6-11

      Ydinvoimalat tuottivat vuonna 2024 noin $31\,\text{TWh}$ sähköä. Esimerkkinä oleva tuulivoimala tuottaa vuodessa $12\,\text{GWh}$. Kuinka monta tällaista tuulivoimalaa tarvittaisiin tuottamaan sama vuosienergia kuin ydinvoimalat tuottivat?

      kpl
      Vastaus

      $2600$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      ydinvoiman energia $31\,\text{TWh}$, yhden tuulivoimalan vuosienergia $12\,\text{GWh}$

      Kysytty

      tuulivoimaloiden lukumäärä $N$

      Periaate

      Yhteinen energia on voimaloiden lukumäärä kertaa yhden voimalan energia, joten lukumäärä saadaan jakamalla ydinvoiman energia yhden tuulivoimalan energialla.

      Kaava

      $E_\text{ydin} = N E_\text{tuuli}$, josta

      $N$$= \dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$

      Muunnokset

      $31\,\text{TWh} = 31 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$ ja $12\,\text{GWh} = 12 \cdot 10^{6}\,\text{kWh}$.

      Sijoitus

      $N$$= 31 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : (12 \cdot 10^{6}\,\text{kWh})$
      $= 2583$

      Vastaus

      $2600$

      Tuulivoimalaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoimalan energiassa $12\,\text{GWh}$.

      Järkevyys

      Arvio: $30\,000\,\text{GWh} : 12\,\text{GWh} = 2500$. Lukumäärä on tuhansia, koska yksi tuulivoimala tuottaa vuodessa vain noin $0{,}012\,\text{TWh}$, mutta ydinvoima kolmekymmentä teravattituntia.

    4. Tehtävä 6-12

      Olkiluoto 3 ($1{,}6\,\text{GW}$) toimii koko vuoden ($8760\,\text{h}$) täydellä teholla. Esimerkkinä oleva sähkölämmittämätön kotitalous kuluttaa vuodessa $5000\,\text{kWh}$. Kuinka monen kotitalouden vuosikulutuksen laitos kattaisi? Anna vastaus miljoonina kotitalouksina.

      milj.
      Vastaus

      $2{,}8$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$, yhden kotitalouden kulutus $5000\,\text{kWh}$

      Kysytty

      kotitalouksien lukumäärä miljoonina

      Periaate

      Ensin lasketaan laitoksen vuosienergia kaavalla $E = P t$, koska teho on vakio. Sitten energia jaetaan yhden kotitalouden kulutuksella.

      Kaava

      $N = \dfrac{P t}{E_\text{koti}}$

      Muunnokset

      $1{,}6\,\text{GW} = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$, jolloin tulo kilowatin ja tunnin kanssa on kilowattitunteina.

      Sijoitus

      $N$$= 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h} : 5000\,\text{kWh}$
      $= 14\,016\,000\,000\,\text{kWh} : 5000\,\text{kWh}$
      $= 2\,803\,200$

      Vastaus

      $2{,}8$

      Miljoonaa kotitaloutta, kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.

      Järkevyys

      Tulos on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kotitalouksien lukumäärä (noin $2{,}86$ miljoonaa vuonna 2024, Tilastokeskus). Yksi laitos ei silti kata maan sähköä, koska teollisuus ja palvelut käyttävät suuren osan siitä.

    5. Tehtävä 6-13

      Taulukossa on esimerkkilukuina (esimerkkiaineisto, ei oikean maan tilasto) maan sähköntuotanto lähteittäin kahtena vuonna, joiden välillä on kymmenen vuotta. Laske tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta kummallekin vuodelle ja osuuden muutos. Anna vastaus muutoksena prosenttiyksikköinä.

      Minkä tuotantotavan energia väheni eniten, ja mitä tämä kertoo tuotantorakenteen muutoksesta?

      Esimerkkimaan sähköntuotanto lähteittäin
      Tuotantotapa$E_{1}\,(\text{TWh})$$E_{2}\,(\text{TWh})$
      Ydinvoima22,032,0
      Vesivoima16,014,0
      Tuulivoima1,520,0
      Polttoaineita käyttävä lämpövoima28,514,0
      prosenttiyksikköä
      Vastaus

      $23$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tuulivoima $E_1 = 1{,}5\,\text{TWh}$ ja $E_2 = 20{,}0\,\text{TWh}$; muut taulukon energiat ensimmäisenä ja toisena vuonna

      Kysytty

      tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta kummallekin vuodelle ja osuuden muutos prosenttiyksikköinä; eniten vähentynyt tuotantotapa

      Periaate

      Osuus on lähteen energia jaettuna kokonaisenergialla, joten ensin lasketaan kokonaistuotanto yhteenlaskulla. Osuuksien muutos on toisen vuoden osuus miinus ensimmäisen vuoden osuus.

      Kaava

      $o$$= \dfrac{E_\text{tuuli}}{E_\text{yht}}$

      $\Delta o = o_2 - o_1$

      Muunnokset

      Ei tarvita: kaikki energiat ovat teravattitunteina. Osuus muutetaan prosenteiksi kertomalla sadalla.

      Sijoitus

      Kokonaistuotanto on ensimmäisenä vuonna $22{,}0 + 16{,}0 + 1{,}5 + 28{,}5 = 68{,}0\,\text{TWh}$ ja toisena $32{,}0 + 14{,}0 + 20{,}0 + 14{,}0 = 80{,}0\,\text{TWh}$. Tuulivoiman osuudet ovat

      $o_1$$= 1{,}5 : 68{,}0$
      $= 0{,}0221$
      $= 2{,}2\,\%$
      $o_2$$= 20{,}0 : 80{,}0$
      $= 0{,}250$
      $= 25\,\%$

      Muutos on

      $\Delta o$$= 25{,}0\,\% - 2{,}2\,\%$
      $= 22{,}8$

      prosenttiyksikköä.

      Vastaus

      Tuulivoiman osuus kasvoi $23$ prosenttiyksikköä (laskettu arvo $22{,}8$; $2{,}2\,\%$:sta $25\,\%$:iin), kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman energiassa $1{,}5\,\text{TWh}$. Eniten väheni polttoaineita käyttävä lämpövoima: $28{,}5\,\text{TWh} - 14{,}0\,\text{TWh} = 14{,}5\,\text{TWh}$. Tuotantorakenne siirtyi polttoaineista tuuleen ja ydinvoimaan, joten päästöjä aiheuttavan tuotannon osuus pieneni. Samalla sääriippuvaisen tuotannon osuus kasvoi, joten säätövoiman tarve kasvoi.

      Järkevyys

      Osuuksien summa on oltava sata prosenttia: toisena vuonna

      $32{,}0 : 80{,}0 + 14{,}0 : 80{,}0 + 20{,}0 : 80{,}0 + 14{,}0 : 80{,}0$
      $= 0{,}40 + 0{,}175 + 0{,}25 + 0{,}175$
      $= 1{,}00$

      Tuulivoiman energia kasvoi $20{,}0 : 1{,}5 \approx 13$-kertaiseksi, joten osuuden kasvu kymmeniä prosenttiyksiköitä on uskottava.

    6. Tehtävä 6-14

      Taulukossa on esimerkkilukuina (esimerkkiaineisto) kolmen tuulipuiston nimellisteho ja vuoden aikana tuotettu energia. Oppilas sanoo: ”Puisto B tuottaa eniten sähköä, joten se hyödyntää nimellistehonsa parhaiten.”

      a) Laske jokaiselle puistolle, kuinka suuri osa nimellistehosta on keskimäärin käytössä, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$.

      b) Onko oppilas oikeassa? Mikä oppilaan päättelyssä on virhe? Vastaa laatikkoon parhaan puiston keskiteho prosentteina nimellistehosta.

      Kolmen tuulipuiston nimellisteho ja vuosituotanto
      Puisto$P_\text{nim}\,(\text{MW})$$E\,(\text{GWh})$
      A3084
      B60150
      C1235
      %
      Vastaus

      $33\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      puistot A $30\,\text{MW}$, $84\,\text{GWh}$; B $60\,\text{MW}$, $150\,\text{GWh}$; C $12\,\text{MW}$, $35\,\text{GWh}$; vuosi $8760\,\text{h}$

      Kysytty

      keskitehon osuus nimellistehosta jokaiselle puistolle, ja onko oppilaan väite oikein

      Periaate

      Keskiteho on vuosienergia jaettuna vuoden tuntimäärällä, $P_\text{ka} = E : t$. Sen osuus nimellistehosta kertoo nimellistehon hyödyntämisen. Vuosienergia riippuu myös nimellistehon suuruudesta, joten suurin vuosienergia ei kerro osuutta.

      Kaava

      $P_\text{ka} = \dfrac{E}{t}$ ja $o = \dfrac{P_\text{ka}}{P_\text{nim}}$

      Muunnokset

      $E_\text{A}$$= 84\,\text{GWh}$
      $= 84\,000\,\text{MWh}$

      $E_\text{B} = 150\,000\,\text{MWh}$ ja $E_\text{C} = 35\,000\,\text{MWh}$.

      Sijoitus

      $P_\text{ka} = E : t$ ja $o = P_\text{ka} : P_\text{nim}$

      $$\begin{aligned} P_\text{A} &= 84\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 9{,}6\,\text{MW} \\ o_\text{A} &= 9{,}6\,\text{MW} : 30\,\text{MW} = 0{,}32 \\ P_\text{B} &= 150\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 17{,}1\,\text{MW} \\ o_\text{B} &= 17{,}1\,\text{MW} : 60\,\text{MW} = 0{,}29 \\ P_\text{C} &= 35\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 4{,}0\,\text{MW} \\ o_\text{C} &= 4{,}0\,\text{MW} : 12\,\text{MW} = 0{,}33 \end{aligned}$$

      Vastaus

      Oppilas ei ole oikeassa. Puisto B tuottaa eniten energiaa, koska sen nimellisteho on suurin, mutta se hyödyntää nimellistehoaan huonoiten ($29\,\%$). Virhe on sekoittaa vuosienergia ja nimellistehon hyödyntäminen: energia kasvaa nimellistehon mukana, joten osuus on laskettava jakamalla keskiteho nimellisteholla. Paras on puisto C, jonka keskiteho on $33\,\%$ nimellistehosta, kaksi merkitsevää numeroa kuten nimellistehoissa.

      Järkevyys

      Jos puisto B toimisi koko vuoden nimellisteholla, se tuottaisi

      $60\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 525\,600\,\text{MWh}$
      $\approx 526\,\text{GWh}$

      ja $150 : 526 = 0{,}29$. Kaikki osuudet ovat alle yksi ja noin kolmasosan luokkaa, kuten tuulivoimalle on tyypillistä, koska tuuli vaihtelee.

    7. Tehtävä 6-15

      Taulukossa on esimerkkilukuina (esimerkkiaineisto) neljän tuotantotavan elinkaaripäästöt eli koko elinkaaren aikana syntyvä hiilidioksidimäärä tuotettua sähkön kilowattituntia kohti sekä voimalan käyttöikä. Esimerkkikaupunki käyttää sähköä $2{,}0\,\text{TWh}$ vuodessa.

      a) Kuinka monta miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa säästyisi elinkaaren päästöistä vuoden sähköntuotannolle kuuluvana osuutena, jos kaupungin sähkö tuotettaisiin kivihiilen sijasta tuulivoimalla? Käytä päästökertoimia ja muunna $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.

      b) Mikä tuotantotapa olisi päästöjen ja käyttöiän perusteella paras valinta? Mitä taulukko ei kerro, vaikka valinta pitäisi tehdä?

      Tuotantotapojen elinkaaripäästöt ja käyttöikä
      Tuotantotapa$m/E\,(\text{g/kWh})$Käyttöikä $(\text{a})$
      Kivihiili82040
      Aurinkosähkö4530
      Tuulivoima1225
      Ydinvoima1260
      milj. t
      Vastaus

      $1{,}6$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      päästökertoimet kivihiili $820\,\text{g/kWh}$ ja tuulivoima $12\,\text{g/kWh}$, kaupungin sähkö $E = 2{,}0\,\text{TWh}$ vuodessa

      Kysytty

      elinkaaren päästöistä vuoden sähköntuotannolle kuuluva säästyvä hiilidioksidimäärä miljoonina tonneina, kun kivihiili korvataan tuulivoimalla; paras valinta

      Periaate

      Päästö on päästökerroin kerrottuna tuotetulla energialla. Säästö on kivihiilen ja tuulivoiman päästöjen erotus, koska energia on molemmissa sama.

      Kaava

      $\Delta m = (k_\text{hiili} - k_\text{tuuli})\, E$

      Muunnokset

      $2{,}0\,\text{TWh} = 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$. Lopuksi grammat tonneiksi:

      $1{,}616 \cdot 10^{12}\,\text{g}$
      $= 1{,}616 \cdot 10^{12} : 10^{6}\,\text{t}$
      $= 1{,}616 \cdot 10^{6}\,\text{t}$

      Sijoitus

      $\Delta m$$= (820\,\text{g/kWh} - 12\,\text{g/kWh}) \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$
      $= 808\,\text{g/kWh} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$
      $= 1{,}616 \cdot 10^{12}\,\text{g}$
      $= 1{,}616 \cdot 10^{6}\,\text{t}$

      Vastaus

      Noin $1{,}6$ miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, kaksi merkitsevää numeroa kuten energiassa $2{,}0\,\text{TWh}$. Päästöjen ja käyttöiän perusteella paras valinta on ydinvoima: sen päästökerroin $12\,\text{g/kWh}$ on pienin (yhtä pieni kuin tuulivoimalla) ja käyttöikä $60\,\text{a}$ on pisin. Taulukko ei kerro tehon säädettävyyttä, kustannuksia, sääriippuvuutta, maankäyttöä eikä jätteitä, jotka kaikki vaikuttavat valintaan. Esimerkiksi tuulivoima ja aurinkosähkö ovat sääriippuvaisia ja tarvitsevat säätövoimaa.

      Järkevyys

      Kivihiilen päästöt ovat $820 : 12 \approx 68$ kertaa tuulivoiman päästöt, joten lähes koko kivihiilen päästö

      $820\,\text{g/kWh} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$
      $= 1{,}64 \cdot 10^{6}\,\text{t}$

      säästyy, ja $1{,}616 : 1{,}64 = 0{,}99$.

    Taso 3 · haastava 5 tehtävää

    Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.

    1. Tehtävä 6-16

      Esimerkkinä oleva pakkasilta: Suomen sähkön kulutus on $11\,\text{GW}$. Ydinvoimaloita toimii teholla $3{,}5\,\text{GW}$. Tuulivoimaloiden nimellisteho on yhteensä $9{,}0\,\text{GW}$, mutta tuuli on heikko ja ne tuottavat vain $4{,}0\,\%$ nimellistehostaan.

      Kuinka suuren tehon muiden voimalaitosten ja sähkön tuonnin on tuotettava? Anna vastaus gigawatteina.

      GW
      Vastaus

      $7{,}1\,\text{GW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kulutus $11\,\text{GW}$, ydinvoima $3{,}5\,\text{GW}$, tuulivoiman nimellisteho $9{,}0\,\text{GW}$ ja toteutunut teho $4{,}0\,\%$ siitä

      Kysytty

      muiden voimaloiden ja tuonnin tuotettava teho $P_\text{muut}$ gigawatteina

      Periaate

      Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen on oltava yhtä suuret joka hetki, joten puuttuva teho on kulutus miinus sääriippuvan ja tasaisen tuotannon teho.

      Kaava

      $P_\text{muut}$$= P_\text{kulutus} - P_\text{ydin} - 0{,}040 \cdot P_\text{tuuli,nim}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: kaikki tehot ovat gigawatteina. Prosentti on $4{,}0\,\% = 0{,}040$.

      Sijoitus

      $P_\text{muut}$$= 11\,\text{GW} - 3{,}5\,\text{GW} - 0{,}040 \cdot 9{,}0\,\text{GW}$
      $= 11\,\text{GW} - 3{,}5\,\text{GW} - 0{,}36\,\text{GW}$
      $= 7{,}14\,\text{GW}$

      Vastaus

      $7{,}1\,\text{GW}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman nimellistehossa $9{,}0\,\text{GW}$.

      Järkevyys

      Tuulivoima kattaa heikolla tuulella vain noin $0{,}36 : 11 \approx 3\,\%$ kulutuksesta, joten suurin osa puuttuvasta tehosta on tuotettava säädettävästi: vesivoimalla, polttoaineilla tai tuonnilla. Siksi sääriippuvainen tuotanto tarvitsee rinnalleen säädettävää.

    2. Tehtävä 6-17

      Esimerkkinä olevan tuulipuiston ja ydinvoimalan nimellisteho on sama, $600\,\text{MW}$. Tuulipuiston keskiteho on $33\,\%$ ja ydinvoimalan $90\,\%$ nimellistehosta. Kuinka monta kertaa suuremman energian ydinvoimala tuottaa vuodessa? Anna vastaus kertoimena.

      kertaa
      Vastaus

      $2{,}7$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      nimellisteho molemmilla $600\,\text{MW}$, tuulipuiston keskiteho $33\,\%$ ja ydinvoimalan $90\,\%$ nimellistehosta

      Kysytty

      vuosienergioiden suhde $E_\text{ydin} : E_\text{tuuli}$

      Periaate

      Kummankin vuosienergia on keskiteho kertaa sama vuoden pituus, $E = P_\text{ka} t$. Nimellisteho ja aika ovat samat, joten suhde riippuu vain keskitehojen osuuksista.

      Kaava

      $\dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$$= \dfrac{0{,}90 \cdot 600\,\text{MW} \cdot t}{0{,}33 \cdot 600\,\text{MW} \cdot t}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: nimellisteho ja aika supistuvat pois.

      Sijoitus

      $\dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$$= 0{,}90 : 0{,}33$
      $= 2{,}727$

      Vastaus

      $2{,}7$

      Kertaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten osuuksissa $0{,}90$ ja $0{,}33$.

      Järkevyys

      Tarkistus vuosienergioilla: ydinvoima $0{,}90 \cdot 600\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} \approx 4{,}7\,\text{TWh}$ ja tuulipuisto $0{,}33 \cdot 600\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} \approx 1{,}7\,\text{TWh}$, ja $4{,}7 : 1{,}7 \approx 2{,}7$. Sama nimellisteho ei siis tarkoita samaa vuosienergiaa.

    3. Tehtävä 6-18

      Esimerkkinä oleva kunta ehdottaa aurinkopuistoa, joka korvaisi Olkiluoto 3:n ($1600\,\text{MW}$). Aurinkopuiston keskiteho vuoden aikana on $11\,\%$ ja Olkiluoto 3:n $90\,\%$ nimellistehosta.

      Kuinka suuri aurinkopuiston nimellistehon pitäisi olla, jotta se tuottaisi vuodessa yhtä paljon energiaa kuin Olkiluoto 3? Anna vastaus gigawatteina. Pohdi lisäksi, korvaisiko tällainen puisto Olkiluoto 3:n tammikuun iltana.

      GW
      Vastaus

      $13\,\text{GW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      Olkiluoto 3:n nimellisteho $P_\text{O} = 1600\,\text{MW}$ ja keskiteho $90\,\%$ siitä, aurinkopuiston keskiteho $11\,\%$ nimellistehosta, molemmille sama aika $t$ (vuosi)

      Kysytty

      aurinkopuiston nimellisteho $P_\text{a}$ gigawatteina, ja korvaisiko puisto Olkiluoto 3:n tammikuun iltana

      Periaate

      Vuosienergia on keskiteho kerrottuna ajalla, $E = P_\text{ka} t$, ja keskiteho on annettu osuus $o$ nimellistehosta. Aika on molemmilla sama vuosi, joten vuosienergiat ovat yhtä suuret, kun keskitehot ovat yhtä suuret.

      Kaava

      $o_\text{a} P_\text{a}\, t = o_\text{O} P_\text{O}\, t$, josta

      $P_\text{a}$$= \dfrac{o_\text{O} P_\text{O}}{o_\text{a}}$

      Muunnokset

      $o_\text{O} = 90\,\% = 0{,}90$ ja $o_\text{a} = 11\,\% = 0{,}11$. Lopuksi megawatit gigawateiksi:

      $13\,091\,\text{MW}$$= 13{,}091 \cdot 1000\,\text{MW}$
      $= 13{,}1\,\text{GW}$

      Sijoitus

      $P_\text{a}$$= 0{,}90 \cdot 1600\,\text{MW} : 0{,}11$
      $= 1440\,\text{MW} : 0{,}11$
      $= 13\,091\,\text{MW}$
      $= 13{,}1\,\text{GW}$

      Vastaus

      $13\,\text{GW}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten osuuksissa $11\,\%$ ja $90\,\%$.

      Järkevyys

      Arvio: $90 : 11 \approx 8$, joten nimellistehoa tarvitaan noin kahdeksan kertaa enemmän, $8 \cdot 1{,}6\,\text{GW} \approx 13\,\text{GW}$. Tammikuun iltana aurinko on laskenut, joten puisto ei tuota lainkaan, vaikka sen vuosienergia olisi sama kuin Olkiluoto 3:n. Silloin Olkiluoto 3:n tilalle tarvittaisiin säädettävää tuotantoa, kuten vesivoimaa ja polttoainevoimaloita, tai tuontisähköä ja energiavarastoja. Sama vuosienergia ei siis tarkoita, että voimala korvaa toisen joka hetki.

    4. Tehtävä 6-19

      Taulukossa on esimerkkilukuina (esimerkkiaineisto) viikon jokaisen päivän keskimääräinen tuulivoiman teho ja sähkön kulutus. Tuulivoimaloiden nimellisteho on yhteensä $9{,}0\,\text{GW}$. Ydinvoimalat tuottavat koko viikon tasaisesti $3{,}5\,\text{GW}$. Oletetaan, että muu tuotanto ja tuonti kattavat sen, minkä tuuli- ja ydinvoima jättävät kattamatta.

      a) Laske tuulivoiman viikossa tuottama energia gigawattitunteina ja tuulivoiman keskiteho prosentteina nimellistehosta.

      b) Laske jokaiselle päivälle teho, joka muiden voimalaitosten ja tuonnin on tuotettava. Vastaa laatikkoon suurin tällainen teho gigawatteina.

      c) Mitä tuulivoiman vaihtelu vaatii muulta sähköjärjestelmältä? Perustele taulukon luvuilla ja ota kantaa myös sunnuntaihin.

      Tuulivoiman teho ja sähkön kulutus viikon aikana
      Päivä$P_\text{tuuli}\,(\text{GW})$$P_\text{kulutus}\,(\text{GW})$
      Maanantai4,89,5
      Tiistai3,19,8
      Keskiviikko0,610,2
      Torstai0,410,6
      Perjantai1,910,1
      Lauantai4,28,7
      Sunnuntai5,48,4
      GW
      Vastaus

      $6{,}7\,\text{GW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tuulivoiman nimellisteho $P_\text{nim} = 9{,}0\,\text{GW}$, ydinvoima $P_\text{ydin} = 3{,}5\,\text{GW}$ koko viikon, päiväkohtaiset $P_\text{tuuli}$ ja $P_\text{kulutus}$ taulukosta, viikko $168\,\text{h}$

      Kysytty

      a) tuulivoiman viikon energia ja keskiteho osuutena nimellistehosta; b) muiden voimaloiden ja tuonnin päiväkohtainen teho, sen suurin arvo; c) mitä vaihtelu vaatii järjestelmältä

      Periaate

      Verkossa tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki, joten muiden on tuotettava kulutus miinus ydin- ja tuulivoima. Tuulivoiman viikon energia on päivien tehojen summa kerrottuna vuorokauden pituudella, koska teho on kunakin päivänä keskimäärin vakio.

      Kaava

      $E_\text{tuuli}$$= \left(\sum P_\text{tuuli}\right) \Delta t_\text{päivä}$
      $P_\text{ka}$$= \dfrac{E_\text{tuuli}}{\Delta t_\text{viikko}}$

      $P_\text{muut} = P_\text{kulutus} - P_\text{ydin} - P_\text{tuuli}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: tehot ovat gigawatteina ja energia lasketaan gigawattitunteina. Viikossa on $7 \cdot 24\,\text{h} = 168\,\text{h}$.

      Sijoitus

      a) Tuulivoiman päiväkohtaisten tehojen summa on $4{,}8 + 3{,}1 + 0{,}6 + 0{,}4 + 1{,}9 + 4{,}2 + 5{,}4 = 20{,}4\,\text{GW}$, joten

      $E_\text{tuuli}$$= (\Sigma P_\text{tuuli}) \cdot 24\,\text{h}$
      $= 20{,}4\,\text{GW} \cdot 24\,\text{h}$
      $= 489{,}6\,\text{GWh}$

      Keskiteho on

      $P_\text{ka}$$= 489{,}6\,\text{GWh} : 168\,\text{h}$
      $= 2{,}91\,\text{GW}$

      ja osuus nimellistehosta $2{,}91 : 9{,}0 = 0{,}32$ eli $32\,\%$.
      b) Muiden teho on $P_\text{muut} = P_\text{kulutus} - 3{,}5\,\text{GW} - P_\text{tuuli}$, gigawatteina:

      $$\begin{aligned} P_\text{ma} &= 9{,}5 - 3{,}5 - 4{,}8 = 1{,}2 \\ P_\text{ti} &= 9{,}8 - 3{,}5 - 3{,}1 = 3{,}2 \\ P_\text{ke} &= 10{,}2 - 3{,}5 - 0{,}6 = 6{,}1 \\ P_\text{to} &= 10{,}6 - 3{,}5 - 0{,}4 = 6{,}7 \\ P_\text{pe} &= 10{,}1 - 3{,}5 - 1{,}9 = 4{,}7 \\ P_\text{la} &= 8{,}7 - 3{,}5 - 4{,}2 = 1{,}0 \\ P_\text{su} &= 8{,}4 - 3{,}5 - 5{,}4 = -0{,}5 \end{aligned}$$

      Vastaus

      a) $490\,\text{GWh}$ ja $32\,\%$ nimellistehosta. b) Suurin tarve on torstaina, $6{,}7\,\text{GW}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman nimellistehossa $9{,}0\,\text{GW}$. c) Muun järjestelmän tehon on vaihdeltava suuresti: tarve oli $6{,}7\,\text{GW}$ torstaina ja vain $1{,}0\,\text{GW}$ lauantaina, eli arkipäivien ja lauantain välillä vaihtelu on $5{,}7\,\text{GW}$, ja sunnuntai mukaan lukien ($-0{,}5\,\text{GW}$) peräti $7{,}2\,\text{GW}$ muutamassa päivässä. Keskiviikosta torstaihin tuuli tuotti vain noin $0{,}4$–$0{,}6\,\text{GW}$, vaikka nimellisteho on $9{,}0\,\text{GW}$, joten nimellisteho ei takaa tuotantoa. Tarvitaan säädettävää tuotantoa (esimerkiksi vesivoimaa), tuontia tai energiavarastoja heikon tuulen päiviksi. Sunnuntaina tuotanto ylittää kulutuksen $0{,}5\,\text{GW}$:lla, joten ylimääräinen sähkö on vietävä, varastoitava tai tuotantoa on vähennettävä.

      Järkevyys

      Päiväkohtaisten kulutustehojen summa

      $9{,}5 + 9{,}8 + 10{,}2 + 10{,}6 + 10{,}1 + 8{,}7 + 8{,}4$
      $= 67{,}3\,\text{GW}$

      kertaa $24\,\text{h}$ on viikon kulutus $1615\,\text{GWh}$. Ydinvoima tuottaa $3{,}5\,\text{GW} \cdot 168\,\text{h} = 588\,\text{GWh}$ ja tuulivoima $489{,}6\,\text{GWh}$, joten muiden energia on $1615 - 588 - 490 = 537\,\text{GWh}$. Muiden päiväkohtaisten tehojen summa

      $\Sigma P_\text{muut}$$= 1{,}2 + 3{,}2 + 6{,}1 + 6{,}7 + 4{,}7 + 1{,}0 - 0{,}5$
      $= 22{,}4\,\text{GW}$

      kertaa $24\,\text{h}$ on $538\,\text{GWh}$, joten laskut täsmäävät. Tuulivoima kattaa viikon kulutuksesta vain $490 : 1615 = 0{,}30$ eli $30\,\%$ vaikka sen nimellisteho on lähes yhtä suuri kuin kulutus.

    5. Tehtävä 6-20

      Kunta vertailee kahta tapaa tuottaa sähköä. Taulukossa on esimerkkilukuina (esimerkkiaineisto, ei oikeiden hankkeiden tietoja) tuulipuiston ja ydinvoimalan tiedot. Oletetaan, että voimala tuottaa koko käyttöikänsä vuosittain yhtä paljon energiaa kuin ensimmäisenä vuonna, ja että kustannus on vain rakennuskustannus. Vuodessa on $8760\,\text{h}$.

      a) Laske kummankin voimalan vuosienergia megawattitunteina.

      b) Laske rakennuskustannus tuotettua megawattituntia kohti koko käyttöiän ajalta. Vastaa laatikkoon tuulipuiston arvo euroina megawattituntia kohti.

      c) Laske kummankin voimalan elinkaaren päästöistä vuoden tuotannolle kuuluva hiilidioksidimäärä tonneina, kun $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.

      d) Vertaa tuotantotapoja päästöjen, kustannuksen ja säädettävyyden perusteella ja anna perusteltu suositus.

      Tuulipuiston ja ydinvoimalan vertailu
      OminaisuusTuulipuistoYdinvoimala
      Nimellisteho $P_\text{nim}\,(\text{MW})$1001200
      Keskiteho, osuus nimellistehosta $(\%)$3390
      Rakennuskustannus $K\,(\text{milj. €})$1206000
      Käyttöikä $(\text{a})$2560
      Elinkaaripäästöt $m/E\,(\text{g/kWh})$1212
      Tehon säädettävyysSääriippuvainenTasainen
      €/MWh
      Vastaus

      $17\,\text{euroa/MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tuulipuisto $P_\text{nim} = 100\,\text{MW}$, keskiteho $33\,\%$, $K = 120$ milj. euroa, käyttöikä $25\,\text{a}$, $12\,\text{g/kWh}$; ydinvoimala $1200\,\text{MW}$, $90\,\%$, $K = 6000$ milj. euroa, $60\,\text{a}$, $12\,\text{g/kWh}$; vuosi $8760\,\text{h}$

      Kysytty

      a) vuosienergiat; b) rakennuskustannus tuotettua megawattituntia kohti, tuulipuisto laatikkoon; c) elinkaaren päästöistä vuoden tuotannolle kuuluva hiilidioksidimäärä; d) perusteltu vertailu

      Periaate

      Vuosienergia on keskiteho kerrottuna vuoden pituudella, ja keskiteho on osuus nimellistehosta. Energia koko käyttöiältä on vuosienergia kerrottuna käyttöiällä. Kustannus energiaa kohti on rakennuskustannus jaettuna käyttöiän energialla. Päästö on päästökerroin kerrottuna energialla.

      Kaava

      $E_\text{v} = o\, P_\text{nim}\, t$, $E_\text{kok} = E_\text{v} \cdot a$ ja $k = \dfrac{K}{E_\text{kok}}$

      Muunnokset

      $120\,\text{milj. euroa} = 120 \cdot 10^{6}\,\text{euroa}$ ja $6000\,\text{milj. euroa} = 6000 \cdot 10^{6}\,\text{euroa}$. Päästöissä $1\,\text{MWh} = 1000\,\text{kWh}$ ja $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.

      Sijoitus

      a) Tuulipuisto:

      $E_\text{v}$$= 0{,}33 \cdot 100\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$
      $= 289\,080\,\text{MWh}$

      Ydinvoimala:

      $E_\text{v}$$= 0{,}90 \cdot 1200\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$
      $= 9\,460\,800\,\text{MWh}$

      b) Tuulipuisto:

      $E_\text{kok}$$= 289\,080\,\text{MWh} \cdot 25$
      $= 7\,227\,000\,\text{MWh}$
      $k$$= 120 \cdot 10^{6}\,\text{euroa} : 7\,227\,000\,\text{MWh}$
      $= 16{,}6\,\text{euroa/MWh}$

      Ydinvoimala:

      $E_\text{kok}$$= 9\,460\,800\,\text{MWh} \cdot 60$
      $= 567\,648\,000\,\text{MWh}$
      $k$$= 6000 \cdot 10^{6}\,\text{euroa} : 567\,648\,000\,\text{MWh}$
      $= 10{,}6\,\text{euroa/MWh}$

      c) Tuulipuisto:

      $289\,080\,000\,\text{kWh} \cdot 12\,\text{g/kWh}$
      $= 3{,}469 \cdot 10^{9}\,\text{g}$
      $= 3469\,\text{t}$

      Ydinvoimala:

      $9\,460\,800\,000\,\text{kWh} \cdot 12\,\text{g/kWh}$
      $= 1{,}135 \cdot 10^{11}\,\text{g}$
      $= 113\,500\,\text{t}$

      Vastaus

      Tuulipuiston rakennuskustannus on $17\,\text{euroa/MWh}$ (laskettu arvo $16{,}6$; kaksi merkitsevää numeroa kuten osuudessa $33\,\%$) ja ydinvoimalan $11\,\text{euroa/MWh}$. Vuosienergiat ovat $2{,}9 \cdot 10^{5}\,\text{MWh}$ ja $9{,}5 \cdot 10^{6}\,\text{MWh}$, ja vuoden tuotannolle kuuluvat elinkaaripäästöt noin $3500\,\text{t}$ ja $114\,000\,\text{t}$. Päästöt energiaa kohti ovat samat ($12\,\text{g/kWh}$), joten ydinvoimalan suuret vuosipäästöt johtuvat vain suuresta tuotannosta. Rakennuskustannus energiaa kohti on tässä aineistossa ydinvoimalla pienempi, koska se tuottaa suuremmalla osuudella nimellistehosta ja kauemmin. Ydinvoima on tasaista perusvoimaa, mutta ei säädettävissä nopeasti, ja siihen liittyy ydinjäte. Tuulivoima on sääriippuvaista, joten se tarvitsee säätövoimaa tai varastoja rinnalleen. Perusteltu suositus on yhdistelmä: päästöjen perusteella kumpikin kelpaa, ja kustannuksen perusteella ydinvoima on edullisempi, mutta sääriippuvainen tuulivoima sopii täydentämään sitä, kun säätövoimaa on riittävästi. Suositus on kuitenkin vain tämän esimerkkiaineiston ja pelkän rakennuskustannuksen varassa.

      Järkevyys

      Ydinvoimala tuottaa vuodessa $9\,460\,800 : 289\,080 \approx 33$ kertaa enemmän kuin tuulipuisto, ja päästöt ovat $113\,500 : 3469 \approx 33$ kertaa suuremmat, mikä vastaa tuotannon suhdetta, koska päästökerroin on kummallakin sama $12\,\text{g/kWh}$. Täydellä teholla koko vuoden tuulipuisto tuottaisi $100\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} = 876\,000\,\text{MWh}$, ja $289\,080 : 876\,000 = 0{,}33$.

    Valokuvat

    • Summan tuulivoimapuisto. IA (Wikimedia Commons). lähde, CC0 1.0
    • Olkiluoto Nuclear Power Plant 2015-07-21 001. Hannu Huovila / TVO. lähde, CC BY 3.0