Kahden kappaleen liikkeiden vertailu
Miksi paikaltaan lähtevä auto saavuttaa edellä tasaisesti polkevan pyöräilijän vasta kaukana, vaikka auto kiihtyy koko ajan?
Pohjatiedot
- Tasaisen liikkeen paikka $x = x_0 + v\,t$ ja $(t, x)$-kuvaajaluku Paikka, nopeus ja tasainen liike kuvaajina
- Tasaisesti kiihtyvän liikkeen paikka $x = x_0 + v_0 t + \tfrac12 a t^2$luku Kiihtyvyys ja tasaisesti kiihtyvä liike
Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 5.
Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen
Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.
- Paikka
- Kertoo, missä kappale on valittuun nollakohtaan eli origoon nähden.
- Kiihtyvyys
- Kertoo, kuinka nopeasti nopeus muuttuu.
- Kohtaaminen
- Kaksi kappaletta ovat samassa paikassa samalla hetkellä. Kuvaajassa viivat leikkaavat.
- Ohitus
- Takana oleva kappale saavuttaa edellä olevan ja menee sen ohi.
Pohdinta
Liikennevalot vaihtuvat vihreiksi. Auto seisoo pysäytysviivalla. Se lähtee liikkeelle ja kiihtyy tasaisesti. Samalla hetkellä pyöräilijä on $16\,\text{m}$ viivan edellä. Hän ajaa samaan suuntaan tasaisella nopeudella $6{,}0\,\text{m/s}$. Auto kiihtyy koko ajan, mutta pyöräilijä on silti pitkään edellä.
Milloin ja missä auto saavuttaa pyöräilijän? Kumpi on silloin nopeampi?
Valinnainen Kertaa: kiihtyvän kappaleen paikka
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 3 kysymystä
Ennuste 1: kohtaaminen vastakkain
Ennuste 2: nopeudet ohitushetkellä
Ennuste 3: pyöräilijän etumatka
Tutki
Auto A ja pyöräilijä B liikkuvat samalla tiellä. Heidän paikkansa näkyvät yhdellä akselilla ja samassa $(t, x)$-kuvaajassa.
Simulaatio
Käyttöohje
Paina Käynnistä tai vedä Hetki $t$ -liukusäädintä. Valitse myös Tapaus. Sininen nuoli näyttää nopeuden $\overline{v}$ ja oranssi nuoli kiihtyvyyden $\overline{a}$. Nuolen pituus kertoo suuruuden. Kuvaajan viiva piirtyy niille hetkille, joissa olet käynyt. Musta rengas ilmestyy kohtaamiseen, kun olet käynyt kohtaamishetkessä. Tapauksessa 5 kappale $\text{A}$ on bussi ja kappale $\text{B}$ juoksija.
Mallin oletukset
Arvot ovat simulaation laskemia mallin arvoja. Ne eivät ole mittauksia. Kappaleet liikkuvat suoraa tietä pitkin vakiokiihtyvyydellä ($a = 0$ tasaisessa liikkeessä). Ne ovat pisteitä, ja ne kulkevat toistensa läpi. Kitkaa ja ilmanvastusta ei huomioida. Kiihtyvyys saa arvonsa heti lähdössä.
Laskennan selitys
Kummankin kappaleen paikka lasketaan kaavalla $x = x_0 + v_0 t + \tfrac12 a t^2$ ja nopeus kaavalla $v = v_0 + a t$. Kappaleet kohtaavat hetkellä, jolloin $x_\text{A} = x_\text{B}$. Lukema $x_\text{B} - x_\text{A}$ kertoo, kuinka paljon suurempi B:n paikkakoordinaatti on. Se on nolla kohtaamishetkellä. Kun kappaleet liikkuvat positiiviseen suuntaan, se on B:n etumatka.
Koe 1: kohtaaminen vastakkain
Testaa ennuste 1. Alkutila valitsee tapauksen 1, jossa kappaleet liikkuvat toisiaan kohti. Kirjaa lukemat ainakin kolmella eri hetkellä, esimerkiksi $t = 0$, $t = 5{,}0\,\text{s}$ ja $t = 10\,\text{s}$. Etsi hetki, jolloin kappaleet ovat samassa paikassa.
Alkutila: tapaus = $1$, hetki $t$ = $0\,\text{s}$. Vakiona: tapaus. Muutetaan: hetki $t$.
| hetki $t$ | $x_\text{A}$ $(\text{m})$ | $x_\text{B}$ $(\text{m})$ | $x_\text{B}$ − $x_\text{A}$ $(\text{m})$ |
|---|
Missä paikassa kappaleet kohtaavat? Etsi taulukosta hetki, jolloin $x_\text{A} = x_\text{B}$, ja lue paikka. Vastaa metreinä.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Kohtaamishetkellä kappaleet ovat samassa paikassa. Minkä hetken rivillä sarake $x_\text{B} - x_\text{A}$ on nolla?
Vihje 2: mikä yhteys
Paikkojen ero $x_\text{B} - x_\text{A}$ pienenee joka sekunti saman verran, kunnes se on nolla. Kuvaajassa viivat leikkaavat samassa kohdassa.
Vihje 3: välivaihe
Paikkojen ero on aluksi $60\,\text{m}$ ja pienenee $6{,}0\,\text{m}$ sekunnissa, joten se on nolla hetkellä $10\,\text{s}$. Lue paikka tämän hetken rivillä.
Näytä ratkaisu
Annettu
taulukosta hetkellä $t = 10\,\text{s}$ kappaleiden paikat $x_\text{A} = 50\,\text{m}$ ja $x_\text{B} = 50\,\text{m}$; paikkojen ero $x_\text{B} - x_\text{A} = 0$
Kysytty
kohtaamispaikka $x$ yksikössä $\text{m}$
Periaate
Kappaleet kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä eli $x_\text{A} = x_\text{B}$. Taulukossa se on rivi, jolla paikkojen ero on nolla. Kohtaamispaikka luetaan samalta riviltä.
Kaava
$x_\text{A} = x_\text{B}$, eli $10 + 4{,}0\,t = 70 - 2{,}0\,t$. Ajaksi tulee
ja paikaksi $x = x_{0\text{A}} + v_\text{A}\,t$
Muunnokset
Paikat ovat metreinä ja ajat sekunteina, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Vastaus
$50\,\text{m}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.
Järkevyys
B:n paikka on $70\,\text{m} - 2{,}0\,\text{m/s} \cdot 10\,\text{s} = 50\,\text{m}$, sama kuin A:n. Kohtaamispaikka on alkupaikkojen $10\,\text{m}$ ja $70\,\text{m}$ välissä. A on kulkenut $40\,\text{m}$ ja B $20\,\text{m}$. B on kulkenut kaksi kertaa lyhyemmän matkan, koska B on kaksi kertaa hitaampi.
Koe 2: auto lähtee levosta
Testaa ennusteet 2 ja 3. Alkutila valitsee tapauksen 3. Siinä auto lähtee levosta ja pyöräilijä on $16\,\text{m}$ edellä. Kirjaa lukemat ainakin kolmella eri hetkellä, esimerkiksi $t = 0$, $t = 3{,}0\,\text{s}$, $t = 8{,}0\,\text{s}$ ja $t = 12\,\text{s}$. Etsi hetki, jolloin kappaleet ovat samassa paikassa. Katso myös, mitä etumatkalle tapahtuu.
Alkutila: tapaus = $3$, hetki $t$ = $0\,\text{s}$. Vakiona: tapaus. Muutetaan: hetki $t$.
| hetki $t$ | $x_\text{A}$ $(\text{m})$ | $x_\text{B}$ $(\text{m})$ | $v_\text{A}$ $(\text{m/s})$ | $x_\text{B}$ − $x_\text{A}$ $(\text{m})$ |
|---|
Mikä on auton nopeus ohitushetkellä? Etsi taulukosta hetki, jolloin $x_\text{A} = x_\text{B}$. Lue auton nopeus sillä hetkellä. Vastaa yksikössä m/s.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Ohitushetkellä kappaleet ovat samassa paikassa. Minkä rivin sarake $x_\text{B} - x_\text{A}$ on nolla?
Vihje 2: mikä yhteys
Auton nopeus on sarakkeessa $v_\text{A}$. Lue se samalta riviltä, jolla paikat ovat yhtä suuret.
Vihje 3: välivaihe
Etsi rivi, jolla
Jos taulukossasi ei ole sellaista riviä, kirjaa lukema hetkellä $t = 8{,}0\,\text{s}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
taulukosta hetkellä $t = 8{,}0\,\text{s}$: $x_\text{A} = x_\text{B} = 64\,\text{m}$ ja $v_\text{A} = 16\,\text{m/s}$; auton kiihtyvyys $a = 2{,}0\,\text{m/s}^2$ ja alkunopeus nolla
Kysytty
auton nopeus $v_\text{A}$ ohitushetkellä yksikössä $\text{m/s}$
Periaate
Ohitushetki on hetki, jolloin paikat ovat samat. Se on rivi, jolla $x_\text{B} - x_\text{A} = 0$. Auton nopeus luetaan samalta riviltä. Auton kiihtyvyys on vakio, joten nopeus kasvaa tasaisesti.
Kaava
$v = v_0 + a\,t$, ja kun $v_0 = 0$, $v_\text{A} = a\,t$
Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä ja $\text{m/s}^2 \cdot \text{s} = \text{m/s}$, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Vastaus
$16\,\text{m/s}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa. Sama luku on taulukon rivillä.
Järkevyys
Auton nopeus $16\,\text{m/s}$ on suurempi kuin pyöräilijän nopeus $6{,}0\,\text{m/s}$ (se on tapauksen asetuksissa), kuten ohituksessa pitääkin. Auton nopeus on yli kaksi kertaa pyöräilijän nopeus. Auton on nimittäin ensin tasoitettava etumatka, jonka pyöräilijä sai, kun auto oli hitaampi.
Valinnainen Koe 3: juoksija ja bussi
Tapauksessa 5 bussi lähtee levosta. Juoksija on $5{,}0\,\text{m}$ bussin takana ja juoksee nopeudella $4{,}0\,\text{m/s}$. Kirjaa lukemat esimerkiksi hetkillä $t = 0$, $2{,}0\,\text{s}$, $6{,}0\,\text{s}$ ja $7{,}0\,\text{s}$. Katso, miten etumatka $x_\text{B} - x_\text{A}$ ja kohtaamisten määrä muuttuvat.
Alkutila: tapaus = $5$, hetki $t$ = $0\,\text{s}$. Vakiona: tapaus. Muutetaan: hetki $t$.
| hetki $t$ | $x_\text{A}$ $(\text{m})$ | $x_\text{B}$ $(\text{m})$ | $x_\text{B}$ − $x_\text{A}$ $(\text{m})$ | kohtaamisia |
|---|
Entä jos kappaleet eivät kohtaa?
Keksitty esimerkkiaineisto · Keksitty tilanne. Se ei ole mittaus.
Auto $\text{A}$ ajaa origosta tasaisella nopeudella $3{,}0\,\text{m/s}$. Pyöräilijä $\text{B}$ on hetkellä $t = 0$ paikassa $20\,\text{m}$. Hän ajaa samaan suuntaan nopeudella $5{,}0\,\text{m/s}$. Kohtaamisehto $x_\text{A} = x_\text{B}$ antaa yhtälön $3{,}0\,t = 20 + 5{,}0\,t$. Sen ratkaisu on $t = -10\,\text{s}$. Voit tarkistaa tilanteen simulaation tapauksesta 4.
Johtopäätös
Selitä omin sanoin taulukoidesi avulla, miksi auto on ohitushetkellä nopeampi kuin pyöräilijä. Kappaleet ovat silloin kuitenkin samassa paikassa. Käytä sanoja paikka, nopeus ja etumatka.
Mallivastaus
Kohtaamisessa vain paikat ovat samat: $x_\text{A} = x_\text{B}$. Mallin arvoissa auto lähtee levosta ja on aluksi pyöräilijää hitaampi. Siksi pyöräilijän etumatka kasvaa $16\,\text{m}$:stä. Hetkellä $3{,}0\,\text{s}$ nopeudet ovat molemmat $6{,}0\,\text{m/s}$ ja etumatka on suurimmillaan, $25\,\text{m}$. Sen jälkeen auto on nopeampi ja pienentää etumatkaa. Etumatka ehtii nollautua vain, jos auto on nopeampi siihen asti. Ohitushetkellä $8{,}0\,\text{s}$ auton nopeus on $16\,\text{m/s}$ ja pyöräilijän nopeus on $6{,}0\,\text{m/s}$.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Kahden kappaleen liikkeitä voi verrata vain, kun molempien paikka mitataan samalla tavalla. Tätä tapaa sanotaan koordinaatistoksi. Valitaan yksi $x$-akseli, yksi origo (kohta, jossa paikka on nolla) ja yksi positiivinen suunta. Lisäksi tarvitaan yksi kello, joka on nollassa liikkeiden alussa. Silloin kummallakin kappaleella on oma paikka ajan funktiona: $x_\text{A}(t)$ ja $x_\text{B}(t)$. Origon ja suunnan voi valita vapaasti. Ne valitaan vain kerran, ja niitä käytetään koko tehtävän ajan.
Kappaleet kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä eli $x_\text{A} = x_\text{B}$. Kohtaamisesta kysytään aina kahta asiaa: milloin se tapahtuu ja missä. Jos kappaleet tulevat vastakkaisista suunnista, ne kohtaavat toisensa. Jos takana kulkeva kappale tavoittaa edellä kulkevan ja menee sen ohi, kyseessä on ohitus. Fysiikka on molemmissa sama: paikat ovat yhtä suuret.
Kuvassa kappale A lähtee paikasta $0\,\text{m}$ ja kappale B paikasta $60\,\text{m}$. Ne liikkuvat toisiaan kohti. Kun kappaleiden paikat on merkitty samalle akselille, näkee heti, kumpi on missäkin. Näkee myös, miten niiden välimatka muuttuu. Kohtaamishetkellä välimatka on nolla.
$(t,x)$-kuvaajassa kumpikin liike on oma viivansa samassa koordinaatistossa. Kohtaaminen on viivojen leikkauspiste. Sen vaakakoordinaatti on kohtaamishetki ja pystykoordinaatti kohtaamispaikka. Kuvaajassa ylempänä oleva viiva tarkoittaa suurempaa paikkakoordinaattia. Kohtaamishetkellä kappaleiden kuvaajat leikkaavat toisensa. Kumpi kappale on edellä, riippuu myös liikkeen suunnasta. Kun kappaleet liikkuvat $x$-akselin positiiviseen suuntaan, ylempänä oleva viiva kuuluu edellä olevalle kappaleelle. Kun kappaleet liikkuvat negatiiviseen suuntaan, edellä on se kappale, jonka viiva on alempana.
Kohtaaminen ei tarkoita, että kappaleilla on sama nopeus. Leikkauspisteessä viivat ovat eri jyrkkiä, koska kappaleiden nopeudet ovat erisuuret. Jos kahden tasaisesti liikkuvan kappaleen nopeudet olisivat yhtä suuret, viivat olisivat yhdensuuntaiset. Silloin kappaleiden välimatka pysyisi samana. Jos kappaleet lähtevät eri paikoista, ne eivät silloin kohtaisi. Ohituksessa takaa tuleva kappale on kohtaamishetkellä nopeampi kuin ohitettava.
Kohtaamisehto
Kohtaamishetken ja kohtaamispaikan saa näin. Kirjoitetaan kummankin kappaleen paikka ajan funktiona. Sitten merkitään paikat yhtä suuriksi:
$$x_\text{A}(t) = x_\text{B}(t)$$
missä $x_\text{A}(t)$ ja $x_\text{B}(t)$ ovat kappaleiden paikat samassa koordinaatistossa ($\text{m}$) ja $t$ on kohtaamishetki ($\text{s}$). Kun $t$ on ratkaistu, se sijoitetaan jompaankumpaan paikkafunktioon. Tulos on kohtaamispaikka. Tarkistukseksi toinen paikkafunktio antaa saman paikan.
Paikkafunktio riippuu siitä, millaista liike on. Tasaisessa liikkeessä se on $x = x_0 + v\,t$ (luku Paikka, nopeus ja tasainen liike kuvaajina). Tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä (luku Kiihtyvyys ja tasaisesti kiihtyvä liike) se on
$$\begin{aligned} x &= x_0 + v_0\,t + \tfrac12\,a\,t^2 \\ v &= v_0 + a\,t \end{aligned}$$
missä $x_0$ on alkupaikka ($\text{m}$), $v_0$ alkunopeus ($\text{m/s}$), $a$ kiihtyvyys ($\text{m/s}^2$), $t$ aika ($\text{s}$) ja $v$ nopeus hetkellä $t$ ($\text{m/s}$). Kaavat pätevät, kun liike on suoraviivaista ja kiihtyvyys on vakio. Kahden tasaisen liikkeen yhtälö on ensimmäisen asteen yhtälö, joten kappaleet kohtaavat enintään kerran. Jos toinen kappale kiihtyy, yhtälö on toisen asteen yhtälö. Silloin viivoilla voi olla kaksi leikkauspistettä.
Yksinkertaisin ohitus on tämä. Auto lähtee levosta samasta paikasta, jossa pyöräilijä kulkee tasaisella nopeudella $v$. Autolle $x_\text{A} = \tfrac12 a t^2$ ja pyöräilijälle $x_\text{B} = v\,t$:
$$\begin{aligned} &\tfrac12\,a\,t^2 = v\,t \\ &t\left(\tfrac12\,a\,t - v\right) = 0 \\ &t = 0 \quad\text{tai}\quad t = \frac{2v}{a} \end{aligned}$$
Ratkaisu $t = 0$ on lähtöhetki: kappaleet ovat silloin samassa paikassa. Ohitus tapahtuu hetkellä $t = 2v/a$. Silloin auton nopeus on $a\,t = 2v$. Se on kaksi kertaa pyöräilijän nopeus.
Miksi auton täytyy saavuttaa kaksinkertainen nopeus? Syy näkyy $(t,v)$-kuvaajasta. Siirtymä on nopeuskuvaajan ja aika-akselin välinen pinta-ala. Kahden kuvaajan väliin jäävä pinta-ala kertoo, paljonko etumatka muuttuu. Etumatka on matka, jonka edellä oleva kappale on edellä. Niin kauan kuin auto on pyöräilijää hitaampi, pyöräilijän etumatka kasvaa. Kun takana oleva lähtee hitaampana, etumatka on suurimmillaan silloin, kun nopeudet ovat yhtä suuret. Se ei ole kohtaamishetki. Vasta sen jälkeen auto on nopeampi ja pienentää etumatkaa. Ohitus tapahtuu, kun etumatkan pieneneminen on yhtä suuri kuin aiempi kasvu. Kuvassa kumpikin alue vastaa $9\,\text{m}$. Siksi ohitus tulee vasta kaukana. Auton on ensin kurottava umpeen etumatkan kasvu. Tässä esimerkissä ohituspaikka on $36\,\text{m}$ lähdöstä, vaikka etumatka kasvoi enimmillään vain $9\,\text{m}$.
Joskus pyöräilijä on lähtiessä matkan $x_{0\text{B}}$ edellä. Silloin yhtälö on $\tfrac12 a t^2 = x_{0\text{B}} + v\,t$. Se ratkaistaan toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla. Kohtaamishetki on positiivinen juuri. Juuri on yhtälön ratkaisu. Negatiivinen juuri kuvaisi hetkeä ennen lähtöä, eikä se kuulu tilanteeseen. Kaksi positiivista juurta olisi kaksi kohtaamista. Jos positiivista juurta ei ole, kappaleet eivät kohtaa.

Yleinen virhekäsitys
Yleisin virhe on ajatella, että kappaleilla on kohtaamishetkellä sama nopeus, koska ne ovat samassa paikassa. Paikka ja nopeus ovat kuitenkin eri suureita. Kappaleet ovat samassa paikassa vain sillä yhdellä hetkellä. Ohituksessa takaa tuleva kappale kulkee ohitushetkellä nopeammin.
Toinen virhe on ratkaista kohtaamishetki merkitsemällä nopeudet yhtä suuriksi. Silloin löytyy hetki, jolla etumatka on suurimmillaan tai pienimmillään. Kappaleet eivät silloin ole samassa paikassa. Kohtaamisessa yhtä suuria ovat paikat.
Kolmas virhe on lukea $(t,v)$-kuvaajan leikkauspiste kohtaamiseksi. Siinä viivat leikkaavat, kun nopeudet ovat yhtä suuret. Kohtaamisen näkee vain $(t,x)$-kuvaajasta.
Tiivistelmä
- Kahden kappaleen paikat mitataan samassa koordinaatistossa: sama origo, sama positiivinen suunta ja sama kello.
- Kappaleet kohtaavat, kun $x_\text{A}(t) = x_\text{B}(t)$. Yhtälöstä saadaan kohtaamishetki. Kun hetki sijoitetaan paikkafunktioon, saadaan kohtaamispaikka.
- $(t,x)$-kuvaajassa kohtaaminen on viivojen leikkauspiste. Kohtaamisessa nopeudet ovat yleensä erisuuret.
- Kun toinen liike on tasaisesti kiihtyvää, yhtälö on toisen asteen yhtälö. Jokainen positiivinen juuri on kohtaaminen (niitä voi olla kaksi). Negatiivinen juuri on ennen lähtöä, eikä se kuulu tilanteeseen.
- Kun takana oleva kappale lähtee hitaampana, etumatka on suurimmillaan silloin, kun nopeudet ovat yhtä suuret. Se ei ole kohtaamishetki.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi
Vertaa ennusteitasi taulukoihin ja kuvaajiin. Mitä sait selville kohtaamispaikasta, nopeuksista ohitushetkellä ja etumatkan muutoksesta? Palaa myös alun liikennevaloihin. Mistä näkee, että auto saavuttaa pyöräilijän vasta kaukana viivalta?
Haluaisitko muuttaa ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Pyöräilijä polkee suoraa tietä tasaisella nopeudella $6{,}0\,\text{m/s}$. Hetkellä $t = 0$ hän on $16\,\text{m}$ liikennevalojen pysäytysviivan edellä. Samalla hetkellä viivalla seisova auto lähtee liikkeelle. Auto kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $2{,}0\,\text{m/s}^2$ samaan suuntaan. Milloin auto ohittaa pyöräilijän ja kuinka kaukana pysäytysviivasta ohitus tapahtuu?
Vaihe 1/7
Tunnetut ja kysytty. Origo on pysäytysviivalla ja positiivinen suunta on kulkusuunta. Auto A: $x_{0\text{A}} = 0$, $v_{0\text{A}} = 0$, $a = 2{,}0\,\text{m/s}^2$. Pyöräilijä B: $x_{0\text{B}} = 16\,\text{m}$, $v = 6{,}0\,\text{m/s}$ (vakio). Kysytään ohitushetkeä $t$ ja ohituspaikkaa $x$.
Vaihe 2/7
Periaate. Ohitushetkellä kappaleet ovat samassa paikassa, joten $x_\text{A} = x_\text{B}$. Auton liike on tasaisesti kiihtyvää ja pyöräilijän liike on tasaista. Siksi kummankin paikka tunnetaan ajan funktiona. Merkitään paikat yhtä suuriksi ja ratkaistaan aika.
Vaihe 3/7
Kaava ratkaistuna. Auton paikka on $x_\text{A} = \tfrac12 a t^2$ ja pyöräilijän paikka on $x_\text{B} = x_{0\text{B}} + v\,t$. Yhtälö ratkaistaan toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla. Valitaan positiivinen juuri:
$$\begin{aligned} &\tfrac12\,a\,t^2 = x_{0\text{B}} + v\,t \\ &\tfrac12\,a\,t^2 - v\,t - x_{0\text{B}} = 0 \\ &t = \frac{v + \sqrt{v^2 + 2\,a\,x_{0\text{B}}}}{a} \end{aligned}$$
Toisen asteen yhtälön $A t^2 + B t + C = 0$ kertoimet ovat tässä $A = \tfrac12 a$, $B = -v$ ja $C = -x_{0\text{B}}$. Ratkaisukaava
antaa yllä olevan juuren.
Vaihe 4/7
Yksikkömuunnokset. Niitä ei tarvita. Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä. Juurrettavassa $v^2$ ja $2\,a\,x_{0\text{B}}$ ovat molemmat yksikössä $\text{m}^2/\text{s}^2$. Juurrettava on
Vaihe 5/7
Sijoitus. Sijoitetaan ensin aika ja sen jälkeen paikka:
$$\begin{aligned} t &= \frac{v + \sqrt{v^2 + 2\,a\,x_{0\text{B}}}}{a} \\ &= \frac{6{,}0\,\text{m/s} + \sqrt{100\,\text{m}^2/\text{s}^2}}{2{,}0\,\text{m/s}^2} \\ &= \frac{6{,}0\,\text{m/s} + 10\,\text{m/s}}{2{,}0\,\text{m/s}^2} \\ &= 8{,}0\,\text{s} \\[4pt] x &= \tfrac12\,a\,t^2 \\ &= \tfrac12 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (8{,}0\,\text{s})^2 \\ &= 64\,\text{m} \end{aligned}$$
Vaihe 6/7
Tulos. Auto ohittaa pyöräilijän hetkellä $t = 8{,}0\,\text{s}$. Ohituspaikka on $x = 64\,\text{m}$ pysäytysviivalta laskien. Tuloksissa on kaksi merkitsevää numeroa. Syy on, että lähtötiedoissa $6{,}0\,\text{m/s}$, $2{,}0\,\text{m/s}^2$ ja $16\,\text{m}$ on kaksi numeroa.
Vaihe 7/7
Järkevyys. Pyöräilijän paikka on $16\,\text{m} + 6{,}0\,\text{m/s} \cdot 8{,}0\,\text{s} = 64\,\text{m}$. Toinen paikkafunktio antaa siis saman paikan. Auton nopeus ohitushetkellä on
ja pyöräilijän nopeus on $6{,}0\,\text{m/s}$. Auto on ohittaessaan nopeampi, kuten pitääkin. Toinen juuri
on ennen lähtöä. Se ei kuulu tilanteeseen.
Valinnainen Etsi virhe
Sovella uuteen tilanteeseen
Moottoripyörä seisoo viivalla. Samalla hetkellä kuorma-auto ajaa viivan ohi tasaisella nopeudella $12\,\text{m/s}$. Moottoripyörä lähtee liikkeelle samaan suuntaan. Se kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $3{,}0\,\text{m/s}^2$.
Mikä on moottoripyörän nopeus, kun se saavuttaa kuorma-auton? Vastaa yksikössä m/s.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Saavuttaminen on kohtaaminen. Kirjoita kummankin kappaleen paikka ajan funktiona. Merkitse paikat yhtä suuriksi.
Vihje 2: mikä yhteys
Moottoripyörä: $x = \tfrac12\,a\,t^2$. Kuorma-auto: $x = v\,t$. Ratkaise $t$ (muu kuin $t = 0$). Laske sitten moottoripyörän nopeus kaavalla $v = a\,t$.
Vihje 3: välivaihe
$\tfrac12\,a\,t^2 = v\,t$ antaa
Kerro tulos kiihtyvyydellä.
Näytä ratkaisu
Annettu
moottoripyörä $x_0 = 0$, $v_0 = 0$, $a = 3{,}0\,\text{m/s}^2$; kuorma-auto tasaisella nopeudella $v = 12\,\text{m/s}$ samasta paikasta; molemmat ovat hetkellä $t = 0$ viivalla
Kysytty
moottoripyörän nopeus $v_\text{M}$ ohitushetkellä yksikössä $\text{m/s}$
Periaate
Moottoripyörä saavuttaa kuorma-auton, kun paikat ovat yhtä suuret. Moottoripyörän liike on tasaisesti kiihtyvää ja kuorma-auton liike on tasaista. Molemmat lähtevät samasta paikasta. Kun ohitushetki tunnetaan, nopeus saadaan kiihtyvyydestä ja ajasta.
Kaava
$\tfrac12\,a\,t^2 = v\,t$, joten $t = \dfrac{2v}{a}$ ($t = 0$ on lähtö). Nopeus on
Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Vastaus
$24\,\text{m/s}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.
Järkevyys
Moottoripyörän nopeus on kaksi kertaa kuorma-auton nopeus. Niin pitääkin olla, kun ohitus alkaa samasta paikasta. Paikat ovat samat: $\tfrac12 \cdot 3{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (8{,}0\,\text{s})^2 = 96\,\text{m}$ ja $12\,\text{m/s} \cdot 8{,}0\,\text{s} = 96\,\text{m}$.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.
- Miksi kahden kappaleen paikat täytyy mitata samasta origosta, samaan suuntaan ja samalla kellolla, jotta kohtaamishetken voi ratkaista?
Vastaus
Kohtaaminen tarkoittaa, että paikat ovat samat samalla hetkellä: $x_\text{A} = x_\text{B}$. Yhtälö kertoo jotain vain, jos molemmat paikat on mitattu samasta koordinaatistosta ja samalta hetkeltä. Jos kappaleilla olisi eri origo tai eri kello, yhtä suuret luvut eivät tarkoittaisi samaa paikkaa samalla hetkellä.
- Kahden kappaleen $(t, x)$-kuvaajan viivat eivät leikkaa kuvaajan alueella. Mitä se kertoo?
Vastaus
Kappaleet eivät ole samassa paikassa millään kuvatulla hetkellä. Siksi ne eivät kohtaa tänä aikana. Viivat voivat silti leikata kuvaajan ulkopuolella, esimerkiksi myöhemmin tai ennen hetkeä $t = 0$. Ratkaisu, jossa $t < 0$, ei kuulu tilanteeseen.
- Toisen asteen yhtälön $\tfrac12\,a\,t^2 = x_0 + v\,t$ ratkaisut ovat $t = -2{,}0\,\text{s}$ ja $t = 8{,}0\,\text{s}$. Kumpi on kohtaamishetki ja miksi?
Vastaus
Kohtaamishetki on $t = 8{,}0\,\text{s}$. Liike alkaa hetkellä $t = 0$. Negatiivinen juuri $-2{,}0\,\text{s}$ olisi ennen lähtöä, eikä se kuulu tilanteeseen.
1. Käsite
2. Laske
Kappale A lähtee paikasta $0$ ja kulkee tasaisesti nopeudella $2{,}0\,\text{m/s}$ positiiviseen suuntaan. Kappale B lähtee samalla hetkellä paikasta $30\,\text{m}$. Se kulkee tasaisesti nopeudella $3{,}0\,\text{m/s}$ negatiiviseen suuntaan.
Milloin kappaleet kohtaavat? Vastaa sekunteina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Kirjoita kummankin kappaleen paikka ajan funktiona. B:n nopeus on negatiivinen.
Vihje 2: mikä yhteys
Kohtaamisessa $x_\text{A} = x_\text{B}$, eli $2{,}0\,t = 30 - 3{,}0\,t$.
Vihje 3: välivaihe
Siirrä $t$-termit samalle puolelle: $5{,}0\,t = 30$. Ratkaise sitten $t$.
Näytä ratkaisu
Annettu
kappale A: $x_{0\text{A}} = 0$, $v_\text{A} = 2{,}0\,\text{m/s}$; kappale B: $x_{0\text{B}} = 30\,\text{m}$, $v_\text{B} = -3{,}0\,\text{m/s}$; molemmat tasaisia
Kysytty
kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$
Periaate
Kappaleet kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa: $x_\text{A} = x_\text{B}$. Molemmat liikkuvat tasaisesti, joten $x = x_0 + v\,t$ kummallekin. B:n nopeus on negatiivinen. Syy on, että B tulee A:ta vastaan.
Kaava
$x_{0\text{A}} + v_\text{A}\,t = x_{0\text{B}} + v_\text{B}\,t$, joten
Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Vastaus
$6{,}0\,\text{s}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeuksissa.
Järkevyys
Kappaleet lähestyvät toisiaan nopeudella $2{,}0\,\text{m/s} + 3{,}0\,\text{m/s} = 5{,}0\,\text{m/s}$. Siksi $30\,\text{m}$ kuluu ajassa $6{,}0\,\text{s}$. Paikat:
Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
Valinnainen 3. Selitä
Auto lähtee levosta, kun pyöräilijä on sen edellä. Selitä omin sanoin, milloin pyöräilijän etumatka on suurimmillaan. Selitä myös, miksi ohitus tapahtuu vasta sen jälkeen.
Mallivastaus
Auto lähtee levosta, joten se on aluksi hitaampi kuin tasaisella nopeudella ajava pyöräilijä. Niin kauan kuin pyöräilijä on nopeampi, hän etenee autoa enemmän ja etumatka kasvaa. Kun auton nopeus on kasvanut yhtä suureksi kuin pyöräilijän nopeus, etumatka ei enää kasva. Silloin se on suurimmillaan. Sen jälkeen auto on nopeampi ja pienentää etumatkaa. Ohitus tapahtuu vasta, kun etumatka on kulunut loppuun. Silloin paikat ovat samat ja auto on nopeampi. Nopeuksien yhtäsuuruus ja paikkojen yhtäsuuruus ovat siis eri hetkiä.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 8 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 3-1Ydintehtävä
Kaksi kärryä liikkuu samalla suoralla radalla. Kärryn A paikka on $x_\text{A} = 4{,}0\,\text{m} + 2{,}0\,\text{m/s} \cdot t$. Kärryn B paikka on $x_\text{B} = 24\,\text{m} - 3{,}0\,\text{m/s} \cdot t$. Milloin kärryt kohtaavat?
Vastaus
$4{,}0\,\text{s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$x_\text{A} = 4{,}0\,\text{m} + 2{,}0\,\text{m/s} \cdot t$ ja $x_\text{B} = 24\,\text{m} - 3{,}0\,\text{m/s} \cdot t$ samassa koordinaatistossa
Kysytty
kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$
Periaate
Kärryt kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä. Siksi $x_\text{A} = x_\text{B}$. Paikat ovat ajan lineaarisia funktioita (kuvaaja on suora). Siksi yhtälöllä on yksi ratkaisu.
Kaava
$x_\text{A} = x_\text{B}$, eli $4{,}0 + 2{,}0\,t = 24 - 3{,}0\,t$. Viedään termit $t$ vasemmalle ja luvut oikealle: $5{,}0\,t = 20$, joten $t = \dfrac{24 - 4{,}0}{2{,}0 + 3{,}0}$
Muunnokset
Paikat ovat metreinä ja nopeudet yksikössä $\text{m/s}$, joten tulos tulee sekunteina. Muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$t$$= \dfrac{24\,\text{m} - 4{,}0\,\text{m}}{2{,}0\,\text{m/s} + 3{,}0\,\text{m/s}}$$= \dfrac{20\,\text{m}}{5{,}0\,\text{m/s}}$$= 4{,}0\,\text{s}$Vastaus
$4{,}0\,\text{s}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska nopeuksissakin ($2{,}0\,\text{m/s}$ ja $3{,}0\,\text{m/s}$) on kaksi.
Järkevyys
Sijoitetaan aika molempiin paikkoihin:
$x_\text{A}$$= 4{,}0\,\text{m} + 2{,}0\,\text{m/s} \cdot 4{,}0\,\text{s}$$= 12\,\text{m}$$x_\text{B}$$= 24\,\text{m} - 3{,}0\,\text{m/s} \cdot 4{,}0\,\text{s}$$= 12\,\text{m}$Paikat ovat samat, joten kärryt kohtaavat. Aika on positiivinen, joten kohtaaminen tapahtuu lähdön jälkeen.
- Tehtävä 3-2Ydintehtävä
Pyöräilijä ajaa paikasta $0$ tasaisella nopeudella $8{,}0\,\text{m/s}$ positiiviseen suuntaan. Juoksija on samalla hetkellä paikassa $60\,\text{m}$. Hän juoksee samaan suuntaan tasaisella nopeudella $5{,}0\,\text{m/s}$. Milloin pyöräilijä saavuttaa juoksijan?
Vastaus
$20\,\text{s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
pyöräilijä $x_0 = 0$, $v_\text{P} = 8{,}0\,\text{m/s}$; juoksija $x_0 = 60\,\text{m}$, $v_\text{R} = 5{,}0\,\text{m/s}$; molemmat liikkuvat tasaisesti samaan suuntaan
Kysytty
hetki $t$, jolloin pyöräilijä saavuttaa juoksijan, yksikössä $\text{s}$
Periaate
Saavuttaminen on kohtaaminen, eli paikat ovat yhtä suuret. Molemmat liikkuvat tasaisesti, joten kummallekin pätee $x = x_0 + v\,t$. Pyöräilijä on nopeampi, joten hän saavuttaa juoksijan.
Kaava
$v_\text{P}\,t = x_{0\text{R}} + v_\text{R}\,t$, joten
$(v_\text{P} - v_\text{R})\,t$$= x_{0\text{R}}$$t$$= \dfrac{x_{0\text{R}}}{v_\text{P} - v_\text{R}}$Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$t$$= \dfrac{60\,\text{m}}{8{,}0\,\text{m/s} - 5{,}0\,\text{m/s}}$$= \dfrac{60\,\text{m}}{3{,}0\,\text{m/s}}$$= 20\,\text{s}$Vastaus
$20\,\text{s}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeuksissa.
Järkevyys
Pyöräilijä lähestyy juoksijaa $3{,}0\,\text{m}$ joka sekunti, joten $60\,\text{m}$ vie $20\,\text{s}$. Tarkistus: pyöräilijän paikka on $8{,}0\,\text{m/s} \cdot 20\,\text{s} = 160\,\text{m}$ ja juoksijan paikka on $60\,\text{m} + 5{,}0\,\text{m/s} \cdot 20\,\text{s} = 160\,\text{m}$.
- Tehtävä 3-3
Auto lähtee levosta origosta ja kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $3{,}0\,\text{m/s}^2$. Missä paikassa auto on $4{,}0\,\text{s}$ kuluttua?
Vastaus
$24\,\text{m}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$x_0 = 0$, $v_0 = 0$, $a = 3{,}0\,\text{m/s}^2$, $t = 4{,}0\,\text{s}$
Kysytty
auton paikka $x$ yksikössä $\text{m}$
Periaate
Kiihtyvyys on vakio, joten paikka saadaan tasaisesti kiihtyvän liikkeen paikkafunktiosta. Auto lähtee levosta origosta. Siksi alkupaikka ja alkunopeus ovat nolla.
Kaava
$x = x_0 + v_0\,t + \tfrac12\,a\,t^2$, ja kun $x_0 = 0$ ja $v_0 = 0$, $x = \tfrac12\,a\,t^2$
Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, ja $\text{m/s}^2 \cdot \text{s}^2 = \text{m}$. Muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$x$$= \tfrac12 \cdot 3{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (4{,}0\,\text{s})^2$$= \tfrac12 \cdot 3{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot 16\,\text{s}^2$$= 24\,\text{m}$Vastaus
$24\,\text{m}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.
Järkevyys
Oletetaan, että auto kulkisi koko ajan loppunopeudellaan $3{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot 4{,}0\,\text{s} = 12\,\text{m/s}$. Silloin se etenisi $48\,\text{m}$. Kiihtyvässä liikkeessä keskinopeus on puolet loppunopeudesta. Siksi matka on puolet siitä eli $24\,\text{m}$.
- Tehtävä 3-4
Kuvaajassa on kahden kärryn paikat ajan funktiona. Lue kuvaajasta, milloin kärryt kohtaavat.
Vastaus
$5{,}0\,\text{s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kuvaaja kärryjen paikoista: kärry A lähtee paikasta $0$ ja kärry B paikasta $40\,\text{m}$
Kysytty
kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$
Periaate
Kärryt ovat samassa paikassa samalla hetkellä siinä pisteessä, jossa $(t,x)$-kuvaajan viivat leikkaavat. Kohtaamishetki on leikkauspisteen vaakakoordinaatti.
Kuvaajan lukeminen
Viivat leikkaavat pisteessä, joka on vaakasuoran ruudukkoviivan $x = 30\,\text{m}$ kohdalla. Sieltä pudotetaan pystysuora viiva aika-akselille. Se osuu kohtaan $t = 5{,}0\,\text{s}$, kahden ruudukkoviivan ($4$ ja $6\,\text{s}$) puoliväliin.
Kaava
$t = $ leikkauspisteen vaakakoordinaatti, luettuna kuvaajasta
Muunnokset
Akselit ovat valmiiksi yksiköissä $\text{s}$ ja $\text{m}$, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Luettu pari on $(t$; $x) = (5{,}0\,\text{s}$; $30\,\text{m})$. Tarkistetaan vielä laskemalla kuvaajan päätepisteistä. Kärry A etenee $60\,\text{m}$ ajassa $10\,\text{s}$, joten $v_\text{A} = 6{,}0\,\text{m/s}$. Kärry B siirtyy $40\,\text{m}$:stä $20\,\text{m}$:iin eli $-20\,\text{m}$ ajassa $10\,\text{s}$, joten $v_\text{B} = -2{,}0\,\text{m/s}$. Yhtälö $6{,}0\,t = 40 - 2{,}0\,t$ antaa
$t$$= \dfrac{40\,\text{m}}{8{,}0\,\text{m/s}}$$= 5{,}0\,\text{s}$Vastaus
$5{,}0\,\text{s}$
Arvo on luettu kuvaajasta kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.
Järkevyys
Kohtaamispaikka
$x$$= 6{,}0\,\text{m/s} \cdot 5{,}0\,\text{s}$$= 30\,\text{m}$on kummankin lähtöpaikan ($0$ ja $40\,\text{m}$) välissä, kuten pitää. Kärry A on kulkenut $30\,\text{m}$ ja kärry B $10\,\text{m}$. Kärry A on kolme kertaa nopeampi.
- Tehtävä 3-5
Juoksija A lähtee paikasta $0$ ja juoksee tasaisella nopeudella $3{,}5\,\text{m/s}$ positiiviseen suuntaan. Juoksija B on samalla hetkellä paikassa $60\,\text{m}$. Hän juoksee A:ta vastaan tasaisella nopeudella $-2{,}5\,\text{m/s}$.
Missä paikassa he kohtaavat?
Vastaus
$35\,\text{m}$
Näytä ratkaisu
Annettu
juoksija A: $x_{0\text{A}} = 0$, $v_\text{A} = 3{,}5\,\text{m/s}$; juoksija B: $x_{0\text{B}} = 60\,\text{m}$, $v_\text{B} = -2{,}5\,\text{m/s}$; molemmat liikkuvat tasaisesti
Kysytty
kohtaamispaikka $x$ yksikössä $\text{m}$
Periaate
Juoksijat kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä, joten $x_\text{A} = x_\text{B}$. Kun kohtaamishetki on ratkaistu, kohtaamispaikka on kummankin juoksijan paikka sillä hetkellä. B:n nopeus on negatiivinen. Syy on, että B juoksee A:ta kohti eli negatiiviseen suuntaan.
Kaava
$v_\text{A}\,t = x_{0\text{B}} + v_\text{B}\,t$, joten
$t$$= \dfrac{x_{0\text{B}}}{v_\text{A} - v_\text{B}}$ja kohtaamispaikka $x = v_\text{A}\,t$
Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$t$$= \dfrac{60\,\text{m}}{3{,}5\,\text{m/s} - (-2{,}5\,\text{m/s})}$$= \dfrac{60\,\text{m}}{6{,}0\,\text{m/s}}$$= 10\,\text{s}$$x$$= 3{,}5\,\text{m/s} \cdot 10\,\text{s}$$= 35\,\text{m}$Vastaus
$35\,\text{m}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.
Järkevyys
Paikka on juoksijoiden lähtöpaikkojen $0$ ja $60\,\text{m}$ välissä, kuten pitää. B:n paikka samalla hetkellä on $60\,\text{m} - 2{,}5\,\text{m/s} \cdot 10\,\text{s} = 35\,\text{m}$. A on kulkenut $35\,\text{m}$ ja B $25\,\text{m}$, yhteensä $60\,\text{m}$.
- Tehtävä 3-6
Kahden auton nopeudet on piirretty $(t,v)$-kuvaajina samaan koordinaatistoon. Autot ajavat samaa suoraa tietä samaan suuntaan. Kuvaajat leikkaavat hetkellä $t = 4{,}0\,\text{s}$. Mitä leikkauspiste kertoo?
Vastaus
Autojen nopeudet ovat silloin yhtä suuret, mutta paikat voivat olla eri.
Näytä ratkaisu
Kysytty
mitä $(t,v)$-kuvaajien leikkauspiste kertoo.
Periaate
$(t,v)$-kuvaajan piste kertoo kappaleen nopeuden hetkellä $t$. Kun kaksi kuvaajaa leikkaa, kummallakin kappaleella on silloin sama nopeus. Paikan määrää koko aiempi liike, eli nopeuskuvaajan alle jäävä pinta-ala. Yksi nopeuden arvo ei riitä.
Mallivastaus
Autojen nopeudet ovat hetkellä $4{,}0\,\text{s}$ yhtä suuret, mutta paikat voivat olla eri. Kohtaamista ei voi lukea tästä kuvaajasta. Siihen tarvitaan $(t,x)$-kuvaaja tai paikkafunktioiden vertailu. Väite, että autot ovat samassa paikassa, sekoittaa nopeuden ja paikan. Väite samasta matkasta ei päde, koska matka on pinta-ala eikä yksi arvo. Väite samoista kiihtyvyyksistä ei päde, koska kiihtyvyys on kulmakerroin. Leikkaavilla viivoilla kulmakertoimet ovat erilaiset.
Kuvaajan lukeminen
Vaaka-akselilla on aika ja pystyakselilla nopeus. Leikkauspisteen pystykoordinaatti on kummankin auton yhteinen nopeus. Vaakakoordinaatti on hetki $4{,}0\,\text{s}$.
- Tehtävä 3-7
Kärry A lähtee origosta hetkellä $t = 0$. Se liikkuu tasaisella nopeudella $4{,}0\,\text{m/s}$. Kärry B lähtee samasta paikasta $3{,}0\,\text{s}$ myöhemmin samaan suuntaan. B liikkuu tasaisella nopeudella $7{,}0\,\text{m/s}$.
Milloin kärry B saavuttaa kärryn A? Ilmoita aika A:n lähdöstä laskettuna.
Vastaus
$7{,}0\,\text{s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kärry A: $x_\text{A} = v_\text{A}\,t$, kun $v_\text{A} = 4{,}0\,\text{m/s}$; kärry B lähtee viiveellä $t_0 = 3{,}0\,\text{s}$ nopeudella $v_\text{B} = 7{,}0\,\text{m/s}$; molemmat samasta paikasta
Kysytty
hetki $t$ (A:n lähdöstä laskettuna) yksikössä $\text{s}$
Periaate
Kohtaamisessa paikat ovat yhtä suuret. Kun kello näyttää hetkeä $t$, B on liikkunut vasta ajan $t - t_0$. Siksi B:n paikka on $v_\text{B}\,(t - t_0)$.
Kaava
$v_\text{A}\,t = v_\text{B}\,(t - t_0)$, joten
$(v_\text{B} - v_\text{A})\,t$$= v_\text{B}\,t_0$$t$$= \dfrac{v_\text{B}\,t_0}{v_\text{B} - v_\text{A}}$Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$t$$= \dfrac{7{,}0\,\text{m/s} \cdot 3{,}0\,\text{s}}{7{,}0\,\text{m/s} - 4{,}0\,\text{m/s}}$$= \dfrac{21\,\text{m}}{3{,}0\,\text{m/s}}$$= 7{,}0\,\text{s}$Vastaus
$7{,}0\,\text{s}$
A:n lähdöstä laskettuna. Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.
Järkevyys
A on hetkellä $7{,}0\,\text{s}$ paikassa $4{,}0\,\text{m/s} \cdot 7{,}0\,\text{s} = 28\,\text{m}$. B on paikassa $7{,}0\,\text{m/s} \cdot (7{,}0\,\text{s} - 3{,}0\,\text{s}) = 28\,\text{m}$. Paikat ovat samat. Kun B lähtee, A on jo $12\,\text{m}$ edellä. B lähestyy nopeudella $3{,}0\,\text{m/s}$, joten $12\,\text{m}$ vie $4{,}0\,\text{s}$. Kohtaaminen on siis hetkellä $3{,}0\,\text{s} + 4{,}0\,\text{s}$.
- Tehtävä 3-8
Kappale A kiihtyy levosta tasaisesti. Kappale B liikkuu samaan suuntaan tasaisella nopeudella. Mikä ehto ratkaisee, milloin A ohittaa B:n?
Vastaus
Kappaleiden paikat ovat samalla hetkellä yhtä suuret, joten ne ovat samassa kohdassa.
Näytä ratkaisu
Kysytty
mikä ehto ratkaisee ohitushetken.
Periaate
Ohitus on kohtaaminen. Ohitushetkellä A ja B ovat samassa paikassa. Siksi kummankin paikka kirjoitetaan ajan funktiona ja paikat merkitään yhtä suuriksi, $x_\text{A}(t) = x_\text{B}(t)$. Yhtälön ratkaisu antaa hetken.
Mallivastaus
Ohitushetkellä kappaleiden paikat ovat yhtä suuret samalla hetkellä, eli ne ovat samassa kohdassa. Yhtä suuret nopeudet eivät ratkaise ohitusta, koska silloin etumatka on suurimmillaan tai pienimmillään, ei nolla. Yhtä suuret kiihtyvyydet eivät liity paikkaan, ja B:llä kiihtyvyys on nolla. Yhtä suuret matkat eivät riitä, jos lähtöpaikat ovat eri. Paikka on lähtöpaikka lisättynä kuljetulla matkalla.
Taso 2 · soveltava harjoitus 7 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 3-9Ydintehtävä
Linja-auto ajaa suoraa tietä tasaisella nopeudella $72\,\text{km/h}$. Henkilöauto on $150\,\text{m}$ linja-auton takana. Se ajaa samaan suuntaan tasaisella nopeudella $90\,\text{km/h}$. Kuinka monen sekunnin kuluttua henkilöauto saavuttaa linja-auton?
Vastaus
$30\,\text{s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
linja-auto $v_\text{L} = 72\,\text{km/h}$, henkilöauto $v_\text{H} = 90\,\text{km/h}$, henkilöauto on $d = 150\,\text{m}$ takana; molemmat kulkevat tasaisesti samaan suuntaan
Kysytty
aika $t$ yksikössä $\text{s}$
Periaate
Henkilöauto saavuttaa linja-auton, kun paikat ovat yhtä suuret. Molemmat liikkuvat tasaisesti, joten kummallekin pätee $x = x_0 + v\,t$. Valitaan origo henkilöauton paikaksi lähtöhetkellä.
Kaava
$v_\text{H}\,t = d + v_\text{L}\,t$, joten
$t$$= \dfrac{d}{v_\text{H} - v_\text{L}}$Muunnokset
Muunnetaan nopeudet metreiksi sekunnissa:
$90\,\text{km/h}$$= 90 : 3{,}6\,\text{m/s}$$= 25\,\text{m/s}$$72\,\text{km/h}$$= 72 : 3{,}6\,\text{m/s}$$= 20\,\text{m/s}$Sijoitus
$t$$= \dfrac{150\,\text{m}}{25\,\text{m/s} - 20\,\text{m/s}}$$= \dfrac{150\,\text{m}}{5{,}0\,\text{m/s}}$$= 30\,\text{s}$Vastaus
$30\,\text{s}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeuksissa.
Järkevyys
Nopeusero on $18\,\text{km/h} = 5{,}0\,\text{m/s}$. Henkilöauto lähestyy siis $5{,}0\,\text{m}$ sekunnissa, ja $150\,\text{m}$ kuluu $30\,\text{s}$:ssa. Tänä aikana henkilöauto ajaa $25\,\text{m/s} \cdot 30\,\text{s} = 750\,\text{m}$ ja linja-auto $150\,\text{m} + 20\,\text{m/s} \cdot 30\,\text{s} = 750\,\text{m}$.
- Tehtävä 3-10Ydintehtävä
Kaksi junaa lähtee yhtä aikaa asemilta, jotka ovat $12\,\text{km}$ päässä toisistaan. Junat kulkevat rinnakkaisia raiteita toisiaan kohti. Niiden tasaiset nopeudet ovat $90\,\text{km/h}$ ja $54\,\text{km/h}$.
Kuinka monen minuutin kuluttua ne kohtaavat?
Vastaus
$5{,}0\,\text{min}$
Näytä ratkaisu
Annettu
asemien väli $D = 12\,\text{km}$, nopeudet $v_1 = 90\,\text{km/h}$ ja $v_2 = 54\,\text{km/h}$ toisiaan kohti, lähtö yhtä aikaa
Kysytty
aika $t$ yksikössä $\text{min}$
Periaate
Junat kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä. Origo on ensimmäisellä asemalla ja positiivinen suunta on toista asemaa kohti: $x_1 = v_1\,t$ ja $x_2 = D - v_2\,t$. Yhtälö $x_1 = x_2$ antaa ajan.
Kaava
$v_1\,t = D - v_2\,t$, joten $t = \dfrac{D}{v_1 + v_2}$
Muunnokset
Pidetään pituus kilometreinä ja nopeus yksikössä $\text{km/h}$. Silloin aika tulee tunteina:
$t$$= \dfrac{12\,\text{km}}{144\,\text{km/h}}$Lopuksi muunnetaan tunnit minuuteiksi, koska $1\,\text{h} = 60\,\text{min}$.
Sijoitus
$t$$= \dfrac{12\,\text{km}}{90\,\text{km/h} + 54\,\text{km/h}}$$= \dfrac{12\,\text{km}}{144\,\text{km/h}}$$= 0{,}0833\,\text{h}$$= 0{,}0833 \cdot 60\,\text{min}$$= 5{,}0\,\text{min}$Vastaus
$5{,}0\,\text{min}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeuksissa ($54\,\text{km/h}$).
Järkevyys
Junat lähestyvät toisiaan nopeudella $144\,\text{km/h} = 2{,}4\,\text{km/min}$. Siksi $12\,\text{km}$ vie $12 : 2{,}4\,\text{min} = 5{,}0\,\text{min}$. Nopeampi juna kulkee $90\,\text{km/h} \cdot \tfrac{1}{12}\,\text{h} = 7{,}5\,\text{km}$ ja hitaampi juna $4{,}5\,\text{km}$, yhteensä $12\,\text{km}$.
- Tehtävä 3-11
Kärry A lähtee paikasta $6{,}0\,\text{m}$ ja liikkuu tasaisella nopeudella $3{,}0\,\text{m/s}$ positiiviseen suuntaan. Kärry B lähtee samalla hetkellä paikasta $42\,\text{m}$ ja liikkuu tasaisella nopeudella $-1{,}0\,\text{m/s}$.
Hahmottele paperille kummankin $(t,x)$-kuvaaja samaan koordinaatistoon. Perustele kuvaajista, miksi viivat leikkaavat ja mitä leikkauspiste kertoo. Ilmoita sitten, milloin kärryt kohtaavat.
Vastaus
$9{,}0\,\text{s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kärry A: $x_{0\text{A}} = 6{,}0\,\text{m}$, $v_\text{A} = 3{,}0\,\text{m/s}$; kärry B: $x_{0\text{B}} = 42\,\text{m}$, $v_\text{B} = -1{,}0\,\text{m/s}$; molemmat liikkuvat tasaisesti
Kysytty
kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$, sekä kuvaajien hahmottelu ja perustelu
Periaate
Tasaisessa liikkeessä $x = x_0 + v\,t$, joten $(t,x)$-kuvaaja on suora. Lähtöpaikka on suoran alkupiste ja nopeus on sen kulmakerroin (jyrkkyys). Kärryt kohtaavat, kun ne ovat samassa paikassa samalla hetkellä eli kun suorat leikkaavat.
Kuvaajan lukeminen
Hahmotelma tehdään näin. Piirrä aika vaaka-akselille ja paikka pystyakselille. A:n suora alkaa kohdasta $6{,}0\,\text{m}$ ja nousee $3{,}0\,\text{m}$ joka sekunti. B:n suora alkaa ylempää, kohdasta $42\,\text{m}$. Se laskee $1{,}0\,\text{m}$ joka sekunti, koska nopeus on negatiivinen. Nouseva viiva alkaa alempaa ja laskeva ylempää. Siksi ne kulkevat toisiaan kohti ja leikkaavat. Leikkauspiste kertoo hetken ja paikan, jossa kärryt ovat samassa kohdassa.
Kaava
$x_\text{A} = x_\text{B}$, eli $x_{0\text{A}} + v_\text{A}\,t = x_{0\text{B}} + v_\text{B}\,t$. Ratkaistaan
$t$$= \dfrac{x_{0\text{B}} - x_{0\text{A}}}{v_\text{A} - v_\text{B}}$Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$t$$= \dfrac{42\,\text{m} - 6{,}0\,\text{m}}{3{,}0\,\text{m/s} - (-1{,}0\,\text{m/s})}$$= \dfrac{36\,\text{m}}{4{,}0\,\text{m/s}}$$= 9{,}0\,\text{s}$Vastaus
$9{,}0\,\text{s}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.
Järkevyys
A:n paikka hetkellä $9{,}0\,\text{s}$ on $6{,}0\,\text{m} + 3{,}0\,\text{m/s} \cdot 9{,}0\,\text{s} = 33\,\text{m}$ ja B:n paikka on $42\,\text{m} - 1{,}0\,\text{m/s} \cdot 9{,}0\,\text{s} = 33\,\text{m}$. Paikat ovat samat, joten leikkauspiste on $(9{,}0\,\text{s}$; $33\,\text{m})$, kuten hahmotelmassa.
- Tehtävä 3-12
Kuvaajassa on kahden kärryn paikat ajan funktiona. Kärryt liikkuvat tasaisesti. Laske kuvaajan lukemista ensin kärryjen nopeudet. Laske sitten, milloin kärryjen välimatka on ensimmäisen kerran $10\,\text{m}$.
Vastaus
$3{,}8\,\text{s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kuvaajasta: kärry A $x_0 = 0$ ja paikka $60\,\text{m}$ hetkellä $10\,\text{s}$; kärry B $x_0 = 40\,\text{m}$ ja paikka $20\,\text{m}$ hetkellä $10\,\text{s}$; liike on tasaista
Kysytty
ensimmäinen hetki $t$, jolloin välimatka on $10\,\text{m}$, yksikössä $\text{s}$
Periaate
Kärryt liikkuvat tasaisesti, joten kummankin kuvaaja on suora. Nopeus on paikan muutos jaettuna ajan muutoksella. Ennen kohtaamista B on A:n edessä, ja välimatka on $x_\text{B} - x_\text{A}$. Välimatka on $10\,\text{m}$ kaksi kertaa: ensin ennen kohtaamista ja sitten kohtaamisen jälkeen.
Kuvaajan lukeminen
Kärryn A suora kulkee pisteestä $(0\,\text{s}$; $0)$ pisteeseen $(10\,\text{s}$; $60\,\text{m})$, joten
$v_\text{A}$$= \dfrac{60\,\text{m} - 0}{10\,\text{s} - 0}$$= 6{,}0\,\text{m/s}$Kärryn B suora kulkee pisteestä $(0\,\text{s}$; $40\,\text{m})$ pisteeseen $(10\,\text{s}$; $20\,\text{m})$, joten
$v_\text{B}$$= \dfrac{20\,\text{m} - 40\,\text{m}}{10\,\text{s} - 0}$$= -2{,}0\,\text{m/s}$Kaava
$x_\text{B} - x_\text{A}$$= (40 - 2{,}0\,t) - 6{,}0\,t$$= 40 - 8{,}0\,t$Asetetaan se arvoon $10\,\text{m}$:
$t$$= \dfrac{40\,\text{m} - 10\,\text{m}}{8{,}0\,\text{m/s}}$Muunnokset
Paikat ovat metreinä ja ajat sekunteina, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$t$$= \dfrac{40\,\text{m} - 10\,\text{m}}{6{,}0\,\text{m/s} + 2{,}0\,\text{m/s}}$$= \dfrac{30\,\text{m}}{8{,}0\,\text{m/s}}$$= 3{,}75\,\text{s}$Vastaus
$3{,}8\,\text{s}$
(kaksi merkitsevää numeroa kuten välimatkassa $10\,\text{m}$). Pyöristämätön arvo on $3{,}75\,\text{s}$.
Järkevyys
Välimatka pienenee $8{,}0\,\text{m}$ sekunnissa, ja alussa se on $40\,\text{m}$. Ajassa $3{,}75\,\text{s}$ se pienenee $30\,\text{m}$, joten jäljelle jää $10\,\text{m}$. Hetki on ennen kohtaamista $t = 5{,}0\,\text{s}$, kuten ensimmäiseltä kerralta pitääkin.
- Tehtävä 3-13
Videoanalyysillä mitattiin kahden juoksijan paikat samalla suoralla radalla. Juoksija A juoksee positiiviseen suuntaan. Juoksija B juoksee häntä vastaan. Aineisto on esimerkkiaineisto. Kumpikin juoksee tasaisella nopeudella.
Määritä juoksijoiden nopeudet taulukon ensimmäisestä ja viimeisestä rivistä. Laske niiden avulla, milloin juoksijat kohtaavat.
Juoksijoiden paikat (esimerkkiaineisto) $t\,(\text{s})$ $x_\text{A}\,(\text{m})$ $x_\text{B}\,(\text{m})$ 0,0 3,0 45,0 1,0 6,6 42,4 2,0 10,1 40,2 3,0 13,4 37,4 4,0 17,1 35,1 5,0 20,4 32,4 Vastaus
$7{,}0\,\text{s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
taulukosta: A: $x_\text{A} = 3{,}0\,\text{m}$ hetkellä $0\,\text{s}$ ja $20{,}4\,\text{m}$ hetkellä $5{,}0\,\text{s}$; B: $x_\text{B} = 45{,}0\,\text{m}$ hetkellä $0\,\text{s}$ ja $32{,}4\,\text{m}$ hetkellä $5{,}0\,\text{s}$; tasainen liike
Kysytty
kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$
Periaate
Tasaisessa liikkeessä nopeus on paikan muutos jaettuna ajan muutoksella. Kun nopeudet tunnetaan, paikat ovat $x = x_0 + v\,t$. Juoksijat kohtaavat, kun $x_\text{A} = x_\text{B}$. Taulukon pisteet poikkeavat suorasta hieman mittausvirheen takia. Siksi käytetään ensimmäistä ja viimeistä riviä.
Kuvaajan lukeminen
Nopeudet taulukon päätepisteistä:
$v_\text{A}$$= \dfrac{20{,}4\,\text{m} - 3{,}0\,\text{m}}{5{,}0\,\text{s} - 0}$$= 3{,}48\,\text{m/s}$$v_\text{B}$$= \dfrac{32{,}4\,\text{m} - 45{,}0\,\text{m}}{5{,}0\,\text{s} - 0}$$= -2{,}52\,\text{m/s}$B:n nopeus on negatiivinen, koska B juoksee A:ta kohti.
Kaava
$x_{0\text{A}} + v_\text{A}\,t = x_{0\text{B}} + v_\text{B}\,t$, joten
$t$$= \dfrac{x_{0\text{B}} - x_{0\text{A}}}{v_\text{A} - v_\text{B}}$Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$t$$= \dfrac{45{,}0\,\text{m} - 3{,}0\,\text{m}}{3{,}48\,\text{m/s} - (-2{,}52\,\text{m/s})}$$= \dfrac{42{,}0\,\text{m}}{6{,}00\,\text{m/s}}$$= 7{,}0\,\text{s}$Vastaus
$7{,}0\,\text{s}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska mittauksessa on hajontaa.
Järkevyys
Kohtaamispaikka on
$3{,}0\,\text{m} + 3{,}48\,\text{m/s} \cdot 7{,}0\,\text{s}$$= 27{,}4\,\text{m}$B:n paikka samalla hetkellä on
$45{,}0\,\text{m} - 2{,}52\,\text{m/s} \cdot 7{,}0\,\text{s}$$= 27{,}4\,\text{m}$Paikka on lähtöpaikkojen välissä, kuten pitää. Hetki $7{,}0\,\text{s}$ on myöhemmin kuin taulukon aikaväli. Tulos perustuu siis suoran jatkamiseen. Se on järkevää tasaisessa liikkeessä.
- Tehtävä 3-14
Oppilas ratkaisi seuraavan tehtävän. Tehtävä: pyöräilijä ajaa tasaisella nopeudella $4{,}0\,\text{m/s}$. Hetkellä $t = 0$ hän on paikassa $12\,\text{m}$. Samalla hetkellä paikassa $0$ levossa oleva auto lähtee liikkeelle. Auto kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $2{,}0\,\text{m/s}^2$ samaan suuntaan.
Milloin auto ohittaa pyöräilijän?
Oppilaan ratkaisu: ”Ohitushetkellä nopeudet ovat yhtä suuret, joten $a\,t = v$ ja $t = 4{,}0 : 2{,}0 = 2{,}0\,\text{s}$.”
Selitä, mikä oppilaan ratkaisussa on väärin. Laske oikea ohitushetki. Vastauslaatikkoon tulee oikea ohitushetki.
Vastaus
$6{,}0\,\text{s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
pyöräilijä $x_{0\text{B}} = 12\,\text{m}$, $v = 4{,}0\,\text{m/s}$ (tasainen); auto $x_0 = 0$, $v_0 = 0$, $a = 2{,}0\,\text{m/s}^2$
Kysytty
mikä oppilaan ratkaisussa on väärin; oikea ohitushetki $t$ yksikössä $\text{s}$
Periaate
Ohitus on kohtaaminen, jossa paikat ovat yhtä suuret, $x_\text{A} = x_\text{B}$. Auton paikka on $\tfrac12\,a\,t^2$ ja pyöräilijän $x_{0\text{B}} + v\,t$. Auton liike on tasaisesti kiihtyvää, joten yhtälö on toisen asteen yhtälö.
Kaava
$\tfrac12\,a\,t^2 = x_{0\text{B}} + v\,t$, eli $\tfrac12\,a\,t^2 - v\,t - x_{0\text{B}} = 0$, ja positiivinen juuri on
$t$$= \dfrac{v + \sqrt{v^2 + 2\,a\,x_{0\text{B}}}}{a}$Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Juurrettava on
$v^2 + 2\,a\,x_{0\text{B}}$$= 16\,\text{m}^2/\text{s}^2 + 48\,\text{m}^2/\text{s}^2$$= 64\,\text{m}^2/\text{s}^2$Siis
$t$$= \dfrac{4{,}0\,\text{m/s} + 8{,}0\,\text{m/s}}{2{,}0\,\text{m/s}^2}$$= 6{,}0\,\text{s}$Vastaus
$6{,}0\,\text{s}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.
Järkevyys
Auto on hetkellä $6{,}0\,\text{s}$ paikassa $\tfrac12 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (6{,}0\,\text{s})^2 = 36\,\text{m}$. Pyöräilijä on paikassa $12\,\text{m} + 4{,}0\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s} = 36\,\text{m}$. Paikat ovat samat. Auton nopeus on silloin $12\,\text{m/s}$, kolme kertaa pyöräilijän nopeus. Auto ohittaa siis nopeampana.
Mallivastaus virheestä
Oppilas asetti nopeudet yhtä suuriksi. Kohtaamisessa yhtä suuria ovat kuitenkin paikat, ei nopeudet. Oppilaan laskema hetki $2{,}0\,\text{s}$ on hetki, jolloin auton ja pyöräilijän nopeudet ovat yhtä suuret. Silloin auto on paikassa $4{,}0\,\text{m}$ ja pyöräilijä paikassa $20\,\text{m}$. Pyöräilijä on siis $16\,\text{m}$ edellä. Tämä on etumatkan suurin arvo, ei ohitus.
- Tehtävä 3-15
Kaksi kärryä lähtee samasta paikasta samaan suuntaan hetkellä $t = 0$. Taulukossa on niiden nopeudet. Aineisto on esimerkkiaineisto, josta mittausvirhe on jätetty pois. Kärry A liikkuu tasaisesti. Kärry B kiihtyy tasaisesti.
Piirrä $(t,v)$-kuvaajat samaan koordinaatistoon. Päättele kuvaajista, milloin kärryjen välimatka on suurimmillaan. Kuinka suuri välimatka silloin on?
Kärryjen nopeudet (esimerkkiaineisto) $t\,(\text{s})$ $v_\text{A}\,(\text{m/s})$ $v_\text{B}\,(\text{m/s})$ 0,0 12,0 0,0 2,0 12,0 4,0 4,0 12,0 8,0 6,0 12,0 12,0 8,0 12,0 16,0 10,0 12,0 20,0 Vastaus
$36\,\text{m}$
Näytä ratkaisu
Annettu
taulukosta: A: $v_\text{A} = 12{,}0\,\text{m/s}$ koko ajan; B: nopeus kasvaa $4{,}0\,\text{m/s}$ kahdessa sekunnissa, $v_\text{B} = 0$ hetkellä $0\,\text{s}$ ja $20{,}0\,\text{m/s}$ hetkellä $10\,\text{s}$; lähtö samasta paikasta
Kysytty
hetki, jolloin välimatka on suurimmillaan, ja välimatka $s_\text{max}$ yksikössä $\text{m}$
Periaate
B lähtee samasta paikasta hitaampana, joten A on koko ajan edellä. Niin kauan kuin $v_\text{A} > v_\text{B}$, välimatka kasvaa. Kun B on nopeampi, välimatka pienenee. Välimatka on siis suurimmillaan, kun nopeudet ovat yhtä suuret. Välimatka on kuvaajien väliin jäävä pinta-ala siihen hetkeen asti.
Kuvaajan lukeminen
A:n kuvaaja on vaakasuora viiva kohdassa $12{,}0\,\text{m/s}$. B:n kuvaaja on origosta nouseva suora. Sen kulmakerroin on
$a_\text{B}$$= \dfrac{4{,}0\,\text{m/s}}{2{,}0\,\text{s}}$$= 2{,}0\,\text{m/s}^2$Viivat leikkaavat hetkellä $t = 6{,}0\,\text{s}$. Silloin taulukossa kummankin nopeus on $12{,}0\,\text{m/s}$.
Kaava
Pinta-ala on kolmio, jonka kanta on $t$ ja korkeus $v_\text{A}$: $s_\text{max} = \tfrac12\,t\,v_\text{A}$. Sama saadaan paikkojen erotuksesta $v_\text{A}\,t - \tfrac12\,a_\text{B}\,t^2$.
Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
$s_\text{max}$$= \tfrac12 \cdot 6{,}0\,\text{s} \cdot 12{,}0\,\text{m/s}$$= 36\,\text{m}$Vastaus
Suurin välimatka on $36\,\text{m}$, ja se on hetkellä $6{,}0\,\text{s}$. Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeuksissa.
Järkevyys
Paikkojen erotuksesta: A on paikassa $12{,}0\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s} = 72\,\text{m}$. B on paikassa $\tfrac12 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (6{,}0\,\text{s})^2 = 36\,\text{m}$. Ero on siis $36\,\text{m}$. Hetkillä $4{,}0\,\text{s}$ ja $8{,}0\,\text{s}$ ero on kummallakin $32\,\text{m}$, joten $36\,\text{m}$ on suurin.
Taso 3 · haastava 5 tehtävää
Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.
- Tehtävä 3-16
Pysäkki on origo, ja bussi seisoo siinä. Juoksija on pysäkin takana paikassa $-8{,}0\,\text{m}$. Hän juoksee positiiviseen suuntaan tasaisella nopeudella $5{,}0\,\text{m/s}$. Hetkellä $t = 0$ bussi lähtee liikkeelle samaan suuntaan ja kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $1{,}0\,\text{m/s}^2$.
Milloin juoksija saavuttaa bussin ensimmäisen kerran?
Vastaus
$2{,}0\,\text{s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
juoksija $x_{0\text{R}} = -8{,}0\,\text{m}$, $v = 5{,}0\,\text{m/s}$ (tasainen); bussi $x_0 = 0$, $v_0 = 0$, $a = 1{,}0\,\text{m/s}^2$
Kysytty
ensimmäinen hetki $t$, jolloin juoksija on bussin kohdalla, yksikössä $\text{s}$
Periaate
Kohtaaminen: $x_\text{B} = x_\text{R}$. Bussin paikka on $\tfrac12\,a\,t^2$ ja juoksijan paikka on $x_{0\text{R}} + v\,t$. Yhtälö on toisen asteen yhtälö. Molemmat positiiviset juuret ovat kohtaamisia. Ensimmäisellä kerralla juoksija saavuttaa bussin. Toisella kerralla bussi on jo nopeampi ja menee juoksijan ohi.
Kaava
$\tfrac12\,a\,t^2 = x_{0\text{R}} + v\,t$, eli $\tfrac12\,a\,t^2 - v\,t - x_{0\text{R}} = 0$. Kertoimet ovat $\tfrac12\,a$, $-v$ ja $-x_{0\text{R}}$, joten ratkaisukaavasta saadaan
$t$$= \dfrac{v \pm \sqrt{v^2 + 2\,a\,x_{0\text{R}}}}{a}$Ensimmäinen kohtaaminen on pienempi juuri.
Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Juurrettava on
$v^2 + 2\,a\,x_{0\text{R}}$$= (5{,}0\,\text{m/s})^2 + 2 \cdot 1{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (-8{,}0\,\text{m})$$= 9{,}0\,\text{m}^2/\text{s}^2$Siis
$t$$= \dfrac{5{,}0\,\text{m/s} - 3{,}0\,\text{m/s}}{1{,}0\,\text{m/s}^2}$$= 2{,}0\,\text{s}$Vastaus
$2{,}0\,\text{s}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa. Suurempi juuri $5{,}0 + 3{,}0 = 8{,}0\,\text{s}$ on hetki, jolloin bussi ohittaa juoksijan.
Järkevyys
Juoksija on hetkellä $2{,}0\,\text{s}$ paikassa
$-8{,}0\,\text{m} + 5{,}0\,\text{m/s} \cdot 2{,}0\,\text{s}$$= 2{,}0\,\text{m}$Bussi on paikassa
$\tfrac12 \cdot 1{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (2{,}0\,\text{s})^2$$= 2{,}0\,\text{m}$Bussin nopeus on silloin vasta $2{,}0\,\text{m/s}$. Juoksija on selvästi nopeampi, kuten saavuttamisessa pitääkin.
- Tehtävä 3-17
Bussi seisoo pysäkillä. Juoksija on bussin takana $20\,\text{m}$ päässä. Hetkellä $t = 0$ bussi lähtee liikkeelle samaan suuntaan ja kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $0{,}50\,\text{m/s}^2$. Juoksija juoksee samaan suuntaan tasaisella nopeudella $4{,}0\,\text{m/s}$.
Saavuttaako juoksija bussin? Kuinka lähelle bussia hän pääsee?
Vastaus
$4{,}0\,\text{m}$
Näytä ratkaisu
Annettu
bussi $x_{0\text{B}} = 0$, $v_0 = 0$, $a = 0{,}50\,\text{m/s}^2$; juoksija $x_{0\text{R}} = -20\,\text{m}$, $v = 4{,}0\,\text{m/s}$ (tasainen); molemmat kulkevat samaan suuntaan
Kysytty
saavuttaako juoksija bussin, ja pienin välimatka $s_\text{min}$ yksikössä $\text{m}$
Periaate
Tehtävässä on kaksi ajatusta. Kohtaaminen vaatii, että juurrettava ei ole negatiivinen. Jos kohtaamista ei ole, välimatka on pienimmillään, kun nopeudet ovat yhtä suuret. Ennen sitä juoksija lähestyy bussia, ja sen jälkeen bussi etääntyy.
Kaava
Kohtaaminen $\tfrac12\,a\,t^2 = x_{0\text{R}} + v\,t$ antaa $\tfrac12\,a\,t^2 - v\,t - x_{0\text{R}} = 0$, ja juurrettava on $v^2 + 2\,a\,x_{0\text{R}}$. Nopeudet ovat yhtä suuret, kun $a\,t = v$, eli $t = \dfrac{v}{a}$. Välimatka on
$s$$= x_\text{B} - x_\text{R}$$= \tfrac12\,a\,t^2 - x_{0\text{R}} - v\,t$Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Juurrettava:
$(4{,}0\,\text{m/s})^2 + 2 \cdot 0{,}50\,\text{m/s}^2 \cdot (-20\,\text{m})$$= 16 - 20$$= -4\,\text{m}^2/\text{s}^2$$< 0$joten juoksija ei saavuta bussia. Nopeudet ovat yhtä suuret hetkellä
$t$$= \dfrac{4{,}0\,\text{m/s}}{0{,}50\,\text{m/s}^2}$$= 8{,}0\,\text{s}$Silloin
$s_\text{min}$$= \tfrac12 \cdot 0{,}50\,\text{m/s}^2 \cdot (8{,}0\,\text{s})^2 + 20\,\text{m} - 4{,}0\,\text{m/s} \cdot 8{,}0\,\text{s}$$= 16\,\text{m} + 20\,\text{m} - 32\,\text{m}$$= 4{,}0\,\text{m}$Vastaus
Juoksija ei saavuta bussia. Hän pääsee lähimmillään $4{,}0\,\text{m}$ päähän. Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.
Järkevyys
Hetkellä $8{,}0\,\text{s}$ bussi on paikassa $16\,\text{m}$ ja juoksija paikassa $-20\,\text{m} + 32\,\text{m} = 12\,\text{m}$, joten väliä on $4{,}0\,\text{m}$. Hetkillä $6{,}0\,\text{s}$ ja $10\,\text{s}$ väli on $5{,}0\,\text{m}$, joten $4{,}0\,\text{m}$ on pienin. Väli ei mene nollaan.
- Tehtävä 3-18
Skootteri lähtee levosta kiihtyvyydellä $2{,}0\,\text{m/s}^2$ kohti pyöräilijää. Pyöräilijä on $180\,\text{m}$ päässä ja ajaa skootteria vastaan tasaisella nopeudella $8{,}0\,\text{m/s}$. Skootteri ja pyöräilijä käyttävät eri kaistoja ja kohtaavat.
Milloin ne ovat samassa kohdassa?
Vastaus
$10\,\text{s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
skootteri $x_0 = 0$, $v_0 = 0$, $a = 2{,}0\,\text{m/s}^2$ positiiviseen suuntaan; pyöräilijä $x_0 = 180\,\text{m}$, nopeus $-8{,}0\,\text{m/s}$ (vastaan, tasainen)
Kysytty
kohtaamishetki $t$ yksikössä $\text{s}$
Periaate
Skootterin liike on tasaisesti kiihtyvää ja pyöräilijän liike on tasaista. Ne kulkevat vastakkaisiin suuntiin. Kohtaaminen: $x_\text{S} = x_\text{P}$, kun origo on skootterin lähtöpaikka ja positiivinen suunta on pyöräilijää kohti.
Kaava
$\tfrac12\,a\,t^2 = D - v\,t$, missä $D = 180\,\text{m}$ ja $v = 8{,}0\,\text{m/s}$ on pyöräilijän vauhti. Siis $\tfrac12\,a\,t^2 + v\,t - D = 0$, ja positiivinen juuri on
$t$$= \dfrac{-v + \sqrt{v^2 + 2\,a\,D}}{a}$Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten muunnoksia ei tarvita.
Sijoitus
Juurrettava on
$v^2 + 2\,a\,D$$= (8{,}0\,\text{m/s})^2 + 2 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot 180\,\text{m}$$= 784\,\text{m}^2/\text{s}^2$Siis
$t$$= \dfrac{-8{,}0\,\text{m/s} + 28\,\text{m/s}}{2{,}0\,\text{m/s}^2}$$= 10\,\text{s}$Vastaus
$10\,\text{s}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa. Negatiivinen juuri $-18\,\text{s}$ olisi ennen lähtöä, eikä se kuulu tilanteeseen.
Järkevyys
Skootteri on ajanut $\tfrac12 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (10\,\text{s})^2 = 100\,\text{m}$ ja pyöräilijä $8{,}0\,\text{m/s} \cdot 10\,\text{s} = 80\,\text{m}$. Yhteensä $100\,\text{m} + 80\,\text{m} = 180\,\text{m}$, eli kappaleiden välimatka on kulunut loppuun.
- Tehtävä 3-19
Esimerkkitilanne: henkilöauto ja kuorma-auto ajavat samaan suuntaan nopeudella $20\,\text{m/s}$. Kuorma-auton pituus on $12\,\text{m}$ ja henkilöauton pituus on $5{,}0\,\text{m}$. Henkilöauton etupää on $10\,\text{m}$ kuorma-auton takapään takana.
Kuljettaja ohittaa kuorma-auton. Hän kiihdyttää tasaisesti kiihtyvyydellä $1{,}5\,\text{m/s}^2$, kunnes henkilöauton takapää on kuorma-auton etupään kohdalla. Silloin hän palaa omalle kaistalleen. Kuorma-auto jatkaa tasaisella nopeudella. Vastakkaiselta kaistalta tulee auto nopeudella $20\,\text{m/s}$. Kun ohitus alkaa, sen etupää on matkan $d$ päässä henkilöauton etupäästä.
a) Kuinka kauan ohitus kestää? Kuinka pitkän matkan henkilöauto ajaa sinä aikana?
b) Kuinka suuri etäisyyden $d$ on vähintään oltava, jotta autot eivät ehdi kohdata ennen ohituksen loppua? Onko $d = 300\,\text{m}$ riittävä? Sopiiko henkilöauton loppunopeus nopeusrajoitukseen $80\,\text{km/h}$?
Vastauslaatikkoon tulee osan b) pienin etäisyys $d$.
Vastaus
$d = 267\,\text{m}$
Näytä ratkaisu
Annettu
molemmat $v_0 = 20\,\text{m/s}$; kuorma-auton pituus $L_\text{k} = 12\,\text{m}$, henkilöauton pituus $L_\text{h} = 5{,}0\,\text{m}$, alkuväli (etupää – takapää) $10\,\text{m}$; henkilöauton kiihtyvyys $a = 1{,}5\,\text{m/s}^2$; vastaantulevan nopeus $v_\text{v} = 20\,\text{m/s}$; nopeusrajoitus $80\,\text{km/h}$
Kysytty
ohituksen kesto $t$ ja matka $s_\text{h}$; pienin etäisyys $d$ yksikössä $\text{m}$; loppunopeus rajoitukseen verrattuna
Periaate
Tässä on kolme ajatusta. Ensimmäinen: autojen liikkeet kuvataan suhteessa toisiinsa. Kuorma-auto kulkee tasaisesti nopeudella $20\,\text{m/s}$. Henkilöauto aloittaa samasta nopeudesta, joten ero syntyy vain kiihtyvyydestä. Etenemisen ero on $\tfrac12\,a\,t^2$. Toinen: ohitus on valmis, kun etenemisen ero on yhtä suuri kuin etupään ja takapään väli. Se on kuorma-auton pituus ja henkilöauton pituus yhteensä. Kolmas: autot eivät ehdi kohdata, jos henkilöauton ja vastaantulevan kulkemat matkat ovat yhteensä enintään $d$.
Kaava
Tarvittava suhteellinen matka on $s_\text{rel} = 10\,\text{m} + L_\text{k} + L_\text{h}$ ja $\tfrac12\,a\,t^2 = s_\text{rel}$, joten $t = \sqrt{\dfrac{2\,s_\text{rel}}{a}}$. Henkilöauton matka on $s_\text{h} = v_0\,t + \tfrac12\,a\,t^2$, vastaantulevan matka on $s_\text{v} = v_\text{v}\,t$ ja $d_\text{min} = s_\text{h} + s_\text{v}$. Loppunopeus on $v = v_0 + a\,t$.
Muunnokset
$80\,\text{km/h}$$= 80 : 3{,}6\,\text{m/s}$$= 22{,}2\,\text{m/s}$Muut suureet ovat SI-yksiköissä.
Sijoitus
$s_\text{rel}$$= 10\,\text{m} + 12\,\text{m} + 5{,}0\,\text{m}$$= 27\,\text{m}$Siis
$t$$= \sqrt{\dfrac{2 \cdot 27\,\text{m}}{1{,}5\,\text{m/s}^2}}$$= \sqrt{36\,\text{s}^2}$$= 6{,}0\,\text{s}$Henkilöauton matka:
$s_\text{h}$$= 20\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s} + \tfrac12 \cdot 1{,}5\,\text{m/s}^2 \cdot (6{,}0\,\text{s})^2$$= 120\,\text{m} + 27\,\text{m}$$= 147\,\text{m}$Vastaantulevan matka:
$s_\text{v}$$= 20\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s}$$= 120\,\text{m}$Siis
$d_\text{min}$$= 147\,\text{m} + 120\,\text{m}$$= 267\,\text{m}$Loppunopeus:
$v$$= 20\,\text{m/s} + 1{,}5\,\text{m/s}^2 \cdot 6{,}0\,\text{s}$$= 29\,\text{m/s}$Vastaus
Pienin etäisyys on $d = 267\,\text{m}$ (kolme merkitsevää numeroa, koska tulos on kahden kolminumeroisen summa). Ohitus kestää $6{,}0\,\text{s}$, ja henkilöauto ajaa sinä aikana $147\,\text{m}$. Etäisyys $300\,\text{m}$ riittää laskennallisesti. Varaa jää $33\,\text{m}$. Ohituksen lopussa se on vain noin $0{,}7\,\text{s}$ kahden auton yhteisellä lähestymisnopeudella $\left(33\,\text{m} : 49\,\text{m/s}\right)$. Loppunopeus $29\,\text{m/s} = 104\,\text{km/h}$ ylittää rajoituksen $80\,\text{km/h}$. Ohitus ei siis ole sallittu, vaikka etäisyys riittäisi.
Mallivastaus perustelusta
Ohitusta ei kannata tehdä. Laskennallinen varaväli on liian pieni, koska jo pieni virhe kiihtyvyydessä tai vastaantulevan nopeudessa kuluttaa sen. Lisäksi henkilöauton pitäisi ylittää nopeusrajoitus $80\,\text{km/h}$ noin $24\,\text{km/h}$:lla. Malli olettaa vakiokiihtyvyyden ja tarkat pituudet, joten se on karkea.
Järkevyys
Henkilöauto on ajanut $147\,\text{m}$ ja kuorma-auto $20\,\text{m/s} \cdot 6{,}0\,\text{s} = 120\,\text{m}$. Ero on $27\,\text{m}$, kuten tarvitaan. Henkilöauton keskinopeus on $147\,\text{m} : 6{,}0\,\text{s} = 24{,}5\,\text{m/s}$. Se on alkunopeuden $20\,\text{m/s}$ ja loppunopeuden $29\,\text{m/s}$ keskiarvo.
- Tehtävä 3-20
Esimerkkitilanne: pyöräilijä ajaa tasaisella nopeudella. Hän ohittaa liikennevalojen pysäytysviivan hetkellä $t = 0$. Videoanalyysillä mitattiin hänen paikkansa $x$ pysäytysviivalta laskettuna (taulukko, esimerkkiaineisto).
Pysäytysviivalla seisova auto lähtee liikkeelle $1{,}5\,\text{s}$ pyöräilijän ohituksen jälkeen. Se kiihtyy tasaisesti kiihtyvyydellä $2{,}0\,\text{m/s}^2$ samaan suuntaan. Alueella on nopeusrajoitus $40\,\text{km/h}$.
a) Määritä pyöräilijän nopeus taulukosta.
b) Missä paikassa auto ohittaa pyöräilijän? Milloin se tapahtuu pyöräilijän ohituksesta laskien?
c) Mikä on auton nopeus ohitushetkellä? Noudattaako malli nopeusrajoitusta? Miten rajoitus muuttaisi tulosta?
Vastauslaatikkoon tulee osan b) ohituspaikka.
Pyöräilijän paikka (esimerkkiaineisto) $t\,(\text{s})$ $x\,(\text{m})$ 0,0 0,0 1,0 6,1 2,0 11,9 3,0 18,1 4,0 23,9 Vastaus
$52\,\text{m}$
Näytä ratkaisu
Annettu
pyöräilijä: taulukosta $x = 0$ hetkellä $0\,\text{s}$ ja $x = 23{,}9\,\text{m}$ hetkellä $4{,}0\,\text{s}$, tasainen liike; auto lähtee levosta viiveellä $t_0 = 1{,}5\,\text{s}$ pysäytysviivalta, $a = 2{,}0\,\text{m/s}^2$; rajoitus $40\,\text{km/h}$
Kysytty
pyöräilijän nopeus $v$; ohituspaikka $x$ (yksikkö $\text{m}$) ja ohitushetki $t$; auton nopeus ohitushetkellä rajoitukseen verrattuna
Periaate
Pyöräilijän nopeus saadaan taulukon paikan muutoksesta. Auton liike alkaa hetkellä $t_0$, joten sen liikeaika on $t - t_0$. Ohituksessa paikat ovat yhtä suuret, ja yhtälö on toisen asteen yhtälö. Lopuksi auton nopeus verrataan rajoitukseen. Näin nähdään, onko malli todellisuudessa järkevä.
Kuvaajan lukeminen
Taulukon pisteet ovat lähes suoralla. Paikka kasvaa noin $6{,}0\,\text{m}$ joka sekunti, joten liike on tasaista. Päätepisteistä
$v$$= \dfrac{23{,}9\,\text{m} - 0}{4{,}0\,\text{s} - 0}$$= 5{,}975\,\text{m/s}$$\approx 6{,}0\,\text{m/s}$Kaava
Pyöräilijä $x_\text{P} = v\,t$ ja auto $x_\text{A} = \tfrac12\,a\,(t - t_0)^2$. Merkitään $\tau = t - t_0$, jolloin $x_\text{P} = v\,(\tau + t_0)$ ja ohituksessa $\tfrac12\,a\,\tau^2 - v\,\tau - v\,t_0 = 0$. Positiivinen juuri on
$\tau$$= \dfrac{v + \sqrt{v^2 + 2\,a\,v\,t_0}}{a}$Muunnokset
$40\,\text{km/h}$$= 40 : 3{,}6\,\text{m/s}$$= 11{,}1\,\text{m/s}$Muut suureet ovat SI-yksiköissä.
Sijoitus
Juurrettava on
$v^2 + 2\,a\,v\,t_0$$= 36\,\text{m}^2/\text{s}^2 + 2 \cdot 2{,}0 \cdot 6{,}0 \cdot 1{,}5\,\text{m}^2/\text{s}^2$$= 72\,\text{m}^2/\text{s}^2$Neliöjuuri on $8{,}49\,\text{m/s}$. Siis
$\tau$$= \dfrac{6{,}0\,\text{m/s} + 8{,}49\,\text{m/s}}{2{,}0\,\text{m/s}^2}$$= 7{,}24\,\text{s}$$t$$= \tau + t_0$$= 7{,}24\,\text{s} + 1{,}5\,\text{s}$$= 8{,}74\,\text{s}$Ohituspaikka:
$x$$= v\,t$$= 6{,}0\,\text{m/s} \cdot 8{,}74\,\text{s}$$= 52{,}4\,\text{m}$Auton nopeus ohituksessa:
$v_\text{A}$$= a\,\tau$$= 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot 7{,}24\,\text{s}$$= 14{,}5\,\text{m/s}$Vastaus
Auto ohittaa pyöräilijän noin $52\,\text{m}$ päässä pysäytysviivasta, hetkellä $8{,}7\,\text{s}$ pyöräilijän ohituksesta. Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa kuten nopeudessa ja kiihtyvyydessä. Auton nopeus on silloin $14{,}5\,\text{m/s} \approx 52\,\text{km/h}$. Se ylittää rajoituksen $40\,\text{km/h}$. Malli ei siis noudata rajoitusta.
Mallivastaus rajoituksen vaikutuksesta
Malli olettaa, että auto kiihtyy koko ajan samalla kiihtyvyydellä. Rajoitus $11{,}1\,\text{m/s}$ saavutetaan jo $5{,}6\,\text{s}$ kuluttua lähdöstä, ennen laskettua ohitushetkeä. Silloin kiihdytys loppuisi ja auto ajaisi tasaisella nopeudella. Ohitus tapahtuisi myöhemmin ja kauempana kuin laskettu $52\,\text{m}$. Auto on silti pyöräilijää nopeampi ($11{,}1\,\text{m/s} > 6{,}0\,\text{m/s}$), joten se ohittaa lopulta.
Järkevyys
Auto on liikkunut
$\tfrac12 \cdot 2{,}0\,\text{m/s}^2 \cdot (7{,}24\,\text{s})^2$$= 52{,}4\,\text{m}$Se on sama kuin pyöräilijän paikka, joten paikat täsmäävät. Auton nopeus $14{,}5\,\text{m/s}$ on suurempi kuin pyöräilijän $6{,}0\,\text{m/s}$, kuten ohituksessa pitää.