Fissio, fuusio ja ydinvoima
Miksi gramma uraani-235:tä vapauttaa fissiossa yhtä paljon energiaa kuin noin $3{,}4$ tonnia kivihiiltä palaessaan?
Pohjatiedot
- Ytimen massavaje vastaa sen sidosenergiaa, ja $1\,\text{u}$ vastaa energiaa $931{,}5\,\text{MeV}$luku Massavaje ja ytimen sidosenergia
- Radioaktiivisen aineen aktiivisuus pienenee hajoamislain mukaan puoliintumisajan välein puoleenluku Hajoamislaki ja puoliintumisaika
Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 4.
Pohdinta
Olkiluodon kolmas yksikkö tuottaa yksinään sähkötehoa $1600\,\text{MW}$, ja sen reaktorin sydämessä on noin $130$ tonnia uraania. Hiilivoimala polttaisi saman sähkön tuottamiseen noin $14\,000$ tonnia hiiltä joka päivä. Ydinvoimalan energia tulee atomiytimistä, jotka jakautuvat kahtia. Jokainen jakautuminen vapauttaa neutroneja, jotka voivat jakaa uusia ytimiä.
Mistä ytimen jakautumisessa vapautuva energia on peräisin, ja miten reaktori estää neutronien ketjua karkaamasta käsistä?
Valinnainen Kertaa: massavaje
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä
Ennuste 1: tasainen teho
Ennuste 2: pieni ylitys
Tutki
Reaktorin sydämessä on alussa $1000$ neutronia. Säädä säätösauvojen syvyyttä ja seuraa, miten neutronien määrä muuttuu sukupolvesta toiseen.
Simulaatio
Käyttöohje
Käynnistä ajaa ketjua sukupolvi kerrallaan, ja Pysäytä pysäyttää sen; sukupolven voi valita myös liukusäätimellä Sukupolvi $0$–$30$. Säätösauvat sisällä $s$ säätää sauvojen syvyyttä $0$–$100\,\%$. Arvonta valitsee yhden kolmesta satunnaisesta sarjasta: sama sarja antaa aina saman tuloksen. Vasemmalla (kapealla näytöllä ylhäällä) harmaat pisteet ovat sukupolven neutroneja, enintään $160$ kerrallaan. Ajon aikana neutroni joko aiheuttaa fission (oranssi välähdys), katoaa säätösauvaan tai karkaa. Kuvaajassa oranssit pisteet ovat neutronien määrä $N$ kussakin sukupolvessa ja vaalea katkoviiva mallin ennuste $N_0 k^g$. Nopeus muuttaa vain ajon tahtia.
Mallin oletukset
Malli kuvaa ketjureaktiota sukupolvina, ei neutronien todellisia ratoja eikä aikaa: todellisessa reaktorissa sukupolvi kestää noin kymmenestuhannesosasekunnin. Jokainen neutroni aiheuttaa fission samalla todennäköisyydellä riippumatta muista neutroneista, ja fissio tuottaa $2$ tai $3$ uutta neutronia, keskimäärin $2{,}5$. Säätösauvat pienentävät fission todennäköisyyttä. Mallissa ei ole viivästyneitä neutroneja, lämpötilan vaikutusta eikä polttoaineen kulumista. Lukemat ovat mallin arvoja eivätkä mittauksia.
Laskennan selitys
Neutroni aiheuttaa fission todennäköisyydellä $P_\text{f} = (1{,}2 - 0{,}008\,s) : 2{,}5$, kun $s$ on sauvojen syvyys prosentteina. Muuten se katoaa: säätösauvaan todennäköisyydellä $0{,}0032\,s$, muuten karkaamalla tai absorboitumalla muualle. Fissio tuottaa $2$ tai $3$ neutronia yhtä todennäköisesti, joten kasvukerroin on $k = 2{,}5\,P_\text{f} = 1{,}2 - 0{,}008\,s$. Seuraavan sukupolven neutronit ovat fissioissa syntyneet neutronit. Lukema $N_g : N_{g-1}$ on sarjan toteutunut kasvu edelliseen sukupolveen, ja $N_0 k^g$ mallin keskimääräinen ennuste.
Koe 1: säätösauvat ja kasvukerroin
Testaa ennuste 1. Valitse sukupolvi $g = 20$ ja arvonnaksi sarja 1. Muuta vain säätösauvojen syvyyttä: kirjaa kasvukerroin $k$ ja neutronien määrä $N$ ainakin, kun sauvat ovat sisällä $0\,\%$, $25\,\%$ ja $50\,\%$.
Alkutila: säätösauvat sisällä $s$ = $0\,\%$, sukupolvi $g$ = $20$, arvonta: sarja 1. Vakiona: sukupolvi $g$, arvonta. Muutetaan: säätösauvat sisällä $s$.
| säätösauvat sisällä $s$ | $k$ | $N$ |
|---|
Koe 2: kasvu sukupolvi sukupolvelta
Testaa ennuste 2. Säätösauvat ovat sisällä $20\,\%$, jolloin $k = 1{,}04$, ja arvonta on sarja 1. Muuta vain sukupolvea: kirjaa neutronien määrä $N$ ainakin sukupolvissa $0$, $10$, $20$ ja $30$.
Alkutila: säätösauvat sisällä $s$ = $20\,\%$, sukupolvi $g$ = $0$, arvonta: sarja 1. Vakiona: säätösauvat sisällä $s$, arvonta. Muutetaan: sukupolvi $g$.
| sukupolvi $g$ | $N$ | N₀kᵍ |
|---|
Johtopäätös: hallittu ketjureaktio
Kirjoita taulukoidesi perusteella: Millä kasvukertoimen arvolla neutronien määrä pysyi suunnilleen vakiona, ja mitä tapahtui pienemmillä ja suuremmilla arvoilla? Miten neutronien määrä kasvoi, kun $k = 1{,}04$? Miksi reaktorin kasvukerroin on pidettävä hyvin tarkasti arvossa $1$?
Mallivastaus
Kokeessa 1 sukupolvessa $20$ neutroneja oli mallin arvoina $39\,387$, kun sauvat olivat ulkona ($k = 1{,}20$), $934$, kun ne olivat $25\,\%$ sisällä ($k = 1{,}00$), ja vain $7$, kun ne olivat $50\,\%$ sisällä ($k = 0{,}80$). Kun jokainen neutroni tuottaa keskimäärin tasan yhden uuden fission neutronin, ketju pysyy tasaisena; satunnaisuuden vuoksi määrä vaihtelee hieman. Kokeessa 2, kun $k = 1{,}04$, neutroneja oli $1000$, $1437$, $1987$ ja $3264$ sukupolvissa $0$, $10$, $20$ ja $30$: määrä kerrottiin joka sukupolvessa luvulla $1{,}04$, joten kasvu kiihtyi. Koska sukupolvi kestää todellisessa reaktorissa vain noin kymmenestuhannesosasekunnin, pienikin ylitys kasvattaisi tehoa nopeasti. Siksi kasvukerroin pidetään säätösauvoilla tarkasti arvossa $1$, ja viivästyneet neutronit antavat säädölle aikaa.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Raskaat ytimet jakautuvat, kevyet yhtyvät
Luvussa Massavaje ja ytimen sidosenergia ytimen sidosenergia laskettiin massavajeesta. Kun sidosenergia jaetaan nukleonien määrällä, saadaan sidosenergia nukleonia kohti $\tfrac{E_\text{B}}{A}$. Se kertoo, kuinka tiukasti ytimen protonit ja neutronit keskimäärin ovat sitoutuneet. Kuvaajan huippu on raudan ja nikkelin kohdalla, noin $8{,}8\,\text{MeV}$. Energiaa vapautuu aina, kun ydinreaktion tuotteiden nukleonit ovat tiukemmin sidottuja kuin lähtöaineiden. Siksi raskas ydin voi vapauttaa energiaa jakautumalla kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi, ja kevyet ytimet voivat vapauttaa energiaa yhtymällä raskaammaksi ytimeksi. Molemmissa reaktioissa siirrytään kuvaajalla ylöspäin, ja se näkyy massan pienenemisenä.
Fissio
Fissiossa raskas ydin jakautuu kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi. Uraani-235-ydin jakautuu helposti, kun se kaappaa hitaan neutronin. Syntyvä uraani-236-ydin värähtelee niin voimakkaasti, että se venyy ja kuroutuu kahtia. Tyypillinen reaktio on $$ {}^{1}_{0}\text{n} + {}^{235}_{92}\text{U} \rightarrow {}^{141}_{56}\text{Ba} + {}^{92}_{36}\text{Kr} + 3\,{}^{1}_{0}\text{n} $$ Jakautumistapoja on satoja, mutta tuotteina on aina kaksi keskiraskasta ydintä, eli fissiotuotetta, ja yleensä kaksi tai kolme uutta neutronia. Massaluku ja varaus säilyvät: $236 = 141 + 92 + 3$ ja $92 = 56 + 36$. Fissiotuotteet lentävät erilleen suurella liike-energialla ja jarruuntuvat ympäröivässä aineessa, joka lämpenee. Koska fissiotuotteissa on liikaa neutroneja, ne ovat radioaktiivisia ja hajoavat beetahajoamisella.
Ketjureaktio
Fissiossa vapautuvat neutronit voivat aiheuttaa uusia fissioita. Syntyy ketjureaktio, joka etenee sukupolvi kerrallaan. Kaikki neutronit eivät kuitenkaan aiheuta fissiota: osa karkaa polttoaineesta ja osa absorboituu muihin ytimiin. Ketjun etenemistä kuvaa kasvukerroin $k$, joka kertoo, kuinka monta seuraavan sukupolven neutronia yksi neutroni keskimäärin tuottaa. Jos sukupolvessa $0$ on $N_0$ neutronia, sukupolvessa $g$ niitä on keskimäärin $$ N_g = N_0 k^g $$ missä $N_g$ on neutronien määrä sukupolvessa $g$ ja $k$ kasvukerroin. Kun $k < 1$, ketju sammuu. Kun $k = 1$, ketju on kriittinen ja fissioita tapahtuu tasaisesti. Kun $k > 1$, fissioiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti.
Ydinreaktori
Ydinreaktori on laite, jossa ketjureaktio pidetään hallitusti kriittisenä, $k = 1$. Polttoaineena on uraanidioksidia, jossa uraani-235:n osuus on rikastettu luonnon $0{,}7\,\%$:sta noin $3$–$5\,\%$:iin. Fissiossa syntyvät neutronit ovat nopeita, mutta uraani-235 jakautuu paljon todennäköisemmin hitaan neutronin osuessa. Siksi reaktorissa on hidastinta, kevytvesireaktorissa tavallista vettä: neutronit menettävät energiaansa törmäillessään vesimolekyylien vetyytimiin. Sama vesi toimii jäähdytteenä, joka kuljettaa lämmön pois. Säätösauvat sisältävät ainetta, kuten booria, joka absorboi neutroneja. Kun sauvoja työnnetään syvemmälle, kasvukerroin pienenee.
Reaktoria pystytään säätämään, koska pieni osa neutroneista, uraani-235:llä noin $0{,}65\,\%$, vapautuu vasta sekuntien kuluttua fissiotuotteiden hajoamisesta. Nämä viivästyneet neutronit hidastavat ketjun muutoksia niin paljon, että säätösauvat ehtivät reagoida. Ydinvoimalassa reaktorin lämpö tuottaa höyryä, joka pyörittää turbiinia ja generaattoria kuten muissakin lämpövoimaloissa.
Fuusio
Fuusiossa kaksi kevyttä ydintä yhtyy raskaammaksi ytimeksi. Lupaavin reaktio voimalaitoksille on deuteriumin ja tritiumin fuusio: $$ {}^{2}_{1}\text{H} + {}^{3}_{1}\text{H} \rightarrow {}^{4}_{2}\text{He} + {}^{1}_{0}\text{n} $$ Ytimet ovat positiivisesti varattuja ja hylkivät toisiaan, joten ne pääsevät vahvan vuorovaikutuksen ulottuville vain törmätessään hyvin suurella nopeudella. Siksi polttoaine on kuumennettava plasmaksi, jonka lämpötila on noin $1{,}5 \cdot 10^{8}\,\text{K}$. Auringon ytimessä vety fuusioituu heliumiksi noin $1{,}5 \cdot 10^{7}\,\text{K}$:n lämpötilassa, koska valtava tiheys ja tunneloituminen (luku Laser ja kvanttirakenteet) auttavat ytimiä yhtymään.
Fuusiovoimalaa ei vielä ole. Ranskaan rakennettavan kansainvälisen ITER-koereaktorin tavoitteena on tuottaa fuusiotehoa $500\,\text{MW}$, kymmenkertaisesti plasman lämmitykseen käytettyyn tehoon nähden. ITERin vuonna 2024 päivitetyn aikataulun mukaan deuterium–tritium-kokeet alkavat vuonna 2039. Fuusiotutkimuksesta kerrotaan enemmän englanninkielisessä opintojaksossa FY14 Road to Fusion.
Reaktioenergia
Energia massojen erotuksesta
Ydinreaktiossa vapautuva energia saadaan massan ja energian ekvivalenssista: reaktion lähtöaineiden kokonaismassa on suurempi kuin tuotteiden, ja erotusta vastaava energia vapautuu tuotteiden liike-energiana ja gammasäteilynä. Reaktioenergia on $$ Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2 $$ missä $m_\text{alku}$ on lähtöaineiden ja $m_\text{loppu}$ tuotteiden yhteenlaskettu massa ja $c$ valon nopeus. Kun $Q > 0$, energiaa vapautuu. Massat lasketaan annetuista atomimassoista atomimassayksikköinä (taulukko luvussa Massavaje ja ytimen sidosenergia). Atomimassoissa ovat mukana myös elektronit, mutta kun järjestyslukujen summa säilyy, elektronien massat kumoutuvat erotuksessa.
Atomimassayksiköstä megaelektronivoltteihin
Luvussa Massavaje ja ytimen sidosenergia todettiin, että atomimassayksikköä vastaava energia on $931{,}5\,\text{MeV}$, eli $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$. Kun massaero sijoitetaan tähän yksikköön, tekijä $c^2$ supistuu: esimerkiksi massaerolla $0{,}1\,\text{u}$ saadaan $Q = 0{,}1 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2 = 93{,}15\,\text{MeV}$.
Kuvassa ovat uraani-235:n fission massat ennen reaktiota ja sen jälkeen. Massa pienenee vain noin $0{,}08\,\%$, mutta se vastaa noin $173\,\text{MeV}$:n energiaa. Kun mukaan lasketaan fissiotuotteiden myöhemmät hajoamiset, yhdestä fissiosta vapautuu keskimäärin noin $200\,\text{MeV}$.
Fissio ja fuusio rinnakkain
Deuteriumin ja tritiumin fuusiossa massa pienenee $0{,}01888\,\text{u}$, joten $Q = 17{,}6\,\text{MeV}$. Yksi fuusio vapauttaa siis vähemmän energiaa kuin yksi fissio, mutta nukleonia kohti enemmän: fuusiossa noin $3{,}5\,\text{MeV}$, fissiossa noin $0{,}85\,\text{MeV}$. Saman polttoainemassan fuusio vapauttaa siten noin nelinkertaisesti energiaa fissioon verrattuna.
Alun kysymykseen voi nyt vastata. Grammassa uraani-235:tä on $2{,}56 \cdot 10^{21}$ ydintä. Jos kaikki fissioituvat ja kustakin vapautuu $200\,\text{MeV}$, energiaa vapautuu $8{,}2 \cdot 10^{10}\,\text{J}$ eli noin $82\,\text{GJ}$. Kivihiilen lämpöarvo on noin $24\,\tfrac{\text{MJ}}{\text{kg}}$, joten sama energia saadaan polttamalla noin $3{,}4$ tonnia hiiltä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa muuttuvat elektronien sidokset, joiden energiat ovat elektronivoltin luokkaa; ydinreaktiossa energiat ovat miljoonia elektronivoltteja.
Ydinvoima Suomessa

Voimalaitokset
Suomessa on kaksi ydinvoimalaitosta ja viisi reaktoria. Ydinvoima tuotti vuonna 2024 noin $39\,\%$ Suomen sähköstä (Tilastokeskus: Sähkön ja lämmön tuotanto 2024).
| Yksikkö | Tyyppi | Sähköteho | Käytössä |
|---|---|---|---|
| Loviisa 1 | painevesi | $507\,\text{MW}$ | 1977 |
| Loviisa 2 | painevesi | $507\,\text{MW}$ | 1981 |
| Olkiluoto 1 | kiehutusvesi | $890\,\text{MW}$ | 1979 |
| Olkiluoto 2 | kiehutusvesi | $890\,\text{MW}$ | 1982 |
| Olkiluoto 3 | painevesi | $1600\,\text{MW}$ | 2023 |
Tyyppi kertoo, onko reaktori painevesi- vai kiehutusvesireaktori. Sähköteho on nettoteho, ja käytössä-sarake kertoo vuoden, jolloin kaupallinen käyttö alkoi. Lähde: IAEA PRIS -tietokanta (2025), Fortum (2023) ja Teollisuuden Voima (2023). Loviisan voimalaitosta käyttää Fortum ja Olkiluotoa Teollisuuden Voima. Valtioneuvosto myönsi vuonna 2023 Loviisan yksiköille käyttöluvan vuoden 2050 loppuun ja vuonna 2018 Olkiluodon kahdelle ensimmäiselle yksikölle vuoteen 2038.
Käytetty polttoaine ja Onkalo
Reaktorista poistettu polttoaine sisältää radioaktiivisia fissiotuotteita sekä uraanista neutronien kaappauksessa syntyneitä raskaampia aineita, kuten plutoniumia. Aluksi sen aktiivisuus ja jälkilämpö ovat niin suuria, että sitä jäähdytetään vuosikymmeniä vesialtaissa. Ensimmäisten vuosisatojen aikana aktiivisuutta hallitsevat cesium-137 ja strontium-90, joiden puoliintumisajat ovat noin $30\,\text{a}$. Plutonium-239:n puoliintumisaika on kuitenkin $24\,100\,\text{a}$, joten käytetty polttoaine on eristettävä elollisesta luonnosta satojatuhansia vuosia.
Posiva rakentaa Olkiluotoon Onkaloa, maailman ensimmäistä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta. Polttoaine suljetaan kuparikapseleihin, jotka sijoitetaan noin $430\,\text{m}$:n syvyyteen peruskallioon ja ympäröidään vettä imevällä bentoniittisavella. Kupari kestää syöpymistä hapettomassa pohjavedessä, ja savi hidastaa veden liikkeitä kapselin ympärillä. Posiva haki käyttölupaa vuonna 2021. Säteilyturvakeskus STUK antoi hakemuksesta puoltavan lausunnon elokuussa 2026, ja valtioneuvosto myönsi käyttöluvan lokakuussa 2026 vuoden 2070 loppuun. Loppusijoitus voi alkaa, kun STUK on tarkastanut laitoksen.

Turvallisuus ja jälkilämpö
Kevytvesireaktori ei voi räjähtää kuin ydinase, koska sen polttoaineessa on uraani-235:tä vain muutama prosentti, kun ydinaseissa käytetään noin $90\,\%$:iin rikastettua uraania. Lisäksi kun vesi kiehuu tai kuumenee, se hidastaa neutroneja huonommin, ja ketjureaktio heikkenee itsestään. Reaktorin pysäyttäminen ei kuitenkaan pysäytä lämmöntuotantoa: fissiotuotteiden hajoaminen tuottaa jälkilämpöä, heti sammutuksen jälkeen noin $6\,\%$ ja tunnin kuluttua noin $1$–$2\,\%$ aiemmasta lämpötehosta. Siksi reaktoria on jäähdytettävä vielä pitkään sammutuksen jälkeen. Fukushiman onnettomuudessa vuonna 2011 hyökyaalto katkaisi jäähdytyksen, ja jälkilämpö sulatti polttoainetta kolmessa reaktorissa.
Ydinvoimakeskustelu fysiikan näkökulmasta
Fysiikka ei ratkaise, kuinka paljon ydinvoimaa yhteiskunnan pitäisi käyttää, mutta se auttaa erottamaan paikkansapitävät väitteet virheellisistä. Ydinvoiman elinkaaren aikaiset kasvihuonepäästöt ovat noin $12\,\tfrac{\text{g}}{\text{kWh}}$ hiilidioksidiekvivalenttia, samaa luokkaa kuin tuulivoiman ja noin $1{,}5\,\%$ kivihiilen päästöistä (IPCC 2014). Polttoainetta tarvitaan vähän, ja voimala tuottaa tasaisesti säästä riippumatta. Toisaalta käytetty polttoaine on vaarallista hyvin pitkään, vakavat onnettomuudet kuten Tšernobyl 1986 ja Fukushima 2011 ovat harvinaisia mutta laajavaikutteisia, ja voimaloiden rakentaminen on kallista ja hidasta: Olkiluoto 3:n rakentaminen alkoi vuonna 2005 ja säännöllinen sähköntuotanto vuonna 2023. Riskien ja hyötyjen punninta on arvovalinta, jossa fysiikan tieto on lähtökohta.
Yleinen virhekäsitys
Moni ajattelee, että fissiossa tai fuusiossa jokin osa ytimestä "muuttuu energiaksi", esimerkiksi että osa nukleoneista häviää. Nukleonien määrä kuitenkin säilyy: fissiossa ennen reaktiota on $236$ nukleonia ja sen jälkeen samoin $236$. Massa pienenee siksi, että tuotteiden nukleonit ovat tiukemmin sidottuja, ja suurempi sidosenergia tarkoittaa pienempää kokonaismassaa. Vapautunut energia on tuotteiden liike-energiaa ja säteilyä.
Toinen virhe on luulla, että ydinvoimala voisi räjähtää kuin ydinpommi. Reaktorin polttoaineessa uraani-235:tä on liian vähän ydinräjähdykseen. Vakavassa onnettomuudessa vaarana on polttoaineen ylikuumeneminen ja radioaktiivisten aineiden vapautuminen, ei ydinräjähdys.
Tiivistelmä
- Fissiossa raskas ydin jakautuu kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi, ja fuusiossa kevyet ytimet yhtyvät. Kummassakin tuotteiden sidosenergia nukleonia kohti on suurempi, joten massa pienenee ja energiaa vapautuu.
- Reaktioenergia on $Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2$, ja atomimassoilla $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$. Uraani-235:n fissio vapauttaa noin $200\,\text{MeV}$, deuteriumin ja tritiumin fuusio $17{,}6\,\text{MeV}$.
- Ketjureaktiossa neutronien määrä on $N_g = N_0 k^g$. Reaktori pidetään kriittisenä, $k = 1$, hidastimen ja säätösauvojen avulla.
- Suomen viisi reaktoria Loviisassa ja Olkiluodossa tuottivat vuonna 2024 noin $39\,\%$ sähköstä. Käytetty polttoaine on tarkoitus loppusijoittaa Onkaloon noin $430\,\text{m}$:n syvyyteen.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi
Vertaa ennusteitasi kokeiden mallin arvoihin. Palaa sitten alun kysymykseen: mistä uraaniytimen jakautumisessa vapautuva energia on peräisin, ja miksi gramma uraania vastaa tonneja hiiltä?
Muuttaisitko ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Uraani-235-ydin kaappaa hitaan neutronin ja jakautuu reaktiossa ${}^{1}_{0}\text{n} + {}^{235}_{92}\text{U} \rightarrow {}^{141}_{56}\text{Ba} + {}^{92}_{36}\text{Kr} + 3\,{}^{1}_{0}\text{n}$. Atomimassat ovat: uraani-235 $235{,}0439282\,\text{u}$, barium-141 $140{,}9144033\,\text{u}$, krypton-92 $91{,}9261731\,\text{u}$ ja neutroni $1{,}0086649\,\text{u}$. Kuinka paljon energiaa reaktiossa vapautuu?
Vaihe 1/7
Tunnetut ja kysytty. Atomimassat $m_\text{U} = 235{,}0439282\,\text{u}$, $m_\text{Ba} = 140{,}9144033\,\text{u}$, $m_\text{Kr} = 91{,}9261731\,\text{u}$ ja $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$. Kysytään reaktioenergiaa $Q$ megaelektronivoltteina.
Vaihe 2/7
Periaate. Reaktion tuotteiden massa on pienempi kuin lähtöaineiden, ja erotusta vastaava energia vapautuu. Järjestyslukujen summa säilyy ($92 = 56 + 36$), joten atomimassojen elektronit kumoutuvat ja atomimassoja voi käyttää suoraan. Lähtöaineissa on yksi neutroni ja tuotteissa kolme.
Vaihe 3/7
Kaava ratkaistuna. Reaktioenergia saadaan suoraan massojen erotuksesta:
$$\begin{aligned} &Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2 \\ &m_\text{alku} = m_\text{n} + m_\text{U} \\ &m_\text{loppu} = m_\text{Ba} + m_\text{Kr} + 3m_\text{n} \end{aligned}$$
Vaihe 4/7
Yksikkömuunnokset. Massat ovat atomimassayksikköinä, ja $1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$. Kun massaero kerrotaan tällä, $c^2$ supistuu ja energia saadaan suoraan megaelektronivoltteina.
Vaihe 5/7
Sijoitus. Lähtöaineiden massa on
ja tuotteiden
$$\begin{aligned} Q &= (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2 \\ &= (236{,}0525931\,\text{u} \\ &\quad - 235{,}8665711\,\text{u})\,c^2 \\ &= 0{,}1860220\,\text{u} \cdot c^2 \\ &= 0{,}1860220 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2 \\ &= 173{,}28\,\text{MeV} \end{aligned}$$
Vaihe 6/7
Tulos. Reaktiossa vapautuu noin $173\,\text{MeV}$. Kolme merkitsevää numeroa riittää: atomimassat ovat hyvin tarkkoja, mutta jakautumistapoja on monta, eikä yksittäisen reaktion energiaa tarvita tarkemmin.
Vaihe 7/7
Järkevyys. Pyöreillä luvuilla massaero on noin $0{,}19\,\text{u}$, ja $0{,}19 \cdot 900\,\text{MeV} \approx 171\,\text{MeV}$. Tulos on myös samaa suuruusluokkaa kuin sidosenergiakuvaajasta saatava arvio: $236$ nukleonin sidosenergia nousee noin $0{,}9\,\text{MeV}$ nukleonia kohti, eli noin $210\,\text{MeV}$.
Valinnainen Etsi virhe
Ydinvoimakeskustelu fysiikan silmin
Arvioi kolmea keskustelussa kuultua väitettä fysiikan näkökulmasta. Kerro, mikä niissä pitää paikkansa ja mikä ei, ja perustele luvun tiedoilla.
- ”Ydinvoimala voi räjähtää kuin atomipommi.”
- ”Ydinsähkö on päästötöntä, joten sillä ei ole haittoja.”
- ”Käytetty polttoaine on vaarallista vain muutaman vuosikymmenen, koska sen aktiivisuus pienenee nopeasti.”
Mallivastaus
-
Ei pidä paikkaansa. Kevytvesireaktorin polttoaineessa uraani-235:tä on noin $3$–$5\,\%$, kun taas ydinaseissa käytetään noin $90\,\%$:iin rikastettua uraania. Lisäksi kun vesi kuumenee tai kiehuu, se hidastaa neutroneja huonommin ja ketjureaktio heikkenee. Vakavan onnettomuuden vaara on jälkilämmön aiheuttama polttoaineen sulaminen ja radioaktiivisten aineiden vapautuminen, kuten Fukushimassa 2011.
-
Osittain totta. Elinkaaren kasvihuonepäästöt ovat noin $12\,\tfrac{\text{g}}{\text{kWh}}$ hiilidioksidiekvivalenttia, samaa luokkaa kuin tuulivoimalla. Haittoja silti on: pitkäikäinen käytetty polttoaine, pieni mutta laajavaikutteinen onnettomuusriski, uraanin louhinnan ympäristövaikutukset sekä kallis ja hidas rakentaminen.
-
Ei pidä paikkaansa. Cesium-137:n ja strontium-90:n puoliintumisaika on noin $30\,\text{a}$, joten niiden aktiivisuus pienenee tuhannesosaan noin $300$ vuodessa. Plutonium-239:n puoliintumisaika on kuitenkin $24\,100\,\text{a}$, joten polttoaine on eristettävä satojatuhansia vuosia, ja siksi se loppusijoitetaan kuparikapseleissa syvälle kallioon Onkaloon.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Sovella: ITERin fuusioteho
ITER-koereaktorin tavoitteena on tuottaa deuteriumin ja tritiumin fuusiossa tehoa $500\,\text{MW}$. Jokaisessa fuusiossa ${}^{2}_{1}\text{H} + {}^{3}_{1}\text{H} \rightarrow {}^{4}_{2}\text{He} + {}^{1}_{0}\text{n}$ vapautuu energiaa $17{,}6\,\text{MeV}$. Kuinka monta fuusioreaktiota plasmassa on tapahduttava sekunnissa? Anna vastaus yksikössä $10^{20}\,\tfrac{1}{\text{s}}$.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Teho kertoo, kuinka monta joulea energiaa vapautuu sekunnissa. Kuinka monta joulea vapautuu yhdessä reaktiossa?
Vihje 2: mikä yhteys
Muunna reaktioenergia jouleiksi sijoittamalla $1\,\text{MeV} = 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$.
Vihje 3: välivaihe
Yhdessä reaktiossa vapautuu $2{,}82 \cdot 10^{-12}\,\text{J}$. Jaa teho $500 \cdot 10^{6}\,\text{W}$ tällä.
Näytä ratkaisu
Annettu
fuusioteho $P = 500\,\text{MW}$, yhden reaktion energia $Q = 17{,}6\,\text{MeV}$
Kysytty
reaktioiden määrä sekunnissa $\tfrac{N}{t}$ yksikössä $10^{20}\,\tfrac{1}{\text{s}}$
Periaate
Teho on vapautuva energia aikayksikössä. Jokainen reaktio vapauttaa saman energian $Q$, joten ajassa $t$ vapautuu energia $E = NQ$ ja teho on $P = \tfrac{NQ}{t}$.
Kaava
$P = \dfrac{NQ}{t}$, josta $\dfrac{N}{t} = \dfrac{P}{Q}$
Muunnokset
Sijoitus
Vastaus
$1{,}77 \cdot 10^{20}\,\tfrac{1}{\text{s}}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten reaktioenergiassa $17{,}6\,\text{MeV}$.
Järkevyys
Pyöreillä luvuilla
Määrä on valtava, mutta polttoainetta kuluu vähän: $1{,}77 \cdot 10^{20}$ deuterium- ja tritiumparin massa on vain noin $1{,}5\,\text{mg}$.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.
- Miksi kevytvesireaktorissa neutroneja hidastetaan vedellä?
Vastaus
Fissiossa syntyvät neutronit ovat nopeita, mutta uraani-235 jakautuu paljon todennäköisemmin hitaan neutronin osuessa. Vesi hidastaa neutroneja, kun ne törmäilevät vetyytimiin, joten ketjureaktio voi jatkua, vaikka uraani-235:tä on polttoaineessa vain muutama prosentti.
- Miksi deuterium–tritium-polttoaine on kuumennettava fuusiovoimalassa noin $1{,}5 \cdot 10^{8}\,\text{K}$:n lämpötilaan?
Vastaus
Ytimet ovat positiivisesti varattuja ja hylkivät toisiaan. Vain hyvin suurella nopeudella törmäävät ytimet pääsevät niin lähelle toisiaan, että vahva vuorovaikutus yhdistää ne. Suuri nopeus tarkoittaa hyvin korkeaa lämpötilaa.
1. Käsite
2. Arvioi fissioenergia kuvaajasta
Kuvaajassa on ytimen sidosenergia nukleonia kohti massaluvun funktiona. Ydin, jossa on $236$ nukleonia, jakautuu kahdeksi ytimeksi, joissa kummassakin on $118$ nukleonia. Arvioi kuvaajan avulla, kuinka paljon energiaa jakautumisessa vapautuu. Vastaa megaelektronivoltteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Lue kuvaajasta sidosenergia nukleonia kohti, kun $A = 236$ ja kun $A = 118$.
Vihje 2: mikä yhteys
Kuinka paljon sidosenergia nukleonia kohti kasvaa jakautumisessa? Nukleonien määrä säilyy.
Vihje 3: välivaihe
Sidosenergia nousee noin arvosta $7{,}6\,\text{MeV}$ arvoon $8{,}5\,\text{MeV}$ nukleonia kohti. Kerro kasvu nukleonien määrällä $236$.
Näytä ratkaisu
Annettu
kuvaaja sidosenergiasta nukleonia kohti $\tfrac{E_\text{B}}{A}$ massaluvun $A$ funktiona, ruudukon väli $0{,}1\,\text{MeV}$; lähtöydin $A = 236$, tuotteet $A = 118$ ja $A = 118$
Kysytty
vapautuva energia $Q$ megaelektronivoltteina
Periaate
Nukleonien määrä säilyy, ja vapautuva energia on tuotteiden ja lähtöytimen sidosenergioiden erotus. Kun kaikilla tuotteilla on sama sidosenergia nukleonia kohti, erotus on nukleonien määrä kertaa sidosenergian kasvu nukleonia kohti.
Kuvaajan lukeminen
Kohdassa $A = 236$ käyrä on noin arvossa $7{,}6\,\text{MeV}$ ja kohdassa $A = 118$ noin arvossa $8{,}5\,\text{MeV}$. Lukemat ovat noin $0{,}05\,\text{MeV}$:n tarkkuudella.
Kaava
josta
Muunnokset
Ei tarvita: sidosenergiat luetaan megaelektronivoltteina.
Sijoitus
Vastaus
noin $210\,\text{MeV}$, kaksi merkitsevää numeroa, koska kuvaajasta luettu ero $0{,}9\,\text{MeV}$ on epävarma noin $0{,}1\,\text{MeV}$:n verran.
Järkevyys
Arvio on samaa suuruusluokkaa kuin atomimassoista lasketut fissioenergiat, esimerkiksi $173\,\text{MeV}$ ja $185\,\text{MeV}$, ja keskimääräinen fissioenergia noin $200\,\text{MeV}$.
Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
Valinnainen 3. Selitä: jälkilämpö
Reaktori pysäytetään laskemalla säätösauvat kokonaan sisään, jolloin ketjureaktio sammuu. Miksi reaktorin sydäntä on silti jäähdytettävä vielä pitkään? Miksi jäähdytyksen tarve pienenee ajan myötä?
Mallivastaus
Kun säätösauvat absorboivat neutronit, kasvukerroin on alle $1$ ja fissiot loppuvat. Polttoaineessa on kuitenkin suuri määrä radioaktiivisia fissiotuotteita, jotka hajoavat edelleen ja tuottavat jälkilämpöä: heti sammutuksen jälkeen noin $6\,\%$ aiemmasta lämpötehosta, mikä on suuressa reaktorissa satoja megawatteja. Ilman jäähdytystä tämä lämpö voi sulattaa polttoaineen, kuten Fukushimassa vuonna 2011. Jälkilämpö pienenee, koska lyhytikäiset fissiotuotteet hajoavat nopeasti: hajoamislain mukaan aktiivisuus pienenee, ja jäljelle jäävät pitkäikäiset aineet hajoavat hitaasti ja tuottavat vähemmän tehoa.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 11-1Ydintehtävä
Fuusioreaktorissa tritiumia voidaan tuottaa litiumista reaktiolla ${}^{6}_{3}\text{Li} + {}^{1}_{0}\text{n} \rightarrow {}^{4}_{2}\text{He} + {}^{3}_{1}\text{H}$. Atomimassat ovat: litium-6 $6{,}0151229\,\text{u}$, neutroni $1{,}0086649\,\text{u}$, helium-4 $4{,}0026033\,\text{u}$ ja tritium $3{,}0160493\,\text{u}$. Kuinka paljon energiaa reaktiossa vapautuu? Anna vastaus megaelektronivoltteina.
Vastaus
$4{,}78\,\text{MeV}$
Näytä ratkaisu
Annettu
atomimassat $m_\text{Li} = 6{,}0151229\,\text{u}$, $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$, $m_\text{He} = 4{,}0026033\,\text{u}$ ja $m_\text{T} = 3{,}0160493\,\text{u}$
Kysytty
reaktioenergia $Q$ megaelektronivoltteina
Periaate
Reaktiossa vapautuu energiaa, joka vastaa lähtöaineiden ja tuotteiden massojen erotusta. Järjestyslukujen summa säilyy ($3 + 0 = 2 + 1$), joten atomimassojen elektronit kumoutuvat ja atomimassoja voi käyttää suoraan.
Kaava
$Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2$, josta $Q = (m_\text{Li} + m_\text{n} - m_\text{He} - m_\text{T})\,c^2$
Muunnokset
$1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$, joten massaero atomimassayksikköinä kerrotaan luvulla $931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$ ja $c^2$ supistuu.
Sijoitus
$Q$$= (7{,}0237878\,\text{u} - 7{,}0186526\,\text{u})\,c^2$$= 0{,}0051352\,\text{u} \cdot c^2$$= 0{,}0051352 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2$$= 4{,}7834\,\text{MeV}$Vastaus
$4{,}78\,\text{MeV}$
Kolme merkitsevää numeroa; massaeron $0{,}0051352\,\text{u}$ tarkkuus riittäisi enempäänkin.
Järkevyys
Massaero on noin $0{,}005\,\text{u}$, ja $0{,}005 \cdot 900\,\text{MeV} = 4{,}5\,\text{MeV}$. Tulos on pienempi kuin deuteriumin ja tritiumin fuusiossa ($17{,}6\,\text{MeV}$) mutta selvästi positiivinen, joten reaktio vapauttaa energiaa.
- Tehtävä 11-2Ydintehtävä
Erään uraani-235:n fissioreaktion tuotteiden yhteenlaskettu massa on $0{,}1915\,\text{u}$ pienempi kuin lähtöaineiden. Kuinka paljon energiaa reaktiossa vapautuu? Anna vastaus megaelektronivoltteina.
Vastaus
$178\,\text{MeV}$
Näytä ratkaisu
Annettu
massan pieneneminen $\Delta m = 0{,}1915\,\text{u}$
Kysytty
vapautuva energia $Q$ megaelektronivoltteina
Periaate
Massan ja energian ekvivalenssi: kun reaktion tuotteiden massa on pienempi kuin lähtöaineiden, erotusta vastaava energia vapautuu tuotteiden liike-energiana ja säteilynä.
Kaava
$Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2$, josta $Q = \Delta m\,c^2$
Muunnokset
$1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$; kun massaero sijoitetaan tässä yksikössä, $c^2$ supistuu.
Sijoitus
$Q$$= 0{,}1915\,\text{u} \cdot c^2$$= 0{,}1915 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2$$= 178{,}38\,\text{MeV}$Vastaus
$178\,\text{MeV}$
Kolme merkitsevää numeroa; massaero $0{,}1915\,\text{u}$ on annettu neljällä, mutta yksittäisen fissioenergian tarkempi arvo ei ole tarpeen.
Järkevyys
Pyöreillä luvuilla $0{,}2 \cdot 900\,\text{MeV} = 180\,\text{MeV}$. Tulos on samaa suuruusluokkaa kuin luvun esimerkin fissioenergia $173\,\text{MeV}$ ja keskimääräinen noin $200\,\text{MeV}$.
- Tehtävä 11-3
Ketjureaktion sukupolvessa $0$ on $1000$ neutronia, ja kasvukerroin on $k = 0{,}90$. Kuinka monta neutronia ketjussa on keskimäärin sukupolvessa $10$?
Vastaus
$349$
Näytä ratkaisu
Annettu
neutronien määrä alussa $N_0 = 1000$, kasvukerroin $k = 0{,}90$, sukupolvi $g = 10$
Kysytty
neutronien keskimääräinen määrä $N_{10}$ sukupolvessa $10$
Periaate
Jokainen neutroni tuottaa seuraavaan sukupolveen keskimäärin $k$ neutronia, joten määrä kerrotaan jokaisessa sukupolvessa luvulla $k$. Koska $k < 1$, ketju sammuu vähitellen.
Kaava
$N_g = N_0 k^g$
Muunnokset
Ei tarvita: neutronien määrä ja kasvukerroin ovat paljaita lukuja.
Sijoitus
$N_{10}$$= 1000 \cdot 0{,}90^{10}$$= 1000 \cdot 0{,}34868$$= 348{,}68$Vastaus
$349$
Neutronia, ja määrä on keskiarvo, koska yksittäisten neutronien kohtalo on satunnainen.
Järkevyys
Joka sukupolvessa katoaa $10\,\%$ neutroneista. Jos vähennys olisi aina $100$ neutronia, määrä olisi nolla, mutta $10\,\%$ lasketaan yhä pienemmästä määrästä, joten jäljellä on vielä noin kolmannes.
- Tehtävä 11-4
Kahden deuteriumytimen fuusiossa syntyy helium-3-ydin ja neutroni: ${}^{2}_{1}\text{H} + {}^{2}_{1}\text{H} \rightarrow {}^{3}_{2}\text{He} + {}^{1}_{0}\text{n}$. Atomimassat ovat: deuterium $2{,}0141018\,\text{u}$, helium-3 $3{,}0160293\,\text{u}$ ja neutroni $1{,}0086649\,\text{u}$. Kuinka paljon energiaa reaktiossa vapautuu? Anna vastaus megaelektronivoltteina.
Vastaus
$3{,}27\,\text{MeV}$
Näytä ratkaisu
Annettu
atomimassat $m_\text{D} = 2{,}0141018\,\text{u}$, $m_\text{He} = 3{,}0160293\,\text{u}$ ja $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$
Kysytty
reaktioenergia $Q$ megaelektronivoltteina
Periaate
Reaktiossa vapautuu massojen erotusta vastaava energia. Järjestyslukujen summa säilyy ($1 + 1 = 2 + 0$), joten atomimassojen elektronit kumoutuvat. Lähtöaineina on kaksi deuteriumatomia.
Kaava
$Q = (m_\text{alku} - m_\text{loppu})\,c^2$, josta $Q = (2m_\text{D} - m_\text{He} - m_\text{n})\,c^2$
Muunnokset
$1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$, joten $c^2$ supistuu ja energia saadaan megaelektronivoltteina.
Sijoitus
$Q$$= (4{,}0282036\,\text{u} - 4{,}0246942\,\text{u})\,c^2$$= 0{,}0035094\,\text{u} \cdot c^2$$= 0{,}0035094 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2$$= 3{,}2690\,\text{MeV}$Vastaus
$3{,}27\,\text{MeV}$
Kolme merkitsevää numeroa; massaero $0{,}0035094\,\text{u}$ on laskettu riittävän tarkasti.
Järkevyys
Massaero on noin $0{,}0035\,\text{u}$, ja $0{,}0035 \cdot 1000\,\text{MeV} = 3{,}5\,\text{MeV}$. Tulos on noin viidesosa deuteriumin ja tritiumin fuusion energiasta, mikä on yksi syy siihen, että voimaloihin suunnitellaan juuri tritiumia.
- Tehtävä 11-5
Neutronin massa on $1{,}0086649\,\text{u}$. Kuinka suurta energiaa neutronin massa vastaa? Anna vastaus megaelektronivoltteina.
Vastaus
$939{,}6\,\text{MeV}$
Näytä ratkaisu
Annettu
neutronin massa $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$
Kysytty
massaa vastaava energia $E$ megaelektronivoltteina
Periaate
Massan ja energian ekvivalenssin mukaan jokaista massaa vastaa energia $E = mc^2$, myös levossa olevaa hiukkasta.
Kaava
$E = m_\text{n} c^2$
Muunnokset
$1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$, joten massa kerrotaan luvulla $931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$ ja $c^2$ supistuu.
Sijoitus
$E$$= 1{,}0086649\,\text{u} \cdot c^2$$= 1{,}0086649 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2$$= 939{,}57\,\text{MeV}$Vastaus
$939{,}6\,\text{MeV}$
Neljä merkitsevää numeroa kuten muuntokertoimessa $931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$.
Järkevyys
Neutronin massa on hieman yli $1\,\text{u}$, joten energian on oltava hieman yli $931{,}5\,\text{MeV}$. Se on noin viisi kertaa yhden fission energia. Fission noin $200\,\text{MeV}$ vastaa siis vain noin $0{,}2\,\text{u}$:n massan pienenemistä, alle $0{,}1\,\%$ uraaniatomin massasta.
Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 11-6Ydintehtävä
Olkiluoto 3:n reaktorin lämpöteho on $4300\,\text{MW}$.
Kuinka paljon reaktorin polttoaineen massa pienenee vuodessa ($365\,\text{d}$) sen vuoksi, että reaktori vapauttaa energiaa? Oleta, että reaktori toimii koko vuoden täydellä teholla. Anna vastaus kilogrammoina.
Vastaus
$1{,}5\,\text{kg}$
Näytä ratkaisu
Annettu
lämpöteho $P = 4300\,\text{MW}$, aika $t = 365\,\text{d}$, valon nopeus $c = 2{,}998 \cdot 10^{8}\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}}$
Kysytty
polttoaineen massan pieneneminen $\Delta m$ kilogrammoina
Periaate
Reaktorin vapauttama energia on peräisin ydinreaktioiden massan pienenemisestä, joten massa pienenee energiaa $E$ vastaavan määrän $\Delta m = \tfrac{E}{c^2}$. Täydellä teholla energia on teho kertaa aika.
Kaava
$E = Pt$ ja $E = \Delta m\,c^2$, joten $\Delta m\,c^2 = Pt$ ja $\Delta m = \dfrac{Pt}{c^2}$
Muunnokset
$P$$= 4300\,\text{MW}$$= 4300 \cdot 10^{6}\,\text{W}$$t$$= 365 \cdot 24 \cdot 3600\,\text{s}$$= 31\,536\,000\,\text{s}$Sijoitus
$\Delta m$$= \dfrac{4300 \cdot 10^{6}\,\text{W} \cdot 31\,536\,000\,\text{s}}{(2{,}998 \cdot 10^{8}\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}})^2}$$= \dfrac{1{,}3560 \cdot 10^{17}\,\text{J}}{8{,}9880 \cdot 10^{16}\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}}$$= 1{,}5087\,\text{kg}$Vastaus
$1{,}5\,\text{kg}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4300\,\text{MW}$.
Järkevyys
Arviolla
$4 \cdot 10^{9}\,\text{W} \cdot 3 \cdot 10^{7}\,\text{s} : 9 \cdot 10^{16}\,\tfrac{\text{m}^2}{\text{s}^2}$$\approx 1{,}3\,\text{kg}$Reaktorissa on yli sata tonnia uraania, joten massan muutos on pieni, mutta energiaa vastaa valtava määrä. Yksikkö: $\tfrac{\text{J}}{\text{m}^2/\text{s}^2} = \text{kg}$.
- Tehtävä 11-7Ydintehtävä
Deuteriumin ja tritiumin fuusiossa ${}^{2}_{1}\text{H} + {}^{3}_{1}\text{H} \rightarrow {}^{4}_{2}\text{He} + {}^{1}_{0}\text{n}$ atomimassat ovat: deuterium $2{,}0141018\,\text{u}$, tritium $3{,}0160493\,\text{u}$, helium-4 $4{,}0026033\,\text{u}$ ja neutroni $1{,}0086649\,\text{u}$.
Kuinka paljon energiaa vapautuu, kun kilogramma deuterium–tritium-seosta fuusioituu? Käytä $1\,\text{u} = 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$. Anna vastaus yksikössä $10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$.
Vastaus
$3{,}37 \cdot 10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$
Näytä ratkaisu
Annettu
atomimassat $m_\text{D} = 2{,}0141018\,\text{u}$, $m_\text{T} = 3{,}0160493\,\text{u}$, $m_\text{He} = 4{,}0026033\,\text{u}$ ja $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$; $1\,\text{u} = 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$
Kysytty
vapautuva energia polttoainekilogrammaa kohti $\tfrac{E}{m}$ yksikössä $10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$
Periaate
Yksi reaktio vapauttaa massaeroa vastaavan energian $Q$ ja kuluttaa yhden deuterium- ja yhden tritiumatomin. Energia massayksikköä kohti on yhden reaktion energia jaettuna yhden reaktion polttoaineen massalla.
Kaava
$Q$$= (m_\text{D} + m_\text{T} - m_\text{He} - m_\text{n})\,c^2$$\dfrac{E}{m}$$= \dfrac{Q}{m_\text{D} + m_\text{T}}$Muunnokset
$1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$; $1\,\text{MeV} = 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$; polttoaineen massa
$5{,}0301511\,\text{u}$$= 5{,}0301511 \cdot 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$$= 8{,}3528 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$Sijoitus
$Q$$= 0{,}0188829 \cdot 931{,}5\,\text{MeV}$$= 17{,}589\,\text{MeV}$$= 17{,}589 \cdot 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$$= 2{,}8178 \cdot 10^{-12}\,\text{J}$joten
$\dfrac{E}{m}$$= \dfrac{2{,}8178 \cdot 10^{-12}\,\text{J}}{8{,}3528 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}}$$= 3{,}3735 \cdot 10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$Vastaus
$3{,}37 \cdot 10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$
Kolme merkitsevää numeroa; atomimassat ovat hyvin tarkkoja, ja muuntokerroin $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$ rajoittaa tarkkuuden neljään numeroon.
Järkevyys
Kivihiilen lämpöarvo on noin $2{,}4 \cdot 10^{7}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$, joten fuusiopolttoaine vapauttaa noin $10^{7}$-kertaisesti energiaa kilogrammaa kohti. Luvun mukaan fuusio tuottaa noin nelinkertaisesti fissioon verrattuna, ja uraani-235:n fission $8{,}2 \cdot 10^{13}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$ kertaa neljä on noin $3 \cdot 10^{14}\,\tfrac{\text{J}}{\text{kg}}$.
- Tehtävä 11-8
Uraani-235 voi jakautua myös reaktiossa ${}^{1}_{0}\text{n} + {}^{235}_{92}\text{U} \rightarrow {}^{140}_{54}\text{Xe} + {}^{94}_{38}\text{Sr} + x\,{}^{1}_{0}\text{n}$. Atomimassat ovat: uraani-235 $235{,}0439282\,\text{u}$, ksenon-140 $139{,}9216458\,\text{u}$, strontium-94 $93{,}9153556\,\text{u}$ ja neutroni $1{,}0086649\,\text{u}$. Päättele ensin neutronien määrä $x$.
Kuinka paljon energiaa reaktiossa vapautuu? Anna vastaus megaelektronivoltteina.
Vastaus
$185\,\text{MeV}$
Näytä ratkaisu
Annettu
reaktio ${}^{1}_{0}\text{n} + {}^{235}_{92}\text{U} \rightarrow {}^{140}_{54}\text{Xe} + {}^{94}_{38}\text{Sr} + x\,{}^{1}_{0}\text{n}$; atomimassat $m_\text{U} = 235{,}0439282\,\text{u}$, $m_\text{Xe} = 139{,}9216458\,\text{u}$, $m_\text{Sr} = 93{,}9153556\,\text{u}$ ja $m_\text{n} = 1{,}0086649\,\text{u}$
Kysytty
neutronien määrä $x$ ja reaktioenergia $Q$ megaelektronivoltteina
Periaate
Ydinreaktiossa massaluku säilyy, joten neutronien määrä saadaan massalukujen summista. Järjestysluvut täsmäävät jo ($92 = 54 + 38$), joten atomimassojen elektronit kumoutuvat. Energia vastaa massojen erotusta.
Kaava
$1 + 235 = 140 + 94 + x$, josta $x = 236 - 234 = 2$;
$Q$$= (m_\text{n} + m_\text{U} - m_\text{Xe} - m_\text{Sr} - 2m_\text{n})\,c^2$Muunnokset
$1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$, joten $c^2$ supistuu.
Sijoitus
$Q$$= (236{,}0525931\,\text{u} - 235{,}8543312\,\text{u})\,c^2$$= 0{,}1982619\,\text{u} \cdot c^2$$= 0{,}1982619 \cdot 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2} \cdot c^2$$= 184{,}68\,\text{MeV}$Vastaus
$185\,\text{MeV}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten luvun esimerkissä; reaktiossa vapautuu kaksi neutronia.
Järkevyys
Tulos on samaa suuruusluokkaa kuin esimerkin reaktiossa ($173\,\text{MeV}$): eri jakautumistavoissa vapautuu hieman eri energiat, keskimäärin noin $200\,\text{MeV}$ fissiota kohti, kun myös fissiotuotteiden hajoamiset lasketaan.
- Tehtävä 11-9
Koejärjestelyssä ketjun neutronimäärä kasvaa $40$ sukupolvessa $1000$:sta $5000$:een. Kasvukerroin $k$ pysyy koko ajan samana. Kuinka monta prosenttia neutronien määrä kasvaa sukupolvesta seuraavaan?
Vastaus
$4{,}1\,\%$
Näytä ratkaisu
Annettu
neutronien määrä alussa $N_0 = 1000$, sukupolvessa $40$ määrä $N_{40} = 5000$
Kysytty
neutronimäärän kasvu sukupolvesta seuraavaan prosentteina, eli $(k - 1) \cdot 100\,\%$
Periaate
Kun kasvukerroin pysyy samana, neutronien määrä kerrotaan jokaisessa sukupolvessa luvulla $k$, joten $40$ sukupolven jälkeen alkuperäinen määrä on kerrottu luvulla $k^{40}$.
Kaava
$N_g = N_0 k^g$, josta
$k^{g}$$= \dfrac{N_g}{N_0}$$k$$= \left(\dfrac{N_g}{N_0}\right)^{1/g}$Muunnokset
Ei tarvita: neutronien määrät ovat paljaita lukuja. Lopuksi kasvu prosentteina on $(k - 1) \cdot 100\,\%$.
Sijoitus
$k$$= \left(\dfrac{5000}{1000}\right)^{1/40}$$= 5^{0{,}025}$$= 1{,}04106$joten kasvu on $(1{,}04106 - 1) \cdot 100\,\% = 4{,}106\,\%$
Vastaus
noin $4{,}1\,\%$ sukupolvessa, kaksi merkitsevää numeroa.
Järkevyys
Tarkistus: $1{,}041^{40} \approx 4{,}99$, eli määrä viisinkertaistuu. Jos kasvu olisi tasaisesti $100$ neutronia sukupolvessa, $40$ sukupolvessa tulisi $4000$ lisää, mikä on $10\,\%$ alkumäärästä sukupolvea kohti; kertautuva kasvu tarvitsee pienemmän prosentin.
Taso 3 · haastava 3 tehtävää
Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.
- Tehtävä 11-10
Olkiluoto 3:n reaktorin lämpöteho on $4300\,\text{MW}$. Kussakin uraani-235:n fissiossa vapautuu keskimäärin $200\,\text{MeV}$. Uraani-235:n atomimassa on $235{,}0439282\,\text{u}$, ja $1\,\text{u} = 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$. Oleta, että kaikki lämpöteho syntyy uraani-235:n fissioista.
Kuinka monta kilogrammaa uraani-235:tä fissioituu reaktorissa vuorokaudessa?
Vastaus
$4{,}5\,\text{kg}$
Näytä ratkaisu
Annettu
lämpöteho $P = 4300\,\text{MW}$, yhden fission energia $Q = 200\,\text{MeV}$, aika $t = 1\,\text{d}$, uraani-235:n atomimassa $235{,}0439282\,\text{u}$, $1\,\text{u} = 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$
Kysytty
vuorokaudessa fissioituvan uraani-235:n massa $m$ kilogrammoina
Periaate
Tehtävän oletuksen mukaan kaikki lämpöteho syntyy uraani-235:n fissioista (todellisessa reaktorissa osa tulee plutonium-239:n fissioista). Lämpöteho on fissioissa vapautuva energia aikayksikössä, joten fissioiden määrä on vapautunut energia jaettuna yhden fission energialla. Jokainen fissio kuluttaa yhden uraani-235-atomin, joten massa on fissioiden määrä kertaa atomin massa.
Kaava
$Pt = NQ$, josta
$N$$= \dfrac{Pt}{Q}$$m$$= N m_\text{U}$$= \dfrac{Pt\,m_\text{U}}{Q}$Muunnokset
$P = 4300 \cdot 10^{6}\,\text{W}$;
$t$$= 24 \cdot 3600\,\text{s}$$= 86\,400\,\text{s}$$Q$$= 200 \cdot 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$$= 3{,}204 \cdot 10^{-11}\,\text{J}$$m_\text{U}$$= 235{,}0439282 \cdot 1{,}66054 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$$= 3{,}9030 \cdot 10^{-25}\,\text{kg}$Sijoitus
$N$$= \dfrac{4300 \cdot 10^{6}\,\text{W} \cdot 86\,400\,\text{s}}{3{,}204 \cdot 10^{-11}\,\text{J}}$$= 1{,}1596 \cdot 10^{25}$joten
$m$$= 1{,}1596 \cdot 10^{25} \cdot 3{,}9030 \cdot 10^{-25}\,\text{kg}$$= 4{,}5257\,\text{kg}$Vastaus
$4{,}5\,\text{kg}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $4300\,\text{MW}$.
Järkevyys
Luvun mukaan gramma uraani-235:tä vapauttaa noin $82\,\text{GJ}$. Vuorokaudessa reaktori tuottaa
$4{,}3 \cdot 10^{9}\,\text{W} \cdot 86\,400\,\text{s}$$\approx 3{,}7 \cdot 10^{14}\,\text{J}$ja
$3{,}7 \cdot 10^{14}\,\text{J} : 8{,}2 \cdot 10^{10}\,\tfrac{\text{J}}{\text{g}}$$\approx 4500\,\text{g}$Tulos täsmää.
- Tehtävä 11-11
Auringon säteilyteho on $3{,}83 \cdot 10^{26}\,\text{W}$. Energia syntyy Auringon ytimessä fuusiossa, jonka kokonaisreaktiossa neljästä vetyytimestä syntyy yksi helium-4-ydin.
Kokonaisreaktiossa vapautuva energia saadaan neljän vetyatomin ja yhden heliumatomin massojen erotuksesta. Vetyatomin massa on $1{,}0078250\,\text{u}$ ja helium-4-atomin $4{,}0026033\,\text{u}$.
Kuinka monta heliumydintä Auringossa syntyy sekunnissa? Oleta, että kaikki vapautuva energia päätyy säteilytehoksi. Anna vastaus yksikössä $10^{37}\,\tfrac{1}{\text{s}}$.
Vastaus
$8{,}94 \cdot 10^{37}\,\tfrac{1}{\text{s}}$
Näytä ratkaisu
Annettu
säteilyteho $P = 3{,}83 \cdot 10^{26}\,\text{W}$, vetyatomin massa $m_\text{H} = 1{,}0078250\,\text{u}$, helium-4-atomin massa $m_\text{He} = 4{,}0026033\,\text{u}$
Kysytty
heliumytimien syntymisnopeus $\tfrac{N}{t}$ yksikössä $10^{37}\,\tfrac{1}{\text{s}}$
Periaate
Jokaista syntyvää heliumydintä kohti vapautuu energia $Q$, joka vastaa neljän vetyatomin ja heliumatomin massojen erotusta. Koska kaikki energia päätyy säteilyksi, säteilyteho on $Q$ kertaa heliumytimien syntymisnopeus.
Kaava
$Q = (4m_\text{H} - m_\text{He})\,c^2$ ja $P = \dfrac{N}{t}\,Q$, josta $\dfrac{N}{t} = \dfrac{P}{Q}$
Muunnokset
$1\,\text{u} = 931{,}5\,\tfrac{\text{MeV}}{c^2}$ ja $1\,\text{MeV} = 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$
Sijoitus
$Q$$= (4{,}0313000\,\text{u} - 4{,}0026033\,\text{u})\,c^2$$= 0{,}0286967 \cdot 931{,}5\,\text{MeV}$$= 26{,}731\,\text{MeV}$$= 26{,}731 \cdot 10^{6} \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{J}$$= 4{,}2823 \cdot 10^{-12}\,\text{J}$joten
$\dfrac{N}{t}$$= \dfrac{3{,}83 \cdot 10^{26}\,\tfrac{\text{J}}{\text{s}}}{4{,}2823 \cdot 10^{-12}\,\text{J}}$$= 8{,}9438 \cdot 10^{37}\,\tfrac{1}{\text{s}}$Vastaus
$8{,}94 \cdot 10^{37}\,\tfrac{1}{\text{s}}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten säteilytehossa $3{,}83 \cdot 10^{26}\,\text{W}$.
Järkevyys
Arviolla
$4 \cdot 10^{26}\,\text{W} : 4 \cdot 10^{-12}\,\text{J}$$= 10^{38}\,\tfrac{1}{\text{s}}$Auringon massa pienenee $\tfrac{P}{c^2} \approx 4 \cdot 10^{9}\,\tfrac{\text{kg}}{\text{s}}$, mikä on Auringon massaan nähden mitätön.
- Tehtävä 11-12
Käytetyssä ydinpolttoaineessa on plutonium-239:ää, jonka puoliintumisaika on $24\,100\,\text{a}$. Kuinka kauan kestää, että sen aktiivisuus pienenee tuhannesosaan alkuperäisestä? Anna vastaus yksikössä $10^{5}\,\text{a}$.
Vastaus
$2{,}40 \cdot 10^{5}\,\text{a}$
Näytä ratkaisu
Annettu
plutonium-239:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 24\,100\,\text{a}$, aktiivisuus pienenee tuhannesosaan: $\tfrac{A}{A_0} = \tfrac{1}{1000}$
Kysytty
aika $t$ yksikössä $10^{5}\,\text{a}$
Periaate
Aktiivisuus pienenee hajoamislain mukaan puoleen jokaisen puoliintumisajan aikana (luku Hajoamislaki ja puoliintumisaika). Kysytty aika on se määrä puoliintumisaikoja, jolla $\left(\tfrac{1}{2}\right)^{n} = \tfrac{1}{1000}$.
Kaava
$\dfrac{A}{A_0}$$= \left(\dfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$josta $2^{t/T_{1/2}} = \dfrac{A_0}{A}$ ja $t = T_{1/2} \log_2 \dfrac{A_0}{A}$
Muunnokset
Ei tarvita: aika saadaan vuosina, kuten puoliintumisaika.
Sijoitus
$t$$= 24\,100\,\text{a} \cdot \log_2 1000$$= 24\,100\,\text{a} \cdot 9{,}9658$$= 240\,175\,\text{a}$Vastaus
$2{,}40 \cdot 10^{5}\,\text{a}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $24\,100\,\text{a}$.
Järkevyys
$2^{10} = 1024 \approx 1000$, joten aikaa kuluu noin kymmenen puoliintumisaikaa eli noin $241\,000\,\text{a}$. Siksi käytetty polttoaine on eristettävä satojatuhansia vuosia, kun taas cesium-137 ($30{,}1\,\text{a}$) pienenee tuhannesosaan noin $300$ vuodessa.
Valokuvat
- Loviisa Nuclear Power Plant 1. Thomas Gartz. lähde, CC BY-SA 4.0
- Onkalo spent nuclear fuel repository. kallerna. lähde, CC BY-SA 4.0