RuukkilabraLukion fysiikka
FY7 · Luku 15

Valon polarisaatio

Miksi polaroidut aurinkolasit poistavat järven pinnasta heijastuvan häikäisyn, vaikka tavalliset yhtä tummat lasit vain himmentävät kaiken?

Pohjatiedot

Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 6.

Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen

Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.

Polarisaatio
Valon voi polarisoida, koska se on poikittaista aaltoa. Lineaarisesti polarisoituneessa valossa sähkökenttä värähtelee koko ajan samassa suunnassa eli polarisaatiosuunnassa.
Polarisaattori
Kalvo tai suodatin, joka päästää läpi sähkökentän läpäisysuuntaisen osan. Ihanteellinen polarisaattori päästää läpi puolet polarisoimattoman valon intensiteetistä.
Malusin laki
Kun polarisoitunut valo tulee ihanteelliseen polarisaattoriin, läpi pääsee intensiteetti $I = I_0 \cos^2\theta$. Kulma $\theta$ on valon polarisaatiosuunnan ja läpäisysuunnan välinen kulma.
Brewsterin laki
Kun valo heijastuu eristeen pinnasta Brewsterin kulmassa, heijastunut valo on täysin polarisoitunutta. Kulmalle pätee $\tan\alpha_\text{B} = n_2 : n_1$.
Polaroidut aurinkolasit
Aurinkolasit, joiden polarisaattorikalvon läpäisysuunta on pystysuora. Ne himmentävät vaakasuorasta pinnasta heijastuvaa häikäisyä, koska se on polarisoitunut enimmäkseen vaakasuunnassa.

Pohdinta

Aurinkoisena päivänä järven pinta kimaltaa niin kirkkaasti, että veteen on vaikea katsoa. Kalastaja laittaa päähänsä polaroidut aurinkolasit. Kimallus sammuu lähes kokonaan, ja rantaveden kivet ja kalat tulevat näkyviin. Kaverin tavalliset aurinkolasit ovat yhtä tummat, mutta niiden läpi kimallus näkyy edelleen. Jos kalastaja kallistaa päätään sivulle, kimallus palaa.

Mitä polaroidut lasit tekevät valolle eri tavalla kuin tavallinen tumma lasi?

Valinnainen Kertaa: valo aaltona
Valo on sähkömagneettista aaltoa. Mihin suuntaan valon sähkökenttä värähtelee aallon etenemissuuntaan nähden?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 3 kysymystä

Ennuste 1: yksi kalvo

Lampun valo on polarisoimatonta. Se kulkee yhden polarisaattorikalvon läpi. Kuinka suuri osa valon intensiteetistä pääsee kalvon läpi? Riippuuko osuus siitä, mihin asentoon kalvo on käännetty?

Ennuste 2: toinen kalvo

Ensimmäisen kalvon jälkeen valon tielle asetetaan toinen kalvo, analysaattori. Sen läpäisysuunta on aluksi sama kuin ensimmäisen. Analysaattoria kierretään vähitellen $90^\circ$. Miten analysaattorin läpi tulevan valon intensiteetti muuttuu?
Valinnainen Ennuste 3: kolmas kalvo väliin
Kaksi kalvoa on ristissä, joten niiden läpi ei tule valoa. Niiden väliin työnnetään kolmas kalvo. Sen läpäisysuunta on kulmassa $45^\circ$ kumpaankin kalvoon nähden. Mitä varjostimella näkyy?

Tutki

Lampun valo kulkee kahden tai kolmen polarisaattorin läpi varjostimelle. Kierrä kalvoja ja seuraa, miten sähkökentän värähtelysuunta ja läpi tulevan valon intensiteetti muuttuvat.

Simulaatio

Käyttöohje

Valitse, onko polarisaattoreita kaksi vai kolme. Säädä kunkin polarisaattorin läpäisysuuntaa liukusäätimellä. Kulmat $\theta_1$, $\theta_2$ ja $\theta_3$ mitataan pystysuunnasta. Kuvassa polarisaattorit näkyvät vinosti sivulta. Kalvon viivoitus ja tumma viiva näyttävät läpäisysuunnan. Ruskea aalto on valon sähkökenttä, ja sen leveys kuvaa sähkökentän amplitudia. Alhaalla ympyrät näyttävät värähtelysuunnan säteen suunnasta katsottuna kunkin vaiheen jälkeen. Niiden alla on intensiteetti prosentteina lampun valon intensiteetistä $I_0$. Keskimmäinen $\text{P}_2$ vaikuttaa vain, kun polarisaattoreita on kolme.

Mallin oletukset

Lampun valo on polarisoimatonta. Polarisaattorit ovat ihanteellisia. Ne päästävät läpi kaiken läpäisysuuntaisen värähtelyn ja absorboivat kaiken värähtelyn, joka on kohtisuorassa sitä vastaan. Todellinen kalvo päästää läpi hieman vähemmän. Kuva ei ole mittakaavassa, ja valon aallonpituus on piirretty paljon todellista suuremmaksi. Varjostimen valotäplän kirkkaus on vain havainnollistus. Lukemat ovat mallin laskemia arvoja, eivät mittauksia.

Laskennan selitys

Ensimmäinen polarisaattori päästää läpi puolet polarisoimattoman valon intensiteetistä:

$$I_1 = \tfrac{1}{2} I_0$$

Jokainen seuraava polarisaattori noudattaa Malusin lakia $I = I_\text{ed} \cos^2\theta$. Tässä $I_\text{ed}$ on edellisen vaiheen intensiteetti ja $\theta$ on edellisen ja tämän polarisaattorin läpäisysuuntien välinen kulma. Kolmella polarisaattorilla $I_2 = I_1 \cos^2(\theta_2 - \theta_1)$ ja $I_3 = I_2 \cos^2(\theta_3 - \theta_2)$. Kahdella polarisaattorilla $I_3 = I_1 \cos^2(\theta_3 - \theta_1)$. Sähkökentän amplitudi on piirretty verrannolliseksi intensiteetin neliöjuureen, koska intensiteetti on verrannollinen amplitudin neliöön.

Koe 1: analysaattorin kulma

Testaa ennusteet 1 ja 2. Polarisaattoreita on kaksi, ja ensimmäisen läpäisysuunta on pystysuora, $\theta_1 = 0^\circ$. Muuta vain analysaattorin kulmaa $\theta_3$. Kirjaa ainakin kulmat $0^\circ$, $30^\circ$, $60^\circ$ ja $90^\circ$. Halutessasi kirjaa myös kulmat $15^\circ$, $45^\circ$ ja $75^\circ$. Vertaa joka rivillä lukemaa $I_3$ lukemaan $I_1$.

Alkutila: polarisaattoreita: kaksi, polarisaattorin kulma $\theta _1$ = $0^\circ$, keskimmäisen kulma $\theta _2$ = $45^\circ$, analysaattorin kulma $\theta _3$ = $0^\circ$. Vakiona: polarisaattoreita, polarisaattorin kulma $\theta _1$. Muutetaan: analysaattorin kulma $\theta _3$.

Simulaation lukemat
analysaattorin kulma $\theta _3$$I_1$ $(\%)$$I_3$ $(\%)$

Kuinka monta prosenttia lampun valon intensiteetistä $I_0$ pääsee analysaattorin läpi, kun $\theta_3 = 30^\circ$? Laske tulos Malusin lailla ja vertaa simulaation lukemaan.

%
Vihje 1: ohjaava kysymys

Kuinka suuri osa lampun valosta tulee analysaattoriin? Onko se polarisoitunutta?

Vihje 2: mikä yhteys

Analysaattoriin tulee $I_1 = 50{,}0\,\%$ polarisoitunutta valoa. Siihen käytetään Malusin lakia $I_3 = I_1 \cos^2\theta$.

Vihje 3: välivaihe

$I_3 = 50{,}0\,\% \cdot \cos^2 30^\circ$, ja $\cos 30^\circ \approx 0{,}866$.

Näytä ratkaisu

Annettu

polarisoimattoman valon intensiteetti $I_0$ ($100\,\%$), polarisaattorin $\text{P}_1$ läpäisysuunta $\theta_1 = 0^\circ$, analysaattorin $\text{P}_3$ läpäisysuunta $\theta_3 = 30^\circ$; simulaation lukema $I_1 = 50{,}0\,\%$

Kysytty

analysaattorin läpi tulevan valon intensiteetti $I_3$ prosentteina intensiteetistä $I_0$

Periaate

Ensimmäinen polarisaattori päästää läpi puolet polarisoimattomasta valosta, ja sen jälkeen valo on polarisoitunut pystysuunnassa. Analysaattoriin tulee siis polarisoitunutta valoa. Kulma sen läpäisysuuntaan on $\theta = \theta_3 - \theta_1 = 30^\circ$. Siksi käytetään Malusin lakia.

Kaava

$I_1 = \tfrac{1}{2} I_0$ ja $I_3 = I_1 \cos^2\theta$, josta $I_3 = \tfrac{1}{2} I_0 \cos^2\theta$

Muunnokset

Niitä ei tarvita: intensiteetit ovat prosentteina intensiteetistä $I_0$, ja kulma on asteina.

Sijoitus

$I_3$$= 50{,}0\,\% \cdot \cos^2 30^\circ$
$= 50{,}0\,\% \cdot 0{,}750$
$= 37{,}5\,\%$

Vastaus

$37{,}5\,\%$

Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten simulaation lukemassa $50{,}0\,\%$.

Järkevyys

Kulma $30^\circ$ on pienempi kuin $45^\circ$, joten analysaattori päästää läpi yli puolet saamastaan valosta. Tulos $37{,}5\,\%$ on suurempi kuin $25\,\%$ ja pienempi kuin $50\,\%$. Sama luku näkyy simulaation lukemassa, kun $\theta_3 = 30^\circ$.

Valinnainen Koe 2: kolmas kalvo väliin

Testaa ennuste 3. Polarisaattoreita on kolme. Uloimmat ovat ristissä, $\theta_1 = 0^\circ$ ja $\theta_3 = 90^\circ$. Muuta vain keskimmäisen kulmaa $\theta_2$. Kirjaa ainakin kulmat $0^\circ$, $30^\circ$, $45^\circ$, $60^\circ$ ja $90^\circ$.

Alkutila: polarisaattoreita: kolme, polarisaattorin kulma $\theta _1$ = $0^\circ$, keskimmäisen kulma $\theta _2$ = $0^\circ$, analysaattorin kulma $\theta _3$ = $90^\circ$. Vakiona: polarisaattoreita, polarisaattorin kulma $\theta _1$, analysaattorin kulma $\theta _3$. Muutetaan: keskimmäisen kulma $\theta _2$.

Simulaation lukemat
keskimmäisen kulma $\theta _2$$I_2$ $(\%)$$I_3$ $(\%)$

Mittaus: puhelimen näyttö ja polarisaattori

Keksitty esimerkkiaineisto

Ryhmä tutki Malusin lakia puhelimen näytöllä, jonka valo on polarisoitunutta. Näyttö oli valkoisena pöydällä. Sen päällä oli polarisaattorikalvo astelevyllä ja kalvon päällä Vernierin valoanturi. Ryhmä kiersi kalvoa $15^\circ$:n välein ja kirjasi anturin lukeman eli valaistusvoimakkuuden $E$. Kulma $\theta$ on mitattu siitä asennosta, jossa lukema oli suurin.

$\theta$ (°) $E$ (lx)
$0$ $374$
$15$ $354$
$30$ $283$
$45$ $197$
$60$ $102$
$75$ $40$
$90$ $15$

Ryhmä piirsi Vernier Graphical Analysis -ohjelmalla kuvaajan. Pystyakselilla on $E$ ja vaaka-akselilla $\cos^2\theta$. Ohjelma sovitti pisteisiin suoran $E = A \cos^2\theta + B$. Se ilmoitti kulmakertoimen $A$ epävarmuudeksi $\Delta A = 2{,}4\,\text{lx}$ ja vakiotermiksi $B = 14{,}6\,\text{lx}$. Todellisissa mittaussarjoissa mittauspisteet eivät yleensä ole täsmälleen samalla suoralla, koska mittauksissa on epävarmuutta.

$0{,}2$
$0{,}4$
$0{,}6$
$0{,}8$
$1{,}0$
$100$
$200$
$300$
$400$
$0$
$\cos^2\theta$
$E\ (\text{lx})$

Kuinka suuren lukeman näytön polarisoitunut valo antaisi yksinään, ilman huoneen taustavaloa, kun kalvon läpäisysuunta on näytön polarisaation suuntainen? Vastaa luksiyksikössä.

lx
Vihje 1: ohjaava kysymys

Mikä osa lukemasta riippuu kalvon kulmasta? Mikä osa on sama kaikilla kulmilla?

Vihje 2: mikä yhteys

Lukema on $E = E_\text{p} \cos^2\theta + E_\text{t}$, missä $E_\text{t}$ on taustavalon osuus. Mikä suoran luvuista on $E_\text{p}$?

Vihje 3: välivaihe

Kulmakerroin kertoo, kuinka paljon lukema muuttuu, kun $\cos^2\theta$ kasvaa nollasta yhteen.

Näytä ratkaisu

Annettu

ohjelman sovittama suora $E = A \cos^2\theta + B$ kuvaajassa, kulmakertoimen epävarmuus $\Delta A = 2{,}4\,\text{lx}$ ja vakiotermi $B = 14{,}6\,\text{lx}$; mittauspisteet kuvaajassa

Kysytty

valaistusvoimakkuus $E_\text{p}$, jonka näytön polarisoitunut valo antaa yksinään, kun kalvo on näytön polarisaation suuntainen, luksiyksikössä

Periaate

Malusin lain mukaan näytön polarisoituneesta valosta pääsee kalvon läpi osa $\cos^2\theta$. Sen antama lukema on siis $E_\text{p} \cos^2\theta$. Huoneen taustavalo $E_\text{t}$ ei ole näytön polarisoitunutta valoa, ja se lisää jokaiseen lukemaan saman verran. Lukema on siis $E = E_\text{p} \cos^2\theta + E_\text{t}$. Kun lukema piirretään $\cos^2\theta$:n funktiona, saadaan suora. Sen kulmakerroin on $E_\text{p}$ ja vakiotermi $E_\text{t}$. Kulmakerroin luetaan sovitetusta suorasta, koska suora ottaa huomioon kaikki mittaukset.

Kuvaajan lukeminen

Sovitettu suora kulkee likimain pisteiden $(0$; $15\,\text{lx})$ ja $(1{,}0$; $375\,\text{lx})$ kautta. Kulmakerroin on siis noin $(375\,\text{lx} - 15\,\text{lx}) : 1{,}0 = 360\,\text{lx}$. Ohjelman laskema tarkka arvo on $A = 360{,}7\,\text{lx}$.

Kaava

$E = E_\text{p} \cos^2\theta + E_\text{t}$ ja $E = A \cos^2\theta + B$, josta $E_\text{p} = A$

Muunnokset

Niitä ei tarvita: $\cos^2\theta$ on luku ilman yksikköä, joten kulmakertoimen yksikkö on sama kuin lukeman, $\text{lx}$.

Sijoitus

$E_\text{p} = A = 360{,}7\,\text{lx}$

Vastaus

$E_\text{p} \approx 361\,\text{lx}$

Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska kulmakertoimen epävarmuus $2{,}4\,\text{lx}$ on ykkösten suuruinen: $E_\text{p} = (361 \pm 2)\,\text{lx}$.

Järkevyys

Pisteet asettuvat hyvin suoralle, joten valo noudattaa Malusin lakia. Lukema kulmalla $0^\circ$ on $374\,\text{lx}$. Siitä pitää vähentää taustavalo, noin $15\,\text{lx}$. Silloin saadaan noin $360\,\text{lx}$, kuten kulmakertoimesta. Kun kalvo on ristissä näytön polarisaation kanssa, lukema $15\,\text{lx}$ on lähes sama kuin vakiotermi. Se on siis taustavaloa.

Johtopäätös: kalvojen kulma ja intensiteetti

Kirjoita taulukkosi perusteella: kuinka suuri osa lampun valosta pääsee ensimmäisen kalvon läpi? Miten analysaattorin läpi tuleva intensiteetti riippuu kalvojen välisestä kulmasta? Pieneneekö se tasaisesti kulman mukana?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Valo on poikittaista aaltoa

Luvussa Sähkömagneettinen säteily ja mustan kappaleen spektri nähtiin, että valo on sähkömagneettista aaltoa. Sähkökenttä ja magneettikenttä värähtelevät kohtisuorassa toisiaan vastaan. Ne värähtelevät kohtisuorassa myös aallon etenemissuuntaa vastaan. Valo on siis poikittaista aaltoa, kuten aalto narussa (luku Mekaaninen aaltoliike). Poikittaisessa aallossa on tärkeää, mihin suuntaan värähtely tapahtuu. Valon polarisaatiosuunta on se suunta, jossa sähkökenttä värähtelee.

Ääni on pitkittäistä aaltoa. Siinä väliaine värähtelee etenemissuunnassa, eikä värähtelylle jää muita suuntia. Siksi ääntä ei voi polarisoida. Valon voi polarisoida, ja se osoittaa, että valo on poikittaista aaltoa.

Polarisoimaton ja polarisoitunut valo

Auringon, kynttilän ja hehkulampun valo on polarisoimatonta. Sitä lähettävät valtavan monet atomit toisistaan riippumatta. Sähkökentän värähtelysuunta vaihtelee siksi satunnaisesti ja nopeasti. Kaikki suunnat, jotka ovat kohtisuorassa etenemissuuntaa vastaan, ovat keskimäärin yhtä yleisiä.

Valo on lineaarisesti polarisoitunutta, kun sen sähkökenttä värähtelee koko ajan samassa suunnassa. Tällaista valoa tulee esimerkiksi monista lasereista ja tietokoneen näytöistä. Silmä ei erota polarisoitunutta valoa polarisoimattomasta, mutta polarisaattori erottaa.

Polarisaattori

Polarisaattori on kalvo tai suodatin, jolla on läpäisysuunta. Tavallisessa polarisaattorikalvossa on pitkiä molekyyliketjuja, jotka ovat kaikki samansuuntaisia. Ketjut absorboivat eli imevät itseensä sellaisen sähkökentän värähtelyn, joka on ketjujen suuntainen. Valo, joka värähtelee kohtisuorassa ketjuja vastaan, pääsee läpi. Tämä suunta on kalvon läpäisysuunta.

Jokaisen tulevan värähtelyn voi jakaa kahteen osaan eli komponenttiin. Toinen osa on läpäisysuunnassa, ja toinen on kohtisuorassa sitä vastaan. Polarisoimattomassa valossa kaikki suunnat ovat yhtä yleisiä. Siksi kumpaankin osaan tulee keskimäärin puolet intensiteetistä. Intensiteetti tarkoittaa valon voimakkuutta: se on teho pinta-alaa kohti.

Ihanteellinen polarisaattori päästää läpi puolet polarisoimattoman valon intensiteetistä, $I_1 = \tfrac{1}{2} I_0$. Näin käy, vaikka kalvo olisi käännetty mihin asentoon tahansa. Läpi tullut valo on polarisoitunutta kalvon läpäisysuuntaan. Todellinen kalvo päästää läpi hieman alle puolet, koska se absorboi vähän myös läpäisysuuntaista valoa.

$\text{polarisoimaton valo}$
$\text{polarisoitunut valo}$
$\text{polarisaattori}$
$I_0$
$\tfrac{1}{2} I_0$

Kaksi polarisaattoria

Toista polarisaattoria, jonka eteen tulee jo polarisoitunutta valoa, sanotaan analysaattoriksi. Jos analysaattorin läpäisysuunta on sama kuin valon polarisaatiosuunta, kaikki valo pääsee läpi. Kun analysaattoria kierretään, läpi tulevan valon intensiteetti pienenee.

Kun läpäisysuunnat ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan, polarisaattorit ovat ristissä. Silloin ihanteellisten kalvojen läpi ei pääse valoa lainkaan. Kahdella polarisaattorikalvolla voi siis tutkia, onko valo polarisoitunutta ja mihin suuntaan. Jos valo on polarisoitunutta, sen kirkkaus vaihtelee, kun kalvoa kierretään. Polarisoimattoman valon kirkkaus ei muutu, vaikka kalvoa kierretään.

$\theta = 0^\circ$
$\theta = 90^\circ$
Läpinäkyvä kulmamitta läheltä. Muovissa on sateenkaaren värisiä raitoja.
Muovinen kulmamitta kahden polarisaattorin välissä. Muovissa on jännityksiä. Ne muuttavat eri värien polarisaatiota eri tavalla. Siksi muovissa näkyy värejä. Kuva: Nevit Dilmen, CC BY-SA 3.0

Heijastunut valo on osittain polarisoitunutta

Eriste on aine, joka ei johda sähköä. Esimerkkejä ovat vesi, lasi ja märkä asfaltti. Kun polarisoimaton valo heijastuu eristeen pinnasta, pinnan suuntainen värähtely heijastuu voimakkaammin kuin muut värähtelyt. Heijastunut valo on siksi osittain polarisoitunutta pinnan suuntaisesti. Vaakasuorasta pinnasta heijastunut häikäisy on siis polarisoitunut enimmäkseen vaakasuunnassa.

Polarisaation määrä riippuu tulokulmasta. Tietyssä kulmassa, Brewsterin kulmassa, heijastunut valo on täysin polarisoitunutta. Metallipinnasta heijastunut valo ei polarisoidu samalla tavalla.

Polaroidut aurinkolasit

Polaroitujen aurinkolasien linsseissä on polarisaattorikalvo, jonka läpäisysuunta on pystysuora. Kalvo absorboi järven tai tien pinnasta heijastuneen häikäisyn vaakasuuntaisen värähtelyn. Häikäisy himmenee siksi paljon. Muualta tuleva polarisoimaton valo himmenee vain puoleen, joten maisema näkyy hyvin.

Tavallinen tumma lasi himmentää kaikkea valoa samassa suhteessa. Häikäisy jää silloin yhtä kirkkaaksi ympäristöönsä verrattuna. Polaroiduilla laseilla kalastaja näkee veden alle, ja autoilija näkee märällä tiellä paremmin. Valokuvaajan polarisaatiosuodatin toimii samalla tavalla. Kun suodatinta kiertää, vedestä ja ikkunoista näkyvät heijastukset voi poistaa.

$\text{ilma}$
$\text{vesi}$
$\text{häikäisy}$
$\text{polaroidut lasit}$

Näytöt ja 3D-elokuvat

Nestekidenäytön jokaisen kuvapisteen takana ja edessä on polarisaattorikalvo. Niiden välissä oleva nestekide voi kääntää valon polarisaatiosuuntaa. Kuvapisteen jännite säätää, kuinka paljon suunta kääntyy. Näin kuvapisteen läpi pääsevän valon määrä muuttuu ilman liikkuvia osia.

Myös monien puhelinten näyttöjen pinnassa on polarisaattorikalvo, joten näytön valo on polarisoitunutta. Siksi näyttö voi näyttää mustalta polaroitujen aurinkolasien läpi, kun näyttöä tai päätä kääntää.

3D-elokuvassa valkokankaalle heijastetaan samaan aikaan kaksi kuvaa. Niiden valo on polarisoitunut eri tavoin. Lasien kumpikin linssi päästää läpi vain toisen kuvan valon, joten kumpikin silmä näkee oman kuvansa. Usein käytetään ympyräpolarisaatiota, jossa sähkökentän suunta kiertyy. Silloin kuva ei häiriinny, vaikka katsoja kallistaa päätään.

Malusin laki ja Brewsterin laki

Malusin laki

Polarisoituneen valon sähkökentän amplitudi on $E_0$. Valo tulee analysaattoriin, jonka läpäisysuunta on kulmassa $\theta$ valon polarisaatiosuuntaan nähden. Sähkökentän läpäisysuuntainen komponentti $E_0 \cos\theta$ pääsee läpi. Kohtisuora komponentti $E_0 \sin\theta$ absorboituu.

Aallon intensiteetti on verrannollinen amplitudin neliöön. Siksi intensiteetti pienenee kertoimella $\cos^2\theta$.

$\theta$
$E_0$
$E_0 \cos\theta$
$E_0 \sin\theta$
$\text{läpäisysuunta}$
$\text{polarisaatiosuunta}$

Analysaattorin läpi tulevan valon intensiteetti on

$$I = I_0 \cos^2\theta$$

missä $I_0$ on analysaattoriin tulevan polarisoituneen valon intensiteetti ($\text{W/m}^2$), $I$ analysaattorin läpi tulleen valon intensiteetti ($\text{W/m}^2$) ja $\theta$ valon polarisaatiosuunnan ja analysaattorin läpäisysuunnan välinen kulma.

Laki koskee ihanteellista polarisaattoria ja polarisoitunutta valoa. Polarisoimaton valo puolittuu ensimmäisessä polarisaattorissa. Malusin laki koskee vasta sen jälkeisiä polarisaattoreita. Kun $\theta = 0^\circ$, kaikki valo pääsee läpi. Kun $\theta = 90^\circ$, mitään ei pääse läpi.

Kuvaajasta näkyy, että intensiteetti pienenee aluksi hitaasti ja vasta sitten nopeammin. Kulmalla $30^\circ$ läpi pääsee vielä $75\,\%$, kulmalla $45^\circ$ pääsee $50\,\%$ ja kulmalla $60^\circ$ pääsee $25\,\%$.

$30$
$60$
$90$
$120$
$150$
$180$
$0{,}25$
$0{,}50$
$0{,}75$
$1{,}00$
$0$
$\theta\ (^\circ)$
$I : I_0$

Malusin lain tutkiminen mittaamalla

Malusin lakia voi tutkia esimerkiksi puhelimen näytöllä, jonka valo on polarisoitunutta. Näytön eteen asetetaan polarisaattorikalvo ja sen taakse valoanturi. Kalvoa kierretään esimerkiksi $15^\circ$:n välein, ja kulma ja anturin lukema kirjataan.

Anturi mittaa valaistusvoimakkuutta $E$ luksiyksikössä ($\text{lx}$). Se on verrannollinen valon intensiteettiin. Kun lukemat piirretään $\cos^2\theta$:n funktiona, pisteiden pitäisi asettua suoralle.

Huoneen taustavalo nostaa kaikkia lukemia saman verran, joten suora ei kulje origon kautta. Suoran vakiotermi on taustavalon osuus. Kulmakerroin on lukema, jonka näytön polarisoitunut valo antaa yksinään, kun kalvo on näytön polarisaation suuntainen. Kulman epävarmuus $\Delta\theta$ on muutaman asteen luokkaa, koska kalvon läpäisysuuntaa ei tiedetä tarkasti. Todellisissa mittaussarjoissa mittauspisteet eivät yleensä ole täsmälleen samalla suoralla, koska mittauksissa on epävarmuutta.

Brewsterin laki

Valo tulee aineesta, jonka taitekerroin on $n_1$, aineeseen, jonka taitekerroin on $n_2$. Heijastunut valo on täysin polarisoitunutta yhdellä tulokulmalla. Tätä kulmaa sanotaan Brewsterin kulmaksi $\alpha_\text{B}$.

Silloin heijastunut ja taittunut säde ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. Taitekulma on siis $\alpha_2 = 90^\circ - \alpha_\text{B}$, ja $\sin\alpha_2 = \cos\alpha_\text{B}$. Sijoitetaan tämä taittumislakiin (luku Valon heijastuminen ja taittuminen):

$$\begin{aligned} n_1 \sin\alpha_\text{B} &= n_2 \sin\alpha_2 \\[4pt] n_1 \sin\alpha_\text{B} &= n_2 \cos\alpha_\text{B} \\[4pt] \tan\alpha_\text{B} &= \frac{n_2}{n_1} \end{aligned}$$

missä $\alpha_\text{B}$ on Brewsterin kulma pinnan normaalista mitattuna, $n_1$ sen aineen taitekerroin, josta valo tulee ja johon se heijastuu, ja $n_2$ sen aineen taitekerroin, johon valo taittuu.

Brewsterin kulmassa heijastuneen valon sähkökenttä värähtelee pinnan suuntaisesti ja kohtisuorassa tulotasoa vastaan. Ilmasta veteen ($n_2 = 1{,}33$) Brewsterin kulma on $53{,}1^\circ$. Ilmasta lasiin ($n_2 = 1{,}50$) se on $56{,}3^\circ$. Taittunut valo on vain osittain polarisoitunutta, koska heijastuva osuus on pieni.

$\alpha_\text{B}$
$\alpha_\text{B}$
$\alpha_2$
$90^\circ$
$\text{ilma},\ n_1 = 1{,}00$
$\text{vesi},\ n_2 = 1{,}33$
$\text{täysin polarisoitunut}$

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee, että polarisaattori toimii kuin tumma lasi, joka himmentää kaikkea valoa saman verran. Polarisaattori kuitenkin valitsee värähtelysuunnan. Polarisoitunut valo voi päästä läpi lähes kokonaan tai ei lainkaan sen mukaan, mihin asentoon kalvo on käännetty.

Toinen virhe on käyttää Malusin lakia polarisoimattomalle valolle. Polarisoimattoman valon intensiteetti puolittuu ensimmäisessä polarisaattorissa kulmasta riippumatta. Kulma $\theta$ mitataan vasta polarisoituneen valon polarisaatiosuunnasta.

Kolmas virhe on ajatella, että lisäkalvo voi vain vähentää läpi tulevaa valoa. Oletetaan, että kaksi polarisaattoria on ristissä. Kun niiden väliin laitetaan kolmas polarisaattori $45^\circ$:n kulmaan, läpi pääsee taas valoa. Keskimmäisen kalvon läpi tullut valo on polarisoitunut $45^\circ$:n kulmaan. Sillä on siksi komponentti myös viimeisen kalvon läpäisysuunnassa.

Tiivistelmä

  • Valo on poikittaista aaltoa, joten se voidaan polarisoida. Polarisaatiosuunta on sähkökentän värähtelysuunta. Ääntä ei voi polarisoida, koska se on pitkittäistä aaltoa.
  • Ihanteellinen polarisaattori päästää läpi puolet polarisoimattoman valon intensiteetistä. Läpi tullut valo on polarisoitunutta läpäisysuuntaan.
  • Polarisoituneen valon intensiteetti analysaattorin jälkeen on $I = I_0 \cos^2\theta$ (Malusin laki). Ristissä olevien polarisaattorien läpi ei pääse valoa.
  • Eristeen pinnasta heijastunut valo on osittain polarisoitunutta pinnan suuntaisesti. Brewsterin kulmassa $\tan\alpha_\text{B} = n_2 : n_1$ se on täysin polarisoitunutta. Polaroidut aurinkolasit, nestekidenäytöt ja 3D-lasit käyttävät polarisaatiota hyväksi.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi teoriaan ja kokeen mallin arvoihin. Palaa sitten alun kysymykseen. Miksi polaroidut lasit sammuttavat järven kimalluksen, mutta tavalliset tummat lasit eivät? Miksi kimallus palaa, kun kalastaja kallistaa päätään?

    Haluaisitko muuttaa ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Polarisoimattoman valon intensiteetti on $840\,\text{W/m}^2$. Valo kulkee kahden ihanteellisen polarisaattorin läpi, ja polarisaattorien läpäisysuuntien välinen kulma on $35^\circ$. Kuinka suuri on valon intensiteetti toisen polarisaattorin jälkeen?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Polarisoimattoman valon intensiteetti on $I_0 = 840\,\text{W/m}^2$. Läpäisysuuntien välinen kulma on $\theta = 35^\circ$. Kysytään intensiteettiä $I_2$ toisen polarisaattorin jälkeen.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Ensimmäinen polarisaattori päästää läpi puolet polarisoimattoman valon intensiteetistä. Läpi tullut valo on polarisoitunutta ensimmäisen polarisaattorin läpäisysuuntaan. Toiseen polarisaattoriin tulee siis polarisoitunutta valoa, ja kulma sen läpäisysuuntaan on $35^\circ$. Siksi käytetään Malusin lakia.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} I_1 &= \tfrac{1}{2} I_0 \\[4pt] I_2 &= I_1 \cos^2\theta \\[4pt] I_2 &= \tfrac{1}{2} I_0 \cos^2\theta \end{aligned}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset. Niitä ei tarvita. Intensiteetti pysyy yksikössä $\text{W/m}^2$, ja $\cos^2\theta$ on luku ilman yksikköä.

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. $$\begin{aligned} I_2 &= \tfrac{1}{2} I_0 \cos^2\theta \\ &= \tfrac{1}{2} \cdot 840\,\tfrac{\text{W}}{\text{m}^2} \cdot \cos^2 35^\circ \\ &= 420\,\tfrac{\text{W}}{\text{m}^2} \cdot 0{,}6710 \\ &= 281{,}8\,\tfrac{\text{W}}{\text{m}^2} \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Toisen polarisaattorin jälkeen intensiteetti on $I_2 \approx 282\,\text{W/m}^2$. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten intensiteetissä $840\,\text{W/m}^2$.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Tuloksen on oltava pienempi kuin ensimmäisen polarisaattorin jälkeinen $420\,\text{W/m}^2$, koska kulma ei ole nolla. Kulma $35^\circ$ on alle $45^\circ$. Toinen polarisaattori päästää siis läpi yli puolet saamastaan valosta, ja $282\,\text{W/m}^2$ on yli $210\,\text{W/m}^2$. Alkuperäisestä valosta ($840\,\text{W/m}^2$) läpi pääsee noin kolmannes.

    Valinnainen Etsi virhe
    Lampun polarisoimattoman valon intensiteetti on $200\,\text{W/m}^2$. Valo kulkee kahden polarisaattorin läpi, ja niiden läpäisysuuntien välinen kulma on $60^\circ$. Opiskelija kirjoittaa: ”Malusin lain mukaan $I = I_0 \cos^2 60^\circ = 200\,\text{W/m}^2 \cdot 0{,}25 = 50\,\text{W/m}^2$.” Missä on virhe?

    Sovella uuteen tilanteeseen: kuvaaja järven rannalla

    Luontokuvaaja haluaa kuvata järven pohjan kiviä, mutta vedenpinnasta heijastuva taivaan valo häiritsee. Hänellä on polarisaatiosuodatin. Se poistaa heijastuksen parhaiten, kun heijastunut valo on täysin polarisoitunutta. Kamera on $1{,}60\,\text{m}$:n korkeudella tyynen vedenpinnan yläpuolella. Veden taitekerroin on $1{,}33$ ja ilman $1{,}00$.

    Kuinka kaukana kamerasta vaakasuunnassa on se vedenpinnan kohta, josta heijastunut valo tulee kameraan täysin polarisoituneena? Vastaa metreinä.

    m
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Missä tulokulmassa heijastunut valo on täysin polarisoitunutta?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Brewsterin kulmalle pätee $\tan\alpha_\text{B} = n_2 : n_1$. Piirrä kuva. Kamerasta vedenpintaan kulkeva säde on kulmassa $\alpha_\text{B}$ pystysuoraan normaaliin nähden.

    Vihje 3: välivaihe

    Suorakulmaisessa kolmiossa $\tan\alpha_\text{B} = d : h$, joten $d = h \tan\alpha_\text{B}$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    kameran korkeus vedenpinnasta $h = 1{,}60\,\text{m}$, veden taitekerroin $n_2 = 1{,}33$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, tyyni vedenpinta

    Kysytty

    vaakasuora etäisyys $d$ kamerasta siihen vedenpinnan kohtaan, josta heijastunut valo tulee kameraan Brewsterin kulmassa, metreinä

    Periaate

    Polarisaatiosuodatin poistaa heijastuksen parhaiten, kun heijastunut valo on täysin polarisoitunutta. Silloin valo heijastuu Brewsterin kulmassa $\tan\alpha_\text{B} = n_2 : n_1$. Kameraan tuleva heijastunut säde on kulmassa $\alpha_\text{B}$ pystysuoraan normaaliin nähden. Säde, kameran alla oleva pystysuora jana $h$ ja vedenpinnan jana $d$ muodostavat suorakulmaisen kolmion. Siinä $\tan\alpha_\text{B} = d : h$.

    Kaava

    $\tan\alpha_\text{B}$$= \dfrac{n_2}{n_1}$

    $\tan\alpha_\text{B} = \dfrac{d}{h}$, josta

    $d$$= h \tan\alpha_\text{B}$
    $= \dfrac{h n_2}{n_1}$

    Muunnokset

    Niitä ei tarvita: korkeus on metreinä, ja taitekertoimilla ei ole yksikköä.

    Sijoitus

    $d$$= \dfrac{1{,}60\,\text{m} \cdot 1{,}33}{1{,}00}$
    $= 2{,}128\,\text{m}$

    Vastaus

    $2{,}13\,\text{m}$

    Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten korkeudessa $1{,}60\,\text{m}$ ja taitekertoimessa $1{,}33$.

    Järkevyys

    Brewsterin kulma on $\tan^{-1} 1{,}33 = 53{,}1^\circ$ eli yli $45^\circ$. Kohdan on siis oltava kauempana kuin kameran korkeus $1{,}60\,\text{m}$, kuten tuloksessa. Kamera katsoo vedenpintaa kulmassa $90^\circ - 53{,}1^\circ = 36{,}9^\circ$ vaakatason alapuolella. Se on luonteva kuvauskulma.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.

    1. Lasin taitekerroin on $1{,}50$. Millä tulokulmalla ilmasta lasin pintaan tulevan valon heijastus on täysin polarisoitunutta?
      Vastaus

      Brewsterin laista

      $\tan\alpha_\text{B}$$= 1{,}50 : 1{,}00$
      $= 1{,}50$

      joten $\alpha_\text{B} = 56{,}3^\circ$. Tässä kulmassa heijastunut ja taittunut säde ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan.

    2. Puhelimen näyttö näkyy kirkkaana polaroitujen aurinkolasien läpi. Kun puhelinta käännetään $90^\circ$, näyttö muuttuu lähes mustaksi. Miksi?
      Vastaus

      Näytön pinnassa on polarisaattorikalvo, joten näytön valo on polarisoitunutta. Kun näytön polarisaatiosuunta on lasien läpäisysuunnan suuntainen, valo pääsee läpi. Kun puhelinta käännetään $90^\circ$, suunnat ovat ristissä. Malusin lain mukaan läpi pääsee silloin $\cos^2 90^\circ = 0$ eli lähes ei mitään.

    1. Käsite: mitä polarisaatio kertoo

    Valon voi polarisoida, mutta ääntä ei. Mitä tämä ero kertoo aalloista?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Laske: laservalo polarisaattorin läpi

    Laserosoittimen säde on polarisoitunutta, ja sen teho on $5{,}00\,\text{mW}$. Säde kulkee polarisaattorin läpi. Polarisaattorin läpäisysuunta on kulmassa $50{,}0^\circ$ säteen polarisaatiosuuntaan nähden.

    Kuinka suuri on säteen teho polarisaattorin jälkeen? Vastaa milliwatteina.

    mW
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Onko laservalo polarisoimatonta vai polarisoitunutta? Puolittuuko se?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Polarisoituneeseen valoon käytetään suoraan Malusin lakia: $P = P_0 \cos^2\theta$.

    Vihje 3: välivaihe

    $\cos 50{,}0^\circ \approx 0{,}643$, joten $\cos^2 50{,}0^\circ \approx 0{,}413$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    polarisoituneen lasersäteen teho $P_0 = 5{,}00\,\text{mW}$, säteen polarisaatiosuunnan ja polarisaattorin läpäisysuunnan välinen kulma $\theta = 50{,}0^\circ$

    Kysytty

    polarisaattorin läpi tulevan säteen teho $P$ milliwatteina

    Periaate

    Laservalo on jo polarisoitunutta, joten sitä ei puoliteta. Siihen käytetään suoraan Malusin lakia. Säteen poikkipinta-ala ei muutu polarisaattorissa, joten teho muuttuu samassa suhteessa kuin intensiteetti.

    Kaava

    $I = I_0 \cos^2\theta$, joten tehoille $P = P_0 \cos^2\theta$

    Muunnokset

    Niitä ei tarvita: teho pysyy milliwatteina, ja kulma on asteina.

    Sijoitus

    $P$$= 5{,}00\,\text{mW} \cdot \cos^2 50{,}0^\circ$
    $= 5{,}00\,\text{mW} \cdot 0{,}4132$
    $= 2{,}066\,\text{mW}$

    Vastaus

    $2{,}07\,\text{mW}$

    Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten tehossa $5{,}00\,\text{mW}$ ja kulmassa $50{,}0^\circ$.

    Järkevyys

    Kulma $50^\circ$ on vähän yli $45^\circ$, joten läpi pitää päästä vähän alle puolet tehosta eli vähän alle $2{,}5\,\text{mW}$, kuten tuloksessa.

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 3. Selitä: polaroidut aurinkolasit

    Selitä, miksi polaroidut aurinkolasit vähentävät järven pinnasta heijastuvaa häikäisyä paljon enemmän kuin tavalliset yhtä tummat aurinkolasit. Selitä myös, miksi häikäisy palaa, kun lasien käyttäjä kallistaa päätään $90^\circ$.

    Kertaa luvun käsitteet

    Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti menee kertauspakkaasi.

    Polarisaatio
    Valon värähtelysuunnan rajoittuminen yhteen tasoon.

    Kaikki moduulin kortit →

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 15-1Ydintehtävä

      Auringonvalo on polarisoimatonta. Sen intensiteetti on $640\,\text{W/m}^2$, kun se tulee ihanteelliseen polarisaattoriin. Kuinka suuri on valon intensiteetti polarisaattorin jälkeen?

      W/m²
      Vastaus

      $320\,\text{W/m}^2$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      polarisoimattoman auringonvalon intensiteetti $I_0 = 640\,\text{W/m}^2$, ihanteellinen polarisaattori

      Kysytty

      valon intensiteetti $I_1$ polarisaattorin jälkeen yksikössä $\text{W/m}^2$

      Periaate

      Polarisoimattomassa valossa kaikki värähtelysuunnat, jotka ovat kohtisuorassa etenemissuuntaa vastaan, ovat yhtä yleisiä. Jokaisen värähtelyn voi jakaa kahteen osaan. Toinen osa on läpäisysuunnassa, ja toinen on kohtisuorassa sitä vastaan. Kumpaankin osaan tulee keskimäärin puolet intensiteetistä. Ihanteellinen polarisaattori päästää läpäisysuuntaisen osan läpi, joten intensiteetti puolittuu. Kalvon asento ei vaikuta tähän.

      Kaava

      $I_1 = \tfrac{1}{2} I_0$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita: intensiteetti pysyy yksikössä $\text{W/m}^2$.

      Sijoitus

      $I_1$$= \tfrac{1}{2} \cdot 640\,\text{W/m}^2$
      $= 320\,\text{W/m}^2$

      Vastaus

      $320\,\text{W/m}^2$

      Vastauksessa on kaksi tai kolme merkitsevää numeroa, kuten intensiteetissä $640\,\text{W/m}^2$.

      Järkevyys

      Läpi tullut valo on polarisoitunutta, ja sen intensiteetti on pienempi kuin tulevan valon. Todellinen kalvo päästäisi läpi hieman vähemmän, koska se absorboi eli imee itseensä vähän myös läpäisysuuntaista valoa.

    2. Tehtävä 15-2Ydintehtävä

      Polarisoituneen valon intensiteetti on $200\,\text{W/m}^2$. Valo tulee ihanteelliseen analysaattoriin. Analysaattorin läpäisysuunta on kulmassa $30{,}0^\circ$ valon polarisaatiosuuntaan nähden. Kuinka suuri on valon intensiteetti analysaattorin jälkeen?

      W/m²
      Vastaus

      $150\,\text{W/m}^2$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      polarisoituneen valon intensiteetti $I_0 = 200\,\text{W/m}^2$, polarisaatiosuunnan ja läpäisysuunnan välinen kulma $\theta = 30{,}0^\circ$

      Kysytty

      valon intensiteetti $I$ analysaattorin jälkeen yksikössä $\text{W/m}^2$

      Periaate

      Analysaattoriin tulee polarisoitunutta valoa, joten käytetään Malusin lakia. Läpi pääsee sähkökentän läpäisysuuntainen komponentti eli osa $E_0 \cos\theta$. Intensiteetti on verrannollinen amplitudin neliöön.

      Kaava

      $I = I_0 \cos^2\theta$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita: intensiteetti pysyy yksikössä $\text{W/m}^2$, ja kulma on asteina.

      Sijoitus

      $I$$= 200\,\text{W/m}^2 \cdot \cos^2 30{,}0^\circ$
      $= 200\,\text{W/m}^2 \cdot 0{,}750$
      $= 150\,\text{W/m}^2$

      Vastaus

      $150\,\text{W/m}^2$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten kulmassa $30{,}0^\circ$.

      Järkevyys

      Kulma on pieni, joten läpi pääsee suurin osa valosta, kolme neljäsosaa. Tulos on pienempi kuin $200\,\text{W/m}^2$. Se on suurempi kuin $100\,\text{W/m}^2$, joka tulisi kulmalla $45^\circ$ (puolet valosta).

    3. Tehtävä 15-3

      Polarisoituneen valon intensiteetti on $80{,}0\,\text{W/m}^2$. Ihanteellisen polarisaattorin läpäisysuunta on kulmassa $70{,}0^\circ$ valon polarisaatiosuuntaan nähden. Kuinka suuri on valon intensiteetti polarisaattorin jälkeen?

      W/m²
      Vastaus

      $9{,}36\,\text{W/m}^2$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      polarisoituneen valon intensiteetti $I_0 = 80{,}0\,\text{W/m}^2$, polarisaatiosuunnan ja läpäisysuunnan välinen kulma $\theta = 70{,}0^\circ$

      Kysytty

      valon intensiteetti $I$ polarisaattorin jälkeen yksikössä $\text{W/m}^2$

      Periaate

      Polarisaattoriin tulee polarisoitunutta valoa, joten läpi tulevan valon intensiteetti saadaan Malusin laista. Läpi pääsee vain läpäisysuuntainen komponentti eli osa $E_0 \cos\theta$ sähkökentän amplitudista.

      Kaava

      $I = I_0 \cos^2\theta$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita: intensiteetti pysyy yksikössä $\text{W/m}^2$, ja kulma on asteina.

      Sijoitus

      $I$$= 80{,}0\,\text{W/m}^2 \cdot \cos^2 70{,}0^\circ$
      $= 80{,}0\,\text{W/m}^2 \cdot 0{,}11698$
      $= 9{,}358\,\text{W/m}^2$

      Vastaus

      $9{,}36\,\text{W/m}^2$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten intensiteetissä $80{,}0\,\text{W/m}^2$ ja kulmassa $70{,}0^\circ$.

      Järkevyys

      Kulma on lähellä kulmaa $90^\circ$, jolla läpi ei pääsisi mitään. Siksi läpi pääsee vain pieni osa valosta, noin $12\,\%$. Kulmalla $60^\circ$ läpi pääsisi $25\,\%$ eli $20\,\text{W/m}^2$. Tulos on sitä pienempi, kuten pitääkin.

    4. Tehtävä 15-4

      Auringonvalo heijastuu akryylilevyn pinnasta. Akryylin taitekerroin on $1{,}49$ ja ilman $1{,}00$. Millä tulokulmalla heijastunut valo on täysin polarisoitunutta?

      °
      Vastaus

      $56{,}1^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, akryylin taitekerroin $n_2 = 1{,}49$

      Kysytty

      Brewsterin kulma $\alpha_\text{B}$ asteina

      Periaate

      Eristeen pinnasta heijastunut valo on täysin polarisoitunutta, kun tulokulma on Brewsterin kulma. Silloin heijastunut ja taittunut säde ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. Taittumislaista saadaan Brewsterin laki. Valo tulee ilmasta ja heijastuu takaisin ilmaan, joten $n_1$ on ilman taitekerroin ja $n_2$ on akryylin taitekerroin.

      Kaava

      $\tan\alpha_\text{B}$$= \dfrac{n_2}{n_1}$

      josta

      $\alpha_\text{B}$$= \tan^{-1}\dfrac{n_2}{n_1}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita: taitekertoimilla ei ole yksikköä, ja kulma saadaan asteina.

      Sijoitus

      $\alpha_\text{B}$$= \tan^{-1}\dfrac{1{,}49}{1{,}00}$
      $= \tan^{-1} 1{,}49$
      $= 56{,}13^\circ$

      Vastaus

      $56{,}1^\circ$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten taitekertoimissa.

      Järkevyys

      Kun $n_2 > n_1$, on $\tan\alpha_\text{B} > 1$. Kulman pitää siis olla yli $45^\circ$, kuten tuloksessa. Tarkistus: taitekulma on $90^\circ - 56{,}13^\circ = 33{,}87^\circ$. Lisäksi

      $1{,}00 \cdot \sin 56{,}13^\circ$
      $= 0{,}830$
      $= 1{,}49 \cdot \sin 33{,}87^\circ$

      joten taittumislaki toteutuu.

    5. Tehtävä 15-5

      Timantin taitekerroin on $2{,}42$. Millä tulokulmalla ilmasta timantin pintaan tuleva valo heijastuu täysin polarisoituneena? Ilman taitekerroin on $1{,}00$.

      °
      Vastaus

      $67{,}5^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, timantin taitekerroin $n_2 = 2{,}42$

      Kysytty

      Brewsterin kulma $\alpha_\text{B}$ asteina

      Periaate

      Heijastunut valo on täysin polarisoitunutta, kun tulokulma on Brewsterin kulma. Silloin heijastunut ja taittunut säde ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. Valo tulee ilmasta ja heijastuu ilmaan, joten $n_1$ on ilman taitekerroin ja $n_2$ on timantin taitekerroin.

      Kaava

      $\tan\alpha_\text{B}$$= \dfrac{n_2}{n_1}$

      josta

      $\alpha_\text{B}$$= \tan^{-1}\dfrac{n_2}{n_1}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita: taitekertoimilla ei ole yksikköä.

      Sijoitus

      $\alpha_\text{B}$$= \tan^{-1}\dfrac{2{,}42}{1{,}00}$
      $= \tan^{-1} 2{,}42$
      $= 67{,}55^\circ$

      Vastaus

      $67{,}5^\circ$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten taitekertoimissa.

      Järkevyys

      Timantin taitekerroin on paljon suurempi kuin akryylin. Brewsterin kulman pitää siis olla suurempi kuin akryylin kulma $56{,}1^\circ$ mutta pienempi kuin $90^\circ$, kuten tuloksessa. Tarkistus: $\tan 67{,}55^\circ = 2{,}42$.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 15-6Ydintehtävä

      Polarisoimattoman valon intensiteetti on $900\,\text{W/m}^2$. Valo kulkee kahden ihanteellisen polarisaattorin läpi. Polarisaattorien läpäisysuuntien välinen kulma on $40{,}0^\circ$. Kuinka suuri on valon intensiteetti toisen polarisaattorin jälkeen?

      W/m²
      Vastaus

      $264\,\text{W/m}^2$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      polarisoimattoman valon intensiteetti $I_0 = 900\,\text{W/m}^2$, polarisaattorien läpäisysuuntien välinen kulma $\theta = 40{,}0^\circ$

      Kysytty

      intensiteetti $I_2$ toisen polarisaattorin jälkeen yksikössä $\text{W/m}^2$

      Periaate

      Ensimmäinen polarisaattori päästää läpi puolet polarisoimattoman valon intensiteetistä. Läpi tullut valo on polarisoitunutta ensimmäisen polarisaattorin läpäisysuuntaan. Toiseen polarisaattoriin tulee siis polarisoitunutta valoa, ja kulma sen läpäisysuuntaan on $40{,}0^\circ$. Siksi käytetään Malusin lakia.

      Kaava

      $I_1 = \tfrac{1}{2} I_0$ ja $I_2 = I_1 \cos^2\theta$, josta $I_2 = \tfrac{1}{2} I_0 \cos^2\theta$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita: intensiteetti pysyy yksikössä $\text{W/m}^2$, ja kulma on asteina.

      Sijoitus

      $I_2$$= \tfrac{1}{2} \cdot 900\,\text{W/m}^2 \cdot \cos^2 40{,}0^\circ$
      $= 450\,\text{W/m}^2 \cdot 0{,}5868$
      $= 264{,}1\,\text{W/m}^2$

      Vastaus

      $264\,\text{W/m}^2$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten kulmassa $40{,}0^\circ$.

      Järkevyys

      Ensimmäisen polarisaattorin jälkeen intensiteetti on $450\,\text{W/m}^2$. Kulma $40^\circ$ on alle $45^\circ$, joten toinen polarisaattori päästää läpi vähän yli puolet siitä. Tulos $264\,\text{W/m}^2$ on vähän yli $225\,\text{W/m}^2$, kuten pitääkin.

    2. Tehtävä 15-7Ydintehtävä

      Polarisoitunut valo tulee ihanteelliseen analysaattoriin. Analysaattorin läpi pääsee $25{,}0\,\%$ siihen tulevan valon intensiteetistä. Kuinka suuri on valon polarisaatiosuunnan ja analysaattorin läpäisysuunnan välinen kulma?

      °
      Vastaus

      $60{,}0^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      analysaattorin läpi pääsee $25{,}0\,\%$ siihen tulevan polarisoituneen valon intensiteetistä, eli $I : I_0 = 0{,}250$

      Kysytty

      polarisaatiosuunnan ja läpäisysuunnan välinen kulma $\theta$ asteina

      Periaate

      Analysaattoriin tulee polarisoitunutta valoa, joten läpi tulevan valon osuus saadaan Malusin laista. Ratkaistaan laista kulma.

      Kaava

      $I = I_0 \cos^2\theta$, josta

      $\cos\theta$$= \sqrt{\dfrac{I}{I_0}}$
      $\theta$$= \cos^{-1}\sqrt{\dfrac{I}{I_0}}$

      Muunnokset

      $25{,}0\,\%$$= 25{,}0 \cdot 0{,}01$
      $= 0{,}250$

      Sijoitus

      $\theta$$= \cos^{-1}\sqrt{0{,}250}$
      $= \cos^{-1} 0{,}500$
      $= 60{,}0^\circ$

      Vastaus

      $60{,}0^\circ$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten osuudessa $25{,}0\,\%$.

      Järkevyys

      Läpi pääsee alle puolet valosta. Kulman pitää siis olla yli $45^\circ$ ja alle $90^\circ$, kuten tuloksessa. Tarkistus:

      $\cos^2 60{,}0^\circ$$= 0{,}500^2$
      $= 0{,}250$
    3. Tehtävä 15-8

      Ilmasta läpinäkyvän muovilevyn pintaan tuleva valo heijastuu täysin polarisoituneena, kun tulokulma on $57{,}5^\circ$. Kuinka suuri on muovin taitekerroin? Ilman taitekerroin on $1{,}00$.

      Vastaus

      $1{,}57$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      Brewsterin kulma $\alpha_\text{B} = 57{,}5^\circ$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$

      Kysytty

      muovin taitekerroin $n_2$ (ei yksikköä)

      Periaate

      Valo heijastuu täysin polarisoituneena, kun tulokulma on Brewsterin kulma. Valo tulee ilmasta ja heijastuu ilmaan, joten Brewsterin laissa $n_1$ on ilman taitekerroin ja $n_2$ on muovin taitekerroin. Ratkaistaan laista $n_2$.

      Kaava

      $\tan\alpha_\text{B}$$= \dfrac{n_2}{n_1}$

      josta $n_2 = n_1 \tan\alpha_\text{B}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita: kulma on asteina, ja taitekertoimilla ei ole yksikköä.

      Sijoitus

      $n_2$$= 1{,}00 \cdot \tan 57{,}5^\circ$
      $= 1{,}00 \cdot 1{,}5697$
      $= 1{,}5697$

      Vastaus

      $1{,}57$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten kulmassa $57{,}5^\circ$.

      Järkevyys

      Läpinäkyvien muovien taitekertoimet ovat samaa luokkaa. Akryylin taitekerroin on $1{,}49$ ja polykarbonaatin noin $1{,}58$. Kulma on yli $45^\circ$, joten taitekertoimen on oltava yli $1$, kuten tuloksessa.

    4. Tehtävä 15-9

      Valo tulee ilmasta lasilevyn pintaan Brewsterin kulmassa. Lasin taitekerroin on $1{,}50$ ja ilman $1{,}00$. Kuinka suuressa kulmassa pinnan normaaliin nähden taittunut säde etenee lasissa?

      °
      Vastaus

      $33{,}7^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, lasin taitekerroin $n_2 = 1{,}50$, valo tulee Brewsterin kulmassa

      Kysytty

      taitekulma $\alpha_2$ asteina pinnan normaalista

      Periaate

      Brewsterin kulma saadaan Brewsterin laista. Brewsterin kulmassa heijastunut ja taittunut säde ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. Heijastuskulma on sama kuin tulokulma. Siksi tulokulma ja taitekulma ovat yhteensä $90^\circ$.

      Kaava

      $\tan\alpha_\text{B}$$= \dfrac{n_2}{n_1}$

      $\alpha_\text{B} + \alpha_2 = 90^\circ$, josta

      $\alpha_2$$= 90^\circ - \tan^{-1}\dfrac{n_2}{n_1}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita: taitekertoimilla ei ole yksikköä, ja kulmat ovat asteina.

      Sijoitus

      $\alpha_2$$= 90^\circ - \tan^{-1}\dfrac{1{,}50}{1{,}00}$
      $= 90^\circ - 56{,}31^\circ$
      $= 33{,}69^\circ$

      Vastaus

      $33{,}7^\circ$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten taitekertoimissa.

      Järkevyys

      Valo tulee ilmasta lasiin, joten se taittuu normaalia kohti. Taitekulman pitää olla pienempi kuin tulokulma $56{,}3^\circ$, kuten tuloksessa. Tarkistus taittumislailla: $1{,}00 \cdot \sin 56{,}31^\circ = 0{,}832$ ja $1{,}50 \cdot \sin 33{,}69^\circ = 0{,}832$.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.

    1. Tehtävä 15-10

      Kaksi ihanteellista polarisaattoria on ristissä, joten niiden läpi ei pääse valoa. Niiden väliin asetetaan kolmas polarisaattori. Sen läpäisysuunta on kulmassa $30{,}0^\circ$ ensimmäisen polarisaattorin läpäisysuuntaan nähden. Ensimmäiseen polarisaattoriin tulee polarisoimatonta valoa, jonka intensiteetti on $800\,\text{W/m}^2$.

      Kuinka suuri on viimeisen polarisaattorin läpi tulevan valon intensiteetti?

      W/m²
      Vastaus

      $75{,}0\,\text{W/m}^2$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      polarisoimattoman valon intensiteetti $I_0 = 800\,\text{W/m}^2$, ensimmäisen ja viimeisen polarisaattorin läpäisysuunnat ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan, keskimmäisen läpäisysuunta on kulmassa $30{,}0^\circ$ ensimmäiseen nähden

      Kysytty

      viimeisen polarisaattorin läpi tulevan valon intensiteetti $I_3$ yksikössä $\text{W/m}^2$

      Periaate

      Ensimmäinen polarisaattori puolittaa polarisoimattoman valon. Sen jälkeen jokaiseen polarisaattoriin tulee polarisoitunutta valoa. Siksi jokaiseen käytetään Malusin lakia, ja kulma mitataan edellisen polarisaattorin läpäisysuunnasta. Keskimmäinen polarisaattori on kulmassa $30{,}0^\circ$ ensimmäiseen nähden. Viimeiseen nähden se on kulmassa $90{,}0^\circ - 30{,}0^\circ = 60{,}0^\circ$.

      Kaava

      $I_1 = \tfrac{1}{2} I_0$, $I_2 = I_1 \cos^2\theta_1$ ja $I_3 = I_2 \cos^2\theta_2$, josta $I_3 = \tfrac{1}{2} I_0 \cos^2\theta_1 \cos^2\theta_2$, missä $\theta_1 = 30{,}0^\circ$ ja $\theta_2 = 60{,}0^\circ$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita: intensiteetti pysyy yksikössä $\text{W/m}^2$, ja kulmat ovat asteina.

      Sijoitus

      $I_3$$= \tfrac{1}{2} \cdot 800\,\text{W/m}^2 \cdot \cos^2 30{,}0^\circ \cdot \cos^2 60{,}0^\circ$
      $= 400\,\text{W/m}^2 \cdot 0{,}750 \cdot 0{,}250$
      $= 75{,}0\,\text{W/m}^2$

      Vastaus

      $75{,}0\,\text{W/m}^2$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten kulmissa $30{,}0^\circ$ ja $60{,}0^\circ$.

      Järkevyys

      Ilman keskimmäistä polarisaattoria läpi ei tulisi mitään. Keskimmäisen kalvon jälkeen valo on polarisoitunut kulmaan $30^\circ$. Sillä on siksi komponentti viimeisen kalvon läpäisysuunnassa. Suurin mahdollinen arvo olisi kulmalla $45^\circ$: $400\,\text{W/m}^2 \cdot 0{,}5 \cdot 0{,}5 = 100\,\text{W/m}^2$. Tulos on sitä pienempi, kuten pitääkin.

    2. Tehtävä 15-11

      Sukeltaja katsoo altaan pohjalta ylöspäin. Altaan pohjalla olevan lampun valo osuu veden alta vedenpintaan, ja osa siitä heijastuu takaisin veteen. Veden taitekerroin on $1{,}33$ ja ilman $1{,}00$.

      Millä tulokulmalla takaisin veteen heijastunut valo on täysin polarisoitunutta?

      °
      Vastaus

      $36{,}9^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      veden taitekerroin $n_1 = 1{,}33$ (valo tulee vedestä ja heijastuu veteen), ilman taitekerroin $n_2 = 1{,}00$

      Kysytty

      tulokulma $\alpha_\text{B}$ asteina, jolla vedenpinnasta takaisin veteen heijastunut valo on täysin polarisoitunutta

      Periaate

      Heijastunut valo on täysin polarisoitunutta Brewsterin kulmassa. Silloin heijastunut ja taittunut säde ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. Brewsterin laissa $n_1$ on sen aineen taitekerroin, josta valo tulee ja johon se heijastuu. Tässä se on veden taitekerroin. Luku $n_2$ on sen aineen taitekerroin, johon valo taittuu. Tässä se on ilman taitekerroin. Taittunut säde on olemassa vain, jos tulokulma on pienempi kuin rajakulma $\sin\alpha_\text{r} = n_2 : n_1$.

      Kaava

      $\tan\alpha_\text{B}$$= \dfrac{n_2}{n_1}$

      josta

      $\alpha_\text{B}$$= \tan^{-1}\dfrac{n_2}{n_1}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita: taitekertoimilla ei ole yksikköä, ja kulma saadaan asteina.

      Sijoitus

      $\alpha_\text{B}$$= \tan^{-1}\dfrac{1{,}00}{1{,}33}$
      $= \tan^{-1} 0{,}7519$
      $= 36{,}94^\circ$

      Vastaus

      $36{,}9^\circ$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten taitekertoimissa.

      Järkevyys

      Rajakulma on $\sin^{-1}(1{,}00 : 1{,}33) = 48{,}8^\circ$. Kulma $36{,}9^\circ$ on sitä pienempi, joten osa valosta taittuu ilmaan ja Brewsterin kulma on olemassa. Taitekulma ilmassa on $90^\circ - 36{,}94^\circ = 53{,}06^\circ$. Se on ilmasta veteen tulevan valon Brewsterin kulma. Säteen kulku voidaan siis kääntää toisin päin.

    3. Tehtävä 15-12

      Opiskelija mittaa puhelimen näytön polarisoitunutta valoa valoanturilla. Anturin edessä on polarisaattorikalvo.

      Kun kalvon läpäisysuunta on näytön polarisaation suuntainen, anturi näyttää $420\,\text{lx}$. Kun kalvoa on kierretty siitä $90{,}0^\circ$, anturi näyttää $16\,\text{lx}$. Tämä lukema on huoneen taustavaloa, joka lisää jokaiseen lukemaan saman verran.

      Oletetaan, että taustavalo ei riipu kalvon asennosta. Oletetaan myös, että kalvo on ihanteellinen ja anturin lukema on verrannollinen valon intensiteettiin.

      Mitä anturi näyttää, kun kalvoa on kierretty $60{,}0^\circ$ suurimman lukeman asennosta?

      lx
      Vastaus

      $117\,\text{lx}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      lukema $E_\text{max} = 420\,\text{lx}$, kun kalvo on näytön polarisaation suuntainen; lukema $E_\text{t} = 16\,\text{lx}$, kun kalvoa on kierretty $90{,}0^\circ$ (taustavalo); kiertokulma $\theta = 60{,}0^\circ$

      Kysytty

      anturin lukema $E$ luksiyksikössä kulmalla $60{,}0^\circ$

      Periaate

      Lukema on kahden osan summa: näytön polarisoituneen valon osuus ja taustavalo. Kulmalla $90^\circ$ näytön valoa ei pääse läpi, joten lukema $16\,\text{lx}$ on pelkkää taustavaloa. Näytön valon osuus on suurimmillaan $E_\text{max} - E_\text{t}$. Malusin lain mukaan se pienenee kertoimella $\cos^2\theta$. Lukema on verrannollinen intensiteettiin, joten Malusin laki koskee myös lukemaa.

      Kaava

      $E = (E_\text{max} - E_\text{t}) \cos^2\theta + E_\text{t}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita: lukemat ovat luksiyksikössä, ja kulma on asteina.

      Sijoitus

      $E$$= (420\,\text{lx} - 16\,\text{lx}) \cdot \cos^2 60{,}0^\circ + 16\,\text{lx}$
      $= 404\,\text{lx} \cdot 0{,}250 + 16\,\text{lx}$
      $= 117\,\text{lx}$

      Vastaus

      $117\,\text{lx}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, kuten lukemassa $420\,\text{lx}$.

      Järkevyys

      Ilman taustavaloa tulos olisi $420\,\text{lx} \cdot 0{,}250 = 105\,\text{lx}$. Taustavalon osuus ei muutu, kun kalvoa kierretään. Lukeman pitää siis olla vähän suurempi, kuten tuloksessa. Tulos on myös suurimman lukeman ja taustavalon välissä, kuten pitääkin.

    Valokuvat