Energian siirtäminen: sähkö ja lämpö
Miksi voimalinjojen jännite on satoja kilovoltteja, vaikka pistorasiasta saa vain $230\,\text{V}$? Miksi kaukolämpöputket kääritään paksuun eristeeseen?
Pohjatiedot
- Teho kertoo energian siirtymisen nopeuden: $P = \Delta E : \Delta t$luku Teho
- Hyötysuhde on hyödyksi saadun energian osuus käytetystä energiastaluku Hyötysuhde
- Energia ei katoa vaan muuttaa muotoa, usein lämmöksiluku Energialajit ja energian säilyminen
Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 4.
Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen
Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.
- Sähköverkko
- Johtimien ja muuntajien verkko, joka vie sähköenergian voimalaitokselta käyttäjälle.
- Kaukolämpö
- Lämmitystapa, jossa energia siirretään kuumana vetenä maan alla kulkevissa putkissa rakennuksiin.
- Siirtohäviö
- Osa energiasta, joka muuttuu matkalla lämmöksi ympäristöön eikä tule perille.
Pohdinta
Kotipihan pistorasiasta tulee $230\,\text{V}$. Pellon yli kulkevien voimalinjojen johdoissa jännite on kuitenkin satoja kilovoltteja. Talvella kadun reunassa nousee höyryä kaukolämpökaivosta. Maan alla kulkee kuumaa vettä kilometrien matkan.
Miksi energia siirretään näin, ja kuinka suuri osa siitä menee matkalla hukkaan?
Valinnainen Kertaa: hyötysuhde
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä
Ennuste 1: kuinka paljon sähköä häviää
Ennuste 2: miksi korkea jännite
Tutki
Kaukolämpö: kuinka paljon jää matkalle?
Tilastoaineisto · Energiateollisuus, Kaukolämpötilasto 2024 (luvut on pyöristetty)
Suomen kaukolämpöverkkoihin hankittiin vuonna 2024 lämpöä. Asiakkaat käyttivät siitä osan. Erotus on pääosin verkon häviötä, joten tulos on arvio.
| Energia (TWh) | |
|---|---|
| Verkkoon hankittu lämpö | $36{,}0$ |
| Asiakkaiden käyttämä lämpö | $32{,}7$ |
Laske ensin häviö terawattitunteina. Laske sitten sen osuus verkkoon hankitusta lämmöstä.
Kuinka monta prosenttia verkkoon hankitusta lämpöenergiasta ei tullut asiakkaille asti? Vastaa prosentteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Laske ensin, kuinka paljon energiaa jäi matkalle: lähtevä energia miinus perille tullut energia.
Vihje 2: mikä yhteys
$E_\text{häviö} = 36{,}0\,\text{TWh} - 32{,}7\,\text{TWh}$.
Vihje 3: välivaihe
Osuus on häviö jaettuna lähtevällä energialla: $3{,}3\,\text{TWh} : 36{,}0\,\text{TWh}$. Kerro lopuksi tulos sadalla, niin saat prosentin.
Näytä ratkaisu
Annettu
verkkoon hankittu energia $E_\text{lähtö} = 36{,}0\,\text{TWh}$ ja asiakkaiden käyttämä energia $E_\text{perille} = 32{,}7\,\text{TWh}$ (Energiateollisuus, 2024)
Kysytty
häviön osuus lähtevästä energiasta prosentteina
Periaate
Energia ei katoa. Osa energiasta lähtee mutta ei tule asiakkaille. Tämä osa on muuttunut lämmöksi ympäristöön. Se on siirtohäviötä. Osuus lasketaan lähtevästä energiasta. Prosentti kertoo, kuinka suuri osa verkkoon syötetystä lämmöstä hävisi.
Kaava
Muunnokset
Yksikkömuunnoksia ei tarvita, koska molemmat energiat ovat terawattitunteina. Osuus muutetaan prosentiksi. Se kerrotaan sadalla:
Sijoitus
ja
Vastaus
$9{,}2\,\%$
Kaksi merkitsevää numeroa. Syy on, että erotus $3{,}3\,\text{TWh}$ tunnetaan kahden numeron tarkkuudella.
Järkevyys
Kymmenen prosenttia luvusta $36{,}0\,\text{TWh}$ olisi $3{,}6\,\text{TWh}$. Häviö $3{,}3\,\text{TWh}$ on vähän pienempi. Siksi noin $9\,\%$ on oikean suuruinen. Se on yli kaksi kertaa sähköverkon noin $4\,\%$:n häviö.
Sähköverkko ja kaukolämpö rinnakkain
Tilastoaineisto · Energiateollisuus, Sähkövuosi 2024 ja Kaukolämpötilasto 2024 (luvut on pyöristetty)
Taulukossa on sähköverkon ja kaukolämpöverkon häviö vuonna 2024. Sähköverkon häviö on noin $4\,\%$ sähkön kulutuksesta. Kulutusta käytetään tässä verkon lähtevänä energiana. Kaukolämmön luku on edellisestä aineistosta. Sähkön luvut ovat pyöristettyjä.
| Lähtö (TWh) | Häviö (TWh) | Osuus (%) | |
|---|---|---|---|
| Sähköverkko | $83$ | $3$ | $4$ |
| Kaukolämpöverkko | $36{,}0$ | $3{,}3$ | $9{,}2$ |
Vertaa häviötä energiana ja osuutena lähtevästä energiasta.
Sama teho eri jännitteillä
Mallin laskemia arvoja
Taulukossa on mallin laskemia esimerkkiarvoja. Teho $10\,\text{MW}$ siirretään $10\,\text{km}$:n matka samanlaisilla johtimilla kolmella eri jännitteellä. Arvot ovat suuruusluokkaesimerkkejä, eivät todellisen linjan mittauksia. Mitä suurempi jännite on, sitä pienempi sähkövirta tarvitaan saman tehon siirtoon.
| Jännite (kV) | Häviävä teho (MW) |
|---|---|
| $20$ | $0{,}80$ |
| $110$ | $0{,}026$ |
| $400$ | $0{,}0020$ |
Päättele taulukosta, kuinka monta prosenttia siirrettävästä tehosta häviää kullakin jännitteellä. Vertaa sitten tuloksia.
Johtopäätös: miksi energia siirretään näin?
Kirjoita aineistojen perusteella: Miksi voimalinjoissa käytetään korkeaa jännitettä? Kuinka suuri osa energiasta häviää sähköverkossa ja kaukolämpöverkossa? Mitä häviölle tapahtuu energiana?
Mallivastaus
Sama teho siirtyy korkealla jännitteellä pienemmällä sähkövirralla. Johdin lämpenee sitä enemmän, mitä suurempi virta on. Mallin esimerkissä $10\,\text{MW}$:n siirrosta häviää jännitteellä $20\,\text{kV}$ $8{,}0\,\%$. Jännitteellä $400\,\text{kV}$ häviää vain $0{,}020\,\%$. Siksi pitkät matkat siirretään korkealla jännitteellä. Suomessa sähköverkon häviö oli vuonna 2024 noin $4\,\%$ ja kaukolämpöverkon noin $9\,\%$ (Energiateollisuus). Kaukolämmön häviö on suurempi, koska kuuma vesi on ympäristöä selvästi lämpimämpää. Lämpöä karkaa eristeen läpi koko matkalla. Häviö ei katoa vaan muuttuu lämmöksi ympäristöön. Energia siis säilyy, mutta käyttäjä ei saa sitä hyötyyn.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Energiaa tuotetaan usein kaukana siitä, missä sitä käytetään. Voimalaitos on kaupungin ulkopuolella, mutta lämmitin ja pistorasia ovat kotona. Siksi energia täytyy siirtää käyttäjälle. Suomessa se tapahtuu kahdella tavalla. Sähköverkossa siirtyy sähköenergiaa. Kaukolämpöverkon vesiputkissa siirtyy lämpöenergiaa.
Sähköverkko
Sähköverkko vie sähköenergian voimalaitokselta kotiin. Pitkät matkat kulkevat kantaverkon voimalinjoissa. Niiden jännite on $110\text{–}400\,\text{kV}$. Lähempänä käyttäjää jännite lasketaan ensin arvoon $20\,\text{kV}$. Lopuksi se lasketaan pienjänniteverkon arvoon $0{,}4\,\text{kV}$. Siitä kodin pistorasiat saavat $230\,\text{V}$. Jännitettä muutetaan muuntajissa.
Miksi pitkä matka siirretään korkealla jännitteellä
Saman tehon voi siirtää kahdella tavalla. Voi käyttää pientä jännitettä ja suurta sähkövirtaa. Voi myös käyttää suurta jännitettä ja pientä sähkövirtaa. Mitä suurempi virta johtimessa kulkee, sitä enemmän johdin lämpenee. Lämmitykseen menevä energia on häviötä. Siksi pitkä matka siirretään suurella jännitteellä. Silloin virta ja häviö jäävät pieniksi. Jännitteen, virran ja häviön tarkka yhteys kuuluu myöhempiin sähkökursseihin.
Muuntaja nostaa jännitteen voimalaitoksella. Se laskee jännitteen takaisin käyttäjän lähellä. Hyvässä muuntajassa häviö on hyvin pieni.

Kaukolämpö
Kaukolämpö siirtää energian kuumana vetenä. Lämpölaitoksessa vesi lämmitetään. Lämmin vesi virtaa menoputkessa rakennuksiin. Siellä se luovuttaa lämpöä rakennuksen lämmitysjärjestelmälle. Jäähtynyt vesi palaa paluuputkessa takaisin lämmitettäväksi. Putket ovat maan alla paksussa eristeessä. Eristeen tehtävä on pitää lämpö putkessa, jotta ympäröivään maahan menisi mahdollisimman vähän lämpöä.
Siirtohäviö
Kummassakin verkossa osa energiasta muuttuu matkalla lämmöksi ympäristöön. Tämä osa ei tule perille. Sitä kutsutaan siirtohäviöksi. Energia ei katoa (luku Energialajit ja energian säilyminen). Häviö on kuitenkin käyttäjälle hyödytöntä.
Suomessa sähköverkon häviöt olivat vuonna 2024 noin $4\,\%$ sähkön kulutuksesta. Kulutus oli noin $83\,\text{TWh}$ (Energiateollisuus, Sähkövuosi 2024). Tässä luvussa kulutusta käytetään sähköverkon lähtevänä energiana. Siksi $4\,\%$ on osuus siitä. Kaukolämmön verkkoon hankittiin vuonna 2024 noin $36\,\text{TWh}$. Asiakkaille käytettiin noin $32{,}7\,\text{TWh}$. Siis noin $9\,\%$ jäi matkalle (Energiateollisuus, Kaukolämpötilasto 2024). Osuus on laskettu erotuksesta, joten se on arvio. Kaukolämmön häviö on suhteessa suurempi, koska kuuma vesi on ympäristöä selvästi lämpimämpää. Mitä suurempi lämpötilaero ympäristöön on, sitä enemmän lämpöä karkaa. Lämpöä pääsee eristeen läpi koko putkiston pituudella.
Energian siirtäminen ajassa: varastointi
Energiaa siirretään myös ajassa. Tuulivoimaa ja aurinkosähköä syntyy silloin, kun tuulee tai paistaa. Sähköä tarvitaan kuitenkin muulloinkin. Varasto ottaa energiaa vastaan silloin, kun sitä on liikaa. Se luovuttaa energian myöhemmin.
Akkuun energia varastoituu kemialliseksi energiaksi. Pumppuvoimalassa vettä pumpataan ylempään altaaseen. Alas valuva vesi pyörittää voimalaitoksen koneita. Lämpövarastossa kuuma vesi säilyy eristetyssä säiliössä. Sitä käytetään esimerkiksi kaukolämpöverkossa. Sähköä ei varastoida suuria määriä sellaisenaan. Sähkö muutetaan toiseksi energialajiksi ja takaisin. Jokaisessa muunnoksessa osa energiasta muuttuu lämmöksi.
Siirtohäviö
Häviö on verkkoon lähtevän ja perille tulevan energian erotus. Siirron hyötysuhde (luku Hyötysuhde) on perille tulevan energian osuus lähtevästä energiasta:
$$\begin{aligned} E_\text{häviö} &= E_\text{lähtö} - E_\text{perille} \\ \eta &= \frac{E_\text{perille}}{E_\text{lähtö}} \end{aligned}$$
Kaavassa $E_\text{lähtö}$ on verkkoon syötetty energia ja $E_\text{perille}$ on käyttäjälle asti tullut energia. Symboli $E_\text{häviö}$ on matkalla lämmöksi muuttunut energia. Symboli $\eta$ on siirron hyötysuhde. Hyötysuhde annetaan prosentteina tai desimaalilukuna.
Kuvassa virran leveys kuvaa energian määrää. Sähköverkossa $4\,\%$ lähtevästä energiasta (kulutuksesta) häviää ja $96\,\%$ tulee perille. Kaukolämmössä luvut ovat $9\,\%$ ja $91\,\%$.
Laskeminen häviöprosentista
Häviöprosentti kerrotaan aina lähtevästä energiasta. Jos häviö on $9{,}0\,\%$, perille tulee $100\,\% - 9{,}0\,\% = 91{,}0\,\%$ lähtevästä. Lisäksi $91{,}0\,\% = 91{,}0 : 100 = 0{,}910$. Tarvittava energia ratkaistaan kaavasta: $E_\text{perille} = \eta\, E_\text{lähtö}$ ja $E_\text{lähtö} = E_\text{perille} : \eta$.
Sama koskee tehoa. Perille tuleva teho on $\eta$ kertaa lähtevä teho. Energia ja teho liittyvät toisiinsa kaavalla $P = \tfrac{E}{t}$ (luku Teho). Jos häviöteho $P_\text{häviö}$ on tasainen, energiaa häviää ajassa $t$ määrä $E_\text{häviö} = P_\text{häviö} \cdot t$.
Yleinen virhekäsitys
Moni ajattelee, että siirtohäviössä energia katoaa. Energia ei katoa. Se muuttuu lämmöksi, joka lämmittää johtimia, putkia ja niiden ympäristöä. Käyttäjä ei saa tätä lämpöä hyötyyn.
Toinen virhe on laskea häviöprosentti perille tulevasta energiasta. Prosentti pitää laskea lähtevästä energiasta. Oletetaan, että häviö on $9{,}0\,\%$ ja perille tulee $245\,\text{MWh}$. Silloin lähtevä energia ei ole $245\,\text{MWh} + 0{,}090 \cdot 245\,\text{MWh}$. Se on $245\,\text{MWh} : 0{,}910$.
Kolmas virhe on ajatella, että häviö vähennetään prosentista yksikkönä. Häviö $4\,\%$ ei tarkoita $4\,\text{MWh}$. Se tarkoittaa neljää sadasosaa lähtevästä energiasta.
Tiivistelmä
- Sähköenergia siirretään sähköverkossa. Pitkät matkat siirretään korkealla jännitteellä, koska silloin virta on pieni ja johtimien lämpenemisestä aiheutuva häviö on vähäinen. Muuntajat nostavat ja laskevat jännitettä.
- Lämpöenergia siirretään kaukolämpöverkossa kuumana vetenä eristetyissä putkissa. Suomessa sähköverkon häviöt olivat noin $4\,\%$ ja kaukolämpöverkon noin $9\,\%$ (Energiateollisuus, 2024).
- Siirtohäviö on $E_\text{häviö} = E_\text{lähtö} - E_\text{perille}$ ja siirron hyötysuhde on $\eta = E_\text{perille} : E_\text{lähtö}$. Häviöprosentti lasketaan lähtevästä energiasta.
- Varastot (akku, pumppuvoimala, lämpövarasto) siirtävät energiaa ajassa. Niissäkin osa energiasta muuttuu lämmöksi.
Valinnainen Muuttaisitko ennustettasi?
Katso ennusteitasi ja aineistojen tuloksia. Olivatko ennusteesi oikein? Mikä tulos yllätti sinut eniten, ja miksi?
Haluaisitko muuttaa ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Kaukolämpöverkko siirtää lämpölaitokselta kaupunginosaan $245\,\text{MWh}$ lämpöenergiaa viikossa (esimerkkitilanne). Verkon häviö on $9{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Kuinka paljon energiaa tulee perille ja kuinka paljon sitä häviää?
Vaihe 1/7
Tunnetut ja kysytty. $E_\text{lähtö} = 245\,\text{MWh}$ ja häviö on $9{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Kysytään perille tulevaa energiaa $E_\text{perille}$ ja häviötä $E_\text{häviö}$.
Vaihe 2/7
Periaate. Energia ei katoa. Siksi lähtevä energia on yhtä suuri kuin perille tuleva ja häviävä energia yhteensä. Kun $9{,}0\,\%$ häviää, loput $91{,}0\,\%$ tulee perille. Hyötysuhde on siis $\eta = 0{,}910$.
Vaihe 3/7
Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} E_\text{perille} &= \eta\, E_\text{lähtö} \\ E_\text{häviö} &= E_\text{lähtö} - E_\text{perille} \end{aligned}$$
Vaihe 4/7
Yksikkömuunnokset. Hyötysuhde saadaan prosentista:
Energiat ovat samassa yksikössä, megawattitunneissa. Muuta muunnosta ei tarvita.
Vaihe 5/7
Sijoitus. $$\begin{aligned} E_\text{perille} &= \eta\, E_\text{lähtö} \\ &= 0{,}910 \cdot 245\,\text{MWh} \\ &= 222{,}95\,\text{MWh} \\ E_\text{häviö} &= E_\text{lähtö} - E_\text{perille} \\ &= (245 - 222{,}95)\,\text{MWh} \\ &= 22{,}05\,\text{MWh} \end{aligned}$$
Vaihe 6/7
Tulos. Perille tulee noin $223\,\text{MWh}$ ja häviää noin $22\,\text{MWh}$. Perille tuleva energia ilmoitetaan kolmella merkitsevällä numerolla. Syy on, että hyötysuhde $0{,}910$ ja lähtöenergia $245\,\text{MWh}$ tunnetaan kolmen numeron tarkkuudella. Häviö ilmoitetaan kahdella merkitsevällä numerolla. Syy on, että häviöprosentti $9{,}0\,\%$ tunnetaan vain kahden numeron tarkkuudella.
Vaihe 7/7
Järkevyys. Kymmenen prosenttia energiasta $245\,\text{MWh}$ olisi $24{,}5\,\text{MWh}$. Luku $9{,}0\,\%$ on hieman pienempi, joten häviö $22\,\text{MWh}$ on oikean suuruinen. Lisäksi $222{,}95\,\text{MWh} + 22{,}05\,\text{MWh} = 245\,\text{MWh}$, eli energia säilyy.
Valinnainen Etsi virhe
Sovella uuteen tilanteeseen
Kotiakkua ladataan sähköllä, jota otetaan verkosta $12{,}0\,\text{kWh}$. Akusta saadaan myöhemmin takaisin sähköä $10{,}2\,\text{kWh}$. Kuinka monta prosenttia varastoon viedystä energiasta muuttuu lämmöksi? Vastaa prosentteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Akku on varasto: se siirtää energiaa ajassa. Mikä on varastoon viety ja mikä takaisin saatu energia?
Vihje 2: mikä yhteys
Energia ei katoa, joten häviö on viety energia miinus takaisin saatu energia: $12{,}0\,\text{kWh} - 10{,}2\,\text{kWh}$.
Vihje 3: välivaihe
Osuus lasketaan viedystä energiasta: $1{,}8\,\text{kWh} : 12{,}0\,\text{kWh}$, Kerro lopuksi tulos sadalla, niin saat prosentin.
Näytä ratkaisu
Annettu
varastoon viety energia $E_\text{lähtö} = 12{,}0\,\text{kWh}$ ja takaisin saatu energia $E_\text{perille} = 10{,}2\,\text{kWh}$
Kysytty
lämmöksi muuttuvan energian osuus viedystä energiasta prosentteina
Periaate
Akku siirtää energiaa ajassa. Kun akkua ladataan ja puretaan, osa energiasta muuttuu lämmöksi. Energia säilyy. Siksi häviö on viedyn ja takaisin saadun energian erotus. Osuus lasketaan viedystä energiasta.
Kaava
Muunnokset
Yksikkömuunnoksia ei tarvita, koska molemmat energiat ovat kilowattitunteina. Osuus muutetaan prosentiksi. Se kerrotaan sadalla.
Sijoitus
ja
Vastaus
$15\,\%$
Kaksi merkitsevää numeroa. Syy on, että erotus $1{,}8\,\text{kWh}$ tunnetaan kahden numeron tarkkuudella.
Järkevyys
Takaisin saatu osuus on $10{,}2 : 12{,}0 = 0{,}85$ eli $85\,\%$, ja $85\,\% + 15\,\% = 100\,\%$. Häviö on suurempi kuin sähköverkon ja kaukolämpöverkon häviö. Se on uskottavaa, koska varastossa energia muunnetaan kahdesti.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.
- Miksi pitkä sähkönsiirto tehdään korkealla jännitteellä?
Vastaus
Sama teho siirtyy korkealla jännitteellä pienemmällä sähkövirralla. Mitä suurempi virta on, sitä enemmän johdin lämpenee. Siksi korkealla jännitteellä lämmöksi muuttuva häviö on pieni.
1. Käsite
2. Minne häviö menee?
3. Laskutehtävä
Vanhassa kaukolämpöverkossa asiakkaille tulee $375\,\text{MWh}$ lämpöä viikossa (esimerkkitilanne). Verkon hyötysuhde on $75\,\%$. Kuinka paljon energiaa lämpölaitoksen on syötettävä verkkoon? Vastaa megawattitunteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Hyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa lähtevästä energiasta tulee perille.
Vihje 2: mikä yhteys
$\eta = E_\text{perille} : E_\text{lähtö}$, josta $E_\text{lähtö} = E_\text{perille} : \eta$. Muuta $75\,\%$ desimaaliluvuksi.
Vihje 3: välivaihe
$E_\text{lähtö} = 375\,\text{MWh} : 0{,}75$.
Näytä ratkaisu
Annettu
perille tuleva energia $E_\text{perille} = 375\,\text{MWh}$ ja hyötysuhde $\eta = 75\,\%$
Kysytty
verkkoon syötettävä energia $E_\text{lähtö}$ megawattitunteina
Periaate
Hyötysuhde on perille tulevan energian osuus lähtevästä energiasta. Tässä tunnetaan perille tuleva energia ja hyötysuhde. Silloin lähtevä energia saadaan jakamalla.
Kaava
josta
Muunnokset
$75\,\% = 75 : 100 = 0{,}75$. Energian yksikkö pysyy megawattitunteina.
Sijoitus
Vastaus
$5{,}0 \cdot 10^2\,\text{MWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa. Syy on, että hyötysuhde $75\,\%$ on epätarkin tieto.
Järkevyys
Häviö on $500\,\text{MWh} - 375\,\text{MWh} = 125\,\text{MWh}$ eli $25\,\%$ luvusta $500\,\text{MWh}$. Lähtevä energia on perille tulevaa suurempi, kuten pitääkin.
Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
Valinnainen 4. Selitä ja perustele
Tuulivoimaa syntyy yöllä, kun sähköä ei tarvita paljon. Selitä, miten energiaa voidaan siirtää ajassa. Selitä myös, miksi varastoinnissakaan kaikki energia ei tule takaisin.
Mallivastaus
Yöllä syntyvä ylimääräinen tuulisähkö voidaan viedä varastoon. Akussa energia varastoituu kemialliseksi energiaksi. Pumppuvoimalassa vesi pumpataan ylempään altaaseen, ja se varastoituu potentiaalienergiaksi. Lämpövarastossa kuuma vesi säilyttää lämpöenergiaa. Päivällä energia otetaan varastosta takaisin käyttöön. Energiaa on siis siirretty ajassa. Varastoinnissa energia muunnetaan toiseen lajiin ja takaisin. Jokaisessa muunnoksessa osa energiasta muuttuu lämmöksi ympäristöön. Siksi takaisin saatu energia on viedystä pienempi. Ero on häviö, kuten siirtohäviössä.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Kertaa luvun käsitteet
Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti menee kertauspakkaasi.
- Energiajärjestelmä
- Kokonaisuus, johon kuuluvat energian tuotanto, siirto, varastointi ja kulutus.
- Hajautettu tuotanto
- Energiaa tuotetaan useissa pienissä kohteissa lähellä kuluttajia suurten keskitettyjen laitosten lisäksi.
- Älykäs sähköverkko
- Digitaalinen verkko ohjaa tuotantoa ja kulutusta sekä välittää tietoa molempiin suuntiin.
- Säätövoima
- Sähköntuotantoa, jonka määrää voidaan muuttaa nopeasti tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseksi.
- Energiavarasto
- Energiaa muunnetaan säilytettävään muotoon ja vapautetaan myöhemmin tarpeen mukaan.
- Lämpövarasto
- Lämpöenergiaa säilytetään esimerkiksi vedessä, maaperässä tai rakennusten rakenteissa myöhempää käyttöä varten.
- Vesipumppuvoimala
- Ylimääräisellä sähköllä vettä pumpataan ylemmäs, jolloin energia varastoituu veden potentiaalienergiaksi.
- Vauhtipyörä
- Pyörivään kappaleeseen varastoidaan liike-energiaa, jota voidaan myöhemmin muuntaa takaisin sähköksi.
- Mikroverkko
- Paikallinen energiaverkko yhdistää lähellä sijaitsevia tuottajia, varastoja ja kuluttajia.
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 8 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 7-1Ydintehtävä
Voimalaitos syöttää sähköverkkoon vuorokaudessa $500\,\text{MWh}$ sähköenergiaa. Verkossa häviää $4{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Kuinka paljon energiaa tulee perille? Anna vastaus megawattitunteina.
Vastaus
$480\,\text{MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
verkkoon syötetty energia $E_\text{lähtö} = 500\,\text{MWh}$, häviö $4{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta
Kysytty
perille tuleva energia $E_\text{perille}$ megawattitunteina
Periaate
Häviöprosentti lasketaan lähtevästä energiasta. Kun $4{,}0\,\%$ häviää, loput $96{,}0\,\%$ tulee perille. Siirron hyötysuhde on siis $\eta = 0{,}960$.
Kaava
$\eta$$= \dfrac{E_\text{perille}}{E_\text{lähtö}}$josta $E_\text{perille} = \eta\, E_\text{lähtö}$
Muunnokset
Hyötysuhde saadaan prosentista:
$\eta$$= 100\,\% - 4{,}0\,\%$$= 96{,}0\,\%$$= 96{,}0 : 100$$= 0{,}960$Energian yksikkö pysyy samana.
Sijoitus
$E_\text{perille}$$= 0{,}960 \cdot 500\,\text{MWh}$$= 480\,\text{MWh}$Vastaus
$480\,\text{MWh}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.
Järkevyys
Häviö on $4{,}0\,\% \cdot 500\,\text{MWh} = 20\,\text{MWh}$. Lisäksi $480\,\text{MWh} + 20\,\text{MWh} = 500\,\text{MWh}$, joten energia säilyy. Perille tuleva energia on lähtevää pienempi, kuten pitääkin.
- Tehtävä 7-2Ydintehtävä
Kuvassa on sähköverkon ja kaukolämpöverkon energiavirrat. Lämpölaitos syöttää kaukolämpöverkkoon viikossa $360\,\text{MWh}$ lämpöenergiaa. Lue kuvasta, kuinka suuri osa kaukolämpöverkkoon lähtevästä energiasta häviää.
Kuinka paljon energiaa verkossa häviää viikon aikana? Anna vastaus megawattitunteina.
Vastaus
$32\,\text{MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kaukolämpöverkkoon lähtevä energia $E_\text{lähtö} = 360\,\text{MWh}$; häviön osuus luetaan kuvasta
Kysytty
häviö $E_\text{häviö}$ megawattitunteina
Periaate
Energia ei katoa. Se osa lähtevästä energiasta, joka ei tule perille, muuttuu matkalla lämmöksi ympäristöön. Se on siirtohäviötä. Häviön osuus lasketaan lähtevästä energiasta. Siksi häviö on osuus kertaa lähtevä energia.
Kuvaajan lukeminen
Kuvan alempi energiavirta on kaukolämpöverkko. Sen alas kaartuvan häviöhaaran kohdalla lukee $9\,\%$ ja perille jatkuvan haaran kohdalla $91\,\%$. Yhteensä ne ovat lähtevän virran $100\,\%$. Häviön osuus on siis $9\,\% = 0{,}09$. Ylempi virta on sähköverkko, eikä sitä tarvita.
Kaava
$E_\text{häviö} = 0{,}09 \cdot E_\text{lähtö}$
Muunnokset
Prosentit desimaaliluvuksi: $9\,\% = 9 \cdot 0{,}01 = 0{,}09$. Energia pysyy megawattitunteina.
Sijoitus
$E_\text{häviö}$$= 0{,}09 \cdot 360\,\text{MWh}$$= 32{,}4\,\text{MWh}$Vastaus
noin $32\,\text{MWh}$, kaksi merkitsevää numeroa. Kuvan prosenttiluku on pyöristetty täysiin prosentteihin.
Järkevyys
Kymmenesosa luvusta $360\,\text{MWh}$ on $36\,\text{MWh}$. Luku $9\,\%$ on vähän alle kymmenesosa, joten noin $32\,\text{MWh}$ on oikeaa suuruusluokkaa. Perille tulee $360\,\text{MWh} - 32{,}4\,\text{MWh} \approx 328\,\text{MWh}$ eli $91\,\%$, kuten kuvassa.
- Tehtävä 7-3
Sähköä lähtee kantaverkkoon $80{,}0\,\text{MWh}$, ja käyttäjille asti tulee $76{,}8\,\text{MWh}$. Kuinka suuri on siirron hyötysuhde? Anna vastaus prosentteina.
Vastaus
$96{,}0\,\%$
Näytä ratkaisu
Annettu
lähtevä energia $E_\text{lähtö} = 80{,}0\,\text{MWh}$ ja perille tuleva energia $E_\text{perille} = 76{,}8\,\text{MWh}$
Kysytty
siirron hyötysuhde $\eta$ prosentteina
Periaate
Hyötysuhde on perille tulevan energian osuus lähtevästä energiasta.
Kaava
$\eta$$= \dfrac{E_\text{perille}}{E_\text{lähtö}}$Muunnokset
Suhde on desimaaliluku, joka muutetaan prosentiksi kertomalla sadalla:
$0{,}960$$= 0{,}960 \cdot 100\,\%$$= 96{,}0\,\%$Sijoitus
$\eta$$= \dfrac{76{,}8\,\text{MWh}}{80{,}0\,\text{MWh}}$$= 0{,}960$$= 96{,}0\,\%$Vastaus
$96{,}0\,\%$
Kolme merkitsevää numeroa kuten energioissa.
Järkevyys
Hyötysuhde on alle $100\,\%$, kuten pitääkin. Häviö $80{,}0\,\text{MWh} - 76{,}8\,\text{MWh} = 3{,}2\,\text{MWh}$ on $4{,}0\,\%$ lähtevästä. Se on sähköverkon tavallinen häviö.
- Tehtävä 7-4
Voimalaitos syöttää verkkoon sähkötehoa $125\,\text{MW}$, ja verkossa häviää $4{,}0\,\%$ lähtevästä tehosta. Kuinka suuri teho tulee perille? Anna vastaus megawatteina.
Vastaus
$120\,\text{MW}$
Näytä ratkaisu
Annettu
lähtevä teho $P_\text{lähtö} = 125\,\text{MW}$, häviö $4{,}0\,\%$ lähtevästä tehosta
Kysytty
perille tuleva teho $P_\text{perille}$ megawatteina
Periaate
Häviöprosentti koskee tehoa samoin kuin energiaa. Kun $4{,}0\,\%$ häviää, perille tulee $96{,}0\,\%$ lähtevästä tehosta.
Kaava
$P_\text{perille} = \eta\, P_\text{lähtö}$
Muunnokset
$\eta$$= 100\,\% - 4{,}0\,\%$$= 96{,}0\,\%$$= 96{,}0 : 100$$= 0{,}960$Sijoitus
$P_\text{perille}$$= 0{,}960 \cdot 125\,\text{MW}$$= 120{,}0\,\text{MW}$Vastaus
$120\,\text{MW}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten lähtötehossa $125\,\text{MW}$.
Järkevyys
Häviöteho on $4{,}0\,\% \cdot 125\,\text{MW} = 5{,}0\,\text{MW}$. Lisäksi $120{,}0\,\text{MW} + 5{,}0\,\text{MW} = 125\,\text{MW}$. Tulos on vähän alle $125\,\text{MW}$, kuten pitääkin.
- Tehtävä 7-5
Kaukolämpöputkesta karkaa ympäristöön lämpöä tasaisesti teholla $2{,}5\,\text{kW}$. Kuinka paljon energiaa häviää vuorokaudessa? Anna vastaus kilowattitunteina.
Vastaus
$60\,\text{kWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
häviöteho $P_\text{häviö} = 2{,}5\,\text{kW}$ ja aika $t = 24\,\text{h}$
Kysytty
häviävä energia $E_\text{häviö}$ kilowattitunteina
Periaate
Kun teho on tasainen, energia on teho kertaa aika. Teho kertoo energian siirtymisen nopeuden (luku Teho).
Kaava
$P = \dfrac{E}{t}$, josta $E_\text{häviö} = P_\text{häviö} \cdot t$
Muunnokset
Ei tarvita: kilowatti kertaa tunti on suoraan kilowattitunti.
Sijoitus
$E_\text{häviö}$$= 2{,}5\,\text{kW} \cdot 24\,\text{h}$$= 60\,\text{kWh}$Vastaus
$60\,\text{kWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $2{,}5\,\text{kW}$.
Järkevyys
Arvio: $2{,}5\,\text{kW}$ on noin $3\,\text{kW}$, ja $3 \cdot 24 = 72$, joten tulos $60\,\text{kWh}$ on oikean suuruinen.
- Tehtävä 7-6
Miksi sähköenergia siirretään kantaverkossa eli valtakunnan sähköverkossa korkealla jännitteellä?
Vastaus
Samaan tehoon riittää pienempi virta, joten johtimet lämpenevät vähemmän ja häviö pienenee.
Näytä ratkaisu
Kysytty
miksi sähköenergia siirretään kantaverkossa korkealla jännitteellä.
Periaate
Sähkön siirrossa häviö syntyy, kun virta lämmittää johtimia. Sähkön teho riippuu jännitteestä ja virrasta. Mitä korkeampi jännite on, sitä pienempi virta riittää samaan tehoon. Pienempi virta lämmittää johtimia vähemmän.
Mallivastaus
Korkealla jännitteellä samaan tehoon riittää pienempi virta. Siksi johtimet lämpenevät vähemmän ja häviö pienenee. Jännite ei lisää energiaa. Häviö ei silti katoa kokonaan: verkossa häviää edelleen noin $4\,\%$ lähtevästä energiasta. Häviön syy ei ole sähkön kulkunopeus. Syy on se, että johdin lämpenee, kun virta kulkee.
- Tehtävä 7-7
Alueen sähköverkkoon lähtee vuorokaudessa $250\,\text{MWh}$ sähköenergiaa. Käyttäjille asti tulee $238\,\text{MWh}$. Kuinka suuri osa lähtevästä energiasta häviää? Anna vastaus prosentteina.
Vastaus
$4{,}8\,\%$
Näytä ratkaisu
Annettu
lähtevä energia $E_\text{lähtö} = 250\,\text{MWh}$ ja perille tuleva energia $E_\text{perille} = 238\,\text{MWh}$
Kysytty
häviön osuus lähtevästä energiasta prosentteina
Periaate
Häviö on lähtevän ja perille tulevan energian erotus. Häviön osuus lasketaan lähtevästä energiasta.
Kaava
$E_\text{häviö} = E_\text{lähtö} - E_\text{perille}$, ja osuus
$p$$= \dfrac{E_\text{häviö}}{E_\text{lähtö}}$Muunnokset
Osamäärä on desimaaliluku. Se muutetaan prosentiksi kertomalla sadalla:
$0{,}048$$= 0{,}048 \cdot 100\,\%$$= 4{,}8\,\%$Sijoitus
$E_\text{häviö}$$= 250\,\text{MWh} - 238\,\text{MWh}$$= 12\,\text{MWh}$ja
$p$$= \dfrac{12\,\text{MWh}}{250\,\text{MWh}}$$= 0{,}048$$= 4{,}8\,\%$Vastaus
$4{,}8\,\%$
Kaksi merkitsevää numeroa, koska erotus $12\,\text{MWh}$ on kaksinumeroinen luku.
Järkevyys
Neljä prosenttia luvusta $250\,\text{MWh}$ olisi $10\,\text{MWh}$. Häviö $12\,\text{MWh}$ on vähän suurempi, joten $4{,}8\,\%$ on oikeaa suuruusluokkaa. Lisäksi $238\,\text{MWh} + 12\,\text{MWh} = 250\,\text{MWh}$.
- Tehtävä 7-8
Lämpölaitokselta lähtee kaukolämpöputkeen teho $800\,\text{kW}$. Kiinteistölle asti tulee teho $728\,\text{kW}$. Kuinka suuri teho häviää putkessa? Anna vastaus kilowatteina.
Vastaus
$72\,\text{kW}$
Näytä ratkaisu
Annettu
lähtevä teho $P_\text{lähtö} = 800\,\text{kW}$ ja perille tuleva teho $P_\text{perille} = 728\,\text{kW}$
Kysytty
häviöteho $P_\text{häviö}$ kilowatteina
Periaate
Teho kertoo, kuinka nopeasti energia siirtyy. Siksi lähtevä teho jakautuu perille tulevaan ja häviävään tehoon samoin kuin energia.
Kaava
$P_\text{häviö} = P_\text{lähtö} - P_\text{perille}$
Muunnokset
Ei tarvita: molemmat tehot ovat kilowatteina.
Sijoitus
$P_\text{häviö}$$= 800\,\text{kW} - 728\,\text{kW}$$= 72\,\text{kW}$Vastaus
$72\,\text{kW}$
Kaksi merkitsevää numeroa, koska erotuksen tarkkuutta rajoittaa teho $728\,\text{kW}$ kokonaisina kilowatteina.
Järkevyys
Häviön osuus on
$72\,\text{kW} : 800\,\text{kW}$$= 0{,}090$$= 9{,}0\,\%$Se on kaukolämpöverkon tavallinen häviö. Lisäksi $728\,\text{kW} + 72\,\text{kW} = 800\,\text{kW}$.
Taso 2 · soveltava harjoitus 7 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 7-9Ydintehtävä
Huonosti eristetyssä kaukolämpöverkossa häviää $20\,\%$ verkkoon lähtevästä energiasta. Asiakkaille asti tulee viikossa $600\,\text{MWh}$. Kuinka paljon energiaa verkossa häviää viikossa? Anna vastaus megawattitunteina.
Vastaus
$150\,\text{MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
perille tuleva energia $E_\text{perille} = 600\,\text{MWh}$, häviö $20\,\%$ lähtevästä energiasta
Kysytty
häviävä energia $E_\text{häviö}$ megawattitunteina
Periaate
Häviöprosentti kuuluu lähtevään energiaan, ei perille tulleeseen. Siksi lasketaan ensin lähtevä energia hyötysuhteen avulla. Sen jälkeen lasketaan häviö erotuksena.
Kaava
$\eta$$= \dfrac{E_\text{perille}}{E_\text{lähtö}}$josta
$E_\text{lähtö}$$= \dfrac{E_\text{perille}}{\eta}$ja $E_\text{häviö} = E_\text{lähtö} - E_\text{perille}$
Muunnokset
$\eta$$= 100\,\% - 20\,\%$$= 80\,\%$$= 80 : 100$$= 0{,}80$Energian yksikkö pysyy megawattitunteina.
Sijoitus
$E_\text{lähtö}$$= \dfrac{600\,\text{MWh}}{0{,}80}$$= 750\,\text{MWh}$ja
$E_\text{häviö}$$= 750\,\text{MWh} - 600\,\text{MWh}$$= 150\,\text{MWh}$Vastaus
$150\,\text{MWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten häviöprosentissa $20\,\%$.
Järkevyys
Häviö on $20\,\% \cdot 750\,\text{MWh} = 150\,\text{MWh}$, mikä täsmää. Jos prosentti laskettaisiin perille tulleesta energiasta, saataisiin $0{,}20 \cdot 600\,\text{MWh} = 120\,\text{MWh}$. Se on liian vähän. Silloin lähtevä energia olisi $720\,\text{MWh}$, ja siitä $120\,\text{MWh}$ on vain noin $17\,\%$, ei $20\,\%$.
- Tehtävä 7-10Ydintehtävä
Kaupunginosa tarvitsee viikossa $1{,}20\,\text{GWh}$ lämpöä. Vanhan kaukolämpöverkon hyötysuhde on $80\,\%$. Kuinka paljon energiaa lämpölaitoksen on syötettävä verkkoon viikossa? Anna vastaus megawattitunteina.
Vastaus
$1500\,\text{MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
perille tuleva energia $E_\text{perille} = 1{,}20\,\text{GWh}$, hyötysuhde $\eta = 80\,\%$
Kysytty
verkkoon syötettävä energia $E_\text{lähtö}$ megawattitunteina
Periaate
Verkon hyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa lähtevästä energiasta tulee perille. Siksi lähtevä energia on perille tulevan energian ja hyötysuhteen osamäärä.
Kaava
$\eta$$= \dfrac{E_\text{perille}}{E_\text{lähtö}}$josta
$E_\text{lähtö}$$= \dfrac{E_\text{perille}}{\eta}$Muunnokset
$80\,\% = 80 : 100 = 0{,}80$ ja $1\,\text{GWh} = 1000\,\text{MWh}$, joten
$1{,}20\,\text{GWh}$$= 1{,}20 \cdot 1000\,\text{MWh}$$= 1200\,\text{MWh}$Sijoitus
$E_\text{lähtö}$$= \dfrac{1200\,\text{MWh}}{0{,}80}$$= 1500\,\text{MWh}$Vastaus
$1500\,\text{MWh}$
Eli $1{,}5 \cdot 10^3\,\text{MWh}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten hyötysuhteessa $80\,\%$.
Järkevyys
Häviö on $1500\,\text{MWh} - 1200\,\text{MWh} = 300\,\text{MWh}$ eli $20\,\%$ luvusta $1500\,\text{MWh}$. Lähtevä energia on tarvetta suurempi, kuten pitääkin.
- Tehtävä 7-11
Alueen sähköverkkoon syötetään vuodessa $2{,}40\,\text{TWh}$ sähköenergiaa (esimerkkitilanne). Verkossa häviää $4{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Kuinka suuri on häviöiden keskiteho? Vuodessa on $8760\,\text{h}$. Anna vastaus megawatteina.
Vastaus
$11\,\text{MW}$
Näytä ratkaisu
Annettu
verkkoon syötetty energia $E_\text{lähtö} = 2{,}40\,\text{TWh}$, häviö $4{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta, aika $t = 8760\,\text{h}$
Kysytty
häviöiden keskiteho $P_\text{häviö}$ megawatteina
Periaate
Häviävä energia on häviöprosentti lähtevästä energiasta. Keskiteho on tämä energia jaettuna ajalla. Teho kertoo energian siirtymisen nopeuden (luku Teho).
Kaava
$E_\text{häviö} = p\, E_\text{lähtö}$, missä $p$ on häviöosuus, ja
$P_\text{häviö}$$= \dfrac{E_\text{häviö}}{t}$Muunnokset
$p = 4{,}0 : 100 = 0{,}040$ ja $1\,\text{TWh} = 1\,000\,000\,\text{MWh}$, joten
$2{,}40\,\text{TWh}$$= 2{,}40 \cdot 1\,000\,000\,\text{MWh}$$= 2\,400\,000\,\text{MWh}$Sijoitus
$E_\text{häviö}$$= 0{,}040 \cdot 2\,400\,000\,\text{MWh}$$= 96\,000\,\text{MWh}$ja
$P_\text{häviö}$$= \dfrac{96\,000\,\text{MWh}}{8760\,\text{h}}$$= 10{,}96\,\text{MW}$Vastaus
$11\,\text{MW}$
Kaksi merkitsevää numeroa. Häviöprosentti $4{,}0\,\%$ tunnetaan kahden numeron tarkkuudella (epätarkin tieto).
Järkevyys
Arvio: $4\,\%$ luvusta $2400$ on noin $100$, ja $100\,000\,\text{MWh} : 8760\,\text{h}$ on noin $11\,\text{MW}$. Sähköverkon häviöteho on siis keskimäärin yhtä suuri kuin pienen voimalaitoksen teho.
- Tehtävä 7-12
Rakennus tarvitsee kaukolämpöä tasaisesti teholla $40{,}0\,\text{kW}$. Vanhassa kaukolämpöverkossa häviää $20\,\%$ lähtevästä tehosta. Kuinka paljon energiaa lämpölaitoksen on syötettävä verkkoon vuorokaudessa tätä rakennusta varten? Anna vastaus kilowattitunteina.
Vastaus
$1200\,\text{kWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
rakennuksen tarvitsema teho $P_\text{perille} = 40{,}0\,\text{kW}$, häviö $20\,\%$ lähtevästä tehosta, aika $t = 24\,\text{h}$
Kysytty
lämpölaitoksen vuorokaudessa syöttämä energia $E_\text{lähtö}$ kilowattitunteina
Periaate
Häviöprosentti koskee lähtevää tehoa. Siksi ensin lasketaan lähtevä teho hyötysuhteen avulla. Teho on tasainen, joten energia saadaan tehosta ja ajasta.
Kaava
$P_\text{lähtö}$$= \dfrac{P_\text{perille}}{\eta}$$E_\text{lähtö} = P_\text{lähtö} \cdot t$
Muunnokset
$\eta$$= 100\,\% - 20\,\%$$= 80\,\%$$= 80 : 100$$= 0{,}80$Kilowatti kertaa tunti on suoraan kilowattitunti.
Sijoitus
$P_\text{lähtö}$$= \dfrac{40{,}0\,\text{kW}}{0{,}80}$$= 50{,}0\,\text{kW}$ja
$E_\text{lähtö}$$= 50{,}0\,\text{kW} \cdot 24\,\text{h}$$= 1200\,\text{kWh}$Vastaus
$1200\,\text{kWh}$
Eli $1{,}2 \cdot 10^3\,\text{kWh}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten häviöprosentissa $20\,\%$ (epätarkin tieto).
Järkevyys
Ilman häviötä energia olisi $40{,}0\,\text{kW} \cdot 24\,\text{h} = 960\,\text{kWh}$. Häviö on $1200\,\text{kWh} - 960\,\text{kWh} = 240\,\text{kWh}$ eli $20\,\%$ luvusta $1200\,\text{kWh}$. Tulos on $25\,\%$ suurempi kuin tarve.
- Tehtävä 7-13
Taulukossa on esimerkkiaineisto kaupunginosan kaukolämpöverkosta. Siinä on lämpöenergia, jonka lämpölaitos syöttää verkkoon. Siinä on myös lämpöenergia, joka tulee asiakkaille asti. Tiedot ovat neljältä kuukaudelta.
a) Laske, kuinka suuri osa verkkoon syötetystä energiasta häviää koko jaksolla. Anna vastaus prosentteina.
b) Laske häviön osuus jokaisessa kuussa ja kerro, missä kuussa se on suurin. Anna mahdollinen selitys.
Kaukolämpöverkkoon syötetty ja perille tullut lämpöenergia (esimerkkiaineisto) Kuukausi $E_\text{lähtö}\,(\text{MWh})$ $E_\text{perille}\,(\text{MWh})$ tammikuu 820 745 helmikuu 760 692 maaliskuu 640 577 huhtikuu 430 381 Vastaus
$9{,}62\,\%$
Näytä ratkaisu
Annettu
taulukosta neljän kuukauden lähtevät energiat $820$, $760$, $640$ ja $430\,\text{MWh}$ sekä perille tulleet energiat $745$, $692$, $577$ ja $381\,\text{MWh}$
Kysytty
häviön osuus $p$ koko jaksolla prosentteina; kuukausittaiset osuudet ja selitys
Periaate
Koko jakson häviön osuus lasketaan koko jakson lähtevästä energiasta. Siksi energiat lasketaan ensin yhteen. Kuukausien prosenttien keskiarvoa ei käytetä, koska kuukausien energiat ovat eri suuria.
Kaava
$E_\text{häviö}$$= E_\text{lähtö} - E_\text{perille}$$p$$= \dfrac{E_\text{häviö}}{E_\text{lähtö}}$Muunnokset
Osamäärä muutetaan prosentiksi kertomalla sadalla. Energiat ovat samassa yksikössä, megawattitunneissa.
Sijoitus
Lähtevien energioiden summa on $2650\,\text{MWh}$ ja perille tulleiden $2395\,\text{MWh}$. Siten
$E_\text{häviö}$$= 2650\,\text{MWh} - 2395\,\text{MWh}$$= 255\,\text{MWh}$$p$$= \dfrac{255\,\text{MWh}}{2650\,\text{MWh}}$$= 0{,}0962$$= 9{,}62\,\%$Vastaus
$9{,}62\,\%$
Kolme merkitsevää numeroa, koska energiat on annettu kolmella numerolla (esimerkkiaineisto). Kuukausittain häviön osuus on tammikuussa $9{,}1\,\%$, helmikuussa $8{,}9\,\%$, maaliskuussa $9{,}8\,\%$ ja huhtikuussa $11\,\%$. Se on siis suurin huhtikuussa. Selitys: lämmön tarve pienenee keväällä. Häviö pienenee ($75 \to 49\,\text{MWh}$) kuitenkin paljon vähemmän kuin syötetty energia ($820 \to 430\,\text{MWh}$), koska putket ovat kuumia ja maa on kylmää myös keväällä. Siksi häviö on suurempi osa pienemmästä energiasta.
Järkevyys
Kuukausien osuudet ovat $8{,}9\,\%$ ja $11\,\%$ välillä, joten koko jakson $9{,}62\,\%$ on niiden välissä. Lisäksi $2395\,\text{MWh} + 255\,\text{MWh} = 2650\,\text{MWh}$.
- Tehtävä 7-14
Taulukossa on esimerkkiaineisto. Samalla voimalinjalla siirretään sähkötehoa $100\,\text{MW}$. Häviöteho mitataan eri jännitteillä.
a) Päättele taulukosta, miten häviöteho muuttuu, kun jännite kaksinkertaistetaan. Arvioi häviöteho jännitteellä $320\,\text{kV}$. Anna vastaus megawatteina.
b) Perustele lyhyesti kirjoittamalla, miksi suurjännite vähentää häviötä.
Voimalinjan häviöteho eri jännitteillä, siirretty teho $100\,\text{MW}$ (esimerkkiaineisto) $U\,(\text{kV})$ $P_\text{häviö}\,(\text{MW})$ 20 16 40 4,0 80 1,0 160 0,25 Vastaus
$0{,}063\,\text{MW}$
Näytä ratkaisu
Annettu
siirretty teho $100\,\text{MW}$; häviöteho jännitteillä $20$, $40$, $80$ ja $160\,\text{kV}$ on $16$, $4{,}0$, $1{,}0$ ja $0{,}25\,\text{MW}$
Kysytty
häviöteho $P_\text{häviö}$ jännitteellä $320\,\text{kV}$ megawatteina ja perustelu
Periaate
Taulukosta etsitään säännönmukaisuus. Verrataan häviötehoja peräkkäisillä jännitteillä, jotka ovat aina kaksinkertaisia edelliseen nähden. Oletetaan, että sama voimalinja ja sama siirretty teho $100\,\text{MW}$ pysyvät samoina. Silloin sama kuvio jatkuu ja seuraavan arvon voi arvioida.
Kaava
Häviöteho pienenee $k$-kertaiseksi, kun jännite kaksinkertaistuu:
$k$$= \dfrac{P_\text{häviö,edellinen}}{P_\text{häviö,seuraava}}$ja arvio on
$P_\text{häviö,320}$$= \dfrac{P_\text{häviö,160}}{k}$Muunnokset
Ei tarvita: jännitteet ovat kilovoltteina ja tehot megawatteina. Jännite $320\,\text{kV}$ on kaksinkertainen jännitteeseen $160\,\text{kV}$ verrattuna.
Sijoitus
$k$$= \dfrac{16\,\text{MW}}{4{,}0\,\text{MW}}$$= \dfrac{4{,}0\,\text{MW}}{1{,}0\,\text{MW}}$$= \dfrac{1{,}0\,\text{MW}}{0{,}25\,\text{MW}}$$= 4{,}0$joten
$P_\text{häviö,320}$$= \dfrac{0{,}25\,\text{MW}}{4{,}0}$$= 0{,}0625\,\text{MW}$Vastaus
noin $0{,}063\,\text{MW}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten taulukon arvossa $0{,}25\,\text{MW}$. Kun jännite kaksinkertaistetaan, häviöteho on neljäsosa. Perustelu: suuremmalla jännitteellä sama teho siirtyy pienemmällä virralla. Pienempi virta lämmittää johtimia vähemmän. Kun jännite kaksinkertaistuu, virta puolittuu. Häviö pienenee virtaa nopeammin: puolet pienempi virta antaa neljäsosan häviöstä.
Järkevyys
Jännite kasvaa välillä $20\,\text{kV}$–$320\,\text{kV}$ kuusitoistakertaiseksi, ja häviöteho pienenee $16\,\text{MW} : 0{,}0625\,\text{MW} = 256$-kertaiseksi. Tulos on pienempi kuin $0{,}25\,\text{MW}$ mutta positiivinen, kuten pitääkin. Se jatkaa taulukon kuviota.
- Tehtävä 7-15
Oppilas kirjoittaa: ”Sähkö kulkee johtoa pitkin valon nopeudella, joten sähkön siirrossa ei synny häviöitä.” Mikä seuraavista korjaa väitteen oikein?
Vastaus
Sähkö kulkee nopeasti, mutta virta lämmittää johdinta ja osa energiasta muuttuu lämmöksi.
Näytä ratkaisu
Kysytty
mikä vastaus korjaa väitteen ”sähkö kulkee valon nopeudella, joten häviöitä ei ole”.
Periaate
Siirtohäviö syntyy, kun virta lämmittää johtimia. Osa sähköenergiasta muuttuu silloin lämmöksi ympäristöön. Häviö ei riipu siitä, kuinka nopeasti energia siirtyy. Energia ei myöskään katoa. Se muuttuu muotoon, josta ei ole hyötyä käyttäjälle.
Mallivastaus
Väite on virheellinen, koska nopeus ei kerro häviöistä. Virta lämmittää johdinta, ja tämä lämpö ei tule käyttäjälle asti. Siksi perille tulee vähemmän energiaa kuin lähtee. Häviö ei ole energian katoamista vaan sen muuttumista lämmöksi. Sähköverkossa häviää noin $4\,\%$ lähtevästä energiasta. Siksi korkea jännite, joka pienentää virtaa, vähentää häviötä.
Taso 3 · haastava 5 tehtävää
Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.
- Tehtävä 7-16
Kaukolämpöverkon asiakkaat tarvitsevat viikossa $600\,\text{MWh}$ lämpöä. Verkon häviö on $9{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Putkien eristystä parannetaan, ja häviö pienenee arvoon $6{,}0\,\%$.
Kuinka paljon vähemmän energiaa lämpölaitoksen on syötettävä verkkoon viikossa? Anna vastaus megawattitunteina.
Vastaus
$21\,\text{MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
tarvittu energia perillä $E_\text{perille} = 600\,\text{MWh}$; häviö ennen $9{,}0\,\%$ ja jälkeen $6{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta
Kysytty
lämpölaitoksen syöttämän energian pieneneminen megawattitunteina
Periaate
Asiakkaat tarvitsevat saman energian molemmissa tapauksissa. Pienempi häviö tarkoittaa suurempaa hyötysuhdetta, joten lähtevää energiaa tarvitaan vähemmän. Lasketaan lähtevä energia kummassakin tapauksessa. Sitten vähennetään.
Kaava
$E_\text{lähtö}$$= \dfrac{E_\text{perille}}{\eta}$ja säästö $\Delta E = E_\text{lähtö,1} - E_\text{lähtö,2}$
Muunnokset
$\eta_1$$= 100\,\% - 9{,}0\,\%$$= 91{,}0\,\%$$= 0{,}910$$\eta_2$$= 100\,\% - 6{,}0\,\%$$= 94{,}0\,\%$$= 0{,}940$Sijoitus
$E_\text{lähtö,1}$$= \dfrac{600\,\text{MWh}}{0{,}910}$$= 659{,}3\,\text{MWh}$$E_\text{lähtö,2}$$= \dfrac{600\,\text{MWh}}{0{,}940}$$= 638{,}3\,\text{MWh}$joten
$\Delta E$$= 659{,}3\,\text{MWh} - 638{,}3\,\text{MWh}$$= 21{,}0\,\text{MWh}$Vastaus
$21\,\text{MWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa. Erotuksen tarkkuutta rajoittavat häviöprosentit $9{,}0\,\%$ ja $6{,}0\,\%$.
Järkevyys
Häviö pienenee kolme prosenttiyksikköä. Kolme prosenttia luvusta $600\,\text{MWh}$ on $18\,\text{MWh}$. Tulos $21\,\text{MWh}$ on hieman suurempi, koska prosentit lasketaan lähtevästä energiasta, ei luvusta $600\,\text{MWh}$.
- Tehtävä 7-17
Kaksi kaukolämpöverkkoa palvelee samanlaisia asiakkaita. Verkkoon A lähtee viikossa $500\,\text{MWh}$, ja sen hyötysuhde on $91{,}0\,\%$. Verkkoon B lähtee viikossa $520\,\text{MWh}$, ja sen hyötysuhde on $85{,}0\,\%$.
Kumpi verkko tuo asiakkaille enemmän lämpöä? Kuinka monta megawattituntia enemmän? Anna vastaukseksi erotuksen suuruus megawattitunteina.
Vastaus
$13{,}0\,\text{MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
verkko A: $E_\text{lähtö,A} = 500\,\text{MWh}$, $\eta_\text{A} = 91{,}0\,\%$; verkko B: $E_\text{lähtö,B} = 520\,\text{MWh}$, $\eta_\text{B} = 85{,}0\,\%$
Kysytty
kumpi verkko tuo asiakkaille enemmän lämpöä ja kuinka monta megawattituntia enemmän
Periaate
Asiakkaille ratkaisee perille tuleva energia, ei verkkoon syötetty energia. Perille tuleva energia on hyötysuhde kertaa lähtevä energia. Se lasketaan kummallekin verkolle erikseen. Sitten tuloksia verrataan.
Kaava
$E_\text{perille} = \eta\, E_\text{lähtö}$ ja ero $\Delta E = E_\text{perille,A} - E_\text{perille,B}$
Muunnokset
$\eta_\text{A}$$= 91{,}0 : 100$$= 0{,}910$$\eta_\text{B}$$= 85{,}0 : 100$$= 0{,}850$Energiat ovat samassa yksikössä.
Sijoitus
$E_\text{perille,A}$$= 0{,}910 \cdot 500\,\text{MWh}$$= 455{,}0\,\text{MWh}$$E_\text{perille,B}$$= 0{,}850 \cdot 520\,\text{MWh}$$= 442{,}0\,\text{MWh}$joten
$\Delta E$$= 455{,}0\,\text{MWh} - 442{,}0\,\text{MWh}$$= 13{,}0\,\text{MWh}$Vastaus
verkko A tuo asiakkaille $13{,}0\,\text{MWh}$ enemmän, kolme merkitsevää numeroa kuten hyötysuhteissa ja energioissa.
Järkevyys
Verkko B syöttää $20\,\text{MWh}$ enemmän. Sen häviö $520\,\text{MWh} - 442{,}0\,\text{MWh} = 78{,}0\,\text{MWh}$ on kuitenkin $33{,}0\,\text{MWh}$ suurempi kuin verkon A häviö $45{,}0\,\text{MWh}$. Erotus $33{,}0\,\text{MWh} - 20\,\text{MWh} = 13{,}0\,\text{MWh}$ täsmää.
- Tehtävä 7-18
Kaukolämpöputkiston häviöteho on tasaisesti $150\,\text{kW}$. Yhden omakotitalon lämmitys kuluttaa vuodessa $20\,\text{MWh}$. Kuinka monen talon vuosittaista lämmitysenergiaa putkiston häviö vastaa vuodessa? Vuodessa on $8760\,\text{h}$.
Vastaus
$66$
Näytä ratkaisu
Annettu
häviöteho $P_\text{häviö} = 150\,\text{kW}$ tasaisesti, aika $t = 8760\,\text{h}$, yhden talon vuosikulutus $E_\text{talo} = 20\,\text{MWh}$
Kysytty
talojen lukumäärä $N$, joiden vuosikulutusta häviö vastaa
Periaate
Teho on tasainen, joten vuodessa häviävä energia on teho kertaa aika. Talojen lukumäärä saadaan, kun tätä energiaa verrataan yhden talon kulutukseen. Vertailu auttaa ymmärtämään häviön suuruutta.
Kaava
$E_\text{häviö}$$= P_\text{häviö} \cdot t$$N$$= \dfrac{E_\text{häviö}}{E_\text{talo}}$Muunnokset
$1\,\text{kWh} = 0{,}001\,\text{MWh}$, joten energia muunnetaan megawattitunneiksi sijoituksessa.
Sijoitus
$E_\text{häviö}$$= 150\,\text{kW} \cdot 8760\,\text{h}$$= 1\,314\,000\,\text{kWh}$$= 1\,314\,000 \cdot 0{,}001\,\text{MWh}$$= 1314\,\text{MWh}$ja
$N$$= \dfrac{1314\,\text{MWh}}{20\,\text{MWh}}$$= 65{,}7$Vastaus
noin $66$ taloa, kaksi merkitsevää numeroa kuten talon kulutuksessa $20\,\text{MWh}$ (epätarkin tieto).
Järkevyys
Arvio: $150\,\text{kW} \cdot 9000\,\text{h} \approx 1350\,\text{MWh}$ ja $1350 : 20 \approx 68$, joten tulos on oikean suuruinen. Pieni putkiston häviöteho vastaa siis kymmenien talojen koko lämmitystä.
- Tehtävä 7-19
Taulukossa on esimerkkiaineisto omakotitalon lämpöhäviöiden keskitehosta lämmityskauden aikana. Teho on annettu rakenneosittain. Talon lämpö tulee kaukolämpöverkosta, jonka häviö on $9{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta. Lämmityskausi on $5000\,\text{h}$. Harkitaan kolmea parannusta: A) ulkoseinien eristys pienentää seinien häviötehoa $50\,\%$, B) ikkunoiden uusiminen pienentää ikkunoiden häviötehoa $40\,\%$ ja C) yläpohjan lisäeristys pienentää yläpohjan häviötehoa $60\,\%$.
a) Laske, kuinka paljon lämpöenergiaa kukin parannus säästää talossa lämmityskaudessa. Valitse parannus, joka säästää eniten.
b) Kuinka paljon vähemmän energiaa lämpölaitoksen on syötettävä verkkoon lämmityskaudessa, kun talo tekee tämän parannuksen? Anna vastaus megawattitunteina.
c) Perustele valintasi kirjoittamalla. Perustele myös, miksi lämpölaitoksen säästö on suurempi kuin talon säästö.
Talon lämpöhäviöiden keskiteho lämmityskaudella (esimerkkiaineisto) Rakenneosa $P_\text{häviö}\,(\text{kW})$ ulkoseinät 2,4 yläpohja 1,5 ikkunat 1,8 alapohja 0,9 ilmanvaihto 1,4 Vastaus
$6{,}6\,\text{MWh}$
Näytä ratkaisu
Annettu
taulukosta häviötehot: ulkoseinät $2{,}4\,\text{kW}$, yläpohja $1{,}5\,\text{kW}$, ikkunat $1{,}8\,\text{kW}$; vähennykset $50\,\%$, $60\,\%$ ja $40\,\%$; kaukolämpöverkon häviö $9{,}0\,\%$ lähtevästä energiasta; aika $t = 5000\,\text{h}$
Kysytty
parhaan parannuksen lämpölaitoksella säästämä energia megawattitunteina; valinnan perustelu
Periaate
Parannus pienentää häviötehoa tietyn osuuden. Energia saadaan tehosta ja ajasta. Talon säästö on perille tulevaa lämpöä. Verkon häviö lasketaan lähtevästä energiasta. Siksi lämpölaitoksen säästö on talon säästö jaettuna hyötysuhteella.
Kaava
$\Delta P = r\, P_\text{häviö}$,
$\Delta E_\text{talo}$$= \Delta P \cdot t$$\Delta E_\text{laitos}$$= \dfrac{\Delta E_\text{talo}}{\eta}$Muunnokset
$\eta$$= 100\,\% - 9{,}0\,\%$$= 91{,}0\,\%$$= 0{,}910$Luku $r$ on vähennys desimaalilukuna, esimerkiksi $50\,\% = 0{,}50$. Kilowatti kertaa tunti on suoraan kilowattitunti, ja $1000\,\text{kWh} = 1\,\text{MWh}$.
Sijoitus
A:
$\Delta P$$= 0{,}50 \cdot 2{,}4\,\text{kW}$$= 1{,}2\,\text{kW}$$\Delta E_\text{talo}$$= 1{,}2\,\text{kW} \cdot 5000\,\text{h}$$= 6000\,\text{kWh}$B: $0{,}40 \cdot 1{,}8\,\text{kW} \cdot 5000\,\text{h} = 3600\,\text{kWh}$. C: $0{,}60 \cdot 1{,}5\,\text{kW} \cdot 5000\,\text{h} = 4500\,\text{kWh}$. Eniten säästää A, ja
$\Delta E_\text{laitos}$$= \dfrac{6{,}0\,\text{MWh}}{0{,}910}$$= 6{,}593\,\text{MWh}$Vastaus
$6{,}6\,\text{MWh}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten häviötehossa $2{,}4\,\text{kW}$. Valinta: ulkoseinien eristys. Seinien häviöteho on suurin ja vähennys $50\,\%$ on suuri. Säästö $6000\,\text{kWh}$ on suurempi kuin parannuksissa B ($3600\,\text{kWh}$) ja C ($4500\,\text{kWh}$). Laitoksen säästö on suurempi kuin talon säästö, koska talon tarvitsema lämpö kulkee verkon läpi. Kun talo tarvitsee $6{,}0\,\text{MWh}$ vähemmän, laitos säästää myös sen osan, joka muuten häviäisi matkalla. Parannus kannattaa kohdistaa suurimpaan häviöön. Päätökseen vaikuttavat todellisuudessa myös hinta ja vaikutus asumiseen.
Järkevyys
Se osa säästöstä, joka on verkon häviötä, on $6{,}593\,\text{MWh} - 6{,}0\,\text{MWh} = 0{,}593\,\text{MWh}$. Lisäksi
$0{,}593\,\text{MWh} : 6{,}593\,\text{MWh}$$= 0{,}090$$= 9{,}0\,\%$kuten verkon häviö. Talon kokonaishäviöteho $8{,}0\,\text{kW}$ on yli $1{,}2\,\text{kW}$, joten säästö on järkevä osa siitä.
- Tehtävä 7-20
Taulukossa on esimerkkiaineisto alueen sähköverkon yhdestä vuorokaudesta. Siinä on verkkoon syötetty keskiteho ja se osuus jakson aikana syötetystä energiasta, joka häviää.
a) Laske vuorokauden aikana verkkoon syötetty energia ja siinä häviävä energia. Kuinka suuri osa koko vuorokauden syötetystä energiasta häviää? Anna vastaus prosentteina.
b) Vertaa tulosta Suomen sähköverkon noin $4\,\%$:n häviöön (Energiateollisuus, 2024).
c) Millä jaksolla häviävä energia on suurin? Perustele kirjoittamalla, miksi häviön osuus kasvaa, kun verkkoa kuormitetaan enemmän. Vihje: kun virta kaksinkertaistuu, häviöteho kasvaa noin nelinkertaiseksi.
Sähköverkon syöttöteho ja häviön osuus vuorokauden jaksoilla (esimerkkiaineisto) Jakso (klo) $t\,(\text{h})$ $P_\text{lähtö}\,(\text{MW})$ $p\,(\%)$ 00–07 7 18 1,5 07–12 5 42 3,5 12–19 7 50 4,2 19–24 5 66 5,5 Vastaus
$4{,}1\,\%$
Näytä ratkaisu
Annettu
taulukosta jaksojen kestot $7$, $5$, $7$ ja $5\,\text{h}$, syöttötehot $18$, $42$, $50$ ja $66\,\text{MW}$ sekä häviöosuudet $1{,}5\,\%$, $3{,}5\,\%$, $4{,}2\,\%$ ja $5{,}5\,\%$
Kysytty
vuorokauden häviön osuus $p$ syötetystä energiasta prosentteina; vertailu ja perustelu
Periaate
Teho on tasainen kunkin jakson ajan. Siksi jakson syötetty energia on teho kertaa aika. Häviö on jakson häviöosuus kertaa jakson syötetty energia. Koko vuorokauden osuus saadaan summista. Jaksojen prosenttien keskiarvoa ei käytetä, koska eri jaksoilla syötetään eri määrät energiaa.
Kaava
$E_\text{lähtö} = P_\text{lähtö}\, t$, $E_\text{häviö} = p_i\, E_\text{lähtö}$ jaksolle $i$, ja koko vuorokaudelle
$p$$= \dfrac{E_\text{häviö,yht.}}{E_\text{lähtö,yht.}}$Muunnokset
Häviöosuudet muutetaan desimaaliluvuiksi, esimerkiksi $1{,}5\,\% = 1{,}5 : 100 = 0{,}015$. Megawatti kertaa tunti on suoraan megawattitunti.
Sijoitus
Jaksojen syötetyt energiat (tunnit · megawatit = megawattituntia) ja häviöt (osuus · energia, megawattitunteina) ovat
$$\begin{aligned} E_1 &= 7 \cdot 18 = 126\,\text{MWh} \\ H_1 &= 0{,}015 \cdot 126 = 1{,}89\,\text{MWh} \\ E_2 &= 5 \cdot 42 = 210\,\text{MWh} \\ H_2 &= 0{,}035 \cdot 210 = 7{,}35\,\text{MWh} \\ E_3 &= 7 \cdot 50 = 350\,\text{MWh} \\ H_3 &= 0{,}042 \cdot 350 = 14{,}70\,\text{MWh} \\ E_4 &= 5 \cdot 66 = 330\,\text{MWh} \\ H_4 &= 0{,}055 \cdot 330 = 18{,}15\,\text{MWh} \end{aligned}$$
Syötettyjen energioiden summa on $1016\,\text{MWh}$ ja häviöiden summa $42{,}09\,\text{MWh}$. Siten
$p$$= \dfrac{42{,}09\,\text{MWh}}{1016\,\text{MWh}}$$= 0{,}0414$$= 4{,}1\,\%$Vastaus
$4{,}1\,\%$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten häviöosuuksissa (esimerkkiaineisto). Tulos on lähellä Suomen sähköverkon noin $4\,\%$:n häviötä (Energiateollisuus, 2024), eli samaa suuruusluokkaa. Häviävä energia on suurin jaksolla klo 19–24. Silloin häviää $18{,}15\,\text{MWh}$ eli noin $43\,\%$ koko vuorokauden häviöstä. Suurempi teho vaatii suuremman virran. Häviö kasvaa virtaa nopeammin (kaksinkertainen virta antaa noin nelinkertaisen häviön). Siksi häviö kasvaa nopeammin kuin syötetty teho, ja sen osuus kasvaa.
Järkevyys
Jaksojen häviöosuuksien tavallinen keskiarvo olisi $3{,}7\,\%$. Se on liian pieni, koska illalla syötetään paljon energiaa ja osuus on silloin suurin. Tulos $4{,}1\,\%$ on osuuksien $1{,}5\,\%$ ja $5{,}5\,\%$ välissä. Lisäksi $0{,}041 \cdot 1016\,\text{MWh} \approx 42\,\text{MWh}$ vastaa summaa $42{,}09\,\text{MWh}$.