RuukkilabraLukion fysiikka
FY4 · Luku 3

Kahden kappaleen liikkeiden vertailu

Miksi paikaltaan lähtevä auto saavuttaa edellä tasaisesti polkevan pyöräilijän vasta kaukana, vaikka auto kiihtyy koko ajan?

Pohjatiedot

Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 5.

Pohdinta

Liikennevalot vaihtuvat vihreiksi. Pysäytysviivalla seissyt auto lähtee liikkeelle ja kiihtyy tasaisesti. Samalla hetkellä pyöräilijä, joka on $16\,\text{m}$ viivan edellä, ajaa tasaisella nopeudella $6{,}0\,\text{m/s}$ samaan suuntaan. Auto kiihtyy koko ajan, mutta pyöräilijä on silti pitkään edellä.

Milloin ja missä auto saavuttaa pyöräilijän, ja kumpi on silloin nopeampi?

Valinnainen Kertaa: kiihtyvän kappaleen paikka
Auto lähtee levosta ja kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $2{,}0\,\text{m/s}^2$. Mikä on auton siirtymä lähtöpaikasta $5{,}0\,\text{s}$ kuluttua?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 3 kysymystä

Ennuste 1: kohtaaminen vastakkain

Kappale A lähtee paikasta $10\,\text{m}$ ja kulkee tasaisesti nopeudella $4{,}0\,\text{m/s}$ positiiviseen suuntaan. Kappale B lähtee samalla hetkellä paikasta $70\,\text{m}$ ja kulkee tasaisesti nopeudella $2{,}0\,\text{m/s}$ vastakkaiseen suuntaan. Missä kappaleet kohtaavat?

Ennuste 2: nopeudet ohitushetkellä

Auto lähtee levosta kiihtyvyydellä $2{,}0\,\text{m/s}^2$. Pyöräilijä on $16\,\text{m}$ auton edellä ja ajaa tasaisella nopeudella $6{,}0\,\text{m/s}$. Auto saavuttaa pyöräilijän ja ohittaa hänet. Miten kappaleiden nopeudet ovat keskenään ohitushetkellä?

Ennuste 3: pyöräilijän etumatka

Samassa tilanteessa pyöräilijä on aluksi $16\,\text{m}$ auton edellä. Mitä pyöräilijän etumatkalle tapahtuu ennen ohitusta?

Tutki

Auto A ja pyöräilijä B liikkuvat samalla tiellä. Heidän paikkansa näkyvät yhdellä akselilla ja samassa $(t, x)$-kuvaajassa.

Simulaatio

Käyttöohje

Paina Käynnistä tai vedä Hetki $t$ -liukusäädintä ja valitse Tapaus. Sininen nuoli näyttää nopeuden $\overline{v}$ ja oranssi kiihtyvyyden $\overline{a}$, ja nuolen pituus kertoo suuruuden. Kuvaajan viiva piirtyy niille hetkille, joissa olet käynyt, ja musta rengas ilmestyy kohtaamiseen, kun olet käynyt kohtaamishetkessä. Tapauksessa 5 kappale $\text{A}$ on bussi ja kappale $\text{B}$ juoksija.

Mallin oletukset

Arvot ovat simulaation laskemia mallin arvoja, eivät mittauksia. Kappaleet liikkuvat suoraa tietä pitkin vakiokiihtyvyydellä ($a = 0$ tasaisessa liikkeessä), niitä käsitellään pisteinä, ja ne kulkevat toistensa läpi. Kitkaa ja ilmanvastusta ei huomioida, ja kiihtyvyys saa arvonsa heti lähdössä.

Laskennan selitys

Kummankin kappaleen paikka lasketaan kaavalla $x = x_0 + v_0 t + \tfrac12 a t^2$ ja nopeus kaavalla $v = v_0 + a t$. Kappaleet kohtaavat hetkellä, jolloin $x_\text{A} = x_\text{B}$. Lukema $x_\text{B} - x_\text{A}$ kertoo, kuinka paljon suurempi B:n paikkakoordinaatti on, ja se on nolla kohtaamishetkellä. Kun kappaleet liikkuvat positiiviseen suuntaan, se on B:n etumatka.

Koe 1: kohtaaminen vastakkain

Testaa ennuste 1. Alkutila valitsee tapauksen 1, jossa kappaleet liikkuvat vastakkain. Kirjaa lukemat ainakin kolmella eri hetkellä, esimerkiksi $t = 0$, $t = 5{,}0\,\text{s}$ ja $t = 10\,\text{s}$, ja etsi hetki, jolloin kappaleet ovat samassa paikassa.

Alkutila: tapaus = $1$, hetki $t$ = $0\,\text{s}$. Vakiona: tapaus. Muutetaan: hetki $t$.

Simulaation lukemat
hetki $t$$x_\text{A}$ $(\text{m})$$x_\text{B}$ $(\text{m})$$x_\text{B}$ − $x_\text{A}$ $(\text{m})$

Missä paikassa kappaleet kohtaavat? Etsi taulukosta hetki, jolloin $x_\text{A} = x_\text{B}$, ja lue paikka. Vastaa metreinä.

m
Vihje 1: ohjaava kysymys

Kohtaamishetkellä kappaleet ovat samassa paikassa. Minkä hetken rivillä sarake $x_\text{B} - x_\text{A}$ on nolla?

Vihje 2: mikä yhteys

Paikkojen ero $x_\text{B} - x_\text{A}$ pienenee joka sekunti saman verran, kunnes se on nolla. Kuvaajassa viivat leikkaavat samassa kohdassa.

Vihje 3: välivaihe

Paikkojen ero on aluksi $60\,\text{m}$ ja pienenee $6{,}0\,\text{m}$ sekunnissa, joten se on nolla hetkellä $10\,\text{s}$. Lue paikka tämän hetken rivillä.

Näytä ratkaisu

Annettu

taulukosta hetkellä $t = 10\,\text{s}$ kappaleiden paikat $x_\text{A} = 50\,\text{m}$ ja $x_\text{B} = 50\,\text{m}$; paikkojen ero $x_\text{B} - x_\text{A} = 0$

Kysytty

kohtaamispaikka $x$ yksikössä $\text{m}$

Periaate

Kappaleet kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä eli $x_\text{A} = x_\text{B}$. Taulukossa se on rivi, jolla paikkojen ero on nolla, ja kohtaamispaikka luetaan samalta riviltä.

Kaava

$x_\text{A} = x_\text{B}$, eli $10 + 4{,}0\,t = 70 - 2{,}0\,t$. Ajaksi tulee

$t$$= \dfrac{70\,\text{m} - 10\,\text{m}}{4{,}0\,\text{m/s} + 2{,}0\,\text{m/s}}$

ja paikaksi $x = x_{0\text{A}} + v_\text{A}\,t$

Muunnokset

Paikat ovat metreinä ja ajat sekunteina, joten muunnoksia ei tarvita.

Sijoitus

$t$$= \dfrac{60\,\text{m}}{6{,}0\,\text{m/s}}$
$= 10\,\text{s}$
$x$$= 10\,\text{m} + 4{,}0\,\text{m/s} \cdot 10\,\text{s}$
$= 50\,\text{m}$

Vastaus

$50\,\text{m}$

Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

Järkevyys

B:n paikka on $70\,\text{m} - 2{,}0\,\text{m/s} \cdot 10\,\text{s} = 50\,\text{m}$, sama kuin A:n. Kohtaamispaikka on alkupaikkojen $10\,\text{m}$ ja $70\,\text{m}$ välissä. A on kulkenut $40\,\text{m}$ ja B $20\,\text{m}$, kaksi kertaa lyhyemmän matkan, koska B on kaksi kertaa hitaampi.

Koe 2: auto lähtee levosta

Testaa ennusteet 2 ja 3. Alkutila valitsee tapauksen 3: auto lähtee levosta ja pyöräilijä on $16\,\text{m}$ edellä. Kirjaa lukemat ainakin kolmella eri hetkellä, esimerkiksi $t = 0$, $t = 3{,}0\,\text{s}$, $t = 8{,}0\,\text{s}$ ja $t = 12\,\text{s}$. Etsi hetki, jolloin kappaleet ovat samassa paikassa, ja katso, mitä etumatkalle tapahtuu.

Alkutila: tapaus = $3$, hetki $t$ = $0\,\text{s}$. Vakiona: tapaus. Muutetaan: hetki $t$.

Simulaation lukemat
hetki $t$$x_\text{A}$ $(\text{m})$$x_\text{B}$ $(\text{m})$$v_\text{A}$ $(\text{m/s})$$x_\text{B}$ − $x_\text{A}$ $(\text{m})$

Mikä on auton nopeus ohitushetkellä? Etsi taulukosta hetki, jolloin $x_\text{A} = x_\text{B}$, ja lue auton nopeus sillä hetkellä. Vastaa yksikössä m/s.

m/s
Vihje 1: ohjaava kysymys

Ohitushetkellä kappaleet ovat samassa paikassa. Minkä rivin sarake $x_\text{B} - x_\text{A}$ on nolla?

Vihje 2: mikä yhteys

Auton nopeus on sarakkeessa $v_\text{A}$. Lue se samalta riviltä kuin missä paikat ovat yhtä suuret.

Vihje 3: välivaihe

Etsi rivi, jolla

$x_\text{A}$$= x_\text{B}$
$= 64\,\text{m}$

Jos sellaista riviä ei ole taulukossasi, kirjaa lukema hetkellä $t = 8{,}0\,\text{s}$.

Näytä ratkaisu

Annettu

taulukosta hetkellä $t = 8{,}0\,\text{s}$: $x_\text{A} = x_\text{B} = 64\,\text{m}$ ja $v_\text{A} = 16\,\text{m/s}$; auton kiihtyvyys $a = 2{,}0\,\text{m/s}^2$ ja alkunopeus nolla

Kysytty

auton nopeus $v_\text{A}$ ohitushetkellä yksikössä $\text{m/s}$

Periaate

Ohitushetki on hetki, jolloin paikat ovat samat, eli rivi, jolla $x_\text{B} - x_\text{A} = 0$. Auton nopeus luetaan samalta riviltä. Auton kiihtyvyys on vakio, joten nopeus kasvaa tasaisesti.

Kaava

$v = v_0 + a\,t$, ja kun $v_0 = 0$, $v_\text{A} = a\,t$

Muunnokset

Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä ja $\text{m/s}^2 \cdot \text{s} = \text{m/s}$, joten muunnoksia ei tarvita.

Sijoitus

$v_\text{A}$$= 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot 8{,}0\,\text{s}$
$= 16\,\text{m/s}$

Vastaus

$16\,\text{m/s}$

Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa; sama luku on taulukon riviltä.

Järkevyys

Auton nopeus $16\,\text{m/s}$ on suurempi kuin pyöräilijän (tapauksen asetuksista) $6{,}0\,\text{m/s}$, kuten ohituksessa pitääkin. Se on myös yli kaksi kertaa pyöräilijän nopeus: auton on ensin kuitenkin ehdittävä tasoittaa etumatka, jonka pyöräilijä sai, kun auto oli hitaampi.

Valinnainen Koe 3: juoksija ja bussi

Tapauksessa 5 bussi lähtee levosta ja juoksija on $5{,}0\,\text{m}$ sen takana nopeudella $4{,}0\,\text{m/s}$. Kirjaa lukemat esimerkiksi hetkillä $t = 0$, $2{,}0\,\text{s}$, $6{,}0\,\text{s}$ ja $7{,}0\,\text{s}$ ja katso, miten etumatka $x_\text{B} - x_\text{A}$ ja kohtaamisten määrä muuttuvat.

Alkutila: tapaus = $5$, hetki $t$ = $0\,\text{s}$. Vakiona: tapaus. Muutetaan: hetki $t$.

Simulaation lukemat
hetki $t$$x_\text{A}$ $(\text{m})$$x_\text{B}$ $(\text{m})$$x_\text{B}$ − $x_\text{A}$ $(\text{m})$kohtaamisia

Kuinka monta kertaa bussi $\text{A}$ ja juoksija $\text{B}$ ovat samassa paikassa ajan $0 \ldots 12\,\text{s}$ aikana?

Entä jos kappaleet eivät kohtaa?

Keksitty esimerkkiaineisto · Keksitty tilanne, ei mittaus.

Auto $\text{A}$ ajaa tasaisella nopeudella $3{,}0\,\text{m/s}$ origosta. Pyöräilijä $\text{B}$ on hetkellä $t = 0$ paikassa $20\,\text{m}$ ja ajaa samaan suuntaan nopeudella $5{,}0\,\text{m/s}$. Kohtaamisehto $x_\text{A} = x_\text{B}$ antaa yhtälön $3{,}0\,t = 20 + 5{,}0\,t$, jonka ratkaisu on $t = -10\,\text{s}$. Voit tarkistaa tilanteen simulaation tapauksesta 4.

$2$
$4$
$6$
$8$
$10$
$12$
$20$
$40$
$60$
$80$
$0$
$t\ (\text{s})$
$x\ (\text{m})$
$x_\text{A}$
$x_\text{B}$
Mitä ratkaisu $t = -10\,\text{s}$ kertoo?

Johtopäätös

Selitä omin sanoin taulukoidesi avulla, miksi auto on ohitushetkellä nopeampi kuin pyöräilijä, vaikka kappaleet ovat silloin samassa paikassa. Käytä sanoja paikka, nopeus ja etumatka.

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Kahden kappaleen liikkeitä voi verrata vain, kun molempien paikka mitataan samasta koordinaatistosta. Valitaan yksi $x$-akseli, yksi origo ja yksi positiivinen suunta sekä yksi kello, joka on nollassa liikkeiden alussa. Silloin kummallakin kappaleella on oma paikka ajan funktiona: $x_\text{A}(t)$ ja $x_\text{B}(t)$. Origo ja suunta voi valita vapaasti, mutta ne valitaan kerran ja pidetään koko tehtävän ajan.

Kappaleet kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä eli $x_\text{A} = x_\text{B}$. Kohtaamisesta kysytään aina kahta asiaa: milloin se tapahtuu ja missä. Jos kappaleet tulevat vastakkaisista suunnista, ne kohtaavat toisensa. Jos takana kulkeva tavoittaa edellä kulkevan ja menee sen ohi, kyseessä on ohitus. Molemmissa fysiikka on sama: paikat ovat yhtä suuret.

$0$
$10$
$20$
$30$
$40$
$50$
$60$
$x\ (\text{m})$
$t = 0$
$\text{A}$
$\text{B}$
$\overline{v}_\text{A}$
$\overline{v}_\text{B}$
$0$
$10$
$20$
$30$
$40$
$50$
$60$
$x\ (\text{m})$
$t = 12\,\text{s}$
$\text{A}$
$\text{B}$
$x_\text{A} = x_\text{B} = 36\,\text{m}$

Kuvassa kappale A lähtee paikasta $0\,\text{m}$ ja B paikasta $60\,\text{m}$, ja ne liikkuvat vastakkain. Kun kappaleiden paikat on merkitty samalle akselille, näkee heti, kumpi on missäkin ja miten niiden välimatka muuttuu. Kohtaamishetkellä välimatka on nolla.

$(t,x)$-kuvaajassa kumpikin liike on oma viivansa samassa koordinaatistossa. Kohtaaminen on viivojen leikkauspiste: sen vaakakoordinaatti on kohtaamishetki ja pystykoordinaatti kohtaamispaikka. Kuvaajassa ylempänä oleva viiva tarkoittaa suurempaa paikkakoordinaattia. Kohtaamishetkellä kappaleiden kuvaajat leikkaavat toisensa. Kumpi kappale on edellä, riippuu myös liikkeen suunnasta: kun kappaleet liikkuvat $x$-akselin positiiviseen suuntaan, ylempänä oleva viiva kuuluu edellä olevalle kappaleelle. Negatiiviseen suuntaan liikuttaessa edellä on se kappale, jonka viiva on alempana.

$4$
$8$
$12$
$16$
$12$
$24$
$36$
$48$
$60$
$0$
$t\ (\text{s})$
$x\ (\text{m})$
$x_\text{A}$
$x_\text{B}$
$\text{kohtaaminen}$

Kohtaaminen ei tarkoita, että kappaleilla olisi sama nopeus. Leikkauspisteessä viivat ovat eri jyrkkiä, koska kappaleiden nopeudet ovat erisuuret. Jos kahden tasaisesti liikkuvan kappaleen nopeudet olisivat yhtä suuret, viivat olisivat yhdensuuntaiset ja kappaleiden välimatka pysyisi samana, joten ne eivät kohtaisi, jos ne lähtevät eri paikoista. Ohituksessa takaa tuleva kappale on kohtaamishetkellä nopeampi kuin ohitettava.

Kohtaamisehto

Kohtaamishetki ja kohtaamispaikka saadaan kirjoittamalla kummankin kappaleen paikka ajan funktiona ja merkitsemällä paikat yhtä suuriksi:

$$x_\text{A}(t) = x_\text{B}(t)$$

missä $x_\text{A}(t)$ ja $x_\text{B}(t)$ ovat kappaleiden paikat samassa koordinaatistossa ($\text{m}$) ja $t$ on kohtaamishetki ($\text{s}$). Kun $t$ on ratkaistu, se sijoitetaan jompaankumpaan paikkafunktioon, ja tulos on kohtaamispaikka. Tarkistuksena toinen paikkafunktio antaa saman paikan.

Paikkafunktio riippuu liikkeen lajista. Tasaisessa liikkeessä se on $x = x_0 + v\,t$ (luku Paikka, nopeus ja tasainen liike kuvaajina). Tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä (luku Kiihtyvyys ja tasaisesti kiihtyvä liike) se on

$$\begin{aligned} x &= x_0 + v_0\,t + \tfrac12\,a\,t^2 \\ v &= v_0 + a\,t \end{aligned}$$

missä $x_0$ on alkupaikka ($\text{m}$), $v_0$ alkunopeus ($\text{m/s}$), $a$ kiihtyvyys ($\text{m/s}^2$), $t$ aika ($\text{s}$) ja $v$ nopeus hetkellä $t$ ($\text{m/s}$). Kaavat pätevät, kun liike on suoraviivaista ja kiihtyvyys on vakio. Kahden tasaisen liikkeen yhtälö on ensimmäisen asteen yhtälö, joten kappaleet kohtaavat enintään kerran. Jos toinen kiihtyy, yhtälö on toisen asteen yhtälö, ja viivoilla voi olla kaksi leikkauspistettä.

Yksinkertaisin ohitus: auto lähtee levosta samasta paikasta, jossa pyöräilijä kulkee tasaisella nopeudella $v$. Autolle $x_\text{A} = \tfrac12 a t^2$ ja pyöräilijälle $x_\text{B} = v\,t$:

$$\begin{aligned} &\tfrac12\,a\,t^2 = v\,t \\ &t\left(\tfrac12\,a\,t - v\right) = 0 \\ &t = 0 \quad\text{tai}\quad t = \frac{2v}{a} \end{aligned}$$

Ratkaisu $t = 0$ on lähtöhetki: kappaleet ovat silloin samassa paikassa. Ohitus tapahtuu hetkellä $t = 2v/a$. Silloin auton nopeus on $a\,t = 2v$, kaksi kertaa pyöräilijän nopeus.

$2$
$4$
$6$
$8$
$12$
$24$
$36$
$48$
$60$
$0$
$t\ (\text{s})$
$x\ (\text{m})$
$x_\text{A}$
$x_\text{B}$
$\text{ohitus}$
$\text{lähtö}$

Miksi auton täytyy saavuttaa kaksinkertainen nopeus? Syy näkyy $(t,v)$-kuvaajasta. Siirtymä on nopeuskuvaajan ja aika-akselin välinen pinta-ala, ja kahden kuvaajan väliin jäävä pinta-ala kertoo, paljonko etumatka muuttuu. Niin kauan kuin auto on pyöräilijää hitaampi, pyöräilijän etumatka kasvaa. Kun takana oleva lähtee hitaampana, etumatka on suurimmillaan silloin, kun nopeudet ovat yhtä suuret, eikä se ole kohtaamishetki. Vasta sen jälkeen auto on nopeampi ja pienentää etumatkaa. Ohitus tapahtuu, kun etumatkan pieneneminen on yhtä suuri kuin aiempi kasvu: kuvassa kumpikin alue vastaa $9\,\text{m}$. Siksi ohitus tulee vasta kaukana: auton on ensin kurottava umpeen etumatkan kasvu, ja tässä esimerkissä ohituspaikka on $36\,\text{m}$ lähdöstä, vaikka etumatka kasvoi enimmillään vain $9\,\text{m}$.

$2$
$4$
$6$
$8$
$4$
$8$
$12$
$16$
$0$
$t\ (\text{s})$
$v\ (\text{m/s})$
$v_\text{A}$
$v_\text{B}$
$+9\,\text{m}$
$-9\,\text{m}$

Jos pyöräilijä on lähtiessä matkan $x_{0\text{B}}$ edellä, yhtälö on $\tfrac12 a t^2 = x_{0\text{B}} + v\,t$. Se ratkaistaan toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla, ja kohtaamishetki on positiivinen juuri. Negatiivinen juuri kuvaisi hetkeä ennen lähtöä, eikä se kuulu tilanteeseen; kaksi positiivista juurta olisi kaksi kohtaamista. Jos positiivista juurta ei ole, kappaleet eivät kohtaa.

Kaksi valkoista raitiovaunua rinnakkain kadulla, taustalla vanhoja kivitaloja.
Kaksi raitiovaunua Helsingissä heinäkuussa 2026. Kuva: Pete (comedy_nose), CC0 1.0

Yleinen virhekäsitys

Yleisin virhe on ajatella, että kappaleilla on kohtaamishetkellä sama nopeus, koska ne ovat samassa paikassa. Paikka ja nopeus ovat eri suureita: kappaleet ovat samassa paikassa vain sillä hetkellä, ja ohituksessa takaa tuleva kulkee ohitushetkellä nopeammin.

Toinen virhe on ratkaista kohtaamishetki merkitsemällä nopeudet yhtä suuriksi. Silloin löytyy hetki, jolla etumatka on suurimmillaan tai pienimmillään, ei hetki, jolla kappaleet ovat samassa paikassa. Kohtaamisessa yhtä suuria ovat paikat.

Kolmas virhe on lukea $(t,v)$-kuvaajan leikkauspiste kohtaamiseksi. Siinä viivat leikkaavat, kun nopeudet ovat yhtä suuret. Kohtaamisen näkee vain $(t,x)$-kuvaajasta.

Tiivistelmä

  • Kahden kappaleen paikat mitataan samassa koordinaatistossa: sama origo, sama positiivinen suunta ja sama kello.
  • Kappaleet kohtaavat, kun $x_\text{A}(t) = x_\text{B}(t)$. Yhtälöstä saadaan kohtaamishetki, ja sijoittamalla se paikkafunktioon kohtaamispaikka.
  • $(t,x)$-kuvaajassa kohtaaminen on viivojen leikkauspiste. Kohtaamisessa nopeudet ovat yleensä erisuuret.
  • Kun toinen liike on tasaisesti kiihtyvää, yhtälö on toisen asteen yhtälö. Jokainen positiivinen juuri on kohtaaminen (niitä voi olla kaksi), ja negatiivinen juuri on ennen lähtöä eikä kuulu tilanteeseen.
  • Kun takana oleva lähtee hitaampana, etumatka on suurimmillaan silloin, kun nopeudet ovat yhtä suuret, eikä se ole kohtaamishetki.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi taulukoihin ja kuvaajiin. Mitä sait selville kohtaamispaikasta, nopeuksista ohitushetkellä ja etumatkan muutoksesta? Palaa myös alun liikennevaloihin: mistä näkee, että auto saavuttaa pyöräilijän vasta kaukana viivalta?

    Muuttaisitko ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Pyöräilijä polkee suoraa tietä tasaisella nopeudella $6{,}0\,\text{m/s}$. Hetkellä $t = 0$ hän on $16\,\text{m}$ liikennevalojen pysäytysviivan edellä. Samalla hetkellä viivalla seisova auto lähtee liikkeelle ja kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $2{,}0\,\text{m/s}^2$ samaan suuntaan. Milloin auto ohittaa pyöräilijän ja kuinka kaukana pysäytysviivasta ohitus tapahtuu?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Origo on pysäytysviivalla ja positiivinen suunta on kulkusuunta. Auto A: $x_{0\text{A}} = 0$, $v_{0\text{A}} = 0$, $a = 2{,}0\,\text{m/s}^2$. Pyöräilijä B: $x_{0\text{B}} = 16\,\text{m}$, $v = 6{,}0\,\text{m/s}$ (vakio). Kysytään ohitushetkeä $t$ ja ohituspaikkaa $x$.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Ohitushetkellä kappaleet ovat samassa paikassa, joten $x_\text{A} = x_\text{B}$. Auton liike on tasaisesti kiihtyvää ja pyöräilijän tasaista, joten kummankin paikka tunnetaan ajan funktiona. Merkitään paikat yhtä suuriksi ja ratkaistaan aika.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. Auton paikka on $x_\text{A} = \tfrac12 a t^2$ ja pyöräilijän $x_\text{B} = x_{0\text{B}} + v\,t$. Yhtälö ratkaistaan toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla ja valitaan positiivinen juuri:

    $$\begin{aligned} &\tfrac12\,a\,t^2 = x_{0\text{B}} + v\,t \\ &\tfrac12\,a\,t^2 - v\,t - x_{0\text{B}} = 0 \\ &t = \frac{v + \sqrt{v^2 + 2\,a\,x_{0\text{B}}}}{a} \end{aligned}$$

    Toisen asteen yhtälön $A t^2 + B t + C = 0$ kertoimet ovat tässä $A = \tfrac12 a$, $B = -v$ ja $C = -x_{0\text{B}}$, ja ratkaisukaava

    $t$$= \dfrac{-B \pm \sqrt{B^2 - 4AC}}{2A}$

    antaa yllä olevan juuren.

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset. Ei tarvita: kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, ja juurrettavassa $v^2$ ja $2\,a\,x_{0\text{B}}$ ovat molemmat yksikössä $\text{m}^2/\text{s}^2$. Juurrettava on

    $v^2 + 2\,a\,x_{0\text{B}}$$= 36\,\text{m}^2/\text{s}^2 + 64\,\text{m}^2/\text{s}^2$
    $= 100\,\text{m}^2/\text{s}^2$

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. Sijoitetaan ensin aika ja sen jälkeen paikka:

    $$\begin{aligned} t &= \frac{v + \sqrt{v^2 + 2\,a\,x_{0\text{B}}}}{a} \\ &= \frac{6{,}0\,\text{m/s} + \sqrt{100\,\text{m}^2/\text{s}^2}}{2{,}0\,\text{m/s}^2} \\ &= \frac{6{,}0\,\text{m/s} + 10\,\text{m/s}}{2{,}0\,\text{m/s}^2} \\ &= 8{,}0\,\text{s} \\[4pt] x &= \tfrac12\,a\,t^2 \\ &= \tfrac12 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (8{,}0\,\text{s})^2 \\ &= 64\,\text{m} \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Auto ohittaa pyöräilijän hetkellä $t = 8{,}0\,\text{s}$ paikassa $x = 64\,\text{m}$ pysäytysviivalta laskien. Tuloksissa on kaksi merkitsevää numeroa, koska lähtötiedot $6{,}0\,\text{m/s}$, $2{,}0\,\text{m/s}^2$ ja $16\,\text{m}$ ovat kahdella numerolla.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Pyöräilijän paikka on $16\,\text{m} + 6{,}0\,\text{m/s} \cdot 8{,}0\,\text{s} = 64\,\text{m}$, joten toinen paikkafunktio antaa saman paikan. Auton nopeus ohitushetkellä on

    $a\,t$$= 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot 8{,}0\,\text{s}$
    $= 16\,\text{m/s}$

    ja pyöräilijän $6{,}0\,\text{m/s}$, joten auto on ohittaessaan nopeampi, kuten pitääkin. Toinen juuri

    $t$$= (6{,}0 - 10)\,\text{m/s} : 2{,}0\,\text{m/s}^2$
    $= -2{,}0\,\text{s}$

    on ennen lähtöä eikä kuulu tilanteeseen.

    $2$
    $4$
    $6$
    $8$
    $10$
    $16$
    $32$
    $48$
    $64$
    $80$
    $96$
    $0$
    $t\ (\text{s})$
    $x\ (\text{m})$
    $x_\text{A}$
    $x_\text{B}$

    Valinnainen Etsi virhe
    Opiskelija ratkaisee ohitusesimerkin: auto lähtee levosta kiihtyvyydellä $2{,}0\,\text{m/s}^2$ ja pyöräilijä on $16\,\text{m}$ edellä nopeudella $6{,}0\,\text{m/s}$.Hän kirjoittaa: ”Auto saavuttaa pyöräilijän, kun nopeudet ovat yhtä suuret: $2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot t = 6{,}0\,\text{m/s}$, joten $t = 3{,}0\,\text{s}$.” Missä on virhe?

    Sovella uuteen tilanteeseen

    Moottoripyörä seisoo viivalla. Samalla hetkellä kuorma-auto ajaa viivan ohi tasaisella nopeudella $12\,\text{m/s}$. Moottoripyörä lähtee liikkeelle samaan suuntaan ja kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $3{,}0\,\text{m/s}^2$.

    Mikä on moottoripyörän nopeus, kun se saavuttaa kuorma-auton? Vastaa yksikössä m/s.

    m/s
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Saavuttaminen on kohtaaminen. Kirjoita kummankin kappaleen paikka ajan funktiona ja merkitse paikat yhtä suuriksi.

    Vihje 2: mikä yhteys

    Moottoripyörä: $x = \tfrac12\,a\,t^2$. Kuorma-auto: $x = v\,t$. Ratkaise $t$ (muu kuin $t = 0$) ja laske sitten moottoripyörän nopeus kaavalla $v = a\,t$.

    Vihje 3: välivaihe

    $\tfrac12\,a\,t^2 = v\,t$ antaa

    $t$$= \dfrac{2v}{a}$
    $= \dfrac{2 \cdot 12\,\text{m/s}}{3{,}0\,\text{m/s}^2}$

    Kerro tulos kiihtyvyydellä.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    moottoripyörä $x_0 = 0$, $v_0 = 0$, $a = 3{,}0\,\text{m/s}^2$; kuorma-auto tasaisella nopeudella $v = 12\,\text{m/s}$ samasta paikasta; molemmat ovat hetkellä $t = 0$ viivalla

    Kysytty

    moottoripyörän nopeus $v_\text{M}$ ohitushetkellä yksikössä $\text{m/s}$

    Periaate

    Moottoripyörä saavuttaa kuorma-auton, kun paikat ovat yhtä suuret. Moottoripyörän liike on tasaisesti kiihtyvää ja kuorma-auton tasaista, ja molemmat lähtevät samasta paikasta. Kun ohitushetki tunnetaan, nopeus saadaan kiihtyvyydestä ja ajasta.

    Kaava

    $\tfrac12\,a\,t^2 = v\,t$, joten $t = \dfrac{2v}{a}$ ($t = 0$ on lähtö). Nopeus on

    $v_\text{M}$$= a\,t$
    $= a \cdot \dfrac{2v}{a}$
    $= 2v$

    Muunnokset

    Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

    Sijoitus

    $t$$= \dfrac{2 \cdot 12\,\text{m/s}}{3{,}0\,\text{m/s}^2}$
    $= 8{,}0\,\text{s}$
    $v_\text{M}$$= 3{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot 8{,}0\,\text{s}$
    $= 24\,\text{m/s}$

    Vastaus

    $24\,\text{m/s}$

    Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

    Järkevyys

    Moottoripyörän nopeus on kaksi kertaa kuorma-auton nopeus, kuten ohituksessa samasta paikasta lähdettäessä pitääkin. Paikat ovat samat: $\tfrac12 \cdot 3{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (8{,}0\,\text{s})^2 = 96\,\text{m}$ ja $12\,\text{m/s} \cdot 8{,}0\,\text{s} = 96\,\text{m}$.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.

    1. Miksi kahden kappaleen paikat täytyy mitata samasta origosta, samaan suuntaan ja samalla kellolla, ennen kuin kohtaamishetken voi ratkaista?
      Vastaus

      Kohtaaminen tarkoittaa, että paikat ovat samat samalla hetkellä, $x_\text{A} = x_\text{B}$. Yhtälö kertoo jotain vain, jos molemmat paikat on mitattu samasta koordinaatistosta ja samasta aikahetkestä. Jos kappaleilla olisi eri origo tai eri kello, yhtä suuret luvut eivät tarkoittaisi samaa paikkaa samalla hetkellä.

    2. Kahden kappaleen $(t, x)$-kuvaajan viivat eivät leikkaa kuvaajan alueella. Mitä se kertoo?
      Vastaus

      Kappaleet eivät ole samassa paikassa millään kuvatulla hetkellä, joten ne eivät kohtaa tänä aikana. Viivat voivat silti leikata kuvaajan ulkopuolella, esimerkiksi myöhemmin tai ennen hetkeä $t = 0$. Ratkaisu, jossa $t < 0$, ei kuulu tilanteeseen.

    3. Toisen asteen yhtälön $\tfrac12\,a\,t^2 = x_0 + v\,t$ ratkaisuina on $t = -2{,}0\,\text{s}$ ja $t = 8{,}0\,\text{s}$. Kumpi on kohtaamishetki ja miksi?
      Vastaus

      Kohtaamishetki on $t = 8{,}0\,\text{s}$. Liike alkaa hetkellä $t = 0$, joten negatiivinen juuri $-2{,}0\,\text{s}$ olisi ennen lähtöä eikä kuulu tilanteeseen.

    1. Käsite

    Kahden kappaleen $(t, x)$-kuvaajan viivat leikkaavat toisensa hetkellä $t = 6{,}0\,\text{s}$. Mitä tämä tarkoittaa?

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Laske

    Kappale A lähtee paikasta $0$ ja kulkee tasaisesti nopeudella $2{,}0\,\text{m/s}$ positiiviseen suuntaan. Kappale B lähtee samalla hetkellä paikasta $30\,\text{m}$ ja kulkee tasaisesti nopeudella $3{,}0\,\text{m/s}$ negatiiviseen suuntaan. Milloin kappaleet kohtaavat? Vastaa sekunteina.

    s
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Kirjoita kummankin kappaleen paikka ajan funktiona. B:n nopeus on negatiivinen.

    Vihje 2: mikä yhteys

    Kohtaamisessa $x_\text{A} = x_\text{B}$, eli $2{,}0\,t = 30 - 3{,}0\,t$.

    Vihje 3: välivaihe

    Siirrä $t$-termit samalle puolelle: $5{,}0\,t = 30$. Ratkaise $t$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    kappale A: $x_{0\text{A}} = 0$, $v_\text{A} = 2{,}0\,\text{m/s}$; kappale B: $x_{0\text{B}} = 30\,\text{m}$, $v_\text{B} = -3{,}0\,\text{m/s}$; molemmat tasaisia

    Kysytty

    kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$

    Periaate

    Kappaleet kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa: $x_\text{A} = x_\text{B}$. Molemmat liikkuvat tasaisesti, joten $x = x_0 + v\,t$ kummallekin. B:n nopeus on negatiivinen, koska se tulee A:ta vastaan.

    Kaava

    $x_{0\text{A}} + v_\text{A}\,t = x_{0\text{B}} + v_\text{B}\,t$, joten

    $t$$= \dfrac{x_{0\text{B}} - x_{0\text{A}}}{v_\text{A} - v_\text{B}}$

    Muunnokset

    Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

    Sijoitus

    $t$$= \dfrac{30\,\text{m} - 0}{2{,}0\,\text{m/s} - (-3{,}0\,\text{m/s})}$
    $= \dfrac{30\,\text{m}}{5{,}0\,\text{m/s}}$
    $= 6{,}0\,\text{s}$

    Vastaus

    $6{,}0\,\text{s}$

    Kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeuksissa.

    Järkevyys

    Kappaleet lähestyvät toisiaan nopeudella $2{,}0\,\text{m/s} + 3{,}0\,\text{m/s} = 5{,}0\,\text{m/s}$, joten $30\,\text{m}$ kuluu ajassa $6{,}0\,\text{s}$. Paikat:

    $x_\text{A}$$= 2{,}0\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s}$
    $= 12\,\text{m}$
    $x_\text{B}$$= 30\,\text{m} - 3{,}0\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s}$
    $= 12\,\text{m}$

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 3. Selitä

    Auto lähtee levosta, kun pyöräilijä on sen edellä. Selitä omin sanoin, milloin pyöräilijän etumatka on suurimmillaan ja miksi ohitus tapahtuu vasta sen jälkeen.

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 8 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 3-1Ydintehtävä

      Kaksi kärryä liikkuu samalla suoralla radalla. Kärryn A paikka on $x_\text{A} = 4{,}0\,\text{m} + 2{,}0\,\text{m/s} \cdot t$ ja kärryn B paikka on $x_\text{B} = 24\,\text{m} - 3{,}0\,\text{m/s} \cdot t$. Milloin kärryt kohtaavat?

      s
      Vastaus

      $4{,}0\,\text{s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $x_\text{A} = 4{,}0\,\text{m} + 2{,}0\,\text{m/s} \cdot t$ ja $x_\text{B} = 24\,\text{m} - 3{,}0\,\text{m/s} \cdot t$ samassa koordinaatistossa

      Kysytty

      kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$

      Periaate

      Kärryt kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä, joten $x_\text{A} = x_\text{B}$. Paikat ovat ajan lineaarisia funktioita, joten yhtälöllä on yksi ratkaisu.

      Kaava

      $x_\text{A} = x_\text{B}$, eli $4{,}0 + 2{,}0\,t = 24 - 3{,}0\,t$. Termit $t$ vasemmalle ja luvut oikealle: $5{,}0\,t = 20$, joten $t = \dfrac{24 - 4{,}0}{2{,}0 + 3{,}0}$

      Muunnokset

      Paikat ovat metreinä ja nopeudet yksikössä $\text{m/s}$, joten tulos tulee sekunteina. Muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $t$$= \dfrac{24\,\text{m} - 4{,}0\,\text{m}}{2{,}0\,\text{m/s} + 3{,}0\,\text{m/s}}$
      $= \dfrac{20\,\text{m}}{5{,}0\,\text{m/s}}$
      $= 4{,}0\,\text{s}$

      Vastaus

      $4{,}0\,\text{s}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeuksissa ($2{,}0\,\text{m/s}$ ja $3{,}0\,\text{m/s}$).

      Järkevyys

      Sijoitus molempiin paikkoihin:

      $x_\text{A}$$= 4{,}0\,\text{m} + 2{,}0\,\text{m/s} \cdot 4{,}0\,\text{s}$
      $= 12\,\text{m}$
      $x_\text{B}$$= 24\,\text{m} - 3{,}0\,\text{m/s} \cdot 4{,}0\,\text{s}$
      $= 12\,\text{m}$

      Paikat ovat samat, joten kärryt kohtaavat. Aika on positiivinen, joten kohtaaminen tapahtuu lähdön jälkeen.

    2. Tehtävä 3-2Ydintehtävä

      Pyöräilijä ajaa paikasta $0$ tasaisella nopeudella $8{,}0\,\text{m/s}$ positiiviseen suuntaan. Juoksija on samalla hetkellä paikassa $60\,\text{m}$ ja juoksee samaan suuntaan tasaisella nopeudella $5{,}0\,\text{m/s}$. Milloin pyöräilijä saavuttaa juoksijan?

      s
      Vastaus

      $20\,\text{s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      pyöräilijä $x_0 = 0$, $v_\text{P} = 8{,}0\,\text{m/s}$; juoksija $x_0 = 60\,\text{m}$, $v_\text{R} = 5{,}0\,\text{m/s}$; molemmat tasaisia ja samaan suuntaan

      Kysytty

      hetki $t$, jolloin pyöräilijä saavuttaa juoksijan, yksikössä $\text{s}$

      Periaate

      Saavuttaminen on kohtaaminen: paikat ovat yhtä suuret. Molemmat liikkuvat tasaisesti, joten $x = x_0 + v\,t$ kummallekin. Pyöräilijä on nopeampi, joten hän saavuttaa juoksijan.

      Kaava

      $v_\text{P}\,t = x_{0\text{R}} + v_\text{R}\,t$, joten

      $(v_\text{P} - v_\text{R})\,t$$= x_{0\text{R}}$
      $t$$= \dfrac{x_{0\text{R}}}{v_\text{P} - v_\text{R}}$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $t$$= \dfrac{60\,\text{m}}{8{,}0\,\text{m/s} - 5{,}0\,\text{m/s}}$
      $= \dfrac{60\,\text{m}}{3{,}0\,\text{m/s}}$
      $= 20\,\text{s}$

      Vastaus

      $20\,\text{s}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeuksissa.

      Järkevyys

      Pyöräilijä lähestyy juoksijaa $3{,}0\,\text{m}$ joka sekunti, joten $60\,\text{m}$ vie $20\,\text{s}$. Tarkistus: pyöräilijän paikka on $8{,}0\,\text{m/s} \cdot 20\,\text{s} = 160\,\text{m}$ ja juoksijan $60\,\text{m} + 5{,}0\,\text{m/s} \cdot 20\,\text{s} = 160\,\text{m}$.

    3. Tehtävä 3-3

      Auto lähtee levosta origosta ja kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $3{,}0\,\text{m/s}^2$. Missä paikassa auto on $4{,}0\,\text{s}$ kuluttua?

      m
      Vastaus

      $24\,\text{m}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $x_0 = 0$, $v_0 = 0$, $a = 3{,}0\,\text{m/s}^2$, $t = 4{,}0\,\text{s}$

      Kysytty

      auton paikka $x$ yksikössä $\text{m}$

      Periaate

      Kiihtyvyys on vakio, joten paikka saadaan tasaisesti kiihtyvän liikkeen paikkafunktiosta. Auto lähtee levosta origosta, joten alkupaikka ja alkunopeus ovat nolla.

      Kaava

      $x = x_0 + v_0\,t + \tfrac12\,a\,t^2$, ja kun $x_0 = 0$ ja $v_0 = 0$, $x = \tfrac12\,a\,t^2$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, ja $\text{m/s}^2 \cdot \text{s}^2 = \text{m}$. Muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $x$$= \tfrac12 \cdot 3{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (4{,}0\,\text{s})^2$
      $= \tfrac12 \cdot 3{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot 16\,\text{s}^2$
      $= 24\,\text{m}$

      Vastaus

      $24\,\text{m}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      Jos auto kulkisi koko ajan loppunopeudellaan $3{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot 4{,}0\,\text{s} = 12\,\text{m/s}$, se etenisi $48\,\text{m}$. Kiihtyvässä liikkeessä keskinopeus on puolet loppunopeudesta, joten matka on puolet siitä eli $24\,\text{m}$.

    4. Tehtävä 3-4

      Kuvaajassa on kahden kärryn paikat ajan funktiona. Lue kuvaajasta, milloin kärryt kohtaavat.

      $2$
      $4$
      $6$
      $8$
      $10$
      $12$
      $10$
      $20$
      $30$
      $40$
      $50$
      $60$
      $70$
      $0$
      $t\ (\text{s})$
      $x\ (\text{m})$
      $x_\text{A}$
      $x_\text{B}$
      s
      Vastaus

      $5{,}0\,\text{s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kuvaaja kärryjen paikoista: kärry A lähtee paikasta $0$ ja kärry B paikasta $40\,\text{m}$

      Kysytty

      kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$

      Periaate

      Kärryt ovat samassa paikassa samalla hetkellä siinä pisteessä, jossa $(t,x)$-kuvaajan viivat leikkaavat. Kohtaamishetki on leikkauspisteen vaakakoordinaatti.

      Kuvaajan lukeminen

      Viivat leikkaavat pisteessä, joka on vaakasuoran ruudukkoviivan $x = 30\,\text{m}$ kohdalla. Sieltä pudotetaan pystysuora viiva aika-akselille: se osuu kohtaan $t = 5{,}0\,\text{s}$, kahden ruudukkoviivan ($4$ ja $6\,\text{s}$) puoliväliin.

      Kaava

      $t = $ leikkauspisteen vaakakoordinaatti, luettuna kuvaajasta

      Muunnokset

      Akselit ovat valmiiksi yksiköissä $\text{s}$ ja $\text{m}$, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      Luettu pari on $(t$; $x) = (5{,}0\,\text{s}$; $30\,\text{m})$. Laskentatarkistus kuvaajan päätepisteistä: A etenee $60\,\text{m}$ ajassa $10\,\text{s}$, joten $v_\text{A} = 6{,}0\,\text{m/s}$; B siirtyy $40\,\text{m}$:stä $20\,\text{m}$:iin eli $-20\,\text{m}$ ajassa $10\,\text{s}$, joten $v_\text{B} = -2{,}0\,\text{m/s}$. Yhtälö $6{,}0\,t = 40 - 2{,}0\,t$ antaa

      $t$$= \dfrac{40\,\text{m}}{8{,}0\,\text{m/s}}$
      $= 5{,}0\,\text{s}$

      Vastaus

      $5{,}0\,\text{s}$

      Kuvaajasta luettuna kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.

      Järkevyys

      Kohtaamispaikka

      $x$$= 6{,}0\,\text{m/s} \cdot 5{,}0\,\text{s}$
      $= 30\,\text{m}$

      on kummankin lähtöpaikan välissä ($0$ ja $40\,\text{m}$), kuten pitää. Kärry A on kulkenut $30\,\text{m}$ ja B $10\,\text{m}$, ja A on kolme kertaa nopeampi.

    5. Tehtävä 3-5

      Juoksija A lähtee paikasta $0$ ja juoksee tasaisella nopeudella $3{,}5\,\text{m/s}$ positiiviseen suuntaan. Juoksija B on samalla hetkellä paikassa $60\,\text{m}$ ja juoksee A:ta vastaan tasaisella nopeudella $-2{,}5\,\text{m/s}$. Missä paikassa he kohtaavat?

      m
      Vastaus

      $35\,\text{m}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      juoksija A: $x_{0\text{A}} = 0$, $v_\text{A} = 3{,}5\,\text{m/s}$; juoksija B: $x_{0\text{B}} = 60\,\text{m}$, $v_\text{B} = -2{,}5\,\text{m/s}$; molemmat liikkuvat tasaisesti

      Kysytty

      kohtaamispaikka $x$ yksikössä $\text{m}$

      Periaate

      Juoksijat kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä, joten $x_\text{A} = x_\text{B}$. Kun kohtaamishetki on ratkaistu, kohtaamispaikka on kummankin paikka sillä hetkellä. B:n nopeus on negatiivinen, koska B juoksee A:ta kohti eli negatiiviseen suuntaan.

      Kaava

      $v_\text{A}\,t = x_{0\text{B}} + v_\text{B}\,t$, joten

      $t$$= \dfrac{x_{0\text{B}}}{v_\text{A} - v_\text{B}}$

      ja kohtaamispaikka $x = v_\text{A}\,t$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $t$$= \dfrac{60\,\text{m}}{3{,}5\,\text{m/s} - (-2{,}5\,\text{m/s})}$
      $= \dfrac{60\,\text{m}}{6{,}0\,\text{m/s}}$
      $= 10\,\text{s}$
      $x$$= 3{,}5\,\text{m/s} \cdot 10\,\text{s}$
      $= 35\,\text{m}$

      Vastaus

      $35\,\text{m}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      Paikka on juoksijoiden lähtöpaikkojen $0$ ja $60\,\text{m}$ välissä, kuten pitää. B:n paikka samalla hetkellä: $60\,\text{m} - 2{,}5\,\text{m/s} \cdot 10\,\text{s} = 35\,\text{m}$. A on kulkenut $35\,\text{m}$ ja B $25\,\text{m}$, yhteensä $60\,\text{m}$.

    6. Tehtävä 3-6

      Kahden auton nopeuksia kuvaavat $(t,v)$-kuvaajat on piirretty samaan koordinaatistoon. Autot ajavat samaa suoraa tietä samaan suuntaan, ja kuvaajat leikkaavat hetkellä $t = 4{,}0\,\text{s}$. Mitä leikkauspiste kertoo?

      Valitse vaihtoehto.
      Vastaus

      Autojen nopeudet ovat silloin yhtä suuret, mutta paikat voivat olla eri.

      Näytä ratkaisu

      Kysytty

      mitä $(t,v)$-kuvaajien leikkauspiste kertoo.

      Periaate

      $(t,v)$-kuvaajan piste kertoo kappaleen nopeuden hetkellä $t$. Kun kaksi kuvaajaa leikkaa, kummallakin kappaleella on silloin sama nopeus. Paikan määrää kaikki aiempi liike, eli nopeuskuvaajan alle jäänyt pinta-ala, ei yksittäinen nopeuden arvo.

      Mallivastaus

      Autojen nopeudet ovat hetkellä $4{,}0\,\text{s}$ yhtä suuret, mutta paikat voivat olla eri. Kohtaamista ei voi lukea tästä kuvaajasta, koska siihen tarvitaan $(t,x)$-kuvaaja tai paikkafunktioiden vertailu. Väite, että autot ovat samassa paikassa, sekoittaa nopeuden ja paikan. Väite samasta kuljetusta matkasta ei päde, koska matka on pinta-ala eikä yksittäinen arvo. Väite samoista kiihtyvyyksistä ei päde, koska kiihtyvyys on kulmakerroin, ja leikkaavilla viivoilla kulmakertoimet ovat erisuuret.

      Kuvaajan lukeminen

      Kuvaajan vaaka-akselilla on aika ja pystyakselilla nopeus. Leikkauspisteen pystykoordinaatti on kummankin auton yhteinen nopeus, ja vaakakoordinaatti on hetki $4{,}0\,\text{s}$.

    7. Tehtävä 3-7

      Kärry A lähtee origosta hetkellä $t = 0$ ja liikkuu tasaisella nopeudella $4{,}0\,\text{m/s}$. Kärry B lähtee samasta paikasta $3{,}0\,\text{s}$ myöhemmin samaan suuntaan tasaisella nopeudella $7{,}0\,\text{m/s}$.

      Milloin kärry B saavuttaa kärryn A? Ilmoita aika A:n lähdöstä laskettuna.

      s
      Vastaus

      $7{,}0\,\text{s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kärry A: $x_\text{A} = v_\text{A}\,t$ kun $v_\text{A} = 4{,}0\,\text{m/s}$; kärry B lähtee viiveellä $t_0 = 3{,}0\,\text{s}$ nopeudella $v_\text{B} = 7{,}0\,\text{m/s}$; molemmat samasta paikasta

      Kysytty

      hetki $t$ (A:n lähdöstä laskettuna) yksikössä $\text{s}$

      Periaate

      Kohtaamisessa paikat ovat yhtä suuret. B on liikkunut vasta ajan $t - t_0$, kun kello näyttää hetkeä $t$, joten B:n paikka on $v_\text{B}\,(t - t_0)$.

      Kaava

      $v_\text{A}\,t = v_\text{B}\,(t - t_0)$, joten

      $(v_\text{B} - v_\text{A})\,t$$= v_\text{B}\,t_0$
      $t$$= \dfrac{v_\text{B}\,t_0}{v_\text{B} - v_\text{A}}$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $t$$= \dfrac{7{,}0\,\text{m/s} \cdot 3{,}0\,\text{s}}{7{,}0\,\text{m/s} - 4{,}0\,\text{m/s}}$
      $= \dfrac{21\,\text{m}}{3{,}0\,\text{m/s}}$
      $= 7{,}0\,\text{s}$

      Vastaus

      $7{,}0\,\text{s}$

      A:n lähdöstä laskettuna, kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      A on hetkellä $7{,}0\,\text{s}$ paikassa $4{,}0\,\text{m/s} \cdot 7{,}0\,\text{s} = 28\,\text{m}$ ja B paikassa $7{,}0\,\text{m/s} \cdot (7{,}0\,\text{s} - 3{,}0\,\text{s}) = 28\,\text{m}$. Paikat ovat samat. Kun B lähtee, A on jo $12\,\text{m}$ edellä, ja B lähestyy nopeudella $3{,}0\,\text{m/s}$, joten $12\,\text{m}$ vie $4{,}0\,\text{s}$, eli kohtaaminen on hetkellä $3{,}0\,\text{s} + 4{,}0\,\text{s}$.

    8. Tehtävä 3-8

      Kappale A kiihtyy levosta tasaisesti ja kappale B liikkuu samaan suuntaan tasaisella nopeudella. Mikä ehto ratkaisee, milloin A ohittaa B:n?

      Valitse vaihtoehto.
      Vastaus

      Kappaleiden paikat ovat samalla hetkellä yhtä suuret, joten ne ovat samassa kohdassa.

      Näytä ratkaisu

      Kysytty

      mikä ehto ratkaisee ohitushetken.

      Periaate

      Ohitus on kohtaaminen: ohitushetkellä A ja B ovat samassa paikassa. Siksi kummankin paikka kirjoitetaan ajan funktiona ja merkitään paikat yhtä suuriksi, $x_\text{A}(t) = x_\text{B}(t)$. Yhtälön ratkaisu antaa hetken.

      Mallivastaus

      Ohitushetkellä kappaleiden paikat ovat yhtä suuret samalla hetkellä, eli ne ovat samassa kohdassa. Yhtä suuret nopeudet eivät ratkaise ohitusta, koska silloin etumatka on suurimmillaan tai pienimmillään, ei nolla. Yhtä suuret kiihtyvyydet eivät liity paikkaan, ja B:llä kiihtyvyys on nolla. Yhtä suuret kuljetut matkat eivät riitä, jos lähtöpaikat ovat eri, koska paikka on lähtöpaikka lisättynä kuljetulla matkalla.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 7 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 3-9Ydintehtävä

      Linja-auto ajaa suoraa tietä tasaisella nopeudella $72\,\text{km/h}$. Henkilöauto on $150\,\text{m}$ linja-auton takana ja ajaa samaan suuntaan tasaisella nopeudella $90\,\text{km/h}$. Kuinka monen sekunnin kuluttua henkilöauto saavuttaa linja-auton?

      s
      Vastaus

      $30\,\text{s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      linja-auto $v_\text{L} = 72\,\text{km/h}$, henkilöauto $v_\text{H} = 90\,\text{km/h}$, henkilöauto $d = 150\,\text{m}$ takana; molemmat tasaisia ja samaan suuntaan

      Kysytty

      aika $t$ yksikössä $\text{s}$

      Periaate

      Henkilöauto saavuttaa linja-auton, kun paikat ovat yhtä suuret. Molemmat liikkuvat tasaisesti, joten $x = x_0 + v\,t$ kummallekin. Valitaan origo henkilöauton paikaksi lähtöhetkellä.

      Kaava

      $v_\text{H}\,t = d + v_\text{L}\,t$, joten

      $t$$= \dfrac{d}{v_\text{H} - v_\text{L}}$

      Muunnokset

      $90\,\text{km/h}$$= 90 : 3{,}6\,\text{m/s}$
      $= 25\,\text{m/s}$
      $72\,\text{km/h}$$= 72 : 3{,}6\,\text{m/s}$
      $= 20\,\text{m/s}$

      Sijoitus

      $t$$= \dfrac{150\,\text{m}}{25\,\text{m/s} - 20\,\text{m/s}}$
      $= \dfrac{150\,\text{m}}{5{,}0\,\text{m/s}}$
      $= 30\,\text{s}$

      Vastaus

      $30\,\text{s}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeuksissa.

      Järkevyys

      Nopeusero on $18\,\text{km/h} = 5{,}0\,\text{m/s}$, joten henkilöauto lähestyy $5{,}0\,\text{m}$ sekunnissa ja $150\,\text{m}$ kuluu $30\,\text{s}$:ssa. Tänä aikana henkilöauto ajaa $25\,\text{m/s} \cdot 30\,\text{s} = 750\,\text{m}$ ja linja-auto $150\,\text{m} + 20\,\text{m/s} \cdot 30\,\text{s} = 750\,\text{m}$.

    2. Tehtävä 3-10Ydintehtävä

      Kaksi junaa lähtee yhtä aikaa asemilta, jotka ovat $12\,\text{km}$ päässä toisistaan. Junat kulkevat rinnakkaisia raiteita kohti toisiaan tasaisilla nopeuksilla $90\,\text{km/h}$ ja $54\,\text{km/h}$. Kuinka monen minuutin kuluttua ne kohtaavat?

      min
      Vastaus

      $5{,}0\,\text{min}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      asemien väli $D = 12\,\text{km}$, nopeudet $v_1 = 90\,\text{km/h}$ ja $v_2 = 54\,\text{km/h}$ kohti toisiaan, lähtö yhtä aikaa

      Kysytty

      aika $t$ yksikössä $\text{min}$

      Periaate

      Junat kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä. Origo on ensimmäisellä asemalla ja positiivinen suunta toista asemaa kohti: $x_1 = v_1\,t$ ja $x_2 = D - v_2\,t$. Yhtälö $x_1 = x_2$ antaa ajan.

      Kaava

      $v_1\,t = D - v_2\,t$, joten $t = \dfrac{D}{v_1 + v_2}$

      Muunnokset

      Pidetään pituus kilometreinä ja nopeus yksikössä $\text{km/h}$, jolloin aika tulee tunteina:

      $t$$= \dfrac{12\,\text{km}}{144\,\text{km/h}}$

      Lopuksi $1\,\text{h} = 60\,\text{min}$.

      Sijoitus

      $t$$= \dfrac{12\,\text{km}}{90\,\text{km/h} + 54\,\text{km/h}}$
      $= \dfrac{12\,\text{km}}{144\,\text{km/h}}$
      $= 0{,}0833\,\text{h}$
      $= 0{,}0833 \cdot 60\,\text{min}$
      $= 5{,}0\,\text{min}$

      Vastaus

      $5{,}0\,\text{min}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeuksissa ($54\,\text{km/h}$).

      Järkevyys

      Junat lähestyvät toisiaan nopeudella $144\,\text{km/h} = 2{,}4\,\text{km/min}$, joten $12\,\text{km}$ vie $12 : 2{,}4\,\text{min} = 5{,}0\,\text{min}$. Nopeampi juna kulkee $90\,\text{km/h} \cdot \tfrac{1}{12}\,\text{h} = 7{,}5\,\text{km}$ ja hitaampi $4{,}5\,\text{km}$, yhteensä $12\,\text{km}$.

    3. Tehtävä 3-11

      Kärry A lähtee paikasta $6{,}0\,\text{m}$ ja liikkuu tasaisella nopeudella $3{,}0\,\text{m/s}$ positiiviseen suuntaan. Kärry B lähtee samalla hetkellä paikasta $42\,\text{m}$ ja liikkuu tasaisella nopeudella $-1{,}0\,\text{m/s}$.

      Hahmottele paperille kummankin $(t,x)$-kuvaaja samaan koordinaatistoon ja perustele kuvaajista, miksi viivat leikkaavat ja mitä leikkauspiste kertoo. Ilmoita sitten, milloin kärryt kohtaavat.

      s
      Vastaus

      $9{,}0\,\text{s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kärry A: $x_{0\text{A}} = 6{,}0\,\text{m}$, $v_\text{A} = 3{,}0\,\text{m/s}$; kärry B: $x_{0\text{B}} = 42\,\text{m}$, $v_\text{B} = -1{,}0\,\text{m/s}$; molemmat liikkuvat tasaisesti

      Kysytty

      kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$, sekä kuvaajien hahmottelu ja perustelu

      Periaate

      Tasaisessa liikkeessä $x = x_0 + v\,t$, joten $(t,x)$-kuvaaja on suora: lähtöpaikka on suoran alkupiste ja nopeus sen kulmakerroin. Kärryt kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä, eli kun suorat leikkaavat.

      Kuvaajan lukeminen

      Hahmotelma tehdään näin. Piirrä aika vaaka-akselille ja paikka pystyakselille. A:n suora alkaa kohdasta $6{,}0\,\text{m}$ ja nousee $3{,}0\,\text{m}$ joka sekunti. B:n suora alkaa korkeammalta, kohdasta $42\,\text{m}$, ja laskee $1{,}0\,\text{m}$ joka sekunti, koska nopeus on negatiivinen. Nouseva viiva alkaa alempaa ja laskeva ylempää, joten ne kulkevat toisiaan kohti ja leikkaavat. Leikkauspiste kertoo hetken ja paikan, jossa kärryt ovat samassa kohdassa.

      Kaava

      $x_\text{A} = x_\text{B}$, eli $x_{0\text{A}} + v_\text{A}\,t = x_{0\text{B}} + v_\text{B}\,t$. Ratkaistaan

      $t$$= \dfrac{x_{0\text{B}} - x_{0\text{A}}}{v_\text{A} - v_\text{B}}$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $t$$= \dfrac{42\,\text{m} - 6{,}0\,\text{m}}{3{,}0\,\text{m/s} - (-1{,}0\,\text{m/s})}$
      $= \dfrac{36\,\text{m}}{4{,}0\,\text{m/s}}$
      $= 9{,}0\,\text{s}$

      Vastaus

      $9{,}0\,\text{s}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      A:n paikka hetkellä $9{,}0\,\text{s}$ on $6{,}0\,\text{m} + 3{,}0\,\text{m/s} \cdot 9{,}0\,\text{s} = 33\,\text{m}$ ja B:n $42\,\text{m} - 1{,}0\,\text{m/s} \cdot 9{,}0\,\text{s} = 33\,\text{m}$. Paikat ovat samat, joten leikkauspiste on $(9{,}0\,\text{s}$; $33\,\text{m})$, kuten hahmotelmassa.

    4. Tehtävä 3-12

      Kuvaajassa on kahden kärryn paikat ajan funktiona. Kärryt liikkuvat tasaisesti. Laske kuvaajan lukemista kärryjen nopeudet ja sen jälkeen, milloin kärryjen välimatka on ensimmäisen kerran $10\,\text{m}$.

      $2$
      $4$
      $6$
      $8$
      $10$
      $12$
      $10$
      $20$
      $30$
      $40$
      $50$
      $60$
      $70$
      $0$
      $t\ (\text{s})$
      $x\ (\text{m})$
      $x_\text{A}$
      $x_\text{B}$
      s
      Vastaus

      $3{,}8\,\text{s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kuvaajasta: kärry A $x_0 = 0$ ja paikka $60\,\text{m}$ hetkellä $10\,\text{s}$; kärry B $x_0 = 40\,\text{m}$ ja paikka $20\,\text{m}$ hetkellä $10\,\text{s}$; liike on tasaista

      Kysytty

      ensimmäinen hetki $t$, jolloin välimatka on $10\,\text{m}$, yksikössä $\text{s}$

      Periaate

      Kärryt liikkuvat tasaisesti, joten kummankin kuvaaja on suora ja nopeus on paikan muutos jaettuna ajan muutoksella. Ennen kohtaamista B on A:n edessä, ja välimatka on $x_\text{B} - x_\text{A}$. Välimatka on $10\,\text{m}$ ensimmäisen kerran ennen kohtaamista ja toisen kerran kohtaamisen jälkeen.

      Kuvaajan lukeminen

      Kärryn A suora kulkee pisteestä $(0\,\text{s}$; $0)$ pisteeseen $(10\,\text{s}$; $60\,\text{m})$, joten

      $v_\text{A}$$= \dfrac{60\,\text{m} - 0}{10\,\text{s} - 0}$
      $= 6{,}0\,\text{m/s}$

      Kärryn B suora kulkee pisteestä $(0\,\text{s}$; $40\,\text{m})$ pisteeseen $(10\,\text{s}$; $20\,\text{m})$, joten

      $v_\text{B}$$= \dfrac{20\,\text{m} - 40\,\text{m}}{10\,\text{s} - 0}$
      $= -2{,}0\,\text{m/s}$

      Kaava

      $x_\text{B} - x_\text{A}$$= (40 - 2{,}0\,t) - 6{,}0\,t$
      $= 40 - 8{,}0\,t$

      Asetetaan se arvoon $10\,\text{m}$:

      $t$$= \dfrac{40\,\text{m} - 10\,\text{m}}{8{,}0\,\text{m/s}}$

      Muunnokset

      Paikat ovat metreinä ja ajat sekunteina, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $t$$= \dfrac{40\,\text{m} - 10\,\text{m}}{6{,}0\,\text{m/s} + 2{,}0\,\text{m/s}}$
      $= \dfrac{30\,\text{m}}{8{,}0\,\text{m/s}}$
      $= 3{,}75\,\text{s}$

      Vastaus

      $3{,}8\,\text{s}$

      (kaksi merkitsevää numeroa kuten välimatkassa $10\,\text{m}$). Pyöristämätön arvo on $3{,}75\,\text{s}$.

      Järkevyys

      Välimatka pienenee $8{,}0\,\text{m}$ sekunnissa ja on alussa $40\,\text{m}$. Ajassa $3{,}75\,\text{s}$ se pienenee $30\,\text{m}$, joten jäljelle jää $10\,\text{m}$. Hetki on ennen kohtaamista $t = 5{,}0\,\text{s}$, kuten ensimmäiseltä kerralta pitääkin.

    5. Tehtävä 3-13

      Videoanalyysillä mitattiin kahden juoksijan paikat samalla suoralla radalla. Juoksija A juoksee positiiviseen suuntaan ja juoksija B häntä vastaan. Aineisto on esimerkkiaineisto, ja kumpikin juoksee tasaisella nopeudella.

      Määritä juoksijoiden nopeudet taulukon ensimmäisestä ja viimeisestä rivistä ja laske niiden avulla, milloin juoksijat kohtaavat.

      Juoksijoiden paikat (esimerkkiaineisto)
      $t\,(\text{s})$$x_\text{A}\,(\text{m})$$x_\text{B}\,(\text{m})$
      0,03,045,0
      1,06,642,4
      2,010,140,2
      3,013,437,4
      4,017,135,1
      5,020,432,4
      s
      Vastaus

      $7{,}0\,\text{s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      taulukosta: A: $x_\text{A} = 3{,}0\,\text{m}$ hetkellä $0\,\text{s}$ ja $20{,}4\,\text{m}$ hetkellä $5{,}0\,\text{s}$; B: $x_\text{B} = 45{,}0\,\text{m}$ hetkellä $0\,\text{s}$ ja $32{,}4\,\text{m}$ hetkellä $5{,}0\,\text{s}$; tasainen liike

      Kysytty

      kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$

      Periaate

      Tasaisessa liikkeessä nopeus on paikan muutos jaettuna ajan muutoksella. Kun nopeudet tunnetaan, paikat ovat $x = x_0 + v\,t$, ja juoksijat kohtaavat, kun $x_\text{A} = x_\text{B}$. Taulukon pisteet poikkeavat suorasta hieman mittausvirheen takia, joten käytetään ensimmäistä ja viimeistä riviä.

      Kuvaajan lukeminen

      Nopeudet taulukon päätepisteistä:

      $v_\text{A}$$= \dfrac{20{,}4\,\text{m} - 3{,}0\,\text{m}}{5{,}0\,\text{s} - 0}$
      $= 3{,}48\,\text{m/s}$
      $v_\text{B}$$= \dfrac{32{,}4\,\text{m} - 45{,}0\,\text{m}}{5{,}0\,\text{s} - 0}$
      $= -2{,}52\,\text{m/s}$

      B:n nopeus on negatiivinen, koska B juoksee A:ta kohti.

      Kaava

      $x_{0\text{A}} + v_\text{A}\,t = x_{0\text{B}} + v_\text{B}\,t$, joten

      $t$$= \dfrac{x_{0\text{B}} - x_{0\text{A}}}{v_\text{A} - v_\text{B}}$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $t$$= \dfrac{45{,}0\,\text{m} - 3{,}0\,\text{m}}{3{,}48\,\text{m/s} - (-2{,}52\,\text{m/s})}$
      $= \dfrac{42{,}0\,\text{m}}{6{,}00\,\text{m/s}}$
      $= 7{,}0\,\text{s}$

      Vastaus

      $7{,}0\,\text{s}$

      Kaksi merkitsevää numeroa, koska nopeudet määritetään kolmen numeron paikoista mutta mittaukseen sisältyy hajontaa.

      Järkevyys

      Kohtaamispaikka on

      $3{,}0\,\text{m} + 3{,}48\,\text{m/s} \cdot 7{,}0\,\text{s}$
      $= 27{,}4\,\text{m}$

      ja B:n paikka samalla hetkellä

      $45{,}0\,\text{m} - 2{,}52\,\text{m/s} \cdot 7{,}0\,\text{s}$
      $= 27{,}4\,\text{m}$

      Paikka on lähtöpaikkojen välissä, kuten pitää. Hetki $7{,}0\,\text{s}$ on taulukon aikaväliä myöhemmin, joten tulos perustuu suoran jatkamiseen, mikä on järkevää tasaisessa liikkeessä.

    6. Tehtävä 3-14

      Oppilas ratkaisi seuraavan tehtävän. Tehtävä: pyöräilijä ajaa tasaisella nopeudella $4{,}0\,\text{m/s}$ ja on hetkellä $t = 0$ paikassa $12\,\text{m}$. Samalla hetkellä paikassa $0$ levossa oleva auto lähtee kiihtyen tasaisesti kiihtyvyydellä $2{,}0\,\text{m/s}^2$ samaan suuntaan.

      Milloin auto ohittaa pyöräilijän?

      Oppilaan ratkaisu: ”Ohitushetkellä nopeudet ovat yhtä suuret, joten $a\,t = v$ ja $t = 4{,}0 : 2{,}0 = 2{,}0\,\text{s}$.”

      Selitä, mikä oppilaan ratkaisussa on väärin, ja laske oikea ohitushetki. Vastauslaatikkoon tulee oikea ohitushetki.

      s
      Vastaus

      $6{,}0\,\text{s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      pyöräilijä $x_{0\text{B}} = 12\,\text{m}$, $v = 4{,}0\,\text{m/s}$ (tasainen); auto $x_0 = 0$, $v_0 = 0$, $a = 2{,}0\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      mikä oppilaan ratkaisussa on väärin; oikea ohitushetki $t$ yksikössä $\text{s}$

      Periaate

      Ohitus on kohtaaminen, jossa paikat ovat yhtä suuret, $x_\text{A} = x_\text{B}$. Auton paikka on $\tfrac12\,a\,t^2$ ja pyöräilijän $x_{0\text{B}} + v\,t$. Auton liike on tasaisesti kiihtyvää, joten yhtälö on toisen asteen yhtälö.

      Kaava

      $\tfrac12\,a\,t^2 = x_{0\text{B}} + v\,t$, eli $\tfrac12\,a\,t^2 - v\,t - x_{0\text{B}} = 0$, ja positiivinen juuri on

      $t$$= \dfrac{v + \sqrt{v^2 + 2\,a\,x_{0\text{B}}}}{a}$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      Juurrettava on

      $v^2 + 2\,a\,x_{0\text{B}}$$= 16\,\text{m}^2/\text{s}^2 + 48\,\text{m}^2/\text{s}^2$
      $= 64\,\text{m}^2/\text{s}^2$

      Siis

      $t$$= \dfrac{4{,}0\,\text{m/s} + 8{,}0\,\text{m/s}}{2{,}0\,\text{m/s}^2}$
      $= 6{,}0\,\text{s}$

      Vastaus

      $6{,}0\,\text{s}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      Auto on hetkellä $6{,}0\,\text{s}$ paikassa $\tfrac12 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (6{,}0\,\text{s})^2 = 36\,\text{m}$ ja pyöräilijä paikassa $12\,\text{m} + 4{,}0\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s} = 36\,\text{m}$. Paikat ovat samat. Auton nopeus on silloin $12\,\text{m/s}$, kolme kertaa pyöräilijän nopeus, joten auto ohittaa nopeampana.

      Mallivastaus virheestä

      Oppilas asetti nopeudet yhtä suuriksi, mutta kohtaamisessa yhtä suuria ovat paikat, ei nopeudet. Hänen laskemansa hetki $2{,}0\,\text{s}$ on hetki, jolloin auton ja pyöräilijän nopeudet ovat yhtä suuret. Silloin auto on paikassa $4{,}0\,\text{m}$ ja pyöräilijä paikassa $20\,\text{m}$, joten pyöräilijä on $16\,\text{m}$ edellä. Tämä on etumatkan suurin arvo, ei ohitus.

    7. Tehtävä 3-15

      Kaksi kärryä lähtee samasta paikasta samaan suuntaan hetkellä $t = 0$. Taulukossa on niiden nopeudet (esimerkkiaineisto, jossa mittausvirhe on jätetty pois). Kärry A liikkuu tasaisesti ja kärry B kiihtyy tasaisesti.

      Piirrä $(t,v)$-kuvaajat samaan koordinaatistoon ja päättele kuvaajista, milloin kärryjen välimatka on suurimmillaan. Kuinka suuri välimatka silloin on?

      Kärryjen nopeudet (esimerkkiaineisto)
      $t\,(\text{s})$$v_\text{A}\,(\text{m/s})$$v_\text{B}\,(\text{m/s})$
      0,012,00,0
      2,012,04,0
      4,012,08,0
      6,012,012,0
      8,012,016,0
      10,012,020,0
      m
      Vastaus

      $36\,\text{m}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      taulukosta: A: $v_\text{A} = 12{,}0\,\text{m/s}$ koko ajan; B: nopeus kasvaa $4{,}0\,\text{m/s}$ kahdessa sekunnissa, $v_\text{B} = 0$ hetkellä $0\,\text{s}$ ja $20{,}0\,\text{m/s}$ hetkellä $10\,\text{s}$; lähtö samasta paikasta

      Kysytty

      hetki, jolloin välimatka on suurimmillaan, ja välimatka $s_\text{max}$ yksikössä $\text{m}$

      Periaate

      A on koko ajan edellä, kun B lähtee samasta paikasta hitaampana. Niin kauan kuin $v_\text{A} > v_\text{B}$, välimatka kasvaa, ja kun B on nopeampi, välimatka pienenee. Välimatka on siis suurimmillaan, kun nopeudet ovat yhtä suuret. Välimatka on kuvaajien väliin jäävä pinta-ala siihen hetkeen asti.

      Kuvaajan lukeminen

      A:n kuvaaja on vaakasuora viiva $12{,}0\,\text{m/s}$ kohdalla. B:n kuvaaja on origosta nouseva suora, jonka kulmakerroin on

      $a_\text{B}$$= \dfrac{4{,}0\,\text{m/s}}{2{,}0\,\text{s}}$
      $= 2{,}0\,\text{m/s}^2$

      Viivat leikkaavat hetkellä $t = 6{,}0\,\text{s}$, jolloin taulukossa kummankin nopeus on $12{,}0\,\text{m/s}$.

      Kaava

      Pinta-ala on kolmio, jonka kanta on $t$ ja korkeus $v_\text{A}$: $s_\text{max} = \tfrac12\,t\,v_\text{A}$. Sama saadaan paikkojen erotuksesta $v_\text{A}\,t - \tfrac12\,a_\text{B}\,t^2$.

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      $s_\text{max}$$= \tfrac12 \cdot 6{,}0\,\text{s} \cdot 12{,}0\,\text{m/s}$
      $= 36\,\text{m}$

      Vastaus

      Suurin välimatka on $36\,\text{m}$, ja se on hetkellä $6{,}0\,\text{s}$. Kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeuksissa.

      Järkevyys

      Paikkojen erotuksesta: A on paikassa $12{,}0\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s} = 72\,\text{m}$ ja B paikassa $\tfrac12 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (6{,}0\,\text{s})^2 = 36\,\text{m}$, joten ero on $36\,\text{m}$. Hetkillä $4{,}0\,\text{s}$ ja $8{,}0\,\text{s}$ ero on kummallakin $32\,\text{m}$, joten $36\,\text{m}$ on suurin.

    Taso 3 · haastava 5 tehtävää

    Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.

    1. Tehtävä 3-16

      Pysäkki on origo, ja bussi seisoo siinä. Juoksija on pysäkin takana paikassa $-8{,}0\,\text{m}$ ja juoksee positiiviseen suuntaan tasaisella nopeudella $5{,}0\,\text{m/s}$. Hetkellä $t = 0$ bussi lähtee liikkeelle ja kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $1{,}0\,\text{m/s}^2$ samaan suuntaan.

      Milloin juoksija saavuttaa bussin ensimmäisen kerran?

      s
      Vastaus

      $2{,}0\,\text{s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      juoksija $x_{0\text{R}} = -8{,}0\,\text{m}$, $v = 5{,}0\,\text{m/s}$ (tasainen); bussi $x_0 = 0$, $v_0 = 0$, $a = 1{,}0\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      ensimmäinen hetki $t$, jolloin juoksija on bussin kohdalla, yksikössä $\text{s}$

      Periaate

      Kohtaaminen: $x_\text{B} = x_\text{R}$. Bussin paikka on $\tfrac12\,a\,t^2$ ja juoksijan $x_{0\text{R}} + v\,t$. Yhtälö on toisen asteen yhtälö, ja molemmat positiiviset juuret ovat kohtaamisia: ensimmäisellä kerralla juoksija saavuttaa bussin ja toisella bussi, joka on jo nopeampi, menee juoksijan ohi.

      Kaava

      $\tfrac12\,a\,t^2 = x_{0\text{R}} + v\,t$, eli $\tfrac12\,a\,t^2 - v\,t - x_{0\text{R}} = 0$. Kertoimet ovat $\tfrac12\,a$, $-v$ ja $-x_{0\text{R}}$, joten ratkaisukaavasta

      $t$$= \dfrac{v \pm \sqrt{v^2 + 2\,a\,x_{0\text{R}}}}{a}$

      ja ensimmäinen kohtaaminen on pienempi juuri

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      Juurrettava on

      $v^2 + 2\,a\,x_{0\text{R}}$$= (5{,}0\,\text{m/s})^2 + 2 \cdot 1{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (-8{,}0\,\text{m})$
      $= 9{,}0\,\text{m}^2/\text{s}^2$

      Siis

      $t$$= \dfrac{5{,}0\,\text{m/s} - 3{,}0\,\text{m/s}}{1{,}0\,\text{m/s}^2}$
      $= 2{,}0\,\text{s}$

      Vastaus

      $2{,}0\,\text{s}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa. Suurempi juuri $5{,}0 + 3{,}0 = 8{,}0\,\text{s}$ on hetki, jolloin bussi ohittaa juoksijan.

      Järkevyys

      Juoksija on hetkellä $2{,}0\,\text{s}$ paikassa

      $-8{,}0\,\text{m} + 5{,}0\,\text{m/s} \cdot 2{,}0\,\text{s}$
      $= 2{,}0\,\text{m}$

      ja bussi on paikassa

      $\tfrac12 \cdot 1{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (2{,}0\,\text{s})^2$
      $= 2{,}0\,\text{m}$

      Bussin nopeus on silloin vasta $2{,}0\,\text{m/s}$, joten juoksija on selvästi nopeampi, kuten saavuttamisessa pitääkin.

    2. Tehtävä 3-17

      Bussi seisoo pysäkillä, ja juoksija on sen takana $20\,\text{m}$ päässä. Hetkellä $t = 0$ bussi lähtee liikkeelle samaan suuntaan ja kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $0{,}50\,\text{m/s}^2$. Juoksija juoksee samaan suuntaan tasaisella nopeudella $4{,}0\,\text{m/s}$.

      Saavuttaako juoksija bussin? Kuinka lähelle bussia hän pääsee?

      m
      Vastaus

      $4{,}0\,\text{m}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      bussi $x_{0\text{B}} = 0$, $v_0 = 0$, $a = 0{,}50\,\text{m/s}^2$; juoksija $x_{0\text{R}} = -20\,\text{m}$, $v = 4{,}0\,\text{m/s}$ (tasainen); molemmat samaan suuntaan

      Kysytty

      saavuttaako juoksija bussin, ja pienin välimatka $s_\text{min}$ yksikössä $\text{m}$

      Periaate

      Kaksi ajatusta: kohtaaminen vaatii ei-negatiivisen juurrettavan, ja jos kohtaamista ei ole, välimatka on pienimmillään, kun nopeudet ovat yhtä suuret (ennen sitä juoksija lähestyy, sen jälkeen bussi etääntyy).

      Kaava

      Kohtaaminen $\tfrac12\,a\,t^2 = x_{0\text{R}} + v\,t$ antaa $\tfrac12\,a\,t^2 - v\,t - x_{0\text{R}} = 0$, ja juurrettava on $v^2 + 2\,a\,x_{0\text{R}}$. Nopeudet ovat yhtä suuret, kun $a\,t = v$, eli $t = \dfrac{v}{a}$. Välimatka on

      $s$$= x_\text{B} - x_\text{R}$
      $= \tfrac12\,a\,t^2 - x_{0\text{R}} - v\,t$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      Juurrettava:

      $(4{,}0\,\text{m/s})^2 + 2 \cdot 0{,}50\,\text{m/s}^2 \cdot (-20\,\text{m})$
      $= 16 - 20$
      $= -4\,\text{m}^2/\text{s}^2$
      $< 0$

      joten juoksija ei saavuta bussia. Nopeudet ovat yhtä suuret hetkellä

      $t$$= \dfrac{4{,}0\,\text{m/s}}{0{,}50\,\text{m/s}^2}$
      $= 8{,}0\,\text{s}$

      Silloin

      $s_\text{min}$$= \tfrac12 \cdot 0{,}50\,\text{m/s}^2 \cdot (8{,}0\,\text{s})^2 + 20\,\text{m} - 4{,}0\,\text{m/s} \cdot 8{,}0\,\text{s}$
      $= 16\,\text{m} + 20\,\text{m} - 32\,\text{m}$
      $= 4{,}0\,\text{m}$

      Vastaus

      Juoksija ei saavuta bussia; hän pääsee lähimmillään $4{,}0\,\text{m}$ päähän, kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      Hetkellä $8{,}0\,\text{s}$ bussi on paikassa $16\,\text{m}$ ja juoksija paikassa $-20\,\text{m} + 32\,\text{m} = 12\,\text{m}$, joten väliä on $4{,}0\,\text{m}$. Hetkillä $6{,}0\,\text{s}$ ja $10\,\text{s}$ väli on $5{,}0\,\text{m}$, joten $4{,}0\,\text{m}$ on pienin. Väli ei mene nollaan.

    3. Tehtävä 3-18

      Skootteri lähtee levosta kiihtyvyydellä $2{,}0\,\text{m/s}^2$ kohti pyöräilijää, joka on $180\,\text{m}$ päässä ja ajaa skootteria vastaan tasaisella nopeudella $8{,}0\,\text{m/s}$. Skootteri ja pyöräilijä käyttävät eri kaistoja ja kohtaavat.

      Milloin ne ovat samassa kohdassa?

      s
      Vastaus

      $10\,\text{s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      skootteri $x_0 = 0$, $v_0 = 0$, $a = 2{,}0\,\text{m/s}^2$ positiiviseen suuntaan; pyöräilijä $x_0 = 180\,\text{m}$, nopeus $-8{,}0\,\text{m/s}$ (vastaan, tasainen)

      Kysytty

      kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$

      Periaate

      Skootterin liike on tasaisesti kiihtyvää ja pyöräilijän tasaista, ja ne kulkevat vastakkaisiin suuntiin. Kohtaaminen: $x_\text{S} = x_\text{P}$, kun origo on skootterin lähtöpaikka ja positiivinen suunta pyöräilijää kohti.

      Kaava

      $\tfrac12\,a\,t^2 = D - v\,t$, missä $D = 180\,\text{m}$ ja $v = 8{,}0\,\text{m/s}$ on pyöräilijän vauhti. Siis $\tfrac12\,a\,t^2 + v\,t - D = 0$, ja positiivinen juuri on

      $t$$= \dfrac{-v + \sqrt{v^2 + 2\,a\,D}}{a}$

      Muunnokset

      Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.

      Sijoitus

      Juurrettava on

      $v^2 + 2\,a\,D$$= (8{,}0\,\text{m/s})^2 + 2 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot 180\,\text{m}$
      $= 784\,\text{m}^2/\text{s}^2$

      Siis

      $t$$= \dfrac{-8{,}0\,\text{m/s} + 28\,\text{m/s}}{2{,}0\,\text{m/s}^2}$
      $= 10\,\text{s}$

      Vastaus

      $10\,\text{s}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa. Negatiivinen juuri $-18\,\text{s}$ olisi ennen lähtöä, eikä se kuulu tilanteeseen.

      Järkevyys

      Skootteri on ajanut $\tfrac12 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (10\,\text{s})^2 = 100\,\text{m}$ ja pyöräilijä $8{,}0\,\text{m/s} \cdot 10\,\text{s} = 80\,\text{m}$. Yhteensä $100\,\text{m} + 80\,\text{m} = 180\,\text{m}$, eli välimatka on kulunut loppuun.

    4. Tehtävä 3-19

      Esimerkkitilanne: henkilöauto ja kuorma-auto ajavat samaan suuntaan nopeudella $20\,\text{m/s}$. Kuorma-auton pituus on $12\,\text{m}$ ja henkilöauton $5{,}0\,\text{m}$. Henkilöauton etupää on $10\,\text{m}$ kuorma-auton takapään takana.

      Kuljettaja ohittaa kuorma-auton. Hän kiihdyttää tasaisesti kiihtyvyydellä $1{,}5\,\text{m/s}^2$, kunnes henkilöauton takapää on kuorma-auton etupään kohdalla ja hän palaa omalle kaistalleen. Kuorma-auto jatkaa tasaisella nopeudella. Vastakkaiselta kaistalta tulee auto nopeudella $20\,\text{m/s}$, ja sen etupää on ohituksen alkaessa matkan $d$ päässä henkilöauton etupäästä.

      a) Kuinka kauan ohitus kestää ja kuinka pitkän matkan henkilöauto ajaa sinä aikana?

      b) Kuinka suuri etäisyyden $d$ on vähintään oltava, jotta autot eivät ole ohituksen päättyessä ehtineet kohdata? Onko $d = 300\,\text{m}$ riittävä, ja sopiiko henkilöauton loppunopeus nopeusrajoitukseen $80\,\text{km/h}$?

      Vastauslaatikkoon tulee osan b) pienin etäisyys $d$.

      m
      Vastaus

      $d = 267\,\text{m}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      molemmat $v_0 = 20\,\text{m/s}$; kuorma-auton pituus $L_\text{k} = 12\,\text{m}$, henkilöauton pituus $L_\text{h} = 5{,}0\,\text{m}$, alkuväli (etupää – takapää) $10\,\text{m}$; henkilöauton kiihtyvyys $a = 1{,}5\,\text{m/s}^2$; vastaantulevan nopeus $v_\text{v} = 20\,\text{m/s}$; nopeusrajoitus $80\,\text{km/h}$

      Kysytty

      ohituksen kesto $t$ ja matka $s_\text{h}$; pienin etäisyys $d$ yksikössä $\text{m}$; loppunopeus rajoitukseen verrattuna

      Periaate

      Kolme ajatusta. Ensimmäinen: henkilöauton ja kuorma-auton liikkeet kuvataan suhteessa toisiinsa. Kuorma-auto kulkee tasaisesti nopeudella $20\,\text{m/s}$ ja henkilöauto aloittaa samasta nopeudesta, joten ero syntyy vain kiihtyvyydestä: etenemisen ero on $\tfrac12\,a\,t^2$. Toinen: ohitus on valmis, kun etenemisen ero on yhtä suuri kuin etupään ja takapään väli, kuorma-auton pituus ja henkilöauton pituus yhteensä. Kolmas: autot eivät ehdi kohdata, jos henkilöauton ja vastaantulevan kulkemat matkat ovat yhteensä enintään $d$.

      Kaava

      Tarvittava suhteellinen matka $s_\text{rel} = 10\,\text{m} + L_\text{k} + L_\text{h}$ ja $\tfrac12\,a\,t^2 = s_\text{rel}$, joten $t = \sqrt{\dfrac{2\,s_\text{rel}}{a}}$. Henkilöauton matka $s_\text{h} = v_0\,t + \tfrac12\,a\,t^2$, vastaantulevan matka $s_\text{v} = v_\text{v}\,t$ ja $d_\text{min} = s_\text{h} + s_\text{v}$. Loppunopeus $v = v_0 + a\,t$.

      Muunnokset

      $80\,\text{km/h}$$= 80 : 3{,}6\,\text{m/s}$
      $= 22{,}2\,\text{m/s}$

      Muut suureet ovat SI-yksiköissä.

      Sijoitus

      $s_\text{rel}$$= 10\,\text{m} + 12\,\text{m} + 5{,}0\,\text{m}$
      $= 27\,\text{m}$

      Siis

      $t$$= \sqrt{\dfrac{2 \cdot 27\,\text{m}}{1{,}5\,\text{m/s}^2}}$
      $= \sqrt{36\,\text{s}^2}$
      $= 6{,}0\,\text{s}$

      Henkilöauton matka:

      $s_\text{h}$$= 20\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s} + \tfrac12 \cdot 1{,}5\,\text{m/s}^2 \cdot (6{,}0\,\text{s})^2$
      $= 120\,\text{m} + 27\,\text{m}$
      $= 147\,\text{m}$

      Vastaantulevan matka:

      $s_\text{v}$$= 20\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s}$
      $= 120\,\text{m}$

      Siis

      $d_\text{min}$$= 147\,\text{m} + 120\,\text{m}$
      $= 267\,\text{m}$

      Loppunopeus:

      $v$$= 20\,\text{m/s} + 1{,}5\,\text{m/s}^2 \cdot 6{,}0\,\text{s}$
      $= 29\,\text{m/s}$

      Vastaus

      Pienin etäisyys on $d = 267\,\text{m}$ (kolme merkitsevää numeroa, koska tulos on kahden kolminumeroisen summa). Ohitus kestää $6{,}0\,\text{s}$, ja henkilöauto ajaa sinä aikana $147\,\text{m}$. Etäisyys $300\,\text{m}$ riittää laskennallisesti, ja varaa jää $33\,\text{m}$, mutta ohituksen lopussa se on vain noin $0{,}7\,\text{s}$ kahden auton yhteisellä lähestymisnopeudella $\left(33\,\text{m} : 49\,\text{m/s}\right)$. Loppunopeus $29\,\text{m/s} = 104\,\text{km/h}$ ylittää rajoituksen $80\,\text{km/h}$, joten ohitus ei ole sallittu, vaikka etäisyys riittäisi.

      Mallivastaus perustelusta

      Ohitusta ei kannata tehdä. Laskennallinen varaväli on liian pieni, koska jo pieni virhe kiihtyvyydessä tai vastaantulevan nopeudessa kuluttaa sen. Lisäksi henkilöauton olisi ylitettävä nopeusrajoitus $80\,\text{km/h}$ noin $24\,\text{km/h}$:lla. Malli olettaa vakiokiihtyvyyden ja tarkat pituudet, joten se on karkea.

      Järkevyys

      Henkilöauto on ajanut $147\,\text{m}$ ja kuorma-auto $20\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s} = 120\,\text{m}$, joten ero on $27\,\text{m}$, kuten tarvitaan. Henkilöauton keskinopeus on $147\,\text{m} : 6{,}0\,\text{s} = 24{,}5\,\text{m/s}$, mikä on alku- ja loppunopeuden $20\,\text{m/s}$ ja $29\,\text{m/s}$ keskiarvo.

    5. Tehtävä 3-20

      Esimerkkitilanne: pyöräilijä ajaa tasaisella nopeudella ja ohittaa liikennevalojen pysäytysviivan hetkellä $t = 0$. Videoanalyysillä mitattiin hänen paikkansa $x$ pysäytysviivalta laskettuna (taulukko, esimerkkiaineisto).

      Pysäytysviivalla seisova auto lähtee liikkeelle $1{,}5\,\text{s}$ pyöräilijän ohituksen jälkeen ja kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $2{,}0\,\text{m/s}^2$ samaan suuntaan. Alueella on nopeusrajoitus $40\,\text{km/h}$.

      a) Määritä pyöräilijän nopeus taulukosta.

      b) Missä paikassa auto ohittaa pyöräilijän ja milloin pyöräilijän ohituksesta laskien?

      c) Mikä on auton nopeus ohitushetkellä ja noudattaako malli nopeusrajoitusta? Miten rajoitus muuttaisi tulosta?

      Vastauslaatikkoon tulee osan b) ohituspaikka.

      Pyöräilijän paikka (esimerkkiaineisto)
      $t\,(\text{s})$$x\,(\text{m})$
      0,00,0
      1,06,1
      2,011,9
      3,018,1
      4,023,9
      m
      Vastaus

      $52\,\text{m}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      pyöräilijä: taulukosta $x = 0$ hetkellä $0\,\text{s}$ ja $x = 23{,}9\,\text{m}$ hetkellä $4{,}0\,\text{s}$, tasainen liike; auto lähtee levosta viiveellä $t_0 = 1{,}5\,\text{s}$ pysäytysviivalta, $a = 2{,}0\,\text{m/s}^2$; rajoitus $40\,\text{km/h}$

      Kysytty

      pyöräilijän nopeus $v$; ohituspaikka $x$ (yksikkö $\text{m}$) ja ohitushetki $t$; auton nopeus ohitushetkellä rajoitukseen verrattuna

      Periaate

      Pyöräilijän nopeus saadaan taulukon paikan muutoksesta. Auton liike alkaa hetkellä $t_0$, joten sen liikeaika on $t - t_0$. Ohituksessa paikat ovat yhtä suuret, ja yhtälö on toisen asteen yhtälö. Lopuksi auton nopeus verrataan rajoitukseen, jotta nähdään, onko malli todellisuudessa järkevä.

      Kuvaajan lukeminen

      Taulukon pisteet ovat lähes suoralla: paikka kasvaa noin $6{,}0\,\text{m}$ joka sekunti, joten liike on tasaista. Päätepisteistä

      $v$$= \dfrac{23{,}9\,\text{m} - 0}{4{,}0\,\text{s} - 0}$
      $= 5{,}975\,\text{m/s}$
      $\approx 6{,}0\,\text{m/s}$

      Kaava

      Pyöräilijä $x_\text{P} = v\,t$ ja auto $x_\text{A} = \tfrac12\,a\,(t - t_0)^2$. Merkitään $\tau = t - t_0$, jolloin $x_\text{P} = v\,(\tau + t_0)$ ja ohituksessa $\tfrac12\,a\,\tau^2 - v\,\tau - v\,t_0 = 0$. Positiivinen juuri on

      $\tau$$= \dfrac{v + \sqrt{v^2 + 2\,a\,v\,t_0}}{a}$

      Muunnokset

      $40\,\text{km/h}$$= 40 : 3{,}6\,\text{m/s}$
      $= 11{,}1\,\text{m/s}$

      Muut suureet ovat SI-yksiköissä.

      Sijoitus

      Juurrettava on

      $v^2 + 2\,a\,v\,t_0$$= 36\,\text{m}^2/\text{s}^2 + 2 \cdot 2{,}0 \cdot 6{,}0 \cdot 1{,}5\,\text{m}^2/\text{s}^2$
      $= 72\,\text{m}^2/\text{s}^2$

      ja neliöjuuri on $8{,}49\,\text{m/s}$. Siis

      $\tau$$= \dfrac{6{,}0\,\text{m/s} + 8{,}49\,\text{m/s}}{2{,}0\,\text{m/s}^2}$
      $= 7{,}24\,\text{s}$
      $t$$= \tau + t_0$
      $= 7{,}24\,\text{s} + 1{,}5\,\text{s}$
      $= 8{,}74\,\text{s}$

      Ohituspaikka:

      $x$$= v\,t$
      $= 6{,}0\,\text{m/s} \cdot 8{,}74\,\text{s}$
      $= 52{,}4\,\text{m}$

      Auton nopeus ohituksessa:

      $v_\text{A}$$= a\,\tau$
      $= 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot 7{,}24\,\text{s}$
      $= 14{,}5\,\text{m/s}$

      Vastaus

      Auto ohittaa pyöräilijän noin $52\,\text{m}$ päässä pysäytysviivasta, hetkellä $8{,}7\,\text{s}$ pyöräilijän ohituksesta; kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeus ja kiihtyvyys. Auton nopeus on silloin $14{,}5\,\text{m/s} \approx 52\,\text{km/h}$, mikä ylittää rajoituksen $40\,\text{km/h}$. Malli ei siis noudata rajoitusta.

      Mallivastaus rajoituksen vaikutuksesta

      Malli olettaa, että auto kiihtyy koko ajan samalla kiihtyvyydellä. Rajoitus $11{,}1\,\text{m/s}$ saavutetaan jo $5{,}6\,\text{s}$ kuluttua lähdöstä, ennen laskettua ohitushetkeä, joten kiihdytys loppuisi ja auto ajaisi tasaisella nopeudella. Silloin ohitus tapahtuisi myöhemmin ja kauempana kuin laskettu $52\,\text{m}$, mutta auto on silti pyöräilijää nopeampi ($11{,}1\,\text{m/s} > 6{,}0\,\text{m/s}$), joten se ohittaa lopulta.

      Järkevyys

      Auto on liikkunut

      $\tfrac12 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (7{,}24\,\text{s})^2$
      $= 52{,}4\,\text{m}$

      sama kuin pyöräilijän paikka, joten paikat täsmäävät. Auton nopeus $14{,}5\,\text{m/s}$ on suurempi kuin pyöräilijän $6{,}0\,\text{m/s}$, kuten ohituksessa pitää.

    Valokuvat

    • Trams in Helsinki, Finland, 28 July 2026. Pete (comedy_nose). lähde, CC0 1.0