RuukkilabraLukion fysiikka
FY8 · Luku 9

Hajoamislaki ja puoliintumisaika

Miksi sairaalan teknetiumvalmisteen aktiivisuus puolittuu aina noin kuudessa tunnissa, vaikka kukaan ei voi ennustaa, milloin yksittäinen ydin hajoaa?

Pohjatiedot

Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 4.

Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen

Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.

Hajoamislaki
Laki kertoo, kuinka hajoamattomien ytimien määrä pienenee ajan kuluessa: jokaisen puoliintumisajan aikana määrä puolittuu.
Puoliintumisaika
Aika, jossa puolet näytteen hajoamattomista ytimistä hajoaa. Se on sama jokaiselle saman isotoopin näytteelle.
Aktiivisuus
Näytteen hajoamisten määrä sekunnissa. Yksikkö on becquerel. Aktiivisuus pienenee samaa tahtia kuin ytimien määrä.
Hajoamisvakio
Luku, joka kertoo ytimen hajoamistodennäköisyyden aikayksikössä. Sen suuruus saadaan puoliintumisajasta.

Pohdinta

Sairaalan isotooppiosastolla potilaalle annetaan merkkiainetta. Siinä on radioaktiivista teknetium-$99\text{m}$:ää. Aamulla valmisteen aktiivisuus on $740\,\text{MBq}$. Kuuden tunnin kuluttua se on noin $370\,\text{MBq}$ ja vielä kuuden tunnin kuluttua noin $185\,\text{MBq}$. Sama aikataulu toistuu joka päivä jokaisessa sairaalassa. Silti yksittäisen teknetiumytimen hajoamishetki on täysin sattumanvarainen. Kukaan ei voi sanoa, hajoaako se seuraavalla sekunnilla vai vasta huomenna.

Miten sattumanvaraisesti hajoavien ytimien joukko voi noudattaa näin tarkkaa aikataulua?

Valinnainen Kertaa: beetahajoaminen
Kilpirauhashoidoissa käytettävä jodi-131 hajoaa beeta miinus -hajoamisella. Mitä ytimelle tapahtuu hajoamisessa?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä

Ennuste 1: kaksi puoliintumisaikaa

Näytteessä on $1600$ samanlaista radioaktiivista ydintä. Niiden puoliintumisaika on $20\,\text{s}$: sinä aikana puolet ytimistä hajoaa. Kuinka monta hajoamatonta ydintä näytteessä on suunnilleen $40\,\text{s}$:n kuluttua?

Ennuste 2: pieni ja suuri näyte

Samaa isotooppia on kahdessa näytteessä. Toisessa on $20$ ydintä ja toisessa $1600$. Kummastakin kirjataan, kuinka suuri osuus ytimistä on hajoamatta yhden puoliintumisajan kuluttua. Koe toistetaan monta kertaa uusilla näytteillä.Mitä tuloksista voi ennustaa?

Tutki

Näytteessä on alussa $N_0$ radioaktiivista ydintä. Käynnistä aika tai siirrä aikaliukua. Seuraa, mitkä ytimet hajoavat ja miten hajoamattomien ytimien määrä $N$ pienenee.

Simulaatio

Käyttöohje

Käynnistä juoksuttaa aikaa, ja Pysäytä pysäyttää sen. Aikaa voi myös siirtää liukusäätimellä Aika $0$–$120\,\text{s}$. Valitse Ytimiä alussa $N_0$ ($20$, $100$, $400$ tai $1600$) ja puoliintumisaika $T_{1/2}$ väliltä $10$–$40\,\text{s}$. Arvonta valitsee yhden viidestä satunnaisesta sarjasta. Sama sarja antaa aina saman tuloksen. Eri sarjassa ytimet ja hajoamishetket ovat erilaiset. Vasemmalla (kapealla näytöllä ylhäällä) jokainen ydin on oranssi kiekko, kunnes se hajoaa. Silloin se muuttuu harmaaksi renkaaksi, ja juuri hajonneesta ytimestä lähtee säde. Kuvaajassa oranssi porrasviiva on sarjan hajoamattomien ytimien määrä $N$. Vaalea katkoviiva on hajoamislaki. Harmaat katkoviivat merkitsevät hetken $T_{1/2}$ ja määrän $\tfrac{1}{2}N_0$. Nopeus muuttaa vain ajan kulun tahtia.

Mallin oletukset

Mallissa on yhden kuvitteellisen isotoopin ytimiä. Niiden puoliintumisaika on lyhyt, jotta hajoamisen näkee hetkessä. Esimerkiksi barium-$137\text{m}$:n puoliintumisaika on $2{,}55\,\text{min}$. Jokaisella ytimellä on joka hetki sama hajoamistodennäköisyys aikayksikössä, $\lambda = \tfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$. Todennäköisyys ei riipu ytimen iästä eikä muista ytimistä. Ytimen hajoamishetki on arvottu tämän todennäköisyyden mukaan, ja sarjan arvonta voidaan toistaa. Tytärydin oletetaan pysyväksi. Malli laskee ytimet tarkasti. Siinä ei ole säteilymittaria, taustasäteilyä eikä mittausepävarmuutta. Lukemat ovat mallin arvoja eivätkä mittauksia.

Laskennan selitys

Jokaiselle ytimelle arvotaan tasaisesti jakautunut satunnaisluku $u$ väliltä $0$–$1$. Sen hajoamishetki on $\tau = -\tfrac{T_{1/2}}{\ln 2} \ln u$. Tällä arvonnalla jokainen ydin hajoaa missä tahansa lyhyessä aikavälissä $\Delta t$ todennäköisyydellä $\lambda \Delta t$. Hajoamattomien ytimien määrä $N$ on niiden ytimien määrä, joilla $\tau > t$. Osuus on $N : N_0$, ja $t : T_{1/2}$ kertoo kuluneiden puoliintumisaikojen määrän. Katkoviiva on $N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$.

Koe 1: puoliintumisaika toisensa perään

Testaa ennuste 1. Näytteessä on $1600$ ydintä, puoliintumisaika on $20\,\text{s}$ ja arvonta on sarja 1. Muuta vain aikaa. Kirjaa hajoamattomien ytimien määrä $N$ ja osuus $N : N_0$ ainakin hetkillä $t = 0$, $20$ ja $40\,\text{s}$. Halutessasi kirjaa myös hetki $60\,\text{s}$.

Alkutila: ytimiä alussa $N_0$ = $1600$, puoliintumisaika = $20\,\text{s}$, aika $t$ = $0\,\text{s}$, arvonta: sarja 1. Vakiona: ytimiä alussa $N_0$, puoliintumisaika, arvonta. Muutetaan: aika $t$.

Simulaation lukemat
aika $t$$N$$N/N_0$

Koe 2: pieni näyte, eri arvonnat

Testaa ennuste 2. Näytteessä on $20$ ydintä, puoliintumisaika on $20\,\text{s}$ ja aika on $t = 20\,\text{s}$ eli yksi puoliintumisaika. Vaihda vain arvontaa. Kirjaa $N$ ja $N : N_0$ ainakin sarjoista 1, 2 ja 3. Halutessasi kirjaa kaikki viisi.

Alkutila: ytimiä alussa $N_0$ = $20$, puoliintumisaika = $20\,\text{s}$, aika $t$ = $20\,\text{s}$, arvonta: sarja 1. Vakiona: ytimiä alussa $N_0$, puoliintumisaika, aika $t$. Muutetaan: arvonta.

Simulaation lukemat
arvonta$N$$N/N_0$

Koe 3: suuri näyte, eri arvonnat

Toista koe 2 suurella näytteellä. Näytteessä on $1600$ ydintä, ja aika on taas yksi puoliintumisaika. Vaihda vain arvontaa ja kirjaa $N$ ja $N : N_0$ ainakin kahdesta sarjasta. Vertaa osuuksien vaihtelua kokeeseen 2.

Alkutila: ytimiä alussa $N_0$ = $1600$, puoliintumisaika = $20\,\text{s}$, aika $t$ = $20\,\text{s}$, arvonta: sarja 1. Vakiona: ytimiä alussa $N_0$, puoliintumisaika, aika $t$. Muutetaan: arvonta.

Simulaation lukemat
arvonta$N$$N/N_0$

Johtopäätös: sattuma ja laki

Kirjoita taulukoidesi perusteella: Mitä hajoamattomien ytimien määrälle tapahtui jokaisen puoliintumisajan aikana? Miksi $20$ ytimen tulokset vaihtelivat sarjasta toiseen enemmän kuin $1600$ ytimen tulokset? Miten satunnainen hajoaminen voi silti noudattaa tarkkaa lakia?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Mustalla pohjalla on paljon lyhyitä, paksuja valkoisia viivoja eri kohdissa.
Radonin hajoamisia sumukammiossa. Jokainen paksu viiva on yhden ytimen lähettämä alfahiukkanen. Emme tiedä, mikä ydin hajoaa seuraavaksi. Suuressa joukossa hajoamisia tapahtuu kuitenkin tasaisesti. Kuva: Nuledo, CC BY-SA 4.0

Yksittäisen ytimen hajoaminen on satunnaista

Radioaktiivinen ydin hajoaa ja muuttuu toiseksi ytimeksi (luku Atomiydin ja radioaktiivinen hajoaminen). Hajoamishetkeä ei voi ennustaa. Kaksi samanlaista ydintä voi hajota eri aikaan: toinen heti ja toinen vasta vuosien päästä. Ennustaa voi vain sen, kuinka todennäköisesti ydin hajoaa tietyn ajan kuluessa. Todennäköisyys on sama kaikille saman isotoopin ytimille. Isotooppi tarkoittaa saman alkuaineen ydintä, jossa on tietty määrä neutroneja. Todennäköisyys ei käytännössä riipu lämpötilasta, paineesta eikä kemiallisista sidoksista. Se ei riipu myöskään ytimen iästä: ydin ei vanhene. Ydin, joka on säilynyt pitkään, hajoaa seuraavan sekunnin aikana yhtä todennäköisesti kuin juuri syntynyt ydin.

Suuri joukko ytimiä käyttäytyy säännöllisesti

Jokaisella ytimellä on sama hajoamistodennäköisyys. Siksi tietyssä ajassa hajoaa aina suunnilleen sama osuus jäljellä olevista ytimistä. Kuvassa on sata samanlaista ydintä. Yhden puoliintumisajan jälkeen niistä on jäljellä noin puolet ja kahden jälkeen noin neljäsosa. Hajonneet ytimet ovat kuitenkin sattumanvaraisissa kohdissa. Pienessä joukossa sattuma näkyy: osuus voi poiketa puolesta selvästi. Tavallisessa näytteessä on kuitenkin esimerkiksi $10^{15}$ ydintä. Silloin poikkeamat ovat suhteessa niin pieniä, ettei niitä huomaa.

$t = 0$
$N = 100$
$t = T_{1/2}$
$N = 52$
$t = 2T_{1/2}$
$N = 28$
$\text{oranssi: ei ole hajonnut,\ harmaa: hajonnut}$

Puoliintumisaika

Puoliintumisaika $T_{1/2}$ on aika, jonka kuluessa puolet näytteen hajoamattomista ytimistä hajoaa. Seuraavan puoliintumisajan aikana hajoaa puolet jäljellä olevista ytimistä. Siksi kahden puoliintumisajan kuluttua jäljellä on neljäsosa eikä mitään. Puoliintumisaika on isotoopin ominaisuus. Se ei riipu näytteen koosta eikä siitä, milloin ajanotto alkaa. Taulukossa on puoliintumisaikoja. Yksikkö $\text{d}$ on vuorokausi ja $\text{a}$ on vuosi.

Isotooppi $T_{1/2}$ Missä
barium-$137\text{m}$ $2{,}55\,\text{min}$ koulun hajoamiskoe
fluori-18 $110\,\text{min}$ PET-kuvaus
teknetium-$99\text{m}$ $6{,}01\,\text{h}$ isotooppikuvaus
radon-222 $3{,}82\,\text{d}$ sisäilman radon
jodi-131 $8{,}02\,\text{d}$ kilpirauhashoito
cesium-137 $30{,}1\,\text{a}$ Tšernobylin laskeuma
hiili-14 $5700\,\text{a}$ radiohiiliajoitus
uraani-238 $4{,}47 \cdot 10^{9}\,\text{a}$ kallioperä

Lähde: kirjallisuusarvot NNDC NuDat 3 -tietokannasta (Brookhaven National Laboratory), pyöristetty kolmeen merkitsevään numeroon.

Vanha säteilymittari pöydällä. Siinä on viisarinäyttö ja johdolla kiinni oleva pyöreä anturi.
Geiger-mittari laskee hiukkasia, jotka osuvat anturiin. Kun mittari on aina samassa paikassa, pulssien määrä sekunnissa on verrannollinen lähteen aktiivisuuteen. Kuva: TimVickers, public domain

Aktiivisuus

Näytteen aktiivisuus $A$ kertoo, kuinka monta hajoamista näytteessä tapahtuu aikayksikössä. Sen yksikkö on becquerel: $1\,\text{Bq}$ on yksi hajoaminen sekunnissa eli $1\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Jokainen ydin hajoaa yhtä todennäköisesti. Siksi aktiivisuus on suoraan verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään. Kun ytimiä on jäljellä puolet, myös aktiivisuus on puolet. Säteilymittari ei mittaa aktiivisuutta suoraan. Se laskee pulsseja niistä säteilykvanteista, jotka osuvat sen anturiin. Pulssimäärä on verrannollinen aktiivisuuteen. Pulssimäärään tulee aina mukaan myös ympäristön taustasäteily, jota on kaikkialla.

Hajoamislaki

Puoliintumisaika lain muodossa

Näytteessä on alussa $N_0$ hajoamatonta ydintä. Jokainen puoliintumisaika kertoo määrän luvulla $\tfrac{1}{2}$. Ajan $t$ kuluttua hajoamattomia ytimiä on

$$N = N_0 \left(\frac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$$

missä $N$ on hajoamattomien ytimien määrä hetkellä $t$, $N_0$ niiden määrä hetkellä $t = 0$ ja $T_{1/2}$ puoliintumisaika. Eksponentti $\tfrac{t}{T_{1/2}}$ kertoo, kuinka monta puoliintumisaikaa on kulunut. Sen ei tarvitse olla kokonaisluku. Ajalla $t$ ja puoliintumisajalla on oltava sama yksikkö. Laki kuvaa suuren ydinjoukon käyttäytymistä. Pienessä joukossa todellinen $N$ poikkeaa laista satunnaisesti.

$T_{1/2}$
$2T_{1/2}$
$3T_{1/2}$
$4T_{1/2}$
$5T_{1/2}$
$\tfrac{1}{4}N_0$
$\tfrac{1}{2}N_0$
$\tfrac{3}{4}N_0$
$N_0$
$0$
$t$
$N$
$\tfrac{1}{8}N_0$
$N = N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

Hajoamisvakio ja aktiivisuus

Hajoamisvakio $\lambda$ kertoo, kuinka todennäköisesti ydin hajoaa aikayksikössä. Sen yksikkö on $\tfrac{1}{\text{s}}$. Kun ytimiä on $N$, sekunnissa hajoaa keskimäärin $\lambda N$ ydintä. Siksi aktiivisuus on

$$A = \lambda N$$

missä $A$ on aktiivisuus ($\text{Bq}$), $\lambda$ hajoamisvakio ($\tfrac{1}{\text{s}}$) ja $N$ hajoamattomien ytimien määrä. Hajoamislain voi kirjoittaa myös luonnollisen eksponenttifunktion avulla:

$$N = N_0 e^{-\lambda t}$$

Puoliintumisajan kohdalla $N = \tfrac{1}{2}N_0$. Silloin $e^{-\lambda T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$ eli $\lambda T_{1/2} = \ln 2$. Hajoamisvakio ja puoliintumisaika liittyvät siis toisiinsa yhtälöllä

$$\lambda = \frac{\ln 2}{T_{1/2}}$$

missä $\ln 2 \approx 0{,}693$. Esimerkiksi teknetium-$99\text{m}$:lle $\lambda = \tfrac{0{,}693}{6{,}01 \cdot 3600\,\text{s}} \approx 3{,}20 \cdot 10^{-5}\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Miljoonasta ytimestä hajoaa siis sekunnissa keskimäärin noin $32$. Aktiivisuus $A = \lambda N$ ja $\lambda$ on vakio. Siksi aktiivisuus pienenee samaa lakia kuin ytimien määrä:

$$A = A_0 \left(\frac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$$

missä $A_0$ on aktiivisuus hetkellä $t = 0$. Samoin pienenee hajoamattoman aineen massa, koska se on verrannollinen ytimien määrään.

Eksponenttifunktion sovitus mittausaineistoon

Puoliintumisaika määritetään mittaamalla näytteen pulssimäärää tasaisin väliajoin. Todellisessa mittauksessa pisteet eivät ole täsmälleen mallin käyrällä. Syynä ovat hajoamisen satunnaisuus ja mittausepävarmuus. Siksi pisteisiin sovitetaan malli

$$y = A\,e^{-Ct} + B$$

missä $y$ on pulssimäärä mittausjaksossa, $C$ hajoamisvakio $\lambda$ ja $B$ taustasäteilyn pulssimäärä samassa jaksossa. Sovitus tarkoittaa sitä, että ohjelma etsii käyrän, joka sopii pisteisiin mahdollisimman hyvin. Ohjelman kerroin $A$ on pulssimäärä hetkellä $t = 0$ ilman taustaa. Se ei ole aktiivisuus. Puoliintumisaika saadaan sovituksen kertoimesta: $T_{1/2} = \tfrac{\ln 2}{C}$.

Graphical Analysis Prossa sovitus tehdään näin:

  1. Valitse aloitusikkunasta Manuaalinen syöttö ja kirjoita taulukkoon aika (s) ja pulssimäärä.
  2. Avaa kuvaajatyökalujen valikko kuvaajan vasemman alakulman kuvakkeesta ja valitse Käyrän sovitus.
  3. Valitse pudotusvalikosta eksponenttisovitus, jonka yhtälö on muotoa $A \cdot \exp(-C \cdot x) + B$ (englanninkielisessä versiossa Natural Exponent). Hyväksy valinta painikkeella Ota käyttöön.
  4. Lue tulosruudusta kertoimet $A$, $B$ ja $C$. Ohjelma kirjoittaa ne desimaalipisteellä. Kirjoita raporttiin desimaalipilkku.

Kuvan aineisto on simuloitu barium-$137\text{m}$:n hajoamiskokeesta. Sovitus antaa $C = 0{,}004564\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Siitä saadaan $T_{1/2} = 0{,}6931 : 0{,}004564\,\tfrac{1}{\text{s}} \approx 152\,\text{s}$. Kirjallisuusarvo on $2{,}552\,\text{min} = 153\,\text{s}$, joten ero on alle prosentin. Sovituksen kerroin $B \approx 4{,}8$ pulssia $10\,\text{s}$:n jaksossa on taustasäteilyn taso. Pisteet lähestyvät sitä.

$150$
$300$
$450$
$600$
$750$
$900$
$50$
$100$
$150$
$200$
$250$
$0$
$t\ (\text{s})$
$\text{pulssia}\ /\ 10\,\text{s}$
$B$
$y = A\,e^{-Ct} + B$

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee näin: jos puolet ytimistä hajoaa yhdessä puoliintumisajassa, loput hajoavat seuraavassa. Silloin näyte olisi tyhjä kahden puoliintumisajan jälkeen. Hajoaminen ei kuitenkaan etene tasaisella nopeudella. Jokaisessa puoliintumisajassa hajoaa puolet jäljellä olevista ytimistä. Siksi jäljellä on ensin neljäsosa, sitten kahdeksasosa ja niin edelleen. Aktiivisuus pienenee samaa tahtia, koska hajoamisia on sitä vähemmän, mitä vähemmän ytimiä on jäljellä.

Toinen virhe on ajatella, että pitkään säilynyt ydin on "vuorossa" ja hajoaa siksi todennäköisemmin. Ytimellä ei ole muistia. Sen hajoamistodennäköisyys seuraavan sekunnin aikana on aina sama. Siksi jäljellä olevista ytimistä hajoaa jokaisessa puoliintumisajassa sama osuus.

Tiivistelmä

  • Yksittäisen ytimen hajoamishetkeä ei voi ennustaa. Jokaisella saman isotoopin ytimellä on sama hajoamistodennäköisyys aikayksikössä. Se ei riipu ytimen iästä.
  • Puoliintumisaika $T_{1/2}$ on aika, jonka kuluessa puolet hajoamattomista ytimistä hajoaa: $N = N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}} = N_0 e^{-\lambda t}$.
  • Hajoamisvakio on $\lambda = \tfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$, ja aktiivisuus on $A = \lambda N$. Yksikkö on $1\,\text{Bq} = 1\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Aktiivisuus pienenee samaa hajoamislakia kuin ytimien määrä.
  • Puoliintumisaika määritetään sovittamalla mittauspisteisiin funktio $y = A\,e^{-Ct} + B$. Kerroin $C$ on hajoamisvakio ja $B$ on taustasäteily. Puoliintumisaika on $T_{1/2} = \tfrac{\ln 2}{C}$.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi kokeiden mallin arvoihin. Palaa sitten alun kysymykseen: miksi teknetiumvalmisteen aktiivisuus puolittuu joka kerta kuudessa tunnissa, vaikka yksittäisen ytimen hajoamishetkeä ei voi tietää? Mitä tapahtuisi, jos valmisteessa olisi vain kymmenen ydintä?

    Haluaisitko muuttaa ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Kilpirauhassyövän hoitoon valmistetun jodi-131-kapselin aktiivisuus on valmistushetkellä $550\,\text{MBq}$. Jodi-131:n puoliintumisaika on $8{,}02\,\text{d}$. Kuinka suuri kapselin aktiivisuus on $20{,}0\,\text{d}$ myöhemmin?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Alkuaktiivisuus on $A_0 = 550\,\text{MBq}$, puoliintumisaika on $T_{1/2} = 8{,}02\,\text{d}$ ja aika on $t = 20{,}0\,\text{d}$. Kysytään aktiivisuutta $A$ hetkellä $t$.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Aktiivisuus on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään, $A = \lambda N$. Siksi se noudattaa samaa hajoamislakia: jokainen puoliintumisaika puolittaa sen. Kapselissa on valtavasti ytimiä, joten satunnaiset poikkeamat laista ovat merkityksettömiä.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. Kysytty aktiivisuus saadaan suoraan hajoamislaista:

    $$A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset. Niitä ei tarvita. Aika ja puoliintumisaika ovat molemmat vuorokausina, joten niiden suhde on pelkkä luku. Aktiivisuus saadaan samassa yksikössä kuin $A_0$ eli megabecquereleinä.

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. $$\begin{aligned} A &= A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}} \\ &= 550\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{20{,}0\,\text{d} / 8{,}02\,\text{d}} \\ &= 550\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}4938} \\ &= 550\,\text{MBq} \cdot 0{,}17754 \\ &= 97{,}65\,\text{MBq} \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Kapselin aktiivisuus on $20{,}0\,\text{d}$:n kuluttua noin $97{,}6\,\text{MBq}$. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska puoliintumisajassa $8{,}02\,\text{d}$ ja ajassa $20{,}0\,\text{d}$ on kolme.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Aikaa kului vajaat kaksi ja puoli puoliintumisaikaa. Kahden puoliintumisajan jälkeen aktiivisuus olisi $550\,\text{MBq} : 4 \approx 138\,\text{MBq}$ ja kolmen jälkeen $550\,\text{MBq} : 8 \approx 69\,\text{MBq}$. Tulos $97{,}6\,\text{MBq}$ on näiden välissä, kuten pitää.

    Valinnainen Etsi virhe
    Opiskelija laskee, montako teknetium-$99\text{m}$-ydintä on näytteessä, jonka aktiivisuus on $2{,}0\,\text{MBq}$. Puoliintumisaika on $6{,}01\,\text{h}$.Hän kirjoittaa

    $$\begin{aligned} \lambda &= \frac{1}{T_{1/2}} = \frac{1}{6{,}01 \cdot 3600\,\text{s}} \\ &= 4{,}62 \cdot 10^{-5}\,\tfrac{1}{\text{s}} \end{aligned}$$

    ja sitten $N = \tfrac{A}{\lambda} = \tfrac{2{,}0 \cdot 10^{6}\,\tfrac{1}{\text{s}}}{4{,}62 \cdot 10^{-5}\,\tfrac{1}{\text{s}}} \approx 4{,}3 \cdot 10^{10}$.

    Missä on virhe?

    Sovita eksponenttifunktio mittausaineistoon

    Simuloitu esimerkkiaineisto · pulssimäärät on arvottu satunnaislukujen avulla mallista, jossa protaktinium-$234\text{m}$:n puoliintumisaika on kirjallisuusarvo $1{,}159\,\text{min} = 69{,}5\,\text{s}$ (NNDC NuDat 3) ja taustasäteily $0{,}5$ pulssia sekunnissa. Aineisto ei ole mittaus.

    Koulun hajoamiskokeessa protaktinium-$234\text{m}$ erotetaan uraaniyhdisteestä nesteeseen. Säteilymittari laskee pulsseja $10\,\text{s}$:n jaksoissa $20\,\text{s}$:n välein. Taulukossa $t$ on jakson alkuhetki.

    $t$ (s) pulssia $t$ (s) pulssia $t$ (s) pulssia
    $0$ $380$ $140$ $104$ $280$ $33$
    $20$ $317$ $160$ $76$ $300$ $21$
    $40$ $257$ $180$ $60$ $320$ $24$
    $60$ $211$ $200$ $58$ $340$ $20$
    $80$ $165$ $220$ $43$ $360$ $7$
    $100$ $150$ $240$ $41$ $380$ $14$
    $120$ $113$ $260$ $35$ $400$ $12$

    Voit kopioida aineiston alla olevasta laatikosta. Liitä se Graphical Analysis Pron taulukkoon (Manuaalinen syöttö).

    t (s)   pulssia
    0   380
    20  317
    40  257
    60  211
    80  165
    100 150
    120 113
    140 104
    160 76
    180 60
    200 58
    220 43
    240 41
    260 35
    280 33
    300 21
    320 24
    340 20
    360 7
    380 14
    400 12
    
    $100$
    $200$
    $300$
    $400$
    $100$
    $200$
    $300$
    $400$
    $0$
    $t\ (\text{s})$
    $\text{pulssia}\ /\ 10\,\text{s}$

    Sovita aineistoon Graphical Analysis Prossa funktio $y = A\,e^{-Ct} + B$. Mikä on protaktinium-$234\text{m}$:n puoliintumisaika sovituksen perusteella? Vastaa sekunteina.

    s
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Kirjoita tai liitä aika ja pulssimäärä taulukkoon. Avaa kuvaajan vasemmasta alakulmasta kuvaajatyökalut ja valitse Käyrän sovitus.

    Vihje 2: mikä yhteys

    Valitse eksponenttisovitus, jonka yhtälö on $A \cdot \exp(-C \cdot x) + B$. Sen kerroin $C$ on hajoamisvakio $\lambda$, ja $T_{1/2} = \tfrac{\ln 2}{C}$.

    Vihje 3: välivaihe

    Sovitus antaa $C \approx 0{,}0101\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Jaa luku $\ln 2 \approx 0{,}693$ tällä luvulla.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    protaktinium-$234\text{m}$-näytteen pulssimäärät $10\,\text{s}$:n jaksoissa $20\,\text{s}$:n välein hetkestä $t = 0$ hetkeen $t = 400\,\text{s}$ (taulukossa on $21$ pistettä), malli $y = A\,e^{-Ct} + B$

    Kysytty

    puoliintumisaika $T_{1/2}$ sekunteina

    Periaate

    Pulssimäärä on verrannollinen näytteen aktiivisuuteen. Aktiivisuus pienenee hajoamislain mukaan eksponentiaalisesti, ja pulssimäärään tulee lisäksi taustasäteilyn vakiomäärä. Siksi malliin kuuluu vakiotermi $B$. Pienimmän neliösumman sovitus valitsee kertoimet $A$, $B$ ja $C$ niin, että pisteiden pystysuorien poikkeamien neliöiden summa on mahdollisimman pieni. Kerroin $C$ on hajoamisvakio $\lambda$.

    Kuvaajan lukeminen

    Pisteet laskevat aluksi jyrkästi ja tasaantuvat lopussa noin $5$–$15$ pulssiin, joka on lähellä taustaa. Sovituksen tulosruudusta luetaan $A = 376{,}6$, $C = 0{,}01013\,\tfrac{1}{\text{s}}$ ja $B = 5{,}54$ pulssia $10\,\text{s}$:ssa. Pisteet ovat käyrän molemmin puolin, joten malli sopii aineistoon.

    Kaava

    $e^{-C T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$, josta $C T_{1/2} = \ln 2$ ja $T_{1/2} = \dfrac{\ln 2}{C}$

    Muunnokset

    Ei tarvita. Aika on sekunteina, joten $C$ saadaan yksikössä $\tfrac{1}{\text{s}}$ ja puoliintumisaika sekunteina.

    Sijoitus

    $T_{1/2}$$= \dfrac{0{,}69315}{0{,}01013\,\tfrac{1}{\text{s}}}$
    $= 68{,}45\,\text{s}$

    Vastaus

    $68{,}4\,\text{s}$

    Kolme merkitsevää numeroa. Se riittää, koska hajoamisen satunnaisuuden vuoksi sovituksen tulos voi poiketa todellisesta arvosta prosentin tai kaksi.

    Järkevyys

    Taustan jälkeen pulssimäärä on alussa noin $380 - 5 = 375$. Sen puolikas $188$ osuu taulukossa hetkien $60\,\text{s}$ ($211$) ja $80\,\text{s}$ ($165$) väliin, eli noin $70\,\text{s}$:n kohdalle. Kirjallisuusarvo on $1{,}159\,\text{min} = 69{,}5\,\text{s}$, ja ero on noin $1{,}6\,\%$.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.

    1. Näytteen puoliintumisaika on $2{,}0\,\text{h}$. Kuinka suuri osa sen ytimistä on hajoamatta $6{,}0\,\text{h}$:n kuluttua?
      Vastaus

      Aikaa kuluu kolme puoliintumisaikaa, ja jokainen puolittaa jäljellä olevien ytimien määrän: $\left(\tfrac{1}{2}\right)^{3} = \tfrac{1}{8}$ eli $12{,}5\,\%$ ytimistä.

    2. Miksi pulssiaineistoon sovitettavassa funktiossa $y = A\,e^{-Ct} + B$ on vakiotermi $B$?
      Vastaus

      Säteilymittari laskee aina myös taustasäteilyä, joka ei pienene, vaikka näyte hajoaa. Vakiotermi $B$ kuvaa tätä taustaa. Ilman sitä sovitus yrittäisi selittää taustan pulssit hitaana hajoamisena, ja puoliintumisajasta tulisi liian pitkä.

    1. Käsite

    Jodi-131:n puoliintumisaika on $8{,}02\,\text{d}$. Eräs jodi-131-ydin on säilynyt hajoamatta jo $32\,\text{d}$ eli noin neljä puoliintumisaikaa. Kuinka todennäköisesti se hajoaa seuraavan $8{,}02\,\text{d}$:n aikana?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Lue puoliintumisaika kuvaajasta

    Kuvaajassa on tuntemattoman radioaktiivisen näytteen aktiivisuus ajan funktiona. Lue kuvaajasta näytteen puoliintumisaika. Vastaa tunteina.

    $4$
    $8$
    $12$
    $16$
    $20$
    $200$
    $400$
    $600$
    $800$
    $0$
    $t\ (\text{h})$
    $A\ (\text{kBq})$
    h
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Mikä on aktiivisuus hetkellä $t = 0$? Entä puolet siitä?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Etsi kohta, jossa käyrä on puolessa alkuarvostaan. Lue sen aika vaaka-akselilta.

    Vihje 3: välivaihe

    Alkuarvo on $720\,\text{kBq}$. Etsi kohta, jossa $A = 360\,\text{kBq}$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    kuvaajan aktiivisuus $A$ ajan $t$ funktiona, ruudukon väli $1\,\text{h}$ ja $50\,\text{kBq}$

    Kysytty

    puoliintumisaika $T_{1/2}$ tunteina

    Periaate

    Aktiivisuus on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään, joten se puolittuu jokaisen puoliintumisajan aikana. Puoliintumisaika on siis aika, jossa aktiivisuus pienenee puoleen mistä tahansa lähtöhetkestä.

    Kuvaajan lukeminen

    Hetkellä $t = 0$ kuvaaja alkaa arvosta $A_0 = 720\,\text{kBq}$. Puolet siitä on $360\,\text{kBq}$. Vaakaviiva $360\,\text{kBq}$:n kohdalta osuu käyrään hetkellä $t = 5{,}0\,\text{h}$. Tarkistus: $180\,\text{kBq}$:n kohdalla käyrä on hetkellä $10\,\text{h}$.

    Kaava

    $A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$. Kun $A = \tfrac{1}{2}A_0$, eksponentti on $\tfrac{t}{T_{1/2}} = 1$, joten $T_{1/2} = t$.

    Muunnokset

    Ei tarvita. Aika luetaan suoraan tunteina.

    Sijoitus

    $\tfrac{1}{2}A_0$$= \tfrac{1}{2} \cdot 720\,\text{kBq}$
    $= 360\,\text{kBq}$

    Tämä saavutetaan hetkellä $t = 5{,}0\,\text{h}$, joten $T_{1/2} = 5{,}0\,\text{h}$.

    Vastaus

    $5{,}0\,\text{h}$

    Kaksi merkitsevää numeroa, koska kuvaajasta voi lukea ajan noin $0{,}2\,\text{h}$:n tarkkuudella.

    Järkevyys

    Kahden puoliintumisajan eli $10\,\text{h}$:n kohdalla aktiivisuuden pitäisi olla neljäsosa, $180\,\text{kBq}$. Kun aikaa on kulunut $20\,\text{h}$, sen pitäisi olla kuudestoistaosa, $45\,\text{kBq}$. Kuvaaja täsmää molempiin.

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 3. Selitä ja siirrä

    Kahdessa näytteessä on yhtä monta radioaktiivista ydintä. Näytteessä P on teknetium-$99\text{m}$:ää ($T_{1/2} = 6{,}01\,\text{h}$) ja näytteessä Q cesium-137:ää ($T_{1/2} = 30{,}1\,\text{a}$).

    Kumman näytteen aktiivisuus on nyt suurempi? Kumpi on aktiivisempi vuoden kuluttua? Perustele yhtälön $A = \lambda N$ avulla.

    Kertaa luvun käsitteet

    Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti menee kertauspakkaasi.

    Aktiivisuus
    Kertoo radioaktiivisten hajoamisten määrän sekunnissa.
    Becquerel
    Aktiivisuuden yksikkö, jossa yksi becquerel tarkoittaa yhtä hajoamista sekunnissa.
    Hajoamisvakio
    Kuvaa yksittäisen radioaktiivisen ytimen hajoamisen todennäköisyyttä aikayksikössä.
    Puoliintumisaika
    Aika, jossa radioaktiivisten ydinten lukumäärä ja näytteen aktiivisuus pienenevät puoleen.
    Hajoamislaki
    Hajoamattomien ydinten lukumäärä pienenee eksponentiaalisesti.$$N = N_0 e^{-\lambda t}$$
    Taustasäteily
    Ympäristössä jatkuvasti esiintyvää ionisoivaa säteilyä luonnollisista ja keinotekoisista lähteistä.

    Kaikki moduulin kortit →

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 9-1Ydintehtävä

      Isotooppikuvausta varten valmistetun teknetium-$99\text{m}$-valmisteen aktiivisuus on $740\,\text{MBq}$. Teknetium-$99\text{m}$:n puoliintumisaika on $6{,}01\,\text{h}$. Kuinka suuri valmisteen aktiivisuus on $18{,}0\,\text{h}$ myöhemmin? Anna vastaus megabecquereleinä.

      MBq
      Vastaus

      $92{,}8\,\text{MBq}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alkuaktiivisuus $A_0 = 740\,\text{MBq}$, puoliintumisaika $T_{1/2} = 6{,}01\,\text{h}$, aika $t = 18{,}0\,\text{h}$

      Kysytty

      valmisteen aktiivisuus $A$ hetkellä $t$ megabecquereleinä

      Periaate

      Aktiivisuus on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään, $A = \lambda N$. Siksi se pienenee hajoamislain mukaan: jokainen puoliintumisaika puolittaa sen. Valmisteessa on valtavasti ytimiä, joten laki pätee tarkasti.

      Kaava

      $A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita. Aika ja puoliintumisaika ovat molemmat tunteina, joten niiden suhde on pelkkä luku. Aktiivisuus saadaan samassa yksikössä kuin $A_0$.

      Sijoitus

      $A$$= 740\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{18{,}0\,\text{h} / 6{,}01\,\text{h}}$
      $= 740\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}9950}$
      $= 740\,\text{MBq} \cdot 0{,}12543$
      $= 92{,}82\,\text{MBq}$

      Vastaus

      $92{,}8\,\text{MBq}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska puoliintumisajassa $6{,}01\,\text{h}$ ja ajassa $18{,}0\,\text{h}$ on kolme.

      Järkevyys

      Aikaa kului lähes tasan kolme puoliintumisaikaa. Siksi aktiivisuuden pitäisi olla noin kahdeksasosa alkuarvosta: $740\,\text{MBq} : 8 = 92{,}5\,\text{MBq}$. Tulos on hieman suurempi, koska kolmeen puoliintumisaikaan puuttuu vielä vähän.

    2. Tehtävä 9-2Ydintehtävä

      Radonia sisältävä ilmanäyte suljetaan tiiviiseen astiaan. Radon-222:n puoliintumisaika on $3{,}82\,\text{d}$. Kuinka monta prosenttia radonytimistä on hajoamatta $10{,}0\,\text{d}$:n kuluttua? Oleta, että astiaan ei synny uutta radonia.

      %
      Vastaus

      $16{,}3\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      puoliintumisaika $T_{1/2} = 3{,}82\,\text{d}$, aika $t = 10{,}0\,\text{d}$, astiaan ei synny uutta radonia

      Kysytty

      hajoamattomien radonytimien osuus $\tfrac{N}{N_0}$ prosentteina

      Periaate

      Radonytimet hajoavat toisistaan riippumatta, ja ilmanäytteessä niitä on hyvin paljon. Siksi niiden määrä noudattaa hajoamislakia. Uutta radonia ei synny, joten määrä vain pienenee.

      Kaava

      $N = N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$, josta

      $\dfrac{N}{N_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita. Aika ja puoliintumisaika ovat molemmat vuorokausina. Lopuksi osuus muutetaan prosenteiksi: $1 = 100\,\%$.

      Sijoitus

      $\dfrac{N}{N_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{10{,}0\,\text{d} / 3{,}82\,\text{d}}$
      $= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}6178}$
      $= 0{,}16292$
      $= 16{,}292\,\%$

      Vastaus

      $16{,}3\,\%$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska puoliintumisajassa $3{,}82\,\text{d}$ ja ajassa $10{,}0\,\text{d}$ on kolme.

      Järkevyys

      Aikaa kului vähän yli kaksi ja puoli puoliintumisaikaa. Kahden jälkeen jäljellä olisi $25\,\%$ ja kolmen jälkeen $12{,}5\,\%$. Tulos on näiden välissä.

    3. Tehtävä 9-3

      Cesium-137:n puoliintumisaika on $30{,}1\,\text{a}$. Mikä on sen hajoamisvakio? Anna vastaus yksikössä $\tfrac{1}{\text{a}}$.

      1/a
      Vastaus

      $0{,}0230\,\tfrac{1}{\text{a}}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      cesium-137:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 30{,}1\,\text{a}$

      Kysytty

      hajoamisvakio $\lambda$ yksikössä $\tfrac{1}{\text{a}}$

      Periaate

      Puoliintumisajan kohdalla hajoamattomia ytimiä on puolet. Hajoamislaissa $N = N_0 e^{-\lambda t}$ tämä tarkoittaa, että $e^{-\lambda T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$. Tästä saadaan hajoamisvakion ja puoliintumisajan yhteys.

      Kaava

      $\lambda T_{1/2} = \ln 2$, josta $\lambda = \dfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita. Kun puoliintumisaika on vuosina, hajoamisvakio saadaan suoraan yksikössä $\tfrac{1}{\text{a}}$.

      Sijoitus

      $\lambda$$= \dfrac{0{,}69315}{30{,}1\,\text{a}}$
      $= 0{,}023028\,\tfrac{1}{\text{a}}$

      Vastaus

      $0{,}0230\,\tfrac{1}{\text{a}}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska puoliintumisajassa $30{,}1\,\text{a}$ on kolme.

      Järkevyys

      Hajoamisvakio kertoo, että vuodessa hajoaa noin $2{,}3\,\%$ ytimistä. Silloin puolet hajoaa suunnilleen ajassa $0{,}69 : 0{,}023\,\tfrac{1}{\text{a}} \approx 30\,\text{a}$. Se täsmää puoliintumisaikaan.

    4. Tehtävä 9-4

      Koboltti-60-säteilylähteessä on $3{,}20 \cdot 10^{12}$ hajoamatonta ydintä. Koboltti-60:n hajoamisvakio on $4{,}17 \cdot 10^{-9}\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Mikä on lähteen aktiivisuus? Anna vastaus kilobecquereleinä.

      kBq
      Vastaus

      $13{,}3\,\text{kBq}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      hajoamattomien ytimien määrä $N = 3{,}20 \cdot 10^{12}$, hajoamisvakio $\lambda = 4{,}17 \cdot 10^{-9}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Kysytty

      lähteen aktiivisuus $A$ kilobecquereleinä

      Periaate

      Jokainen ydin hajoaa sekunnissa todennäköisyydellä $\lambda$. Siksi $N$ ytimestä hajoaa sekunnissa keskimäärin $\lambda N$. Tämä on aktiivisuus.

      Kaava

      $A = \lambda N$

      Muunnokset

      $1\,\text{Bq} = 1\,\tfrac{1}{\text{s}}$ ja $1\,\text{kBq} = 1000\,\text{Bq}$.

      Sijoitus

      $A$$= 4{,}17 \cdot 10^{-9}\,\tfrac{1}{\text{s}} \cdot 3{,}20 \cdot 10^{12}$
      $= 13\,344\,\tfrac{1}{\text{s}}$
      $= 13\,344\,\text{Bq}$
      $= 13{,}344\,\text{kBq}$

      Vastaus

      $13{,}3\,\text{kBq}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska ytimien määrässä ja hajoamisvakiossa on kolme.

      Järkevyys

      Arvio $4 \cdot 10^{-9} \cdot 3 \cdot 10^{12} = 1{,}2 \cdot 10^{4}$ on noin $12\,\text{kBq}$. Ytimiä on paljon, mutta koboltti-60 hajoaa hitaasti. Siksi vain pieni osa ytimistä hajoaa sekunnissa.

    5. Tehtävä 9-5

      Näytteen aktiivisuus pienenee $48{,}0\,\text{h}$:ssa arvosta $800\,\text{kBq}$ arvoon $200\,\text{kBq}$. Mikä on näytteen isotoopin puoliintumisaika? Anna vastaus tunteina.

      h
      Vastaus

      $24{,}0\,\text{h}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alkuaktiivisuus $A_0 = 800\,\text{kBq}$, aktiivisuus $A = 200\,\text{kBq}$ ajan $t = 48{,}0\,\text{h}$ kuluttua

      Kysytty

      puoliintumisaika $T_{1/2}$ tunteina

      Periaate

      Aktiivisuus puolittuu jokaisen puoliintumisajan aikana, koska se on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään. Lasketaan, montako puoliintumisaikaa on kulunut ajassa $t$. Ketju $800\,\text{kBq} \to 400\,\text{kBq} \to 200\,\text{kBq}$ on kaksi puolittumista.

      Kaava

      $\dfrac{A}{A_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$
      $= \tfrac{1}{4}$
      $= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2}$

      joten $\tfrac{t}{T_{1/2}} = 2$ ja $T_{1/2} = \dfrac{t}{2}$

      Muunnokset

      Ei tarvita. Aika on tunteina, ja vastaus kysytään tunteina.

      Sijoitus

      $T_{1/2}$$= \dfrac{48{,}0\,\text{h}}{2}$
      $= 24{,}0\,\text{h}$

      Vastaus

      $24{,}0\,\text{h}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska ajassa $48{,}0\,\text{h}$ on kolme.

      Järkevyys

      Tarkistus hajoamislailla:

      $800\,\text{kBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{48{,}0\,\text{h} / 24{,}0\,\text{h}}$
      $= 800\,\text{kBq} \cdot \tfrac{1}{4}$
      $= 200\,\text{kBq}$

      Tulos on sama kuin tehtävässä.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 9-6Ydintehtävä

      Jodi-131:n puoliintumisaika on $8{,}02\,\text{d}$. Mikä on sen hajoamisvakio yksikössä $\tfrac{1}{\text{s}}$? Anna vastaus yksikössä $10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$.

      10⁻⁶ 1/s
      Vastaus

      $1{,}00 \cdot 10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      jodi-131:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 8{,}02\,\text{d}$

      Kysytty

      hajoamisvakio $\lambda$ yksikössä $10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Periaate

      Puoliintumisajan kohdalla $e^{-\lambda T_{1/2}} = \tfrac{1}{2}$, koska puolet ytimistä on hajonnut. Hajoamisvakio halutaan sekunteina. Siksi puoliintumisaika muutetaan ensin sekunneiksi.

      Kaava

      $\lambda T_{1/2} = \ln 2$, josta $\lambda = \dfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$

      Muunnokset

      $1\,\text{d}$$= 24 \cdot 3600\,\text{s}$
      $= 86\,400\,\text{s}$

      joten

      $T_{1/2}$$= 8{,}02 \cdot 86\,400\,\text{s}$
      $= 692\,928\,\text{s}$

      Sijoitus

      $\lambda$$= \dfrac{0{,}69315}{692\,928\,\text{s}}$
      $= 1{,}00032 \cdot 10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Vastaus

      $1{,}00 \cdot 10^{-6}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska puoliintumisajassa $8{,}02\,\text{d}$ on kolme.

      Järkevyys

      Sekunnissa hajoaa noin miljoonasosa ytimistä. Vuorokaudessa hajoaa siis noin $86\,400 \cdot 10^{-6} \approx 0{,}09$ eli $9\,\%$ jäljellä olevista. Koska $0{,}91^{8} \approx 0{,}47$, kahdeksan vuorokauden jälkeen jäljellä on noin puolet. Se sopii puoliintumisaikaan $8{,}02\,\text{d}$.

    2. Tehtävä 9-7Ydintehtävä

      Vanhan savuilmaisimen säteilylähteessä on amerikium-241:tä, ja lähteen aktiivisuus on $37\,\text{kBq}$. Amerikium-241:n puoliintumisaika on $433\,\text{a}$. Kuinka monta amerikiumydintä lähteessä on? Käytä arvoa $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$. Anna vastaus yksikössä $10^{14}$.

      · 10¹⁴
      Vastaus

      $7{,}3 \cdot 10^{14}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      aktiivisuus $A = 37\,\text{kBq}$, amerikium-241:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 433\,\text{a}$, $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$

      Kysytty

      ytimien määrä $N$ yksikössä $10^{14}$

      Periaate

      Aktiivisuus on hajoamisvakion ja ytimien määrän tulo, $A = \lambda N$. Hajoamisvakio saadaan puoliintumisajasta. Aktiivisuus on hajoamisia sekunnissa, joten hajoamisvakion on oltava yksikössä $\tfrac{1}{\text{s}}$.

      Kaava

      $A = \lambda N$ ja $\lambda = \dfrac{\ln 2}{T_{1/2}}$, joten

      $N$$= \dfrac{A}{\lambda}$
      $= \dfrac{A\,T_{1/2}}{\ln 2}$

      Muunnokset

      $A$$= 37\,\text{kBq}$
      $= 37 \cdot 10^{3}\,\tfrac{1}{\text{s}}$
      $T_{1/2}$$= 433 \cdot 365{,}25 \cdot 86\,400\,\text{s}$
      $= 1{,}36644 \cdot 10^{10}\,\text{s}$

      Sijoitus

      $N$$= \dfrac{37 \cdot 10^{3}\,\tfrac{1}{\text{s}} \cdot 1{,}36644 \cdot 10^{10}\,\text{s}}{0{,}69315}$
      $= 7{,}294 \cdot 10^{14}$

      Vastaus

      $7{,}3 \cdot 10^{14}$

      Ydintä. Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska aktiivisuudessa $37\,\text{kBq}$ on kaksi.

      Järkevyys

      Hajoamisvakio on $\lambda = 5{,}07 \cdot 10^{-11}\,\tfrac{1}{\text{s}}$. Tulo

      $5{,}07 \cdot 10^{-11}\,\tfrac{1}{\text{s}} \cdot 7{,}29 \cdot 10^{14}$
      $\approx 3{,}7 \cdot 10^{4}\,\tfrac{1}{\text{s}}$

      on annettu aktiivisuus. Ytimiä on paljon, koska pitkäikäinen amerikium hajoaa hitaasti. Massana tämä on vain noin $0{,}3\,\mu\text{g}$.

    3. Tehtävä 9-8

      PET-kuvauksessa käytetään fluori-18-valmistetta, jonka aktiivisuus on $2{,}00\,\text{GBq}$. Valmiste kuljetetaan tuotantolaitokselta sairaalaan. Matka kestää $2\,\text{h}\ 30\,\text{min}$. Fluori-18:n puoliintumisaika on $110\,\text{min}$. Mikä on valmisteen aktiivisuus sen saapuessa? Anna vastaus megabecquereleinä.

      MBq
      Vastaus

      $777\,\text{MBq}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alkuaktiivisuus $A_0 = 2{,}00\,\text{GBq}$, matkan kesto $t = 2\,\text{h}\ 30\,\text{min}$, fluori-18:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 110\,\text{min}$

      Kysytty

      aktiivisuus $A$ perillä megabecquereleinä

      Periaate

      Aktiivisuus noudattaa hajoamislakia, koska se on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään. Aika ja puoliintumisaika on ilmaistava samassa yksikössä, jotta eksponentti on pelkkä luku.

      Kaava

      $A = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      Muunnokset

      $t$$= 2\,\text{h}\ 30\,\text{min}$
      $= 2 \cdot 60\,\text{min} + 30\,\text{min}$
      $= 150\,\text{min}$
      $A_0$$= 2{,}00\,\text{GBq}$
      $= 2000\,\text{MBq}$

      Sijoitus

      $A$$= 2000\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{150\,\text{min} / 110\,\text{min}}$
      $= 2000\,\text{MBq} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{1{,}3636}$
      $= 2000\,\text{MBq} \cdot 0{,}38860$
      $= 777{,}20\,\text{MBq}$

      Vastaus

      $777\,\text{MBq}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska alkuaktiivisuudessa $2{,}00\,\text{GBq}$ ja puoliintumisajassa $110\,\text{min}$ on kolme.

      Järkevyys

      Matka kesti vähän yli yhden puoliintumisajan. Siksi aktiivisuuden pitäisi olla hieman alle puolet alkuarvosta eli alle $1000\,\text{MBq}$. Kahden puoliintumisajan jälkeen se olisi $500\,\text{MBq}$. Tulos on näiden välissä.

    4. Tehtävä 9-9

      Teollisuuden säteilylähteessä on alussa $5{,}00\,\text{mg}$ koboltti-60:tä. Koboltti-60:n puoliintumisaika on $5{,}27\,\text{a}$. Kuinka paljon koboltti-60:tä lähteessä on $15{,}0\,\text{a}$:n kuluttua? Anna vastaus milligrammoina.

      mg
      Vastaus

      $0{,}695\,\text{mg}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alkumassa $m_0 = 5{,}00\,\text{mg}$, puoliintumisaika $T_{1/2} = 5{,}27\,\text{a}$, aika $t = 15{,}0\,\text{a}$

      Kysytty

      jäljellä olevan koboltti-60:n massa $m$ milligrammoina

      Periaate

      Jokaisella koboltti-60-ytimellä on sama massa. Siksi hajoamattoman koboltin massa on verrannollinen hajoamattomien ytimien määrään ja noudattaa samaa hajoamislakia kuin $N$.

      Kaava

      $N = N_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$ ja $m \propto N$, joten $m = m_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita. Aika ja puoliintumisaika ovat vuosina, ja massa saadaan milligrammoina.

      Sijoitus

      $m$$= 5{,}00\,\text{mg} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{15{,}0\,\text{a} / 5{,}27\,\text{a}}$
      $= 5{,}00\,\text{mg} \cdot \left(\tfrac{1}{2}\right)^{2{,}8463}$
      $= 5{,}00\,\text{mg} \cdot 0{,}13905$
      $= 0{,}69526\,\text{mg}$

      Vastaus

      $0{,}695\,\text{mg}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska alkumassassa $5{,}00\,\text{mg}$ ja puoliintumisajassa $5{,}27\,\text{a}$ on kolme.

      Järkevyys

      Aikaa kului vajaat kolme puoliintumisaikaa. Siksi massan pitäisi olla hieman yli kahdeksasosa alkuperäisestä: $5{,}00\,\text{mg} : 8 = 0{,}625\,\text{mg}$. Hajonneiden ytimien tilalle tulee nikkeli-60:tä, joten lähteen kokonaismassa ei juuri muutu.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.

    1. Tehtävä 9-10

      Elävässä kasvissa hiili-14:n osuus hiilestä pysyy vakiona, koska kasvi ottaa ilmasta jatkuvasti uutta hiiltä. Kun kasvi kuolee, hiili-14 hajoaa, eikä uutta tule tilalle.

      Arkeologisesta puunpalasta mitattu hiili-14:n aktiivisuus grammaa hiiltä kohti on $38{,}0\,\%$ elävän puun vastaavasta aktiivisuudesta. Hiili-14:n puoliintumisaika on $5700\,\text{a}$.

      Kuinka kauan sitten puu kuoli? Anna vastaus vuosina.

      a
      Vastaus

      $7960\,\text{a}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      näytteen aktiivisuus on $38{,}0\,\%$ elävän puun aktiivisuudesta grammaa hiiltä kohti, hiili-14:n puoliintumisaika $T_{1/2} = 5700\,\text{a}$

      Kysytty

      puun kuolemasta kulunut aika $t$ vuosina

      Periaate

      Elävässä puussa hiili-14:n osuus pysyy vakiona. Kuolinhetkellä aktiivisuus grammaa kohti oli siis sama kuin elävässä puussa. Sen jälkeen aktiivisuus on pienentynyt hajoamislain mukaan. Kun osuus $\tfrac{A}{A_0}$ tunnetaan, kulunut aika ratkaistaan eksponentista logaritmin avulla.

      Kaava

      $\dfrac{A}{A_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      joten

      $\ln \dfrac{A_0}{A}$$= \dfrac{t}{T_{1/2}} \ln 2$
      $t$$= T_{1/2} \cdot \dfrac{\ln (A_0 / A)}{\ln 2}$

      Muunnokset

      Ei tarvita. Suhde $\tfrac{A_0}{A} = \tfrac{100\,\%}{38{,}0\,\%}$ on pelkkä luku, ja aika saadaan samassa yksikössä kuin puoliintumisaika eli vuosina.

      Sijoitus

      $t$$= 5700\,\text{a} \cdot \dfrac{\ln 2{,}6316}{0{,}69315}$
      $= 5700\,\text{a} \cdot \dfrac{0{,}96758}{0{,}69315}$
      $= 5700\,\text{a} \cdot 1{,}3959$
      $= 7957\,\text{a}$

      Vastaus

      $7960\,\text{a}$

      Eli noin $7{,}96 \cdot 10^{3}\,\text{a}$. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska osuudessa $38{,}0\,\%$ on kolme.

      Järkevyys

      Yhden puoliintumisajan jälkeen aktiivisuutta olisi $50\,\%$ ja kahden jälkeen $25\,\%$. Osuus $38\,\%$ on näiden välissä, joten iän pitää olla $5700$–$11\,400$ vuotta. Tulos $1{,}40$ puoliintumisaikaa sopii tähän.

    2. Tehtävä 9-11

      Säteilymittari näyttää radioaktiivisen näytteen lähellä alussa $820$ pulssia minuutissa. Kun $10{,}0\,\text{min}$ on kulunut, mittari näyttää $230$ pulssia minuutissa. Kun näyte viedään pois, mittari näyttää taustasäteilyä $30$ pulssia minuutissa.

      Mikä on näytteen isotoopin puoliintumisaika? Anna vastaus minuutteina.

      min
      Vastaus

      $5{,}05\,\text{min}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      pulssitaajuus alussa $820$ pulssia minuutissa ja $t = 10{,}0\,\text{min}$ myöhemmin $230$ pulssia minuutissa, taustasäteily $30$ pulssia minuutissa

      Kysytty

      puoliintumisaika $T_{1/2}$ minuutteina

      Periaate

      Mittari laskee sekä näytteen että ympäristön säteilyä. Vain näytteen osuus on verrannollinen sen aktiivisuuteen ja pienenee hajoamislain mukaan. Siksi tausta vähennetään ensin. Taustan oletetaan pysyvän samana koko mittauksen ajan.

      Kaava

      $\dfrac{R_1}{R_0}$$= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_{1/2}}$

      joten

      $\ln \dfrac{R_0}{R_1}$$= \dfrac{t}{T_{1/2}} \ln 2$
      $T_{1/2}$$= \dfrac{t \ln 2}{\ln (R_0 / R_1)}$

      missä $R_0$ ja $R_1$ ovat näytteen nettopulssitaajuudet

      Muunnokset

      Yksikkömuunnoksia ei ole. Pulssitaajuuksien suhde on pelkkä luku, ja aika on minuutteina. Nettopulssitaajuudet: $R_0 = 820 - 30 = 790$ ja $R_1 = 230 - 30 = 200$ pulssia minuutissa.

      Sijoitus

      $T_{1/2}$$= \dfrac{10{,}0\,\text{min} \cdot 0{,}69315}{\ln (790 : 200)}$
      $= \dfrac{6{,}9315\,\text{min}}{\ln 3{,}95}$
      $= \dfrac{6{,}9315\,\text{min}}{1{,}3737}$
      $= 5{,}0458\,\text{min}$

      Vastaus

      $5{,}05\,\text{min}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska ajassa $10{,}0\,\text{min}$ on kolme.

      Järkevyys

      Nettopulssitaajuus pieneni arvosta $790$ arvoon $200$ eli lähes neljäsosaan. Siksi $10\,\text{min}$ on vähän alle kaksi puoliintumisaikaa ja puoliintumisaika on vähän yli $5\,\text{min}$. Ilman taustan vähentämistä suhde olisi $820 : 230 = 3{,}57$, ja puoliintumisaika olisi virheellisesti noin $5{,}5\,\text{min}$.

    3. Tehtävä 9-12

      Ydinvoimalaonnettomuuden laskeumanäytteessä jodi-131:n ja cesium-137:n aktiivisuudet ovat aluksi yhtä suuret. Jodi-131:n puoliintumisaika on $8{,}02\,\text{d}$ ja cesium-137:n $30{,}1\,\text{a}$.

      Kuinka monta prosenttia näytteen kokonaisaktiivisuudesta on jodi-131:n hajoamisia $30{,}0\,\text{d}$:n kuluttua? Käytä arvoa $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$ ja oleta, ettei tytärytimien hajoamisia lasketa.

      %
      Vastaus

      $6{,}97\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      aktiivisuudet aluksi yhtä suuret $A_\text{I,0} = A_\text{Cs,0} = A_0$, jodi-131:n puoliintumisaika $8{,}02\,\text{d}$, cesium-137:n $30{,}1\,\text{a}$, aika $t = 30{,}0\,\text{d}$, $1\,\text{a} = 365{,}25\,\text{d}$

      Kysytty

      jodi-131:n osuus kokonaisaktiivisuudesta prosentteina

      Periaate

      Kumpikin isotooppi hajoaa omalla puoliintumisajallaan toisesta riippumatta, ja kummankin aktiivisuus noudattaa hajoamislakia. Kokonaisaktiivisuus on niiden summa. Alkuaktiivisuudet ovat yhtä suuret, joten $A_0$ supistuu osuudesta pois.

      Kaava

      $A_\text{I} = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{I}}$ ja $A_\text{Cs} = A_0 \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{Cs}}$, joten osuus on

      $p$$= \dfrac{A_\text{I}}{A_\text{I} + A_\text{Cs}}$
      $= \dfrac{\left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{I}}}{\left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{I}} + \left(\tfrac{1}{2}\right)^{t/T_\text{Cs}}}$

      Muunnokset

      $T_\text{Cs}$$= 30{,}1\,\text{a}$
      $= 30{,}1 \cdot 365{,}25\,\text{d}$
      $= 10\,994\,\text{d}$

      jotta kaikki ajat ovat vuorokausina.

      Sijoitus

      $\left(\tfrac{1}{2}\right)^{30{,}0\,\text{d} / 8{,}02\,\text{d}}$
      $= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{3{,}7406}$
      $= 0{,}074809$
      $\left(\tfrac{1}{2}\right)^{30{,}0\,\text{d} / 10\,994\,\text{d}}$
      $= \left(\tfrac{1}{2}\right)^{0{,}0027288}$
      $= 0{,}99811$

      joten

      $p$$= \dfrac{0{,}074809}{0{,}074809 + 0{,}99811}$
      $= \dfrac{0{,}074809}{1{,}07292}$
      $= 0{,}069725$
      $= 6{,}9725\,\%$

      Vastaus

      $6{,}97\,\%$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska puoliintumisajoissa ja ajassa $30{,}0\,\text{d}$ on kolme.

      Järkevyys

      Kuukaudessa kuluu lähes neljä jodin puoliintumisaikaa. Siksi jodin aktiivisuus on pudonnut alle kymmenesosaan, mutta cesiumin aktiivisuus on lähes ennallaan. Jodin osuuden on siis oltava alle $10\,\%$ mutta yli nollan, kuten tulos on. Siksi onnettomuuden jälkeen jodi on suuri ongelma ensimmäiset viikot ja cesium vuosikymmeniä.

    Valokuvat