Hajoamislaki ja puoliintumisaika
Miksi sairaalan teknetiumvalmisteen aktiivisuus puolittuu aina noin kuudessa tunnissa, vaikka kukaan ei voi ennustaa, milloin yksittäinen ydin hajoaa?
Pohjatiedot
- Radioaktiivinen ydin hajoaa alfa-, beeta- tai gammahajoamisessa ja lähettää samalla ionisoivaa säteilyäluku Atomiydin ja radioaktiivinen hajoaminen
Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 4.
Pohdinta
Sairaalan isotooppiosastolla potilaalle annetaan merkkiainetta, jossa on radioaktiivista teknetium-$99\text{m}$:ää. Aamulla valmisteen aktiivisuus on $740\,\text{MBq}$, kuuden tunnin kuluttua noin $370\,\text{MBq}$ ja seuraavien kuuden tunnin kuluttua noin $185\,\text{MBq}$. Sama aikataulu toistuu joka päivä, jokaisessa sairaalassa. Silti yksittäisen teknetiumytimen hajoamishetki on täysin sattumanvarainen: kukaan ei voi sanoa, hajoaako se seuraavalla sekunnilla vai vasta huomenna.
Miten sattumanvaraisesti hajoavien ytimien joukko voi noudattaa näin täsmällistä aikataulua?
Valinnainen Kertaa: beetahajoaminen
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä
Ennuste 1: kaksi puoliintumisaikaa
Ennuste 2: pieni ja suuri näyte
Tutki
Näytteessä on alussa $N_0$ radioaktiivista ydintä. Käynnistä aika tai siirrä aikaliukua ja seuraa, mitkä ytimet hajoavat ja miten hajoamattomien määrä $N$ pienenee.
Simulaatio
Käyttöohje
Käynnistä juoksuttaa aikaa, ja Pysäytä pysäyttää sen; aikaa voi myös siirtää liukusäätimellä Aika $0$–$120\,\text{s}$. Valitse Ytimiä alussa $N_0$ ($20$, $100$, $400$ tai $1600$) ja puoliintumisaika $T_{1/2}$ välillä $10$–$40\,\text{s}$. Arvonta valitsee yhden viidestä satunnaisesta sarjasta: sama sarja antaa aina saman tuloksen, eri sarja eri ytimet ja eri hajoamishetket. Vasemmalla (kapealla näytöllä ylhäällä) jokainen ydin on oranssi kiekko, kunnes se hajoaa ja muuttuu harmaaksi renkaaksi; juuri hajonneesta lähtee säde. Kuvaajassa oranssi porrasviiva on sarjan hajoamattomien ytimien määrä $N$, ja vaalea katkoviiva on hajoamislaki. Harmaat katkoviivat merkitsevät hetken $T_{1/2}$ ja määrän $\tfrac{1}{2}N_0$. Nopeus muuttaa vain ajan kulun tahtia.
Mallin oletukset
Mallissa on yhden kuvitteellisen isotoopin ytimiä, joiden puoliintumisaika on lyhyt, jotta hajoamisen näkee hetkessä; esimerkiksi barium-$137\text{m}$:n puoliintumisaika on $2{,}55\,\text{min}$. Jokaisella ytimellä on joka hetki sama hajoamistodennäköisyys aikayksikössä, $\lambda = \tfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$, riippumatta sen iästä ja muista ytimistä. Ytimen hajoamishetki on arvottu tämän todennäköisyyden mukaan, ja sarjan arvonta on toistettavissa. Tytärydin oletetaan pysyväksi. Malli laskee ytimet tarkasti, joten siinä ei ole säteilymittaria, taustasäteilyä eikä mittausepävarmuutta. Lukemat ovat mallin arvoja eivätkä mittauksia.
Laskennan selitys
Jokaiselle ytimelle arvotaan tasajakautunut satunnaisluku $u$ väliltä $0$–$1$, ja sen hajoamishetki on $\tau = -\tfrac{T_{1/2}}{\ln 2} \ln u$. Tällä arvonnalla jokainen ydin hajoaa missä tahansa lyhyessä aikavälissä $\Delta t$ todennäköisyydellä $\lambda \Delta t$. Hajoamattomien määrä $N$ on niiden ytimien määrä, joilla $\tau > t$. Osuus on $N : N_0$, ja $t : T_{1/2}$ kertoo kuluneiden puoliintumisaikojen määrän. Katkoviiva on $N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$.
Koe 1: puoliintumisaika toisensa perään
Testaa ennuste 1. Näytteessä on $1600$ ydintä, puoliintumisaika on $20\,\text{s}$ ja arvonta on sarja 1. Muuta vain aikaa: kirjaa hajoamattomien määrä $N$ ja osuus $N : N_0$ ainakin hetkillä $t = 0$, $20$ ja $40\,\text{s}$, halutessasi myös $60\,\text{s}$:n kohdalla.
Alkutila: ytimiä alussa $N_0$ = $1600$, puoliintumisaika = $20\,\text{s}$, aika $t$ = $0\,\text{s}$, arvonta: sarja 1. Vakiona: ytimiä alussa $N_0$, puoliintumisaika, arvonta. Muutetaan: aika $t$.
| aika $t$ | $N$ | $N/N_0$ |
|---|
Koe 2: pieni näyte, eri arvonnat
Testaa ennuste 2. Näytteessä on $20$ ydintä, puoliintumisaika on $20\,\text{s}$ ja aika on $t = 20\,\text{s}$ eli yksi puoliintumisaika. Vaihda vain arvontaa: kirjaa $N$ ja $N : N_0$ ainakin sarjoista 1, 2 ja 3, halutessasi kaikista viidestä.
Alkutila: ytimiä alussa $N_0$ = $20$, puoliintumisaika = $20\,\text{s}$, aika $t$ = $20\,\text{s}$, arvonta: sarja 1. Vakiona: ytimiä alussa $N_0$, puoliintumisaika, aika $t$. Muutetaan: arvonta.
| arvonta | $N$ | $N/N_0$ |
|---|
Koe 3: suuri näyte, eri arvonnat
Toista koe 2 suurella näytteellä. Näytteessä on $1600$ ydintä, ja aika on taas yksi puoliintumisaika. Vaihda vain arvontaa ja kirjaa $N$ ja $N : N_0$ ainakin kahdesta sarjasta. Vertaa osuuksien vaihtelua kokeeseen 2.
Alkutila: ytimiä alussa $N_0$ = $1600$, puoliintumisaika = $20\,\text{s}$, aika $t$ = $20\,\text{s}$, arvonta: sarja 1. Vakiona: ytimiä alussa $N_0$, puoliintumisaika, aika $t$. Muutetaan: arvonta.
| arvonta | $N$ | $N/N_0$ |
|---|
Johtopäätös: sattuma ja laki
Kirjoita taulukoidesi perusteella: Mitä hajoamattomien ytimien määrälle tapahtui jokaisen puoliintumisajan aikana? Miksi $20$ ytimen tulokset vaihtelivat sarjasta toiseen enemmän kuin $1600$ ytimen? Miten satunnainen hajoaminen voi silti noudattaa täsmällistä lakia?
Mallivastaus
Kokeessa 1 hajoamattomia oli mallin arvoina $1600$, $792$, $399$ ja $208$ hetkillä $0$, $20$, $40$ ja $60\,\text{s}$: jokaisen puoliintumisajan aikana määrä puolittui, joten kahden puoliintumisajan jälkeen jäljellä oli noin neljäsosa eikä nolla. Kokeessa 2 yhden puoliintumisajan jälkeen $20$ ytimestä oli hajoamatta $7$–$13$ eli osuus vaihteli välillä $0{,}35$–$0{,}65$, kun taas kokeessa 3 $1600$ ytimen osuus pysyi välillä $0{,}489$–$0{,}509$. Jokaisella ytimellä on sama hajoamistodennäköisyys aikayksikössä, joten tietyssä ajassa hajoaa keskimäärin sama osuus jäljellä olevista. Yksittäinen ydin on arvaamaton, mutta suuressa joukossa satunnaiset poikkeamat ovat suhteessa pieniä. Todellisessa näytteessä ytimiä on esimerkiksi $10^{15}$, joten hajoamislaki toteutuu käytännössä tarkasti.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus

Yksittäisen ytimen hajoaminen on satunnaista
Radioaktiivinen ydin hajoaa ja muuttuu toiseksi ytimeksi (luku Atomiydin ja radioaktiivinen hajoaminen), mutta hajoamishetkeä ei voi ennustaa. Kahdesta samanlaisesta ytimestä toinen voi hajota heti ja toinen vasta vuosien päästä. Ennustaa voi vain sen, kuinka todennäköisesti ydin hajoaa tietyn ajan kuluessa. Tämä todennäköisyys on sama kaikille saman isotoopin ytimille, eikä se käytännössä riipu ympäristön lämpötilasta, paineesta tai kemiallisista sidoksista. Se ei riipu myöskään ytimen iästä: ydin ei vanhene. Pitkään hajoamatta säilynyt ydin hajoaa seuraavan sekunnin aikana yhtä todennäköisesti kuin juuri syntynyt.
Suuri joukko ytimiä käyttäytyy säännöllisesti
Koska jokaisella ytimellä on sama hajoamistodennäköisyys, tietyssä ajassa hajoaa aina suunnilleen sama osuus jäljellä olevista ytimistä. Kuvassa samoista sadasta ytimestä on yhden puoliintumisajan jälkeen jäljellä noin puolet ja kahden jälkeen noin neljäsosa, mutta hajonneet ytimet ovat sattumanvaraisissa kohdissa. Pienessä joukossa sattuma näkyy: osuus voi poiketa puolesta selvästi. Tavallisessa näytteessä on kuitenkin esimerkiksi $10^{15}$ ydintä, ja silloin suhteelliset poikkeamat ovat niin pieniä, ettei niitä huomaa.
Puoliintumisaika
Puoliintumisaika $T_{1/2}$ on aika, jonka kuluessa puolet näytteen hajoamattomista ytimistä hajoaa. Seuraavan puoliintumisajan aikana hajoaa puolet jäljellä olevista, joten kahden puoliintumisajan kuluttua jäljellä on neljäsosa eikä mitään. Puoliintumisaika on isotoopin ominaisuus, joka ei riipu näytteen koosta eikä siitä, milloin ajanotto aloitetaan. Taulukossa on puoliintumisaikoja; yksikkö $\text{d}$ on vuorokausi ja $\text{a}$ vuosi.
| Isotooppi | $T_{1/2}$ | Missä |
|---|---|---|
| barium-$137\text{m}$ | $2{,}55\,\text{min}$ | koulun hajoamiskoe |
| fluori-18 | $110\,\text{min}$ | PET-kuvaus |
| teknetium-$99\text{m}$ | $6{,}01\,\text{h}$ | isotooppikuvaus |
| radon-222 | $3{,}82\,\text{d}$ | sisäilman radon |
| jodi-131 | $8{,}02\,\text{d}$ | kilpirauhashoito |
| cesium-137 | $30{,}1\,\text{a}$ | Tšernobylin laskeuma |
| hiili-14 | $5700\,\text{a}$ | radiohiiliajoitus |
| uraani-238 | $4{,}47 \cdot 10^{9}\,\text{a}$ | kallioperä |
Lähde: kirjallisuusarvot NNDC NuDat 3 -tietokannasta (Brookhaven National Laboratory), pyöristetty kolmeen merkitsevään numeroon.

Aktiivisuus
Näytteen aktiivisuus $A$ on siinä tapahtuvien hajoamisten määrä aikayksikössä. Sen yksikkö on becquerel: $1\,\text{Bq}$ on yksi hajoaminen sekunnissa eli $1\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Koska jokainen ydin hajoaa yhtä todennäköisesti, aktiivisuus on suoraan verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään: kun ytimistä on jäljellä puolet, myös aktiivisuus on puolittunut. Säteilymittari ei mittaa aktiivisuutta suoraan, vaan se laskee pulsseja niistä säteilykvanteista, jotka osuvat sen anturiin. Pulssimäärä on verrannollinen aktiivisuuteen, mutta siihen lisätään aina myös ympäristön taustasäteily.
Hajoamislaki
Puoliintumisaika lain muodossa
Jos näytteessä on alussa $N_0$ hajoamatonta ydintä, jokainen puoliintumisaika kertoo määrän luvulla $\tfrac{1}{2}$. Ajan $t$ kuluttua hajoamattomia ytimiä on
$$N = N_0 \left(\frac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$$
missä $N$ on hajoamattomien ytimien määrä hetkellä $t$, $N_0$ niiden määrä hetkellä $t = 0$ ja $T_{1/2}$ puoliintumisaika. Eksponentti $\tfrac{t}{T_{1/2}}$ kertoo, kuinka monta puoliintumisaikaa on kulunut, eikä sen tarvitse olla kokonaisluku. Ajalla $t$ ja puoliintumisajalla on oltava sama yksikkö. Laki kuvaa suuren ydinjoukon käyttäytymistä: pienessä joukossa todellinen $N$ poikkeaa siitä satunnaisesti.
Hajoamisvakio ja aktiivisuus
Ytimen hajoamistodennäköisyyttä aikayksikköä kohti kuvaa hajoamisvakio $\lambda$, jonka yksikkö on $\tfrac{1}{\text{s}}$. Kun ytimiä on $N$, sekunnissa hajoaa keskimäärin $\lambda N$ ydintä, joten aktiivisuus on
$$A = \lambda N$$
missä $A$ on aktiivisuus ($\text{Bq}$), $\lambda$ hajoamisvakio ($\tfrac{1}{\text{s}}$) ja $N$ hajoamattomien ytimien määrä. Hajoamislaki voidaan kirjoittaa myös luonnollisen eksponenttifunktion avulla:
$$N = N_0 e^{-\lambda t}$$
Puoliintumisajan kohdalla $N = \tfrac{1}{2}N_0$, joten $e^{-\lambda T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$ eli $\lambda T_{1/2} = \ln 2$. Hajoamisvakio ja puoliintumisaika liittyvät siis toisiinsa yhtälöllä
$$\lambda = \frac{\ln 2}{T_{1/2}}$$
missä $\ln 2 \approx 0{,}693$. Esimerkiksi teknetium-$99\text{m}$:lle $\lambda = \tfrac{0{,}693}{6{,}01 \cdot 3600\,\text{s}} \approx 3{,}20 \cdot 10^{-5}\,\tfrac{1}{\text{s}}$: miljoonasta ytimestä hajoaa sekunnissa keskimäärin noin $32$. Koska $A = \lambda N$ ja $\lambda$ on vakio, aktiivisuus pienenee samaa lakia kuin ytimien määrä:
$$A = A_0 \left(\frac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$$
missä $A_0$ on aktiivisuus hetkellä $t = 0$. Samoin pienenee hajoamattoman aineen massa, koska se on verrannollinen ytimien määrään.
Eksponenttifunktion sovitus mittausaineistoon
Puoliintumisaika määritetään mittaamalla näytteen pulssimäärää tasaisin väliajoin. Todellisissa mittaussarjoissa mittauspisteet eivät yleensä sijaitse täsmälleen mallin käyrällä hajoamisen satunnaisuuden ja mittausepävarmuuden vuoksi. Siksi pisteisiin sovitetaan malli
$$y = A\,e^{-Ct} + B$$
missä $y$ on pulssimäärä mittausjaksossa, $C$ hajoamisvakio $\lambda$ ja $B$ taustasäteilyn pulssimäärä samassa jaksossa. Ohjelman kerroin $A$ on pulssimäärä hetkellä $t = 0$ ilman taustaa, ei aktiivisuus. Puoliintumisaika saadaan sovituksen kertoimesta: $T_{1/2} = \tfrac{\ln 2}{C}$.
Graphical Analysis Prossa sovitus tehdään näin:
- Valitse aloitusikkunasta Manuaalinen syöttö ja kirjoita taulukkoon aika (s) ja pulssimäärä.
- Avaa kuvaajatyökalujen valikko kuvaajan vasemman alakulman kuvakkeesta ja valitse Käyrän sovitus.
- Valitse pudotusvalikosta eksponenttisovitus, jonka yhtälö on muotoa $A \cdot \exp(-C \cdot x) + B$ (englanninkielisessä versiossa Natural Exponent), ja hyväksy painikkeella Ota käyttöön.
- Lue tulosruudusta kertoimet $A$, $B$ ja $C$. Ohjelma kirjoittaa ne desimaalipisteellä; kirjoita raporttiin desimaalipilkku.
Kuvan aineisto on simuloitu barium-$137\text{m}$:n hajoamiskokeesta. Sovitus antaa $C = 0{,}004564\,\tfrac{1}{\text{s}}$, joten $T_{1/2} = 0{,}6931 : 0{,}004564\,\tfrac{1}{\text{s}} \approx 152\,\text{s}$. Kirjallisuusarvo on $2{,}552\,\text{min} = 153\,\text{s}$, joten ero on alle prosentin. Sovituksen kerroin $B \approx 4{,}8$ pulssia $10\,\text{s}$:n jaksossa on taustasäteilyn taso, jota kohti pisteet lähestyvät.
Yleinen virhekäsitys
Moni ajattelee, että jos puolet ytimistä hajoaa yhdessä puoliintumisajassa, loput hajoavat seuraavassa, ja kahden puoliintumisajan jälkeen näyte on tyhjä. Hajoaminen ei kuitenkaan etene tasaisella nopeudella. Jokaisessa puoliintumisajassa hajoaa puolet jäljellä olevista ytimistä, joten jäljellä on neljäsosa, sitten kahdeksasosa ja niin edelleen. Aktiivisuus pienenee samassa tahdissa, koska hajoamisia on sitä vähemmän, mitä vähemmän ytimiä on jäljellä.
Toinen virhe on ajatella, että pitkään säilynyt ydin on "vuorossa" ja hajoaa siksi todennäköisemmin. Ytimellä ei ole muistia: sen hajoamistodennäköisyys seuraavan sekunnin aikana on aina sama, ja siksi jäljellä olevista ytimistä hajoaa jokaisessa puoliintumisajassa sama osuus.
Tiivistelmä
- Yksittäisen ytimen hajoamishetkeä ei voi ennustaa. Jokaisella saman isotoopin ytimellä on sama hajoamistodennäköisyys aikayksikössä, eikä se riipu ytimen iästä.
- Puoliintumisaika $T_{1/2}$ on aika, jonka kuluessa puolet hajoamattomista ytimistä hajoaa: $N = N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}} = N_0 e^{-\lambda t}$.
- Hajoamisvakio on $\lambda = \tfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$, ja aktiivisuus on $A = \lambda N$, yksikkönä $1\,\text{Bq} = 1\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Aktiivisuus pienenee samaa hajoamislakia kuin ytimien määrä.
- Puoliintumisaika määritetään sovittamalla mittauspisteisiin funktio $y = A\,e^{-Ct} + B$: $C$ on hajoamisvakio ja $B$ taustasäteily, ja $T_{1/2} = \tfrac{\ln 2}{C}$.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi
Vertaa ennusteitasi kokeiden mallin arvoihin. Palaa sitten alun kysymykseen: miksi teknetiumvalmisteen aktiivisuus puolittuu joka kerta kuudessa tunnissa, vaikka yksittäisen ytimen hajoamishetkeä ei voi tietää? Mitä tapahtuisi, jos valmisteessa olisi vain kymmenen ydintä?
Muuttaisitko ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Kilpirauhassyövän hoitoon valmistetun jodi-131-kapselin aktiivisuus on valmistushetkellä $550\,\text{MBq}$. Jodi-131:n puoliintumisaika on $8{,}02\,\text{d}$. Kuinka suuri kapselin aktiivisuus on $20{,}0\,\text{d}$ myöhemmin?
Vaihe 1/7
Tunnetut ja kysytty. Alkuaktiivisuus $A_0 = 550\,\text{MBq}$, puoliintumisaika $T_{1/2} = 8{,}02\,\text{d}$ ja aika $t = 20{,}0\,\text{d}$. Kysytään aktiivisuutta $A$ hetkellä $t$.
Vaihe 2/7
Periaate. Aktiivisuus on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään, $A = \lambda N$, joten se noudattaa samaa hajoamislakia: jokainen puoliintumisaika puolittaa sen. Kapselissa on valtavasti ytimiä, joten satunnaiset poikkeamat laista ovat merkityksettömiä.
Vaihe 3/7
Kaava ratkaistuna. Kysytty aktiivisuus saadaan suoraan hajoamislaista:
$$A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$$
Vaihe 4/7
Yksikkömuunnokset. Ei tarvita: aika ja puoliintumisaika ovat molemmat vuorokausina, joten niiden suhde on paljas luku, ja aktiivisuus saadaan samassa yksikössä kuin $A_0$ eli megabecquereleinä.
Vaihe 5/7
Sijoitus. $$\begin{aligned} A &= A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}} \\ &= 550\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{20{,}0\,\text{d} / 8{,}02\,\text{d}} \\ &= 550\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}4938} \\ &= 550\,\text{MBq} \cdot 0{,}17754 \\ &= 97{,}65\,\text{MBq} \end{aligned}$$
Vaihe 6/7
Tulos. Kapselin aktiivisuus on $20{,}0\,\text{d}$:n kuluttua noin $97{,}6\,\text{MBq}$, kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $8{,}02\,\text{d}$ ja ajassa $20{,}0\,\text{d}$.
Vaihe 7/7
Järkevyys. Aikaa kului vajaat kaksi ja puoli puoliintumisaikaa. Kahden puoliintumisajan jälkeen aktiivisuus olisi $550\,\text{MBq} : 4 \approx 138\,\text{MBq}$ ja kolmen jälkeen $550\,\text{MBq} : 8 \approx 69\,\text{MBq}$. Tulos $97{,}6\,\text{MBq}$ on näiden välissä, kuten pitää.
Valinnainen Etsi virhe
Sovita eksponenttifunktio mittausaineistoon
Simuloitu esimerkkiaineisto · pulssimäärät on arvottu satunnaislukujen avulla mallista, jossa protaktinium-$234\text{m}$:n puoliintumisaika on kirjallisuusarvo $1{,}159\,\text{min} = 69{,}5\,\text{s}$ (NNDC NuDat 3) ja taustasäteily $0{,}5$ pulssia sekunnissa. Aineisto ei ole mittaus.
Koulun hajoamiskokeessa protaktinium-$234\text{m}$ erotetaan uraaniyhdisteestä nesteeseen, ja säteilymittari laskee pulsseja $10\,\text{s}$:n jaksoissa $20\,\text{s}$:n välein. Taulukon $t$ on jakson alkuhetki.
| $t$ (s) | pulssia | $t$ (s) | pulssia | $t$ (s) | pulssia |
|---|---|---|---|---|---|
| $0$ | $380$ | $140$ | $104$ | $280$ | $33$ |
| $20$ | $317$ | $160$ | $76$ | $300$ | $21$ |
| $40$ | $257$ | $180$ | $60$ | $320$ | $24$ |
| $60$ | $211$ | $200$ | $58$ | $340$ | $20$ |
| $80$ | $165$ | $220$ | $43$ | $360$ | $7$ |
| $100$ | $150$ | $240$ | $41$ | $380$ | $14$ |
| $120$ | $113$ | $260$ | $35$ | $400$ | $12$ |
Voit kopioida aineiston alla olevasta laatikosta ja liittää sen Graphical Analysis Pron taulukkoon (Manuaalinen syöttö).
t (s) pulssia
0 380
20 317
40 257
60 211
80 165
100 150
120 113
140 104
160 76
180 60
200 58
220 43
240 41
260 35
280 33
300 21
320 24
340 20
360 7
380 14
400 12
Sovita aineistoon Graphical Analysis Prossa funktio $y = A\,e^{-Ct} + B$. Mikä on protaktinium-$234\text{m}$:n puoliintumisaika sovituksen perusteella? Vastaa sekunteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Kirjoita tai liitä aika ja pulssimäärä taulukkoon. Avaa kuvaajan vasemman alakulman kuvakkeesta kuvaajatyökalut ja valitse Käyrän sovitus.
Vihje 2: mikä yhteys
Valitse eksponenttisovitus, jonka yhtälö on $A \cdot \exp(-C \cdot x) + B$. Sen kerroin $C$ on hajoamisvakio $\lambda$, ja $T_{1/2} = \tfrac{\ln 2}{C}$.
Vihje 3: välivaihe
Sovitus antaa $C \approx 0{,}0101\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Jaa luku $\ln 2 \approx 0{,}693$ tällä.
Näytä ratkaisu
Annettu
protaktinium-$234\text{m}$-näytteen pulssimäärät $10\,\text{s}$:n jaksoissa $20\,\text{s}$:n välein hetkestä $t = 0$ hetkeen $t = 400\,\text{s}$ (taulukosta $21$ pistettä), malli $y = A\,e^{-Ct} + B$
Kysytty
puoliintumisaika $T_{1/2}$ sekunteina
Periaate
Pulssimäärä on verrannollinen näytteen aktiivisuuteen, joka pienenee hajoamislain mukaan eksponentiaalisesti, ja siihen lisätään taustasäteilyn vakiomäärä. Siksi malliin kuuluu vakiotermi $B$. Pienimmän neliösumman sovitus valitsee kertoimet $A$, $B$ ja $C$, joilla pisteiden pystysuorien poikkeamien neliöiden summa on pienin; kerroin $C$ on hajoamisvakio $\lambda$.
Kuvaajan lukeminen
Pisteet laskevat aluksi jyrkästi ja tasaantuvat lopussa noin $5$–$15$ pulssiin, joka on lähellä taustaa. Sovituksen tulosruudusta luetaan $A = 376{,}6$, $C = 0{,}01013\,\tfrac{1}{\text{s}}$ ja $B = 5{,}54$ pulssia $10\,\text{s}$:ssa; pisteet ovat käyrän molemmin puolin, joten malli sopii aineistoon.
Kaava
$e^{-C T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$, josta $C T_{1/2} = \ln 2$ ja $T_{1/2} = \dfrac{\ln 2}{C}$
Muunnokset
Ei tarvita: aika on sekunteina, joten $C$ saadaan yksikössä $\tfrac{1}{\text{s}}$ ja puoliintumisaika sekunteina.
Sijoitus
Vastaus
$68{,}4\,\text{s}$
Kolme merkitsevää numeroa; se riittää, koska hajoamisen satunnaisuuden vuoksi sovituksen tulos voi poiketa todellisesta arvosta prosentin tai kaksi.
Järkevyys
Taustan jälkeen pulssimäärä on alussa noin $380 - 5 = 375$, ja sen puolikas $188$ osuu taulukossa hetkien $60\,\text{s}$ ($211$) ja $80\,\text{s}$ ($165$) väliin, eli noin $70\,\text{s}$:n kohdalle. Kirjallisuusarvo on $1{,}159\,\text{min} = 69{,}5\,\text{s}$, ja ero on noin $1{,}6\,\%$.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.
- Näytteen puoliintumisaika on $2{,}0\,\text{h}$. Kuinka suuri osa sen ytimistä on hajoamatta $6{,}0\,\text{h}$:n kuluttua?
Vastaus
Aikaa kuluu kolme puoliintumisaikaa, ja jokainen puolittaa jäljellä olevien määrän: $\left(\tfrac{1}{2}\right)^{3} = \tfrac{1}{8}$ eli $12{,}5\,\%$ ytimistä.
- Miksi pulssiaineistoon sovitettavassa funktiossa $y = A\,e^{-Ct} + B$ on vakiotermi $B$?
Vastaus
Säteilymittari laskee aina myös taustasäteilyä, joka ei pienene näytteen hajotessa. Vakiotermi $B$ kuvaa tätä taustaa. Ilman sitä sovitus yrittäisi selittää taustan pulssit hitaana hajoamisena, ja puoliintumisajasta tulisi liian pitkä.
1. Käsite
2. Lue puoliintumisaika kuvaajasta
Kuvaajassa on tuntemattoman radioaktiivisen näytteen aktiivisuus ajan funktiona. Lue kuvaajasta näytteen puoliintumisaika. Vastaa tunteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Mikä on aktiivisuus hetkellä $t = 0$? Entä puolet siitä?
Vihje 2: mikä yhteys
Etsi kohta, jossa käyrä on puolessa alkuarvostaan, ja lue sen aika vaaka-akselilta.
Vihje 3: välivaihe
Alkuarvo on $720\,\text{kBq}$, joten etsi kohta, jossa $A = 360\,\text{kBq}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
kuvaajan aktiivisuus $A$ ajan $t$ funktiona, ruudukon väli $1\,\text{h}$ ja $50\,\text{kBq}$
Kysytty
puoliintumisaika $T_{1/2}$ tunteina
Periaate
Aktiivisuus on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään, joten se puolittuu jokaisen puoliintumisajan aikana. Puoliintumisaika on siis aika, jossa aktiivisuus pienenee puoleen mistä tahansa lähtöhetkestä.
Kuvaajan lukeminen
Hetkellä $t = 0$ kuvaaja alkaa arvosta $A_0 = 720\,\text{kBq}$. Puolet siitä on $360\,\text{kBq}$. Vaakaviiva $360\,\text{kBq}$:n kohdalta osuu käyrään hetkellä $t = 5{,}0\,\text{h}$. Tarkistus: $180\,\text{kBq}$:n kohdalla käyrä on hetkellä $10\,\text{h}$.
Kaava
$A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$; kun $A = \tfrac{1}{2}A_0$, eksponentti on $\tfrac{t}{T_{1/2}} = 1$, joten $T_{1/2} = t$
Muunnokset
Ei tarvita: aika luetaan suoraan tunteina.
Sijoitus
joka saavutetaan hetkellä $t = 5{,}0\,\text{h}$, joten $T_{1/2} = 5{,}0\,\text{h}$
Vastaus
$5{,}0\,\text{h}$
Kaksi merkitsevää numeroa, koska kuvaajasta voi lukea ajan noin $0{,}2\,\text{h}$:n tarkkuudella.
Järkevyys
Kahden puoliintumisajan eli $10\,\text{h}$:n kohdalla aktiivisuuden pitäisi olla neljäsosa, $180\,\text{kBq}$, ja $20\,\text{h}$:n kohdalla kuudestoistaosa, $45\,\text{kBq}$. Kuvaaja täsmää molempiin.
Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
Valinnainen 3. Selitä ja siirrä
Kahdessa näytteessä on yhtä monta radioaktiivista ydintä. Näytteessä P on teknetium-$99\text{m}$:ää ($T_{1/2} = 6{,}01\,\text{h}$) ja näytteessä Q cesium-137:ää ($T_{1/2} = 30{,}1\,\text{a}$).
Kumman näytteen aktiivisuus on nyt suurempi? Kumpi on aktiivisempi vuoden kuluttua? Perustele yhtälön $A = \lambda N$ avulla.
Mallivastaus
Nyt aktiivisempi on teknetiumnäyte P. Ytimiä on yhtä monta, ja aktiivisuus on $A = \lambda N$, missä $\lambda = \tfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$. Teknetiumin puoliintumisaika on noin $44\,000$ kertaa lyhyempi kuin cesiumin, joten sen hajoamisvakio ja aktiivisuus ovat yhtä monta kertaa suuremmat. Vuoden aikana teknetiumille kuluu kuitenkin noin $1460$ puoliintumisaikaa, joten sen ytimet ovat käytännössä kaikki hajonneet ja aktiivisuus on pudonnut nollaan. Cesiumista on vuoden jälkeen jäljellä yli $97\,\%$, joten vuoden kuluttua aktiivisempi on näyte Q. Lyhyt puoliintumisaika tarkoittaa voimakasta mutta lyhytaikaista säteilyä.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Kertaa luvun käsitteet
Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti siirtyy kertauspakkaasi.
- Aktiivisuus
- Kertoo radioaktiivisten hajoamisten määrän sekunnissa.
- Becquerel
- Aktiivisuuden yksikkö, jossa yksi becquerel tarkoittaa yhtä hajoamista sekunnissa.
- Hajoamisvakio
- Kuvaa yksittäisen radioaktiivisen ytimen hajoamisen todennäköisyyttä aikayksikössä.
- Puoliintumisaika
- Aika, jossa radioaktiivisten ydinten lukumäärä ja näytteen aktiivisuus pienenevät puoleen.
- Hajoamislaki
- Hajoamattomien ydinten lukumäärä pienenee eksponentiaalisesti.$$N = N_0 e^{-\lambda t}$$
- Taustasäteily
- Ympäristössä jatkuvasti esiintyvää ionisoivaa säteilyä luonnollisista ja keinotekoisista lähteistä.
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 9-1Ydintehtävä
Isotooppikuvausta varten valmistetun teknetium-$99\text{m}$-valmisteen aktiivisuus on $740\,\text{MBq}$. Teknetium-$99\text{m}$:n puoliintumisaika on $6{,}01\,\text{h}$. Kuinka suuri valmisteen aktiivisuus on $18{,}0\,\text{h}$ myöhemmin? Anna vastaus megabecquereleinä.
Vastaus
$92{,}8\,\text{MBq}$
Näytä ratkaisu
Annettu
alkuaktiivisuus $A_0 = 740\,\text{MBq}$, puoliintumisaika $T_{1/2} = 6{,}01\,\text{h}$, aika $t = 18{,}0\,\text{h}$
Kysytty
valmisteen aktiivisuus $A$ hetkellä $t$ megabecquereleinä
Periaate
Aktiivisuus on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään, $A = \lambda N$, joten se pienenee hajoamislain mukaan: jokainen puoliintumisaika puolittaa sen. Valmisteessa on valtavasti ytimiä, joten laki pätee tarkasti.
Kaava
$A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$
Muunnokset
Ei tarvita: aika ja puoliintumisaika ovat molemmat tunteina, joten niiden suhde on paljas luku, ja aktiivisuus saadaan samassa yksikössä kuin $A_0$.
Sijoitus
$A$$= 740\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{18{,}0\,\text{h} / 6{,}01\,\text{h}}$$= 740\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}9950}$$= 740\,\text{MBq} \cdot 0{,}12543$$= 92{,}82\,\text{MBq}$Vastaus
$92{,}8\,\text{MBq}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $6{,}01\,\text{h}$ ja ajassa $18{,}0\,\text{h}$.
Järkevyys
Aikaa kului lähes tasan kolme puoliintumisaikaa, joten aktiivisuuden pitäisi olla noin kahdeksasosa alkuarvosta: $740\,\text{MBq} : 8 = 92{,}5\,\text{MBq}$. Tulos on hieman suurempi, koska kolmea puoliintumisaikaa puuttuu vielä vähän.
- Tehtävä 9-2Ydintehtävä
Radonia sisältävä ilmanäyte suljetaan tiiviiseen astiaan. Radon-222:n puoliintumisaika on $3{,}82\,\text{d}$. Kuinka monta prosenttia radonytimistä on hajoamatta $10{,}0\,\text{d}$:n kuluttua? Oletetaan, ettei astiaan synny uutta radonia.
Vastaus
$16{,}3\,\%$
Näytä ratkaisu
Annettu
puoliintumisaika $T_{1/2} = 3{,}82\,\text{d}$, aika $t = 10{,}0\,\text{d}$, astiaan ei synny uutta radonia
Kysytty
hajoamattomien radonytimien osuus $\tfrac{N}{N_0}$ prosentteina
Periaate
Radonytimet hajoavat toisistaan riippumatta, ja ilmanäytteessä niitä on hyvin paljon, joten niiden määrä noudattaa hajoamislakia. Koska uutta radonia ei synny, määrä vain pienenee.
Kaava
$N = N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$, josta
$\dfrac{N}{N_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$Muunnokset
Ei tarvita: aika ja puoliintumisaika ovat molemmat vuorokausina. Lopuksi osuus muutetaan prosenteiksi: $1 = 100\,\%$.
Sijoitus
$\dfrac{N}{N_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{10{,}0\,\text{d} / 3{,}82\,\text{d}}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}6178}$$= 0{,}16292$$= 16{,}292\,\%$Vastaus
$16{,}3\,\%$
Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $3{,}82\,\text{d}$ ja ajassa $10{,}0\,\text{d}$.
Järkevyys
Aikaa kului vähän yli kaksi ja puoli puoliintumisaikaa. Kahden jälkeen jäljellä olisi $25\,\%$ ja kolmen jälkeen $12{,}5\,\%$; tulos on näiden välissä.
- Tehtävä 9-3
Cesium-137:n puoliintumisaika on $30{,}1\,\text{a}$. Mikä on sen hajoamisvakio? Anna vastaus yksikössä $\tfrac{1}{\text{a}}$.
Vastaus
$0{,}0230\,\tfrac{1}{\text{a}}$
Näytä ratkaisu
Annettu
cesium-137:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 30{,}1\,\text{a}$
Kysytty
hajoamisvakio $\lambda$ yksikössä $\tfrac{1}{\text{a}}$
Periaate
Puoliintumisajan kohdalla hajoamattomia ytimiä on puolet, joten hajoamislain muodossa $N = N_0 e^{-\lambda t}$ on $e^{-\lambda T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$. Tästä saadaan hajoamisvakion ja puoliintumisajan yhteys.
Kaava
$\lambda T_{1/2} = \ln 2$, josta $\lambda = \dfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$
Muunnokset
Ei tarvita: kun puoliintumisaika on vuosina, hajoamisvakio saadaan suoraan yksikössä $\tfrac{1}{\text{a}}$.
Sijoitus
$\lambda$$= \dfrac{0{,}69315}{30{,}1\,\text{a}}$$= 0{,}023028\,\tfrac{1}{\text{a}}$Vastaus
$0{,}0230\,\tfrac{1}{\text{a}}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $30{,}1\,\text{a}$.
Järkevyys
Hajoamisvakio kertoo, että vuodessa hajoaa noin $2{,}3\,\%$ ytimistä. Silloin puolet hajoaa suunnilleen ajassa $0{,}69 : 0{,}023\,\tfrac{1}{\text{a}} \approx 30\,\text{a}$, mikä täsmää puoliintumisaikaan.
- Tehtävä 9-4
Koboltti-60-säteilylähteessä on $3{,}20 \cdot 10^{12}$ hajoamatonta ydintä. Koboltti-60:n hajoamisvakio on $4{,}17 \cdot 10^{-9}\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Mikä on lähteen aktiivisuus? Anna vastaus kilobecquereleinä.
Vastaus
$13{,}3\,\text{kBq}$
Näytä ratkaisu
Annettu
hajoamattomien ytimien määrä $N = 3{,}20 \cdot 10^{12}$, hajoamisvakio $\lambda = 4{,}17 \cdot 10^{-9}\,\tfrac{1}{\text{s}}$
Kysytty
lähteen aktiivisuus $A$ kilobecquereleinä
Periaate
Jokainen ydin hajoaa sekunnissa todennäköisyydellä $\lambda$, joten $N$ ytimestä hajoaa sekunnissa keskimäärin $\lambda N$. Tämä on aktiivisuus.
Kaava
$A = \lambda N$
Muunnokset
$1\,\text{Bq} = 1\,\tfrac{1}{\text{s}}$ ja $1\,\text{kBq} = 1000\,\text{Bq}$.
Sijoitus
$A$$= 4{,}17 \cdot 10^{-9}\,\tfrac{1}{\text{s}} \cdot 3{,}20 \cdot 10^{12}$$= 13\,344\,\tfrac{1}{\text{s}}$$= 13\,344\,\text{Bq}$$= 13{,}344\,\text{kBq}$Vastaus
$13{,}3\,\text{kBq}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten ytimien määrässä ja hajoamisvakiossa.
Järkevyys
Arviolla $4 \cdot 10^{-9} \cdot 3 \cdot 10^{12} = 1{,}2 \cdot 10^{4}$ eli noin $12\,\text{kBq}$. Ytimiä on paljon, mutta koboltti-60 hajoaa hitaasti, joten vain pieni osa ytimistä hajoaa sekunnissa.
- Tehtävä 9-5
Näytteen aktiivisuus pienenee $48{,}0\,\text{h}$:ssa arvosta $800\,\text{kBq}$ arvoon $200\,\text{kBq}$. Mikä on näytteen isotoopin puoliintumisaika? Anna vastaus tunteina.
Vastaus
$24{,}0\,\text{h}$
Näytä ratkaisu
Annettu
alkuaktiivisuus $A_0 = 800\,\text{kBq}$, aktiivisuus $A = 200\,\text{kBq}$ ajan $t = 48{,}0\,\text{h}$ kuluttua
Kysytty
puoliintumisaika $T_{1/2}$ tunteina
Periaate
Aktiivisuus puolittuu jokaisen puoliintumisajan aikana, koska se on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään. Lasketaan, montako puoliintumisaikaa mahtuu aikaan $t$: $800\,\text{kBq} \to 400\,\text{kBq} \to 200\,\text{kBq}$ on kaksi puolittumista.
Kaava
$\dfrac{A}{A_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$$= \tfrac{1}{4}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2}$joten $\tfrac{t}{T_{1/2}} = 2$ ja $T_{1/2} = \dfrac{t}{2}$
Muunnokset
Ei tarvita: aika on tunteina, ja vastaus kysytään tunteina.
Sijoitus
$T_{1/2}$$= \dfrac{48{,}0\,\text{h}}{2}$$= 24{,}0\,\text{h}$Vastaus
$24{,}0\,\text{h}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten ajassa $48{,}0\,\text{h}$.
Järkevyys
Tarkistus hajoamislailla:
$800\,\text{kBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{48{,}0\,\text{h} / 24{,}0\,\text{h}}$$= 800\,\text{kBq} \cdot \tfrac{1}{4}$$= 200\,\text{kBq}$kuten tehtävässä.
Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 9-6Ydintehtävä
Jodi-131:n puoliintumisaika on $8{,}02\,\text{d}$. Mikä on sen hajoamisvakio yksikössä $\tfrac{1}{\text{s}}$? Anna vastaus yksikössä $10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$.
Vastaus
$1{,}00 \cdot 10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$
Näytä ratkaisu
Annettu
jodi-131:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 8{,}02\,\text{d}$
Kysytty
hajoamisvakio $\lambda$ yksikössä $10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$
Periaate
Puoliintumisajan kohdalla $e^{-\lambda T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$, koska puolet ytimistä on hajonnut. Hajoamisvakio halutaan sekunteina, joten puoliintumisaika muutetaan ensin sekunneiksi.
Kaava
$\lambda T_{1/2} = \ln 2$, josta $\lambda = \dfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$
Muunnokset
$1\,\text{d}$$= 24 \cdot 3600\,\text{s}$$= 86\,400\,\text{s}$joten
$T_{1/2}$$= 8{,}02 \cdot 86\,400\,\text{s}$$= 692\,928\,\text{s}$Sijoitus
$\lambda$$= \dfrac{0{,}69315}{692\,928\,\text{s}}$$= 1{,}00032 \cdot 10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$Vastaus
$1{,}00 \cdot 10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajassa $8{,}02\,\text{d}$.
Järkevyys
Sekunnissa hajoaa noin miljoonasosa ytimistä, joten vuorokaudessa hajoaa noin $86\,400 \cdot 10^{-6} \approx 0{,}09$ eli $9\,\%$ jäljellä olevista. Koska $0{,}91^{8} \approx 0{,}47$, kahdeksan vuorokauden jälkeen jäljellä on noin puolet, mikä sopii puoliintumisaikaan $8{,}02\,\text{d}$.
- Tehtävä 9-7Ydintehtävä
Vanhan savuilmaisimen säteilylähteessä on amerikium-241:tä, ja lähteen aktiivisuus on $37\,\text{kBq}$. Amerikium-241:n puoliintumisaika on $433\,\text{a}$. Kuinka monta amerikiumydintä lähteessä on? Käytä $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$. Anna vastaus yksikössä $10^{14}$.
Vastaus
$7{,}3 \cdot 10^{14}$
Näytä ratkaisu
Annettu
aktiivisuus $A = 37\,\text{kBq}$, amerikium-241:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 433\,\text{a}$, $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$
Kysytty
ytimien määrä $N$ yksikössä $10^{14}$
Periaate
Aktiivisuus on hajoamisvakion ja ytimien määrän tulo, $A = \lambda N$, ja hajoamisvakio saadaan puoliintumisajasta. Koska aktiivisuus on hajoamisia sekunnissa, hajoamisvakion on oltava yksikössä $\tfrac{1}{\text{s}}$.
Kaava
$A = \lambda N$ ja $\lambda = \dfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$, joten
$N$$= \dfrac{A}{\lambda}$$= \dfrac{A\,T_{1/2}}{\ln 2}$Muunnokset
$A$$= 37\,\text{kBq}$$= 37 \cdot 10^{3}\,\tfrac{1}{\text{s}}$$T_{1/2}$$= 433 \cdot 365{,}25 \cdot 86\,400\,\text{s}$$= 1{,}36644 \cdot 10^{10}\,\text{s}$Sijoitus
$N$$= \dfrac{37 \cdot 10^{3}\,\tfrac{1}{\text{s}} \cdot 1{,}36644 \cdot 10^{10}\,\text{s}}{0{,}69315}$$= 7{,}294 \cdot 10^{14}$Vastaus
$7{,}3 \cdot 10^{14}$
Ydintä, kaksi merkitsevää numeroa kuten aktiivisuudessa $37\,\text{kBq}$.
Järkevyys
Hajoamisvakio on $\lambda = 5{,}07 \cdot 10^{-11}\,\tfrac{1}{\text{s}}$, ja
$5{,}07 \cdot 10^{-11}\,\tfrac{1}{\text{s}} \cdot 7{,}29 \cdot 10^{14}$$\approx 3{,}7 \cdot 10^{4}\,\tfrac{1}{\text{s}}$mikä on annettu aktiivisuus. Ytimiä on paljon, koska pitkäikäinen amerikium hajoaa hitaasti; massana tämä on vain noin $0{,}3\,\mu\text{g}$.
- Tehtävä 9-8
PET-kuvauksessa käytettävää fluori-18-valmistetta, jonka aktiivisuus on $2{,}00\,\text{GBq}$, kuljetetaan tuotantolaitokselta sairaalaan. Matka kestää $2\,\text{h}\ 30\,\text{min}$. Fluori-18:n puoliintumisaika on $110\,\text{min}$. Mikä on valmisteen aktiivisuus sen saapuessa? Anna vastaus megabecquereleinä.
Vastaus
$777\,\text{MBq}$
Näytä ratkaisu
Annettu
alkuaktiivisuus $A_0 = 2{,}00\,\text{GBq}$, matkan kesto $t = 2\,\text{h}\ 30\,\text{min}$, fluori-18:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 110\,\text{min}$
Kysytty
aktiivisuus $A$ perillä megabecquereleinä
Periaate
Aktiivisuus noudattaa hajoamislakia, koska se on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään. Aika ja puoliintumisaika on ilmaistava samassa yksikössä, jotta eksponentti on paljas luku.
Kaava
$A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$
Muunnokset
$t$$= 2\,\text{h}\ 30\,\text{min}$$= 2 \cdot 60\,\text{min} + 30\,\text{min}$$= 150\,\text{min}$$A_0$$= 2{,}00\,\text{GBq}$$= 2000\,\text{MBq}$Sijoitus
$A$$= 2000\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{150\,\text{min} / 110\,\text{min}}$$= 2000\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{1{,}3636}$$= 2000\,\text{MBq} \cdot 0{,}38860$$= 777{,}20\,\text{MBq}$Vastaus
$777\,\text{MBq}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten alkuaktiivisuudessa $2{,}00\,\text{GBq}$ ja puoliintumisajassa $110\,\text{min}$.
Järkevyys
Matka kesti vähän yli yhden puoliintumisajan, joten aktiivisuuden pitäisi olla hieman alle puolet alkuarvosta, eli alle $1000\,\text{MBq}$. Kahden puoliintumisajan jälkeen se olisi $500\,\text{MBq}$; tulos on näiden välissä.
- Tehtävä 9-9
Teollisuuden säteilylähteessä on alussa $5{,}00\,\text{mg}$ koboltti-60:tä. Koboltti-60:n puoliintumisaika on $5{,}27\,\text{a}$. Kuinka paljon koboltti-60:tä lähteessä on $15{,}0\,\text{a}$:n kuluttua? Anna vastaus milligrammoina.
Vastaus
$0{,}695\,\text{mg}$
Näytä ratkaisu
Annettu
alkumassa $m_0 = 5{,}00\,\text{mg}$, puoliintumisaika $T_{1/2} = 5{,}27\,\text{a}$, aika $t = 15{,}0\,\text{a}$
Kysytty
jäljellä olevan koboltti-60:n massa $m$ milligrammoina
Periaate
Jokaisella koboltti-60-ytimellä on sama massa, joten hajoamattoman koboltin massa on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään ja noudattaa samaa hajoamislakia kuin $N$.
Kaava
$N = N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$ ja $m \propto N$, joten $m = m_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$
Muunnokset
Ei tarvita: aika ja puoliintumisaika ovat vuosina, ja massa saadaan milligrammoina.
Sijoitus
$m$$= 5{,}00\,\text{mg} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{15{,}0\,\text{a} / 5{,}27\,\text{a}}$$= 5{,}00\,\text{mg} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}8463}$$= 5{,}00\,\text{mg} \cdot 0{,}13905$$= 0{,}69526\,\text{mg}$Vastaus
$0{,}695\,\text{mg}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten alkumassassa $5{,}00\,\text{mg}$ ja puoliintumisajassa $5{,}27\,\text{a}$.
Järkevyys
Aikaa kului vajaat kolme puoliintumisaikaa, joten massan pitäisi olla hieman yli kahdeksasosa alkuperäisestä: $5{,}00\,\text{mg} : 8 = 0{,}625\,\text{mg}$. Hajonneiden ytimien tilalle tulee nikkeli-60:tä, joten lähteen kokonaismassa ei juuri muutu.
Taso 3 · haastava 3 tehtävää
Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.
- Tehtävä 9-10
Elävässä kasvissa hiili-14:n osuus hiilestä pysyy vakiona, koska kasvi ottaa ilmasta jatkuvasti uutta hiiltä. Kasvin kuoltua hiili-14 hajoaa, eikä uutta tule tilalle.
Arkeologisesta puunpalasta mitattu hiili-14:n aktiivisuus grammaa hiiltä kohti on $38{,}0\,\%$ elävän puun vastaavasta aktiivisuudesta. Hiili-14:n puoliintumisaika on $5700\,\text{a}$.
Kuinka kauan sitten puu kuoli? Anna vastaus vuosina.
Vastaus
$7960\,\text{a}$
Näytä ratkaisu
Annettu
näytteen aktiivisuus on $38{,}0\,\%$ elävän puun aktiivisuudesta grammaa hiiltä kohti, hiili-14:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 5700\,\text{a}$
Kysytty
puun kuolemasta kulunut aika $t$ vuosina
Periaate
Elävässä puussa hiili-14:n osuus pysyy vakiona, joten kuolinhetkellä aktiivisuus grammaa kohti oli sama kuin elävässä puussa. Sen jälkeen aktiivisuus on pienentynyt hajoamislain mukaan. Kun osuus $\tfrac{A}{A_0}$ tunnetaan, kulunut aika ratkaistaan eksponentista logaritmin avulla.
Kaava
$\dfrac{A}{A_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$joten
$\ln \dfrac{A_0}{A}$$= \dfrac{t}{T_{1/2}} \ln 2$$t$$= T_{1/2} \cdot \dfrac{\ln (A_0 / A)}{\ln 2}$Muunnokset
Ei tarvita: $\tfrac{A_0}{A} = \tfrac{100\,\%}{38{,}0\,\%}$ on paljas luku, ja aika saadaan samassa yksikössä kuin puoliintumisaika eli vuosina.
Sijoitus
$t$$= 5700\,\text{a} \cdot \dfrac{\ln 2{,}6316}{0{,}69315}$$= 5700\,\text{a} \cdot \dfrac{0{,}96758}{0{,}69315}$$= 5700\,\text{a} \cdot 1{,}3959$$= 7957\,\text{a}$Vastaus
$7960\,\text{a}$
Eli noin $7{,}96 \cdot 10^{3}\,\text{a}$, kolme merkitsevää numeroa kuten osuudessa $38{,}0\,\%$.
Järkevyys
Yhden puoliintumisajan jälkeen aktiivisuutta olisi $50\,\%$ ja kahden jälkeen $25\,\%$. $38\,\%$ on näiden välissä, joten iän pitää olla $5700$–$11\,400$ vuotta. Tulos $1{,}40$ puoliintumisaikaa sopii tähän.
- Tehtävä 9-11
Säteilymittari näyttää radioaktiivisen näytteen lähellä alussa $820$ pulssia minuutissa ja $10{,}0\,\text{min}$ myöhemmin $230$ pulssia minuutissa. Kun näyte viedään pois, mittari näyttää taustasäteilyä $30$ pulssia minuutissa.
Mikä on näytteen isotoopin puoliintumisaika? Anna vastaus minuutteina.
Vastaus
$5{,}05\,\text{min}$
Näytä ratkaisu
Annettu
pulssitaajuus alussa $820$ pulssia minuutissa ja $t = 10{,}0\,\text{min}$ myöhemmin $230$ pulssia minuutissa, taustasäteily $30$ pulssia minuutissa
Kysytty
puoliintumisaika $T_{1/2}$ minuutteina
Periaate
Mittari laskee sekä näytteen että ympäristön säteilyä. Vain näytteen osuus on verrannollinen sen aktiivisuuteen ja pienenee hajoamislain mukaan, joten tausta vähennetään ensin. Taustan oletetaan pysyvän samana koko mittauksen ajan.
Kaava
$\dfrac{R_1}{R_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$joten
$\ln \dfrac{R_0}{R_1}$$= \dfrac{t}{T_{1/2}} \ln 2$$T_{1/2}$$= \dfrac{t \ln 2}{\ln (R_0 / R_1)}$missä $R_0$ ja $R_1$ ovat näytteen nettopulssitaajuudet
Muunnokset
Ei yksikkömuunnoksia: pulssitaajuuksien suhde on paljas luku, ja aika on minuutteina. Nettopulssitaajuudet: $R_0 = 820 - 30 = 790$ ja $R_1 = 230 - 30 = 200$ pulssia minuutissa.
Sijoitus
$T_{1/2}$$= \dfrac{10{,}0\,\text{min} \cdot 0{,}69315}{\ln (790 : 200)}$$= \dfrac{6{,}9315\,\text{min}}{\ln 3{,}95}$$= \dfrac{6{,}9315\,\text{min}}{1{,}3737}$$= 5{,}0458\,\text{min}$Vastaus
$5{,}05\,\text{min}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten ajassa $10{,}0\,\text{min}$.
Järkevyys
Nettopulssitaajuus pieneni $790$:stä $200$:aan eli lähes neljäsosaan, joten $10\,\text{min}$ on vähän alle kaksi puoliintumisaikaa ja puoliintumisaika vähän yli $5\,\text{min}$. Ilman taustan vähentämistä suhde olisi $820 : 230 = 3{,}57$, ja puoliintumisaika olisi virheellisesti noin $5{,}5\,\text{min}$.
- Tehtävä 9-12
Ydinvoimalaonnettomuuden laskeumanäytteessä jodi-131:n ja cesium-137:n aktiivisuudet ovat aluksi yhtä suuret. Jodi-131:n puoliintumisaika on $8{,}02\,\text{d}$ ja cesium-137:n $30{,}1\,\text{a}$.
Kuinka monta prosenttia näytteen kokonaisaktiivisuudesta on jodi-131:n hajoamisista $30{,}0\,\text{d}$:n kuluttua? Käytä $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$ ja oleta, ettei tytärytimien hajoamisia lasketa.
Vastaus
$6{,}97\,\%$
Näytä ratkaisu
Annettu
aktiivisuudet aluksi yhtä suuret $A_\text{I,0} = A_\text{Cs,0} = A_0$, jodi-131:n puoliintumisaika $8{,}02\,\text{d}$, cesium-137:n $30{,}1\,\text{a}$, aika $t = 30{,}0\,\text{d}$, $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$
Kysytty
jodi-131:n osuus kokonaisaktiivisuudesta prosentteina
Periaate
Kumpikin isotooppi hajoaa omalla puoliintumisajallaan toisesta riippumatta, ja kummankin aktiivisuus noudattaa hajoamislakia. Kokonaisaktiivisuus on niiden summa. Koska alkuaktiivisuudet ovat yhtä suuret, $A_0$ supistuu osuudesta pois.
Kaava
$A_\text{I} = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{I}}$ ja $A_\text{Cs} = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{Cs}}$, joten osuus on
$p$$= \dfrac{A_\text{I}}{A_\text{I} + A_\text{Cs}}$$= \dfrac{\left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{I}}}{\left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{I}} + \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{Cs}}}$Muunnokset
$T_\text{Cs}$$= 30{,}1\,\text{a}$$= 30{,}1 \cdot 365{,}25\,\text{d}$$= 10\,994\,\text{d}$jotta kaikki ajat ovat vuorokausina.
Sijoitus
$\left(\tfrac{1}{2}\right)^{30{,}0\,\text{d} / 8{,}02\,\text{d}}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{3{,}7406}$$= 0{,}074809$$\left(\tfrac{1}{2}\right)^{30{,}0\,\text{d} / 10\,994\,\text{d}}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{0{,}0027288}$$= 0{,}99811$joten
$p$$= \dfrac{0{,}074809}{0{,}074809 + 0{,}99811}$$= \dfrac{0{,}074809}{1{,}07292}$$= 0{,}069725$$= 6{,}9725\,\%$Vastaus
$6{,}97\,\%$
Kolme merkitsevää numeroa kuten puoliintumisajoissa ja ajassa $30{,}0\,\text{d}$.
Järkevyys
Kuukaudessa kuluu lähes neljä jodin puoliintumisaikaa, joten jodin aktiivisuus on pudonnut alle kymmenesosaan, kun taas cesiumin aktiivisuus on lähes ennallaan. Jodin osuuden on siis oltava alle $10\,\%$ mutta yli nollan, kuten tulos on. Siksi onnettomuuden jälkeen jodi on suuri ongelma ensimmäiset viikot, cesium vuosikymmeniä.
Valokuvat
- Radon decay in a cloud chamber. Nuledo. lähde, CC BY-SA 4.0
- Geiger counter 2. TimVickers. lähde, public domain