RuukkilabraLukion fysiikka
FY7 · Luku 4

Voima virtajohtimeen: sähkömoottori ja kaiutin

Miksi kaiuttimen kartio värähtelee ja tuulettimen siivet pyörivät, vaikka kumpaakaan ei työnnä mikään näkyvä?

Pohjatiedot

  • Magneettikenttä kohdistaa liikkuvaan varattuun hiukkaseen voiman, joka on kohtisuorassa nopeutta ja kenttää vastaanluku Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä
  • Suoran virtajohtimen magneettikenttä kiertää johdinta, ja sen suuruus on $B = \mu_0 I : (2\pi r)$luku Virtajohtimen ja käämin magneettikenttä

Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 4.

Pohdinta

Kun kaiutin soittaa bassoa, sen kartion näkee liikkuvan edestakaisin. Pöytätuulettimen siivet lähtevät pyörimään heti, kun pistoke työnnetään seinään. Kumpaakaan ei kosketa, eikä kummassakaan ole palavaa polttoainetta. Molemmissa on kuitenkin magneetti ja johdin, jossa kulkee sähkövirta.

Miten magneetti voi liikuttaa johdinta, jos johdin on kuparia, jota magneetti ei vedä puoleensa?

Valinnainen Kertaa: suoran johtimen magneettikenttä
Pitkässä suorassa johtimessa kulkee virta. Kuinka suuri on magneettivuon tiheys kaksi kertaa niin kaukana johtimesta kuin aluksi?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä

Ennuste 1: tunteeko vaaka virran?

Virtavaa'assa magneetti on digitaalivaa'an päällä, ja jäykkä kuparijohdin on telineen varassa magneetin napojen välissä. Johdin ei kosketa magneettia eikä vaakaa.Mitä vaa'an lukemalle tapahtuu, kun johtimeen kytketään virta ja kun virran suunta sitten käännetään (virran suuruus sama)?

Ennuste 2: johdin vinossa kenttään nähden

Virtavaa'an johtimessa kulkee $6{,}0\,\text{A}$:n virta, ja johdin on aluksi kohtisuorassa kenttää vastaan ($\alpha = 90^\circ$). Johdinta käännetään vaakatasossa niin, että johtimen ja kentän välinen kulma on $30^\circ$. Kentässä olevan johtimen pituus ei muutu.Miten lukeman muutos eli lukema miinus nollalukema muuttuu?

Tutki

Virtavaa'assa magneetti on vaa'an päällä ja johdin sen napojen välissä. Muuta virtaa ja johtimen kulmaa ja seuraa vaa'an lukemaa.

Simulaatio

Käyttöohje

Säädä virtaa $I$ ja johtimen ja kentän välistä kulmaa $\alpha$, ja valitse magneetti ja kentässä olevan johtimen pituus $l$. Negatiivinen virta tarkoittaa, että virta kulkee johtimessa vastakkaiseen suuntaan. Sivukuvassa näkyvät vaaka, magneetti ja johdin sekä johtimeen kohdistuva voima punaisena nuolena, jonka pituus kuvaa voiman suuruutta. Yläkuvassa näet magneetin navat ylhäältä, vihreät kenttäviivat, johtimen kulman ja violetin virtanuolen. Voima osoittaa paperista ulos (piste ympyrässä) tai paperiin päin (risti ympyrässä). Vaa'an lukema on lukemat-rivillä ja vaa'an näytössä.

Mallin oletukset

Kenttä on napojen välissä homogeeninen ja niiden ulkopuolella nolla. Vain johtimen vaakasuora alaosa on kentässä; pystysuorien tulojohtimien voimat ovat vaakasuoria eivätkä muuta vaa'an lukemaa. Johdin on jäykästi kiinni telineessä, joten se ei liiku. Magneettien kenttien suuruuksia ei näytetä: ne määritetään mittauksista. Lukemat ovat mallin laskemia arvoja $0{,}01\,\text{g}$:n tarkkuudella, eivät mittauksia, eikä niissä ole mittausvirhettä.

Laskennan selitys

Kenttä kohdistaa johtimeen pystysuoran voiman $F = I l B \sin\alpha$. Newtonin kolmannen lain mukaan johdin kohdistaa magneettiin yhtä suuren vastakkaissuuntaisen voiman, joten vaaka näyttää lukeman

$$m = m_0 + \frac{F}{g}$$

missä $m_0 = 245{,}30\,\text{g}$ on lukema ilman virtaa ja $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$. Lukeman muutoksesta $\Delta m = m - m_0$ saadaan voima $F = \Delta m \cdot g$ ja siitä magneettivuon tiheys $B = F : (I l)$, kun johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan.

Koe 1: vain virta muuttuu

Testaa ennuste 1. Johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan, magneetti ja johtimen pituus pysyvät samoina; muuta vain virtaa. Kirjaa ensin lukema ilman virtaa (nollalukema), sitten ainakin yksi positiivinen ja yksi negatiivinen virta (negatiivinen virta kulkee johtimessa vastakkaiseen suuntaan), esimerkiksi $3{,}0\,\text{A}$, $6{,}0\,\text{A}$, $-3{,}0\,\text{A}$ ja $-6{,}0\,\text{A}$. Laske jokaiselle riville lukeman muutos.

Alkutila: virta = $0\,\text{A}$, kulma = $90^\circ$, magneetti: magneetti A, johdinta kentässä: $5{,}0\,\text{cm}$. Vakiona: kulma, magneetti, johdinta kentässä. Muutetaan: virta.

Simulaation lukemat
virta$m$ $(\text{g})$

Koe 2: vain kulma muuttuu

Testaa ennuste 2. Virta on $6{,}0\,\text{A}$, ja magneetti ja johtimen pituus pysyvät samoina; muuta vain johtimen ja kentän välistä kulmaa. Kirjaa lukema ainakin kulmissa $90^\circ$ ja $30^\circ$, halutessasi myös $60^\circ$ ja $0^\circ$. Nollalukema on sama kuin kokeessa 1.

Alkutila: virta = $6\,\text{A}$, kulma = $90^\circ$, magneetti: magneetti A, johdinta kentässä: $5{,}0\,\text{cm}$. Vakiona: virta, magneetti, johdinta kentässä. Muutetaan: kulma.

Simulaation lukemat
kulma$m$ $(\text{g})$

Johtopäätös: voima ja magneetin kenttä

Kirjoita taulukoidesi perusteella: miten lukeman muutos riippuu virrasta ja sen suunnasta, ja miten johtimen kulmasta? Laske kokeen 1 luvuista voima, jonka kenttä kohdistaa johtimeen virralla $6{,}0\,\text{A}$, ja määritä magneetin A magneettivuon tiheys, kun kentässä on $5{,}0\,\text{cm}$ johdinta.

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Magneettikenttä työntää virtajohdinta

Luvussa Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä magneettikenttä kohdisti liikkuvaan varattuun hiukkaseen voiman, joka oli kohtisuorassa sekä hiukkasen nopeutta että kenttää vastaan. Sähkövirta johtimessa on varausten liikettä: metallin johtavuuselektronit kulkevat johdinta pitkin. Magneettikenttä kohdistaa voiman jokaiseen liikkuvaan elektroniin, ja elektronit välittävät sen johtimen metalliin, joten voima kohdistuu koko johtimeen. Kun kevyt kuparijohdin ripustetaan hevosenkenkämagneetin napojen väliin ja virta kytketään, johdin heilahtaa sivulle. Kupari ei ole ferromagneettinen aine, eikä magneetti vedä sitä puoleensa: voima syntyy vasta, kun johtimessa kulkee virta.

$\text{N}$
$\text{S}$
$\overline{B}$
$\overline{F}$
$I$
$I$
$\text{peukalo}$
$\overline{B}$
$\text{sormet}$
$\overline{F}$
$\text{kämmen}$
$\text{oikean käden sääntö}$

Voiman suunta

Voima on aina kohtisuorassa sekä virran suuntaa että magneettikenttää vastaan. Suunnan saa oikean käden säännöllä: kun ojennetun oikean käden peukalo osoittaa virran suuntaan ja muut sormet magneettikentän suuntaan, voima osoittaa kämmenestä ulos. Se on sama sääntö kuin positiiviselle varatulle hiukkaselle, sillä virran suunta on positiivisen varauksen liikkeen suunta. Kun virran tai kentän suunta käännetään, voiman suunta kääntyy. Jos johdin on kentän suuntainen, voimaa ei synny lainkaan.

Sähkömoottori

Tasavirtamoottorissa magneetin napojen välissä on akselin ympäri kääntyvä virtasilmukka. Silmukan kahdessa kentän poikki kulkevassa sivussa virta kulkee vastakkaisiin suuntiin, joten niihin kohdistuu vastakkaissuuntaiset voimat. Voimat eivät ole samalla suoralla, joten niillä on vääntövaikutus: ne kääntävät silmukkaa. Kun silmukka on kääntynyt kohtisuoraan kenttää vastaan, voimat osoittavat poispäin akselista eivätkä enää käännä sitä, ja silmukka jatkaa liikettä hitautensa vuoksi. Juuri silloin kommutaattori, halkaistu rengas ja sitä koskettavat hiiliharjat, kääntää silmukan virran suunnan. Näin voimat kääntävät silmukkaa joka puolikierroksella samaan suuntaan. Oikeassa moottorissa on monta kelaa ja rautasydän, joten se pyörii tasaisesti ja voimakkaasti.

$\text{N}$
$\text{S}$
$\overline{B}$
$\overline{F}$
$\overline{F}$
$\text{virtasilmukka}$
$+$
$-$
$\text{kommutaattori}$
$\text{hiiliharjat}$

Kaiutin

Kaiuttimen magneetti on rakennettu niin, että rengasmaisessa raossa kenttä osoittaa säteittäin ulospäin. Raossa on kevyt puhekela, jonka jokainen kohta on kohtisuorassa kenttää vastaan, joten jokaiseen kohtaan kohdistuu yhtä suuri voima kelan akselin suuntaan. Säteittäinen kenttä on välttämätön: homogeenisessa kentässä suljetun kelan vastakkaisiin puoliin kohdistuvat voimat olisivat vastakkaissuuntaiset ja kumoaisivat toisensa, joten kelaa ei työntäisi mikään. Kela on kiinni kartiossa. Vahvistimen vaihtovirta muuttaa suuntaansa samassa tahdissa kuin äänisignaali, joten voima työntää kartiota vuorotellen eteen ja taakse. Kartio värähtelee signaalin taajuudella, puristaa ja harventaa ilmaa ja synnyttää ääniaallon. Mitä suurempi virta, sitä suurempi voima ja sitä voimakkaampi ääni. Suurin osa kaiuttimeen tuodusta sähköenergiasta muuttuu kuitenkin kelan ja magneetin sisäenergiaksi.

$\text{N}$
$\text{S}$
$\text{S}$
$I$
$I$
$\overline{B}$
$\overline{F}$
$\overline{F}$
$\text{kartio}$
$\text{rengasmagneetti}$
$I \text{ vaihtelee}$
$\Rightarrow F \text{ vaihtelee}$
Sininen teollisuuden sähkömoottori, josta on leikattu osa kuoresta pois. Näkyvissä ovat akseli, roottori, kuparikäämit ja tuuletin.
Leikattu teollisuuden sähkömoottori. Virta kulkee kuparikäämeissä, ja magneettikenttä kohdistaa voiman roottorin johtimiin, jolloin akseli pyörii. Tämä vaihtovirtamoottori on rakenteeltaan erilainen kuin tunnin tasavirtamoottori, mutta perusilmiö on sama: magneettikenttä työntää virtajohdinta. Kuva: S.J. de Waard, CC BY 2.5

Voima virtajohtimeen

Kun suorassa johtimessa kulkee virta $I$ ja johdin on homogeenisessa magneettikentässä, kenttä kohdistaa johtimeen voiman, jonka suuruus on

$$F = I l B \sin\alpha$$

missä $F$ on voima (N), $I$ virta (A), $l$ kentässä olevan johtimen osan pituus (m), $B$ magneettivuon tiheys (T) ja $\alpha$ johtimen ja kentän välinen kulma. Voimaa synnyttää vain kentän johtimeen kohtisuora komponentti $B \sin\alpha$. Voima on suurin, kun johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan ($\sin 90^\circ = 1$), ja nolla, kun johdin on kentän suuntainen ($\sin 0^\circ = 0$). Kulmassa $30^\circ$ voima on puolet suurimmasta arvosta, koska $\sin 30^\circ = 0{,}5$. Kaavasta saadaan teslan yksikkö: $1\,\text{T} = 1\,\tfrac{\text{N}}{\text{A}\cdot\text{m}}$.

$\overline{B}$
$I$
$\alpha$
$B \sin\alpha$
$\overline{F}$

Kahden virtajohtimen välinen voima

Kahden rinnakkaisen virtajohtimen välillä on voima, koska kumpikin on toisen magneettikentässä. Luvussa Virtajohtimen ja käämin magneettikenttä johtimen $1$ kenttä kiertää sitä ympyröinä, ja etäisyydellä $r$ sen suuruus on $B_1$. Johtimen $2$ kohdalla kenttä on kohtisuorassa johdinta $2$ vastaan, joten johtimen $2$ osaan, jonka pituus on $l$, kohdistuu voima $F$:

$$\begin{aligned} &B_1 = \frac{\mu_0 I_1}{2\pi r} \\[6pt] &F = I_2 l B_1 \\ &\quad = \frac{\mu_0 I_1 I_2 l}{2\pi r} \end{aligned}$$

missä $I_1$ ja $I_2$ ovat johtimien virrat (A), $r$ johtimien välinen etäisyys (m), $l$ rinnakkain kulkevan osan pituus (m) ja $\mu_0 = 4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}}$ tyhjiön permeabiliteetti. Newtonin kolmannen lain mukaan johtimeen $1$ kohdistuu yhtä suuri ja vastakkaissuuntainen voima. Oikean käden säännöstä seuraa, että samansuuntaiset virrat vetävät toisiaan puoleensa ja vastakkaissuuntaiset hylkivät. Vuoteen 2019 asti ampeeri määriteltiin tämän voiman avulla: virta on $1\,\text{A}$, kun $1\,\text{m}$:n päässä toisistaan olevien johtimien välinen voima on $2 \cdot 10^{-7}\,\text{N}$ jokaista johtimen metriä kohti.

$\text{samansuuntaiset virrat}$
$\text{vastakkaiset virrat}$
$\overline{B}_1$
$I_1$
$I_2$
$\overline{F}$
$\text{vetävät}$
$\overline{B}_1$
$I_1$
$I_2$
$\overline{F}$
$\text{hylkivät}$

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee, että magneetti vetää johdinta puoleensa ja johdin liikkuu kenttäviivojen suuntaan kohti toista napaa. Voima on kuitenkin kohtisuorassa kenttää vastaan, ja kupari- tai alumiinijohtimeen kohdistuu voima vain silloin, kun siinä kulkee virta. Kun virran suunta käännetään, johdin liikkuu vastakkaiseen suuntaan, vaikka magneetti on sama. Toinen yleinen virhe on päätellä varauksista, että samansuuntaiset virrat hylkivät toisiaan. Johtimien välinen voima on magneettinen, ja samansuuntaiset virrat vetävät toisiaan puoleensa. Kolmas virhe on käyttää kaavassa kosinia: kulma $\alpha$ on johtimen ja kentän välinen, ja voima on nolla, kun johdin on kentän suuntainen.

Tiivistelmä

  • Magneettikenttä kohdistaa virtajohtimeen voiman $F = I l B \sin\alpha$, missä $\alpha$ on johtimen ja kentän välinen kulma. Voima on suurin, kun johdin on kohtisuorassa kenttää vastaan, ja nolla, kun johdin on kentän suuntainen.
  • Voima on kohtisuorassa sekä virtaa että kenttää vastaan; suunta saadaan oikean käden säännöllä, ja se kääntyy, kun virran tai kentän suunta kääntyy.
  • Samansuuntaiset virrat vetävät toisiaan puoleensa, vastakkaissuuntaiset hylkivät. Voima on $F = I_2 l B_1$, missä $B_1 = \mu_0 I_1 : (2\pi r)$.
  • Tasavirtamoottorissa voimat kääntävät virtasilmukkaa, ja kommutaattori vaihtaa virran suunnan joka puolikierroksella.
  • Kaiuttimessa vaihtovirta säteittäisessä kentässä työntää puhekelaa ja kartiota edestakaisin signaalin tahdissa.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi kokeiden mallin arvoihin ja kaavaan $F = I l B \sin\alpha$. Palaa sitten alun kysymykseen: miten magneetti voi liikuttaa kuparijohdinta, jota se ei vedä puoleensa? Selitä samalla, miksi kaiuttimen kartio liikkuu edestakaisin eikä vain yhteen suuntaan.

    Muuttaisitko ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Kaiuttimen puhekelassa on $60$ kierrosta ohutta johdinta, ja kelan säde on $1{,}3\,\text{cm}$. Kela on magneetin raossa, jossa säteittäisen magneettikentän magneettivuon tiheys on $0{,}95\,\text{T}$, ja kenttä on joka kohdassa kohtisuorassa johdinta vastaan. Kuinka suuri voima kelaan kohdistuu, kun virta on huippuarvossaan $1{,}5\,\text{A}$?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Kierrosten lukumäärä $N = 60$, kelan säde $r = 1{,}3\,\text{cm}$, magneettivuon tiheys $B = 0{,}95\,\text{T}$, virta $I = 1{,}5\,\text{A}$ ja johtimen ja kentän välinen kulma $\alpha = 90^\circ$. Kysytään kelaan kohdistuvaa voimaa $F$.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Kenttä on säteittäinen, joten jokainen kelan johtimen kohta on kohtisuorassa kenttää vastaan, ja jokaiseen kohtaan kohdistuva voima osoittaa samaan suuntaan, kelan akselin suuntaan. Siksi voimat summautuvat, ja kaavassa $F = I l B \sin\alpha$ pituus $l$ on koko kelan johtimen pituus: $N$ kierrosta, joista kunkin pituus on ympyrän kehä $2\pi r$.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} l &= N \cdot 2\pi r \\ F &= I l B \sin 90^\circ = I l B \end{aligned}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset. Säde metreinä:

    $r$$= 1{,}3\,\text{cm}$
    $= 1{,}3 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
    $= 0{,}013\,\text{m}$

    Muut suureet ovat SI-yksiköissä.

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. Lasketaan ensin johtimen pituus ja sitten voima:

    $$\begin{aligned} l &= N \cdot 2\pi r \\ &= 60 \cdot 2\pi \cdot 0{,}013\,\text{m} \\ &= 4{,}9009\,\text{m} \\[6pt] F &= I l B \\ &= 1{,}5\,\text{A} \cdot 4{,}9009\,\text{m} \cdot 0{,}95\,\text{T} \\ &= 6{,}984\,\text{N} \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Kelaan kohdistuu voima $F \approx 7{,}0\,\text{N}$ kelan akselin suuntaan. Tulos ilmoitetaan kahdella merkitsevällä numerolla, kuten säde $1{,}3\,\text{cm}$ ja virta $1{,}5\,\text{A}$.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Yksiköt sopivat:

    $\text{A} \cdot \text{m} \cdot \text{T}$$= \text{A} \cdot \text{m} \cdot \tfrac{\text{N}}{\text{A}\cdot\text{m}}$
    $= \text{N}$

    Jos kartion ja kelan massa on noin $10\,\text{g}$, niiden paino on vain noin $0{,}1\,\text{N}$, joten voima on noin $70$-kertainen painoon verrattuna. Se on uskottavaa, koska kartion täytyy kiihtyä edestakaisin satoja kertoja sekunnissa.

    Valinnainen Etsi virhe
    Homogeenisessa magneettikentässä $B = 0{,}30\,\text{T}$ on $20\,\text{cm}$ suoraa johdinta, jossa kulkee $5{,}0\,\text{A}$:n virta. Johtimen ja kentän välinen kulma on $30^\circ$.Opiskelija laskee

    $$\begin{aligned} F &= I l B \cos 30^\circ \\ &= 5{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}20\,\text{m} \cdot 0{,}30\,\text{T} \\ &\quad \cdot 0{,}866 \\ &\approx 0{,}26\,\text{N} \end{aligned}$$

    Missä on virhe?

    Sovella uuteen tilanteeseen: starttikaapelit

    Auto, jonka akku on tyhjä, käynnistetään toisen auton akun avulla starttikaapeleilla. Kun käynnistysmoottori pyörittää moottoria, toisessa kaapelissa kulkee $150\,\text{A}$:n virta ja toisessa yhtä suuri virta takaisin. Kaapelit kulkevat $2{,}0\,\text{m}$:n matkan rinnakkain niin, että niiden keskikohtien etäisyys on $1{,}5\,\text{cm}$.

    Kuinka suuri voima kaapeleiden välillä on? Vastaa newtoneina.

    N
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Missä kentässä toinen kaapeli on? Mikä on ensimmäisen kaapelin magneettikenttä toisen kaapelin kohdalla, ja mihin suuntaan se osoittaa kaapeliin nähden?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Ensimmäisen kaapelin kenttä toisen kohdalla on $B_1 = \mu_0 I_1 : (2\pi r)$, ja se on kohtisuorassa toista kaapelia vastaan, joten $F = I_2 l B_1$.

    Vihje 3: välivaihe
    $B_1$$= \dfrac{4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}} \cdot 150\,\text{A}}{2\pi \cdot 0{,}015\,\text{m}}$
    $= 2{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{T}$

    ja $F = 150\,\text{A} \cdot 2{,}0\,\text{m} \cdot B_1$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    kaapelien virrat $I_1 = I_2 = 150\,\text{A}$ vastakkaisiin suuntiin, rinnakkaisen osan pituus $l = 2{,}0\,\text{m}$, etäisyys $r = 1{,}5\,\text{cm}$, $\mu_0 = 4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}}$

    Kysytty

    kaapelien välinen voima $F$ newtoneina

    Periaate

    Kumpikin kaapeli on toisen kaapelin magneettikentässä. Ensimmäisen kaapelin kenttä kiertää sitä ympyröinä, joten toisen kaapelin kohdalla se on kohtisuorassa kaapelia vastaan ja koko rinnakkaisella matkalla yhtä suuri. Siksi toiseen kaapeliin kohdistuu voima $F = I_2 l B_1$. Virrat ovat vastakkaissuuntaiset, joten kaapelit hylkivät toisiaan.

    Kaava

    $B_1 = \dfrac{\mu_0 I_1}{2\pi r}$ ja $F = I_2 l B_1$

    Muunnokset

    $r$$= 1{,}5\,\text{cm}$
    $= 1{,}5 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
    $= 0{,}015\,\text{m}$

    Sijoitus

    $B_1$$= \dfrac{4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}} \cdot 150\,\text{A}}{2\pi \cdot 0{,}015\,\text{m}}$
    $= 2{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{T}$
    $F$$= 150\,\text{A} \cdot 2{,}0\,\text{m} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{T}$
    $= 0{,}60\,\text{N}$

    Vastaus

    $0{,}60\,\text{N}$

    Kaksi merkitsevää numeroa kuten etäisyydessä $1{,}5\,\text{cm}$ ja pituudessa $2{,}0\,\text{m}$. Kaapelit hylkivät toisiaan.

    Järkevyys

    Kenttä toisen kaapelin kohdalla on $B_1 = 2{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{T}$, noin $40$-kertainen Maan kenttään verrattuna mutta pieni magneettiin verrattuna. Voima vastaa noin $60\,\text{g}$:n kappaleen painoa, joten kaapelit voivat nytkähtää hieman, kun moottori käynnistyy, mutta eivät hypi.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.

    1. Johtimessa kulkee $2{,}0\,\text{A}$:n virta, ja $0{,}30\,\text{m}$ johdinta on kohtisuorassa magneettikenttää $0{,}50\,\text{T}$ vastaan. Kuinka suuri voima johtimeen kohdistuu?
      Vastaus
      $F$$= I l B$
      $= 2{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}30\,\text{m} \cdot 0{,}50\,\text{T}$
      $= 0{,}30\,\text{N}$
    2. Vaakasuorassa johtimessa virta kulkee itään, ja magneettikenttä osoittaa vaakasuoraan pohjoiseen. Mihin suuntaan johtimeen kohdistuva voima osoittaa?
      Vastaus

      Ylöspäin. Kun oikean käden peukalo osoittaa itään (virta) ja muut sormet pohjoiseen (kenttä), kämmen osoittaa ylöspäin. Voima on kohtisuorassa sekä virtaa että kenttää vastaan.

    1. Käsite: kommutaattori

    Mikä on kommutaattorin tehtävä tasavirtamoottorissa?

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Laske: vino johdin

    Homogeenisessa magneettikentässä $B = 0{,}20\,\text{T}$ on $0{,}50\,\text{m}$ suoraa johdinta, jossa kulkee $4{,}0\,\text{A}$:n virta. Johtimen ja kentän välinen kulma on $30^\circ$. Kuinka suuri voima johtimeen kohdistuu? Vastaa newtoneina.

    N
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Mikä kentän komponentti synnyttää voiman: johtimen suuntainen vai johdinta vastaan kohtisuora?

    Vihje 2: mikä yhteys

    $F = I l B \sin\alpha$, missä $\alpha$ on johtimen ja kentän välinen kulma.

    Vihje 3: välivaihe
    $F$$= 4{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}50\,\text{m} \cdot 0{,}20\,\text{T} \cdot \sin 30^\circ$
    Näytä ratkaisu

    Annettu

    $B = 0{,}20\,\text{T}$, $l = 0{,}50\,\text{m}$, $I = 4{,}0\,\text{A}$, johtimen ja kentän välinen kulma $\alpha = 30^\circ$

    Kysytty

    johtimeen kohdistuva voima $F$ newtoneina

    Periaate

    Kenttä on homogeeninen ja johdin suora, joten voima on $F = I l B \sin\alpha$. Johdin on vinossa, joten voimaa synnyttää vain kentän johtimeen kohtisuora komponentti $B \sin\alpha$.

    Kaava

    $F = I l B \sin\alpha$

    Muunnokset

    Ei tarvita: suureet ovat SI-yksiköissä, ja $\text{A} \cdot \text{m} \cdot \text{T} = \text{N}$.

    Sijoitus

    $F$$= 4{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}50\,\text{m} \cdot 0{,}20\,\text{T} \cdot \sin 30^\circ$
    $= 0{,}40\,\text{N} \cdot 0{,}5$
    $= 0{,}20\,\text{N}$

    Vastaus

    $0{,}20\,\text{N}$

    Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

    Järkevyys

    Kohtisuorassa johtimessa voima olisi $0{,}40\,\text{N}$. Vinossa johtimessa sen on oltava pienempi, ja kulmassa $30^\circ$ se on täsmälleen puolet, koska $\sin 30^\circ = 0{,}5$.

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 3. Selitä: kaiutin

    Selitä, miksi kaiuttimen kartio värähtelee samalla taajuudella kuin vahvistimen virta. Selitä myös, miksi kaiuttimen magneetin kenttä tehdään raossa säteittäiseksi.

    Kertaa luvun käsitteet

    Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti siirtyy kertauspakkaasi.

    Virtajohtimen voima
    Magneettikentässä olevaan virralliseen johtimeen kohdistuva voima.$$F = IlB\sin\alpha$$

    Kaikki moduulin kortit →

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 4-1Ydintehtävä

      Laboratoriossa suora johdin on kohtisuorassa homogeenista magneettikenttää vastaan. Kentässä on $0{,}40\,\text{m}$ johdinta, johtimen virta on $12\,\text{A}$ ja magneettivuon tiheys on $0{,}050\,\text{T}$. Kuinka suuri voima johtimeen kohdistuu?

      N
      Vastaus

      $0{,}24\,\text{N}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      johtimen pituus kentässä $l = 0{,}40\,\text{m}$, virta $I = 12\,\text{A}$, magneettivuon tiheys $B = 0{,}050\,\text{T}$, johdin kohtisuorassa kenttää vastaan eli $\alpha = 90^\circ$

      Kysytty

      johtimeen kohdistuva voima $F$ newtoneina

      Periaate

      Magneettikenttä kohdistaa virtajohtimeen voiman, koska johtimessa liikkuviin varauksiin vaikuttaa magneettinen voima. Kenttä on homogeeninen ja johdin suora, joten kaavaa $F = I l B \sin\alpha$ voidaan käyttää koko johdinosalle.

      Kaava

      $F = I l B \sin\alpha$, ja kun $\alpha = 90^\circ$, $F = I l B$

      Muunnokset

      Ei tarvita: kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, ja $\text{A} \cdot \text{m} \cdot \text{T} = \text{N}$.

      Sijoitus

      $F$$= 12\,\text{A} \cdot 0{,}40\,\text{m} \cdot 0{,}050\,\text{T}$
      $= 0{,}24\,\text{N}$

      Vastaus

      $0{,}24\,\text{N}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      Voima on noin $25\,\text{g}$:n kappaleen painon suuruinen, mikä sopii laboratoriomagneettiin: johdin heilahtaa selvästi, mutta voima on pieni. Kaksinkertainen virta antaisi kaksinkertaisen voiman.

    2. Tehtävä 4-2Ydintehtävä

      Sähkömagneetin napojen välissä on $15\,\text{cm}$:n pituinen suora johdinosa, joka on $40^\circ$:n kulmassa magneettikenttään nähden. Johtimen virta on $8{,}0\,\text{A}$ ja magneettivuon tiheys $0{,}25\,\text{T}$. Kuinka suuri voima johdinosaan kohdistuu?

      N
      Vastaus

      $0{,}19\,\text{N}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $l = 15\,\text{cm}$, $I = 8{,}0\,\text{A}$, $B = 0{,}25\,\text{T}$, johtimen ja kentän välinen kulma $\alpha = 40^\circ$

      Kysytty

      johdinosaan kohdistuva voima $F$ newtoneina

      Periaate

      Johdin on vinossa kenttään nähden, joten voimaa synnyttää vain kentän johtimeen kohtisuora komponentti $B \sin\alpha$. Kenttä on homogeeninen, joten voima on $F = I l B \sin\alpha$.

      Kaava

      $F = I l B \sin\alpha$

      Muunnokset

      $l$$= 15\,\text{cm}$
      $= 15 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
      $= 0{,}15\,\text{m}$

      Sijoitus

      $F$$= 8{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}15\,\text{m} \cdot 0{,}25\,\text{T} \cdot \sin 40^\circ$
      $= 0{,}30\,\text{N} \cdot 0{,}6428$
      $= 0{,}1928\,\text{N}$

      Vastaus

      $0{,}19\,\text{N}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      Kohtisuorassa johtimessa voima olisi $0{,}30\,\text{N}$. Vinossa johtimessa sen on oltava pienempi, ja $\sin 40^\circ \approx 0{,}64$ pienentää sitä noin kahteen kolmasosaan. Kosinilla tulos olisi virheellisesti $0{,}23\,\text{N}$.

    3. Tehtävä 4-3

      Virtavaa'an vaakasuora johdinosa on $6{,}0\,\text{cm}$ pitkä ja kohtisuorassa magneetin kenttää vastaan. Kun johtimessa kulkee $4{,}5\,\text{A}$:n virta, johdinosaan kohdistuu $27\,\text{mN}$:n voima. Kuinka suuri on magneettivuon tiheys magneetin napojen välissä?

      T
      Vastaus

      $0{,}10\,\text{T}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $l = 6{,}0\,\text{cm}$, $I = 4{,}5\,\text{A}$, $F = 27\,\text{mN}$, johdin kohtisuorassa kenttää vastaan eli $\alpha = 90^\circ$

      Kysytty

      magneettivuon tiheys $B$ tesloina

      Periaate

      Voima, jonka kenttä kohdistaa suoraan virtajohtimeen, on $F = I l B \sin\alpha$. Kun voima, virta ja pituus tunnetaan, kaavasta voidaan ratkaista kentän suuruus. Virtavaaka on siis tapa mitata magneettikenttää.

      Kaava

      $F = I l B$, josta $B = \dfrac{F}{I l}$

      Muunnokset

      $l$$= 6{,}0\,\text{cm}$
      $= 6{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
      $= 0{,}060\,\text{m}$
      $F$$= 27\,\text{mN}$
      $= 27 \cdot 0{,}001\,\text{N}$
      $= 0{,}027\,\text{N}$

      Sijoitus

      $B$$= \dfrac{0{,}027\,\text{N}}{4{,}5\,\text{A} \cdot 0{,}060\,\text{m}}$
      $= \dfrac{0{,}027\,\text{N}}{0{,}27\,\text{A}\cdot\text{m}}$
      $= 0{,}10\,\text{T}$

      Vastaus

      $0{,}10\,\text{T}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      Hevosenkenkämagneetin napojen välissä kenttä on tyypillisesti sadasosista kymmenesosiin teslaa, joten $0{,}10\,\text{T}$ on uskottava. Tarkistus:

      $4{,}5\,\text{A} \cdot 0{,}060\,\text{m} \cdot 0{,}10\,\text{T}$
      $= 0{,}027\,\text{N}$
    4. Tehtävä 4-4

      Voimalinjan kahden pylvään välinen $100\,\text{m}$:n johdinosa on vaakasuora ja kulkee kompassin osoittamaan pohjois–eteläsuuntaan. Johtimessa kulkee $200\,\text{A}$:n virta.

      Maan magneettikentän magneettivuon tiheys on Etelä-Suomessa noin $53\,\mu\text{T}$, ja kenttä osoittaa magneettiseen pohjoiseen ja alaspäin $74^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden (WMM2025-malli, NOAA/BGS). Johtimen ja kentän välinen kulma on siis $74^\circ$.

      Kuinka suuri voima Maan magneettikenttä kohdistaa johdinosaan?

      N
      Vastaus

      $1{,}0\,\text{N}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $l = 100\,\text{m}$, $I = 200\,\text{A}$, Maan kenttä $B = 53\,\mu\text{T}$, johtimen ja kentän välinen kulma $\alpha = 74^\circ$

      Kysytty

      Maan magneettikentän johdinosaan kohdistama voima $F$ newtoneina

      Periaate

      Maan magneettikenttä on johtimen pituisella alueella käytännössä homogeeninen, joten voima on $F = I l B \sin\alpha$. Johdin kulkee kompassin osoittamassa pohjois–eteläsuunnassa, ja kenttä on $74^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden magneettisen pohjoisen suunnassa, joten kulma johtimen ja kentän välillä on $74^\circ$.

      Kaava

      $F = I l B \sin\alpha$

      Muunnokset

      $B$$= 53\,\mu\text{T}$
      $= 53 \cdot 10^{-6}\,\text{T}$

      Sijoitus

      $F$$= 200\,\text{A} \cdot 100\,\text{m} \cdot 53 \cdot 10^{-6}\,\text{T} \cdot \sin 74^\circ$
      $= 1{,}06\,\text{N} \cdot 0{,}9613$
      $= 1{,}0189\,\text{N}$

      Vastaus

      $1{,}0\,\text{N}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten magneettivuon tiheydessä $53\,\mu\text{T}$.

      Järkevyys

      Voima on noin $100\,\text{g}$:n kappaleen painon suuruinen koko $100\,\text{m}$:n matkalla eli mitätön verrattuna johtimen painoon: $200\,\text{A}$:n voimajohdin painaa noin $1\,\text{kg}$ metriä kohti, joten $100\,\text{m}$:n johdinosan paino on noin $1000\,\text{N}$. Maan kenttä on heikko, joten tulos on odotettu.

    5. Tehtävä 4-5

      Virtavaa'an johdinosasta $5{,}0\,\text{cm}$ on magneetin napojen välissä, missä magneettivuon tiheys on $0{,}20\,\text{T}$ ja kenttä on kohtisuorassa johdinta vastaan. Kuinka suuri virta johtimessa kulkee, kun johdinosaan kohdistuu $0{,}030\,\text{N}$:n voima?

      A
      Vastaus

      $3{,}0\,\text{A}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $l = 5{,}0\,\text{cm}$, $B = 0{,}20\,\text{T}$, $F = 0{,}030\,\text{N}$, johdin kohtisuorassa kenttää vastaan eli $\alpha = 90^\circ$

      Kysytty

      johtimen virta $I$ ampeereina

      Periaate

      Kenttä kohdistaa virtajohtimeen voiman $F = I l B \sin\alpha$, joka on suoraan verrannollinen virtaan. Kun voima, pituus ja kenttä tunnetaan, virta voidaan ratkaista.

      Kaava

      $F = I l B$, josta $I = \dfrac{F}{l B}$

      Muunnokset

      $l$$= 5{,}0\,\text{cm}$
      $= 5{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
      $= 0{,}050\,\text{m}$

      Sijoitus

      $I$$= \dfrac{0{,}030\,\text{N}}{0{,}050\,\text{m} \cdot 0{,}20\,\text{T}}$
      $= \dfrac{0{,}030\,\text{N}}{0{,}010\,\text{T}\cdot\text{m}}$
      $= 3{,}0\,\text{A}$

      Vastaus

      $3{,}0\,\text{A}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      Muutaman ampeerin virta on tavallinen laboratorion virtalähteelle. Yksiköt:

      $\tfrac{\text{N}}{\text{T}\cdot\text{m}}$$= \tfrac{\text{N}}{\frac{\text{N}}{\text{A}\cdot\text{m}}\cdot\text{m}}$
      $= \text{A}$
    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 4-6Ydintehtävä

      Laboratoriossa kaksi rinnakkaista johdinta kulkee $0{,}80\,\text{m}$:n matkan $5{,}0\,\text{mm}$:n etäisyydellä toisistaan. Kummassakin johtimessa kulkee $10\,\text{A}$:n virta samaan suuntaan.

      Kuinka suuri voima johtimeen kohdistuu toisen johtimen magneettikentässä? Anna vastaus millinewtoneina.

      mN
      Vastaus

      $3{,}2\,\text{mN}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      johtimien virrat $I_1 = I_2 = 10\,\text{A}$ samaan suuntaan, etäisyys $r = 5{,}0\,\text{mm}$, rinnakkaisen osan pituus $l = 0{,}80\,\text{m}$, $\mu_0 = 4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}}$

      Kysytty

      johtimien välinen voima $F$ millinewtoneina

      Periaate

      Johtimen $1$ magneettikenttä kiertää sitä ympyröinä, joten johtimen $2$ kohdalla se on kohtisuorassa johdinta $2$ vastaan. Kenttä on johtimen $2$ kohdalla koko matkalla sama, koska etäisyys pysyy samana. Siksi johtimeen $2$ kohdistuu voima $F = I_2 l B_1$. Samansuuntaiset virrat vetävät toisiaan puoleensa.

      Kaava

      $B_1 = \dfrac{\mu_0 I_1}{2\pi r}$ ja $F = I_2 l B_1$

      Muunnokset

      $r$$= 5{,}0\,\text{mm}$
      $= 5{,}0 \cdot 0{,}001\,\text{m}$
      $= 0{,}0050\,\text{m}$

      Lopuksi $1\,\text{mN} = 0{,}001\,\text{N}$.

      Sijoitus

      $B_1$$= \dfrac{4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}} \cdot 10\,\text{A}}{2\pi \cdot 0{,}0050\,\text{m}}$
      $= 4{,}0 \cdot 10^{-4}\,\text{T}$
      $F$$= 10\,\text{A} \cdot 0{,}80\,\text{m} \cdot 4{,}0 \cdot 10^{-4}\,\text{T}$
      $= 0{,}0032\,\text{N}$
      $= 3{,}2\,\text{mN}$

      Vastaus

      $3{,}2\,\text{mN}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten etäisyydessä ja pituudessa. Johtimet vetävät toisiaan puoleensa.

      Järkevyys

      Kenttä johtimen $2$ kohdalla on $B_1 = 4{,}0 \cdot 10^{-4}\,\text{T}$, alle kymmenesosa jääkaappimagneetin kentästä, joten voima on pieni, noin $0{,}3\,\text{g}$:n kappaleen paino. Voima kasvaa, jos johtimet viedään lähemmäs toisiaan.

    2. Tehtävä 4-7Ydintehtävä

      Opiskelijat mittasivat virtavaa'alla, kuinka paljon vaa'an lukema muuttuu, kun johtimessa kulkee virta. Magneetin napojen välissä on $4{,}0\,\text{cm}$ johdinta kohtisuorassa kenttää vastaan. Kuvaajassa on lukeman muutos $\Delta m$ virran $I$ funktiona ja mittauspisteisiin sovitettu suora. Määritä magneettivuon tiheys napojen välissä. Lue tarvittavat arvot kuvaajan suoralta.

      $1$
      $2$
      $3$
      $4$
      $5$
      $6$
      $0{,}3$
      $0{,}6$
      $0{,}9$
      $1{,}2$
      $1{,}5$
      $1{,}8$
      $0$
      $I\ (\text{A})$
      $\Delta m\ (\text{g})$
      T
      Vastaus

      $0{,}074\,\text{T}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      johtimen pituus kentässä $l = 4{,}0\,\text{cm}$, johdin kohtisuorassa kenttää vastaan; kuvaajassa vaa'an lukeman muutos $\Delta m$ virran $I$ funktiona; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      magneettivuon tiheys $B$ tesloina

      Periaate

      Kenttä kohdistaa johtimeen voiman $F = I l B$, ja Newtonin kolmannen lain mukaan johdin kohdistaa magneettiin yhtä suuren vastakkaissuuntaisen voiman. Siksi vaa'an lukema muuttuu: muutosta $\Delta m$ vastaa voima $F = \Delta m \cdot g$. Suora kulkee origon kautta, koska ilman virtaa voimaa ei ole.

      Kuvaajan lukeminen

      Mittauspisteet poikkeavat hieman suorasta mittausepätarkkuuden vuoksi, joten käytetään pisteisiin sovitettua suoraa, joka tasoittaa poikkeamat. Suora kulkee origon ja ruudukon pisteen ($5{,}0\,\text{A}$; $1{,}50\,\text{g}$) kautta. Luetaan siis virta $I = 5{,}0\,\text{A}$ ja sitä vastaava muutos $\Delta m = 1{,}50\,\text{g}$ suoralta, ei yksittäisestä mittauspisteestä: viimeinen mittauspiste $1{,}47\,\text{g}$ on hieman suoran alapuolella.

      Kaava

      $\Delta m \cdot g = I l B$, josta $B = \dfrac{\Delta m \cdot g}{I l}$

      Muunnokset

      $\Delta m$$= 1{,}50\,\text{g}$
      $= 1{,}50 \cdot 0{,}001\,\text{kg}$
      $= 0{,}00150\,\text{kg}$
      $l$$= 4{,}0\,\text{cm}$
      $= 4{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
      $= 0{,}040\,\text{m}$

      Sijoitus

      $B$$= \dfrac{0{,}00150\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2}{5{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}040\,\text{m}}$
      $= \dfrac{0{,}014715\,\text{N}}{0{,}20\,\text{A}\cdot\text{m}}$
      $= 0{,}0736\,\text{T}$

      Vastaus

      $0{,}074\,\text{T}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten pituudessa $4{,}0\,\text{cm}$.

      Järkevyys

      Arvo on hevosenkenkämagneetille tyypillinen, kymmenesosan teslaa luokkaa. Tarkistus toisella suoran pisteellä: $3{,}0\,\text{A}$:n kohdalla suora antaa $0{,}90\,\text{g}$, ja

      $0{,}00090\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2 : (3{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}040\,\text{m})$
      $= 0{,}074\,\text{T}$
    3. Tehtävä 4-8

      Homogeenisessa magneettikentässä, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}40\,\text{T}$, on $0{,}50\,\text{m}$ suoraa johdinta. Kun johtimessa kulkee $5{,}0\,\text{A}$:n virta, siihen kohdistuu $0{,}50\,\text{N}$:n voima.

      Kuinka suuri on johtimen ja kentän välinen kulma? Anna kulma väliltä $0^\circ$–$90^\circ$.

      °
      Vastaus

      $30^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $B = 0{,}40\,\text{T}$, $l = 0{,}50\,\text{m}$, $I = 5{,}0\,\text{A}$, $F = 0{,}50\,\text{N}$

      Kysytty

      johtimen ja kentän välinen kulma $\alpha$ asteina

      Periaate

      Voima riippuu johtimen ja kentän välisestä kulmasta: $F = I l B \sin\alpha$. Suurin mahdollinen voima $I l B$ saataisiin kohtisuoralla johtimella, joten mitatun ja suurimman voiman suhde kertoo kulman sinin.

      Kaava

      $F = I l B \sin\alpha$, josta $\sin\alpha = \dfrac{F}{I l B}$ ja $\alpha = \sin^{-1}\dfrac{F}{I l B}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: suureet ovat SI-yksiköissä, ja sinin lauseke on yksikötön.

      Sijoitus

      $\sin\alpha$$= \dfrac{0{,}50\,\text{N}}{5{,}0\,\text{A} \cdot 0{,}50\,\text{m} \cdot 0{,}40\,\text{T}}$
      $= \dfrac{0{,}50\,\text{N}}{1{,}0\,\text{N}}$
      $= 0{,}50$

      joten $\alpha = \sin^{-1} 0{,}50 = 30^\circ$

      Vastaus

      $30^\circ$

      Kahden merkitsevän numeron tarkkuudella kuten lähtöarvot.

      Järkevyys

      Kohtisuorassa johtimessa voima olisi $1{,}0\,\text{N}$. Mitattu voima on puolet siitä, ja puolet suurimmasta voimasta saadaan kulmalla $30^\circ$, koska $\sin 30^\circ = 0{,}5$.

    4. Tehtävä 4-9

      Kaksi vaakasuoraa metallikiskoa on $8{,}0\,\text{cm}$:n etäisyydellä toisistaan, ja niiden päällä on poikittain $20\,\text{g}$:n metallitanko. Kiskojen alueella on pystysuora magneettikenttä, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}30\,\text{T}$.

      Virta $15\,\text{A}$ kulkee toista kiskoa pitkin tankoon, tangon läpi ja toista kiskoa pitkin takaisin.

      Kuinka suuri on tangon kiihtyvyys, kun kitka jätetään huomiotta?

      m/s²
      Vastaus

      $18\,\text{m/s}^2$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kiskojen väli eli tangon osa virran tiellä $l = 8{,}0\,\text{cm}$, $B = 0{,}30\,\text{T}$ pystysuoraan, $I = 15\,\text{A}$, tangon massa $m = 20\,\text{g}$, ei kitkaa

      Kysytty

      tangon kiihtyvyys $a$ yksikössä $\text{m/s}^2$

      Periaate

      Virta kulkee tangon läpi kiskolta toiselle, joten tangon $l = 8{,}0\,\text{cm}$:n osa on virtajohdin, joka on kohtisuorassa pystysuoraa kenttää vastaan. Voima $F = I l B$ on vaakasuora ja kiskojen suuntainen. Paino ja kiskojen tukivoima kumoavat toisensa, eikä kitkaa ole, joten Newtonin toisen lain mukaan $F = m a$.

      Kaava

      $I l B = m a$, josta $a = \dfrac{I l B}{m}$

      Muunnokset

      $l$$= 8{,}0\,\text{cm}$
      $= 8{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
      $= 0{,}080\,\text{m}$
      $m$$= 20\,\text{g}$
      $= 20 \cdot 0{,}001\,\text{kg}$
      $= 0{,}020\,\text{kg}$

      Sijoitus

      $a$$= \dfrac{15\,\text{A} \cdot 0{,}080\,\text{m} \cdot 0{,}30\,\text{T}}{0{,}020\,\text{kg}}$
      $= \dfrac{0{,}36\,\text{N}}{0{,}020\,\text{kg}}$
      $= 18\,\text{m/s}^2$

      Vastaus

      $18\,\text{m/s}^2$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      Kiihtyvyys on lähes kaksinkertainen putoamiskiihtyvyyteen verrattuna, mikä on uskottavaa kevyelle tangolle, johon kohdistuu noin $36\,\text{g}$:n kappaleen painon suuruinen voima. Todellisuudessa kitka pienentäisi kiihtyvyyttä.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.

    1. Tehtävä 4-10

      Vaakasuora kuparitanko, jonka massa on $12\,\text{g}$ ja pituus $20\,\text{cm}$, riippuu kahden kevyen johtavan langan varassa. Tanko on kokonaan homogeenisessa vaakasuorassa magneettikentässä, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}25\,\text{T}$, ja kohtisuorassa kenttää vastaan.

      Langoista johdetaan tankoon virta.

      Kuinka suuri virran on oltava, jotta langat jäävät löysiksi eli magneettinen voima kannattelee koko tangon painon?

      A
      Vastaus

      $2{,}4\,\text{A}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tangon massa $m = 12\,\text{g}$, pituus kentässä $l = 20\,\text{cm}$, $B = 0{,}25\,\text{T}$, tanko kohtisuorassa vaakasuoraa kenttää vastaan; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      virta $I$, jolla langat jäävät löysiksi

      Periaate

      Langat ovat löysiä, kun niiden jännitysvoima on nolla. Silloin tankoon vaikuttavat vain paino alaspäin ja magneettinen voima. Tanko on levossa, joten Newtonin ensimmäisen lain mukaan voimien on kumottava toisensa: magneettisen voiman on osoitettava ylöspäin ja oltava painon suuruinen. Kenttä on vaakasuora ja tanko kohtisuorassa sitä vastaan, joten voima $I l B$ on pystysuora; virran suunta valitaan niin, että voima osoittaa ylöspäin.

      Kaava

      $I l B = m g$, josta $I = \dfrac{m g}{l B}$

      Muunnokset

      $m$$= 12\,\text{g}$
      $= 12 \cdot 0{,}001\,\text{kg}$
      $= 0{,}012\,\text{kg}$
      $l$$= 20\,\text{cm}$
      $= 20 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
      $= 0{,}20\,\text{m}$

      Sijoitus

      $I$$= \dfrac{0{,}012\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2}{0{,}20\,\text{m} \cdot 0{,}25\,\text{T}}$
      $= \dfrac{0{,}11772\,\text{N}}{0{,}050\,\text{T}\cdot\text{m}}$
      $= 2{,}354\,\text{A}$

      Vastaus

      $2{,}4\,\text{A}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      Muutaman ampeerin virta riittää kannattelemaan kevyen tangon, mikä sopii laboratoriokokeeseen. Jos virran suunta käännettäisiin, voima osoittaisi alaspäin ja langat kiristyisivät: jännitys olisi silloin kaksinkertainen painoon verrattuna.

    2. Tehtävä 4-11

      Sähköaseman kaksi rinnakkaista virtakiskoa ovat $0{,}30\,\text{m}$:n etäisyydellä toisistaan. Oikosulussa niissä kulkee hetkellisesti $20\,\text{kA}$:n virta vastakkaisiin suuntiin.

      Kuinka suuri voima kohdistuu kiskon $1{,}0\,\text{m}$:n pituiseen osaan, ja vetävätkö kiskot toisiaan puoleensa vai hylkivätkö ne toisiaan?

      Ilmoita voima positiivisena, jos kiskot vetävät toisiaan puoleensa, ja negatiivisena, jos ne hylkivät toisiaan.

      N
      Vastaus

      $-270\,\text{N}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kiskojen etäisyys $r = 0{,}30\,\text{m}$, virrat $I_1 = I_2 = 20\,\text{kA}$ vastakkaisiin suuntiin, tarkasteltava pituus $l = 1{,}0\,\text{m}$, $\mu_0 = 4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}}$

      Kysytty

      kiskon $1{,}0\,\text{m}$:n osaan kohdistuva voima $F$ ja sen suunta; voima ilmoitetaan positiivisena, jos kiskot vetävät toisiaan, ja negatiivisena, jos ne hylkivät

      Periaate

      Kumpikin kisko on toisen magneettikentässä. Toisen kiskon kenttä on kiskon kohdalla kohtisuorassa sitä vastaan ja koko matkalla sama, joten voima on $F = I_2 l B_1$. Vastakkaissuuntaiset virrat hylkivät toisiaan, joten voima työntää kiskoja erilleen.

      Kaava

      $B_1 = \dfrac{\mu_0 I_1}{2\pi r}$ ja $F = I_2 l B_1$

      Muunnokset

      $I_1$$= I_2$
      $= 20\,\text{kA}$
      $= 20 \cdot 1000\,\text{A}$
      $= 20\,000\,\text{A}$

      Sijoitus

      $B_1$$= \dfrac{4\pi \cdot 10^{-7}\,\tfrac{\text{Vs}}{\text{Am}} \cdot 20\,000\,\text{A}}{2\pi \cdot 0{,}30\,\text{m}}$
      $= 0{,}013\,333\,\text{T}$
      $F$$= 20\,000\,\text{A} \cdot 1{,}0\,\text{m} \cdot 0{,}013\,333\,\text{T}$
      $= 266{,}7\,\text{N}$

      Vastaus

      Voiman suuruus on $270\,\text{N}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten virrassa ja etäisyydessä. Kiskot hylkivät toisiaan, joten tehtävän merkkisäännön mukaan vastaus on $-270\,\text{N}$.

      Järkevyys

      Kenttä toisen kiskon kohdalla on $B_1 = 0{,}013\,\text{T}$, ja virta on hyvin suuri, joten voima metriä kohti vastaa noin $27\,\text{kg}$:n kappaleen painoa. Siksi sähköasemien kiskot kiinnitetään tukevasti: oikosulku voisi muuten taivuttaa niitä.

    3. Tehtävä 4-12

      Ohut alumiinilanka, jonka pituus on $1{,}0\,\text{m}$ ja massa $2{,}7\,\text{g}$, on vaakasuorassa kompassin mukaan itä–länsisuunnassa.

      Maan magneettikentän magneettivuon tiheys on Etelä-Suomessa noin $53\,\mu\text{T}$, ja kenttä osoittaa magneettiseen pohjoiseen ja alaspäin $74^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden (WMM2025-malli, NOAA/BGS).

      Kuinka suuri virta langassa pitäisi kulkea, jotta Maan magneettikenttä kannattelisi langan painon? Anna vastaus kiloampeereina.

      kA
      Vastaus

      $1{,}8\,\text{kA}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      langan pituus $l = 1{,}0\,\text{m}$, massa $m = 2{,}7\,\text{g}$, lanka vaakasuorassa kompassin mukaan itä–länsisuunnassa; Maan kenttä $B = 53\,\mu\text{T}$ magneettiseen pohjoiseen ja alaspäin $74^\circ$:n kulmassa vaakatasoon nähden; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      virta $I$ kiloampeereina

      Periaate

      Jaetaan kenttä vaaka- ja pystykomponenttiin. Lanka on kompassin mukaan itä–länsisuunnassa, joten se on kohtisuorassa magneettiseen pohjoiseen osoittavaa vaakakomponenttia vastaan ja myös pystykomponenttia vastaan. Pystykomponentti kohdistaa lankaan vaakasuoran voiman, joka ei kannattele lankaa. Vaakakomponentti $B_\text{vaaka} = B \cos 74^\circ$ osoittaa magneettiseen pohjoiseen, ja oikean käden säännön mukaan itään kulkevaan virtaan kohdistuu siitä pystysuora voima ylöspäin. Lanka pysyy paikallaan, kun tämä voima on painon suuruinen.

      Kaava

      $I l B \cos 74^\circ = m g$, josta $I = \dfrac{m g}{l B \cos 74^\circ}$

      Muunnokset

      $m$$= 2{,}7\,\text{g}$
      $= 2{,}7 \cdot 0{,}001\,\text{kg}$
      $= 0{,}0027\,\text{kg}$
      $B$$= 53\,\mu\text{T}$
      $= 53 \cdot 10^{-6}\,\text{T}$

      Lopuksi $1\,\text{kA} = 1000\,\text{A}$.

      Sijoitus

      $I$$= \dfrac{0{,}0027\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2}{1{,}0\,\text{m} \cdot 53 \cdot 10^{-6}\,\text{T} \cdot \cos 74^\circ}$
      $= \dfrac{0{,}026487\,\text{N}}{1{,}4609 \cdot 10^{-5}\,\text{T}\cdot\text{m}}$
      $= 1813\,\text{A}$
      $= 1{,}813\,\text{kA}$

      Vastaus

      $1{,}8\,\text{kA}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtöarvoissa.

      Järkevyys

      Tarvittava virta on valtava: ohut lanka sulaisi siinä heti. Tulos osoittaa, kuinka heikko Maan magneettikenttä on, noin $0{,}05\,\text{mT}$, verrattuna laboratoriomagneetin kymmenesosaan teslaa. Kompassineula kääntyy silti, koska se on magneetti eikä virtajohdin.

    Valokuvat

    • Cut-away version of an electric motor (1). S.J. de Waard. lähde, CC BY 2.5