Energiantuotantotavat ja niiden vertailu
Miksi Suomen sähköverkossa on yhtä aikaa ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja polttoainevoimaloita? Yksi voimalatyyppi voisi periaatteessa tuottaa kaiken sähkön.
Pohjatiedot
- Teho kertoo energian siirtymisen nopeuden, $P = E : t$luku Teho
- Polttoaineen energia lasketaan lämpöarvolla, $E = Hm$luku Polttoaineet ja lämpöarvo
- Hyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa energiasta on hyödyllistäluku Hyötysuhde
Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 4.
Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen
Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.
- Energiantuotanto
- Luonnonvaran energian muuttaminen sähköksi tai lämmöksi voimalaitoksessa.
- Uusiutuva energia
- Energiaa luonnonvarasta, joka ei lopu käytössä, esimerkiksi vesi, tuuli tai auringonsäteily.
- Ydinvoima
- Sähkön tuottaminen uraanin ydinenergiasta. Ydinvoimala toimii yleensä tasaisesti lähes täydellä teholla.
- Vesivoima
- Sähkön tuottaminen putoavan veden liike-energiasta. Vesivoimalan tehoa voi muuttaa nopeasti.
- Tuulivoima
- Sähkön tuottaminen tuulen liike-energiasta. Tuotanto riippuu siitä, kuinka paljon tuulee.
Pohdinta
Pakkasaamuna kello kahdeksan Suomi herää. Lämmitys, teollisuus ja junat käyttävät sähköä enemmän kuin melkein koskaan. Tuulee heikosti, ja aurinko nousee vasta tunnin päästä. Silti valot palavat. Sähköä tulee ydinvoimaloista, vesivoimaloista ja polttoainevoimaloista. Vähän sähköä tulee myös tuulesta.
Miksi sähköverkko tarvitsee monta erilaista voimalaa? Miksi ei riitä yksi paras voimala?
Valinnainen Kertaa: teho ja energia
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 1 kysymys
Ennuste: eniten sähköä
Tutki
Suomen sähköntuotanto 2024
Tilastoaineisto · Tilastokeskus: Sähkön ja lämmön tuotanto 2024. Ydinvoiman ja bioperäisten polttoaineiden luvut on laskettu prosenttiosuuksista ja pyöristetty. Muut lähteet = kokonaistuotanto, josta on vähennetty muut rivit.
Taulukossa on Suomen sähköntuotanto vuonna 2024 energialähteittäin. Kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$. Siihen kuuluu myös pieniä muita lähteitä. Ne on koottu viimeiselle riville.
| Lähde | $E$ (TWh) |
|---|---|
| ydinvoima | $31$ |
| tuulivoima | $20{,}2$ |
| vesivoima | $14{,}1$ |
| bioperäiset polttoaineet | $9{,}5$ |
| fossiiliset polttoaineet ja turve | $3{,}4$ |
| aurinkosähkö | $0{,}9$ |
| muut lähteet | $0{,}8$ |
Laske tuulivoiman keskiteho vuoden aikana, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$. Vastaa gigawatteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Keskiteho saadaan jakamalla energia ajalla: $P = E : t$.
Vihje 2: mikä yhteys
Muuta ensin teravattitunnit kilowattitunneiksi: $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.
Vihje 3: välivaihe
$P = 20{,}2 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : 8760\,\text{h}$, ja lopuksi $1\,\text{GW} = 10^{6}\,\text{kW}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
energia $E = 20{,}2\,\text{TWh}$, aika $t = 8760\,\text{h}$
Kysytty
tuulivoiman keskiteho $P$ gigawatteina
Periaate
Keskiteho on teho, jolla tuotettaisiin sama energia tasaisesti koko vuoden ajan. Siksi $E = P t$.
Kaava
$E = P t$, josta $P = \dfrac{E}{t}$
Muunnokset
$20{,}2\,\text{TWh} = 20{,}2 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$, ja lopuksi kilowatit gigawateiksi: $10^{6}\,\text{kW} = 1\,\text{GW}$.
Sijoitus
Vastaus
$2{,}31\,\text{GW}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten energiassa $20{,}2\,\text{TWh}$; vuoden tuntimäärä $8760\,\text{h}$ on tarkka luku.
Järkevyys
Arvio:
Keskiteho on pienempi kuin tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho. Syy on se, että tuuli vaihtelee.
Yhden voimalan teho
Keksitty esimerkkiaineisto · Tyypillisiä, pyöristettyjä tehoja. Olkiluoto 3 on Suomen suurin voimalayksikkö.
Taulukossa on tyypillisiä yksittäisten voimalaitosten tehoja. Arvot ovat likimääräisiä ja pyöristettyjä.
| Voimala | Teho |
|---|---|
| omakotitalon aurinkopaneelit | $5\,\text{kW}$ |
| tuulivoimala | $5\,\text{MW}$ |
| suuri vesivoimalaitos | $100\,\text{MW}$ |
| Olkiluoto 3 | $1600\,\text{MW}$ |
Kuinka monta $5{,}0\,\text{MW}$:n tuulivoimalaa tarvitaan, jotta niiden nimellisteho on yhtä suuri kuin Olkiluoto 3:n nimellisteho $1600\,\text{MW}$?
Vihje 1: ohjaava kysymys
Verrataan samaa suuretta, tehoa: kuinka monta kertaa $5{,}0\,\text{MW}$ mahtuu lukuun $1600\,\text{MW}$?
Vihje 2: mikä yhteys
Molemmat tehot ovat jo megawatteina, joten yksikkömuunnoksia ei tarvita.
Vihje 3: välivaihe
$N = 1600\,\text{MW} : 5{,}0\,\text{MW}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
tuulivoimalan teho $P_\text{t} = 5{,}0\,\text{MW}$, Olkiluoto 3:n teho $P_\text{O} = 1600\,\text{MW}$
Kysytty
tuulivoimaloiden lukumäärä $N$
Periaate
Nimellistehot lasketaan yhteen, joten $N$ voimalan yhteisteho on $N P_\text{t}$. Yhteistehon halutaan olevan yhtä suuri kuin Olkiluoto 3:n teho.
Kaava
$N P_\text{t} = P_\text{O}$, josta $N = \dfrac{P_\text{O}}{P_\text{t}}$
Muunnokset
Ei tarvita: molemmat tehot ovat megawatteina, joten yksikkö supistuu.
Sijoitus
Vastaus
$320$
Tuulivoimalaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoimalan tehossa $5{,}0\,\text{MW}$.
Järkevyys
Arvio: $1600 : 5 = 320$. Saman vuosienergian tuottamiseen tarvittaisiin paljon enemmän tuulivoimaloita. Tuulivoimalan keskiteho on vain osa sen nimellistehosta, mutta Olkiluoto 3 käy lähes koko ajan lähellä nimellistehoaan.
Tuuli ja ydinvoima viikon aikana
Keksitty esimerkkiaineisto · Keksitty, pyöristetty esimerkkiviikko. Suuruusluokat vastaavat Suomen talvea. Tuulivoiman nimellisteho: Suomen Tuulivoimayhdistys 2024.
Taulukossa on esimerkkiviikko tammikuussa. Siinä on kulutuksen, ydinvoiman ja tuulivoiman teho vuorokauden keskiarvona gigawatteina. Suomen tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho oli vuoden 2024 lopussa noin $8\,\text{GW}$.
| Päivä | Kulutus $(\text{GW})$ | Ydin $(\text{GW})$ | Tuuli $(\text{GW})$ |
|---|---|---|---|
| ma | $11{,}3$ | $4{,}3$ | $6{,}4$ |
| ti | $11{,}9$ | $4{,}3$ | $5{,}1$ |
| ke | $12{,}6$ | $4{,}3$ | $2{,}2$ |
| to | $13{,}1$ | $4{,}3$ | $0{,}4$ |
| pe | $12{,}7$ | $4{,}3$ | $1{,}1$ |
| la | $11{,}4$ | $4{,}3$ | $3{,}6$ |
| su | $10{,}8$ | $4{,}3$ | $5{,}8$ |
Loput kulutuksesta tuotetaan muilla tavoilla: vesivoimalla, polttoainevoimaloilla ja tuontisähköllä. Kuinka suuri teho piti torstaina tuottaa näillä muilla tavoilla? Vastaa gigawatteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki. Kaikkien lähteiden tehojen summa on yhtä suuri kuin kulutus.
Vihje 2: mikä yhteys
Muiden lähteiden teho on se osa kulutuksesta, jota ydinvoima ja tuulivoima eivät kata.
Vihje 3: välivaihe
$P_\text{m} = 13{,}1\,\text{GW} - 4{,}3\,\text{GW} - 0{,}4\,\text{GW}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
torstain kulutus $P_\text{kul} = 13{,}1\,\text{GW}$, ydinvoiman teho $P_\text{y} = 4{,}3\,\text{GW}$ ja tuulivoiman teho $P_\text{t} = 0{,}4\,\text{GW}$ (taulukosta)
Kysytty
muiden tuotantotapojen teho $P_\text{m}$ gigawatteina
Periaate
Sähköä ei voi varastoida verkkoon, joten tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki. Kaikkien lähteiden tehojen summa on kulutuksen teho. Ydinvoima ja tuulivoima eivät tuota kaikkea tehoa. Loput on tuotettava muilla tavoilla.
Kaava
$P_\text{kul} = P_\text{y} + P_\text{t} + P_\text{m}$, josta $P_\text{m} = P_\text{kul} - P_\text{y} - P_\text{t}$
Muunnokset
Ei tarvita: kaikki tehot ovat gigawatteina.
Sijoitus
Vastaus
$8{,}4\,\text{GW}$
Yhden desimaalin tarkkuudella kuten taulukon tehot. Erotus on yhtä tarkka kuin luvut, joista se lasketaan.
Järkevyys
Tulos on pienempi kuin kulutus, kuten pitääkin. Maanantaina sama lasku antaa vain $11{,}3\,\text{GW} - 4{,}3\,\text{GW} - 6{,}4\,\text{GW} = 0{,}6\,\text{GW}$, joten muiden voimaloiden piti torstaina nostaa tehoaan moninkertaiseksi. Syy on se, että tuuli tyyntyi.
Johtopäätös: miksi tarvitaan monta voimalatyyppiä?
Käytä taulukoita ja alun pakkasaamun tilannetta. Miksi Suomen sähköntuotannossa on monta energialähdettä? Miksi tuulivoiman nimellistehosta ei näe, kuinka paljon tuulivoima tuottaa?
Mallivastaus
Suomen tuotanto jakautuu usealle lähteelle. Vuonna 2024 ydinvoima tuotti noin $31\,\text{TWh}$, tuulivoima $20\,\text{TWh}$ ja vesivoima $14\,\text{TWh}$. Esimerkkiviikolla ydinvoiman teho pysyi koko ajan $4{,}3\,\text{GW}$:ssa. Tuulivoiman teho vaihteli välillä $0{,}4$–$6{,}4\,\text{GW}$, vaikka nimellisteho on noin $8\,\text{GW}$. Tuulivoiman keskiteho on siis vain osa nimellistehosta. Kun tuuli tyyntyi ja kulutus kasvoi, muiden tuotantotapojen piti nostaa tehoaan. Siksi tarvitaan säädettäviä voimaloita, kuten vesivoimaa. Voimaloita ei voi vertailla pelkän nimellistehon perusteella. Vuosituotanto on keskiteho kerrottuna ajalla, $E = P \cdot t$.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Voimalaitos ei tee energiaa tyhjästä. Se muuttaa luonnonvaran energian sähköksi ja usein myös lämmöksi. Luonnonvara voi olla putoava vesi, tuuli, auringon säteily, uraani tai polttoaine. Putoavan veden ja tuulen energia on liike-energiaa. Auringon energia on säteilyenergiaa. Uraanin energia on ydinenergiaa. Polttoaineen energia on kemiallista energiaa. Energia kulkee turbiinin ja generaattorin tai aurinkopaneelin kautta sähköverkkoon. Energia säilyy, mutta osa siitä päätyy aina lämpönä ympäristöön (luku Hyötysuhde).
Uusiutuva ja uusiutumaton energia
Vesi, tuuli ja auringonsäteily ovat uusiutuvia. Ne eivät lopu, kun niitä käytetään. Bioperäiset polttoaineet, kuten puu, ovat myös uusiutuvia, kun uusi metsä kasvaa tilalle. Kivihiili, öljy ja maakaasu ovat fossiilisia. Turve kasvaa suolla hyvin hitaasti, tuhansien vuosien aikana. Siksi päästöjä laskettaessa turve rinnastetaan fossiilisiin polttoaineisiin eli sitä käsitellään samalla tavalla kuin niitä. Tilastoissa turve on usein omana ryhmänään. Uraani on myös uusiutumaton luonnonvara. Voimaloiden päästöt ja ilmastovaikutukset käsitellään luvussa Energiantuotanto, ympäristö ja ilmastonmuutos.

Kolme ominaisuutta: miten voimala toimii verkossa
Suuria määriä sähköä ei voi varastoida suoraan verkkoon. Siksi tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki. Voimaloita kuvataan sen mukaan, miten niiden tehoa voi muuttaa. Nämä ryhmät ovat ominaisuuksia, eivät tiukkoja luokkia. Sama voimala voi kuulua useaan ryhmään. Esimerkiksi vesivoimaa voi säätää hyvin, mutta se riippuu myös sateista.
| Ominaisuus | Tyypillisiä voimaloita | Teho |
|---|---|---|
| Sääriippuvainen | tuuli, aurinko | vaihtelee sään mukaan |
| Säädettävä | vesi, polttoaine | voidaan säätää |
| Perusvoima | ydinvoima | lähes vakio |
Vesivoimalaitoksessa virtausta voi lisätä tai vähentää nopeasti. Tuulta ja aurinkoa ei voi käskeä. Ydinvoimalaa ajetaan yleensä tasaisesti lähes täydellä teholla. Sen tehoa voi kuitenkin tarvittaessa laskea. Esimerkiksi Olkiluodon yksiköt ovat vähentäneet tehoaan, kun sähkön hinta on ollut hyvin matala.
Vertailun kriteerit
Eri tuotantotapoja vertaillaan samoilla kysymyksillä:
- Hinta: kuinka paljon sähkön tuottaminen maksaa.
- Teho: kuinka suuri yksi voimala on.
- Kuljetettavuus: voiko energialähteen tuoda voimalaan, kuten polttoaineen. Tai pitääkö voimala rakentaa sinne, missä tuuli tai virtaava vesi on.
- Varastoitavuus: polttoaineen ja vesialtaan voi varastoida. Tuulta ja auringonsäteilyä ei voi.
- Turvallisuus: onnettomuuden vaikutus ja riski.
- Ympäristö: päästöt, maankäyttö, luonto ja jätteet.
Suomen sähköntuotanto
Suomessa tuotettiin vuonna 2024 sähköä yhteensä noin $80\,\text{TWh}$ (Tilastokeskus). Ydinvoima tuotti eniten. Tuulivoima tuotti noin neljänneksen. Fossiilisten polttoaineiden osuus oli vain muutama prosentti. Pylväät on piirretty mittakaavassa.

Voimalan energia
Teho kertoo, kuinka nopeasti voimala tuottaa energiaa. Kun teho on vakio, tuotettu energia on teho kerrottuna ajalla:
$$E = P \cdot t$$
missä $E$ on tuotettu energia, $P$ voimalan teho ja $t$ aika. Jos teho on kilowatteina ja aika tunteina, energia on kilowattitunteina. Vuodessa on $t = 8760\,\text{h}$. Suuret energiat ilmoitetaan usein gigawattitunteina ja teravattitunteina: $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$ ja $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.
Nimellisteho ja keskiteho
Voimalan nimellisteho on suurin teho, jolla se voi toimia. Tuulivoimala ei tuota nimellisteholla koko vuotta, koska tuuli vaihtelee. Keskiteho saadaan, kun vuoden aikana tuotettu energia jaetaan vuoden tuntimäärällä. Kun keskiteho jaetaan nimellisteholla, saadaan osuus. Osuus kertoo, kuinka suuri osa nimellistehosta on keskimäärin käytössä.
Suuruusluokat
Yhden voimalan teho voi olla tuhat kertaa suurempi kuin toisen. Siksi suuruusluokkia vertaillaan kymmenen potensseilla. Katso kuvan vaaka-akselia. Kun siirryt pystyviivalta seuraavalle, teho kasvaa kymmenkertaiseksi. Pisteiden välimatka kertoo siis, montako kertaa teho kasvaa kymmenkertaiseksi.
Yleinen virhekäsitys
Nimellisteho ei kerro, kuinka paljon sähköä voimala todella tuottaa. Ajatellaan tuulivoimalaa, jonka nimellisteho on $5\,\text{MW}$. Oletetaan, että tuuli puhaltaisi aina oikealla nopeudella. Todellisuudessa voimala tuottaa vuodessa vain noin kolmanneksen siitä energiasta. Uusiutuva ei myöskään tarkoita, että energiaa on saatavilla koko ajan. Tuuli ja aurinko ovat uusiutuvia, mutta ne riippuvat säästä.
Tiivistelmä
- Voimalaitos muuttaa luonnonvaran energian sähköksi. Energia säilyy, mutta osa muuttuu hukkalämmöksi.
- Voimaloita kuvataan ominaisuuksilla, jotka eivät sulje toisiaan pois: sääriippuvainen (tuuli, aurinko), hyvin säädettävä (vesi, polttoaine) ja yleensä tasaisesti ajettava perusvoima (ydinvoima).
- Tuotettu energia on $E = P \cdot t$. Keskiteho on vuosienergia jaettuna vuoden tuntimäärällä $8760\,\text{h}$.
- Voimaloita vertaillaan hinnan, tehon, kuljetettavuuden, varastoitavuuden, turvallisuuden ja ympäristövaikutusten mukaan.
- Suuruusluokat vertaillaan kymmenen potensseilla. Olkiluoto 3:n nimellisteho on yli kolmesataa kertaa tuulivoimalan nimellisteho.
Valinnainen Palaa ennusteeseesi
Vertaa ennustettasi Suomen sähköntuotannon lukuihin. Muuttaisitko ennustettasi? Mitä tapahtuisi sähköverkolle, jos ydinvoima poistuisi ja mikään säädettävä tuotanto ei korvaisi sitä?
Haluaisitko muuttaa ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Tuulivoimalan nimellisteho on $5{,}0\,\text{MW}$. Se tuottaa vuoden aikana sähköä $14\,\text{GWh}$. Mikä on sen keskiteho? Kuinka suuri osa nimellistehosta keskiteho on?
Vaihe 1/7
Tunnetut ja kysytty. Energia $E = 14\,\text{GWh}$, aika $t = 8760\,\text{h}$ ja nimellisteho $P_\text{nim} = 5{,}0\,\text{MW}$. Kysytään keskiteho $P_\text{ka}$ ja sen osuus nimellistehosta.
Vaihe 2/7
Periaate. Energia on teho kerrottuna ajalla, $E = P t$. Tuulivoimalan teho vaihtelee. Siksi vuosienergiasta lasketaan keskiteho. Sillä teholla voimala olisi tuottanut saman energian tasaisesti.
Vaihe 3/7
Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} &E = P_\text{ka}\, t \\ &P_\text{ka} = \frac{E}{t} \end{aligned}$$
Vaihe 4/7
Yksikkömuunnokset.
Vaihe 5/7
Sijoitus. $$\begin{aligned} P_\text{ka} &= E : t \\ &= 14 \cdot 10^{6}\,\text{kWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 1598\,\text{kW} \\ \text{osuus} &= P_\text{ka} : P_\text{nim} \\ &= 1598\,\text{kW} : 5000\,\text{kW} \\ &= 0{,}32 \end{aligned}$$
Vaihe 6/7
Tulos. Keskiteho on
Se on $32\,\%$ nimellistehosta. Tuloksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten energiassa $14\,\text{GWh}$.
Vaihe 7/7
Järkevyys. Oletetaan, että voimala toimisi koko vuoden nimellisteholla. Silloin se tuottaisi
ja $14 : 43{,}8 = 0{,}32$. Osuus on alle yksi, koska tuuli ei puhalla aina.
Valinnainen Etsi virhe
Valinnainen Sovella uuteen tilanteeseen
Olkiluoto 3:n teho on $1600\,\text{MW}$. Kuinka monta teravattituntia se tuottaisi vuodessa, jos se toimisi koko vuoden ($8760\,\text{h}$) täydellä teholla? Vastaa teravattitunteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Teho ja aika tunnetaan, joten energia saadaan kertomalla ne keskenään.
Vihje 2: mikä yhteys
Muuta teho kilowateiksi: $1600\,\text{MW} = 1600 \cdot 1000\,\text{kW}$. Tulo on silloin kilowattitunteina.
Vihje 3: välivaihe
$E = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$, ja lopuksi $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
teho $P = 1600\,\text{MW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$
Kysytty
vuosienergia $E$ teravattitunteina
Periaate
Teho on vakio, kun voimala toimii täydellä teholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
ja lopuksi $1\,\text{TWh} = 10^{9}\,\text{kWh}$.
Sijoitus
Vastaus
$14{,}0\,\text{TWh}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten tehossa $1600\,\text{MW}$.
Järkevyys
Tämä on yläraja. Todellinen tuotanto on pienempi, koska laitos on välillä pois käytöstä. Suomen kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$, ja $14{,}0 : 79{,}9 \approx 18\,\%$. Yksi laitos tuottaisi siis enimmillään lähes viidenneksen.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.
- Mikä ominaisuus tuulivoimalla on? Miksi tuulivoima ei yksin riitä pitämään sähköverkkoa käynnissä?
Vastaus
Tuulivoima on sääriippuvaista. Sen teho vaihtelee tuulen mukaan, eikä tehoa voi lisätä tarpeen mukaan. Verkossa tuotannon pitää vastata kulutusta joka hetki. Siksi tarvitaan myös hyvin säädettävää tuotantoa, kuten vesivoimaa, ja tasaista perusvoimaa.
1. Käsite
2. Nimellisteho ja tuotanto
3. Ominaisuudet eivät sulje toisiaan pois
2. Laskutehtävä
Tuulivoimalan keskiteho vuoden aikana on $1{,}0\,\text{MW}$. Kuinka paljon energiaa se tuottaa vuodessa ($8760\,\text{h}$)? Vastaa gigawattitunteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Energia on keskiteho kerrottuna ajalla.
Vihje 2: mikä yhteys
Muuta teho kilowateiksi:
Vihje 3: välivaihe
$E = 1000\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$, ja $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
keskiteho $P = 1{,}0\,\text{MW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$
Kysytty
vuosienergia $E$ gigawattitunteina
Periaate
Keskiteho on teho, jolla voimala tuottaisi saman energian tasaisesti, joten $E = P t$.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
ja lopuksi $1\,\text{GWh} = 10^{6}\,\text{kWh}$.
Sijoitus
Vastaus
$8{,}8\,\text{GWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten keskitehossa $1{,}0\,\text{MW}$.
Järkevyys
Arvio:
Yhden voimalan vuosienergia on gigawattitunteja eikä teravattitunteja. Se sopii yhden voimalan kokoon.
Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
3. Selitä ja vertaile
Vertaile ydinvoimaa ja tuulivoimaa vähintään kolmella kriteerillä (esimerkiksi teho, säädettävyys, varastoitavuus, ympäristö). Kumpi sopii perusvoimaksi? Perustele.
Mallivastaus
Ydinvoimalan yksikköteho on suuri (Olkiluoto 3 noin $1600\,\text{MW}$). Se käy tasaisesti lähes nimellisteholla, joten sen vuosituotanto on suuri. Tuulivoimala on pienempi (noin $5\,\text{MW}$). Sen teho vaihtelee tuulen mukaan, joten keskiteho on vain osa nimellistehosta. Kumpaakaan ei voi säätää nopeasti. Ydinvoiman säätö on hidasta, ja tuulta ei voi lisätä. Ydinvoima sopii perusvoimaksi, koska sen tuotanto on tasaista ja ennustettavaa. Tuulivoima ei tuota hiilidioksidia käytössä. Ydinvoima synnyttää radioaktiivista jätettä, joka on varastoitava turvallisesti.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Kertaa luvun käsitteet
Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti menee kertauspakkaasi.
- Energiantuotanto
- Luonnossa olevan energian muuntamista ihmisille käyttökelpoiseen muotoon, kuten sähköksi tai lämmöksi.
- Voimalaitos
- Tuotantolaitos, jossa energialähteen energiaa muunnetaan sähköksi, lämmöksi tai molemmiksi.
- Generaattori
- Laite, joka muuntaa pyörimisliikkeen energiaa sähköenergiaksi.
- Turbiini
- Virtaava vesi, ilma tai höyry saa tämän laitteen pyörimään ja käyttämään generaattoria.
- Lämpövoimalaitos
- Lämpöenergiaa käytetään höyryn tuottamiseen, joka pyörittää turbiinia ja generaattoria.
- Lauhdutin
- Jäähdyttää turbiinista tulevan höyryn takaisin vedeksi ja siirtää samalla lämpöä ympäristöön.
- Yhteistuotanto
- Samassa laitoksessa tuotetaan sekä sähköä että hyödynnettävää lämpöä, jolloin hyötysuhde paranee.
- Kaukolämpö
- Keskitetysti tuotettua lämpöenergiaa siirretään kuuman veden avulla rakennusten lämmitykseen.
- Lauhdevoima
- Sähköntuotantoa, jossa turbiinin jälkeen jäävää lämpöä ei yleensä hyödynnetä kaukolämpönä.
- Aurinkovoima
- Auringon säteilyenergiaa muunnetaan esimerkiksi aurinkopaneelissa suoraan sähköenergiaksi.
- Tuulivoima
- Ilman liike-energia pyörittää turbiinia ja generaattoria, joka tuottaa sähköä.
- Vesivoima
- Veden potentiaali- ja liike-energiaa muunnetaan turbiinin ja generaattorin avulla sähköksi.
- Bioenergia
- Eloperäiseen aineeseen sitoutunutta kemiallista energiaa hyödynnetään esimerkiksi polttamalla.
- Fossiiliset polttoaineet
- Kivihiili, öljy ja maakaasu ovat uusiutumattomia polttoaineita, joiden käyttö lisää hiilidioksidipäästöjä.
- Ydinvoima
- Ydinreaktioissa vapautuvaa energiaa käytetään veden höyrystämiseen ja edelleen sähköntuotantoon.
- Maalämpö
- Maaperään tai kallioon varastoitunutta lämpöenergiaa siirretään rakennusten lämmitykseen.
- Geoterminen energia
- Maan sisäisestä lämmöstä peräisin olevaa energiaa hyödynnetään lämmön- tai sähköntuotannossa.
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 8 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 6-1Ydintehtävä
Tuulivoimalan keskiteho on viikon ($168\,\text{h}$) aikana $2{,}5\,\text{MW}$. Kuinka paljon sähköä se tuottaa viikossa? Anna vastaus megawattitunteina.
Vastaus
$420\,\text{MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
keskiteho $P = 2{,}5\,\text{MW}$, aika $t = 168\,\text{h}$
Kysytty
viikossa tuotettu energia $E$ megawattitunteina
Periaate
Keskiteho on teho, jolla voimala tuottaisi saman energian, jos teho olisi koko ajan sama. Siksi energia on keskiteho kerrottuna ajalla.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
Ei tarvita: teho on megawatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan megawattitunteina.
Sijoitus
$E$$= 2{,}5\,\text{MW} \cdot 168\,\text{h}$$= 420\,\text{MWh}$Vastaus
$420\,\text{MWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $2{,}5\,\text{MW}$.
Järkevyys
Arvio: $2{,}5\,\text{MW} \cdot 170\,\text{h} \approx 425\,\text{MWh}$. Viikko on noin $1 : 52$ vuodesta. Samalla keskiteholla voimala tuottaisi vuodessa noin $52 \cdot 420\,\text{MWh} \approx 22\,000\,\text{MWh}$. Se on kymmeniä gigawattitunteja, ja se sopii yhden tuulivoimalan kokoon.
- Tehtävä 6-2Ydintehtävä
Vesivoimalaitos toimii $8{,}0\,\text{h}$ ajan teholla $120\,\text{MW}$, kun sähkön kulutus on illalla suuri. Kuinka paljon energiaa laitos tuottaa tänä aikana? Anna vastaus megawattitunteina.
Vastaus
$960\,\text{MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
teho $P = 120\,\text{MW}$, aika $t = 8{,}0\,\text{h}$
Kysytty
tuotettu energia $E$ megawattitunteina
Periaate
Voimala toimii vakioteholla, joten energia on teho kerrottuna toiminta-ajalla.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
Ei tarvita: teho on megawatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan megawattitunteina.
Sijoitus
$E$$= 120\,\text{MW} \cdot 8{,}0\,\text{h}$$= 960\,\text{MWh}$Vastaus
$960\,\text{MWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten ajassa $8{,}0\,\text{h}$ ja tehossa $120\,\text{MW}$.
Järkevyys
Kahdeksan tuntia on kolmasosa vuorokaudesta, joten energia on kolmasosa vuorokauden energiasta $120\,\text{MW} \cdot 24\,\text{h} = 2880\,\text{MWh}$, ja $2880 : 3 = 960$.
- Tehtävä 6-3
Olkiluoto 3 -ydinvoimalan teho on $1{,}6\,\text{GW}$. Kuinka paljon energiaa laitos tuottaa vuorokaudessa, kun se toimii koko ajan tällä teholla? Anna vastaus gigawattitunteina.
Vastaus
$38\,\text{GWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$, aika $t = 24\,\text{h}$
Kysytty
vuorokaudessa tuotettu energia $E$ gigawattitunteina
Periaate
Laitos toimii koko ajan samalla teholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
Ei tarvita: teho on gigawatteina ja aika tunteina, joten tulo on gigawattitunteina.
Sijoitus
$E$$= 1{,}6\,\text{GW} \cdot 24\,\text{h}$$= 38{,}4\,\text{GWh}$Vastaus
$38\,\text{GWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.
Järkevyys
Arvio: $1{,}6 \cdot 25 = 40$, joten $38\,\text{GWh}$ on oikeaa suuruusluokkaa. Kun yksi voimala tuottaa vuorokaudessa $38\,\text{GWh}$, vuodessa se tuottaa yli $10\,\text{TWh}$.
- Tehtävä 6-4
Kuvan pylväskaaviossa on Suomen sähköntuotanto vuonna 2024 energialähteittäin (Tilastokeskus). Kokonaistuotanto oli $79{,}9\,\text{TWh}$. Tuulivoima ja aurinkosähkö ovat sääriippuvaisia tuotantotapoja. Lue kuvasta niiden tuotanto.
Kuinka monta prosenttia sähköstä ne tuottivat yhteensä?
Vastaus
$26{,}4\,\%$
Näytä ratkaisu
Annettu
kokonaistuotanto $E_\text{yht} = 79{,}9\,\text{TWh}$; tuulivoiman ja aurinkosähkön tuotanto luetaan kuvasta
Kysytty
tuulivoiman ja aurinkosähkön yhteinen osuus sähköntuotannosta prosentteina
Periaate
Tuuli- ja aurinkovoiman teho riippuu säästä. Siksi ne ovat sääriippuvaisia tuotantotapoja. Niiden yhteinen tuotanto on kahden pylvään summa. Osuus saadaan jakamalla summa kokonaistuotannolla.
Kuvaajan lukeminen
Tuulivoiman pylvään päässä on luku $20{,}2$ ja aurinkosähkön lyhyen pylvään päässä $0{,}9$. Vaaka-akselin yksikkö on $\text{TWh}$. Siis $E_\text{tuuli} = 20{,}2\,\text{TWh}$ ja $E_\text{aurinko} = 0{,}9\,\text{TWh}$.
Kaava
$\text{osuus}$$= \dfrac{E_\text{tuuli} + E_\text{aurinko}}{E_\text{yht}}$Muunnokset
Ei tarvita: kaikki energiat ovat teravattitunteina, joten yksikkö supistuu. Prosentteina $1 = 100\,\%$.
Sijoitus
$\text{osuus}$$= \dfrac{20{,}2\,\text{TWh} + 0{,}9\,\text{TWh}}{79{,}9\,\text{TWh}}$$= \dfrac{21{,}1\,\text{TWh}}{79{,}9\,\text{TWh}}$$= 0{,}2641$$= 26{,}41\,\%$Vastaus
$26{,}4\,\%$
Kolme merkitsevää numeroa kuten energioissa $21{,}1\,\text{TWh}$ ja $79{,}9\,\text{TWh}$.
Järkevyys
$21 : 80 \approx 0{,}26$, eli noin neljäsosa. Lähes koko osuus on tuulivoimaa, koska aurinkosähkön pylväs on hyvin lyhyt. Loput noin kolme neljäsosaa tuotettiin ydin-, vesi- ja polttoainevoimalla.
- Tehtävä 6-5
Omakotitalon aurinkopaneelien teho on kesäpäivän keskellä $4{,}0\,\text{kW}$. Kuinka paljon sähköä paneelit tuottavat $3{,}5\,\text{h}$:ssa, kun teho pysyy samana? Anna vastaus kilowattitunteina.
Vastaus
$14\,\text{kWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
teho $P = 4{,}0\,\text{kW}$, aika $t = 3{,}5\,\text{h}$
Kysytty
tuotettu energia $E$ kilowattitunteina
Periaate
Paneelien teho pysyy samana koko ajan, joten energia on teho kerrottuna ajalla.
Kaava
$E = P t$
Muunnokset
Ei tarvita: teho on kilowatteina ja aika tunteina, joten tulo on suoraan kilowattitunteina.
Sijoitus
$E$$= 4{,}0\,\text{kW} \cdot 3{,}5\,\text{h}$$= 14\,\text{kWh}$Vastaus
$14\,\text{kWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4{,}0\,\text{kW}$ ja ajassa $3{,}5\,\text{h}$.
Järkevyys
Arvio: $4\,\text{kW} \cdot 4\,\text{h} = 16\,\text{kWh}$, ja aika on hieman alle neljä tuntia, joten hieman pienempi $14\,\text{kWh}$ sopii. Se on suunnilleen omakotitalon yhden päivän sähkönkulutus ilman sähkölämmitystä.
- Tehtävä 6-6
Mikä näistä energialähteistä on uusiutuva? Uusiutuva tarkoittaa, että energia ei lopu käytettäessä.
Vastaus
Tuuli
Näytä ratkaisu
Kysytty
mikä listatuista energialähteistä on uusiutuva
Periaate
Uusiutuva energialähde ei lopu, vaikka sitä käyttää. Aurinko ja veden kiertokulku tuovat sitä koko ajan lisää. Uusiutumaton lähde on syntynyt hyvin pitkän ajan kuluessa. Sitä ei synny lisää yhtä nopeasti kuin sitä käytetään.
Mallivastaus
Tuuli. Aurinko pitää ilmakehän liikkeessä koko ajan, joten tuulen energia ei lopu. Uraani, kivihiili ja maakaasu ovat uusiutumattomia. Kivihiili ja maakaasu ovat fossiilisia polttoaineita, jotka ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana. Uraania on vain rajallinen määrä. Tuuli on uusiutuva mutta sääriippuvainen, joten uusiutuva ei tarkoita, että energiaa on aina saatavilla.
- Tehtävä 6-7
Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen pitää olla yhtä suuret joka hetki. Mitä säätövoimalla tarkoitetaan?
Vastaus
Voimalaitos, jonka tehoa voi muuttaa nopeasti, kuten vesivoimala.
Näytä ratkaisu
Kysytty
mitä säätövoimalla tarkoitetaan
Periaate
Sähköverkossa tuotannon pitää olla joka hetki yhtä suuri kuin kulutuksen. Säätövoima on tuotantoa, jonka tehoa voi nostaa ja laskea tarpeen mukaan. Perusvoima tuottaa tasaisesti. Sääriippuvaisen tuotannon teho vaihtelee, eikä sitä voi päättää.
Mallivastaus
Säätövoima on voimalaitos, jonka tehoa voi muuttaa nopeasti kulutuksen mukaan. Esimerkki on vesivoimala. Ydinvoimala tuottaa tasaisesti koko vuoden. Se on perusvoimaa eikä säätövoimaa. Tuulivoimalan teho vaihtelee sään mukaan, mutta sitä ei voi säätää tarpeen mukaan. Siksi se on sääriippuvaista tuotantoa. Tuulivoiman rinnalle tarvitaan siis säätövoimaa.
- Tehtävä 6-8
Esimerkkinä olevan tuulivoimalan nimellisteho on $4{,}0\,\text{MW}$. Se tuottaa vuodessa $11\,\text{GWh}$ sähköä. Kuinka monta tuntia voimalan pitäisi toimia nimellisteholla, jotta se tuottaisi saman energian? Anna vastaus tunteina.
Vastaus
$2800\,\text{h}$
Näytä ratkaisu
Annettu
nimellisteho $P_\text{nim} = 4{,}0\,\text{MW}$, vuosienergia $E = 11\,\text{GWh}$
Kysytty
aika $t$ tunteina, jonka voimalan pitäisi toimia nimellisteholla, jotta se tuottaisi saman energian
Periaate
Kun voimala toimii nimellisteholla, se tuottaa energian $E = P_\text{nim}\, t$. Tämän pitää olla yhtä suuri kuin todellinen vuosienergia. Aika saadaan jakamalla energia nimellisteholla.
Kaava
$E = P_\text{nim}\, t$, josta $t = \dfrac{E}{P_\text{nim}}$
Muunnokset
$11\,\text{GWh}$$= 11 \cdot 1000\,\text{MWh}$$= 11\,000\,\text{MWh}$Sijoitus
$t$$= 11\,000\,\text{MWh} : 4{,}0\,\text{MW}$$= 2750\,\text{h}$Vastaus
$2800\,\text{h}$
Eli $2{,}8 \cdot 10^{3}\,\text{h}$ (laskettu arvo $2750\,\text{h}$ pyöristettynä), kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4{,}0\,\text{MW}$.
Järkevyys
Jos voimala toimisi koko vuoden nimellisteholla, se tuottaisi
$4{,}0\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 35\,040\,\text{MWh}$$\approx 35\,\text{GWh}$Lasku $11 : 35 \approx 0{,}31$. Aika $2750\,\text{h}$ on noin $31\,\%$ vuoden $8760$ tunnista. Se sopii tuulivoimalalle, joka ei tuota nimellisteholla koko ajan.
Taso 2 · soveltava harjoitus 7 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 6-9Ydintehtävä
Esimerkkinä olevan tuulipuiston nimellisteho on $25\,\text{MW}$, ja sen keskiteho vuoden aikana on $32\,\%$ nimellistehosta. Kuinka paljon sähköä puisto tuottaa vuodessa, kun vuodessa on $8760\,\text{h}$? Anna vastaus gigawattitunteina.
Vastaus
$70\,\text{GWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
nimellisteho $P_\text{nim} = 25\,\text{MW}$, keskiteho $32\,\%$ nimellistehosta, aika $t = 8760\,\text{h}$
Kysytty
vuodessa tuotettu energia $E$ gigawattitunteina
Periaate
Tuulipuiston teho vaihtelee. Vuosienergia on kuitenkin sama kuin jos puisto toimisi koko vuoden keskiteholla. Keskiteho on annettu osuus nimellistehosta. Energia on keskiteho kerrottuna ajalla.
Kaava
$P_\text{ka} = 0{,}32 \cdot P_\text{nim}$ ja $E = P_\text{ka}\, t$
Muunnokset
$32\,\% = 0{,}32$. Lopuksi megawattitunnit gigawattitunneiksi:
$70\,080\,\text{MWh}$$= 70{,}08 \cdot 1000\,\text{MWh}$$= 70{,}08\,\text{GWh}$Sijoitus
$P_\text{ka}$$= 0{,}32 \cdot 25\,\text{MW}$$= 8{,}0\,\text{MW}$$E$$= 8{,}0\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 70\,080\,\text{MWh}$$= 70{,}08\,\text{GWh}$Vastaus
$70\,\text{GWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten nimellistehossa $25\,\text{MW}$ ja osuudessa $32\,\%$.
Järkevyys
Täydellä teholla puisto tuottaisi
$25\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 219\,000\,\text{MWh}$$\approx 220\,\text{GWh}$ja noin kolmannes siitä on noin $70\,\text{GWh}$. Tulos on pienempi kuin nimellistehon mukainen energia, koska tuuli vaihtelee.
- Tehtävä 6-10Ydintehtävä
Suomen vesivoima tuotti vuonna 2024 noin $14\,\text{TWh}$ sähköä (Tilastokeskus). Kuinka monta tuntia Olkiluoto 3 ($1{,}6\,\text{GW}$) joutuisi toimimaan täydellä teholla, jotta se tuottaisi saman energian? Anna vastaus tunteina.
Vastaus
$8800\,\text{h}$
Näytä ratkaisu
Annettu
energia $E = 14\,\text{TWh}$, teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$
Kysytty
aika $t$ tunteina
Periaate
Laitos tuottaa vakioteholla, joten energia on teho kerrottuna ajalla. Aika saadaan jakamalla energia teholla.
Kaava
$E = P t$, josta $t = \dfrac{E}{P}$
Muunnokset
$14\,\text{TWh} = 14 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$ ja $1{,}6\,\text{GW} = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$.
Sijoitus
$t$$= 14 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : (1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW})$$= 8750\,\text{h}$Vastaus
$8800\,\text{h}$
Eli $8{,}8 \cdot 10^{3}\,\text{h}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.
Järkevyys
Vuodessa on $8760\,\text{h}$, joten tulos on lähes koko vuosi. Yksi suuri ydinvoimala tuottaisi siis täydellä teholla koko Suomen vesivoiman vuosienergian.
- Tehtävä 6-11
Ydinvoimalat tuottivat vuonna 2024 noin $31\,\text{TWh}$ sähköä. Esimerkkinä oleva tuulivoimala tuottaa vuodessa $12\,\text{GWh}$. Kuinka monta tällaista tuulivoimalaa tarvittaisiin, jotta ne tuottaisivat saman vuosienergian kuin ydinvoimalat?
Vastaus
$2600$
Näytä ratkaisu
Annettu
ydinvoiman energia $31\,\text{TWh}$, yhden tuulivoimalan vuosienergia $12\,\text{GWh}$
Kysytty
tuulivoimaloiden lukumäärä $N$
Periaate
Voimaloiden yhteinen energia on lukumäärä kertaa yhden voimalan energia. Siksi lukumäärä saadaan näin: ydinvoiman energia jaetaan yhden tuulivoimalan energialla.
Kaava
$E_\text{ydin} = N E_\text{tuuli}$, josta
$N$$= \dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$Muunnokset
$31\,\text{TWh} = 31 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$ ja $12\,\text{GWh} = 12 \cdot 10^{6}\,\text{kWh}$.
Sijoitus
$N$$= 31 \cdot 10^{9}\,\text{kWh} : (12 \cdot 10^{6}\,\text{kWh})$$= 2583$Vastaus
$2600$
Tuulivoimalaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoimalan energiassa $12\,\text{GWh}$.
Järkevyys
Arvio: $30\,000\,\text{GWh} : 12\,\text{GWh} = 2500$. Lukumäärä on tuhansia. Yksi tuulivoimala tuottaa vuodessa vain noin $0{,}012\,\text{TWh}$, mutta ydinvoima tuottaa kolmekymmentä teravattituntia.
- Tehtävä 6-12
Olkiluoto 3 ($1{,}6\,\text{GW}$) toimii koko vuoden ($8760\,\text{h}$) täydellä teholla. Esimerkkinä oleva sähkölämmittämätön kotitalous kuluttaa vuodessa $5000\,\text{kWh}$. Kuinka monen kotitalouden vuosikulutuksen laitos kattaisi? Anna vastaus miljoonina kotitalouksina.
Vastaus
$2{,}8$
Näytä ratkaisu
Annettu
teho $P = 1{,}6\,\text{GW}$, aika $t = 8760\,\text{h}$, yhden kotitalouden kulutus $5000\,\text{kWh}$
Kysytty
kotitalouksien lukumäärä miljoonina
Periaate
Ensin lasketaan laitoksen vuosienergia kaavalla $E = P t$, koska teho on vakio. Sitten energia jaetaan yhden kotitalouden kulutuksella.
Kaava
$N = \dfrac{P t}{E_\text{koti}}$
Muunnokset
$1{,}6\,\text{GW} = 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW}$. Kun kilowatit kerrotaan tunneilla, tulos on kilowattitunteina.
Sijoitus
$N$$= 1{,}6 \cdot 10^{6}\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h} : 5000\,\text{kWh}$$= 14\,016\,000\,000\,\text{kWh} : 5000\,\text{kWh}$$= 2\,803\,200$Vastaus
$2{,}8$
Miljoonaa kotitaloutta, kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1{,}6\,\text{GW}$.
Järkevyys
Tulos on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kotitalouksien lukumäärä (noin $2{,}86$ miljoonaa vuonna 2024, Tilastokeskus). Yksi laitos ei silti kata koko maan sähköä. Teollisuus ja palvelut käyttävät suuren osan sähköstä.
- Tehtävä 6-13
Taulukossa on esimerkkilukuja (esimerkkiaineisto, ei oikean maan tilasto). Se kertoo maan sähköntuotannon lähteittäin kahtena vuonna. Vuosien välissä on kymmenen vuotta. Laske tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta kummallekin vuodelle. Laske myös osuuden muutos. Anna vastaus muutoksena prosenttiyksikköinä.
Minkä tuotantotavan energia väheni eniten? Mitä tämä kertoo tuotantorakenteen muutoksesta?
Esimerkkimaan sähköntuotanto lähteittäin Tuotantotapa $E_{1}\,(\text{TWh})$ $E_{2}\,(\text{TWh})$ Ydinvoima 22,0 32,0 Vesivoima 16,0 14,0 Tuulivoima 1,5 20,0 Polttoaineita käyttävä lämpövoima 28,5 14,0 Vastaus
$23$
Näytä ratkaisu
Annettu
tuulivoima $E_1 = 1{,}5\,\text{TWh}$ ja $E_2 = 20{,}0\,\text{TWh}$; taulukon muut energiat ensimmäiseltä ja toiselta vuodelta
Kysytty
tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta kummallekin vuodelle ja osuuden muutos prosenttiyksikköinä; tuotantotapa, jonka energia väheni eniten
Periaate
Osuus on lähteen energia jaettuna kokonaisenergialla. Siksi lasketaan ensin kokonaistuotanto yhteenlaskulla. Osuuden muutos on toisen vuoden osuus miinus ensimmäisen vuoden osuus.
Kaava
$o$$= \dfrac{E_\text{tuuli}}{E_\text{yht}}$$\Delta o = o_2 - o_1$
Muunnokset
Ei tarvita: kaikki energiat ovat teravattitunteina. Osuus muutetaan prosenteiksi kertomalla sadalla.
Sijoitus
Kokonaistuotanto on ensimmäisenä vuonna $22{,}0 + 16{,}0 + 1{,}5 + 28{,}5 = 68{,}0\,\text{TWh}$ ja toisena $32{,}0 + 14{,}0 + 20{,}0 + 14{,}0 = 80{,}0\,\text{TWh}$. Tuulivoiman osuudet ovat
$o_1$$= 1{,}5 : 68{,}0$$= 0{,}0221$$= 2{,}2\,\%$$o_2$$= 20{,}0 : 80{,}0$$= 0{,}250$$= 25\,\%$Muutos on
$\Delta o$$= 25{,}0\,\% - 2{,}2\,\%$$= 22{,}8$prosenttiyksikköä.
Vastaus
Tuulivoiman osuus kasvoi $23$ prosenttiyksikköä (laskettu arvo $22{,}8$; $2{,}2\,\%$:sta $25\,\%$:iin), kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman energiassa $1{,}5\,\text{TWh}$. Eniten väheni polttoaineita käyttävä lämpövoima: $28{,}5\,\text{TWh} - 14{,}0\,\text{TWh} = 14{,}5\,\text{TWh}$. Tuotanto siirtyi polttoaineista tuuleen ja ydinvoimaan. Päästöjä aiheuttavan tuotannon osuus pieneni. Samalla sääriippuvaisen tuotannon osuus kasvoi, joten säätövoiman tarve kasvoi.
Järkevyys
Osuuksien summan pitää olla sata prosenttia. Toisena vuonna
$32{,}0 : 80{,}0 + 14{,}0 : 80{,}0 + 20{,}0 : 80{,}0 + 14{,}0 : 80{,}0$$= 0{,}40 + 0{,}175 + 0{,}25 + 0{,}175$$= 1{,}00$Tuulivoiman energia kasvoi noin $20{,}0 : 1{,}5 \approx 13$-kertaiseksi. Siksi osuuden kasvu kymmeniä prosenttiyksikköjä on uskottava.
- Tehtävä 6-14
Taulukossa on esimerkkilukuja (esimerkkiaineisto). Siinä on kolmen tuulipuiston nimellisteho ja vuoden aikana tuotettu energia. Oppilas sanoo: ”Puisto B tuottaa eniten sähköä, joten se hyödyntää nimellistehonsa parhaiten.”
a) Laske jokaiselle puistolle, kuinka suuri osa nimellistehosta on keskimäärin käytössä. Vuodessa on $8760\,\text{h}$.
b) Onko oppilas oikeassa? Mikä virhe oppilaan päättelyssä on? Vastaa laatikkoon parhaan puiston keskiteho prosentteina nimellistehosta.
Kolmen tuulipuiston nimellisteho ja vuosituotanto Puisto $P_\text{nim}\,(\text{MW})$ $E\,(\text{GWh})$ A 30 84 B 60 150 C 12 35 Vastaus
$33\,\%$
Näytä ratkaisu
Annettu
puistot A $30\,\text{MW}$, $84\,\text{GWh}$; B $60\,\text{MW}$, $150\,\text{GWh}$; C $12\,\text{MW}$, $35\,\text{GWh}$; vuosi $8760\,\text{h}$
Kysytty
keskitehon osuus nimellistehosta jokaiselle puistolle, ja onko oppilaan väite oikein
Periaate
Keskiteho on vuosienergia jaettuna vuoden tuntimäärällä, $P_\text{ka} = E : t$. Keskitehon osuus nimellistehosta kertoo, miten hyvin nimellisteho on käytössä. Vuosienergia riippuu myös nimellistehon suuruudesta. Siksi suurin vuosienergia ei kerro osuutta.
Kaava
$P_\text{ka} = \dfrac{E}{t}$ ja $o = \dfrac{P_\text{ka}}{P_\text{nim}}$
Muunnokset
$E_\text{A}$$= 84\,\text{GWh}$$= 84\,000\,\text{MWh}$$E_\text{B} = 150\,000\,\text{MWh}$ ja $E_\text{C} = 35\,000\,\text{MWh}$.
Sijoitus
$P_\text{ka} = E : t$ ja $o = P_\text{ka} : P_\text{nim}$
$$\begin{aligned} P_\text{A} &= 84\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 9{,}6\,\text{MW} \\ o_\text{A} &= 9{,}6\,\text{MW} : 30\,\text{MW} = 0{,}32 \\ P_\text{B} &= 150\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 17{,}1\,\text{MW} \\ o_\text{B} &= 17{,}1\,\text{MW} : 60\,\text{MW} = 0{,}29 \\ P_\text{C} &= 35\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h} \\ &= 4{,}0\,\text{MW} \\ o_\text{C} &= 4{,}0\,\text{MW} : 12\,\text{MW} = 0{,}33 \end{aligned}$$
Vastaus
Oppilas ei ole oikeassa. Puisto B tuottaa eniten energiaa, koska sen nimellisteho on suurin. Se hyödyntää nimellistehoaan kuitenkin huonoiten ($29\,\%$). Oppilas sekoittaa vuosienergian ja nimellistehon hyödyntämisen. Energia kasvaa nimellistehon mukana. Osuus pitää siksi laskea jakamalla keskiteho nimellisteholla. Paras on puisto C, jonka keskiteho on $33\,\%$ nimellistehosta, kaksi merkitsevää numeroa kuten nimellistehoissa.
Järkevyys
Jos puisto B toimisi koko vuoden nimellisteholla, se tuottaisi
$60\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 525\,600\,\text{MWh}$$\approx 526\,\text{GWh}$Lasku $150 : 526 = 0{,}29$. Kaikki osuudet ovat alle yksi ja noin kolmasosan luokkaa. Se on tyypillistä tuulivoimalle, koska tuuli vaihtelee.
- Tehtävä 6-15
Taulukossa on esimerkkilukuja (esimerkkiaineisto) neljästä tuotantotavasta. Elinkaaripäästöt kertovat, kuinka paljon hiilidioksidia syntyy koko elinkaaren aikana yhtä tuotettua sähkön kilowattituntia kohti. Taulukossa on myös voimalan käyttöikä. Esimerkkikaupunki käyttää sähköä $2{,}0\,\text{TWh}$ vuodessa.
a) Kuinka monta miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa säästyisi, jos kaupungin sähkö tuotettaisiin kivihiilen sijasta tuulivoimalla? Laske elinkaaren päästöistä se osa, joka kuuluu yhden vuoden sähköntuotannolle. Käytä päästökertoimia ja muunna $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.
b) Mikä tuotantotapa olisi päästöjen ja käyttöiän perusteella paras valinta? Mitä taulukko ei kerro, vaikka valinta pitäisi tehdä?
Tuotantotapojen elinkaaripäästöt ja käyttöikä Tuotantotapa $m/E\,(\text{g/kWh})$ Käyttöikä $(\text{a})$ Kivihiili 820 40 Aurinkosähkö 45 30 Tuulivoima 12 25 Ydinvoima 12 60 Vastaus
$1{,}6$
Näytä ratkaisu
Annettu
päästökertoimet kivihiili $820\,\text{g/kWh}$ ja tuulivoima $12\,\text{g/kWh}$, kaupungin sähkö $E = 2{,}0\,\text{TWh}$ vuodessa
Kysytty
säästyvä hiilidioksidimäärä miljoonina tonneina, kun kivihiili korvataan tuulivoimalla (elinkaaren päästöistä yhden vuoden tuotannolle kuuluva osa); paras valinta
Periaate
Päästö on päästökerroin kerrottuna tuotetulla energialla. Säästö on kivihiilen ja tuulivoiman päästöjen erotus, koska energia on molemmissa sama.
Kaava
$\Delta m = (k_\text{hiili} - k_\text{tuuli})\, E$
Muunnokset
$2{,}0\,\text{TWh} = 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$. Lopuksi grammat tonneiksi:
$1{,}616 \cdot 10^{12}\,\text{g}$$= 1{,}616 \cdot 10^{12} : 10^{6}\,\text{t}$$= 1{,}616 \cdot 10^{6}\,\text{t}$Sijoitus
$\Delta m$$= (820\,\text{g/kWh} - 12\,\text{g/kWh}) \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$$= 808\,\text{g/kWh} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$$= 1{,}616 \cdot 10^{12}\,\text{g}$$= 1{,}616 \cdot 10^{6}\,\text{t}$Vastaus
Noin $1{,}6$ miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, kaksi merkitsevää numeroa kuten energiassa $2{,}0\,\text{TWh}$. Päästöjen ja käyttöiän perusteella paras valinta on ydinvoima. Sen päästökerroin $12\,\text{g/kWh}$ on pienin (yhtä pieni kuin tuulivoimalla), ja käyttöikä $60\,\text{a}$ on pisin. Taulukko ei kerro tehon säädettävyyttä, kustannuksia, sääriippuvuutta, maankäyttöä eikä jätteitä. Ne kaikki vaikuttavat valintaan. Esimerkiksi tuulivoima ja aurinkosähkö ovat sääriippuvaisia ja tarvitsevat säätövoimaa.
Järkevyys
Kivihiilen päästöt ovat $820 : 12 \approx 68$ kertaa tuulivoiman päästöt. Siksi lähes koko kivihiilen päästö säästyy:
$820\,\text{g/kWh} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{9}\,\text{kWh}$$= 1{,}64 \cdot 10^{6}\,\text{t}$ja $1{,}616 : 1{,}64 = 0{,}99$.
Taso 3 · haastava 5 tehtävää
Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.
- Tehtävä 6-16
Esimerkkinä on pakkasilta. Suomen sähkön kulutus on $11\,\text{GW}$. Ydinvoimaloita toimii teholla $3{,}5\,\text{GW}$. Tuulivoimaloiden nimellisteho on yhteensä $9{,}0\,\text{GW}$. Tuuli on kuitenkin heikko, joten voimalat tuottavat vain $4{,}0\,\%$ nimellistehostaan.
Kuinka suuren tehon muiden voimalaitosten ja sähkön tuonnin on tuotettava? Anna vastaus gigawatteina.
Vastaus
$7{,}1\,\text{GW}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kulutus $11\,\text{GW}$, ydinvoima $3{,}5\,\text{GW}$, tuulivoiman nimellisteho $9{,}0\,\text{GW}$ ja toteutunut teho $4{,}0\,\%$ siitä
Kysytty
muiden voimaloiden ja tuonnin tuotettava teho $P_\text{muut}$ gigawatteina
Periaate
Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen on oltava yhtä suuret joka hetki. Puuttuva teho on siis kulutus miinus sääriippuvan ja tasaisen tuotannon teho.
Kaava
$P_\text{muut}$$= P_\text{kulutus} - P_\text{ydin} - 0{,}040 \cdot P_\text{tuuli,nim}$Muunnokset
Ei tarvita: kaikki tehot ovat gigawatteina. Prosentti on $4{,}0\,\% = 0{,}040$.
Sijoitus
$P_\text{muut}$$= 11\,\text{GW} - 3{,}5\,\text{GW} - 0{,}040 \cdot 9{,}0\,\text{GW}$$= 11\,\text{GW} - 3{,}5\,\text{GW} - 0{,}36\,\text{GW}$$= 7{,}14\,\text{GW}$Vastaus
$7{,}1\,\text{GW}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman nimellistehossa $9{,}0\,\text{GW}$.
Järkevyys
Heikolla tuulella tuulivoima kattaa vain noin $0{,}36 : 11 \approx 3\,\%$ kulutuksesta. Suurin osa puuttuvasta tehosta on siis tuotettava säädettävästi: vesivoimalla, polttoaineilla tai tuonnilla. Siksi sääriippuvainen tuotanto tarvitsee rinnalleen säädettävää tuotantoa.
- Tehtävä 6-17
Esimerkkinä olevan tuulipuiston ja ydinvoimalan nimellisteho on sama, $600\,\text{MW}$. Tuulipuiston keskiteho on $33\,\%$ nimellistehosta. Ydinvoimalan keskiteho on $90\,\%$ nimellistehosta.
Kuinka monta kertaa suuremman energian ydinvoimala tuottaa vuodessa? Anna vastaus kertoimena.
Vastaus
$2{,}7$
Näytä ratkaisu
Annettu
nimellisteho molemmilla $600\,\text{MW}$, tuulipuiston keskiteho $33\,\%$ ja ydinvoimalan $90\,\%$ nimellistehosta
Kysytty
vuosienergioiden suhde $E_\text{ydin} : E_\text{tuuli}$
Periaate
Kummankin voimalan vuosienergia on keskiteho kertaa vuoden pituus, $E = P_\text{ka} t$. Vuoden pituus on sama molemmille. Myös nimellisteho on sama. Siksi suhde riippuu vain siitä, kuinka suuri osa nimellistehosta keskiteho on.
Kaava
$\dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$$= \dfrac{0{,}90 \cdot 600\,\text{MW} \cdot t}{0{,}33 \cdot 600\,\text{MW} \cdot t}$Muunnokset
Ei tarvita: nimellisteho ja aika supistuvat pois.
Sijoitus
$\dfrac{E_\text{ydin}}{E_\text{tuuli}}$$= 0{,}90 : 0{,}33$$= 2{,}727$Vastaus
$2{,}7$
Kertaa, kaksi merkitsevää numeroa kuten osuuksissa $0{,}90$ ja $0{,}33$.
Järkevyys
Tarkistus vuosienergioilla: ydinvoima $0{,}90 \cdot 600\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} \approx 4{,}7\,\text{TWh}$ ja tuulipuisto $0{,}33 \cdot 600\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} \approx 1{,}7\,\text{TWh}$, ja $4{,}7 : 1{,}7 \approx 2{,}7$. Sama nimellisteho ei siis tarkoita samaa vuosienergiaa.
- Tehtävä 6-18
Esimerkkinä oleva kunta ehdottaa aurinkopuistoa, joka korvaisi Olkiluoto 3:n ($1600\,\text{MW}$). Aurinkopuiston keskiteho vuoden aikana on $11\,\%$ nimellistehosta. Olkiluoto 3:n keskiteho on $90\,\%$ nimellistehosta.
Kuinka suuri aurinkopuiston nimellistehon pitäisi olla, jotta se tuottaisi vuodessa yhtä paljon energiaa kuin Olkiluoto 3? Anna vastaus gigawatteina. Pohdi lisäksi, korvaisiko tällainen puisto Olkiluoto 3:n tammikuun iltana.
Vastaus
$13\,\text{GW}$
Näytä ratkaisu
Annettu
Olkiluoto 3:n nimellisteho $P_\text{O} = 1600\,\text{MW}$ ja keskiteho $90\,\%$ siitä, aurinkopuiston keskiteho $11\,\%$ nimellistehosta, molemmille sama aika $t$ (vuosi)
Kysytty
aurinkopuiston nimellisteho $P_\text{a}$ gigawatteina, ja korvaisiko puisto Olkiluoto 3:n tammikuun iltana
Periaate
Vuosienergia on keskiteho kerrottuna ajalla, $E = P_\text{ka} t$. Keskiteho on annettu osuus $o$ nimellistehosta. Aika on molemmilla sama vuosi. Siksi vuosienergiat ovat yhtä suuret, kun keskitehot ovat yhtä suuret.
Kaava
$o_\text{a} P_\text{a}\, t = o_\text{O} P_\text{O}\, t$, josta
$P_\text{a}$$= \dfrac{o_\text{O} P_\text{O}}{o_\text{a}}$Muunnokset
$o_\text{O} = 90\,\% = 0{,}90$ ja $o_\text{a} = 11\,\% = 0{,}11$. Lopuksi megawatit gigawateiksi:
$13\,091\,\text{MW}$$= 13{,}091 \cdot 1000\,\text{MW}$$= 13{,}1\,\text{GW}$Sijoitus
$P_\text{a}$$= 0{,}90 \cdot 1600\,\text{MW} : 0{,}11$$= 1440\,\text{MW} : 0{,}11$$= 13\,091\,\text{MW}$$= 13{,}1\,\text{GW}$Vastaus
$13\,\text{GW}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten osuuksissa $11\,\%$ ja $90\,\%$.
Järkevyys
Arvio: $90 : 11 \approx 8$, joten nimellistehoa tarvitaan noin kahdeksan kertaa enemmän, $8 \cdot 1{,}6\,\text{GW} \approx 13\,\text{GW}$. Tammikuun iltana aurinko on laskenut. Silloin puisto ei tuota lainkaan, vaikka sen vuosienergia olisi sama kuin Olkiluoto 3:n. Olkiluoto 3:n tilalle tarvittaisiin silloin säädettävää tuotantoa, kuten vesivoimaa ja polttoainevoimaloita. Toinen vaihtoehto on tuontisähkö ja energiavarastot. Sama vuosienergia ei siis tarkoita, että voimala korvaa toisen joka hetki.
- Tehtävä 6-19
Taulukossa on esimerkkilukuja (esimerkkiaineisto). Siinä on viikon jokaisen päivän keskimääräinen tuulivoiman teho ja sähkön kulutus. Tuulivoimaloiden nimellisteho on yhteensä $9{,}0\,\text{GW}$. Ydinvoimalat tuottavat koko viikon tasaisesti $3{,}5\,\text{GW}$. Oletetaan, että muu tuotanto ja tuonti kattavat sen, mitä tuuli- ja ydinvoima eivät kata.
a) Laske tuulivoiman viikossa tuottama energia gigawattitunteina. Laske myös tuulivoiman keskiteho prosentteina nimellistehosta.
b) Laske jokaiselle päivälle teho, joka muiden voimalaitosten ja tuonnin pitää tuottaa. Vastaa laatikkoon suurin tällainen teho gigawatteina.
c) Mitä tuulivoiman vaihtelu vaatii muulta sähköjärjestelmältä? Perustele taulukon luvuilla. Ota kantaa myös sunnuntaihin.
Tuulivoiman teho ja sähkön kulutus viikon aikana Päivä $P_\text{tuuli}\,(\text{GW})$ $P_\text{kulutus}\,(\text{GW})$ Maanantai 4,8 9,5 Tiistai 3,1 9,8 Keskiviikko 0,6 10,2 Torstai 0,4 10,6 Perjantai 1,9 10,1 Lauantai 4,2 8,7 Sunnuntai 5,4 8,4 Vastaus
$6{,}7\,\text{GW}$
Näytä ratkaisu
Annettu
tuulivoiman nimellisteho $P_\text{nim} = 9{,}0\,\text{GW}$, ydinvoima $P_\text{ydin} = 3{,}5\,\text{GW}$ koko viikon, päiväkohtaiset $P_\text{tuuli}$ ja $P_\text{kulutus}$ taulukosta, viikko $168\,\text{h}$
Kysytty
a) tuulivoiman viikon energia ja keskiteho osuutena nimellistehosta; b) muiden voimaloiden ja tuonnin päiväkohtainen teho, sen suurin arvo; c) mitä vaihtelu vaatii järjestelmältä
Periaate
Verkossa tuotannon pitää vastata kulutusta joka hetki. Siksi muiden pitää tuottaa kulutus miinus ydin- ja tuulivoima. Tuulivoiman viikon energia on päivien tehojen summa kerrottuna vuorokauden pituudella, koska teho on kunakin päivänä keskimäärin vakio.
Kaava
$E_\text{tuuli}$$= \left(\sum P_\text{tuuli}\right) \Delta t_\text{päivä}$$P_\text{ka}$$= \dfrac{E_\text{tuuli}}{\Delta t_\text{viikko}}$$P_\text{muut} = P_\text{kulutus} - P_\text{ydin} - P_\text{tuuli}$
Muunnokset
Ei tarvita: tehot ovat gigawatteina ja energia lasketaan gigawattitunteina. Viikossa on $7 \cdot 24\,\text{h} = 168\,\text{h}$.
Sijoitus
a) Tuulivoiman päiväkohtaisten tehojen summa on $4{,}8 + 3{,}1 + 0{,}6 + 0{,}4 + 1{,}9 + 4{,}2 + 5{,}4 = 20{,}4\,\text{GW}$, joten
$E_\text{tuuli}$$= (\Sigma P_\text{tuuli}) \cdot 24\,\text{h}$$= 20{,}4\,\text{GW} \cdot 24\,\text{h}$$= 489{,}6\,\text{GWh}$Keskiteho on
$P_\text{ka}$$= 489{,}6\,\text{GWh} : 168\,\text{h}$$= 2{,}91\,\text{GW}$ja osuus nimellistehosta $2{,}91 : 9{,}0 = 0{,}32$ eli $32\,\%$.
b) Muiden teho on $P_\text{muut} = P_\text{kulutus} - 3{,}5\,\text{GW} - P_\text{tuuli}$, gigawatteina:$$\begin{aligned} P_\text{ma} &= 9{,}5 - 3{,}5 - 4{,}8 = 1{,}2 \\ P_\text{ti} &= 9{,}8 - 3{,}5 - 3{,}1 = 3{,}2 \\ P_\text{ke} &= 10{,}2 - 3{,}5 - 0{,}6 = 6{,}1 \\ P_\text{to} &= 10{,}6 - 3{,}5 - 0{,}4 = 6{,}7 \\ P_\text{pe} &= 10{,}1 - 3{,}5 - 1{,}9 = 4{,}7 \\ P_\text{la} &= 8{,}7 - 3{,}5 - 4{,}2 = 1{,}0 \\ P_\text{su} &= 8{,}4 - 3{,}5 - 5{,}4 = -0{,}5 \end{aligned}$$
Vastaus
a) $490\,\text{GWh}$ ja $32\,\%$ nimellistehosta. b) Suurin tarve on torstaina, $6{,}7\,\text{GW}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten tuulivoiman nimellistehossa $9{,}0\,\text{GW}$. c) Muun järjestelmän tehon pitää vaihdella paljon. Tarve oli torstaina $6{,}7\,\text{GW}$ ja lauantaina vain $1{,}0\,\text{GW}$. Arkipäivien ja lauantain välillä vaihtelu on siis $5{,}7\,\text{GW}$. Sunnuntai ($-0{,}5\,\text{GW}$) mukaan lukien vaihtelu on peräti $7{,}2\,\text{GW}$ muutamassa päivässä. Keskiviikkona ja torstaina tuuli tuotti vain noin $0{,}4$–$0{,}6\,\text{GW}$, vaikka nimellisteho on $9{,}0\,\text{GW}$. Nimellisteho ei siis takaa tuotantoa. Heikon tuulen päiville tarvitaan säädettävää tuotantoa (esimerkiksi vesivoimaa), tuontia tai energiavarastoja. Sunnuntaina tuotanto ylittää kulutuksen $0{,}5\,\text{GW}$:lla. Ylimääräinen sähkö pitää viedä maasta, varastoida tai tuotantoa pitää vähentää.
Järkevyys
Päiväkohtaisten kulutustehojen summa on
$9{,}5 + 9{,}8 + 10{,}2 + 10{,}6 + 10{,}1 + 8{,}7 + 8{,}4$$= 67{,}3\,\text{GW}$Kerrottuna luvulla $24\,\text{h}$ se antaa viikon kulutuksen $1615\,\text{GWh}$. Ydinvoima tuottaa $3{,}5\,\text{GW} \cdot 168\,\text{h} = 588\,\text{GWh}$ ja tuulivoima $489{,}6\,\text{GWh}$. Muiden energia on siis $1615 - 588 - 490 = 537\,\text{GWh}$. Muiden päiväkohtaisten tehojen summa on
$\Sigma P_\text{muut}$$= 1{,}2 + 3{,}2 + 6{,}1 + 6{,}7 + 4{,}7 + 1{,}0 - 0{,}5$$= 22{,}4\,\text{GW}$Kerrottuna luvulla $24\,\text{h}$ se on $538\,\text{GWh}$, joten laskut täsmäävät. Tuulivoima kattaa viikon kulutuksesta vain $490 : 1615 = 0{,}30$ eli $30\,\%$, vaikka sen nimellisteho on lähes yhtä suuri kuin kulutus.
- Tehtävä 6-20
Kunta vertailee kahta tapaa tuottaa sähköä. Taulukossa on esimerkkilukuja (esimerkkiaineisto, ei oikeiden hankkeiden tietoja) tuulipuistosta ja ydinvoimalasta. Oletetaan, että voimala tuottaa koko käyttöikänsä ajan joka vuosi yhtä paljon energiaa kuin ensimmäisenä vuonna. Oletetaan myös, että kustannus on vain rakennuskustannus. Vuodessa on $8760\,\text{h}$.
a) Laske kummankin voimalan vuosienergia megawattitunteina.
b) Laske rakennuskustannus yhtä tuotettua megawattituntia kohti koko käyttöiän ajalta. Vastaa laatikkoon tuulipuiston arvo euroina megawattituntia kohti.
c) Laske kummankin voimalan elinkaaren päästöistä se hiilidioksidimäärä tonneina, joka kuuluu yhden vuoden tuotannolle. Käytä $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.
d) Vertaa tuotantotapoja päästöjen, kustannuksen ja säädettävyyden perusteella. Anna perusteltu suositus.
Tuulipuiston ja ydinvoimalan vertailu Ominaisuus Tuulipuisto Ydinvoimala Nimellisteho $P_\text{nim}\,(\text{MW})$ 100 1200 Keskiteho, osuus nimellistehosta $(\%)$ 33 90 Rakennuskustannus $K\,(\text{milj. €})$ 120 6000 Käyttöikä $(\text{a})$ 25 60 Elinkaaripäästöt $m/E\,(\text{g/kWh})$ 12 12 Tehon säädettävyys Sääriippuvainen Tasainen Vastaus
$17\,\text{euroa/MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
tuulipuisto $P_\text{nim} = 100\,\text{MW}$, keskiteho $33\,\%$, $K = 120$ milj. euroa, käyttöikä $25\,\text{a}$, $12\,\text{g/kWh}$; ydinvoimala $1200\,\text{MW}$, $90\,\%$, $K = 6000$ milj. euroa, $60\,\text{a}$, $12\,\text{g/kWh}$; vuosi $8760\,\text{h}$
Kysytty
a) vuosienergiat; b) rakennuskustannus tuotettua megawattituntia kohti, tuulipuisto laatikkoon; c) elinkaaren päästöistä yhden vuoden tuotannolle kuuluva hiilidioksidimäärä; d) perusteltu vertailu
Periaate
Vuosienergia on keskiteho kerrottuna vuoden pituudella. Keskiteho on osuus nimellistehosta. Energia koko käyttöiältä on vuosienergia kerrottuna käyttöiällä. Kustannus energiaa kohti on rakennuskustannus jaettuna käyttöiän energialla. Päästö on päästökerroin kerrottuna energialla.
Kaava
$E_\text{v} = o\, P_\text{nim}\, t$, $E_\text{kok} = E_\text{v} \cdot a$ ja $k = \dfrac{K}{E_\text{kok}}$
Muunnokset
$120\,\text{milj. euroa} = 120 \cdot 10^{6}\,\text{euroa}$ ja $6000\,\text{milj. euroa} = 6000 \cdot 10^{6}\,\text{euroa}$. Päästöissä $1\,\text{MWh} = 1000\,\text{kWh}$ ja $1\,\text{t} = 10^{6}\,\text{g}$.
Sijoitus
a) Tuulipuisto:
$E_\text{v}$$= 0{,}33 \cdot 100\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 289\,080\,\text{MWh}$Ydinvoimala:
$E_\text{v}$$= 0{,}90 \cdot 1200\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 9\,460\,800\,\text{MWh}$b) Tuulipuisto:
$E_\text{kok}$$= 289\,080\,\text{MWh} \cdot 25$$= 7\,227\,000\,\text{MWh}$$k$$= 120 \cdot 10^{6}\,\text{euroa} : 7\,227\,000\,\text{MWh}$$= 16{,}6\,\text{euroa/MWh}$Ydinvoimala:
$E_\text{kok}$$= 9\,460\,800\,\text{MWh} \cdot 60$$= 567\,648\,000\,\text{MWh}$$k$$= 6000 \cdot 10^{6}\,\text{euroa} : 567\,648\,000\,\text{MWh}$$= 10{,}6\,\text{euroa/MWh}$c) Tuulipuisto:
$289\,080\,000\,\text{kWh} \cdot 12\,\text{g/kWh}$$= 3{,}469 \cdot 10^{9}\,\text{g}$$= 3469\,\text{t}$Ydinvoimala:
$9\,460\,800\,000\,\text{kWh} \cdot 12\,\text{g/kWh}$$= 1{,}135 \cdot 10^{11}\,\text{g}$$= 113\,500\,\text{t}$Vastaus
Tuulipuiston rakennuskustannus on $17\,\text{euroa/MWh}$ (laskettu arvo $16{,}6$; kaksi merkitsevää numeroa kuten osuudessa $33\,\%$) ja ydinvoimalan $11\,\text{euroa/MWh}$. Vuosienergiat ovat $2{,}9 \cdot 10^{5}\,\text{MWh}$ ja $9{,}5 \cdot 10^{6}\,\text{MWh}$. Vuoden tuotannolle kuuluvat elinkaaripäästöt ovat noin $3500\,\text{t}$ ja $114\,000\,\text{t}$. Päästöt energiaa kohti ovat samat ($12\,\text{g/kWh}$). Ydinvoimalan suuret vuosipäästöt johtuvat siis vain suuresta tuotannosta. Tässä aineistossa rakennuskustannus energiaa kohti on ydinvoimalla pienempi, koska se tuottaa suuremmalla osuudella nimellistehosta ja kauemmin. Ydinvoima on tasaista perusvoimaa, mutta sen tehoa ei voi säätää nopeasti, ja siihen liittyy ydinjäte. Tuulivoima on sääriippuvaista, joten se tarvitsee rinnalleen säätövoimaa tai varastoja. Perusteltu suositus on yhdistelmä. Päästöjen perusteella kumpikin kelpaa. Kustannuksen perusteella ydinvoima on edullisempi. Sääriippuvainen tuulivoima sopii täydentämään sitä, kun säätövoimaa on riittävästi. Suositus perustuu kuitenkin vain tähän esimerkkiaineistoon ja pelkkään rakennuskustannukseen.
Järkevyys
Ydinvoimala tuottaa vuodessa $9\,460\,800 : 289\,080 \approx 33$ kertaa enemmän kuin tuulipuisto. Päästöt ovat $113\,500 : 3469 \approx 33$ kertaa suuremmat. Se vastaa tuotannon suhdetta, koska päästökerroin on kummallakin sama $12\,\text{g/kWh}$. Jos tuulipuisto toimisi koko vuoden täydellä teholla, se tuottaisi $100\,\text{MW} \cdot 8760\,\text{h} = 876\,000\,\text{MWh}$. Lasku $289\,080 : 876\,000 = 0{,}33$.