Voima virtajohtimeen: sähkömoottori ja kaiutin
Miksi kaiuttimen kartio värähtelee ja tuulettimen siivet pyörivät, vaikka mikään näkyvä asia ei työnnä niitä?
Pohjatiedot
- Magneettikenttä kohdistaa liikkuvaan varattuun hiukkaseen voiman. Voima on kohtisuorassa sekä nopeutta että kenttää vastaanluku Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä
- Suoran virtajohtimen magneettikenttä kiertää johdinta, ja sen suuruus on $B = \mu_0 I : (2\pi r)$luku Virtajohtimen ja käämin magneettikenttä
Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 4.
Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen
Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.
- Sähkömoottori
- Laite, jossa magneettikenttä kääntää virtasilmukkaa. Se muuttaa sähköenergiaa liike-energiaksi.
- Virtasilmukka
- Suljettu johdinsilmukka, jossa kulkee virta. Homogeenisessa kentässä sen vastakkaisiin sivuihin kohdistuvat vastakkaiset voimat.
- Kaiutin
- Laite, jonka kelassa kulkee vaihtovirta. Magneettikenttä liikuttaa kelaa ja kartiota edestakaisin, ja kartion liike synnyttää äänen.
- Magneettinen voima
- Voima, jonka magneettikenttä kohdistaa johtimeen, jossa kulkee virta.
Pohdinta
Kun kaiutin soittaa bassoa, sen kartio liikkuu edestakaisin. Pöytätuulettimen siivet alkavat pyöriä heti, kun pistoke työnnetään seinään. Kumpaakaan ei kosketa, eikä kummassakaan pala polttoaine. Molemmissa on kuitenkin magneetti ja johdin, jossa kulkee sähkövirta.
Miten magneetti voi liikuttaa johdinta, vaikka johdin on kuparia, jota magneetti ei vedä puoleensa?
Valinnainen Kertaa: suoran johtimen magneettikenttä
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä
Ennuste 1: tunteeko vaaka virran?
Ennuste 2: johdin vinossa kenttään nähden
Tutki
Virtavaa'assa magneetti on vaa'an päällä ja johdin on sen napojen välissä. Muuta virtaa ja johtimen kulmaa ja seuraa vaa'an lukemaa.
Simulaatio
Käyttöohje
Säädä virtaa $I$ ja johtimen ja kentän välistä kulmaa $\alpha$. Valitse magneetti ja kentässä olevan johtimen pituus $l$. Negatiivinen virta tarkoittaa, että virta kulkee johtimessa vastakkaiseen suuntaan. Sivukuvassa näkyvät vaaka, magneetti ja johdin. Johtimeen kohdistuva voima näkyy punaisena nuolena, ja nuolen pituus kertoo voiman suuruuden. Yläkuvassa näet magneetin navat ylhäältä, vihreät kenttäviivat, johtimen kulman ja violetin virtanuolen. Voima osoittaa paperista ulos (piste ympyrässä) tai paperiin päin (risti ympyrässä). Vaa'an lukema on lukemat-rivillä ja vaa'an näytössä.
Mallin oletukset
Kenttä on napojen välissä homogeeninen eli joka kohdassa samanlainen. Napojen ulkopuolella kenttä on nolla. Vain johtimen vaakasuora alaosa on kentässä. Pystysuorien tulojohtimien voimat ovat vaakasuoria, eivätkä ne muuta vaa'an lukemaa. Johdin on kiinni telineessä, joten se ei liiku. Magneettien kenttien suuruuksia ei näytetä, vaan ne määritetään mittauksista. Lukemat ovat mallin laskemia arvoja $0{,}01\,\text{g}$:n tarkkuudella. Ne eivät ole mittauksia, eikä niissä ole mittausvirhettä.
Laskennan selitys
Kenttä kohdistaa johtimeen pystysuoran voiman $F = I l B \sin\alpha$. Newtonin kolmannen lain mukaan johdin kohdistaa magneettiin yhtä suuren voiman vastakkaiseen suuntaan. Siksi vaaka näyttää lukeman
$$m = m_0 + \frac{F}{g}$$
missä $m_0 = 245{,}30\,\text{g}$ on lukema ilman virtaa ja $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$. Lukeman muutos on $\Delta m = m - m_0$. Siitä saadaan voima $F = \Delta m \cdot g$. Voimasta saadaan magneettivuon tiheys $B = F : (I l)$, kun johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan.
Koe 1: vain virta muuttuu
Testaa ennuste 1. Johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan. Magneetti ja johtimen pituus pysyvät samoina, ja vain virta muuttuu. Kirjaa ensin lukema ilman virtaa (nollalukema). Kirjaa sitten ainakin yksi positiivinen ja yksi negatiivinen virta (negatiivinen virta kulkee johtimessa vastakkaiseen suuntaan), esimerkiksi $3{,}0\,\text{A}$, $6{,}0\,\text{A}$, $-3{,}0\,\text{A}$ ja $-6{,}0\,\text{A}$. Laske jokaiselle riville lukeman muutos.
Alkutila: virta = $0\,\text{A}$, kulma = $90^\circ$, magneetti: magneetti A, johdinta kentässä: $5{,}0\,\text{cm}$. Vakiona: kulma, magneetti, johdinta kentässä. Muutetaan: virta.
| virta | $m$ $(\text{g})$ |
|---|
Koe 2: vain kulma muuttuu
Testaa ennuste 2. Virta on $6{,}0\,\text{A}$. Magneetti ja johtimen pituus pysyvät samoina, ja vain johtimen ja kentän välinen kulma muuttuu. Kirjaa lukema ainakin kulmissa $90^\circ$ ja $30^\circ$. Halutessasi kirjaa myös kulmat $60^\circ$ ja $0^\circ$. Nollalukema on sama kuin kokeessa 1.
Alkutila: virta = $6\,\text{A}$, kulma = $90^\circ$, magneetti: magneetti A, johdinta kentässä: $5{,}0\,\text{cm}$. Vakiona: virta, magneetti, johdinta kentässä. Muutetaan: kulma.
| kulma | $m$ $(\text{g})$ |
|---|
Johtopäätös: voima ja magneetin kenttä
Kirjoita taulukoidesi perusteella: miten lukeman muutos riippuu virrasta ja sen suunnasta? Miten se riippuu johtimen kulmasta? Laske kokeen 1 luvuista voima, jonka kenttä kohdistaa johtimeen virralla $6{,}0\,\text{A}$. Määritä sitten magneetin A magneettivuon tiheys, kun kentässä on $5{,}0\,\text{cm}$ johdinta.
Mallivastaus
Ilman virtaa lukema on $245{,}30\,\text{g}$. Virralla $3{,}0\,\text{A}$ muutos on $1{,}22\,\text{g}$ ja virralla $6{,}0\,\text{A}$ se on $2{,}45\,\text{g}$. Muutos on siis verrannollinen virtaan. Negatiivisilla virroilla lukema pienenee yhtä paljon. Virralla $6{,}0\,\text{A}$ voima on $F = \Delta m \cdot g = 0{,}00245\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2 = 0{,}0240\,\text{N}$. Siitä saadaan $B = F : (I l) = 0{,}0240\,\text{N} : (6{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}050\,\text{m}) = 0{,}080\,\text{T}$. Kokeessa 2 muutos pieneni kulmassa $30^\circ$ puoleen, arvoon $1{,}22\,\text{g}$, ja kulmassa $0^\circ$ nollaan. Voima on siis verrannollinen kulman siniin: $F = I l B \sin\alpha$. Arvot ovat mallin laskemia. Oikeassa virtavaa'assa lukemat vaihtelisivat hieman.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Magneettikenttä työntää virtajohdinta
Luvussa Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä magneettikenttä kohdisti liikkuvaan varattuun hiukkaseen voiman. Voima oli kohtisuorassa sekä hiukkasen nopeutta että kenttää vastaan. Sähkövirta johtimessa on varausten liikettä. Metallissa liikkuvat johtavuuselektronit eli vapaasti liikkuvat elektronit, ja ne kulkevat johdinta pitkin. Magneettikenttä kohdistaa voiman jokaiseen liikkuvaan elektroniin. Elektronit välittävät voiman johtimen metalliin, joten voima kohdistuu koko johtimeen. Ripusta kevyt kuparijohdin hevosenkenkämagneetin napojen väliin ja kytke virta. Silloin johdin heilahtaa sivulle. Kupari ei ole ferromagneettinen aine, joten magneetti ei vedä sitä puoleensa. Voima syntyy vasta, kun johtimessa kulkee virta.
Voiman suunta
Voima on aina kohtisuorassa sekä virran suuntaa että magneettikenttää vastaan. Suunnan saat oikean käden säännöllä. Pidä oikea käsi ojennettuna. Käännä peukalo osoittamaan virran suuntaan ja muut sormet osoittamaan magneettikentän suuntaan. Silloin voima osoittaa kämmenestä ulos. Sama sääntö toimii positiiviselle varatulle hiukkaselle, koska virran suunta on positiivisen varauksen liikkeen suunta. Jos virran tai kentän suunta kääntyy, myös voiman suunta kääntyy. Jos johdin on kentän suuntainen, voimaa ei synny lainkaan.
Sähkömoottori
Tasavirtamoottorissa magneetin napojen välissä on virtasilmukka. Se on johdinsilmukka, joka voi kääntyä akselinsa ympäri. Silmukan kahdessa sivussa virta kulkee vastakkaisiin suuntiin. Siksi sivuihin kohdistuvat voimat ovat vastakkaissuuntaiset. Voimat eivät ole samalla suoralla, joten ne kääntävät silmukkaa. Tätä kääntävää vaikutusta kutsutaan vääntövaikutukseksi. Kun silmukka on kääntynyt kohtisuoraan kenttää vastaan, voimat osoittavat poispäin akselista. Silloin ne eivät enää käännä silmukkaa. Silmukka jatkaa kuitenkin liikettään hitautensa vuoksi, eli se jatkaa pyörimistä, koska se ei muuta liikettään itsestään. Juuri silloin kommutaattori kääntää silmukan virran suunnan. Kommutaattori on kahteen osaan halkaistu rengas, ja sitä koskettavat hiiliharjat. Näin voimat kääntävät silmukkaa joka puolikierroksella samaan suuntaan. Oikeassa moottorissa on monta kelaa ja rautasydän. Siksi se pyörii tasaisesti ja voimakkaasti.
Kaiutin
Kaiuttimen magneetti on tehty niin, että rengasmaisessa raossa kenttä osoittaa säteittäin ulospäin, eli keskeltä poispäin kuin pyörän pinnat. Raossa on kevyt puhekela. Kelan jokainen kohta on kohtisuorassa kenttää vastaan. Siksi jokaiseen kohtaan kohdistuu yhtä suuri voima kelan akselin suuntaan. Säteittäinen kenttä on välttämätön. Homogeenisessa eli joka kohdassa samanlaisessa kentässä suljetun kelan vastakkaisiin puoliin kohdistuvat voimat olisivat vastakkaiset. Ne kumoaisivat toisensa, eikä mikään työntäisi kelaa. Kela on kiinni kartiossa. Vahvistimen vaihtovirta muuttaa suuntaansa samaan tahtiin kuin äänisignaali. Siksi voima työntää kartiota vuorotellen eteen ja taakse. Kartio värähtelee signaalin taajuudella. Se puristaa ja harventaa ilmaa, ja syntyy ääniaalto. Mitä suurempi virta on, sitä suurempi on voima ja sitä voimakkaampi on ääni. Suurin osa kaiuttimeen tuodusta sähköenergiasta muuttuu kuitenkin kelan ja magneetin sisäenergiaksi, eli ne lämpenevät.

Voima virtajohtimeen
Suora johdin on homogeenisessa magneettikentässä, ja siinä kulkee virta $I$. Silloin kenttä kohdistaa johtimeen voiman, jonka suuruus on
$$F = I l B \sin\alpha$$
missä $F$ on voima (N), $I$ virta (A), $l$ kentässä olevan johtimen osan pituus (m), $B$ magneettivuon tiheys (T) ja $\alpha$ johtimen ja kentän välinen kulma. Magneettivuon tiheys kertoo, kuinka voimakas magneettikenttä on. Voimaa synnyttää vain se kentän osa, joka on kohtisuorassa johdinta vastaan. Sen suuruus on $B \sin\alpha$. Voima on suurin, kun johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan, koska $\sin 90^\circ = 1$. Voima on nolla, kun johdin on kentän suuntainen, koska $\sin 0^\circ = 0$. Kulmassa $30^\circ$ voima on puolet suurimmasta arvosta, koska $\sin 30^\circ = 0{,}5$. Kaavasta saadaan teslan yksikkö: $1\,\text{T} = 1\,\tfrac{\text{N}}{\text{A}\cdot\text{m}}$.
Kahden virtajohtimen välinen voima
Kahden rinnakkaisen virtajohtimen välillä on voima, koska kumpikin johdin on toisen magneettikentässä. Luvussa Virtajohtimen ja käämin magneettikenttä johtimen $1$ kenttä kiertää johdinta ympyröinä. Etäisyydellä $r$ sen suuruus on $B_1$. Johtimen $2$ kohdalla kenttä on kohtisuorassa johdinta $2$ vastaan. Siksi johtimen $2$ osaan, jonka pituus on $l$, kohdistuu voima $F$:
$$\begin{aligned} &B_1 = \frac{\mu_0 I_1}{2\pi r} \\[6pt] &F = I_2 l B_1 \\ &\quad = \frac{\mu_0 I_1 I_2 l}{2\pi r} \end{aligned}$$
missä $I_1$ ja $I_2$ ovat johtimien virrat (A), $r$ johtimien välinen etäisyys (m), $l$ rinnakkain kulkevan osan pituus (m) ja $\mu_0 = 4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}}$ tyhjiön permeabiliteetti. Se on luonnonvakio, joka kertoo, kuinka voimakkaan magneettikentän sähkövirta synnyttää tyhjiössä (ja lähes samoin ilmassa). Newtonin kolmannen lain mukaan johtimeen $1$ kohdistuu yhtä suuri voima vastakkaiseen suuntaan. Oikean käden säännöstä seuraa, että samansuuntaiset virrat vetävät toisiaan puoleensa ja vastakkaissuuntaiset hylkivät toisiaan. Vuoteen 2019 asti ampeeri määriteltiin tämän voiman avulla. Virta on $1\,\text{A}$, kun johtimet ovat $1\,\text{m}$:n päässä toisistaan ja niiden välinen voima on $2 \cdot 10^{-7}\,\text{N}$ jokaista johtimen metriä kohti.
Yleinen virhekäsitys
Moni ajattelee, että magneetti vetää johdinta puoleensa ja johdin liikkuu kenttäviivojen suuntaan kohti toista napaa. Voima on kuitenkin kohtisuorassa kenttää vastaan. Kupari- tai alumiinijohtimeen kohdistuu voima vain silloin, kun siinä kulkee virta. Kun virran suunta käännetään, johdin liikkuu vastakkaiseen suuntaan, vaikka magneetti on sama. Toinen yleinen virhe on päätellä varauksista, että samansuuntaiset virrat hylkivät toisiaan. Johtimien välinen voima on kuitenkin magneettinen, ja samansuuntaiset virrat vetävät toisiaan puoleensa. Kolmas virhe on käyttää kaavassa kosinia. Kulma $\alpha$ on johtimen ja kentän välinen kulma, ja voima on nolla, kun johdin on kentän suuntainen.
Tiivistelmä
- Magneettikenttä kohdistaa virtajohtimeen voiman $F = I l B \sin\alpha$, missä $\alpha$ on johtimen ja kentän välinen kulma. Voima on suurin, kun johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan. Voima on nolla, kun johdin on kentän suuntainen.
- Voima on kohtisuorassa sekä virtaa että kenttää vastaan. Suunnan saat oikean käden säännöllä. Suunta kääntyy, kun virran tai kentän suunta kääntyy.
- Samansuuntaiset virrat vetävät toisiaan puoleensa, ja vastakkaissuuntaiset hylkivät toisiaan. Voima on $F = I_2 l B_1$, missä $B_1 = \mu_0 I_1 : (2\pi r)$.
- Tasavirtamoottorissa voimat kääntävät virtasilmukkaa, ja kommutaattori vaihtaa virran suunnan joka puolikierroksella.
- Kaiuttimessa vaihtovirta työntää säteittäisessä kentässä puhekelaa ja kartiota edestakaisin signaalin tahdissa.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi
Vertaa ennusteitasi kokeiden mallin arvoihin ja kaavaan $F = I l B \sin\alpha$. Palaa sitten alun kysymykseen: miten magneetti voi liikuttaa kuparijohdinta, jota se ei vedä puoleensa? Selitä myös, miksi kaiuttimen kartio liikkuu edestakaisin eikä vain yhteen suuntaan.
Haluaisitko muuttaa ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Kaiuttimen puhekelassa on $60$ kierrosta ohutta johdinta, ja kelan säde on $1{,}3\,\text{cm}$. Kela on magneetin raossa. Raossa säteittäisen magneettikentän magneettivuon tiheys on $0{,}95\,\text{T}$, ja kenttä on joka kohdassa kohtisuorassa johdinta vastaan. Kuinka suuri voima kelaan kohdistuu, kun virta on huippuarvossaan $1{,}5\,\text{A}$?
Vaihe 1/7
Tunnetut ja kysytty. Kierrosten lukumäärä on $N = 60$, kelan säde $r = 1{,}3\,\text{cm}$, magneettivuon tiheys $B = 0{,}95\,\text{T}$ ja virta $I = 1{,}5\,\text{A}$. Johtimen ja kentän välinen kulma on $\alpha = 90^\circ$. Kysytään kelaan kohdistuvaa voimaa $F$.
Vaihe 2/7
Periaate. Kenttä on säteittäinen, joten jokainen kelan johtimen kohta on kohtisuorassa kenttää vastaan. Jokaiseen kohtaan kohdistuva voima osoittaa samaan suuntaan, kelan akselin suuntaan. Siksi voimat summautuvat eli yhdistyvät yhdeksi suureksi voimaksi. Kaavassa $F = I l B \sin\alpha$ pituus $l$ on koko kelan johtimen pituus. Se on $N$ kierrosta, ja yhden kierroksen pituus on ympyrän kehä $2\pi r$.
Vaihe 3/7
Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} l &= N \cdot 2\pi r \\ F &= I l B \sin 90^\circ = I l B \end{aligned}$$
Vaihe 4/7
Yksikkömuunnokset. Säde metreinä:
Muut suureet ovat jo SI-yksiköissä.
Vaihe 5/7
Sijoitus. Lasketaan ensin johtimen pituus ja sitten voima:
$$\begin{aligned} l &= N \cdot 2\pi r \\ &= 60 \cdot 2\pi \cdot 0{,}013\,\text{m} \\ &= 4{,}9009\,\text{m} \\[6pt] F &= I l B \\ &= 1{,}5\,\text{A} \cdot 4{,}9009\,\text{m} \cdot 0{,}95\,\text{T} \\ &= 6{,}984\,\text{N} \end{aligned}$$
Vaihe 6/7
Tulos. Kelaan kohdistuu voima $F \approx 7{,}0\,\text{N}$ kelan akselin suuntaan. Tulos annetaan kahdella merkitsevällä numerolla, koska säteessä $1{,}3\,\text{cm}$ ja virrassa $1{,}5\,\text{A}$ on kaksi merkitsevää numeroa.
Vaihe 7/7
Järkevyys. Yksiköt sopivat yhteen:
Oletetaan, että kartion ja kelan massa on noin $10\,\text{g}$. Silloin niiden paino on vain noin $0{,}1\,\text{N}$. Voima on siis noin $70$-kertainen painoon verrattuna. Tulos on uskottava, koska kartion täytyy kiihtyä edestakaisin satoja kertoja sekunnissa.
Valinnainen Etsi virhe
Sovella uuteen tilanteeseen: starttikaapelit
Auton akku on tyhjä, ja auto käynnistetään toisen auton akun avulla starttikaapeleilla. Kun käynnistysmoottori pyörittää moottoria, toisessa kaapelissa kulkee $150\,\text{A}$:n virta ja toisessa yhtä suuri virta takaisin. Kaapelit kulkevat $2{,}0\,\text{m}$:n matkan rinnakkain. Niiden keskikohtien etäisyys on $1{,}5\,\text{cm}$.
Kuinka suuri voima kaapeleiden välillä on? Vastaa newtoneina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Missä kentässä toinen kaapeli on? Mikä on ensimmäisen kaapelin magneettikenttä toisen kaapelin kohdalla? Mihin suuntaan kenttä osoittaa kaapeliin nähden?
Vihje 2: mikä yhteys
Ensimmäisen kaapelin kenttä toisen kohdalla on $B_1 = \mu_0 I_1 : (2\pi r)$. Kenttä on kohtisuorassa toista kaapelia vastaan, joten $F = I_2 l B_1$.
Vihje 3: välivaihe
ja $F = 150\,\text{A} \cdot 2{,}0\,\text{m} \cdot B_1$.
Näytä ratkaisu
Annettu
kaapelien virrat $I_1 = I_2 = 150\,\text{A}$ vastakkaisiin suuntiin, rinnakkaisen osan pituus $l = 2{,}0\,\text{m}$, etäisyys $r = 1{,}5\,\text{cm}$, $\mu_0 = 4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}}$
Kysytty
kaapelien välinen voima $F$ newtoneina
Periaate
Kumpikin kaapeli on toisen kaapelin magneettikentässä. Ensimmäisen kaapelin kenttä kiertää kaapelia ympyröinä. Siksi se on toisen kaapelin kohdalla kohtisuorassa kaapelia vastaan ja koko rinnakkaisella matkalla yhtä suuri. Toiseen kaapeliin kohdistuu siis voima $F = I_2 l B_1$. Virrat ovat vastakkaissuuntaiset, joten kaapelit hylkivät toisiaan.
Kaava
$B_1 = \dfrac{\mu_0 I_1}{2\pi r}$ ja $F = I_2 l B_1$
Muunnokset
Sijoitus
Vastaus
$0{,}60\,\text{N}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska etäisyydessä $1{,}5\,\text{cm}$ ja pituudessa $2{,}0\,\text{m}$ on kaksi. Kaapelit hylkivät toisiaan.
Järkevyys
Kenttä toisen kaapelin kohdalla on $B_1 = 2{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{T}$. Se on noin $40$-kertainen Maan kenttään verrattuna, mutta pieni magneettiin verrattuna. Voima vastaa noin $60\,\text{g}$:n kappaleen painoa. Kaapelit voivat siis nytkähtää hieman, kun moottori käynnistyy, mutta eivät hypi.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.
- Johtimessa kulkee $2{,}0\,\text{A}$:n virta, ja $0{,}30\,\text{m}$ johdinta on kohtisuorassa magneettikenttää $0{,}50\,\text{T}$ vastaan. Kuinka suuri voima johtimeen kohdistuu?
Vastaus
$F$$= I l B$$= 2{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}30\,\text{m} \cdot 0{,}50\,\text{T}$$= 0{,}30\,\text{N}$ - Vaakasuorassa johtimessa virta kulkee itään, ja magneettikenttä osoittaa vaakasuoraan pohjoiseen. Mihin suuntaan johtimeen kohdistuva voima osoittaa?
Vastaus
Ylöspäin. Käännä oikean käden peukalo osoittamaan itään (virta) ja muut sormet pohjoiseen (kenttä). Silloin kämmen osoittaa ylöspäin. Voima on kohtisuorassa sekä virtaa että kenttää vastaan.
1. Käsite: kommutaattori
2. Laske: vino johdin
Homogeenisessa magneettikentässä $B = 0{,}20\,\text{T}$ on $0{,}50\,\text{m}$ suoraa johdinta, jossa kulkee $4{,}0\,\text{A}$:n virta. Johtimen ja kentän välinen kulma on $30^\circ$. Kuinka suuri voima johtimeen kohdistuu? Vastaa newtoneina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Mikä kentän osa synnyttää voiman: johtimen suuntainen osa vai johdinta vastaan kohtisuora osa?
Vihje 2: mikä yhteys
$F = I l B \sin\alpha$, missä $\alpha$ on johtimen ja kentän välinen kulma.
Vihje 3: välivaihe
Näytä ratkaisu
Annettu
$B = 0{,}20\,\text{T}$, $l = 0{,}50\,\text{m}$, $I = 4{,}0\,\text{A}$, johtimen ja kentän välinen kulma $\alpha = 30^\circ$
Kysytty
johtimeen kohdistuva voima $F$ newtoneina
Periaate
Kenttä on homogeeninen ja johdin on suora, joten voima on $F = I l B \sin\alpha$. Johdin on vinossa. Siksi voimaa synnyttää vain kentän johtimeen kohtisuora osa $B \sin\alpha$.
Kaava
$F = I l B \sin\alpha$
Muunnokset
Ei tarvita. Suureet ovat SI-yksiköissä, ja $\text{A} \cdot \text{m} \cdot \text{T} = \text{N}$.
Sijoitus
Vastaus
$0{,}20\,\text{N}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska lähtöarvoissa on kaksi.
Järkevyys
Kohtisuorassa johtimessa voima olisi $0{,}40\,\text{N}$. Vinossa johtimessa voiman täytyy olla pienempi. Kulmassa $30^\circ$ se on täsmälleen puolet, koska $\sin 30^\circ = 0{,}5$.
Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
Valinnainen 3. Selitä: kaiutin
Selitä, miksi kaiuttimen kartio värähtelee samalla taajuudella kuin vahvistimen virta. Selitä myös, miksi kaiuttimen magneetin kenttä tehdään raossa säteittäiseksi.
Mallivastaus
Puhekela on magneetin raossa. Kenttä kohdistaa kelan johtimeen voiman $F = I l B$ kelan akselin suuntaan. Voiman suunta riippuu virran suunnasta. Vahvistimen vaihtovirta vaihtaa suuntaansa signaalin tahdissa. Siksi voima työntää kelaa ja siihen kiinnitettyä kartiota vuorotellen eteen ja taakse samalla taajuudella. Kartio puristaa ja harventaa ilmaa, ja syntyy saman taajuuden ääniaalto. Homogeenisessa kentässä suljetun kelan vastakkaisiin puoliin kohdistuvat voimat olisivat vastakkaissuuntaiset ja kumoaisivat toisensa. Silloin kela ei liikkuisi. Säteittäisessä kentässä kelan jokainen kohta on kohtisuorassa kenttää vastaan. Siksi jokaiseen kohtaan kohdistuu suurin mahdollinen voima, ja kaikki voimat osoittavat samaan suuntaan, akselin suuntaan. Silloin kela liikkuu suoraan edestakaisin eikä kallistu.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Kertaa luvun käsitteet
Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti menee kertauspakkaasi.
- Virtajohtimen voima
- Magneettikentässä olevaan virralliseen johtimeen kohdistuva voima.$$F = IlB\sin\alpha$$
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 4-1Ydintehtävä
Laboratoriossa suora johdin on kohtisuorassa homogeenista magneettikenttää vastaan. Kentässä on $0{,}40\,\text{m}$ johdinta. Johtimen virta on $12\,\text{A}$ ja magneettivuon tiheys on $0{,}050\,\text{T}$. Kuinka suuri voima johtimeen kohdistuu?
Vastaus
$0{,}24\,\text{N}$
Näytä ratkaisu
Annettu
johtimen pituus kentässä $l = 0{,}40\,\text{m}$, virta $I = 12\,\text{A}$, magneettivuon tiheys $B = 0{,}050\,\text{T}$. Johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan, eli $\alpha = 90^\circ$.
Kysytty
johtimeen kohdistuva voima $F$ newtoneina
Periaate
Johtimessa liikkuviin varauksiin vaikuttaa magneettinen voima, joten kenttä kohdistaa voiman virtajohtimeen. Kenttä on homogeeninen eli joka kohdassa samanlainen, ja johdin on suora. Siksi kaavaa $F = I l B \sin\alpha$ voi käyttää koko johdinosalle.
Kaava
$F = I l B \sin\alpha$. Kun $\alpha = 90^\circ$, $F = I l B$.
Muunnokset
Ei tarvita. Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, ja $\text{A} \cdot \text{m} \cdot \text{T} = \text{N}$.
Sijoitus
$F$$= 12\,\text{A} \cdot 0{,}40\,\text{m} \cdot 0{,}050\,\text{T}$$= 0{,}24\,\text{N}$Vastaus
$0{,}24\,\text{N}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska lähtöarvoissa on kaksi.
Järkevyys
Voima on noin $25\,\text{g}$:n kappaleen painon suuruinen. Se sopii laboratoriomagneettiin: johdin heilahtaa selvästi, mutta voima on pieni. Kaksinkertainen virta antaisi kaksinkertaisen voiman.
- Tehtävä 4-2Ydintehtävä
Sähkömagneetin napojen välissä on $15\,\text{cm}$:n pituinen suora johdinosa. Se on $40^\circ$:n kulmassa magneettikenttään nähden. Johtimen virta on $8{,}0\,\text{A}$ ja magneettivuon tiheys $0{,}25\,\text{T}$. Kuinka suuri voima johdinosaan kohdistuu?
Vastaus
$0{,}19\,\text{N}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$l = 15\,\text{cm}$, $I = 8{,}0\,\text{A}$, $B = 0{,}25\,\text{T}$, johtimen ja kentän välinen kulma $\alpha = 40^\circ$
Kysytty
johdinosaan kohdistuva voima $F$ newtoneina
Periaate
Johdin on vinossa kenttään nähden. Siksi voimaa synnyttää vain se kentän osa, joka on kohtisuorassa johdinta vastaan, eli $B \sin\alpha$. Kenttä on homogeeninen, joten voima on $F = I l B \sin\alpha$.
Kaava
$F = I l B \sin\alpha$
Muunnokset
$l$$= 15\,\text{cm}$$= 15 \cdot 0{,}01\,\text{m}$$= 0{,}15\,\text{m}$Sijoitus
$F$$= 8{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}15\,\text{m} \cdot 0{,}25\,\text{T} \cdot \sin 40^\circ$$= 0{,}30\,\text{N} \cdot 0{,}6428$$= 0{,}1928\,\text{N}$Vastaus
$0{,}19\,\text{N}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska lähtöarvoissa on kaksi.
Järkevyys
Kohtisuorassa johtimessa voima olisi $0{,}30\,\text{N}$. Vinossa johtimessa voiman täytyy olla pienempi. Koska $\sin 40^\circ \approx 0{,}64$, voima on noin kaksi kolmasosaa siitä. Jos käyttäisit virheellisesti kosinia, tulos olisi $0{,}23\,\text{N}$.
- Tehtävä 4-3
Virtavaa'an vaakasuora johdinosa on $6{,}0\,\text{cm}$ pitkä ja kohtisuorassa magneetin kenttää vastaan. Johtimessa kulkee $4{,}5\,\text{A}$:n virta, ja johdinosaan kohdistuu $27\,\text{mN}$:n voima. Kuinka suuri on magneettivuon tiheys magneetin napojen välissä?
Vastaus
$0{,}10\,\text{T}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$l = 6{,}0\,\text{cm}$, $I = 4{,}5\,\text{A}$, $F = 27\,\text{mN}$. Johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan, eli $\alpha = 90^\circ$.
Kysytty
magneettivuon tiheys $B$ tesloina
Periaate
Kenttä kohdistaa suoraan virtajohtimeen voiman $F = I l B \sin\alpha$. Kun voima, virta ja pituus tunnetaan, kentän suuruuden voi ratkaista kaavasta. Virtavaaka on siis tapa mitata magneettikenttää.
Kaava
$F = I l B$, josta $B = \dfrac{F}{I l}$
Muunnokset
$l$$= 6{,}0\,\text{cm}$$= 6{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$$= 0{,}060\,\text{m}$$F$$= 27\,\text{mN}$$= 27 \cdot 0{,}001\,\text{N}$$= 0{,}027\,\text{N}$Sijoitus
$B$$= \dfrac{0{,}027\,\text{N}}{4{,}5\,\text{A} \cdot 0{,}060\,\text{m}}$$= \dfrac{0{,}027\,\text{N}}{0{,}27\,\text{A}\cdot\text{m}}$$= 0{,}10\,\text{T}$Vastaus
$0{,}10\,\text{T}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska lähtöarvoissa on kaksi.
Järkevyys
Hevosenkenkämagneetin napojen välissä kenttä on tavallisesti sadasosista kymmenesosiin teslaa. Siksi $0{,}10\,\text{T}$ on uskottava. Tarkistus:
$4{,}5\,\text{A} \cdot 0{,}060\,\text{m} \cdot 0{,}10\,\text{T}$$= 0{,}027\,\text{N}$ - Tehtävä 4-4
Voimalinjan kahden pylvään välinen $100\,\text{m}$:n johdinosa on vaakasuora ja kulkee kompassin osoittamaan pohjois–eteläsuuntaan. Johtimessa kulkee $200\,\text{A}$:n virta.
Maan magneettikentän magneettivuon tiheys on Etelä-Suomessa noin $53\,\mu\text{T}$. Kenttä osoittaa magneettiseen pohjoiseen ja alaspäin $74^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden (WMM2025-malli, NOAA/BGS). Johtimen ja kentän välinen kulma on siis $74^\circ$.
Kuinka suuri voima Maan magneettikenttä kohdistaa johdinosaan?
Vastaus
$1{,}0\,\text{N}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$l = 100\,\text{m}$, $I = 200\,\text{A}$, Maan kenttä $B = 53\,\mu\text{T}$, johtimen ja kentän välinen kulma $\alpha = 74^\circ$
Kysytty
Maan magneettikentän johdinosaan kohdistama voima $F$ newtoneina
Periaate
Maan magneettikenttä on johtimen pituisella alueella käytännössä homogeeninen. Siksi voima on $F = I l B \sin\alpha$. Johdin kulkee kompassin osoittamassa pohjois–eteläsuunnassa. Kenttä osoittaa magneettiseen pohjoiseen ja on $74^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden. Siksi johtimen ja kentän välinen kulma on $74^\circ$.
Kaava
$F = I l B \sin\alpha$
Muunnokset
$B$$= 53\,\mu\text{T}$$= 53 \cdot 10^{-6}\,\text{T}$Sijoitus
$F$$= 200\,\text{A} \cdot 100\,\text{m} \cdot 53 \cdot 10^{-6}\,\text{T} \cdot \sin 74^\circ$$= 1{,}06\,\text{N} \cdot 0{,}9613$$= 1{,}0189\,\text{N}$Vastaus
$1{,}0\,\text{N}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska magneettivuon tiheydessä $53\,\mu\text{T}$ on kaksi.
Järkevyys
Voima on noin $100\,\text{g}$:n kappaleen painon suuruinen koko $100\,\text{m}$:n matkalla. Se on mitätön johtimen painoon verrattuna: $200\,\text{A}$:n voimajohdin painaa noin $1\,\text{kg}$ metriä kohti, joten $100\,\text{m}$:n johdinosan paino on noin $1000\,\text{N}$. Maan kenttä on heikko, joten tulos on odotettu.
- Tehtävä 4-5
Virtavaa'an johdinosasta $5{,}0\,\text{cm}$ on magneetin napojen välissä. Siellä magneettivuon tiheys on $0{,}20\,\text{T}$, ja kenttä on kohtisuorassa johdinta vastaan. Kuinka suuri virta johtimessa kulkee, kun johdinosaan kohdistuu $0{,}030\,\text{N}$:n voima?
Vastaus
$3{,}0\,\text{A}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$l = 5{,}0\,\text{cm}$, $B = 0{,}20\,\text{T}$, $F = 0{,}030\,\text{N}$. Johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan, eli $\alpha = 90^\circ$.
Kysytty
johtimen virta $I$ ampeereina
Periaate
Kenttä kohdistaa virtajohtimeen voiman $F = I l B \sin\alpha$, ja voima on suoraan verrannollinen virtaan. Kun voima, pituus ja kenttä tunnetaan, virran voi ratkaista kaavasta.
Kaava
$F = I l B$, josta $I = \dfrac{F}{l B}$
Muunnokset
$l$$= 5{,}0\,\text{cm}$$= 5{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$$= 0{,}050\,\text{m}$Sijoitus
$I$$= \dfrac{0{,}030\,\text{N}}{0{,}050\,\text{m} \cdot 0{,}20\,\text{T}}$$= \dfrac{0{,}030\,\text{N}}{0{,}010\,\text{T}\cdot\text{m}}$$= 3{,}0\,\text{A}$Vastaus
$3{,}0\,\text{A}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska lähtöarvoissa on kaksi.
Järkevyys
Muutaman ampeerin virta on tavallinen laboratorion virtalähteelle. Yksiköt:
$\tfrac{\text{N}}{\text{T}\cdot\text{m}}$$= \tfrac{\text{N}}{\frac{\text{N}}{\text{A}\cdot\text{m}}\cdot\text{m}}$$= \text{A}$
Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 4-6Ydintehtävä
Laboratoriossa kaksi rinnakkaista johdinta kulkee $0{,}80\,\text{m}$:n matkan $5{,}0\,\text{mm}$:n etäisyydellä toisistaan. Kummassakin johtimessa kulkee $10\,\text{A}$:n virta samaan suuntaan.
Kuinka suuri voima johtimeen kohdistuu toisen johtimen magneettikentässä? Anna vastaus millinewtoneina.
Vastaus
$3{,}2\,\text{mN}$
Näytä ratkaisu
Annettu
johtimien virrat $I_1 = I_2 = 10\,\text{A}$ samaan suuntaan, etäisyys $r = 5{,}0\,\text{mm}$, rinnakkaisen osan pituus $l = 0{,}80\,\text{m}$, $\mu_0 = 4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}}$
Kysytty
johtimien välinen voima $F$ millinewtoneina
Periaate
Johtimen $1$ magneettikenttä kiertää johdinta ympyröinä. Siksi se on johtimen $2$ kohdalla kohtisuorassa johdinta $2$ vastaan. Kenttä on johtimen $2$ kohdalla koko matkalla yhtä suuri, koska etäisyys pysyy samana. Johtimeen $2$ kohdistuu siis voima $F = I_2 l B_1$. Samansuuntaiset virrat vetävät toisiaan puoleensa.
Kaava
$B_1 = \dfrac{\mu_0 I_1}{2\pi r}$ ja $F = I_2 l B_1$
Muunnokset
$r$$= 5{,}0\,\text{mm}$$= 5{,}0 \cdot 0{,}001\,\text{m}$$= 0{,}0050\,\text{m}$Lopuksi $1\,\text{mN} = 0{,}001\,\text{N}$.
Sijoitus
$B_1$$= \dfrac{4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}} \cdot 10\,\text{A}}{2\pi \cdot 0{,}0050\,\text{m}}$$= 4{,}0 \cdot 10^{-4}\,\text{T}$$F$$= 10\,\text{A} \cdot 0{,}80\,\text{m} \cdot 4{,}0 \cdot 10^{-4}\,\text{T}$$= 0{,}0032\,\text{N}$$= 3{,}2\,\text{mN}$Vastaus
$3{,}2\,\text{mN}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska etäisyydessä ja pituudessa on kaksi. Johtimet vetävät toisiaan puoleensa.
Järkevyys
Kenttä johtimen $2$ kohdalla on $B_1 = 4{,}0 \cdot 10^{-4}\,\text{T}$. Se on alle kymmenesosa jääkaappimagneetin kentästä, joten voima on pieni: noin $0{,}3\,\text{g}$:n kappaleen paino. Voima kasvaa, jos johtimet viedään lähemmäs toisiaan.
- Tehtävä 4-7Ydintehtävä
Opiskelijat mittasivat virtavaa'alla, kuinka paljon vaa'an lukema muuttuu, kun johtimessa kulkee virta. Magneetin napojen välissä on $4{,}0\,\text{cm}$ johdinta kohtisuorassa kenttää vastaan. Kuvaajassa on lukeman muutos $\Delta m$ virran $I$ funktiona. Mittauspisteisiin on sovitettu suora. Määritä magneettivuon tiheys napojen välissä. Lue tarvittavat arvot kuvaajan suoralta.
Vastaus
$0{,}074\,\text{T}$
Näytä ratkaisu
Annettu
johtimen pituus kentässä $l = 4{,}0\,\text{cm}$, johdin kohtisuorassa kenttää vastaan. Kuvaajassa on vaa'an lukeman muutos $\Delta m$ virran $I$ funktiona. $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$.
Kysytty
magneettivuon tiheys $B$ tesloina
Periaate
Kenttä kohdistaa johtimeen voiman $F = I l B$. Newtonin kolmannen lain mukaan johdin kohdistaa magneettiin yhtä suuren voiman vastakkaiseen suuntaan. Siksi vaa'an lukema muuttuu. Muutosta $\Delta m$ vastaa voima $F = \Delta m \cdot g$. Suora kulkee origon kautta, koska ilman virtaa voimaa ei ole.
Kuvaajan lukeminen
Mittauspisteet poikkeavat hieman suorasta, koska mittauksessa on aina pieni epätarkkuus. Siksi käytetään pisteisiin sovitettua suoraa, joka tasoittaa poikkeamat. Suora kulkee origon ja ruudukon pisteen ($5{,}0\,\text{A}$; $1{,}50\,\text{g}$) kautta. Luetaan siis suoralta virta $I = 5{,}0\,\text{A}$ ja sitä vastaava muutos $\Delta m = 1{,}50\,\text{g}$. Arvoa ei lueta yksittäisestä mittauspisteestä: viimeinen mittauspiste $1{,}47\,\text{g}$ on hieman suoran alapuolella.
Kaava
$\Delta m \cdot g = I l B$, josta $B = \dfrac{\Delta m \cdot g}{I l}$
Muunnokset
$\Delta m$$= 1{,}50\,\text{g}$$= 1{,}50 \cdot 0{,}001\,\text{kg}$$= 0{,}00150\,\text{kg}$$l$$= 4{,}0\,\text{cm}$$= 4{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$$= 0{,}040\,\text{m}$Sijoitus
$B$$= \dfrac{0{,}00150\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2}{5{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}040\,\text{m}}$$= \dfrac{0{,}014715\,\text{N}}{0{,}20\,\text{A}\cdot\text{m}}$$= 0{,}0736\,\text{T}$Vastaus
$0{,}074\,\text{T}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska pituudessa $4{,}0\,\text{cm}$ on kaksi.
Järkevyys
Arvo on tyypillinen hevosenkenkämagneetille: se on noin kymmenesosa teslaa. Tarkistus suoran toisella pisteellä: virran $3{,}0\,\text{A}$ kohdalla suora antaa $0{,}90\,\text{g}$, ja
$0{,}00090\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2 : (3{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}040\,\text{m})$$= 0{,}074\,\text{T}$ - Tehtävä 4-8
Homogeenisessa magneettikentässä on $0{,}50\,\text{m}$ suoraa johdinta. Kentän magneettivuon tiheys on $0{,}40\,\text{T}$. Kun johtimessa kulkee $5{,}0\,\text{A}$:n virta, siihen kohdistuu $0{,}50\,\text{N}$:n voima.
Kuinka suuri on johtimen ja kentän välinen kulma? Anna kulma väliltä $0^\circ$–$90^\circ$.
Vastaus
$30^\circ$
Näytä ratkaisu
Annettu
$B = 0{,}40\,\text{T}$, $l = 0{,}50\,\text{m}$, $I = 5{,}0\,\text{A}$, $F = 0{,}50\,\text{N}$
Kysytty
johtimen ja kentän välinen kulma $\alpha$ asteina
Periaate
Voima riippuu johtimen ja kentän välisestä kulmasta: $F = I l B \sin\alpha$. Suurin mahdollinen voima $I l B$ saadaan, kun johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan. Siksi mitatun voiman ja suurimman voiman suhde kertoo kulman sinin.
Kaava
$F = I l B \sin\alpha$, josta $\sin\alpha = \dfrac{F}{I l B}$ ja $\alpha = \sin^{-1}\dfrac{F}{I l B}$
Muunnokset
Ei tarvita. Suureet ovat SI-yksiköissä, ja sinin lauseke on yksikötön.
Sijoitus
$\sin\alpha$$= \dfrac{0{,}50\,\text{N}}{5{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}50\,\text{m} \cdot 0{,}40\,\text{T}}$$= \dfrac{0{,}50\,\text{N}}{1{,}0\,\text{N}}$$= 0{,}50$joten $\alpha = \sin^{-1} 0{,}50 = 30^\circ$
Vastaus
$30^\circ$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska lähtöarvoissa on kaksi.
Järkevyys
Kohtisuorassa johtimessa voima olisi $1{,}0\,\text{N}$. Mitattu voima on puolet siitä. Puolet suurimmasta voimasta saadaan kulmalla $30^\circ$, koska $\sin 30^\circ = 0{,}5$.
- Tehtävä 4-9
Kaksi vaakasuoraa metallikiskoa on $8{,}0\,\text{cm}$:n etäisyydellä toisistaan. Niiden päällä on poikittain $20\,\text{g}$:n metallitanko. Kiskojen alueella on pystysuora magneettikenttä, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}30\,\text{T}$.
Virta $15\,\text{A}$ kulkee toista kiskoa pitkin tankoon, tangon läpi ja toista kiskoa pitkin takaisin.
Kuinka suuri on tangon kiihtyvyys, kun kitka jätetään huomiotta?
Vastaus
$18\,\text{m/s}^2$
Näytä ratkaisu
Annettu
kiskojen väli eli tangon osa, jonka läpi virta kulkee, $l = 8{,}0\,\text{cm}$. Kenttä $B = 0{,}30\,\text{T}$ on pystysuora. Virta $I = 15\,\text{A}$, tangon massa $m = 20\,\text{g}$, ei kitkaa.
Kysytty
tangon kiihtyvyys $a$ yksikössä $\text{m/s}^2$
Periaate
Virta kulkee tangon läpi kiskolta toiselle. Siksi tangon $l = 8{,}0\,\text{cm}$:n osa on virtajohdin, joka on kohtisuorassa pystysuoraa kenttää vastaan. Voima $F = I l B$ on vaakasuora ja kiskojen suuntainen. Paino ja kiskojen tukivoima kumoavat toisensa, eikä kitkaa ole. Newtonin toisen lain mukaan siis $F = m a$.
Kaava
$I l B = m a$, josta $a = \dfrac{I l B}{m}$
Muunnokset
$l$$= 8{,}0\,\text{cm}$$= 8{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$$= 0{,}080\,\text{m}$$m$$= 20\,\text{g}$$= 20 \cdot 0{,}001\,\text{kg}$$= 0{,}020\,\text{kg}$Sijoitus
$a$$= \dfrac{15\,\text{A} \cdot 0{,}080\,\text{m} \cdot 0{,}30\,\text{T}}{0{,}020\,\text{kg}}$$= \dfrac{0{,}36\,\text{N}}{0{,}020\,\text{kg}}$$= 18\,\text{m/s}^2$Vastaus
$18\,\text{m/s}^2$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska lähtöarvoissa on kaksi.
Järkevyys
Kiihtyvyys on lähes kaksinkertainen putoamiskiihtyvyyteen verrattuna. Se on uskottavaa kevyelle tangolle, johon kohdistuu noin $36\,\text{g}$:n kappaleen painon suuruinen voima. Todellisuudessa kitka pienentäisi kiihtyvyyttä.
Taso 3 · haastava 3 tehtävää
Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.
- Tehtävä 4-10
Vaakasuora kuparitanko riippuu kahden kevyen johtavan langan varassa. Tangon massa on $12\,\text{g}$ ja pituus $20\,\text{cm}$. Tanko on kokonaan homogeenisessa vaakasuorassa magneettikentässä ja kohtisuorassa kenttää vastaan. Kentän magneettivuon tiheys on $0{,}25\,\text{T}$.
Langoista johdetaan tankoon virta.
Kuinka suuri virran on oltava, jotta langat jäävät löysiksi? Silloin magneettinen voima kannattelee koko tangon painon.
Vastaus
$2{,}4\,\text{A}$
Näytä ratkaisu
Annettu
tangon massa $m = 12\,\text{g}$, pituus kentässä $l = 20\,\text{cm}$, $B = 0{,}25\,\text{T}$. Tanko on kohtisuorassa vaakasuoraa kenttää vastaan. $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$.
Kysytty
virta $I$, jolla langat jäävät löysiksi
Periaate
Langat ovat löysiä, kun niiden jännitysvoima on nolla. Silloin tankoon vaikuttavat vain paino alaspäin ja magneettinen voima. Tanko on levossa. Newtonin ensimmäisen lain mukaan voimien täytyy siis kumota toisensa. Magneettisen voiman täytyy osoittaa ylöspäin ja olla painon suuruinen. Kenttä on vaakasuora ja tanko kohtisuorassa sitä vastaan, joten voima $I l B$ on pystysuora. Virran suunta valitaan niin, että voima osoittaa ylöspäin.
Kaava
$I l B = m g$, josta $I = \dfrac{m g}{l B}$
Muunnokset
$m$$= 12\,\text{g}$$= 12 \cdot 0{,}001\,\text{kg}$$= 0{,}012\,\text{kg}$$l$$= 20\,\text{cm}$$= 20 \cdot 0{,}01\,\text{m}$$= 0{,}20\,\text{m}$Sijoitus
$I$$= \dfrac{0{,}012\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2}{0{,}20\,\text{m} \cdot 0{,}25\,\text{T}}$$= \dfrac{0{,}11772\,\text{N}}{0{,}050\,\text{T}\cdot\text{m}}$$= 2{,}354\,\text{A}$Vastaus
$2{,}4\,\text{A}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska lähtöarvoissa on kaksi.
Järkevyys
Muutaman ampeerin virta riittää kannattelemaan kevyen tangon. Se sopii laboratoriokokeeseen. Jos virran suunta käännettäisiin, voima osoittaisi alaspäin ja langat kiristyisivät. Silloin langan jännitys olisi kaksinkertainen painoon verrattuna.
- Tehtävä 4-11
Sähköaseman kaksi rinnakkaista virtakiskoa ovat $0{,}30\,\text{m}$:n etäisyydellä toisistaan. Oikosulussa niissä kulkee hetkellisesti $20\,\text{kA}$:n virta vastakkaisiin suuntiin.
Kuinka suuri voima kohdistuu kiskon $1{,}0\,\text{m}$:n pituiseen osaan? Vetävätkö kiskot toisiaan puoleensa vai hylkivätkö ne toisiaan?
Ilmoita voima positiivisena, jos kiskot vetävät toisiaan puoleensa, ja negatiivisena, jos ne hylkivät toisiaan.
Vastaus
$-270\,\text{N}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kiskojen etäisyys $r = 0{,}30\,\text{m}$, virrat $I_1 = I_2 = 20\,\text{kA}$ vastakkaisiin suuntiin, tarkasteltava pituus $l = 1{,}0\,\text{m}$, $\mu_0 = 4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}}$
Kysytty
kiskon $1{,}0\,\text{m}$:n osaan kohdistuva voima $F$ ja sen suunta. Voima ilmoitetaan positiivisena, jos kiskot vetävät toisiaan, ja negatiivisena, jos ne hylkivät toisiaan.
Periaate
Kumpikin kisko on toisen kiskon magneettikentässä. Toisen kiskon kenttä on kohtisuorassa tätä kiskoa vastaan ja koko matkalla yhtä suuri. Siksi voima on $F = I_2 l B_1$. Vastakkaissuuntaiset virrat hylkivät toisiaan, joten voima työntää kiskoja erilleen.
Kaava
$B_1 = \dfrac{\mu_0 I_1}{2\pi r}$ ja $F = I_2 l B_1$
Muunnokset
$I_1$$= I_2$$= 20\,\text{kA}$$= 20 \cdot 1000\,\text{A}$$= 20\,000\,\text{A}$Sijoitus
$B_1$$= \dfrac{4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}} \cdot 20\,000\,\text{A}}{2\pi \cdot 0{,}30\,\text{m}}$$= 0{,}013\,333\,\text{T}$$F$$= 20\,000\,\text{A} \cdot 1{,}0\,\text{m} \cdot 0{,}013\,333\,\text{T}$$= 266{,}7\,\text{N}$Vastaus
Voiman suuruus on $270\,\text{N}$. Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska virrassa ja etäisyydessä on kaksi. Kiskot hylkivät toisiaan, joten tehtävän merkkisäännön mukaan vastaus on $-270\,\text{N}$.
Järkevyys
Kenttä toisen kiskon kohdalla on $B_1 = 0{,}013\,\text{T}$, ja virta on hyvin suuri. Siksi voima metriä kohti vastaa noin $27\,\text{kg}$:n kappaleen painoa. Tämän takia sähköasemien kiskot kiinnitetään tukevasti: oikosulku voisi muuten taivuttaa niitä.
- Tehtävä 4-12
Ohut alumiinilanka on vaakasuorassa kompassin mukaan itä–länsisuunnassa. Langan pituus on $1{,}0\,\text{m}$ ja massa $2{,}7\,\text{g}$.
Maan magneettikentän magneettivuon tiheys on Etelä-Suomessa noin $53\,\mu\text{T}$. Kenttä osoittaa magneettiseen pohjoiseen ja alaspäin $74^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden (WMM2025-malli, NOAA/BGS).
Kuinka suuri virta langassa pitäisi kulkea, jotta Maan magneettikenttä kannattelisi langan painon? Anna vastaus kiloampeereina.
Vastaus
$1{,}8\,\text{kA}$
Näytä ratkaisu
Annettu
langan pituus $l = 1{,}0\,\text{m}$, massa $m = 2{,}7\,\text{g}$. Lanka on vaakasuorassa kompassin mukaan itä–länsisuunnassa. Maan kenttä on $B = 53\,\mu\text{T}$, ja se osoittaa magneettiseen pohjoiseen ja alaspäin $74^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden. $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$.
Kysytty
virta $I$ kiloampeereina
Periaate
Jaetaan kenttä vaakakomponenttiin ja pystykomponenttiin. Lanka on itä–länsisuunnassa, joten se on kohtisuorassa sekä magneettiseen pohjoiseen osoittavaa vaakakomponenttia että pystykomponenttia vastaan. Pystykomponentti kohdistaa lankaan vaakasuoran voiman, joka ei kannattele lankaa. Vaakakomponentti $B_\text{vaaka} = B \cos 74^\circ$ osoittaa magneettiseen pohjoiseen. Oikean käden säännön mukaan itään kulkevaan virtaan kohdistuu siitä pystysuora voima ylöspäin. Lanka pysyy paikallaan, kun tämä voima on painon suuruinen.
Kaava
$I l B \cos 74^\circ = m g$, josta $I = \dfrac{m g}{l B \cos 74^\circ}$
Muunnokset
$m$$= 2{,}7\,\text{g}$$= 2{,}7 \cdot 0{,}001\,\text{kg}$$= 0{,}0027\,\text{kg}$$B$$= 53\,\mu\text{T}$$= 53 \cdot 10^{-6}\,\text{T}$Lopuksi $1\,\text{kA} = 1000\,\text{A}$.
Sijoitus
$I$$= \dfrac{0{,}0027\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2}{1{,}0\,\text{m} \cdot 53 \cdot 10^{-6}\,\text{T} \cdot \cos 74^\circ}$$= \dfrac{0{,}026487\,\text{N}}{1{,}4609 \cdot 10^{-5}\,\text{T}\cdot\text{m}}$$= 1813\,\text{A}$$= 1{,}813\,\text{kA}$Vastaus
$1{,}8\,\text{kA}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska lähtöarvoissa on kaksi.
Järkevyys
Tarvittava virta on valtava: ohut lanka sulaisi siinä heti. Tulos näyttää, kuinka heikko Maan magneettikenttä on. Se on noin $0{,}05\,\text{mT}$, kun laboratoriomagneetin kenttä on kymmenesosa teslaa. Kompassineula kääntyy silti, koska se on magneetti eikä virtajohdin.