RuukkilabraLukion fysiikka
FY2 · Luku 6

Energiantuotantotavat ja niiden vertailu

Miksi Suomen sähköverkossa on yhtä aikaa ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja polttoainevoimaloita? Yksi voimalatyyppi voisi periaatteessa tuottaa kaiken sähkön.

Pohjatiedot

  • Teho kertoo energian siirtymisen nopeuden, $P = E : t$luku Teho
  • Polttoaineen energia lasketaan lämpöarvolla, $E = Hm$luku Polttoaineet ja lämpöarvo
  • Hyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa energiasta on hyödyllistäluku Hyötysuhde

Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 4.

Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen

Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.

Energiantuotanto
Luonnonvaran energian muuttaminen sähköksi tai lämmöksi voimalaitoksessa.
Uusiutuva energia
Energiaa luonnonvarasta, joka ei lopu käytössä, esimerkiksi vesi, tuuli tai auringonsäteily.
Ydinvoima
Sähkön tuottaminen uraanin ydinenergiasta. Ydinvoimala toimii yleensä tasaisesti lähes täydellä teholla.
Vesivoima
Sähkön tuottaminen putoavan veden liike-energiasta. Vesivoimalan tehoa voi muuttaa nopeasti.
Tuulivoima
Sähkön tuottaminen tuulen liike-energiasta. Tuotanto riippuu siitä, kuinka paljon tuulee.

Pohdinta

Pakkasaamuna kello kahdeksan Suomi herää. Lämmitys, teollisuus ja junat käyttävät sähköä enemmän kuin melkein koskaan. Tuulee heikosti, ja aurinko nousee vasta tunnin päästä. Silti valot palavat. Sähköä tulee ydinvoimaloista, vesivoimaloista ja polttoainevoimaloista. Vähän sähköä tulee myös tuulesta.

Miksi sähköverkko tarvitsee monta erilaista voimalaa? Miksi ei riitä yksi paras voimala?

Valinnainen Kertaa: teho ja energia
Laitteen teho on $2\,\text{kW}$ ja se on päällä $3\,\text{h}$. Kuinka paljon energiaa laite kuluttaa?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 1 kysymys

Ennuste: eniten sähköä

Mikä energialähde tuotti Suomessa eniten sähköä vuonna 2024?

Tutki

Suomen sähköntuotanto 2024

Tilastoaineisto · Tilastokeskus: Sähkön ja lämmön tuotanto 2024. Ydinvoiman ja bioperäisten polttoaineiden luvut on laskettu prosenttiosuuksista ja pyöristetty. Muut lähteet = kokonaistuotanto, josta on vähennetty muut rivit.

Taulukossa on Suomen sähköntuotanto vuonna 2024 energialähteittäin. Kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$. Siihen kuuluu myös pieniä muita lähteitä. Ne on koottu viimeiselle riville.

Lähde $E$ (TWh)
ydinvoima $31$
tuulivoima $20{,}2$
vesivoima $14{,}1$
bioperäiset polttoaineet $9{,}5$
fossiiliset polttoaineet ja turve $3{,}4$
aurinkosähkö $0{,}9$
muut lähteet $0{,}8$

Laske tuulivoiman keskiteho vuoden aikana, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$. Vastaa gigawatteina.

GW
Vihje 1: ohjaava kysymys

Keskiteho saadaan jakamalla energia ajalla: $P = E : t$.

Vihje 2: mikä yhteys

Muuta ensin teravattitunnit kilowattitunneiksi: $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.

Vihje 3: välivaihe

$P = 20{,}2 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : 8760\,\text{h}$, ja lopuksi $1\,\text{GW} = 10^{6}\,\text{kW}$.

Näytä ratkaisu

Annettu

energia $E = 20{,}2\,\text{TWh}$, aika $t = 8760\,\text{h}$

Kysytty

tuulivoiman keskiteho $P$ gigawatteina

Periaate

Keskiteho on teho, jolla tuotettaisiin sama energia tasaisesti koko vuoden ajan. Siksi $E = P t$.

Kaava

$E = P t$, josta $P = \dfrac{E}{t}$

Muunnokset

$20{,}2\,\text{TWh} = 20{,}2 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$, ja lopuksi kilowatit gigawateiksi: $10^{6}\,\text{kW} = 1\,\text{GW}$.

Sijoitus

$P$$= 20{,}2 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : 8760\,\text{h}$
$= 2\,305\,936\,\text{kW}$
$\approx 2{,}31 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$
$= 2{,}31\,\text{GW}$

Vastaus

$2{,}31\,\text{GW}$

Kolme merkitsevää numeroa kuten energiassa $20{,}2\,\text{TWh}$; vuoden tuntimäärä $8760\,\text{h}$ on tarkka luku.

Järkevyys

Arvio:

$20 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : 9000\,\text{h}$
$\approx 2{,}2 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$
$= 2{,}2\,\text{GW}$

Keskiteho on pienempi kuin tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho. Syy on se, että tuuli vaihtelee.

Yhden voimalan teho

Keksitty esimerkkiaineisto · Tyypillisiä, pyöristettyjä tehoja. Olkiluoto 3 on Suomen suurin voimalayksikkö.

Taulukossa on tyypillisiä yksittäisten voimalaitosten tehoja. Arvot ovat likimääräisiä ja pyöristettyjä.

Voimala Teho
omakotitalon aurinkopaneelit $5\,\text{kW}$
tuulivoimala $5\,\text{MW}$
suuri vesivoimalaitos $100\,\text{MW}$
Olkiluoto 3 $1600\,\text{MW}$

Kuinka monta $5{,}0\,\text{MW}$:n tuulivoimalaa tarvitaan, jotta niiden nimellisteho on yhtä suuri kuin Olkiluoto 3:n nimellisteho $1600\,\text{MW}$?

kpl
Vihje 1: ohjaava kysymys

Verrataan samaa suuretta, tehoa: kuinka monta kertaa $5{,}0\,\text{MW}$ mahtuu lukuun $1600\,\text{MW}$?

Vihje 2: mikä yhteys

Molemmat tehot ovat jo megawatteina, joten yksikkömuunnoksia ei tarvita.

Vihje 3: välivaihe

$N = 1600\,\text{MW} : 5{,}0\,\text{MW}$.

Näytä ratkaisu

Annettu

tuulivoimalan teho $P_\text{t} = 5{,}0\,\text{MW}$, Olkiluoto 3:n teho $P_\text{O} = 1600\,\text{MW}$

Kysytty

tuulivoimaloiden lukumäärä $N$

Periaate

Nimellistehot lasketaan yhteen, joten $N$ voimalan yhteisteho on $N P_\text{t}$. Yhteistehon halutaan olevan yhtä suuri kuin Olkiluoto 3:n teho.

Kaava

$N P_\text{t} = P_\text{O}$, josta $N = \dfrac{P_\text{O}}{P_\text{t}}$

Muunnokset

Ei tarvita: molemmat tehot ovat megawatteina, joten yksikkö supistuu.

Sijoitus

$N$$= 1600\,\text{MW} : 5{,}0\,\text{MW}$
$= 320$

Vastaus

$320$

Tuulivoimalaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoimalan tehossa $5{,}0\,\text{MW}$.

Järkevyys

Arvio: $1600 : 5 = 320$. Saman vuosienergian tuottamiseen tarvittaisiin paljon enemmän tuulivoimaloita. Tuulivoimalan keskiteho on vain osa sen nimellistehosta, mutta Olkiluoto 3 käy lähes koko ajan lähellä nimellistehoaan.

Tuuli ja ydinvoima viikon aikana

Keksitty esimerkkiaineisto · Keksitty, pyöristetty esimerkkiviikko. Suuruusluokat vastaavat Suomen talvea. Tuulivoiman nimellisteho: Suomen Tuulivoimayhdistys 2024.

Taulukossa on esimerkkiviikko tammikuussa. Siinä on kulutuksen, ydinvoiman ja tuulivoiman teho vuorokauden keskiarvona gigawatteina. Suomen tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho oli vuoden 2024 lopussa noin $8\,\text{GW}$.

Päivä Kulutus $(\text{GW})$ Ydin $(\text{GW})$ Tuuli $(\text{GW})$
ma $11{,}3$ $4{,}3$ $6{,}4$
ti $11{,}9$ $4{,}3$ $5{,}1$
ke $12{,}6$ $4{,}3$ $2{,}2$
to $13{,}1$ $4{,}3$ $0{,}4$
pe $12{,}7$ $4{,}3$ $1{,}1$
la $11{,}4$ $4{,}3$ $3{,}6$
su $10{,}8$ $4{,}3$ $5{,}8$

Loput kulutuksesta tuotetaan muilla tavoilla: vesivoimalla, polttoainevoimaloilla ja tuontisähköllä. Kuinka suuri teho piti torstaina tuottaa näillä muilla tavoilla? Vastaa gigawatteina.

GW
Vihje 1: ohjaava kysymys

Tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki. Kaikkien lähteiden tehojen summa on yhtä suuri kuin kulutus.

Vihje 2: mikä yhteys

Muiden lähteiden teho on se osa kulutuksesta, jota ydinvoima ja tuulivoima eivät kata.

Vihje 3: välivaihe

$P_\text{m} = 13{,}1\,\text{GW} - 4{,}3\,\text{GW} - 0{,}4\,\text{GW}$.

Näytä ratkaisu

Annettu

torstain kulutus $P_\text{kul} = 13{,}1\,\text{GW}$, ydinvoiman teho $P_\text{y} = 4{,}3\,\text{GW}$ ja tuulivoiman teho $P_\text{t} = 0{,}4\,\text{GW}$ (taulukosta)

Kysytty

muiden tuotantotapojen teho $P_\text{m}$ gigawatteina

Periaate

Sähköä ei voi varastoida verkkoon, joten tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki. Kaikkien lähteiden tehojen summa on kulutuksen teho. Ydinvoima ja tuulivoima eivät tuota kaikkea tehoa. Loput on tuotettava muilla tavoilla.

Kaava

$P_\text{kul} = P_\text{y} + P_\text{t} + P_\text{m}$, josta $P_\text{m} = P_\text{kul} - P_\text{y} - P_\text{t}$

Muunnokset

Ei tarvita: kaikki tehot ovat gigawatteina.

Sijoitus

$P_\text{m}$$= 13{,}1\,\text{GW} - 4{,}3\,\text{GW} - 0{,}4\,\text{GW}$
$= 8{,}4\,\text{GW}$

Vastaus

$8{,}4\,\text{GW}$

Yhden desimaalin tarkkuudella kuten taulukon tehot. Erotus on yhtä tarkka kuin luvut, joista se lasketaan.

Järkevyys

Tulos on pienempi kuin kulutus, kuten pitääkin. Maanantaina sama lasku antaa vain $11{,}3\,\text{GW} - 4{,}3\,\text{GW} - 6{,}4\,\text{GW} = 0{,}6\,\text{GW}$, joten muiden voimaloiden piti torstaina nostaa tehoaan moninkertaiseksi. Syy on se, että tuuli tyyntyi.

Johtopäätös: miksi tarvitaan monta voimalatyyppiä?

Käytä taulukoita ja alun pakkasaamun tilannetta. Miksi Suomen sähköntuotannossa on monta energialähdettä? Miksi tuulivoiman nimellistehosta ei näe, kuinka paljon tuulivoima tuottaa?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Voimalaitos ei tee energiaa tyhjästä. Se muuttaa luonnonvaran energian sähköksi ja usein myös lämmöksi. Luonnonvara voi olla putoava vesi, tuuli, auringon säteily, uraani tai polttoaine. Putoavan veden ja tuulen energia on liike-energiaa. Auringon energia on säteilyenergiaa. Uraanin energia on ydinenergiaa. Polttoaineen energia on kemiallista energiaa. Energia kulkee turbiinin ja generaattorin tai aurinkopaneelin kautta sähköverkkoon. Energia säilyy, mutta osa siitä päätyy aina lämpönä ympäristöön (luku Hyötysuhde).

$\text{sähkö}$
$\text{vesi}$
$\text{vesiturbiini}$
$G$
$\text{tuuli}$
$\text{roottori}$
$G$
$\text{säteily}$
$\text{aurinkopaneeli}$
$\text{uraani}$
$\text{reaktori, turbiini}$
$G$
$\text{polttoaine}$
$\text{kattila, turbiini}$
$G$
$G\text{: generaattori}$
$\text{lämpö}$

Uusiutuva ja uusiutumaton energia

Vesi, tuuli ja auringonsäteily ovat uusiutuvia. Ne eivät lopu, kun niitä käytetään. Bioperäiset polttoaineet, kuten puu, ovat myös uusiutuvia, kun uusi metsä kasvaa tilalle. Kivihiili, öljy ja maakaasu ovat fossiilisia. Turve kasvaa suolla hyvin hitaasti, tuhansien vuosien aikana. Siksi päästöjä laskettaessa turve rinnastetaan fossiilisiin polttoaineisiin eli sitä käsitellään samalla tavalla kuin niitä. Tilastoissa turve on usein omana ryhmänään. Uraani on myös uusiutumaton luonnonvara. Voimaloiden päästöt ja ilmastovaikutukset käsitellään luvussa Energiantuotanto, ympäristö ja ilmastonmuutos.

Valkoisia tuulivoimaloita meren rannalla.
Tuulivoimaloita Haminassa. Tuulivoimala muuttaa tuulen liike-energiaa sähköksi. Kuva: IA (Wikimedia Commons), CC0 1.0

Kolme ominaisuutta: miten voimala toimii verkossa

Suuria määriä sähköä ei voi varastoida suoraan verkkoon. Siksi tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki. Voimaloita kuvataan sen mukaan, miten niiden tehoa voi muuttaa. Nämä ryhmät ovat ominaisuuksia, eivät tiukkoja luokkia. Sama voimala voi kuulua useaan ryhmään. Esimerkiksi vesivoimaa voi säätää hyvin, mutta se riippuu myös sateista.

Ominaisuus Tyypillisiä voimaloita Teho
Sää­riippuvainen tuuli, aurinko vaihtelee sään mukaan
Säädettävä vesi, poltto­aine voidaan säätää
Perusvoima ydinvoima lähes vakio

Vesivoimalaitoksessa virtausta voi lisätä tai vähentää nopeasti. Tuulta ja aurinkoa ei voi käskeä. Ydinvoimalaa ajetaan yleensä tasaisesti lähes täydellä teholla. Sen tehoa voi kuitenkin tarvittaessa laskea. Esimerkiksi Olkiluodon yksiköt ovat vähentäneet tehoaan, kun sähkön hinta on ollut hyvin matala.

Vertailun kriteerit

Eri tuotantotapoja vertaillaan samoilla kysymyksillä:

  • Hinta: kuinka paljon sähkön tuottaminen maksaa.
  • Teho: kuinka suuri yksi voimala on.
  • Kuljetettavuus: voiko energialähteen tuoda voimalaan, kuten polttoaineen. Tai pitääkö voimala rakentaa sinne, missä tuuli tai virtaava vesi on.
  • Varastoitavuus: polttoaineen ja vesialtaan voi varastoida. Tuulta ja auringonsäteilyä ei voi.
  • Turvallisuus: onnettomuuden vaikutus ja riski.
  • Ympäristö: päästöt, maankäyttö, luonto ja jätteet.

Suomen sähköntuotanto

Suomessa tuotettiin vuonna 2024 sähköä yhteensä noin $80\,\text{TWh}$ (Tilastokeskus). Ydinvoima tuotti eniten. Tuulivoima tuotti noin neljänneksen. Fossiilisten polttoaineiden osuus oli vain muutama prosentti. Pylväät on piirretty mittakaavassa.

$E\ (\text{TWh})$
$\text{ydinvoima}$
$31$
$\text{tuulivoima}$
$20{,}2$
$\text{vesivoima}$
$14{,}1$
$\text{bioperäiset}$
$9{,}5$
$\text{fossiiliset}$
$3{,}4$
$\text{aurinko}$
$0{,}9$
$10$
$20$
$30$
$0$
Punavalkoisia voimalaitoksen rakennuksia veden takana.
Olkiluodon ydinvoimalaitos Eurajoella vuonna 2015. Vasemmalla on kolmas yksikkö. Se aloitti säännöllisen sähköntuotannon vuonna 2023. Kuva: Hannu Huovila / TVO, CC BY 3.0

Voimalan energia

Teho kertoo, kuinka nopeasti voimala tuottaa energiaa. Kun teho on vakio, tuotettu energia on teho kerrottuna ajalla:

$$E = P \cdot t$$

missä $E$ on tuotettu energia, $P$ voimalan teho ja $t$ aika. Jos teho on kilowatteina ja aika tunteina, energia on kilowattitunteina. Vuodessa on $t = 8760\,\text{h}$. Suuret energiat ilmoitetaan usein gigawattitunteina ja teravattitunteina: $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$ ja $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.

Nimellisteho ja keskiteho

Voimalan nimellisteho on suurin teho, jolla se voi toimia. Tuulivoimala ei tuota nimellisteholla koko vuotta, koska tuuli vaihtelee. Keskiteho saadaan, kun vuoden aikana tuotettu energia jaetaan vuoden tuntimäärällä. Kun keskiteho jaetaan nimellisteholla, saadaan osuus. Osuus kertoo, kuinka suuri osa nimellistehosta on keskimäärin käytössä.

Suuruusluokat

Yhden voimalan teho voi olla tuhat kertaa suurempi kuin toisen. Siksi suuruusluokkia vertaillaan kymmenen potensseilla. Katso kuvan vaaka-akselia. Kun siirryt pystyviivalta seuraavalle, teho kasvaa kymmenkertaiseksi. Pisteiden välimatka kertoo siis, montako kertaa teho kasvaa kymmenkertaiseksi.

$P\ (\text{W})$
$\text{omakotitalon aurinkopaneelit}$
$5\,\text{kW}$
$\text{tuulivoimala}$
$5\,\text{MW}$
$\text{suuri vesivoimalaitos}$
$100\,\text{MW}$
$\text{Olkiluoto 3}$
$1600\,\text{MW}$
$10^{3}$
$10^{4}$
$10^{5}$
$10^{6}$
$10^{7}$
$10^{8}$
$10^{9}$

Yleinen virhekäsitys

Nimellisteho ei kerro, kuinka paljon sähköä voimala todella tuottaa. Ajatellaan tuulivoimalaa, jonka nimellisteho on $5\,\text{MW}$. Oletetaan, että tuuli puhaltaisi aina oikealla nopeudella. Todellisuudessa voimala tuottaa vuodessa vain noin kolmanneksen siitä energiasta. Uusiutuva ei myöskään tarkoita, että energiaa on saatavilla koko ajan. Tuuli ja aurinko ovat uusiutuvia, mutta ne riippuvat säästä.

Tiivistelmä

  • Voimalaitos muuttaa luonnonvaran energian sähköksi. Energia säilyy, mutta osa muuttuu hukkalämmöksi.
  • Voimaloita kuvataan ominaisuuksilla, jotka eivät sulje toisiaan pois: sääriippuvainen (tuuli, aurinko), hyvin säädettävä (vesi, polttoaine) ja yleensä tasaisesti ajettava perusvoima (ydinvoima).
  • Tuotettu energia on $E = P \cdot t$. Keskiteho on vuosienergia jaettuna vuoden tuntimäärällä $8760\,\text{h}$.
  • Voimaloita vertaillaan hinnan, tehon, kuljetettavuuden, varastoitavuuden, turvallisuuden ja ympäristövaikutusten mukaan.
  • Suuruusluokat vertaillaan kymmenen potensseilla. Olkiluoto 3:n nimellisteho on yli kolmesataa kertaa tuulivoimalan nimellisteho.
Valinnainen Palaa ennusteeseesi

Vertaa ennustettasi Suomen sähköntuotannon lukuihin. Muuttaisitko ennustettasi? Mitä tapahtuisi sähköverkolle, jos ydinvoima poistuisi ja mikään säädettävä tuotanto ei korvaisi sitä?

    Haluaisitko muuttaa ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Tuulivoimalan nimellisteho on $5{,}0\,\text{MW}$. Se tuottaa vuoden aikana sähköä $14\,\text{GWh}$. Mikä on sen keskiteho? Kuinka suuri osa nimellistehosta keskiteho on?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Energia $E = 14\,\text{GWh}$, aika $t = 8760\,\text{h}$ ja nimellisteho $P_\text{nim} = 5{,}0\,\text{MW}$. Kysytään keskiteho $P_\text{ka}$ ja sen osuus nimellistehosta.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Energia on teho kerrottuna ajalla, $E = P t$. Tuulivoimalan teho vaihtelee. Siksi vuosienergiasta lasketaan keskiteho. Sillä teholla voimala olisi tuottanut saman energian tasaisesti.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} &E = P_\text{ka}\, t \\ &P_\text{ka} = \frac{E}{t} \end{aligned}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset.

    $14\,\text{GWh}$$= {14 \cdot 10^{6}}\,\text{kWh}$
    $5{,}0\,\text{MW}$$= 5{,}0 \cdot 1000\,\text{kW}$
    $= 5000\,\text{kW}$

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. $$\begin{aligned} P_\text{ka} &= E : t \\ &= 14 \cdot 10^{6}\,\text{kWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 1598\,\text{kW} \\ \text{osuus} &= P_\text{ka} : P_\text{nim} \\ &= 1598\,\text{kW} : 5000\,\text{kW} \\ &= 0{,}32 \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Keskiteho on

    $1598\,\text{kW}$$= 1{,}598 \cdot 1000\,\text{kW}$
    $\approx 1{,}6\,\text{MW}$

    Se on $32\,\%$ nimellistehosta. Tuloksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten energiassa $14\,\text{GWh}$.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Oletetaan, että voimala toimisi koko vuoden nimellisteholla. Silloin se tuottaisi

    $5000\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$
    $= 43\,800\,000\,\text{kWh}$
    $= 43{,}8 \cdot 10^{6}\,\text{kWh}$
    $= 43{,}8\,\text{GWh}$

    ja $14 : 43{,}8 = 0{,}32$. Osuus on alle yksi, koska tuuli ei puhalla aina.

    Valinnainen Etsi virhe
    Opiskelija laskee voimalan keskitehon, kun vuosienergia on $14\,\text{GWh}$. Hän kirjoittaa $P = 14\,\text{GWh} \cdot 8760\,\text{h} \approx 123\,000\,\text{GW}$ ja ihmettelee, että tulos on valtava. Missä on virhe?
    Valinnainen Sovella uuteen tilanteeseen

    Olkiluoto 3:n teho on $1600\,\text{MW}$. Kuinka monta teravattituntia se tuottaisi vuodessa, jos se toimisi koko vuoden ($8760\,\text{h}$) täydellä teholla? Vastaa teravattitunteina.

    TWh
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Teho ja aika tunnetaan, joten energia saadaan kertomalla ne keskenään.

    Vihje 2: mikä yhteys

    Muuta teho kilowateiksi: $1600\,\text{MW} = 1600 \cdot 1000\,\text{kW}$. Tulo on silloin kilowattitunteina.

    Vihje 3: välivaihe

    $E = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$, ja lopuksi $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    teho $P = 1600\,\text{MW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$

    Kysytty

    vuosienergia $E$ teravattitunteina

    Periaate

    Teho on vakio, kun voimala toimii täydellä teholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla.

    Kaava

    $E = P t$

    Muunnokset

    $1600\,\text{MW}$$= 1600 \cdot 1000\,\text{kW}$
    $= 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$

    ja lopuksi $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.

    Sijoitus

    $E$$= 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$
    $= 14{,}016 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$
    $= 14{,}0\,\text{TWh}$

    Vastaus

    $14{,}0\,\text{TWh}$

    Kolme merkitsevää numeroa kuten tehossa $1600\,\text{MW}$.

    Järkevyys

    Tämä on yläraja. Todellinen tuotanto on pienempi, koska laitos on välillä pois käytöstä. Suomen kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$, ja $14{,}0 : 79{,}9 \approx 18\,\%$. Yksi laitos tuottaisi siis enimmillään lähes viidenneksen.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.

    1. Mikä ominaisuus tuulivoimalla on? Miksi tuulivoima ei yksin riitä pitämään sähköverkkoa käynnissä?
      Vastaus

      Tuulivoima on sääriippuvaista. Sen teho vaihtelee tuulen mukaan, eikä tehoa voi lisätä tarpeen mukaan. Verkossa tuotannon pitää vastata kulutusta joka hetki. Siksi tarvitaan myös hyvin säädettävää tuotantoa, kuten vesivoimaa, ja tasaista perusvoimaa.

    1. Käsite

    Pakkasilta: kulutus kasvaa nopeasti, ja tuuli tyyntyy. Mikä voimala pystyy nostamaan tehoaan nopeimmin ja tasapainottamaan siksi verkkoa?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Nimellisteho ja tuotanto

    Tuulivoimalan nimellisteho on $5{,}0\,\text{MW}$. Mitä tämä luku kertoo voimalasta?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    3. Ominaisuudet eivät sulje toisiaan pois

    Voimaloita kuvataan ominaisuuksilla: sääriippuvainen, hyvin säädettävä ja yleensä tasaisesti ajettava perusvoima. Mikä väite pitää paikkansa?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Laskutehtävä

    Tuulivoimalan keskiteho vuoden aikana on $1{,}0\,\text{MW}$. Kuinka paljon energiaa se tuottaa vuodessa ($8760\,\text{h}$)? Vastaa gigawattitunteina.

    GWh
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Energia on keskiteho kerrottuna ajalla.

    Vihje 2: mikä yhteys

    Muuta teho kilowateiksi:

    $1{,}0\,\text{MW}$$= 1{,}0 \cdot 1000\,\text{kW}$
    $= 1000\,\text{kW}$
    Vihje 3: välivaihe

    $E = 1000\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$, ja $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    keskiteho $P = 1{,}0\,\text{MW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$

    Kysytty

    vuosienergia $E$ gigawattitunteina

    Periaate

    Keskiteho on teho, jolla voimala tuottaisi saman energian tasaisesti, joten $E = P t$.

    Kaava

    $E = P t$

    Muunnokset

    $1{,}0\,\text{MW}$$= 1{,}0 \cdot 1000\,\text{kW}$
    $= 1000\,\text{kW}$

    ja lopuksi $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$.

    Sijoitus

    $E$$= 1000\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$
    $= 8\,760\,000\,\text{kWh}$
    $= 8{,}76 \cdot 10^{6}\,\text{kWh}$
    $= 8{,}76\,\text{GWh}$

    Vastaus

    $8{,}8\,\text{GWh}$

    Kaksi merkitsevää numeroa kuten keskitehossa $1{,}0\,\text{MW}$.

    Järkevyys

    Arvio:

    $1\,\text{MW} \cdot 9000\,\text{h}$$= 9000\,\text{MWh}$
    $= 9 \cdot 1000\,\text{MWh}$
    $= 9\,\text{GWh}$

    Yhden voimalan vuosienergia on gigawattitunteja eikä teravattitunteja. Se sopii yhden voimalan kokoon.

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    3. Selitä ja vertaile

    Vertaile ydinvoimaa ja tuulivoimaa vähintään kolmella kriteerillä (esimerkiksi teho, säädettävyys, varastoitavuus, ympäristö). Kumpi sopii perusvoimaksi? Perustele.

    Kertaa luvun käsitteet

    Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti menee kertauspakkaasi.

    Energiantuotanto
    Luonnossa olevan energian muuntamista ihmisille käyttökelpoiseen muotoon, kuten sähköksi tai lämmöksi.
    Voimalaitos
    Tuotantolaitos, jossa energialähteen energiaa muunnetaan sähköksi, lämmöksi tai molemmiksi.
    Generaattori
    Laite, joka muuntaa pyörimisliikkeen energiaa sähköenergiaksi.
    Turbiini
    Virtaava vesi, ilma tai höyry saa tämän laitteen pyörimään ja käyttämään generaattoria.
    Lämpövoimalaitos
    Lämpöenergiaa käytetään höyryn tuottamiseen, joka pyörittää turbiinia ja generaattoria.
    Lauhdutin
    Jäähdyttää turbiinista tulevan höyryn takaisin vedeksi ja siirtää samalla lämpöä ympäristöön.
    Yhteistuotanto
    Samassa laitoksessa tuotetaan sekä sähköä että hyödynnettävää lämpöä, jolloin hyötysuhde paranee.
    Kaukolämpö
    Keskitetysti tuotettua lämpöenergiaa siirretään kuuman veden avulla rakennusten lämmitykseen.
    Lauhdevoima
    Sähköntuotantoa, jossa turbiinin jälkeen jäävää lämpöä ei yleensä hyödynnetä kaukolämpönä.
    Aurinkovoima
    Auringon säteilyenergiaa muunnetaan esimerkiksi aurinkopaneelissa suoraan sähköenergiaksi.
    Tuulivoima
    Ilman liike-energia pyörittää turbiinia ja generaattoria, joka tuottaa sähköä.
    Vesivoima
    Veden potentiaali- ja liike-energiaa muunnetaan turbiinin ja generaattorin avulla sähköksi.
    Bioenergia
    Eloperäiseen aineeseen sitoutunutta kemiallista energiaa hyödynnetään esimerkiksi polttamalla.
    Fossiiliset polttoaineet
    Kivihiili, öljy ja maakaasu ovat uusiutumattomia polttoaineita, joiden käyttö lisää hiilidioksidipäästöjä.
    Ydinvoima
    Ydinreaktioissa vapautuvaa energiaa käytetään veden höyrystämiseen ja edelleen sähköntuotantoon.
    Maalämpö
    Maaperään tai kallioon varastoitunutta lämpöenergiaa siirretään rakennusten lämmitykseen.
    Geoterminen energia
    Maan sisäisestä lämmöstä peräisin olevaa energiaa hyödynnetään lämmön- tai sähköntuotannossa.

    Kaikki moduulin kortit →

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 8 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 6-1Ydintehtävä

      Tuulivoimalan keskiteho on viikon ($168\,\text{h}$) aikana $2{,}5\,\text{MW}$. Kuinka paljon sähköä se tuottaa viikossa? Anna vastaus megawattitunteina.

      MWh
      Vastaus

      $420\,\text{MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      keskiteho $P = 2{,}5\,\text{MW}$, aika $t = 168\,\text{h}$

      Kysytty

      viikossa tuotettu energia $E$ megawattitunteina

      Periaate

      Keskiteho on teho, jolla voimala tuottaisi saman energian, jos teho olisi koko ajan sama. Siksi energia on keskiteho kerrottuna ajalla.

      Kaava

      $E = P t$

      Muunnokset

      Ei tarvita: teho on megawatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan megawattitunteina.

      Sijoitus

      $E$$= 2{,}5\,\text{MW} \cdot 168\,\text{h}$
      $= 420\,\text{MWh}$

      Vastaus

      $420\,\text{MWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $2{,}5\,\text{MW}$.

      Järkevyys

      Arvio: $2{,}5\,\text{MW} \cdot 170\,\text{h} \approx 425\,\text{MWh}$. Viikko on noin $1 : 52$ vuodesta. Samalla keskiteholla voimala tuottaisi vuodessa noin $52 \cdot 420\,\text{MWh} \approx 22\,000\,\text{MWh}$. Se on kymmeniä gigawattitunteja, ja se sopii yhden tuulivoimalan kokoon.

    2. Tehtävä 6-2Ydintehtävä

      Vesivoimalaitos toimii $8{,}0\,\text{h}$ ajan teholla $120\,\text{MW}$, kun sähkön kulutus on illalla suuri. Kuinka paljon energiaa laitos tuottaa tänä aikana? Anna vastaus megawattitunteina.

      MWh
      Vastaus

      $960\,\text{MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      teho $P = 120\,\text{MW}$, aika $t = 8{,}0\,\text{h}$

      Kysytty

      tuotettu energia $E$ megawattitunteina

      Periaate

      Voimala toimii vakioteholla, joten energia on teho kerrottuna toiminta-ajalla.

      Kaava

      $E = P t$

      Muunnokset

      Ei tarvita: teho on megawatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan megawattitunteina.

      Sijoitus

      $E$$= 120\,\text{MW} \cdot 8{,}0\,\text{h}$
      $= 960\,\text{MWh}$

      Vastaus

      $960\,\text{MWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten ajassa $8{,}0\,\text{h}$ ja tehossa $120\,\text{MW}$.

      Järkevyys

      Kahdeksan tuntia on kolmasosa vuorokaudesta, joten energia on kolmasosa vuorokauden energiasta $120\,\text{MW} \cdot 24\,\text{h} = 2880\,\text{MWh}$, ja $2880 : 3 = 960$.

    3. Tehtävä 6-3

      Olkiluoto 3 -ydinvoimalan teho on $1{,}6\,\text{GW}$. Kuinka paljon energiaa laitos tuottaa vuorokaudessa, kun se toimii koko ajan tällä teholla? Anna vastaus gigawattitunteina.

      GWh
      Vastaus

      $38\,\text{GWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$, aika $t = 24\,\text{h}$

      Kysytty

      vuorokaudessa tuotettu energia $E$ gigawattitunteina

      Periaate

      Laitos toimii koko ajan samalla teholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla.

      Kaava

      $E = P t$

      Muunnokset

      Ei tarvita: teho on gigawatteina ja aika tunteina, joten tulo on gigawattitunteina.

      Sijoitus

      $E$$= 1{,}6\,\text{GW} \cdot 24\,\text{h}$
      $= 38{,}4\,\text{GWh}$

      Vastaus

      $38\,\text{GWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.

      Järkevyys

      Arvio: $1{,}6 \cdot 25 = 40$, joten $38\,\text{GWh}$ on oikeaa suuruusluokkaa. Kun yksi voimala tuottaa vuorokaudessa $38\,\text{GWh}$, vuodessa se tuottaa yli $10\,\text{TWh}$.

    4. Tehtävä 6-4

      Kuvan pylväskaaviossa on Suomen sähköntuotanto vuonna 2024 energialähteittäin (Tilastokeskus). Kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$. Tuulivoima ja aurinkosähkö ovat sääriippuvaisia tuotantotapoja. Lue kuvasta niiden tuotanto.

      Kuinka monta prosenttia sähköstä ne tuottivat yhteensä?

      $E\ (\text{TWh})$
      $\text{ydinvoima}$
      $31$
      $\text{tuulivoima}$
      $20{,}2$
      $\text{vesivoima}$
      $14{,}1$
      $\text{bioperäiset}$
      $9{,}5$
      $\text{fossiiliset}$
      $3{,}4$
      $\text{aurinko}$
      $0{,}9$
      $10$
      $20$
      $30$
      $0$
      %
      Vastaus

      $26{,}4\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kokonaistuotanto $E_\text{yht} = 79{,}9\,\text{TWh}$; tuulivoiman ja aurinkosähkön tuotanto luetaan kuvasta

      Kysytty

      tuulivoiman ja aurinkosähkön yhteinen osuus sähköntuotannosta prosentteina

      Periaate

      Tuuli- ja aurinkovoiman teho riippuu säästä. Siksi ne ovat sääriippuvaisia tuotantotapoja. Niiden yhteinen tuotanto on kahden pylvään summa. Osuus saadaan jakamalla summa kokonaistuotannolla.

      Kuvaajan lukeminen

      Tuulivoiman pylvään päässä on luku $20{,}2$ ja aurinkosähkön lyhyen pylvään päässä $0{,}9$. Vaaka-akselin yksikkö on $\text{TWh}$. Siis $E_\text{tuuli} = 20{,}2\,\text{TWh}$ ja $E_\text{aurinko} = 0{,}9\,\text{TWh}$.

      Kaava

      $\text{osuus}$$= \dfrac{E_\text{tuuli} + E_\text{aurinko}}{E_\text{yht}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: kaikki energiat ovat teravattitunteina, joten yksikkö supistuu. Prosentteina $1 = 100\,\%$.

      Sijoitus

      $\text{osuus}$$= \dfrac{20{,}2\,\text{TWh} + 0{,}9\,\text{TWh}}{79{,}9\,\text{TWh}}$
      $= \dfrac{21{,}1\,\text{TWh}}{79{,}9\,\text{TWh}}$
      $= 0{,}2641$
      $= 26{,}41\,\%$

      Vastaus

      $26{,}4\,\%$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten energioissa $21{,}1\,\text{TWh}$ ja $79{,}9\,\text{TWh}$.

      Järkevyys

      $21 : 80 \approx 0{,}26$, eli noin neljäsosa. Lähes koko osuus on tuulivoimaa, koska aurinkosähkön pylväs on hyvin lyhyt. Loput noin kolme neljäsosaa tuotettiin ydin-, vesi- ja polttoainevoimalla.

    5. Tehtävä 6-5

      Omakotitalon aurinkopaneelien teho on kesäpäivän keskellä $4{,}0\,\text{kW}$. Kuinka paljon sähköä paneelit tuottavat $3{,}5\,\text{h}$:ssa, kun teho pysyy samana? Anna vastaus kilowattitunteina.

      kWh
      Vastaus

      $14\,\text{kWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      teho $P = 4{,}0\,\text{kW}$, aika $t = 3{,}5\,\text{h}$

      Kysytty

      tuotettu energia $E$ kilowattitunteina

      Periaate

      Paneelien teho pysyy samana koko ajan, joten energia on teho kerrottuna ajalla.

      Kaava

      $E = P t$

      Muunnokset

      Ei tarvita: teho on kilowatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan kilowattitunteina.

      Sijoitus

      $E$$= 4{,}0\,\text{kW} \cdot 3{,}5\,\text{h}$
      $= 14\,\text{kWh}$

      Vastaus

      $14\,\text{kWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4{,}0\,\text{kW}$ ja ajassa $3{,}5\,\text{h}$.

      Järkevyys

      Arvio: $4\,\text{kW} \cdot 4\,\text{h} = 16\,\text{kWh}$, ja aika on hieman alle neljä tuntia, joten hieman pienempi $14\,\text{kWh}$ sopii. Se on suunnilleen omakotitalon yhden päivän sähkönkulutus ilman sähkölämmitystä.

    6. Tehtävä 6-6

      Mikä näistä energialähteistä on uusiutuva? Uusiutuva tarkoittaa, että energia ei lopu käytettäessä.

      Valitse vaihtoehto.
      Vastaus

      Tuuli

      Näytä ratkaisu

      Kysytty

      mikä listatuista energialähteistä on uusiutuva

      Periaate

      Uusiutuva energialähde ei lopu, vaikka sitä käyttää. Aurinko ja veden kiertokulku tuovat sitä koko ajan lisää. Uusiutumaton lähde on syntynyt hyvin pitkän ajan kuluessa. Sitä ei synny lisää yhtä nopeasti kuin sitä käytetään.

      Mallivastaus

      Tuuli. Aurinko pitää ilmakehän liikkeessä koko ajan, joten tuulen energia ei lopu. Uraani, kivihiili ja maakaasu ovat uusiutumattomia. Kivihiili ja maakaasu ovat fossiilisia polttoaineita, jotka ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana. Uraania on vain rajallinen määrä. Tuuli on uusiutuva mutta sääriippuvainen, joten uusiutuva ei tarkoita, että energiaa on aina saatavilla.

    7. Tehtävä 6-7

      Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen pitää olla yhtä suuret joka hetki. Mitä säätövoimalla tarkoitetaan?

      Valitse vaihtoehto.
      Vastaus

      Voimalaitos, jonka tehoa voi muuttaa nopeasti, kuten vesivoimala.

      Näytä ratkaisu

      Kysytty

      mitä säätövoimalla tarkoitetaan

      Periaate

      Sähköverkossa tuotannon pitää olla joka hetki yhtä suuri kuin kulutuksen. Säätövoima on tuotantoa, jonka tehoa voi nostaa ja laskea tarpeen mukaan. Perusvoima tuottaa tasaisesti. Sääriippuvaisen tuotannon teho vaihtelee, eikä sitä voi päättää.

      Mallivastaus

      Säätövoima on voimalaitos, jonka tehoa voi muuttaa nopeasti kulutuksen mukaan. Esimerkki on vesivoimala. Ydinvoimala tuottaa tasaisesti koko vuoden. Se on perusvoimaa eikä säätövoimaa. Tuulivoimalan teho vaihtelee sään mukaan, mutta sitä ei voi säätää tarpeen mukaan. Siksi se on sääriippuvaista tuotantoa. Tuulivoiman rinnalle tarvitaan siis säätövoimaa.

    8. Tehtävä 6-8

      Esimerkkinä olevan tuulivoimalan nimellisteho on $4{,}0\,\text{MW}$. Se tuottaa vuodessa $11\,\text{GWh}$ sähköä. Kuinka monta tuntia voimalan pitäisi toimia nimellisteholla, jotta se tuottaisi saman energian? Anna vastaus tunteina.

      h
      Vastaus

      $2800\,\text{h}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      nimellisteho $P_\text{nim} = 4{,}0\,\text{MW}$, vuosienergia $E = 11\,\text{GWh}$

      Kysytty

      aika $t$ tunteina, jonka voimalan pitäisi toimia nimellisteholla, jotta se tuottaisi saman energian

      Periaate

      Kun voimala toimii nimellisteholla, se tuottaa energian $E = P_\text{nim}\, t$. Tämän pitää olla yhtä suuri kuin todellinen vuosienergia. Aika saadaan jakamalla energia nimellisteholla.

      Kaava

      $E = P_\text{nim}\, t$, josta $t = \dfrac{E}{P_\text{nim}}$

      Muunnokset

      $11\,\text{GWh}$$= 11 \cdot 1000\,\text{MWh}$
      $= 11\,000\,\text{MWh}$

      Sijoitus

      $t$$= 11\,000\,\text{MWh} : 4{,}0\,\text{MW}$
      $= 2750\,\text{h}$

      Vastaus

      $2800\,\text{h}$

      Eli $2{,}8 \cdot 10^{3}\,\text{h}$ (laskettu arvo $2750\,\text{h}$ pyöristettynä), kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4{,}0\,\text{MW}$.

      Järkevyys

      Jos voimala toimisi koko vuoden nimellisteholla, se tuottaisi

      $4{,}0\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$
      $= 35\,040\,\text{MWh}$
      $\approx 35\,\text{GWh}$

      Lasku $11 : 35 \approx 0{,}31$. Aika $2750\,\text{h}$ on noin $31\,\%$ vuoden $8760$ tunnista. Se sopii tuulivoimalalle, joka ei tuota nimellisteholla koko ajan.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 7 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 6-9Ydintehtävä

      Esimerkkinä olevan tuulipuiston nimellisteho on $25\,\text{MW}$, ja sen keskiteho vuoden aikana on $32\,\%$ nimellistehosta. Kuinka paljon sähköä puisto tuottaa vuodessa, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$? Anna vastaus gigawattitunteina.

      GWh
      Vastaus

      $70\,\text{GWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      nimellisteho $P_\text{nim} = 25\,\text{MW}$, keskiteho $32\,\%$ nimellistehosta, aika $t = 8760\,\text{h}$

      Kysytty

      vuodessa tuotettu energia $E$ gigawattitunteina

      Periaate

      Tuulipuiston teho vaihtelee. Vuosienergia on kuitenkin sama kuin jos puisto toimisi koko vuoden keskiteholla. Keskiteho on annettu osuus nimellistehosta. Energia on keskiteho kerrottuna ajalla.

      Kaava

      $P_\text{ka} = 0{,}32 \cdot P_\text{nim}$ ja $E = P_\text{ka}\, t$

      Muunnokset

      $32\,\% = 0{,}32$. Lopuksi megawattitunnit gigawattitunneiksi:

      $70\,080\,\text{MWh}$$= 70{,}08 \cdot 1000\,\text{MWh}$
      $= 70{,}08\,\text{GWh}$

      Sijoitus

      $P_\text{ka}$$= 0{,}32 \cdot 25\,\text{MW}$
      $= 8{,}0\,\text{MW}$
      $E$$= 8{,}0\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$
      $= 70\,080\,\text{MWh}$
      $= 70{,}08\,\text{GWh}$

      Vastaus

      $70\,\text{GWh}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten nimellistehossa $25\,\text{MW}$ ja osuudessa $32\,\%$.

      Järkevyys

      Täydellä teholla puisto tuottaisi

      $25\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 219\,000\,\text{MWh}$
      $\approx 220\,\text{GWh}$

      ja noin kolmannes siitä on noin $70\,\text{GWh}$. Tulos on pienempi kuin nimellistehon mukainen energia, koska tuuli vaihtelee.

    2. Tehtävä 6-10Ydintehtävä

      Suomen vesivoima tuotti vuonna 2024 noin $14\,\text{TWh}$ sähköä (Tilastokeskus). Kuinka monta tuntia Olkiluoto 3 ($1{,}6\,\text{GW}$) joutuisi toimimaan täydellä teholla, jotta se tuottaisi saman energian? Anna vastaus tunteina.

      h
      Vastaus

      $8800\,\text{h}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      energia $E = 14\,\text{TWh}$, teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$

      Kysytty

      aika $t$ tunteina

      Periaate

      Laitos tuottaa vakioteholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla. Aika saadaan jakamalla energia teholla.

      Kaava

      $E = P t$, josta $t = \dfrac{E}{P}$

      Muunnokset

      $14\,\text{TWh} = 14 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$ ja $1{,}6\,\text{GW} = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$.

      Sijoitus

      $t$$= 14 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : (1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW})$
      $= 8750\,\text{h}$

      Vastaus

      $8800\,\text{h}$

      Eli $8{,}8 \cdot 10^{3}\,\text{h}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.

      Järkevyys

      Vuodessa on $8760\,\text{h}$, joten tulos on lähes koko vuosi. Yksi suuri ydinvoimala tuottaisi siis täydellä teholla koko Suomen vesivoiman vuosienergian.

    3. Tehtävä 6-11

      Ydinvoimalat tuottivat vuonna 2024 noin $31\,\text{TWh}$ sähköä. Esimerkkinä oleva tuulivoimala tuottaa vuodessa $12\,\text{GWh}$. Kuinka monta tällaista tuulivoimalaa tarvittaisiin, jotta ne tuottaisivat saman vuosienergian kuin ydinvoimalat?

      kpl
      Vastaus

      $2600$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      ydinvoiman energia $31\,\text{TWh}$, yhden tuulivoimalan vuosienergia $12\,\text{GWh}$

      Kysytty

      tuulivoimaloiden lukumäärä $N$

      Periaate

      Voimaloiden yhteinen energia on lukumäärä kertaa yhden voimalan energia. Siksi lukumäärä saadaan näin: ydinvoiman energia jaetaan yhden tuulivoimalan energialla.

      Kaava

      $E_\text{ydin} = N E_\text{tuuli}$, josta

      $N$$= \dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$

      Muunnokset

      $31\,\text{TWh} = 31 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$ ja $12\,\text{GWh} = 12 \cdot 10^{6}\,\text{kWh}$.

      Sijoitus

      $N$$= 31 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : (12 \cdot 10^{6}\,\text{kWh})$
      $= 2583$

      Vastaus

      $2600$

      Tuulivoimalaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoimalan energiassa $12\,\text{GWh}$.

      Järkevyys

      Arvio: $30\,000\,\text{GWh} : 12\,\text{GWh} = 2500$. Lukumäärä on tuhansia. Yksi tuulivoimala tuottaa vuodessa vain noin $0{,}012\,\text{TWh}$, mutta ydinvoima tuottaa kolmekymmentä teravattituntia.

    4. Tehtävä 6-12

      Olkiluoto 3 ($1{,}6\,\text{GW}$) toimii koko vuoden ($8760\,\text{h}$) täydellä teholla. Esimerkkinä oleva sähkölämmittämätön kotitalous kuluttaa vuodessa $5000\,\text{kWh}$. Kuinka monen kotitalouden vuosikulutuksen laitos kattaisi? Anna vastaus miljoonina kotitalouksina.

      milj.
      Vastaus

      $2{,}8$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$, yhden kotitalouden kulutus $5000\,\text{kWh}$

      Kysytty

      kotitalouksien lukumäärä miljoonina

      Periaate

      Ensin lasketaan laitoksen vuosienergia kaavalla $E = P t$, koska teho on vakio. Sitten energia jaetaan yhden kotitalouden kulutuksella.

      Kaava

      $N = \dfrac{P t}{E_\text{koti}}$

      Muunnokset

      $1{,}6\,\text{GW} = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$. Kun kilowatit kerrotaan tunneilla, tulos on kilowattitunteina.

      Sijoitus

      $N$$= 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h} : 5000\,\text{kWh}$
      $= 14\,016\,000\,000\,\text{kWh} : 5000\,\text{kWh}$
      $= 2\,803\,200$

      Vastaus

      $2{,}8$

      Miljoonaa kotitaloutta, kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.

      Järkevyys

      Tulos on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kotitalouksien lukumäärä (noin $2{,}86$ miljoonaa vuonna 2024, Tilastokeskus). Yksi laitos ei silti kata koko maan sähköä. Teollisuus ja palvelut käyttävät suuren osan sähköstä.

    5. Tehtävä 6-13

      Taulukossa on esimerkkilukuja (esimerkkiaineisto, ei oikean maan tilasto). Se kertoo maan sähköntuotannon lähteittäin kahtena vuonna. Vuosien välissä on kymmenen vuotta. Laske tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta kummallekin vuodelle. Laske myös osuuden muutos. Anna vastaus muutoksena prosenttiyksikköinä.

      Minkä tuotantotavan energia väheni eniten? Mitä tämä kertoo tuotantorakenteen muutoksesta?

      Esimerkkimaan sähköntuotanto lähteittäin
      Tuotantotapa$E_{1}\,(\text{TWh})$$E_{2}\,(\text{TWh})$
      Ydinvoima22,032,0
      Vesivoima16,014,0
      Tuulivoima1,520,0
      Polttoaineita käyttävä lämpövoima28,514,0
      prosenttiyksikköä
      Vastaus

      $23$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tuulivoima $E_1 = 1{,}5\,\text{TWh}$ ja $E_2 = 20{,}0\,\text{TWh}$; taulukon muut energiat ensimmäiseltä ja toiselta vuodelta

      Kysytty

      tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta kummallekin vuodelle ja osuuden muutos prosenttiyksikköinä; tuotantotapa, jonka energia väheni eniten

      Periaate

      Osuus on lähteen energia jaettuna kokonaisenergialla. Siksi lasketaan ensin kokonaistuotanto yhteenlaskulla. Osuuden muutos on toisen vuoden osuus miinus ensimmäisen vuoden osuus.

      Kaava

      $o$$= \dfrac{E_\text{tuuli}}{E_\text{yht}}$

      $\Delta o = o_2 - o_1$

      Muunnokset

      Ei tarvita: kaikki energiat ovat teravattitunteina. Osuus muutetaan prosenteiksi kertomalla sadalla.

      Sijoitus

      Kokonaistuotanto on ensimmäisenä vuonna $22{,}0 + 16{,}0 + 1{,}5 + 28{,}5 = 68{,}0\,\text{TWh}$ ja toisena $32{,}0 + 14{,}0 + 20{,}0 + 14{,}0 = 80{,}0\,\text{TWh}$. Tuulivoiman osuudet ovat

      $o_1$$= 1{,}5 : 68{,}0$
      $= 0{,}0221$
      $= 2{,}2\,\%$
      $o_2$$= 20{,}0 : 80{,}0$
      $= 0{,}250$
      $= 25\,\%$

      Muutos on

      $\Delta o$$= 25{,}0\,\% - 2{,}2\,\%$
      $= 22{,}8$

      prosenttiyksikköä.

      Vastaus

      Tuulivoiman osuus kasvoi $23$ prosenttiyksikköä (laskettu arvo $22{,}8$; $2{,}2\,\%$:sta $25\,\%$:iin), kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman energiassa $1{,}5\,\text{TWh}$. Eniten väheni polttoaineita käyttävä lämpövoima: $28{,}5\,\text{TWh} - 14{,}0\,\text{TWh} = 14{,}5\,\text{TWh}$. Tuotanto siirtyi polttoaineista tuuleen ja ydinvoimaan. Päästöjä aiheuttavan tuotannon osuus pieneni. Samalla sääriippuvaisen tuotannon osuus kasvoi, joten säätövoiman tarve kasvoi.

      Järkevyys

      Osuuksien summan pitää olla sata prosenttia. Toisena vuonna

      $32{,}0 : 80{,}0 + 14{,}0 : 80{,}0 + 20{,}0 : 80{,}0 + 14{,}0 : 80{,}0$
      $= 0{,}40 + 0{,}175 + 0{,}25 + 0{,}175$
      $= 1{,}00$

      Tuulivoiman energia kasvoi noin $20{,}0 : 1{,}5 \approx 13$-kertaiseksi. Siksi osuuden kasvu kymmeniä prosenttiyksikköjä on uskottava.

    6. Tehtävä 6-14

      Taulukossa on esimerkkilukuja (esimerkkiaineisto). Siinä on kolmen tuulipuiston nimellisteho ja vuoden aikana tuotettu energia. Oppilas sanoo: ”Puisto B tuottaa eniten sähköä, joten se hyödyntää nimellistehonsa parhaiten.”

      a) Laske jokaiselle puistolle, kuinka suuri osa nimellistehosta on keskimäärin käytössä. Vuodessa on $8760\,\text{h}$.

      b) Onko oppilas oikeassa? Mikä virhe oppilaan päättelyssä on? Vastaa laatikkoon parhaan puiston keskiteho prosentteina nimellistehosta.

      Kolmen tuulipuiston nimellisteho ja vuosituotanto
      Puisto$P_\text{nim}\,(\text{MW})$$E\,(\text{GWh})$
      A3084
      B60150
      C1235
      %
      Vastaus

      $33\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      puistot A $30\,\text{MW}$, $84\,\text{GWh}$; B $60\,\text{MW}$, $150\,\text{GWh}$; C $12\,\text{MW}$, $35\,\text{GWh}$; vuosi $8760\,\text{h}$

      Kysytty

      keskitehon osuus nimellistehosta jokaiselle puistolle, ja onko oppilaan väite oikein

      Periaate

      Keskiteho on vuosienergia jaettuna vuoden tuntimäärällä, $P_\text{ka} = E : t$. Keskitehon osuus nimellistehosta kertoo, miten hyvin nimellisteho on käytössä. Vuosienergia riippuu myös nimellistehon suuruudesta. Siksi suurin vuosienergia ei kerro osuutta.

      Kaava

      $P_\text{ka} = \dfrac{E}{t}$ ja $o = \dfrac{P_\text{ka}}{P_\text{nim}}$

      Muunnokset

      $E_\text{A}$$= 84\,\text{GWh}$
      $= 84\,000\,\text{MWh}$

      $E_\text{B} = 150\,000\,\text{MWh}$ ja $E_\text{C} = 35\,000\,\text{MWh}$.

      Sijoitus

      $P_\text{ka} = E : t$ ja $o = P_\text{ka} : P_\text{nim}$

      $$\begin{aligned} P_\text{A} &= 84\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 9{,}6\,\text{MW} \\ o_\text{A} &= 9{,}6\,\text{MW} : 30\,\text{MW} = 0{,}32 \\ P_\text{B} &= 150\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 17{,}1\,\text{MW} \\ o_\text{B} &= 17{,}1\,\text{MW} : 60\,\text{MW} = 0{,}29 \\ P_\text{C} &= 35\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 4{,}0\,\text{MW} \\ o_\text{C} &= 4{,}0\,\text{MW} : 12\,\text{MW} = 0{,}33 \end{aligned}$$

      Vastaus

      Oppilas ei ole oikeassa. Puisto B tuottaa eniten energiaa, koska sen nimellisteho on suurin. Se hyödyntää nimellistehoaan kuitenkin huonoiten ($29\,\%$). Oppilas sekoittaa vuosienergian ja nimellistehon hyödyntämisen. Energia kasvaa nimellistehon mukana. Osuus pitää siksi laskea jakamalla keskiteho nimellisteholla. Paras on puisto C, jonka keskiteho on $33\,\%$ nimellistehosta, kaksi merkitsevää numeroa kuten nimellistehoissa.

      Järkevyys

      Jos puisto B toimisi koko vuoden nimellisteholla, se tuottaisi

      $60\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 525\,600\,\text{MWh}$
      $\approx 526\,\text{GWh}$

      Lasku $150 : 526 = 0{,}29$. Kaikki osuudet ovat alle yksi ja noin kolmasosan luokkaa. Se on tyypillistä tuulivoimalle, koska tuuli vaihtelee.

    7. Tehtävä 6-15

      Taulukossa on esimerkkilukuja (esimerkkiaineisto) neljästä tuotantotavasta. Elinkaaripäästöt kertovat, kuinka paljon hiilidioksidia syntyy koko elinkaaren aikana yhtä tuotettua sähkön kilowattituntia kohti. Taulukossa on myös voimalan käyttöikä. Esimerkkikaupunki käyttää sähköä $2{,}0\,\text{TWh}$ vuodessa.

      a) Kuinka monta miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa säästyisi, jos kaupungin sähkö tuotettaisiin kivihiilen sijasta tuulivoimalla? Laske elinkaaren päästöistä se osa, joka kuuluu yhden vuoden sähköntuotannolle. Käytä päästökertoimia ja muunna $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.

      b) Mikä tuotantotapa olisi päästöjen ja käyttöiän perusteella paras valinta? Mitä taulukko ei kerro, vaikka valinta pitäisi tehdä?

      Tuotantotapojen elinkaaripäästöt ja käyttöikä
      Tuotantotapa$m/E\,(\text{g/kWh})$Käyttöikä $(\text{a})$
      Kivihiili82040
      Aurinkosähkö4530
      Tuulivoima1225
      Ydinvoima1260
      milj. t
      Vastaus

      $1{,}6$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      päästökertoimet kivihiili $820\,\text{g/kWh}$ ja tuulivoima $12\,\text{g/kWh}$, kaupungin sähkö $E = 2{,}0\,\text{TWh}$ vuodessa

      Kysytty

      säästyvä hiilidioksidimäärä miljoonina tonneina, kun kivihiili korvataan tuulivoimalla (elinkaaren päästöistä yhden vuoden tuotannolle kuuluva osa); paras valinta

      Periaate

      Päästö on päästökerroin kerrottuna tuotetulla energialla. Säästö on kivihiilen ja tuulivoiman päästöjen erotus, koska energia on molemmissa sama.

      Kaava

      $\Delta m = (k_\text{hiili} - k_\text{tuuli})\, E$

      Muunnokset

      $2{,}0\,\text{TWh} = 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$. Lopuksi grammat tonneiksi:

      $1{,}616 \cdot 10^{12}\,\text{g}$
      $= 1{,}616 \cdot 10^{12} : 10^{6}\,\text{t}$
      $= 1{,}616 \cdot 10^{6}\,\text{t}$

      Sijoitus

      $\Delta m$$= (820\,\text{g/kWh} - 12\,\text{g/kWh}) \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$
      $= 808\,\text{g/kWh} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$
      $= 1{,}616 \cdot 10^{12}\,\text{g}$
      $= 1{,}616 \cdot 10^{6}\,\text{t}$

      Vastaus

      Noin $1{,}6$ miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, kaksi merkitsevää numeroa kuten energiassa $2{,}0\,\text{TWh}$. Päästöjen ja käyttöiän perusteella paras valinta on ydinvoima. Sen päästökerroin $12\,\text{g/kWh}$ on pienin (yhtä pieni kuin tuulivoimalla), ja käyttöikä $60\,\text{a}$ on pisin. Taulukko ei kerro tehon säädettävyyttä, kustannuksia, sääriippuvuutta, maankäyttöä eikä jätteitä. Ne kaikki vaikuttavat valintaan. Esimerkiksi tuulivoima ja aurinkosähkö ovat sääriippuvaisia ja tarvitsevat säätövoimaa.

      Järkevyys

      Kivihiilen päästöt ovat $820 : 12 \approx 68$ kertaa tuulivoiman päästöt. Siksi lähes koko kivihiilen päästö säästyy:

      $820\,\text{g/kWh} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$
      $= 1{,}64 \cdot 10^{6}\,\text{t}$

      ja $1{,}616 : 1{,}64 = 0{,}99$.

    Taso 3 · haastava 5 tehtävää

    Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.

    1. Tehtävä 6-16

      Esimerkkinä on pakkasilta. Suomen sähkön kulutus on $11\,\text{GW}$. Ydinvoimaloita toimii teholla $3{,}5\,\text{GW}$. Tuulivoimaloiden nimellisteho on yhteensä $9{,}0\,\text{GW}$. Tuuli on kuitenkin heikko, joten voimalat tuottavat vain $4{,}0\,\%$ nimellistehostaan.

      Kuinka suuren tehon muiden voimalaitosten ja sähkön tuonnin on tuotettava? Anna vastaus gigawatteina.

      GW
      Vastaus

      $7{,}1\,\text{GW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kulutus $11\,\text{GW}$, ydinvoima $3{,}5\,\text{GW}$, tuulivoiman nimellisteho $9{,}0\,\text{GW}$ ja toteutunut teho $4{,}0\,\%$ siitä

      Kysytty

      muiden voimaloiden ja tuonnin tuotettava teho $P_\text{muut}$ gigawatteina

      Periaate

      Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen on oltava yhtä suuret joka hetki. Puuttuva teho on siis kulutus miinus sääriippuvan ja tasaisen tuotannon teho.

      Kaava

      $P_\text{muut}$$= P_\text{kulutus} - P_\text{ydin} - 0{,}040 \cdot P_\text{tuuli,nim}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: kaikki tehot ovat gigawatteina. Prosentti on $4{,}0\,\% = 0{,}040$.

      Sijoitus

      $P_\text{muut}$$= 11\,\text{GW} - 3{,}5\,\text{GW} - 0{,}040 \cdot 9{,}0\,\text{GW}$
      $= 11\,\text{GW} - 3{,}5\,\text{GW} - 0{,}36\,\text{GW}$
      $= 7{,}14\,\text{GW}$

      Vastaus

      $7{,}1\,\text{GW}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman nimellistehossa $9{,}0\,\text{GW}$.

      Järkevyys

      Heikolla tuulella tuulivoima kattaa vain noin $0{,}36 : 11 \approx 3\,\%$ kulutuksesta. Suurin osa puuttuvasta tehosta on siis tuotettava säädettävästi: vesivoimalla, polttoaineilla tai tuonnilla. Siksi sääriippuvainen tuotanto tarvitsee rinnalleen säädettävää tuotantoa.

    2. Tehtävä 6-17

      Esimerkkinä olevan tuulipuiston ja ydinvoimalan nimellisteho on sama, $600\,\text{MW}$. Tuulipuiston keskiteho on $33\,\%$ nimellistehosta. Ydinvoimalan keskiteho on $90\,\%$ nimellistehosta.

      Kuinka monta kertaa suuremman energian ydinvoimala tuottaa vuodessa? Anna vastaus kertoimena.

      kertaa
      Vastaus

      $2{,}7$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      nimellisteho molemmilla $600\,\text{MW}$, tuulipuiston keskiteho $33\,\%$ ja ydinvoimalan $90\,\%$ nimellistehosta

      Kysytty

      vuosienergioiden suhde $E_\text{ydin} : E_\text{tuuli}$

      Periaate

      Kummankin voimalan vuosienergia on keskiteho kertaa vuoden pituus, $E = P_\text{ka} t$. Vuoden pituus on sama molemmille. Myös nimellisteho on sama. Siksi suhde riippuu vain siitä, kuinka suuri osa nimellistehosta keskiteho on.

      Kaava

      $\dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$$= \dfrac{0{,}90 \cdot 600\,\text{MW} \cdot t}{0{,}33 \cdot 600\,\text{MW} \cdot t}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: nimellisteho ja aika supistuvat pois.

      Sijoitus

      $\dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$$= 0{,}90 : 0{,}33$
      $= 2{,}727$

      Vastaus

      $2{,}7$

      Kertaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten osuuksissa $0{,}90$ ja $0{,}33$.

      Järkevyys

      Tarkistus vuosienergioilla: ydinvoima $0{,}90 \cdot 600\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} \approx 4{,}7\,\text{TWh}$ ja tuulipuisto $0{,}33 \cdot 600\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} \approx 1{,}7\,\text{TWh}$, ja $4{,}7 : 1{,}7 \approx 2{,}7$. Sama nimellisteho ei siis tarkoita samaa vuosienergiaa.

    3. Tehtävä 6-18

      Esimerkkinä oleva kunta ehdottaa aurinkopuistoa, joka korvaisi Olkiluoto 3:n ($1600\,\text{MW}$). Aurinkopuiston keskiteho vuoden aikana on $11\,\%$ nimellistehosta. Olkiluoto 3:n keskiteho on $90\,\%$ nimellistehosta.

      Kuinka suuri aurinkopuiston nimellistehon pitäisi olla, jotta se tuottaisi vuodessa yhtä paljon energiaa kuin Olkiluoto 3? Anna vastaus gigawatteina. Pohdi lisäksi, korvaisiko tällainen puisto Olkiluoto 3:n tammikuun iltana.

      GW
      Vastaus

      $13\,\text{GW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      Olkiluoto 3:n nimellisteho $P_\text{O} = 1600\,\text{MW}$ ja keskiteho $90\,\%$ siitä, aurinkopuiston keskiteho $11\,\%$ nimellistehosta, molemmille sama aika $t$ (vuosi)

      Kysytty

      aurinkopuiston nimellisteho $P_\text{a}$ gigawatteina, ja korvaisiko puisto Olkiluoto 3:n tammikuun iltana

      Periaate

      Vuosienergia on keskiteho kerrottuna ajalla, $E = P_\text{ka} t$. Keskiteho on annettu osuus $o$ nimellistehosta. Aika on molemmilla sama vuosi. Siksi vuosienergiat ovat yhtä suuret, kun keskitehot ovat yhtä suuret.

      Kaava

      $o_\text{a} P_\text{a}\, t = o_\text{O} P_\text{O}\, t$, josta

      $P_\text{a}$$= \dfrac{o_\text{O} P_\text{O}}{o_\text{a}}$

      Muunnokset

      $o_\text{O} = 90\,\% = 0{,}90$ ja $o_\text{a} = 11\,\% = 0{,}11$. Lopuksi megawatit gigawateiksi:

      $13\,091\,\text{MW}$$= 13{,}091 \cdot 1000\,\text{MW}$
      $= 13{,}1\,\text{GW}$

      Sijoitus

      $P_\text{a}$$= 0{,}90 \cdot 1600\,\text{MW} : 0{,}11$
      $= 1440\,\text{MW} : 0{,}11$
      $= 13\,091\,\text{MW}$
      $= 13{,}1\,\text{GW}$

      Vastaus

      $13\,\text{GW}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten osuuksissa $11\,\%$ ja $90\,\%$.

      Järkevyys

      Arvio: $90 : 11 \approx 8$, joten nimellistehoa tarvitaan noin kahdeksan kertaa enemmän, $8 \cdot 1{,}6\,\text{GW} \approx 13\,\text{GW}$. Tammikuun iltana aurinko on laskenut. Silloin puisto ei tuota lainkaan, vaikka sen vuosienergia olisi sama kuin Olkiluoto 3:n. Olkiluoto 3:n tilalle tarvittaisiin silloin säädettävää tuotantoa, kuten vesivoimaa ja polttoainevoimaloita. Toinen vaihtoehto on tuontisähkö ja energiavarastot. Sama vuosienergia ei siis tarkoita, että voimala korvaa toisen joka hetki.

    4. Tehtävä 6-19

      Taulukossa on esimerkkilukuja (esimerkkiaineisto). Siinä on viikon jokaisen päivän keskimääräinen tuulivoiman teho ja sähkön kulutus. Tuulivoimaloiden nimellisteho on yhteensä $9{,}0\,\text{GW}$. Ydinvoimalat tuottavat koko viikon tasaisesti $3{,}5\,\text{GW}$. Oletetaan, että muu tuotanto ja tuonti kattavat sen, mitä tuuli- ja ydinvoima eivät kata.

      a) Laske tuulivoiman viikossa tuottama energia gigawattitunteina. Laske myös tuulivoiman keskiteho prosentteina nimellistehosta.

      b) Laske jokaiselle päivälle teho, joka muiden voimalaitosten ja tuonnin pitää tuottaa. Vastaa laatikkoon suurin tällainen teho gigawatteina.

      c) Mitä tuulivoiman vaihtelu vaatii muulta sähköjärjestelmältä? Perustele taulukon luvuilla. Ota kantaa myös sunnuntaihin.

      Tuulivoiman teho ja sähkön kulutus viikon aikana
      Päivä$P_\text{tuuli}\,(\text{GW})$$P_\text{kulutus}\,(\text{GW})$
      Maanantai4,89,5
      Tiistai3,19,8
      Keskiviikko0,610,2
      Torstai0,410,6
      Perjantai1,910,1
      Lauantai4,28,7
      Sunnuntai5,48,4
      GW
      Vastaus

      $6{,}7\,\text{GW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tuulivoiman nimellisteho $P_\text{nim} = 9{,}0\,\text{GW}$, ydinvoima $P_\text{ydin} = 3{,}5\,\text{GW}$ koko viikon, päiväkohtaiset $P_\text{tuuli}$ ja $P_\text{kulutus}$ taulukosta, viikko $168\,\text{h}$

      Kysytty

      a) tuulivoiman viikon energia ja keskiteho osuutena nimellistehosta; b) muiden voimaloiden ja tuonnin päiväkohtainen teho, sen suurin arvo; c) mitä vaihtelu vaatii järjestelmältä

      Periaate

      Verkossa tuotannon pitää vastata kulutusta joka hetki. Siksi muiden pitää tuottaa kulutus miinus ydin- ja tuulivoima. Tuulivoiman viikon energia on päivien tehojen summa kerrottuna vuorokauden pituudella, koska teho on kunakin päivänä keskimäärin vakio.

      Kaava

      $E_\text{tuuli}$$= \left(\sum P_\text{tuuli}\right) \Delta t_\text{päivä}$
      $P_\text{ka}$$= \dfrac{E_\text{tuuli}}{\Delta t_\text{viikko}}$

      $P_\text{muut} = P_\text{kulutus} - P_\text{ydin} - P_\text{tuuli}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: tehot ovat gigawatteina ja energia lasketaan gigawattitunteina. Viikossa on $7 \cdot 24\,\text{h} = 168\,\text{h}$.

      Sijoitus

      a) Tuulivoiman päiväkohtaisten tehojen summa on $4{,}8 + 3{,}1 + 0{,}6 + 0{,}4 + 1{,}9 + 4{,}2 + 5{,}4 = 20{,}4\,\text{GW}$, joten

      $E_\text{tuuli}$$= (\Sigma P_\text{tuuli}) \cdot 24\,\text{h}$
      $= 20{,}4\,\text{GW} \cdot 24\,\text{h}$
      $= 489{,}6\,\text{GWh}$

      Keskiteho on

      $P_\text{ka}$$= 489{,}6\,\text{GWh} : 168\,\text{h}$
      $= 2{,}91\,\text{GW}$

      ja osuus nimellistehosta $2{,}91 : 9{,}0 = 0{,}32$ eli $32\,\%$.
      b) Muiden teho on $P_\text{muut} = P_\text{kulutus} - 3{,}5\,\text{GW} - P_\text{tuuli}$, gigawatteina:

      $$\begin{aligned} P_\text{ma} &= 9{,}5 - 3{,}5 - 4{,}8 = 1{,}2 \\ P_\text{ti} &= 9{,}8 - 3{,}5 - 3{,}1 = 3{,}2 \\ P_\text{ke} &= 10{,}2 - 3{,}5 - 0{,}6 = 6{,}1 \\ P_\text{to} &= 10{,}6 - 3{,}5 - 0{,}4 = 6{,}7 \\ P_\text{pe} &= 10{,}1 - 3{,}5 - 1{,}9 = 4{,}7 \\ P_\text{la} &= 8{,}7 - 3{,}5 - 4{,}2 = 1{,}0 \\ P_\text{su} &= 8{,}4 - 3{,}5 - 5{,}4 = -0{,}5 \end{aligned}$$

      Vastaus

      a) $490\,\text{GWh}$ ja $32\,\%$ nimellistehosta. b) Suurin tarve on torstaina, $6{,}7\,\text{GW}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman nimellistehossa $9{,}0\,\text{GW}$. c) Muun järjestelmän tehon pitää vaihdella paljon. Tarve oli torstaina $6{,}7\,\text{GW}$ ja lauantaina vain $1{,}0\,\text{GW}$. Arkipäivien ja lauantain välillä vaihtelu on siis $5{,}7\,\text{GW}$. Sunnuntai ($-0{,}5\,\text{GW}$) mukaan lukien vaihtelu on peräti $7{,}2\,\text{GW}$ muutamassa päivässä. Keskiviikkona ja torstaina tuuli tuotti vain noin $0{,}4$–$0{,}6\,\text{GW}$, vaikka nimellisteho on $9{,}0\,\text{GW}$. Nimellisteho ei siis takaa tuotantoa. Heikon tuulen päiville tarvitaan säädettävää tuotantoa (esimerkiksi vesivoimaa), tuontia tai energiavarastoja. Sunnuntaina tuotanto ylittää kulutuksen $0{,}5\,\text{GW}$:lla. Ylimääräinen sähkö pitää viedä maasta, varastoida tai tuotantoa pitää vähentää.

      Järkevyys

      Päiväkohtaisten kulutustehojen summa on

      $9{,}5 + 9{,}8 + 10{,}2 + 10{,}6 + 10{,}1 + 8{,}7 + 8{,}4$
      $= 67{,}3\,\text{GW}$

      Kerrottuna luvulla $24\,\text{h}$ se antaa viikon kulutuksen $1615\,\text{GWh}$. Ydinvoima tuottaa $3{,}5\,\text{GW} \cdot 168\,\text{h} = 588\,\text{GWh}$ ja tuulivoima $489{,}6\,\text{GWh}$. Muiden energia on siis $1615 - 588 - 490 = 537\,\text{GWh}$. Muiden päiväkohtaisten tehojen summa on

      $\Sigma P_\text{muut}$$= 1{,}2 + 3{,}2 + 6{,}1 + 6{,}7 + 4{,}7 + 1{,}0 - 0{,}5$
      $= 22{,}4\,\text{GW}$

      Kerrottuna luvulla $24\,\text{h}$ se on $538\,\text{GWh}$, joten laskut täsmäävät. Tuulivoima kattaa viikon kulutuksesta vain $490 : 1615 = 0{,}30$ eli $30\,\%$, vaikka sen nimellisteho on lähes yhtä suuri kuin kulutus.

    5. Tehtävä 6-20

      Kunta vertailee kahta tapaa tuottaa sähköä. Taulukossa on esimerkkilukuja (esimerkkiaineisto, ei oikeiden hankkeiden tietoja) tuulipuistosta ja ydinvoimalasta. Oletetaan, että voimala tuottaa koko käyttöikänsä ajan joka vuosi yhtä paljon energiaa kuin ensimmäisenä vuonna. Oletetaan myös, että kustannus on vain rakennuskustannus. Vuodessa on $8760\,\text{h}$.

      a) Laske kummankin voimalan vuosienergia megawattitunteina.

      b) Laske rakennuskustannus yhtä tuotettua megawattituntia kohti koko käyttöiän ajalta. Vastaa laatikkoon tuulipuiston arvo euroina megawattituntia kohti.

      c) Laske kummankin voimalan elinkaaren päästöistä se hiilidioksidimäärä tonneina, joka kuuluu yhden vuoden tuotannolle. Käytä $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.

      d) Vertaa tuotantotapoja päästöjen, kustannuksen ja säädettävyyden perusteella. Anna perusteltu suositus.

      Tuulipuiston ja ydinvoimalan vertailu
      OminaisuusTuulipuistoYdinvoimala
      Nimellisteho $P_\text{nim}\,(\text{MW})$1001200
      Keskiteho, osuus nimellistehosta $(\%)$3390
      Rakennuskustannus $K\,(\text{milj. €})$1206000
      Käyttöikä $(\text{a})$2560
      Elinkaaripäästöt $m/E\,(\text{g/kWh})$1212
      Tehon säädettävyysSääriippuvainenTasainen
      €/MWh
      Vastaus

      $17\,\text{euroa/MWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tuulipuisto $P_\text{nim} = 100\,\text{MW}$, keskiteho $33\,\%$, $K = 120$ milj. euroa, käyttöikä $25\,\text{a}$, $12\,\text{g/kWh}$; ydinvoimala $1200\,\text{MW}$, $90\,\%$, $K = 6000$ milj. euroa, $60\,\text{a}$, $12\,\text{g/kWh}$; vuosi $8760\,\text{h}$

      Kysytty

      a) vuosienergiat; b) rakennuskustannus tuotettua megawattituntia kohti, tuulipuisto laatikkoon; c) elinkaaren päästöistä yhden vuoden tuotannolle kuuluva hiilidioksidimäärä; d) perusteltu vertailu

      Periaate

      Vuosienergia on keskiteho kerrottuna vuoden pituudella. Keskiteho on osuus nimellistehosta. Energia koko käyttöiältä on vuosienergia kerrottuna käyttöiällä. Kustannus energiaa kohti on rakennuskustannus jaettuna käyttöiän energialla. Päästö on päästökerroin kerrottuna energialla.

      Kaava

      $E_\text{v} = o\, P_\text{nim}\, t$, $E_\text{kok} = E_\text{v} \cdot a$ ja $k = \dfrac{K}{E_\text{kok}}$

      Muunnokset

      $120\,\text{milj. euroa} = 120 \cdot 10^{6}\,\text{euroa}$ ja $6000\,\text{milj. euroa} = 6000 \cdot 10^{6}\,\text{euroa}$. Päästöissä $1\,\text{MWh} = 1000\,\text{kWh}$ ja $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.

      Sijoitus

      a) Tuulipuisto:

      $E_\text{v}$$= 0{,}33 \cdot 100\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$
      $= 289\,080\,\text{MWh}$

      Ydinvoimala:

      $E_\text{v}$$= 0{,}90 \cdot 1200\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$
      $= 9\,460\,800\,\text{MWh}$

      b) Tuulipuisto:

      $E_\text{kok}$$= 289\,080\,\text{MWh} \cdot 25$
      $= 7\,227\,000\,\text{MWh}$
      $k$$= 120 \cdot 10^{6}\,\text{euroa} : 7\,227\,000\,\text{MWh}$
      $= 16{,}6\,\text{euroa/MWh}$

      Ydinvoimala:

      $E_\text{kok}$$= 9\,460\,800\,\text{MWh} \cdot 60$
      $= 567\,648\,000\,\text{MWh}$
      $k$$= 6000 \cdot 10^{6}\,\text{euroa} : 567\,648\,000\,\text{MWh}$
      $= 10{,}6\,\text{euroa/MWh}$

      c) Tuulipuisto:

      $289\,080\,000\,\text{kWh} \cdot 12\,\text{g/kWh}$
      $= 3{,}469 \cdot 10^{9}\,\text{g}$
      $= 3469\,\text{t}$

      Ydinvoimala:

      $9\,460\,800\,000\,\text{kWh} \cdot 12\,\text{g/kWh}$
      $= 1{,}135 \cdot 10^{11}\,\text{g}$
      $= 113\,500\,\text{t}$

      Vastaus

      Tuulipuiston rakennuskustannus on $17\,\text{euroa/MWh}$ (laskettu arvo $16{,}6$; kaksi merkitsevää numeroa kuten osuudessa $33\,\%$) ja ydinvoimalan $11\,\text{euroa/MWh}$. Vuosienergiat ovat $2{,}9 \cdot 10^{5}\,\text{MWh}$ ja $9{,}5 \cdot 10^{6}\,\text{MWh}$. Vuoden tuotannolle kuuluvat elinkaaripäästöt ovat noin $3500\,\text{t}$ ja $114\,000\,\text{t}$. Päästöt energiaa kohti ovat samat ($12\,\text{g/kWh}$). Ydinvoimalan suuret vuosipäästöt johtuvat siis vain suuresta tuotannosta. Tässä aineistossa rakennuskustannus energiaa kohti on ydinvoimalla pienempi, koska se tuottaa suuremmalla osuudella nimellistehosta ja kauemmin. Ydinvoima on tasaista perusvoimaa, mutta sen tehoa ei voi säätää nopeasti, ja siihen liittyy ydinjäte. Tuulivoima on sääriippuvaista, joten se tarvitsee rinnalleen säätövoimaa tai varastoja. Perusteltu suositus on yhdistelmä. Päästöjen perusteella kumpikin kelpaa. Kustannuksen perusteella ydinvoima on edullisempi. Sääriippuvainen tuulivoima sopii täydentämään sitä, kun säätövoimaa on riittävästi. Suositus perustuu kuitenkin vain tähän esimerkkiaineistoon ja pelkkään rakennuskustannukseen.

      Järkevyys

      Ydinvoimala tuottaa vuodessa $9\,460\,800 : 289\,080 \approx 33$ kertaa enemmän kuin tuulipuisto. Päästöt ovat $113\,500 : 3469 \approx 33$ kertaa suuremmat. Se vastaa tuotannon suhdetta, koska päästökerroin on kummallakin sama $12\,\text{g/kWh}$. Jos tuulipuisto toimisi koko vuoden täydellä teholla, se tuottaisi $100\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} = 876\,000\,\text{MWh}$. Lasku $289\,080 : 876\,000 = 0{,}33$.

    Valokuvat

    • Summan tuulivoimapuisto. IA (Wikimedia Commons). lähde, CC0 1.0
    • Olkiluoto Nuclear Power Plant 2015-07-21 001. Hannu Huovila / TVO. lähde, CC BY 3.0