RuukkilabraLukion fysiikka
FY8 · Luku 11

Fissio, fuusio ja ydinvoima

Miksi gramma uraani-235:tä vapauttaa fissiossa yhtä paljon energiaa kuin noin $3{,}4$ tonnia kivihiiltä palaessaan?

Pohjatiedot

Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 4.

Pohdinta

Olkiluodon kolmas yksikkö tuottaa yksinään sähkötehoa $1600\,\text{MW}$, ja sen reaktorin sydämessä on noin $130$ tonnia uraania. Hiilivoimala polttaisi saman sähkön tuottamiseen noin $14\,000$ tonnia hiiltä joka päivä. Ydinvoimalan energia tulee atomiytimistä, jotka jakautuvat kahtia. Jokainen jakautuminen vapauttaa neutroneja, jotka voivat jakaa uusia ytimiä.

Mistä ytimen jakautumisessa vapautuva energia on peräisin, ja miten reaktori estää neutronien ketjua karkaamasta käsistä?

Valinnainen Kertaa: massavaje
Helium-4-ytimen massa on pienempi kuin sen kahden protonin ja kahden neutronin massojen summa. Mitä tämä massavaje kertoo?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä

Ennuste 1: tasainen teho

Uraani-235:n fissio tuottaa keskimäärin $2{,}5$ uutta neutronia. Reaktori tuottaa tasaista tehoa, kun fissioita tapahtuu joka hetki yhtä paljon.Kuinka moni yhden fission neutroneista saa silloin keskimäärin aikaan uuden fission?

Ennuste 2: pieni ylitys

Ketjussa on alussa $1000$ neutronia, ja kasvukerroin on $k = 1{,}04$: neutroneja on jokaisessa sukupolvessa $4\,\%$ enemmän kuin edellisessä. Kuinka monta neutronia ketjussa suunnilleen on $30$ sukupolven kuluttua?

Tutki

Reaktorin sydämessä on alussa $1000$ neutronia. Säädä säätösauvojen syvyyttä ja seuraa, miten neutronien määrä muuttuu sukupolvesta toiseen.

Simulaatio

Käyttöohje

Käynnistä ajaa ketjua sukupolvi kerrallaan, ja Pysäytä pysäyttää sen; sukupolven voi valita myös liukusäätimellä Sukupolvi $0$–$30$. Säätösauvat sisällä $s$ säätää sauvojen syvyyttä $0$–$100\,\%$. Arvonta valitsee yhden kolmesta satunnaisesta sarjasta: sama sarja antaa aina saman tuloksen. Vasemmalla (kapealla näytöllä ylhäällä) harmaat pisteet ovat sukupolven neutroneja, enintään $160$ kerrallaan. Ajon aikana neutroni joko aiheuttaa fission (oranssi välähdys), katoaa säätösauvaan tai karkaa. Kuvaajassa oranssit pisteet ovat neutronien määrä $N$ kussakin sukupolvessa ja vaalea katkoviiva mallin ennuste $N_0 k^g$. Nopeus muuttaa vain ajon tahtia.

Mallin oletukset

Malli kuvaa ketjureaktiota sukupolvina, ei neutronien todellisia ratoja eikä aikaa: todellisessa reaktorissa sukupolvi kestää noin kymmenestuhannesosasekunnin. Jokainen neutroni aiheuttaa fission samalla todennäköisyydellä riippumatta muista neutroneista, ja fissio tuottaa $2$ tai $3$ uutta neutronia, keskimäärin $2{,}5$. Säätösauvat pienentävät fission todennäköisyyttä. Mallissa ei ole viivästyneitä neutroneja, lämpötilan vaikutusta eikä polttoaineen kulumista. Lukemat ovat mallin arvoja eivätkä mittauksia.

Laskennan selitys

Neutroni aiheuttaa fission todennäköisyydellä $P_\text{f} = (1{,}2 - 0{,}008\,s) : 2{,}5$, kun $s$ on sauvojen syvyys prosentteina. Muuten se katoaa: säätösauvaan todennäköisyydellä $0{,}0032\,s$, muuten karkaamalla tai absorboitumalla muualle. Fissio tuottaa $2$ tai $3$ neutronia yhtä todennäköisesti, joten kasvukerroin on $k = 2{,}5\,P_\text{f} = 1{,}2 - 0{,}008\,s$. Seuraavan sukupolven neutronit ovat fissioissa syntyneet neutronit. Lukema $N_g : N_{g-1}$ on sarjan toteutunut kasvu edelliseen sukupolveen, ja $N_0 k^g$ mallin keskimääräinen ennuste.

Koe 1: säätösauvat ja kasvukerroin

Testaa ennuste 1. Valitse sukupolvi $g = 20$ ja arvonnaksi sarja 1. Muuta vain säätösauvojen syvyyttä: kirjaa kasvukerroin $k$ ja neutronien määrä $N$ ainakin, kun sauvat ovat sisällä $0\,\%$, $25\,\%$ ja $50\,\%$.

Alkutila: säätösauvat sisällä $s$ = $0\,\%$, sukupolvi $g$ = $20$, arvonta: sarja 1. Vakiona: sukupolvi $g$, arvonta. Muutetaan: säätösauvat sisällä $s$.

Simulaation lukemat
säätösauvat sisällä $s$$k$$N$

Koe 2: kasvu sukupolvi sukupolvelta

Testaa ennuste 2. Säätösauvat ovat sisällä $20\,\%$, jolloin $k = 1{,}04$, ja arvonta on sarja 1. Muuta vain sukupolvea: kirjaa neutronien määrä $N$ ainakin sukupolvissa $0$, $10$, $20$ ja $30$.

Alkutila: säätösauvat sisällä $s$ = $20\,\%$, sukupolvi $g$ = $0$, arvonta: sarja 1. Vakiona: säätösauvat sisällä $s$, arvonta. Muutetaan: sukupolvi $g$.

Simulaation lukemat
sukupolvi $g$$N$N₀kᵍ

Johtopäätös: hallittu ketjureaktio

Kirjoita taulukoidesi perusteella: Millä kasvukertoimen arvolla neutronien määrä pysyi suunnilleen vakiona, ja mitä tapahtui pienemmillä ja suuremmilla arvoilla? Miten neutronien määrä kasvoi, kun $k = 1{,}04$? Miksi reaktorin kasvukerroin on pidettävä hyvin tarkasti arvossa $1$?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Raskaat ytimet jakautuvat, kevyet yhtyvät

Luvussa Massavaje ja ytimen sidosenergia ytimen sidosenergia laskettiin massavajeesta. Kun sidosenergia jaetaan nukleonien määrällä, saadaan sidosenergia nukleonia kohti $\tfrac{E_\text{B}}{A}$. Se kertoo, kuinka tiukasti ytimen protonit ja neutronit keskimäärin ovat sitoutuneet. Kuvaajan huippu on raudan ja nikkelin kohdalla, noin $8{,}8\,\text{MeV}$. Energiaa vapautuu aina, kun ydinreaktion tuotteiden nukleonit ovat tiukemmin sidottuja kuin lähtöaineiden. Siksi raskas ydin voi vapauttaa energiaa jakautumalla kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi, ja kevyet ytimet voivat vapauttaa energiaa yhtymällä raskaammaksi ytimeksi. Molemmissa reaktioissa siirrytään kuvaajalla ylöspäin, ja se näkyy massan pienenemisenä.

$40$
$80$
$120$
$160$
$200$
$240$
$2$
$4$
$6$
$8$
$10$
$0$
$A$
$E_\text{B}/A\ (\text{MeV})$
${}^{2}\text{H}$
${}^{4}\text{He}$
${}^{12}\text{C}$
${}^{56}\text{Fe}$
${}^{92}\text{Kr}$
${}^{141}\text{Ba}$
${}^{235}\text{U}$
$\text{fuusio}$
$\text{fissio}$

Fissio

Fissiossa raskas ydin jakautuu kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi. Uraani-235-ydin jakautuu helposti, kun se kaappaa hitaan neutronin. Syntyvä uraani-236-ydin värähtelee niin voimakkaasti, että se venyy ja kuroutuu kahtia. Tyypillinen reaktio on $$ {}^{1}_{0}\text{n} + {}^{235}_{92}\text{U} \rightarrow {}^{141}_{56}\text{Ba} + {}^{92}_{36}\text{Kr} + 3\,{}^{1}_{0}\text{n} $$ Jakautumistapoja on satoja, mutta tuotteina on aina kaksi keskiraskasta ydintä, eli fissiotuotetta, ja yleensä kaksi tai kolme uutta neutronia. Massaluku ja varaus säilyvät: $236 = 141 + 92 + 3$ ja $92 = 56 + 36$. Fissiotuotteet lentävät erilleen suurella liike-energialla ja jarruuntuvat ympäröivässä aineessa, joka lämpenee. Koska fissiotuotteissa on liikaa neutroneja, ne ovat radioaktiivisia ja hajoavat beetahajoamisella.

$n$
${}^{235}\text{U}$
${}^{236}\text{U}$
${}^{141}\text{Ba}$
${}^{92}\text{Kr}$
$\text{fissiossa vapautuu noin}\ 200\,\text{MeV}$

Ketjureaktio

Fissiossa vapautuvat neutronit voivat aiheuttaa uusia fissioita. Syntyy ketjureaktio, joka etenee sukupolvi kerrallaan. Kaikki neutronit eivät kuitenkaan aiheuta fissiota: osa karkaa polttoaineesta ja osa absorboituu muihin ytimiin. Ketjun etenemistä kuvaa kasvukerroin $k$, joka kertoo, kuinka monta seuraavan sukupolven neutronia yksi neutroni keskimäärin tuottaa. Jos sukupolvessa $0$ on $N_0$ neutronia, sukupolvessa $g$ niitä on keskimäärin $$ N_g = N_0 k^g $$ missä $N_g$ on neutronien määrä sukupolvessa $g$ ja $k$ kasvukerroin. Kun $k < 1$, ketju sammuu. Kun $k = 1$, ketju on kriittinen ja fissioita tapahtuu tasaisesti. Kun $k > 1$, fissioiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti.

$k = 0{,}5$
$\text{sammuu}$
$k = 1$
$\text{tasainen}$
$k = 2$
$\text{kasvaa}$
$g = 0$
$g = 1$
$g = 2$

Ydinreaktori

Ydinreaktori on laite, jossa ketjureaktio pidetään hallitusti kriittisenä, $k = 1$. Polttoaineena on uraanidioksidia, jossa uraani-235:n osuus on rikastettu luonnon $0{,}7\,\%$:sta noin $3$–$5\,\%$:iin. Fissiossa syntyvät neutronit ovat nopeita, mutta uraani-235 jakautuu paljon todennäköisemmin hitaan neutronin osuessa. Siksi reaktorissa on hidastinta, kevytvesireaktorissa tavallista vettä: neutronit menettävät energiaansa törmäillessään vesimolekyylien vetyytimiin. Sama vesi toimii jäähdytteenä, joka kuljettaa lämmön pois. Säätösauvat sisältävät ainetta, kuten booria, joka absorboi neutroneja. Kun sauvoja työnnetään syvemmälle, kasvukerroin pienenee.

Reaktoria pystytään säätämään, koska pieni osa neutroneista, uraani-235:llä noin $0{,}65\,\%$, vapautuu vasta sekuntien kuluttua fissiotuotteiden hajoamisesta. Nämä viivästyneet neutronit hidastavat ketjun muutoksia niin paljon, että säätösauvat ehtivät reagoida. Ydinvoimalassa reaktorin lämpö tuottaa höyryä, joka pyörittää turbiinia ja generaattoria kuten muissakin lämpövoimaloissa.

$\text{reaktori}$
$\text{säätösauvat}$
$\text{höyrystin}$
$\text{turbiini}$
$\text{generaattori}$
$\text{merivesi}$

Fuusio

Fuusiossa kaksi kevyttä ydintä yhtyy raskaammaksi ytimeksi. Lupaavin reaktio voimalaitoksille on deuteriumin ja tritiumin fuusio: $$ {}^{2}_{1}\text{H} + {}^{3}_{1}\text{H} \rightarrow {}^{4}_{2}\text{He} + {}^{1}_{0}\text{n} $$ Ytimet ovat positiivisesti varattuja ja hylkivät toisiaan, joten ne pääsevät vahvan vuorovaikutuksen ulottuville vain törmätessään hyvin suurella nopeudella. Siksi polttoaine on kuumennettava plasmaksi, jonka lämpötila on noin $1{,}5 \cdot 10^{8}\,\text{K}$. Auringon ytimessä vety fuusioituu heliumiksi noin $1{,}5 \cdot 10^{7}\,\text{K}$:n lämpötilassa, koska valtava tiheys ja tunneloituminen (luku Laser ja kvanttirakenteet) auttavat ytimiä yhtymään.

${}^{2}\text{H}$
${}^{3}\text{H}$
$\text{hylkivät}$
${}^{4}\text{He}$
$n$
$Q = 17{,}6\,\text{MeV}$

Fuusiovoimalaa ei vielä ole. Ranskaan rakennettavan kansainvälisen ITER-koereaktorin tavoitteena on tuottaa fuusiotehoa $500\,\text{MW}$, kymmenkertaisesti plasman lämmitykseen käytettyyn tehoon nähden. ITERin vuonna 2024 päivitetyn aikataulun mukaan deuterium–tritium-kokeet alkavat vuonna 2039. Fuusiotutkimuksesta kerrotaan enemmän englanninkielisessä opintojaksossa FY14 Road to Fusion.

Reaktioenergia

Energia massojen erotuksesta

Ydinreaktiossa vapautuva energia saadaan massan ja energian ekvivalenssista: reaktion lähtöaineiden kokonaismassa on suurempi kuin tuotteiden, ja erotusta vastaava energia vapautuu tuotteiden liike-energiana ja gammasäteilynä. Reaktioenergia on $$ Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2 $$ missä $m_\text{alku}$ on lähtöaineiden ja $m_\text{loppu}$ tuotteiden yhteenlaskettu massa ja $c$ valon nopeus. Kun $Q > 0$, energiaa vapautuu. Massat lasketaan annetuista atomimassoista atomimassayksikköinä (taulukko luvussa Massavaje ja ytimen sidosenergia). Atomimassoissa ovat mukana myös elektronit, mutta kun järjestyslukujen summa säilyy, elektronien massat kumoutuvat erotuksessa.

Atomimassayksiköstä megaelektronivoltteihin

Luvussa Massavaje ja ytimen sidosenergia todettiin, että atomimassayksikköä vastaava energia on $931{,}5\,\text{MeV}$, eli $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$. Kun massaero sijoitetaan tähän yksikköön, tekijä $c^2$ supistuu: esimerkiksi massaerolla $0{,}1\,\text{u}$ saadaan $Q = 0{,}1 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2 = 93{,}15\,\text{MeV}$.

Kuvassa ovat uraani-235:n fission massat ennen reaktiota ja sen jälkeen. Massa pienenee vain noin $0{,}08\,\%$, mutta se vastaa noin $173\,\text{MeV}$:n energiaa. Kun mukaan lasketaan fissiotuotteiden myöhemmät hajoamiset, yhdestä fissiosta vapautuu keskimäärin noin $200\,\text{MeV}$.

$236{,}0526\,\text{u}$
$235{,}8666\,\text{u}$
$\text{ennen}$
$\text{jälkeen}$
$\Delta m = 0{,}1860\,\text{u} \;\Rightarrow\; Q \approx 173\,\text{MeV}$

Fissio ja fuusio rinnakkain

Deuteriumin ja tritiumin fuusiossa massa pienenee $0{,}01888\,\text{u}$, joten $Q = 17{,}6\,\text{MeV}$. Yksi fuusio vapauttaa siis vähemmän energiaa kuin yksi fissio, mutta nukleonia kohti enemmän: fuusiossa noin $3{,}5\,\text{MeV}$, fissiossa noin $0{,}85\,\text{MeV}$. Saman polttoainemassan fuusio vapauttaa siten noin nelinkertaisesti energiaa fissioon verrattuna.

Alun kysymykseen voi nyt vastata. Grammassa uraani-235:tä on $2{,}56 \cdot 10^{21}$ ydintä. Jos kaikki fissioituvat ja kustakin vapautuu $200\,\text{MeV}$, energiaa vapautuu $8{,}2 \cdot 10^{10}\,\text{J}$ eli noin $82\,\text{GJ}$. Kivihiilen lämpöarvo on noin $24\,\tfrac{\text{MJ}}{\text{kg}}$, joten sama energia saadaan polttamalla noin $3{,}4$ tonnia hiiltä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa muuttuvat elektronien sidokset, joiden energiat ovat elektronivoltin luokkaa; ydinreaktiossa energiat ovat miljoonia elektronivoltteja.

Ydinvoima Suomessa

Voimalaitos meren rannalla sinistä taivasta vasten: kaksi pyöreää reaktorirakennusta, korkea piippu ja sähkölinjoja; etualalla on kaislikkoa ja mäntyjä.
Loviisan ydinvoimala Suomenlahden rannalla. Pyöreissä rakennuksissa on kaksi painevesireaktoria. Fissioissa vapautuva energia lämmittää vettä, ja syntyvä höyry pyörittää turbiineja. Kuva: Thomas Gartz, CC BY-SA 4.0

Voimalaitokset

Suomessa on kaksi ydinvoimalaitosta ja viisi reaktoria. Ydinvoima tuotti vuonna 2024 noin $39\,\%$ Suomen sähköstä (Tilastokeskus: Sähkön ja lämmön tuotanto 2024).

Yksikkö Tyyppi Sähköteho Käytössä
Loviisa 1 painevesi $507\,\text{MW}$ 1977
Loviisa 2 painevesi $507\,\text{MW}$ 1981
Olkiluoto 1 kiehutusvesi $890\,\text{MW}$ 1979
Olkiluoto 2 kiehutusvesi $890\,\text{MW}$ 1982
Olkiluoto 3 painevesi $1600\,\text{MW}$ 2023

Tyyppi kertoo, onko reaktori painevesi- vai kiehutusvesireaktori. Sähköteho on nettoteho, ja käytössä-sarake kertoo vuoden, jolloin kaupallinen käyttö alkoi. Lähde: IAEA PRIS -tietokanta (2025), Fortum (2023) ja Teollisuuden Voima (2023). Loviisan voimalaitosta käyttää Fortum ja Olkiluotoa Teollisuuden Voima. Valtioneuvosto myönsi vuonna 2023 Loviisan yksiköille käyttöluvan vuoden 2050 loppuun ja vuonna 2018 Olkiluodon kahdelle ensimmäiselle yksikölle vuoteen 2038.

Käytetty polttoaine ja Onkalo

Reaktorista poistettu polttoaine sisältää radioaktiivisia fissiotuotteita sekä uraanista neutronien kaappauksessa syntyneitä raskaampia aineita, kuten plutoniumia. Aluksi sen aktiivisuus ja jälkilämpö ovat niin suuria, että sitä jäähdytetään vuosikymmeniä vesialtaissa. Ensimmäisten vuosisatojen aikana aktiivisuutta hallitsevat cesium-137 ja strontium-90, joiden puoliintumisajat ovat noin $30\,\text{a}$. Plutonium-239:n puoliintumisaika on kuitenkin $24\,100\,\text{a}$, joten käytetty polttoaine on eristettävä elollisesta luonnosta satojatuhansia vuosia.

Posiva rakentaa Olkiluotoon Onkaloa, maailman ensimmäistä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta. Polttoaine suljetaan kuparikapseleihin, jotka sijoitetaan noin $430\,\text{m}$:n syvyyteen peruskallioon ja ympäröidään vettä imevällä bentoniittisavella. Kupari kestää syöpymistä hapettomassa pohjavedessä, ja savi hidastaa veden liikkeitä kapselin ympärillä. Posiva haki käyttölupaa vuonna 2021. Säteilyturvakeskus STUK antoi hakemuksesta puoltavan lausunnon elokuussa 2026, ja valtioneuvosto myönsi käyttöluvan lokakuussa 2026 vuoden 2070 loppuun. Loppusijoitus voi alkaa, kun STUK on tarkastanut laitoksen.

$0$
$500\,\text{m}$
$\text{noin}\ 430\,\text{m}$
$\text{kapseli}$
$\text{bentoniitti}$
$\text{kupari}$
$\text{valurauta}$
$\text{polttoaine}$
Valaistu kalliotunneli: karkeat harmaat kallioseinät, märkä soralattia ja kaukana kaartuvassa tunnelissa lamppuja.
Tunneli Onkalossa Olkiluodon peruskalliossa. Käytetty polttoaine sijoitetaan kuparikapseleissa noin $430\,\text{m}$:n syvyyteen, jossa kallio eristää sen ympäristöstä pitkäksi aikaa. Kuva: kallerna, CC BY-SA 4.0

Turvallisuus ja jälkilämpö

Kevytvesireaktori ei voi räjähtää kuin ydinase, koska sen polttoaineessa on uraani-235:tä vain muutama prosentti, kun ydinaseissa käytetään noin $90\,\%$:iin rikastettua uraania. Lisäksi kun vesi kiehuu tai kuumenee, se hidastaa neutroneja huonommin, ja ketjureaktio heikkenee itsestään. Reaktorin pysäyttäminen ei kuitenkaan pysäytä lämmöntuotantoa: fissiotuotteiden hajoaminen tuottaa jälkilämpöä, heti sammutuksen jälkeen noin $6\,\%$ ja tunnin kuluttua noin $1$–$2\,\%$ aiemmasta lämpötehosta. Siksi reaktoria on jäähdytettävä vielä pitkään sammutuksen jälkeen. Fukushiman onnettomuudessa vuonna 2011 hyökyaalto katkaisi jäähdytyksen, ja jälkilämpö sulatti polttoainetta kolmessa reaktorissa.

Ydinvoimakeskustelu fysiikan näkökulmasta

Fysiikka ei ratkaise, kuinka paljon ydinvoimaa yhteiskunnan pitäisi käyttää, mutta se auttaa erottamaan paikkansapitävät väitteet virheellisistä. Ydinvoiman elinkaaren aikaiset kasvihuonepäästöt ovat noin $12\,\tfrac{\text{g}}{\text{kWh}}$ hiilidioksidiekvivalenttia, samaa luokkaa kuin tuulivoiman ja noin $1{,}5\,\%$ kivihiilen päästöistä (IPCC 2014). Polttoainetta tarvitaan vähän, ja voimala tuottaa tasaisesti säästä riippumatta. Toisaalta käytetty polttoaine on vaarallista hyvin pitkään, vakavat onnettomuudet kuten Tšernobyl 1986 ja Fukushima 2011 ovat harvinaisia mutta laajavaikutteisia, ja voimaloiden rakentaminen on kallista ja hidasta: Olkiluoto 3:n rakentaminen alkoi vuonna 2005 ja säännöllinen sähköntuotanto vuonna 2023. Riskien ja hyötyjen punninta on arvovalinta, jossa fysiikan tieto on lähtökohta.

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee, että fissiossa tai fuusiossa jokin osa ytimestä "muuttuu energiaksi", esimerkiksi että osa nukleoneista häviää. Nukleonien määrä kuitenkin säilyy: fissiossa ennen reaktiota on $236$ nukleonia ja sen jälkeen samoin $236$. Massa pienenee siksi, että tuotteiden nukleonit ovat tiukemmin sidottuja, ja suurempi sidosenergia tarkoittaa pienempää kokonaismassaa. Vapautunut energia on tuotteiden liike-energiaa ja säteilyä.

Toinen virhe on luulla, että ydinvoimala voisi räjähtää kuin ydinpommi. Reaktorin polttoaineessa uraani-235:tä on liian vähän ydinräjähdykseen. Vakavassa onnettomuudessa vaarana on polttoaineen ylikuumeneminen ja radioaktiivisten aineiden vapautuminen, ei ydinräjähdys.

Tiivistelmä

  • Fissiossa raskas ydin jakautuu kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi, ja fuusiossa kevyet ytimet yhtyvät. Kummassakin tuotteiden sidosenergia nukleonia kohti on suurempi, joten massa pienenee ja energiaa vapautuu.
  • Reaktioenergia on $Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2$, ja atomimassoilla $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$. Uraani-235:n fissio vapauttaa noin $200\,\text{MeV}$, deuteriumin ja tritiumin fuusio $17{,}6\,\text{MeV}$.
  • Ketjureaktiossa neutronien määrä on $N_g = N_0 k^g$. Reaktori pidetään kriittisenä, $k = 1$, hidastimen ja säätösauvojen avulla.
  • Suomen viisi reaktoria Loviisassa ja Olkiluodossa tuottivat vuonna 2024 noin $39\,\%$ sähköstä. Käytetty polttoaine on tarkoitus loppusijoittaa Onkaloon noin $430\,\text{m}$:n syvyyteen.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi kokeiden mallin arvoihin. Palaa sitten alun kysymykseen: mistä uraaniytimen jakautumisessa vapautuva energia on peräisin, ja miksi gramma uraania vastaa tonneja hiiltä?

    Muuttaisitko ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Uraani-235-ydin kaappaa hitaan neutronin ja jakautuu reaktiossa ${}^{1}_{0}\text{n} + {}^{235}_{92}\text{U} \rightarrow {}^{141}_{56}\text{Ba} + {}^{92}_{36}\text{Kr} + 3\,{}^{1}_{0}\text{n}$. Atomimassat ovat: uraani-235 $235{,}0439282\,\text{u}$, barium-141 $140{,}9144033\,\text{u}$, krypton-92 $91{,}9261731\,\text{u}$ ja neutroni $1{,}0086649\,\text{u}$. Kuinka paljon energiaa reaktiossa vapautuu?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Atomimassat $m_\text{U} = 235{,}0439282\,\text{u}$, $m_\text{Ba} = 140{,}9144033\,\text{u}$, $m_\text{Kr} = 91{,}9261731\,\text{u}$ ja $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$. Kysytään reaktioenergiaa $Q$ megaelektronivoltteina.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Reaktion tuotteiden massa on pienempi kuin lähtöaineiden, ja erotusta vastaava energia vapautuu. Järjestyslukujen summa säilyy ($92 = 56 + 36$), joten atomimassojen elektronit kumoutuvat ja atomimassoja voi käyttää suoraan. Lähtöaineissa on yksi neutroni ja tuotteissa kolme.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. Reaktioenergia saadaan suoraan massojen erotuksesta:

    $$\begin{aligned} &Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2 \\ &m_\text{alku} = m_\text{n} + m_\text{U} \\ &m_\text{loppu} = m_\text{Ba} + m_\text{Kr} + 3m_\text{n} \end{aligned}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset. Massat ovat atomimassayksikköinä, ja $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$. Kun massaero kerrotaan tällä, $c^2$ supistuu ja energia saadaan suoraan megaelektronivoltteina.

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. Lähtöaineiden massa on

    $m_\text{alku}$$= 1{,}0086649\,\text{u} + 235{,}0439282\,\text{u}$
    $= 236{,}0525931\,\text{u}$

    ja tuotteiden

    $m_\text{loppu}$$= 140{,}9144033\,\text{u} + 91{,}9261731\,\text{u} + 3 \cdot 1{,}0086649\,\text{u}$
    $= 235{,}8665711\,\text{u}$

    $$\begin{aligned} Q &= (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2 \\ &= (236{,}0525931\,\text{u} \\ &\quad - 235{,}8665711\,\text{u})\,c^2 \\ &= 0{,}1860220\,\text{u} \cdot c^2 \\ &= 0{,}1860220 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2 \\ &= 173{,}28\,\text{MeV} \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Reaktiossa vapautuu noin $173\,\text{MeV}$. Kolme merkitsevää numeroa riittää: atomimassat ovat hyvin tarkkoja, mutta jakautumistapoja on monta, eikä yksittäisen reaktion energiaa tarvita tarkemmin.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Pyöreillä luvuilla massaero on noin $0{,}19\,\text{u}$, ja $0{,}19 \cdot 900\,\text{MeV} \approx 171\,\text{MeV}$. Tulos on myös samaa suuruusluokkaa kuin sidosenergiakuvaajasta saatava arvio: $236$ nukleonin sidosenergia nousee noin $0{,}9\,\text{MeV}$ nukleonia kohti, eli noin $210\,\text{MeV}$.

    Valinnainen Etsi virhe
    Opiskelija laskee esimerkin reaktion ${}^{1}_{0}\text{n} + {}^{235}_{92}\text{U} \rightarrow {}^{141}_{56}\text{Ba} + {}^{92}_{36}\text{Kr} + 3\,{}^{1}_{0}\text{n}$ energian. Hän kirjoittaa

    $$\begin{aligned} \Delta m &= 235{,}0439282\,\text{u} \\ &\quad - 140{,}9144033\,\text{u} \\ &\quad - 91{,}9261731\,\text{u} \\ &\quad - 3 \cdot 1{,}0086649\,\text{u} \\ &= -0{,}8226429\,\text{u} \end{aligned}$$

    ja saa tulokseksi $Q = -0{,}8226429 \cdot 931{,}5\,\text{MeV} \approx -766\,\text{MeV}$. Hän päättelee, että fissio sitoo energiaa.

    Missä on virhe?

    Ydinvoimakeskustelu fysiikan silmin

    Arvioi kolmea keskustelussa kuultua väitettä fysiikan näkökulmasta. Kerro, mikä niissä pitää paikkansa ja mikä ei, ja perustele luvun tiedoilla.

    1. ”Ydinvoimala voi räjähtää kuin atomipommi.”
    2. ”Ydinsähkö on päästötöntä, joten sillä ei ole haittoja.”
    3. ”Käytetty polttoaine on vaarallista vain muutaman vuosikymmenen, koska sen aktiivisuus pienenee nopeasti.”

    Sovella: ITERin fuusioteho

    ITER-koereaktorin tavoitteena on tuottaa deuteriumin ja tritiumin fuusiossa tehoa $500\,\text{MW}$. Jokaisessa fuusiossa ${}^{2}_{1}\text{H} + {}^{3}_{1}\text{H} \rightarrow {}^{4}_{2}\text{He} + {}^{1}_{0}\text{n}$ vapautuu energiaa $17{,}6\,\text{MeV}$. Kuinka monta fuusioreaktiota plasmassa on tapahduttava sekunnissa? Anna vastaus yksikössä $10^{20}\,\tfrac{1}{\text{s}}$.

    10²⁰ 1/s
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Teho kertoo, kuinka monta joulea energiaa vapautuu sekunnissa. Kuinka monta joulea vapautuu yhdessä reaktiossa?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Muunna reaktioenergia jouleiksi sijoittamalla $1\,\text{MeV} = 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$.

    Vihje 3: välivaihe

    Yhdessä reaktiossa vapautuu $2{,}82 \cdot 10^{-12}\,\text{J}$. Jaa teho $500 \cdot 10^{6}\,\text{W}$ tällä.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    fuusioteho $P = 500\,\text{MW}$, yhden reaktion energia $Q = 17{,}6\,\text{MeV}$

    Kysytty

    reaktioiden määrä sekunnissa $\tfrac{N}{t}$ yksikössä $10^{20}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

    Periaate

    Teho on vapautuva energia aikayksikössä. Jokainen reaktio vapauttaa saman energian $Q$, joten ajassa $t$ vapautuu energia $E = NQ$ ja teho on $P = \tfrac{NQ}{t}$.

    Kaava

    $P = \dfrac{NQ}{t}$, josta $\dfrac{N}{t} = \dfrac{P}{Q}$

    Muunnokset

    $P$$= 500\,\text{MW}$
    $= 500 \cdot 10^{6}\,\text{W}$
    $Q$$= 17{,}6\,\text{MeV}$
    $= 17{,}6 \cdot 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$
    $= 2{,}8195 \cdot 10^{-12}\,\text{J}$

    Sijoitus

    $\dfrac{N}{t}$$= \dfrac{500 \cdot 10^{6}\,\tfrac{\text{J}}{\text{s}}}{2{,}8195 \cdot 10^{-12}\,\text{J}}$
    $= 1{,}7734 \cdot 10^{20}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

    Vastaus

    $1{,}77 \cdot 10^{20}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

    Kolme merkitsevää numeroa kuten reaktioenergiassa $17{,}6\,\text{MeV}$.

    Järkevyys

    Pyöreillä luvuilla

    $5 \cdot 10^{8}\,\text{W} : (3 \cdot 10^{-12}\,\text{J})$
    $\approx 1{,}7 \cdot 10^{20}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

    Määrä on valtava, mutta polttoainetta kuluu vähän: $1{,}77 \cdot 10^{20}$ deuterium- ja tritiumparin massa on vain noin $1{,}5\,\text{mg}$.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.

    1. Miksi kevytvesireaktorissa neutroneja hidastetaan vedellä?
      Vastaus

      Fissiossa syntyvät neutronit ovat nopeita, mutta uraani-235 jakautuu paljon todennäköisemmin hitaan neutronin osuessa. Vesi hidastaa neutroneja, kun ne törmäilevät vetyytimiin, joten ketjureaktio voi jatkua, vaikka uraani-235:tä on polttoaineessa vain muutama prosentti.

    2. Miksi deuterium–tritium-polttoaine on kuumennettava fuusiovoimalassa noin $1{,}5 \cdot 10^{8}\,\text{K}$:n lämpötilaan?
      Vastaus

      Ytimet ovat positiivisesti varattuja ja hylkivät toisiaan. Vain hyvin suurella nopeudella törmäävät ytimet pääsevät niin lähelle toisiaan, että vahva vuorovaikutus yhdistää ne. Suuri nopeus tarkoittaa hyvin korkeaa lämpötilaa.

    1. Käsite

    Miksi energiaa vapautuu sekä silloin, kun uraaniydin jakautuu, että silloin, kun vetyytimet yhtyvät heliumiksi?

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Arvioi fissioenergia kuvaajasta

    Kuvaajassa on ytimen sidosenergia nukleonia kohti massaluvun funktiona. Ydin, jossa on $236$ nukleonia, jakautuu kahdeksi ytimeksi, joissa kummassakin on $118$ nukleonia. Arvioi kuvaajan avulla, kuinka paljon energiaa jakautumisessa vapautuu. Vastaa megaelektronivoltteina.

    $40$
    $80$
    $120$
    $160$
    $200$
    $240$
    $7{,}5$
    $8$
    $8{,}5$
    $9$
    $A$
    $E_\text{B}/A\ (\text{MeV})$
    $7{,}0$
    MeV
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Lue kuvaajasta sidosenergia nukleonia kohti, kun $A = 236$ ja kun $A = 118$.

    Vihje 2: mikä yhteys

    Kuinka paljon sidosenergia nukleonia kohti kasvaa jakautumisessa? Nukleonien määrä säilyy.

    Vihje 3: välivaihe

    Sidosenergia nousee noin arvosta $7{,}6\,\text{MeV}$ arvoon $8{,}5\,\text{MeV}$ nukleonia kohti. Kerro kasvu nukleonien määrällä $236$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    kuvaaja sidosenergiasta nukleonia kohti $\tfrac{E_\text{B}}{A}$ massaluvun $A$ funktiona, ruudukon väli $0{,}1\,\text{MeV}$; lähtöydin $A = 236$, tuotteet $A = 118$ ja $A = 118$

    Kysytty

    vapautuva energia $Q$ megaelektronivoltteina

    Periaate

    Nukleonien määrä säilyy, ja vapautuva energia on tuotteiden ja lähtöytimen sidosenergioiden erotus. Kun kaikilla tuotteilla on sama sidosenergia nukleonia kohti, erotus on nukleonien määrä kertaa sidosenergian kasvu nukleonia kohti.

    Kuvaajan lukeminen

    Kohdassa $A = 236$ käyrä on noin arvossa $7{,}6\,\text{MeV}$ ja kohdassa $A = 118$ noin arvossa $8{,}5\,\text{MeV}$. Lukemat ovat noin $0{,}05\,\text{MeV}$:n tarkkuudella.

    Kaava

    $Q$$= E_\text{B,loppu} - E_\text{B,alku}$
    $= A\left(\tfrac{E_\text{B}}{A}\right)_\text{loppu} - A\left(\tfrac{E_\text{B}}{A}\right)_\text{alku}$

    josta

    $Q$$= A\left[\left(\tfrac{E_\text{B}}{A}\right)_\text{loppu} - \left(\tfrac{E_\text{B}}{A}\right)_\text{alku}\right]$

    Muunnokset

    Ei tarvita: sidosenergiat luetaan megaelektronivoltteina.

    Sijoitus

    $Q$$= 236 \cdot (8{,}5\,\text{MeV} - 7{,}6\,\text{MeV})$
    $= 236 \cdot 0{,}9\,\text{MeV}$
    $= 212{,}4\,\text{MeV}$

    Vastaus

    noin $210\,\text{MeV}$, kaksi merkitsevää numeroa, koska kuvaajasta luettu ero $0{,}9\,\text{MeV}$ on epävarma noin $0{,}1\,\text{MeV}$:n verran.

    Järkevyys

    Arvio on samaa suuruusluokkaa kuin atomimassoista lasketut fissioenergiat, esimerkiksi $173\,\text{MeV}$ ja $185\,\text{MeV}$, ja keskimääräinen fissioenergia noin $200\,\text{MeV}$.

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 3. Selitä: jälkilämpö

    Reaktori pysäytetään laskemalla säätösauvat kokonaan sisään, jolloin ketjureaktio sammuu. Miksi reaktorin sydäntä on silti jäähdytettävä vielä pitkään? Miksi jäähdytyksen tarve pienenee ajan myötä?

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 11-1Ydintehtävä

      Fuusioreaktorissa tritiumia voidaan tuottaa litiumista reaktiolla ${}^{6}_{3}\text{Li} + {}^{1}_{0}\text{n} \rightarrow {}^{4}_{2}\text{He} + {}^{3}_{1}\text{H}$. Atomimassat ovat: litium-6 $6{,}0151229\,\text{u}$, neutroni $1{,}0086649\,\text{u}$, helium-4 $4{,}0026033\,\text{u}$ ja tritium $3{,}0160493\,\text{u}$. Kuinka paljon energiaa reaktiossa vapautuu? Anna vastaus megaelektronivoltteina.

      MeV
      Vastaus

      $4{,}78\,\text{MeV}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      atomimassat $m_\text{Li} = 6{,}0151229\,\text{u}$, $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$, $m_\text{He} = 4{,}0026033\,\text{u}$ ja $m_\text{T} = 3{,}0160493\,\text{u}$

      Kysytty

      reaktioenergia $Q$ megaelektronivoltteina

      Periaate

      Reaktiossa vapautuu energiaa, joka vastaa lähtöaineiden ja tuotteiden massojen erotusta. Järjestyslukujen summa säilyy ($3 + 0 = 2 + 1$), joten atomimassojen elektronit kumoutuvat ja atomimassoja voi käyttää suoraan.

      Kaava

      $Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2$, josta $Q = (m_\text{Li} + m_\text{n} - m_\text{He} - m_\text{T})\,c^2$

      Muunnokset

      $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$, joten massaero atomimassayksikköinä kerrotaan luvulla $931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$ ja $c^2$ supistuu.

      Sijoitus

      $Q$$= (7{,}0237878\,\text{u} - 7{,}0186526\,\text{u})\,c^2$
      $= 0{,}0051352\,\text{u} \cdot c^2$
      $= 0{,}0051352 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2$
      $= 4{,}7834\,\text{MeV}$

      Vastaus

      $4{,}78\,\text{MeV}$

      Kolme merkitsevää numeroa; massaeron $0{,}0051352\,\text{u}$ tarkkuus riittäisi enempäänkin.

      Järkevyys

      Massaero on noin $0{,}005\,\text{u}$, ja $0{,}005 \cdot 900\,\text{MeV} = 4{,}5\,\text{MeV}$. Tulos on pienempi kuin deuteriumin ja tritiumin fuusiossa ($17{,}6\,\text{MeV}$) mutta selvästi positiivinen, joten reaktio vapauttaa energiaa.

    2. Tehtävä 11-2Ydintehtävä

      Erään uraani-235:n fissioreaktion tuotteiden yhteenlaskettu massa on $0{,}1915\,\text{u}$ pienempi kuin lähtöaineiden. Kuinka paljon energiaa reaktiossa vapautuu? Anna vastaus megaelektronivoltteina.

      MeV
      Vastaus

      $178\,\text{MeV}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      massan pieneneminen $\Delta m = 0{,}1915\,\text{u}$

      Kysytty

      vapautuva energia $Q$ megaelektronivoltteina

      Periaate

      Massan ja energian ekvivalenssi: kun reaktion tuotteiden massa on pienempi kuin lähtöaineiden, erotusta vastaava energia vapautuu tuotteiden liike-energiana ja säteilynä.

      Kaava

      $Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2$, josta $Q = \Delta m\,c^2$

      Muunnokset

      $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$; kun massaero sijoitetaan tässä yksikössä, $c^2$ supistuu.

      Sijoitus

      $Q$$= 0{,}1915\,\text{u} \cdot c^2$
      $= 0{,}1915 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2$
      $= 178{,}38\,\text{MeV}$

      Vastaus

      $178\,\text{MeV}$

      Kolme merkitsevää numeroa; massaero $0{,}1915\,\text{u}$ on annettu neljällä, mutta yksittäisen fissioenergian tarkempi arvo ei ole tarpeen.

      Järkevyys

      Pyöreillä luvuilla $0{,}2 \cdot 900\,\text{MeV} = 180\,\text{MeV}$. Tulos on samaa suuruusluokkaa kuin luvun esimerkin fissioenergia $173\,\text{MeV}$ ja keskimääräinen noin $200\,\text{MeV}$.

    3. Tehtävä 11-3

      Ketjureaktion sukupolvessa $0$ on $1000$ neutronia, ja kasvukerroin on $k = 0{,}90$. Kuinka monta neutronia ketjussa on keskimäärin sukupolvessa $10$?

      Vastaus

      $349$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      neutronien määrä alussa $N_0 = 1000$, kasvukerroin $k = 0{,}90$, sukupolvi $g = 10$

      Kysytty

      neutronien keskimääräinen määrä $N_{10}$ sukupolvessa $10$

      Periaate

      Jokainen neutroni tuottaa seuraavaan sukupolveen keskimäärin $k$ neutronia, joten määrä kerrotaan jokaisessa sukupolvessa luvulla $k$. Koska $k < 1$, ketju sammuu vähitellen.

      Kaava

      $N_g = N_0 k^g$

      Muunnokset

      Ei tarvita: neutronien määrä ja kasvukerroin ovat paljaita lukuja.

      Sijoitus

      $N_{10}$$= 1000 \cdot 0{,}90^{10}$
      $= 1000 \cdot 0{,}34868$
      $= 348{,}68$

      Vastaus

      $349$

      Neutronia, ja määrä on keskiarvo, koska yksittäisten neutronien kohtalo on satunnainen.

      Järkevyys

      Joka sukupolvessa katoaa $10\,\%$ neutroneista. Jos vähennys olisi aina $100$ neutronia, määrä olisi nolla, mutta $10\,\%$ lasketaan yhä pienemmästä määrästä, joten jäljellä on vielä noin kolmannes.

    4. Tehtävä 11-4

      Kahden deuteriumytimen fuusiossa syntyy helium-3-ydin ja neutroni: ${}^{2}_{1}\text{H} + {}^{2}_{1}\text{H} \rightarrow {}^{3}_{2}\text{He} + {}^{1}_{0}\text{n}$. Atomimassat ovat: deuterium $2{,}0141018\,\text{u}$, helium-3 $3{,}0160293\,\text{u}$ ja neutroni $1{,}0086649\,\text{u}$. Kuinka paljon energiaa reaktiossa vapautuu? Anna vastaus megaelektronivoltteina.

      MeV
      Vastaus

      $3{,}27\,\text{MeV}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      atomimassat $m_\text{D} = 2{,}0141018\,\text{u}$, $m_\text{He} = 3{,}0160293\,\text{u}$ ja $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$

      Kysytty

      reaktioenergia $Q$ megaelektronivoltteina

      Periaate

      Reaktiossa vapautuu massojen erotusta vastaava energia. Järjestyslukujen summa säilyy ($1 + 1 = 2 + 0$), joten atomimassojen elektronit kumoutuvat. Lähtöaineina on kaksi deuteriumatomia.

      Kaava

      $Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2$, josta $Q = (2m_\text{D} - m_\text{He} - m_\text{n})\,c^2$

      Muunnokset

      $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$, joten $c^2$ supistuu ja energia saadaan megaelektronivoltteina.

      Sijoitus

      $Q$$= (4{,}0282036\,\text{u} - 4{,}0246942\,\text{u})\,c^2$
      $= 0{,}0035094\,\text{u} \cdot c^2$
      $= 0{,}0035094 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2$
      $= 3{,}2690\,\text{MeV}$

      Vastaus

      $3{,}27\,\text{MeV}$

      Kolme merkitsevää numeroa; massaero $0{,}0035094\,\text{u}$ on laskettu riittävän tarkasti.

      Järkevyys

      Massaero on noin $0{,}0035\,\text{u}$, ja $0{,}0035 \cdot 1000\,\text{MeV} = 3{,}5\,\text{MeV}$. Tulos on noin viidesosa deuteriumin ja tritiumin fuusion energiasta, mikä on yksi syy siihen, että voimaloihin suunnitellaan juuri tritiumia.

    5. Tehtävä 11-5

      Neutronin massa on $1{,}0086649\,\text{u}$. Kuinka suurta energiaa neutronin massa vastaa? Anna vastaus megaelektronivoltteina.

      MeV
      Vastaus

      $939{,}6\,\text{MeV}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      neutronin massa $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$

      Kysytty

      massaa vastaava energia $E$ megaelektronivoltteina

      Periaate

      Massan ja energian ekvivalenssin mukaan jokaista massaa vastaa energia $E = mc^2$, myös levossa olevaa hiukkasta.

      Kaava

      $E = m_\text{n} c^2$

      Muunnokset

      $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$, joten massa kerrotaan luvulla $931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$ ja $c^2$ supistuu.

      Sijoitus

      $E$$= 1{,}0086649\,\text{u} \cdot c^2$
      $= 1{,}0086649 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2$
      $= 939{,}57\,\text{MeV}$

      Vastaus

      $939{,}6\,\text{MeV}$

      Neljä merkitsevää numeroa kuten muuntokertoimessa $931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$.

      Järkevyys

      Neutronin massa on hieman yli $1\,\text{u}$, joten energian on oltava hieman yli $931{,}5\,\text{MeV}$. Se on noin viisi kertaa yhden fission energia. Fission noin $200\,\text{MeV}$ vastaa siis vain noin $0{,}2\,\text{u}$:n massan pienenemistä, alle $0{,}1\,\%$ uraaniatomin massasta.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 11-6Ydintehtävä

      Olkiluoto 3:n reaktorin lämpöteho on $4300\,\text{MW}$.

      Kuinka paljon reaktorin polttoaineen massa pienenee vuodessa ($365\,\text{d}$) sen vuoksi, että reaktori vapauttaa energiaa? Oleta, että reaktori toimii koko vuoden täydellä teholla. Anna vastaus kilogrammoina.

      kg
      Vastaus

      $1{,}5\,\text{kg}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      lämpöteho $P = 4300\,\text{MW}$, aika $t = 365\,\text{d}$, valon nopeus $c = 2{,}998 \cdot 10^{8}\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}}$

      Kysytty

      polttoaineen massan pieneneminen $\Delta m$ kilogrammoina

      Periaate

      Reaktorin vapauttama energia on peräisin ydinreaktioiden massan pienenemisestä, joten massa pienenee energiaa $E$ vastaavan määrän $\Delta m = \tfrac{E}{c^2}$. Täydellä teholla energia on teho kertaa aika.

      Kaava

      $E = Pt$ ja $E = \Delta m\,c^2$, joten $\Delta m\,c^2 = Pt$ ja $\Delta m = \dfrac{Pt}{c^2}$

      Muunnokset

      $P$$= 4300\,\text{MW}$
      $= 4300 \cdot 10^{6}\,\text{W}$
      $t$$= 365 \cdot 24 \cdot 3600\,\text{s}$
      $= 31\,536\,000\,\text{s}$

      Sijoitus

      $\Delta m$$= \dfrac{4300 \cdot 10^{6}\,\text{W} \cdot 31\,536\,000\,\text{s}}{(2{,}998 \cdot 10^{8}\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}})^2}$
      $= \dfrac{1{,}3560 \cdot 10^{17}\,\text{J}}{8{,}9880 \cdot 10^{16}\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}}$
      $= 1{,}5087\,\text{kg}$

      Vastaus

      $1{,}5\,\text{kg}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4300\,\text{MW}$.

      Järkevyys

      Arviolla

      $4 \cdot 10^{9}\,\text{W} \cdot 3 \cdot 10^{7}\,\text{s} : 9 \cdot 10^{16}\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$
      $\approx 1{,}3\,\text{kg}$

      Reaktorissa on yli sata tonnia uraania, joten massan muutos on pieni, mutta energiaa vastaa valtava määrä. Yksikkö: $\tfrac{\text{J}}{\text{m}^2/\text{s}^2} = \text{kg}$.

    2. Tehtävä 11-7Ydintehtävä

      Deuteriumin ja tritiumin fuusiossa ${}^{2}_{1}\text{H} + {}^{3}_{1}\text{H} \rightarrow {}^{4}_{2}\text{He} + {}^{1}_{0}\text{n}$ atomimassat ovat: deuterium $2{,}0141018\,\text{u}$, tritium $3{,}0160493\,\text{u}$, helium-4 $4{,}0026033\,\text{u}$ ja neutroni $1{,}0086649\,\text{u}$.

      Kuinka paljon energiaa vapautuu, kun kilogramma deuterium–tritium-seosta fuusioituu? Käytä $1\,\text{u} = 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$. Anna vastaus yksikössä $10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$.

      10¹⁴ J/kg
      Vastaus

      $3{,}37 \cdot 10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      atomimassat $m_\text{D} = 2{,}0141018\,\text{u}$, $m_\text{T} = 3{,}0160493\,\text{u}$, $m_\text{He} = 4{,}0026033\,\text{u}$ ja $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$; $1\,\text{u} = 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$

      Kysytty

      vapautuva energia polttoainekilogrammaa kohti $\tfrac{E}{m}$ yksikössä $10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$

      Periaate

      Yksi reaktio vapauttaa massaeroa vastaavan energian $Q$ ja kuluttaa yhden deuterium- ja yhden tritiumatomin. Energia massayksikköä kohti on yhden reaktion energia jaettuna yhden reaktion polttoaineen massalla.

      Kaava

      $Q$$= (m_\text{D} + m_\text{T} - m_\text{He} - m_\text{n})\,c^2$
      $\dfrac{E}{m}$$= \dfrac{Q}{m_\text{D} + m_\text{T}}$

      Muunnokset

      $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$; $1\,\text{MeV} = 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$; polttoaineen massa

      $5{,}0301511\,\text{u}$$= 5{,}0301511 \cdot 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$
      $= 8{,}3528 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$

      Sijoitus

      $Q$$= 0{,}0188829 \cdot 931{,}5\,\text{MeV}$
      $= 17{,}589\,\text{MeV}$
      $= 17{,}589 \cdot 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$
      $= 2{,}8178 \cdot 10^{-12}\,\text{J}$

      joten

      $\dfrac{E}{m}$$= \dfrac{2{,}8178 \cdot 10^{-12}\,\text{J}}{8{,}3528 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}}$
      $= 3{,}3735 \cdot 10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$

      Vastaus

      $3{,}37 \cdot 10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$

      Kolme merkitsevää numeroa; atomimassat ovat hyvin tarkkoja, ja muuntokerroin $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$ rajoittaa tarkkuuden neljään numeroon.

      Järkevyys

      Kivihiilen lämpöarvo on noin $2{,}4 \cdot 10^{7}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$, joten fuusiopolttoaine vapauttaa noin $10^{7}$-kertaisesti energiaa kilogrammaa kohti. Luvun mukaan fuusio tuottaa noin nelinkertaisesti fissioon verrattuna, ja uraani-235:n fission $8{,}2 \cdot 10^{13}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$ kertaa neljä on noin $3 \cdot 10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$.

    3. Tehtävä 11-8

      Uraani-235 voi jakautua myös reaktiossa ${}^{1}_{0}\text{n} + {}^{235}_{92}\text{U} \rightarrow {}^{140}_{54}\text{Xe} + {}^{94}_{38}\text{Sr} + x\,{}^{1}_{0}\text{n}$. Atomimassat ovat: uraani-235 $235{,}0439282\,\text{u}$, ksenon-140 $139{,}9216458\,\text{u}$, strontium-94 $93{,}9153556\,\text{u}$ ja neutroni $1{,}0086649\,\text{u}$. Päättele ensin neutronien määrä $x$.

      Kuinka paljon energiaa reaktiossa vapautuu? Anna vastaus megaelektronivoltteina.

      MeV
      Vastaus

      $185\,\text{MeV}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      reaktio ${}^{1}_{0}\text{n} + {}^{235}_{92}\text{U} \rightarrow {}^{140}_{54}\text{Xe} + {}^{94}_{38}\text{Sr} + x\,{}^{1}_{0}\text{n}$; atomimassat $m_\text{U} = 235{,}0439282\,\text{u}$, $m_\text{Xe} = 139{,}9216458\,\text{u}$, $m_\text{Sr} = 93{,}9153556\,\text{u}$ ja $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$

      Kysytty

      neutronien määrä $x$ ja reaktioenergia $Q$ megaelektronivoltteina

      Periaate

      Ydinreaktiossa massaluku säilyy, joten neutronien määrä saadaan massalukujen summista. Järjestysluvut täsmäävät jo ($92 = 54 + 38$), joten atomimassojen elektronit kumoutuvat. Energia vastaa massojen erotusta.

      Kaava

      $1 + 235 = 140 + 94 + x$, josta $x = 236 - 234 = 2$;

      $Q$$= (m_\text{n} + m_\text{U} - m_\text{Xe} - m_\text{Sr} - 2m_\text{n})\,c^2$

      Muunnokset

      $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$, joten $c^2$ supistuu.

      Sijoitus

      $Q$$= (236{,}0525931\,\text{u} - 235{,}8543312\,\text{u})\,c^2$
      $= 0{,}1982619\,\text{u} \cdot c^2$
      $= 0{,}1982619 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2$
      $= 184{,}68\,\text{MeV}$

      Vastaus

      $185\,\text{MeV}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten luvun esimerkissä; reaktiossa vapautuu kaksi neutronia.

      Järkevyys

      Tulos on samaa suuruusluokkaa kuin esimerkin reaktiossa ($173\,\text{MeV}$): eri jakautumistavoissa vapautuu hieman eri energiat, keskimäärin noin $200\,\text{MeV}$ fissiota kohti, kun myös fissiotuotteiden hajoamiset lasketaan.

    4. Tehtävä 11-9

      Koejärjestelyssä ketjun neutronimäärä kasvaa $40$ sukupolvessa $1000$:sta $5000$:een. Kasvukerroin $k$ pysyy koko ajan samana. Kuinka monta prosenttia neutronien määrä kasvaa sukupolvesta seuraavaan?

      %
      Vastaus

      $4{,}1\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      neutronien määrä alussa $N_0 = 1000$, sukupolvessa $40$ määrä $N_{40} = 5000$

      Kysytty

      neutronimäärän kasvu sukupolvesta seuraavaan prosentteina, eli $(k - 1) \cdot 100\,\%$

      Periaate

      Kun kasvukerroin pysyy samana, neutronien määrä kerrotaan jokaisessa sukupolvessa luvulla $k$, joten $40$ sukupolven jälkeen alkuperäinen määrä on kerrottu luvulla $k^{40}$.

      Kaava

      $N_g = N_0 k^g$, josta

      $k^{g}$$= \dfrac{N_g}{N_0}$
      $k$$= \left(\dfrac{N_g}{N_0}\right)^{1/g}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: neutronien määrät ovat paljaita lukuja. Lopuksi kasvu prosentteina on $(k - 1) \cdot 100\,\%$.

      Sijoitus

      $k$$= \left(\dfrac{5000}{1000}\right)^{1/40}$
      $= 5^{0{,}025}$
      $= 1{,}04106$

      joten kasvu on $(1{,}04106 - 1) \cdot 100\,\% = 4{,}106\,\%$

      Vastaus

      noin $4{,}1\,\%$ sukupolvessa, kaksi merkitsevää numeroa.

      Järkevyys

      Tarkistus: $1{,}041^{40} \approx 4{,}99$, eli määrä viisinkertaistuu. Jos kasvu olisi tasaisesti $100$ neutronia sukupolvessa, $40$ sukupolvessa tulisi $4000$ lisää, mikä on $10\,\%$ alkumäärästä sukupolvea kohti; kertautuva kasvu tarvitsee pienemmän prosentin.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.

    1. Tehtävä 11-10

      Olkiluoto 3:n reaktorin lämpöteho on $4300\,\text{MW}$. Kussakin uraani-235:n fissiossa vapautuu keskimäärin $200\,\text{MeV}$. Uraani-235:n atomimassa on $235{,}0439282\,\text{u}$, ja $1\,\text{u} = 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$. Oleta, että kaikki lämpöteho syntyy uraani-235:n fissioista.

      Kuinka monta kilogrammaa uraani-235:tä fissioituu reaktorissa vuorokaudessa?

      kg
      Vastaus

      $4{,}5\,\text{kg}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      lämpöteho $P = 4300\,\text{MW}$, yhden fission energia $Q = 200\,\text{MeV}$, aika $t = 1\,\text{d}$, uraani-235:n atomimassa $235{,}0439282\,\text{u}$, $1\,\text{u} = 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$

      Kysytty

      vuorokaudessa fissioituvan uraani-235:n massa $m$ kilogrammoina

      Periaate

      Tehtävän oletuksen mukaan kaikki lämpöteho syntyy uraani-235:n fissioista (todellisessa reaktorissa osa tulee plutonium-239:n fissioista). Lämpöteho on fissioissa vapautuva energia aikayksikössä, joten fissioiden määrä on vapautunut energia jaettuna yhden fission energialla. Jokainen fissio kuluttaa yhden uraani-235-atomin, joten massa on fissioiden määrä kertaa atomin massa.

      Kaava

      $Pt = NQ$, josta

      $N$$= \dfrac{Pt}{Q}$
      $m$$= N m_\text{U}$
      $= \dfrac{Pt\,m_\text{U}}{Q}$

      Muunnokset

      $P = 4300 \cdot 10^{6}\,\text{W}$;

      $t$$= 24 \cdot 3600\,\text{s}$
      $= 86\,400\,\text{s}$
      $Q$$= 200 \cdot 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$
      $= 3{,}204 \cdot 10^{-11}\,\text{J}$
      $m_\text{U}$$= 235{,}0439282 \cdot 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$
      $= 3{,}9030 \cdot 10^{-25}\,\text{kg}$

      Sijoitus

      $N$$= \dfrac{4300 \cdot 10^{6}\,\text{W} \cdot 86\,400\,\text{s}}{3{,}204 \cdot 10^{-11}\,\text{J}}$
      $= 1{,}1596 \cdot 10^{25}$

      joten

      $m$$= 1{,}1596 \cdot 10^{25} \cdot 3{,}9030 \cdot 10^{-25}\,\text{kg}$
      $= 4{,}5257\,\text{kg}$

      Vastaus

      $4{,}5\,\text{kg}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4300\,\text{MW}$.

      Järkevyys

      Luvun mukaan gramma uraani-235:tä vapauttaa noin $82\,\text{GJ}$. Vuorokaudessa reaktori tuottaa

      $4{,}3 \cdot 10^{9}\,\text{W} \cdot 86\,400\,\text{s}$
      $\approx 3{,}7 \cdot 10^{14}\,\text{J}$

      ja

      $3{,}7 \cdot 10^{14}\,\text{J} : 8{,}2 \cdot 10^{10}\,\tfrac{\text{J}}{\text{g}}$
      $\approx 4500\,\text{g}$

      Tulos täsmää.

    2. Tehtävä 11-11

      Auringon säteilyteho on $3{,}83 \cdot 10^{26}\,\text{W}$. Energia syntyy Auringon ytimessä fuusiossa, jonka kokonaisreaktiossa neljästä vetyytimestä syntyy yksi helium-4-ydin.

      Kokonaisreaktiossa vapautuva energia saadaan neljän vetyatomin ja yhden heliumatomin massojen erotuksesta. Vetyatomin massa on $1{,}0078250\,\text{u}$ ja helium-4-atomin $4{,}0026033\,\text{u}$.

      Kuinka monta heliumydintä Auringossa syntyy sekunnissa? Oleta, että kaikki vapautuva energia päätyy säteilytehoksi. Anna vastaus yksikössä $10^{37}\,\tfrac{1}{\text{s}}$.

      10³⁷ 1/s
      Vastaus

      $8{,}94 \cdot 10^{37}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      säteilyteho $P = 3{,}83 \cdot 10^{26}\,\text{W}$, vetyatomin massa $m_\text{H} = 1{,}0078250\,\text{u}$, helium-4-atomin massa $m_\text{He} = 4{,}0026033\,\text{u}$

      Kysytty

      heliumytimien syntymisnopeus $\tfrac{N}{t}$ yksikössä $10^{37}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Periaate

      Jokaista syntyvää heliumydintä kohti vapautuu energia $Q$, joka vastaa neljän vetyatomin ja heliumatomin massojen erotusta. Koska kaikki energia päätyy säteilyksi, säteilyteho on $Q$ kertaa heliumytimien syntymisnopeus.

      Kaava

      $Q = (4m_\text{H} - m_\text{He})\,c^2$ ja $P = \dfrac{N}{t}\,Q$, josta $\dfrac{N}{t} = \dfrac{P}{Q}$

      Muunnokset

      $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$ ja $1\,\text{MeV} = 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$

      Sijoitus

      $Q$$= (4{,}0313000\,\text{u} - 4{,}0026033\,\text{u})\,c^2$
      $= 0{,}0286967 \cdot 931{,}5\,\text{MeV}$
      $= 26{,}731\,\text{MeV}$
      $= 26{,}731 \cdot 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$
      $= 4{,}2823 \cdot 10^{-12}\,\text{J}$

      joten

      $\dfrac{N}{t}$$= \dfrac{3{,}83 \cdot 10^{26}\,\tfrac{\text{J}}{\text{s}}}{4{,}2823 \cdot 10^{-12}\,\text{J}}$
      $= 8{,}9438 \cdot 10^{37}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Vastaus

      $8{,}94 \cdot 10^{37}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten säteilytehossa $3{,}83 \cdot 10^{26}\,\text{W}$.

      Järkevyys

      Arviolla

      $4 \cdot 10^{26}\,\text{W} : 4 \cdot 10^{-12}\,\text{J}$
      $= 10^{38}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Auringon massa pienenee $\tfrac{P}{c^2} \approx 4 \cdot 10^{9}\,\tfrac{\text{kg}}{\text{s}}$, mikä on Auringon massaan nähden mitätön.

    3. Tehtävä 11-12

      Käytetyssä ydinpolttoaineessa on plutonium-239:ää, jonka puoliintumisaika on $24\,100\,\text{a}$. Kuinka kauan kestää, että sen aktiivisuus pienenee tuhannesosaan alkuperäisestä? Anna vastaus yksikössä $10^{5}\,\text{a}$.

      10⁵ a
      Vastaus

      $2{,}40 \cdot 10^{5}\,\text{a}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      plutonium-239:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 24\,100\,\text{a}$, aktiivisuus pienenee tuhannesosaan: $\tfrac{A}{A_0} = \tfrac{1}{1000}$

      Kysytty

      aika $t$ yksikössä $10^{5}\,\text{a}$

      Periaate

      Aktiivisuus pienenee hajoamislain mukaan puoleen jokaisen puoliintumisajan aikana (luku Hajoamislaki ja puoliintumisaika). Kysytty aika on se määrä puoliintumisaikoja, jolla $\left(\tfrac{1}{2}\right)^{n} = \tfrac{1}{1000}$.

      Kaava

      $\dfrac{A}{A_0}$$= \left(\dfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      josta $2^{t/T_{1/2}} = \dfrac{A_0}{A}$ ja $t = T_{1/2} \log_2 \dfrac{A_0}{A}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: aika saadaan vuosina, kuten puoliintumisaika.

      Sijoitus

      $t$$= 24\,100\,\text{a} \cdot \log_2 1000$
      $= 24\,100\,\text{a} \cdot 9{,}9658$
      $= 240\,175\,\text{a}$

      Vastaus

      $2{,}40 \cdot 10^{5}\,\text{a}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $24\,100\,\text{a}$.

      Järkevyys

      $2^{10} = 1024 \approx 1000$, joten aikaa kuluu noin kymmenen puoliintumisaikaa eli noin $241\,000\,\text{a}$. Siksi käytetty polttoaine on eristettävä satojatuhansia vuosia, kun taas cesium-137 ($30{,}1\,\text{a}$) pienenee tuhannesosaan noin $300$ vuodessa.

    Valokuvat