RuukkilabraLukion fysiikka
FY8 · Luku 9

Hajoamislaki ja puoliintumisaika

Miksi sairaalan teknetiumvalmisteen aktiivisuus puolittuu aina noin kuudessa tunnissa, vaikka kukaan ei voi ennustaa, milloin yksittäinen ydin hajoaa?

Pohjatiedot

Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 4.

Pohdinta

Sairaalan isotooppiosastolla potilaalle annetaan merkkiainetta, jossa on radioaktiivista teknetium-$99\text{m}$:ää. Aamulla valmisteen aktiivisuus on $740\,\text{MBq}$, kuuden tunnin kuluttua noin $370\,\text{MBq}$ ja seuraavien kuuden tunnin kuluttua noin $185\,\text{MBq}$. Sama aikataulu toistuu joka päivä, jokaisessa sairaalassa. Silti yksittäisen teknetiumytimen hajoamishetki on täysin sattumanvarainen: kukaan ei voi sanoa, hajoaako se seuraavalla sekunnilla vai vasta huomenna.

Miten sattumanvaraisesti hajoavien ytimien joukko voi noudattaa näin täsmällistä aikataulua?

Valinnainen Kertaa: beetahajoaminen
Kilpirauhashoidoissa käytettävä jodi-131 hajoaa beeta miinus -hajoamisella. Mitä ytimelle tapahtuu hajoamisessa?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä

Ennuste 1: kaksi puoliintumisaikaa

Näytteessä on $1600$ samanlaista radioaktiivista ydintä. Niiden puoliintumisaika on $20\,\text{s}$: sinä aikana puolet ytimistä hajoaa. Kuinka monta hajoamatonta ydintä näytteessä on suunnilleen $40\,\text{s}$:n kuluttua?

Ennuste 2: pieni ja suuri näyte

Samaa isotooppia on kahdessa näytteessä: toisessa on $20$ ydintä, toisessa $1600$. Kummastakin kirjataan, kuinka suuri osuus ytimistä on hajoamatta yhden puoliintumisajan kuluttua. Koe toistetaan monta kertaa uusilla näytteillä.Mitä tuloksista voi ennustaa?

Tutki

Näytteessä on alussa $N_0$ radioaktiivista ydintä. Käynnistä aika tai siirrä aikaliukua ja seuraa, mitkä ytimet hajoavat ja miten hajoamattomien määrä $N$ pienenee.

Simulaatio

Käyttöohje

Käynnistä juoksuttaa aikaa, ja Pysäytä pysäyttää sen; aikaa voi myös siirtää liukusäätimellä Aika $0$–$120\,\text{s}$. Valitse Ytimiä alussa $N_0$ ($20$, $100$, $400$ tai $1600$) ja puoliintumisaika $T_{1/2}$ välillä $10$–$40\,\text{s}$. Arvonta valitsee yhden viidestä satunnaisesta sarjasta: sama sarja antaa aina saman tuloksen, eri sarja eri ytimet ja eri hajoamishetket. Vasemmalla (kapealla näytöllä ylhäällä) jokainen ydin on oranssi kiekko, kunnes se hajoaa ja muuttuu harmaaksi renkaaksi; juuri hajonneesta lähtee säde. Kuvaajassa oranssi porrasviiva on sarjan hajoamattomien ytimien määrä $N$, ja vaalea katkoviiva on hajoamislaki. Harmaat katkoviivat merkitsevät hetken $T_{1/2}$ ja määrän $\tfrac{1}{2}N_0$. Nopeus muuttaa vain ajan kulun tahtia.

Mallin oletukset

Mallissa on yhden kuvitteellisen isotoopin ytimiä, joiden puoliintumisaika on lyhyt, jotta hajoamisen näkee hetkessä; esimerkiksi barium-$137\text{m}$:n puoliintumisaika on $2{,}55\,\text{min}$. Jokaisella ytimellä on joka hetki sama hajoamistodennäköisyys aikayksikössä, $\lambda = \tfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$, riippumatta sen iästä ja muista ytimistä. Ytimen hajoamishetki on arvottu tämän todennäköisyyden mukaan, ja sarjan arvonta on toistettavissa. Tytärydin oletetaan pysyväksi. Malli laskee ytimet tarkasti, joten siinä ei ole säteilymittaria, taustasäteilyä eikä mittausepävarmuutta. Lukemat ovat mallin arvoja eivätkä mittauksia.

Laskennan selitys

Jokaiselle ytimelle arvotaan tasajakautunut satunnaisluku $u$ väliltä $0$–$1$, ja sen hajoamishetki on $\tau = -\tfrac{T_{1/2}}{\ln 2} \ln u$. Tällä arvonnalla jokainen ydin hajoaa missä tahansa lyhyessä aikavälissä $\Delta t$ todennäköisyydellä $\lambda \Delta t$. Hajoamattomien määrä $N$ on niiden ytimien määrä, joilla $\tau > t$. Osuus on $N : N_0$, ja $t : T_{1/2}$ kertoo kuluneiden puoliintumisaikojen määrän. Katkoviiva on $N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$.

Koe 1: puoliintumisaika toisensa perään

Testaa ennuste 1. Näytteessä on $1600$ ydintä, puoliintumisaika on $20\,\text{s}$ ja arvonta on sarja 1. Muuta vain aikaa: kirjaa hajoamattomien määrä $N$ ja osuus $N : N_0$ ainakin hetkillä $t = 0$, $20$ ja $40\,\text{s}$, halutessasi myös $60\,\text{s}$:n kohdalla.

Alkutila: ytimiä alussa $N_0$ = $1600$, puoliintumisaika = $20\,\text{s}$, aika $t$ = $0\,\text{s}$, arvonta: sarja 1. Vakiona: ytimiä alussa $N_0$, puoliintumisaika, arvonta. Muutetaan: aika $t$.

Simulaation lukemat
aika $t$$N$$N/N_0$

Koe 2: pieni näyte, eri arvonnat

Testaa ennuste 2. Näytteessä on $20$ ydintä, puoliintumisaika on $20\,\text{s}$ ja aika on $t = 20\,\text{s}$ eli yksi puoliintumisaika. Vaihda vain arvontaa: kirjaa $N$ ja $N : N_0$ ainakin sarjoista 1, 2 ja 3, halutessasi kaikista viidestä.

Alkutila: ytimiä alussa $N_0$ = $20$, puoliintumisaika = $20\,\text{s}$, aika $t$ = $20\,\text{s}$, arvonta: sarja 1. Vakiona: ytimiä alussa $N_0$, puoliintumisaika, aika $t$. Muutetaan: arvonta.

Simulaation lukemat
arvonta$N$$N/N_0$

Koe 3: suuri näyte, eri arvonnat

Toista koe 2 suurella näytteellä. Näytteessä on $1600$ ydintä, ja aika on taas yksi puoliintumisaika. Vaihda vain arvontaa ja kirjaa $N$ ja $N : N_0$ ainakin kahdesta sarjasta. Vertaa osuuksien vaihtelua kokeeseen 2.

Alkutila: ytimiä alussa $N_0$ = $1600$, puoliintumisaika = $20\,\text{s}$, aika $t$ = $20\,\text{s}$, arvonta: sarja 1. Vakiona: ytimiä alussa $N_0$, puoliintumisaika, aika $t$. Muutetaan: arvonta.

Simulaation lukemat
arvonta$N$$N/N_0$

Johtopäätös: sattuma ja laki

Kirjoita taulukoidesi perusteella: Mitä hajoamattomien ytimien määrälle tapahtui jokaisen puoliintumisajan aikana? Miksi $20$ ytimen tulokset vaihtelivat sarjasta toiseen enemmän kuin $1600$ ytimen? Miten satunnainen hajoaminen voi silti noudattaa täsmällistä lakia?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Mustalla pohjalla paljon lyhyitä, paksuja valkoisia jälkiä satunnaisissa kohdissa ja suunnissa.
Radonin hajoamisia sumukammiossa. Jokainen paksu jälki on yhden ytimen lähettämä alfahiukkanen. Ei voi ennustaa, mikä ydin hajoaa seuraavaksi, mutta suuressa joukossa hajoamisia tapahtuu tasaisesti. Kuva: Nuledo, CC BY-SA 4.0

Yksittäisen ytimen hajoaminen on satunnaista

Radioaktiivinen ydin hajoaa ja muuttuu toiseksi ytimeksi (luku Atomiydin ja radioaktiivinen hajoaminen), mutta hajoamishetkeä ei voi ennustaa. Kahdesta samanlaisesta ytimestä toinen voi hajota heti ja toinen vasta vuosien päästä. Ennustaa voi vain sen, kuinka todennäköisesti ydin hajoaa tietyn ajan kuluessa. Tämä todennäköisyys on sama kaikille saman isotoopin ytimille, eikä se käytännössä riipu ympäristön lämpötilasta, paineesta tai kemiallisista sidoksista. Se ei riipu myöskään ytimen iästä: ydin ei vanhene. Pitkään hajoamatta säilynyt ydin hajoaa seuraavan sekunnin aikana yhtä todennäköisesti kuin juuri syntynyt.

Suuri joukko ytimiä käyttäytyy säännöllisesti

Koska jokaisella ytimellä on sama hajoamistodennäköisyys, tietyssä ajassa hajoaa aina suunnilleen sama osuus jäljellä olevista ytimistä. Kuvassa samoista sadasta ytimestä on yhden puoliintumisajan jälkeen jäljellä noin puolet ja kahden jälkeen noin neljäsosa, mutta hajonneet ytimet ovat sattumanvaraisissa kohdissa. Pienessä joukossa sattuma näkyy: osuus voi poiketa puolesta selvästi. Tavallisessa näytteessä on kuitenkin esimerkiksi $10^{15}$ ydintä, ja silloin suhteelliset poikkeamat ovat niin pieniä, ettei niitä huomaa.

$t = 0$
$N = 100$
$t = T_{1/2}$
$N = 52$
$t = 2T_{1/2}$
$N = 28$
$\text{oranssi: hajoamaton,\ harmaa: hajonnut}$

Puoliintumisaika

Puoliintumisaika $T_{1/2}$ on aika, jonka kuluessa puolet näytteen hajoamattomista ytimistä hajoaa. Seuraavan puoliintumisajan aikana hajoaa puolet jäljellä olevista, joten kahden puoliintumisajan kuluttua jäljellä on neljäsosa eikä mitään. Puoliintumisaika on isotoopin ominaisuus, joka ei riipu näytteen koosta eikä siitä, milloin ajanotto aloitetaan. Taulukossa on puoliintumisaikoja; yksikkö $\text{d}$ on vuorokausi ja $\text{a}$ vuosi.

Isotooppi $T_{1/2}$ Missä
barium-$137\text{m}$ $2{,}55\,\text{min}$ koulun hajoamiskoe
fluori-18 $110\,\text{min}$ PET-kuvaus
teknetium-$99\text{m}$ $6{,}01\,\text{h}$ isotooppikuvaus
radon-222 $3{,}82\,\text{d}$ sisäilman radon
jodi-131 $8{,}02\,\text{d}$ kilpirauhashoito
cesium-137 $30{,}1\,\text{a}$ Tšernobylin laskeuma
hiili-14 $5700\,\text{a}$ radiohiiliajoitus
uraani-238 $4{,}47 \cdot 10^{9}\,\text{a}$ kallioperä

Lähde: kirjallisuusarvot NNDC NuDat 3 -tietokannasta (Brookhaven National Laboratory), pyöristetty kolmeen merkitsevään numeroon.

Vanha beigenvärinen säteilymittari valkoisella pöydällä: laatikossa on viisarinäyttö ja säätönuppi, ja kierrejohdolla siihen on liitetty pyöreä anturi kädensijassa.
Geigerin ja Müllerin mittari laskee anturiin osuvia ionisoivia hiukkasia. Kun mittari pidetään samassa kohdassa, pulssitaajuus on verrannollinen lähteen aktiivisuuteen. Kuva: TimVickers, public domain

Aktiivisuus

Näytteen aktiivisuus $A$ on siinä tapahtuvien hajoamisten määrä aikayksikössä. Sen yksikkö on becquerel: $1\,\text{Bq}$ on yksi hajoaminen sekunnissa eli $1\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Koska jokainen ydin hajoaa yhtä todennäköisesti, aktiivisuus on suoraan verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään: kun ytimistä on jäljellä puolet, myös aktiivisuus on puolittunut. Säteilymittari ei mittaa aktiivisuutta suoraan, vaan se laskee pulsseja niistä säteilykvanteista, jotka osuvat sen anturiin. Pulssimäärä on verrannollinen aktiivisuuteen, mutta siihen lisätään aina myös ympäristön taustasäteily.

Hajoamislaki

Puoliintumisaika lain muodossa

Jos näytteessä on alussa $N_0$ hajoamatonta ydintä, jokainen puoliintumisaika kertoo määrän luvulla $\tfrac{1}{2}$. Ajan $t$ kuluttua hajoamattomia ytimiä on

$$N = N_0 \left(\frac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$$

missä $N$ on hajoamattomien ytimien määrä hetkellä $t$, $N_0$ niiden määrä hetkellä $t = 0$ ja $T_{1/2}$ puoliintumisaika. Eksponentti $\tfrac{t}{T_{1/2}}$ kertoo, kuinka monta puoliintumisaikaa on kulunut, eikä sen tarvitse olla kokonaisluku. Ajalla $t$ ja puoliintumisajalla on oltava sama yksikkö. Laki kuvaa suuren ydinjoukon käyttäytymistä: pienessä joukossa todellinen $N$ poikkeaa siitä satunnaisesti.

$T_{1/2}$
$2T_{1/2}$
$3T_{1/2}$
$4T_{1/2}$
$5T_{1/2}$
$\tfrac{1}{4}N_0$
$\tfrac{1}{2}N_0$
$\tfrac{3}{4}N_0$
$N_0$
$0$
$t$
$N$
$\tfrac{1}{8}N_0$
$N = N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

Hajoamisvakio ja aktiivisuus

Ytimen hajoamistodennäköisyyttä aikayksikköä kohti kuvaa hajoamisvakio $\lambda$, jonka yksikkö on $\tfrac{1}{\text{s}}$. Kun ytimiä on $N$, sekunnissa hajoaa keskimäärin $\lambda N$ ydintä, joten aktiivisuus on

$$A = \lambda N$$

missä $A$ on aktiivisuus ($\text{Bq}$), $\lambda$ hajoamisvakio ($\tfrac{1}{\text{s}}$) ja $N$ hajoamattomien ytimien määrä. Hajoamislaki voidaan kirjoittaa myös luonnollisen eksponenttifunktion avulla:

$$N = N_0 e^{-\lambda t}$$

Puoliintumisajan kohdalla $N = \tfrac{1}{2}N_0$, joten $e^{-\lambda T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$ eli $\lambda T_{1/2} = \ln 2$. Hajoamisvakio ja puoliintumisaika liittyvät siis toisiinsa yhtälöllä

$$\lambda = \frac{\ln 2}{T_{1/2}}$$

missä $\ln 2 \approx 0{,}693$. Esimerkiksi teknetium-$99\text{m}$:lle $\lambda = \tfrac{0{,}693}{6{,}01 \cdot 3600\,\text{s}} \approx 3{,}20 \cdot 10^{-5}\,\tfrac{1}{\text{s}}$: miljoonasta ytimestä hajoaa sekunnissa keskimäärin noin $32$. Koska $A = \lambda N$ ja $\lambda$ on vakio, aktiivisuus pienenee samaa lakia kuin ytimien määrä:

$$A = A_0 \left(\frac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$$

missä $A_0$ on aktiivisuus hetkellä $t = 0$. Samoin pienenee hajoamattoman aineen massa, koska se on verrannollinen ytimien määrään.

Eksponenttifunktion sovitus mittausaineistoon

Puoliintumisaika määritetään mittaamalla näytteen pulssimäärää tasaisin väliajoin. Todellisissa mittaussarjoissa mittauspisteet eivät yleensä sijaitse täsmälleen mallin käyrällä hajoamisen satunnaisuuden ja mittausepävarmuuden vuoksi. Siksi pisteisiin sovitetaan malli

$$y = A\,e^{-Ct} + B$$

missä $y$ on pulssimäärä mittausjaksossa, $C$ hajoamisvakio $\lambda$ ja $B$ taustasäteilyn pulssimäärä samassa jaksossa. Ohjelman kerroin $A$ on pulssimäärä hetkellä $t = 0$ ilman taustaa, ei aktiivisuus. Puoliintumisaika saadaan sovituksen kertoimesta: $T_{1/2} = \tfrac{\ln 2}{C}$.

Graphical Analysis Prossa sovitus tehdään näin:

  1. Valitse aloitusikkunasta Manuaalinen syöttö ja kirjoita taulukkoon aika (s) ja pulssimäärä.
  2. Avaa kuvaajatyökalujen valikko kuvaajan vasemman alakulman kuvakkeesta ja valitse Käyrän sovitus.
  3. Valitse pudotusvalikosta eksponenttisovitus, jonka yhtälö on muotoa $A \cdot \exp(-C \cdot x) + B$ (englanninkielisessä versiossa Natural Exponent), ja hyväksy painikkeella Ota käyttöön.
  4. Lue tulosruudusta kertoimet $A$, $B$ ja $C$. Ohjelma kirjoittaa ne desimaalipisteellä; kirjoita raporttiin desimaalipilkku.

Kuvan aineisto on simuloitu barium-$137\text{m}$:n hajoamiskokeesta. Sovitus antaa $C = 0{,}004564\,\tfrac{1}{\text{s}}$, joten $T_{1/2} = 0{,}6931 : 0{,}004564\,\tfrac{1}{\text{s}} \approx 152\,\text{s}$. Kirjallisuusarvo on $2{,}552\,\text{min} = 153\,\text{s}$, joten ero on alle prosentin. Sovituksen kerroin $B \approx 4{,}8$ pulssia $10\,\text{s}$:n jaksossa on taustasäteilyn taso, jota kohti pisteet lähestyvät.

$150$
$300$
$450$
$600$
$750$
$900$
$50$
$100$
$150$
$200$
$250$
$0$
$t\ (\text{s})$
$\text{pulssia}\ /\ 10\,\text{s}$
$B$
$y = A\,e^{-Ct} + B$

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee, että jos puolet ytimistä hajoaa yhdessä puoliintumisajassa, loput hajoavat seuraavassa, ja kahden puoliintumisajan jälkeen näyte on tyhjä. Hajoaminen ei kuitenkaan etene tasaisella nopeudella. Jokaisessa puoliintumisajassa hajoaa puolet jäljellä olevista ytimistä, joten jäljellä on neljäsosa, sitten kahdeksasosa ja niin edelleen. Aktiivisuus pienenee samassa tahdissa, koska hajoamisia on sitä vähemmän, mitä vähemmän ytimiä on jäljellä.

Toinen virhe on ajatella, että pitkään säilynyt ydin on "vuorossa" ja hajoaa siksi todennäköisemmin. Ytimellä ei ole muistia: sen hajoamistodennäköisyys seuraavan sekunnin aikana on aina sama, ja siksi jäljellä olevista ytimistä hajoaa jokaisessa puoliintumisajassa sama osuus.

Tiivistelmä

  • Yksittäisen ytimen hajoamishetkeä ei voi ennustaa. Jokaisella saman isotoopin ytimellä on sama hajoamistodennäköisyys aikayksikössä, eikä se riipu ytimen iästä.
  • Puoliintumisaika $T_{1/2}$ on aika, jonka kuluessa puolet hajoamattomista ytimistä hajoaa: $N = N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}} = N_0 e^{-\lambda t}$.
  • Hajoamisvakio on $\lambda = \tfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$, ja aktiivisuus on $A = \lambda N$, yksikkönä $1\,\text{Bq} = 1\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Aktiivisuus pienenee samaa hajoamislakia kuin ytimien määrä.
  • Puoliintumisaika määritetään sovittamalla mittauspisteisiin funktio $y = A\,e^{-Ct} + B$: $C$ on hajoamisvakio ja $B$ taustasäteily, ja $T_{1/2} = \tfrac{\ln 2}{C}$.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi kokeiden mallin arvoihin. Palaa sitten alun kysymykseen: miksi teknetiumvalmisteen aktiivisuus puolittuu joka kerta kuudessa tunnissa, vaikka yksittäisen ytimen hajoamishetkeä ei voi tietää? Mitä tapahtuisi, jos valmisteessa olisi vain kymmenen ydintä?

    Muuttaisitko ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Kilpirauhassyövän hoitoon valmistetun jodi-131-kapselin aktiivisuus on valmistushetkellä $550\,\text{MBq}$. Jodi-131:n puoliintumisaika on $8{,}02\,\text{d}$. Kuinka suuri kapselin aktiivisuus on $20{,}0\,\text{d}$ myöhemmin?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Alkuaktiivisuus $A_0 = 550\,\text{MBq}$, puoliintumisaika $T_{1/2} = 8{,}02\,\text{d}$ ja aika $t = 20{,}0\,\text{d}$. Kysytään aktiivisuutta $A$ hetkellä $t$.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Aktiivisuus on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään, $A = \lambda N$, joten se noudattaa samaa hajoamislakia: jokainen puoliintumisaika puolittaa sen. Kapselissa on valtavasti ytimiä, joten satunnaiset poikkeamat laista ovat merkityksettömiä.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. Kysytty aktiivisuus saadaan suoraan hajoamislaista:

    $$A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset. Ei tarvita: aika ja puoliintumisaika ovat molemmat vuorokausina, joten niiden suhde on paljas luku, ja aktiivisuus saadaan samassa yksikössä kuin $A_0$ eli megabecquereleinä.

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. $$\begin{aligned} A &= A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}} \\ &= 550\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{20{,}0\,\text{d} / 8{,}02\,\text{d}} \\ &= 550\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}4938} \\ &= 550\,\text{MBq} \cdot 0{,}17754 \\ &= 97{,}65\,\text{MBq} \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Kapselin aktiivisuus on $20{,}0\,\text{d}$:n kuluttua noin $97{,}6\,\text{MBq}$, kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $8{,}02\,\text{d}$ ja ajassa $20{,}0\,\text{d}$.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Aikaa kului vajaat kaksi ja puoli puoliintumisaikaa. Kahden puoliintumisajan jälkeen aktiivisuus olisi $550\,\text{MBq} : 4 \approx 138\,\text{MBq}$ ja kolmen jälkeen $550\,\text{MBq} : 8 \approx 69\,\text{MBq}$. Tulos $97{,}6\,\text{MBq}$ on näiden välissä, kuten pitää.

    Valinnainen Etsi virhe
    Opiskelija laskee, montako teknetium-$99\text{m}$-ydintä on näytteessä, jonka aktiivisuus on $2{,}0\,\text{MBq}$. Puoliintumisaika on $6{,}01\,\text{h}$.Hän kirjoittaa

    $$\begin{aligned} \lambda &= \frac{1}{T_{1/2}} = \frac{1}{6{,}01 \cdot 3600\,\text{s}} \\ &= 4{,}62 \cdot 10^{-5}\,\tfrac{1}{\text{s}} \end{aligned}$$

    ja sitten $N = \tfrac{A}{\lambda} = \tfrac{2{,}0 \cdot 10^{6}\,\tfrac{1}{\text{s}}}{4{,}62 \cdot 10^{-5}\,\tfrac{1}{\text{s}}} \approx 4{,}3 \cdot 10^{10}$.

    Missä on virhe?

    Sovita eksponenttifunktio mittausaineistoon

    Simuloitu esimerkkiaineisto · pulssimäärät on arvottu satunnaislukujen avulla mallista, jossa protaktinium-$234\text{m}$:n puoliintumisaika on kirjallisuusarvo $1{,}159\,\text{min} = 69{,}5\,\text{s}$ (NNDC NuDat 3) ja taustasäteily $0{,}5$ pulssia sekunnissa. Aineisto ei ole mittaus.

    Koulun hajoamiskokeessa protaktinium-$234\text{m}$ erotetaan uraaniyhdisteestä nesteeseen, ja säteilymittari laskee pulsseja $10\,\text{s}$:n jaksoissa $20\,\text{s}$:n välein. Taulukon $t$ on jakson alkuhetki.

    $t$ (s) pulssia $t$ (s) pulssia $t$ (s) pulssia
    $0$ $380$ $140$ $104$ $280$ $33$
    $20$ $317$ $160$ $76$ $300$ $21$
    $40$ $257$ $180$ $60$ $320$ $24$
    $60$ $211$ $200$ $58$ $340$ $20$
    $80$ $165$ $220$ $43$ $360$ $7$
    $100$ $150$ $240$ $41$ $380$ $14$
    $120$ $113$ $260$ $35$ $400$ $12$

    Voit kopioida aineiston alla olevasta laatikosta ja liittää sen Graphical Analysis Pron taulukkoon (Manuaalinen syöttö).

    t (s)   pulssia
    0   380
    20  317
    40  257
    60  211
    80  165
    100 150
    120 113
    140 104
    160 76
    180 60
    200 58
    220 43
    240 41
    260 35
    280 33
    300 21
    320 24
    340 20
    360 7
    380 14
    400 12
    
    $100$
    $200$
    $300$
    $400$
    $100$
    $200$
    $300$
    $400$
    $0$
    $t\ (\text{s})$
    $\text{pulssia}\ /\ 10\,\text{s}$

    Sovita aineistoon Graphical Analysis Prossa funktio $y = A\,e^{-Ct} + B$. Mikä on protaktinium-$234\text{m}$:n puoliintumisaika sovituksen perusteella? Vastaa sekunteina.

    s
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Kirjoita tai liitä aika ja pulssimäärä taulukkoon. Avaa kuvaajan vasemman alakulman kuvakkeesta kuvaajatyökalut ja valitse Käyrän sovitus.

    Vihje 2: mikä yhteys

    Valitse eksponenttisovitus, jonka yhtälö on $A \cdot \exp(-C \cdot x) + B$. Sen kerroin $C$ on hajoamisvakio $\lambda$, ja $T_{1/2} = \tfrac{\ln 2}{C}$.

    Vihje 3: välivaihe

    Sovitus antaa $C \approx 0{,}0101\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Jaa luku $\ln 2 \approx 0{,}693$ tällä.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    protaktinium-$234\text{m}$-näytteen pulssimäärät $10\,\text{s}$:n jaksoissa $20\,\text{s}$:n välein hetkestä $t = 0$ hetkeen $t = 400\,\text{s}$ (taulukosta $21$ pistettä), malli $y = A\,e^{-Ct} + B$

    Kysytty

    puoliintumisaika $T_{1/2}$ sekunteina

    Periaate

    Pulssimäärä on verrannollinen näytteen aktiivisuuteen, joka pienenee hajoamislain mukaan eksponentiaalisesti, ja siihen lisätään taustasäteilyn vakiomäärä. Siksi malliin kuuluu vakiotermi $B$. Pienimmän neliösumman sovitus valitsee kertoimet $A$, $B$ ja $C$, joilla pisteiden pystysuorien poikkeamien neliöiden summa on pienin; kerroin $C$ on hajoamisvakio $\lambda$.

    Kuvaajan lukeminen

    Pisteet laskevat aluksi jyrkästi ja tasaantuvat lopussa noin $5$–$15$ pulssiin, joka on lähellä taustaa. Sovituksen tulosruudusta luetaan $A = 376{,}6$, $C = 0{,}01013\,\tfrac{1}{\text{s}}$ ja $B = 5{,}54$ pulssia $10\,\text{s}$:ssa; pisteet ovat käyrän molemmin puolin, joten malli sopii aineistoon.

    Kaava

    $e^{-C T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$, josta $C T_{1/2} = \ln 2$ ja $T_{1/2} = \dfrac{\ln 2}{C}$

    Muunnokset

    Ei tarvita: aika on sekunteina, joten $C$ saadaan yksikössä $\tfrac{1}{\text{s}}$ ja puoliintumisaika sekunteina.

    Sijoitus

    $T_{1/2}$$= \dfrac{0{,}69315}{0{,}01013\,\tfrac{1}{\text{s}}}$
    $= 68{,}45\,\text{s}$

    Vastaus

    $68{,}4\,\text{s}$

    Kolme merkitsevää numeroa; se riittää, koska hajoamisen satunnaisuuden vuoksi sovituksen tulos voi poiketa todellisesta arvosta prosentin tai kaksi.

    Järkevyys

    Taustan jälkeen pulssimäärä on alussa noin $380 - 5 = 375$, ja sen puolikas $188$ osuu taulukossa hetkien $60\,\text{s}$ ($211$) ja $80\,\text{s}$ ($165$) väliin, eli noin $70\,\text{s}$:n kohdalle. Kirjallisuusarvo on $1{,}159\,\text{min} = 69{,}5\,\text{s}$, ja ero on noin $1{,}6\,\%$.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.

    1. Näytteen puoliintumisaika on $2{,}0\,\text{h}$. Kuinka suuri osa sen ytimistä on hajoamatta $6{,}0\,\text{h}$:n kuluttua?
      Vastaus

      Aikaa kuluu kolme puoliintumisaikaa, ja jokainen puolittaa jäljellä olevien määrän: $\left(\tfrac{1}{2}\right)^{3} = \tfrac{1}{8}$ eli $12{,}5\,\%$ ytimistä.

    2. Miksi pulssiaineistoon sovitettavassa funktiossa $y = A\,e^{-Ct} + B$ on vakiotermi $B$?
      Vastaus

      Säteilymittari laskee aina myös taustasäteilyä, joka ei pienene näytteen hajotessa. Vakiotermi $B$ kuvaa tätä taustaa. Ilman sitä sovitus yrittäisi selittää taustan pulssit hitaana hajoamisena, ja puoliintumisajasta tulisi liian pitkä.

    1. Käsite

    Jodi-131:n puoliintumisaika on $8{,}02\,\text{d}$. Eräs jodi-131-ydin on säilynyt hajoamatta jo $32\,\text{d}$ eli noin neljä puoliintumisaikaa. Kuinka todennäköisesti se hajoaa seuraavan $8{,}02\,\text{d}$:n aikana?

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Lue puoliintumisaika kuvaajasta

    Kuvaajassa on tuntemattoman radioaktiivisen näytteen aktiivisuus ajan funktiona. Lue kuvaajasta näytteen puoliintumisaika. Vastaa tunteina.

    $4$
    $8$
    $12$
    $16$
    $20$
    $200$
    $400$
    $600$
    $800$
    $0$
    $t\ (\text{h})$
    $A\ (\text{kBq})$
    h
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Mikä on aktiivisuus hetkellä $t = 0$? Entä puolet siitä?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Etsi kohta, jossa käyrä on puolessa alkuarvostaan, ja lue sen aika vaaka-akselilta.

    Vihje 3: välivaihe

    Alkuarvo on $720\,\text{kBq}$, joten etsi kohta, jossa $A = 360\,\text{kBq}$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    kuvaajan aktiivisuus $A$ ajan $t$ funktiona, ruudukon väli $1\,\text{h}$ ja $50\,\text{kBq}$

    Kysytty

    puoliintumisaika $T_{1/2}$ tunteina

    Periaate

    Aktiivisuus on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään, joten se puolittuu jokaisen puoliintumisajan aikana. Puoliintumisaika on siis aika, jossa aktiivisuus pienenee puoleen mistä tahansa lähtöhetkestä.

    Kuvaajan lukeminen

    Hetkellä $t = 0$ kuvaaja alkaa arvosta $A_0 = 720\,\text{kBq}$. Puolet siitä on $360\,\text{kBq}$. Vaakaviiva $360\,\text{kBq}$:n kohdalta osuu käyrään hetkellä $t = 5{,}0\,\text{h}$. Tarkistus: $180\,\text{kBq}$:n kohdalla käyrä on hetkellä $10\,\text{h}$.

    Kaava

    $A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$; kun $A = \tfrac{1}{2}A_0$, eksponentti on $\tfrac{t}{T_{1/2}} = 1$, joten $T_{1/2} = t$

    Muunnokset

    Ei tarvita: aika luetaan suoraan tunteina.

    Sijoitus

    $\tfrac{1}{2}A_0$$= \tfrac{1}{2} \cdot 720\,\text{kBq}$
    $= 360\,\text{kBq}$

    joka saavutetaan hetkellä $t = 5{,}0\,\text{h}$, joten $T_{1/2} = 5{,}0\,\text{h}$

    Vastaus

    $5{,}0\,\text{h}$

    Kaksi merkitsevää numeroa, koska kuvaajasta voi lukea ajan noin $0{,}2\,\text{h}$:n tarkkuudella.

    Järkevyys

    Kahden puoliintumisajan eli $10\,\text{h}$:n kohdalla aktiivisuuden pitäisi olla neljäsosa, $180\,\text{kBq}$, ja $20\,\text{h}$:n kohdalla kuudestoistaosa, $45\,\text{kBq}$. Kuvaaja täsmää molempiin.

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 3. Selitä ja siirrä

    Kahdessa näytteessä on yhtä monta radioaktiivista ydintä. Näytteessä P on teknetium-$99\text{m}$:ää ($T_{1/2} = 6{,}01\,\text{h}$) ja näytteessä Q cesium-137:ää ($T_{1/2} = 30{,}1\,\text{a}$).

    Kumman näytteen aktiivisuus on nyt suurempi? Kumpi on aktiivisempi vuoden kuluttua? Perustele yhtälön $A = \lambda N$ avulla.

    Kertaa luvun käsitteet

    Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti siirtyy kertauspakkaasi.

    Aktiivisuus
    Kertoo radioaktiivisten hajoamisten määrän sekunnissa.
    Becquerel
    Aktiivisuuden yksikkö, jossa yksi becquerel tarkoittaa yhtä hajoamista sekunnissa.
    Hajoamisvakio
    Kuvaa yksittäisen radioaktiivisen ytimen hajoamisen todennäköisyyttä aikayksikössä.
    Puoliintumisaika
    Aika, jossa radioaktiivisten ydinten lukumäärä ja näytteen aktiivisuus pienenevät puoleen.
    Hajoamislaki
    Hajoamattomien ydinten lukumäärä pienenee eksponentiaalisesti.$$N = N_0 e^{-\lambda t}$$
    Taustasäteily
    Ympäristössä jatkuvasti esiintyvää ionisoivaa säteilyä luonnollisista ja keinotekoisista lähteistä.

    Kaikki moduulin kortit →

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 9-1Ydintehtävä

      Isotooppikuvausta varten valmistetun teknetium-$99\text{m}$-valmisteen aktiivisuus on $740\,\text{MBq}$. Teknetium-$99\text{m}$:n puoliintumisaika on $6{,}01\,\text{h}$. Kuinka suuri valmisteen aktiivisuus on $18{,}0\,\text{h}$ myöhemmin? Anna vastaus megabecquereleinä.

      MBq
      Vastaus

      $92{,}8\,\text{MBq}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alkuaktiivisuus $A_0 = 740\,\text{MBq}$, puoliintumisaika $T_{1/2} = 6{,}01\,\text{h}$, aika $t = 18{,}0\,\text{h}$

      Kysytty

      valmisteen aktiivisuus $A$ hetkellä $t$ megabecquereleinä

      Periaate

      Aktiivisuus on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään, $A = \lambda N$, joten se pienenee hajoamislain mukaan: jokainen puoliintumisaika puolittaa sen. Valmisteessa on valtavasti ytimiä, joten laki pätee tarkasti.

      Kaava

      $A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: aika ja puoliintumisaika ovat molemmat tunteina, joten niiden suhde on paljas luku, ja aktiivisuus saadaan samassa yksikössä kuin $A_0$.

      Sijoitus

      $A$$= 740\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{18{,}0\,\text{h} / 6{,}01\,\text{h}}$
      $= 740\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}9950}$
      $= 740\,\text{MBq} \cdot 0{,}12543$
      $= 92{,}82\,\text{MBq}$

      Vastaus

      $92{,}8\,\text{MBq}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $6{,}01\,\text{h}$ ja ajassa $18{,}0\,\text{h}$.

      Järkevyys

      Aikaa kului lähes tasan kolme puoliintumisaikaa, joten aktiivisuuden pitäisi olla noin kahdeksasosa alkuarvosta: $740\,\text{MBq} : 8 = 92{,}5\,\text{MBq}$. Tulos on hieman suurempi, koska kolmea puoliintumisaikaa puuttuu vielä vähän.

    2. Tehtävä 9-2Ydintehtävä

      Radonia sisältävä ilmanäyte suljetaan tiiviiseen astiaan. Radon-222:n puoliintumisaika on $3{,}82\,\text{d}$. Kuinka monta prosenttia radonytimistä on hajoamatta $10{,}0\,\text{d}$:n kuluttua? Oletetaan, ettei astiaan synny uutta radonia.

      %
      Vastaus

      $16{,}3\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      puoliintumisaika $T_{1/2} = 3{,}82\,\text{d}$, aika $t = 10{,}0\,\text{d}$, astiaan ei synny uutta radonia

      Kysytty

      hajoamattomien radonytimien osuus $\tfrac{N}{N_0}$ prosentteina

      Periaate

      Radonytimet hajoavat toisistaan riippumatta, ja ilmanäytteessä niitä on hyvin paljon, joten niiden määrä noudattaa hajoamislakia. Koska uutta radonia ei synny, määrä vain pienenee.

      Kaava

      $N = N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$, josta

      $\dfrac{N}{N_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: aika ja puoliintumisaika ovat molemmat vuorokausina. Lopuksi osuus muutetaan prosenteiksi: $1 = 100\,\%$.

      Sijoitus

      $\dfrac{N}{N_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{10{,}0\,\text{d} / 3{,}82\,\text{d}}$
      $= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}6178}$
      $= 0{,}16292$
      $= 16{,}292\,\%$

      Vastaus

      $16{,}3\,\%$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $3{,}82\,\text{d}$ ja ajassa $10{,}0\,\text{d}$.

      Järkevyys

      Aikaa kului vähän yli kaksi ja puoli puoliintumisaikaa. Kahden jälkeen jäljellä olisi $25\,\%$ ja kolmen jälkeen $12{,}5\,\%$; tulos on näiden välissä.

    3. Tehtävä 9-3

      Cesium-137:n puoliintumisaika on $30{,}1\,\text{a}$. Mikä on sen hajoamisvakio? Anna vastaus yksikössä $\tfrac{1}{\text{a}}$.

      1/a
      Vastaus

      $0{,}0230\,\tfrac{1}{\text{a}}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      cesium-137:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 30{,}1\,\text{a}$

      Kysytty

      hajoamisvakio $\lambda$ yksikössä $\tfrac{1}{\text{a}}$

      Periaate

      Puoliintumisajan kohdalla hajoamattomia ytimiä on puolet, joten hajoamislain muodossa $N = N_0 e^{-\lambda t}$ on $e^{-\lambda T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$. Tästä saadaan hajoamisvakion ja puoliintumisajan yhteys.

      Kaava

      $\lambda T_{1/2} = \ln 2$, josta $\lambda = \dfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: kun puoliintumisaika on vuosina, hajoamisvakio saadaan suoraan yksikössä $\tfrac{1}{\text{a}}$.

      Sijoitus

      $\lambda$$= \dfrac{0{,}69315}{30{,}1\,\text{a}}$
      $= 0{,}023028\,\tfrac{1}{\text{a}}$

      Vastaus

      $0{,}0230\,\tfrac{1}{\text{a}}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $30{,}1\,\text{a}$.

      Järkevyys

      Hajoamisvakio kertoo, että vuodessa hajoaa noin $2{,}3\,\%$ ytimistä. Silloin puolet hajoaa suunnilleen ajassa $0{,}69 : 0{,}023\,\tfrac{1}{\text{a}} \approx 30\,\text{a}$, mikä täsmää puoliintumisaikaan.

    4. Tehtävä 9-4

      Koboltti-60-säteilylähteessä on $3{,}20 \cdot 10^{12}$ hajoamatonta ydintä. Koboltti-60:n hajoamisvakio on $4{,}17 \cdot 10^{-9}\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Mikä on lähteen aktiivisuus? Anna vastaus kilobecquereleinä.

      kBq
      Vastaus

      $13{,}3\,\text{kBq}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      hajoamattomien ytimien määrä $N = 3{,}20 \cdot 10^{12}$, hajoamisvakio $\lambda = 4{,}17 \cdot 10^{-9}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Kysytty

      lähteen aktiivisuus $A$ kilobecquereleinä

      Periaate

      Jokainen ydin hajoaa sekunnissa todennäköisyydellä $\lambda$, joten $N$ ytimestä hajoaa sekunnissa keskimäärin $\lambda N$. Tämä on aktiivisuus.

      Kaava

      $A = \lambda N$

      Muunnokset

      $1\,\text{Bq} = 1\,\tfrac{1}{\text{s}}$ ja $1\,\text{kBq} = 1000\,\text{Bq}$.

      Sijoitus

      $A$$= 4{,}17 \cdot 10^{-9}\,\tfrac{1}{\text{s}} \cdot 3{,}20 \cdot 10^{12}$
      $= 13\,344\,\tfrac{1}{\text{s}}$
      $= 13\,344\,\text{Bq}$
      $= 13{,}344\,\text{kBq}$

      Vastaus

      $13{,}3\,\text{kBq}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten ytimien määrässä ja hajoamisvakiossa.

      Järkevyys

      Arviolla $4 \cdot 10^{-9} \cdot 3 \cdot 10^{12} = 1{,}2 \cdot 10^{4}$ eli noin $12\,\text{kBq}$. Ytimiä on paljon, mutta koboltti-60 hajoaa hitaasti, joten vain pieni osa ytimistä hajoaa sekunnissa.

    5. Tehtävä 9-5

      Näytteen aktiivisuus pienenee $48{,}0\,\text{h}$:ssa arvosta $800\,\text{kBq}$ arvoon $200\,\text{kBq}$. Mikä on näytteen isotoopin puoliintumisaika? Anna vastaus tunteina.

      h
      Vastaus

      $24{,}0\,\text{h}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alkuaktiivisuus $A_0 = 800\,\text{kBq}$, aktiivisuus $A = 200\,\text{kBq}$ ajan $t = 48{,}0\,\text{h}$ kuluttua

      Kysytty

      puoliintumisaika $T_{1/2}$ tunteina

      Periaate

      Aktiivisuus puolittuu jokaisen puoliintumisajan aikana, koska se on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään. Lasketaan, montako puoliintumisaikaa mahtuu aikaan $t$: $800\,\text{kBq} \to 400\,\text{kBq} \to 200\,\text{kBq}$ on kaksi puolittumista.

      Kaava

      $\dfrac{A}{A_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$
      $= \tfrac{1}{4}$
      $= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2}$

      joten $\tfrac{t}{T_{1/2}} = 2$ ja $T_{1/2} = \dfrac{t}{2}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: aika on tunteina, ja vastaus kysytään tunteina.

      Sijoitus

      $T_{1/2}$$= \dfrac{48{,}0\,\text{h}}{2}$
      $= 24{,}0\,\text{h}$

      Vastaus

      $24{,}0\,\text{h}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten ajassa $48{,}0\,\text{h}$.

      Järkevyys

      Tarkistus hajoamislailla:

      $800\,\text{kBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{48{,}0\,\text{h} / 24{,}0\,\text{h}}$
      $= 800\,\text{kBq} \cdot \tfrac{1}{4}$
      $= 200\,\text{kBq}$

      kuten tehtävässä.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 9-6Ydintehtävä

      Jodi-131:n puoliintumisaika on $8{,}02\,\text{d}$. Mikä on sen hajoamisvakio yksikössä $\tfrac{1}{\text{s}}$? Anna vastaus yksikössä $10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$.

      10⁻⁶ 1/s
      Vastaus

      $1{,}00 \cdot 10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      jodi-131:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 8{,}02\,\text{d}$

      Kysytty

      hajoamisvakio $\lambda$ yksikössä $10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Periaate

      Puoliintumisajan kohdalla $e^{-\lambda T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$, koska puolet ytimistä on hajonnut. Hajoamisvakio halutaan sekunteina, joten puoliintumisaika muutetaan ensin sekunneiksi.

      Kaava

      $\lambda T_{1/2} = \ln 2$, josta $\lambda = \dfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$

      Muunnokset

      $1\,\text{d}$$= 24 \cdot 3600\,\text{s}$
      $= 86\,400\,\text{s}$

      joten

      $T_{1/2}$$= 8{,}02 \cdot 86\,400\,\text{s}$
      $= 692\,928\,\text{s}$

      Sijoitus

      $\lambda$$= \dfrac{0{,}69315}{692\,928\,\text{s}}$
      $= 1{,}00032 \cdot 10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Vastaus

      $1{,}00 \cdot 10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $8{,}02\,\text{d}$.

      Järkevyys

      Sekunnissa hajoaa noin miljoonasosa ytimistä, joten vuorokaudessa hajoaa noin $86\,400 \cdot 10^{-6} \approx 0{,}09$ eli $9\,\%$ jäljellä olevista. Koska $0{,}91^{8} \approx 0{,}47$, kahdeksan vuorokauden jälkeen jäljellä on noin puolet, mikä sopii puoliintumisaikaan $8{,}02\,\text{d}$.

    2. Tehtävä 9-7Ydintehtävä

      Vanhan savuilmaisimen säteilylähteessä on amerikium-241:tä, ja lähteen aktiivisuus on $37\,\text{kBq}$. Amerikium-241:n puoliintumisaika on $433\,\text{a}$. Kuinka monta amerikiumydintä lähteessä on? Käytä $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$. Anna vastaus yksikössä $10^{14}$.

      · 10¹⁴
      Vastaus

      $7{,}3 \cdot 10^{14}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      aktiivisuus $A = 37\,\text{kBq}$, amerikium-241:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 433\,\text{a}$, $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$

      Kysytty

      ytimien määrä $N$ yksikössä $10^{14}$

      Periaate

      Aktiivisuus on hajoamisvakion ja ytimien määrän tulo, $A = \lambda N$, ja hajoamisvakio saadaan puoliintumisajasta. Koska aktiivisuus on hajoamisia sekunnissa, hajoamisvakion on oltava yksikössä $\tfrac{1}{\text{s}}$.

      Kaava

      $A = \lambda N$ ja $\lambda = \dfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$, joten

      $N$$= \dfrac{A}{\lambda}$
      $= \dfrac{A\,T_{1/2}}{\ln 2}$

      Muunnokset

      $A$$= 37\,\text{kBq}$
      $= 37 \cdot 10^{3}\,\tfrac{1}{\text{s}}$
      $T_{1/2}$$= 433 \cdot 365{,}25 \cdot 86\,400\,\text{s}$
      $= 1{,}36644 \cdot 10^{10}\,\text{s}$

      Sijoitus

      $N$$= \dfrac{37 \cdot 10^{3}\,\tfrac{1}{\text{s}} \cdot 1{,}36644 \cdot 10^{10}\,\text{s}}{0{,}69315}$
      $= 7{,}294 \cdot 10^{14}$

      Vastaus

      $7{,}3 \cdot 10^{14}$

      Ydintä, kaksi merkitsevää numeroa kuten aktiivisuudessa $37\,\text{kBq}$.

      Järkevyys

      Hajoamisvakio on $\lambda = 5{,}07 \cdot 10^{-11}\,\tfrac{1}{\text{s}}$, ja

      $5{,}07 \cdot 10^{-11}\,\tfrac{1}{\text{s}} \cdot 7{,}29 \cdot 10^{14}$
      $\approx 3{,}7 \cdot 10^{4}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      mikä on annettu aktiivisuus. Ytimiä on paljon, koska pitkäikäinen amerikium hajoaa hitaasti; massana tämä on vain noin $0{,}3\,\mu\text{g}$.

    3. Tehtävä 9-8

      PET-kuvauksessa käytettävää fluori-18-valmistetta, jonka aktiivisuus on $2{,}00\,\text{GBq}$, kuljetetaan tuotantolaitokselta sairaalaan. Matka kestää $2\,\text{h}\ 30\,\text{min}$. Fluori-18:n puoliintumisaika on $110\,\text{min}$. Mikä on valmisteen aktiivisuus sen saapuessa? Anna vastaus megabecquereleinä.

      MBq
      Vastaus

      $777\,\text{MBq}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alkuaktiivisuus $A_0 = 2{,}00\,\text{GBq}$, matkan kesto $t = 2\,\text{h}\ 30\,\text{min}$, fluori-18:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 110\,\text{min}$

      Kysytty

      aktiivisuus $A$ perillä megabecquereleinä

      Periaate

      Aktiivisuus noudattaa hajoamislakia, koska se on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään. Aika ja puoliintumisaika on ilmaistava samassa yksikössä, jotta eksponentti on paljas luku.

      Kaava

      $A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      Muunnokset

      $t$$= 2\,\text{h}\ 30\,\text{min}$
      $= 2 \cdot 60\,\text{min} + 30\,\text{min}$
      $= 150\,\text{min}$
      $A_0$$= 2{,}00\,\text{GBq}$
      $= 2000\,\text{MBq}$

      Sijoitus

      $A$$= 2000\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{150\,\text{min} / 110\,\text{min}}$
      $= 2000\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{1{,}3636}$
      $= 2000\,\text{MBq} \cdot 0{,}38860$
      $= 777{,}20\,\text{MBq}$

      Vastaus

      $777\,\text{MBq}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten alkuaktiivisuudessa $2{,}00\,\text{GBq}$ ja puoliintumisajassa $110\,\text{min}$.

      Järkevyys

      Matka kesti vähän yli yhden puoliintumisajan, joten aktiivisuuden pitäisi olla hieman alle puolet alkuarvosta, eli alle $1000\,\text{MBq}$. Kahden puoliintumisajan jälkeen se olisi $500\,\text{MBq}$; tulos on näiden välissä.

    4. Tehtävä 9-9

      Teollisuuden säteilylähteessä on alussa $5{,}00\,\text{mg}$ koboltti-60:tä. Koboltti-60:n puoliintumisaika on $5{,}27\,\text{a}$. Kuinka paljon koboltti-60:tä lähteessä on $15{,}0\,\text{a}$:n kuluttua? Anna vastaus milligrammoina.

      mg
      Vastaus

      $0{,}695\,\text{mg}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alkumassa $m_0 = 5{,}00\,\text{mg}$, puoliintumisaika $T_{1/2} = 5{,}27\,\text{a}$, aika $t = 15{,}0\,\text{a}$

      Kysytty

      jäljellä olevan koboltti-60:n massa $m$ milligrammoina

      Periaate

      Jokaisella koboltti-60-ytimellä on sama massa, joten hajoamattoman koboltin massa on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään ja noudattaa samaa hajoamislakia kuin $N$.

      Kaava

      $N = N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$ ja $m \propto N$, joten $m = m_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: aika ja puoliintumisaika ovat vuosina, ja massa saadaan milligrammoina.

      Sijoitus

      $m$$= 5{,}00\,\text{mg} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{15{,}0\,\text{a} / 5{,}27\,\text{a}}$
      $= 5{,}00\,\text{mg} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}8463}$
      $= 5{,}00\,\text{mg} \cdot 0{,}13905$
      $= 0{,}69526\,\text{mg}$

      Vastaus

      $0{,}695\,\text{mg}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten alkumassassa $5{,}00\,\text{mg}$ ja puoliintumisajassa $5{,}27\,\text{a}$.

      Järkevyys

      Aikaa kului vajaat kolme puoliintumisaikaa, joten massan pitäisi olla hieman yli kahdeksasosa alkuperäisestä: $5{,}00\,\text{mg} : 8 = 0{,}625\,\text{mg}$. Hajonneiden ytimien tilalle tulee nikkeli-60:tä, joten lähteen kokonaismassa ei juuri muutu.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.

    1. Tehtävä 9-10

      Elävässä kasvissa hiili-14:n osuus hiilestä pysyy vakiona, koska kasvi ottaa ilmasta jatkuvasti uutta hiiltä. Kasvin kuoltua hiili-14 hajoaa, eikä uutta tule tilalle.

      Arkeologisesta puunpalasta mitattu hiili-14:n aktiivisuus grammaa hiiltä kohti on $38{,}0\,\%$ elävän puun vastaavasta aktiivisuudesta. Hiili-14:n puoliintumisaika on $5700\,\text{a}$.

      Kuinka kauan sitten puu kuoli? Anna vastaus vuosina.

      a
      Vastaus

      $7960\,\text{a}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      näytteen aktiivisuus on $38{,}0\,\%$ elävän puun aktiivisuudesta grammaa hiiltä kohti, hiili-14:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 5700\,\text{a}$

      Kysytty

      puun kuolemasta kulunut aika $t$ vuosina

      Periaate

      Elävässä puussa hiili-14:n osuus pysyy vakiona, joten kuolinhetkellä aktiivisuus grammaa kohti oli sama kuin elävässä puussa. Sen jälkeen aktiivisuus on pienentynyt hajoamislain mukaan. Kun osuus $\tfrac{A}{A_0}$ tunnetaan, kulunut aika ratkaistaan eksponentista logaritmin avulla.

      Kaava

      $\dfrac{A}{A_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      joten

      $\ln \dfrac{A_0}{A}$$= \dfrac{t}{T_{1/2}} \ln 2$
      $t$$= T_{1/2} \cdot \dfrac{\ln (A_0 / A)}{\ln 2}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: $\tfrac{A_0}{A} = \tfrac{100\,\%}{38{,}0\,\%}$ on paljas luku, ja aika saadaan samassa yksikössä kuin puoliintumisaika eli vuosina.

      Sijoitus

      $t$$= 5700\,\text{a} \cdot \dfrac{\ln 2{,}6316}{0{,}69315}$
      $= 5700\,\text{a} \cdot \dfrac{0{,}96758}{0{,}69315}$
      $= 5700\,\text{a} \cdot 1{,}3959$
      $= 7957\,\text{a}$

      Vastaus

      $7960\,\text{a}$

      Eli noin $7{,}96 \cdot 10^{3}\,\text{a}$, kolme merkitsevää numeroa kuten osuudessa $38{,}0\,\%$.

      Järkevyys

      Yhden puoliintumisajan jälkeen aktiivisuutta olisi $50\,\%$ ja kahden jälkeen $25\,\%$. $38\,\%$ on näiden välissä, joten iän pitää olla $5700$–$11\,400$ vuotta. Tulos $1{,}40$ puoliintumisaikaa sopii tähän.

    2. Tehtävä 9-11

      Säteilymittari näyttää radioaktiivisen näytteen lähellä alussa $820$ pulssia minuutissa ja $10{,}0\,\text{min}$ myöhemmin $230$ pulssia minuutissa. Kun näyte viedään pois, mittari näyttää taustasäteilyä $30$ pulssia minuutissa.

      Mikä on näytteen isotoopin puoliintumisaika? Anna vastaus minuutteina.

      min
      Vastaus

      $5{,}05\,\text{min}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      pulssitaajuus alussa $820$ pulssia minuutissa ja $t = 10{,}0\,\text{min}$ myöhemmin $230$ pulssia minuutissa, taustasäteily $30$ pulssia minuutissa

      Kysytty

      puoliintumisaika $T_{1/2}$ minuutteina

      Periaate

      Mittari laskee sekä näytteen että ympäristön säteilyä. Vain näytteen osuus on verrannollinen sen aktiivisuuteen ja pienenee hajoamislain mukaan, joten tausta vähennetään ensin. Taustan oletetaan pysyvän samana koko mittauksen ajan.

      Kaava

      $\dfrac{R_1}{R_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      joten

      $\ln \dfrac{R_0}{R_1}$$= \dfrac{t}{T_{1/2}} \ln 2$
      $T_{1/2}$$= \dfrac{t \ln 2}{\ln (R_0 / R_1)}$

      missä $R_0$ ja $R_1$ ovat näytteen nettopulssitaajuudet

      Muunnokset

      Ei yksikkömuunnoksia: pulssitaajuuksien suhde on paljas luku, ja aika on minuutteina. Nettopulssitaajuudet: $R_0 = 820 - 30 = 790$ ja $R_1 = 230 - 30 = 200$ pulssia minuutissa.

      Sijoitus

      $T_{1/2}$$= \dfrac{10{,}0\,\text{min} \cdot 0{,}69315}{\ln (790 : 200)}$
      $= \dfrac{6{,}9315\,\text{min}}{\ln 3{,}95}$
      $= \dfrac{6{,}9315\,\text{min}}{1{,}3737}$
      $= 5{,}0458\,\text{min}$

      Vastaus

      $5{,}05\,\text{min}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten ajassa $10{,}0\,\text{min}$.

      Järkevyys

      Nettopulssitaajuus pieneni $790$:stä $200$:aan eli lähes neljäsosaan, joten $10\,\text{min}$ on vähän alle kaksi puoliintumisaikaa ja puoliintumisaika vähän yli $5\,\text{min}$. Ilman taustan vähentämistä suhde olisi $820 : 230 = 3{,}57$, ja puoliintumisaika olisi virheellisesti noin $5{,}5\,\text{min}$.

    3. Tehtävä 9-12

      Ydinvoimalaonnettomuuden laskeumanäytteessä jodi-131:n ja cesium-137:n aktiivisuudet ovat aluksi yhtä suuret. Jodi-131:n puoliintumisaika on $8{,}02\,\text{d}$ ja cesium-137:n $30{,}1\,\text{a}$.

      Kuinka monta prosenttia näytteen kokonaisaktiivisuudesta on jodi-131:n hajoamisista $30{,}0\,\text{d}$:n kuluttua? Käytä $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$ ja oleta, ettei tytärytimien hajoamisia lasketa.

      %
      Vastaus

      $6{,}97\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      aktiivisuudet aluksi yhtä suuret $A_\text{I,0} = A_\text{Cs,0} = A_0$, jodi-131:n puoliintumisaika $8{,}02\,\text{d}$, cesium-137:n $30{,}1\,\text{a}$, aika $t = 30{,}0\,\text{d}$, $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$

      Kysytty

      jodi-131:n osuus kokonaisaktiivisuudesta prosentteina

      Periaate

      Kumpikin isotooppi hajoaa omalla puoliintumisajallaan toisesta riippumatta, ja kummankin aktiivisuus noudattaa hajoamislakia. Kokonaisaktiivisuus on niiden summa. Koska alkuaktiivisuudet ovat yhtä suuret, $A_0$ supistuu osuudesta pois.

      Kaava

      $A_\text{I} = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{I}}$ ja $A_\text{Cs} = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{Cs}}$, joten osuus on

      $p$$= \dfrac{A_\text{I}}{A_\text{I} + A_\text{Cs}}$
      $= \dfrac{\left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{I}}}{\left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{I}} + \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{Cs}}}$

      Muunnokset

      $T_\text{Cs}$$= 30{,}1\,\text{a}$
      $= 30{,}1 \cdot 365{,}25\,\text{d}$
      $= 10\,994\,\text{d}$

      jotta kaikki ajat ovat vuorokausina.

      Sijoitus

      $\left(\tfrac{1}{2}\right)^{30{,}0\,\text{d} / 8{,}02\,\text{d}}$
      $= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{3{,}7406}$
      $= 0{,}074809$
      $\left(\tfrac{1}{2}\right)^{30{,}0\,\text{d} / 10\,994\,\text{d}}$
      $= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{0{,}0027288}$
      $= 0{,}99811$

      joten

      $p$$= \dfrac{0{,}074809}{0{,}074809 + 0{,}99811}$
      $= \dfrac{0{,}074809}{1{,}07292}$
      $= 0{,}069725$
      $= 6{,}9725\,\%$

      Vastaus

      $6{,}97\,\%$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajoissa ja ajassa $30{,}0\,\text{d}$.

      Järkevyys

      Kuukaudessa kuluu lähes neljä jodin puoliintumisaikaa, joten jodin aktiivisuus on pudonnut alle kymmenesosaan, kun taas cesiumin aktiivisuus on lähes ennallaan. Jodin osuuden on siis oltava alle $10\,\%$ mutta yli nollan, kuten tulos on. Siksi onnettomuuden jälkeen jodi on suuri ongelma ensimmäiset viikot, cesium vuosikymmeniä.

    Valokuvat