Valon heijastuminen ja taittuminen
Miksi vesilasiin pantu pilli näyttää katkeavan juuri vedenpinnan kohdalla?
Pohjatiedot
- Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä. Tyhjiössä sen nopeus on $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$luku Sähkömagneettinen säteily ja mustan kappaleen spektri
- Aalto heijastuu niin, että heijastuskulma on yhtä suuri kuin tulokulma. Kulmat mitataan normaalistaluku Aaltojen heijastuminen ja diffraktio
Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 5.
Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen
Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.
- Heijastuminen
- Osa rajapintaan osuvasta valosta palaa takaisin samaan aineeseen. Sileästä pinnasta, kuten peilistä, näkyy heijastunut kuva.
- Heijastuslaki
- Heijastuskulma on yhtä suuri kuin tulokulma, $\beta = \alpha_1$. Kulmat mitataan rajapinnan normaalista eli suorasta, joka on kohtisuorassa rajapintaa vastaan.
- Taittuminen
- Valon suunnan muutos, kun valo menee vinosti rajapinnan läpi aineesta toiseen. Se johtuu siitä, että valon nopeus muuttuu.
- Taitekerroin
- Luku $n = c : v$, joka kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee aineessa kuin tyhjiössä. Esimerkiksi veden taitekerroin on $1{,}33$.
- Snellin laki
- Taittumislaki $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, jossa kulmat mitataan normaalista. Optisesti tiheämpään aineeseen valo taittuu kohti normaalia.
Pohdinta
Laita pilli vesilasiin ja katso lasia vinosti ylhäältä. Pilli näyttää katkeavan vedenpinnan kohdalla. Sen vedessä oleva osa näyttää siirtyneen sivuun. Uima-altaan pohja näyttää olevan lähempänä kuin se on. Tyyni järvi peilaa rannan puut. Silmälasit, kameran objektiivi ja valokuitu toimivat sen mukaan, mitä valolle tapahtuu kahden aineen rajalla.
Mitä valolle tapahtuu, kun se osuu vedenpintaan, ja miksi pilli näyttää katkeavan?
Valinnainen Kertaa: heijastuslaki
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä
Ennuste 1: säde veteen
Ennuste 2: kaksinkertainen tulokulma
Tutki
Laserin säde osuu kahden aineen rajapintaan astelevyn keskellä. Valitse aineet ja tulokulma. Seuraa heijastunutta ja taittunutta sädettä.
Simulaatio
Käyttöohje
Valitse yläpuolen ja alapuolen aine ja säädä tulokulmaa $\alpha_1$. Laser on yläpuolen aineessa, ja säde osuu rajapintaan astelevyn keskipisteessä. Katkoviiva on rajapinnan normaali. Kaikki kulmat mitataan siitä: $\alpha_1$ on tulokulma, $\beta$ heijastuskulma ja $\alpha_2$ taitekulma. Astelevyn kehällä on viiva $10^\circ$:n välein ja pidempi viiva $30^\circ$:n välein. Mitä kirkkaampi ja paksumpi säde on, sitä suurempi osa valosta kulkee sitä pitkin. Lukemista näet kulmat, niiden sinit ja heijastuvan osuuden $R$.
Mallin oletukset
Malli käyttää keltaisen valon (aallonpituus $589\,\text{nm}$) taitekertoimia: ilma $1{,}00$, vesi $1{,}33$, akryyli $1{,}49$, lasi $1{,}52$ ja timantti $2{,}42$. Rajapinta on tasainen ja sileä. Aineet ovat tasalaatuisia ja läpinäkyviä, joten ne eivät absorboi valoa. Heijastuva osuus lasketaan polarisoimattomalle valolle, ja loput valosta jatkaa taittuneena. Jos taittumislaista tulisi $\sin\alpha_2 > 1$, taittunutta sädettä ei ole, ja kaikki valo heijastuu (luku Kokonaisheijastuminen ja valokuitu). Lukemat ovat mallin laskemia arvoja, eivät mittauksia.
Laskennan selitys
Heijastuskulma on heijastuslain mukaan $\beta = \alpha_1$. Taitekulma saadaan taittumislaista $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$:
$$\sin\alpha_2 = \frac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2}$$
Heijastuva osuus $R$ lasketaan Fresnelin yhtälöistä. Ne eivät kuulu lukion oppimäärään. Esimerkiksi ilmasta veteen kohtisuoraan tulevasta valosta heijastuu noin $2\,\%$. Taittunut säde kuljettaa osuuden $100\,\% - R$.
Koe 1: ilmasta veteen eri tulokulmilla
Testaa ennusteet 1 ja 2. Yläpuolella on ilma ja alapuolella vesi. Muuta vain tulokulmaa. Kirjaa ainakin tulokulmat $0^\circ$, $30^\circ$ ja $60^\circ$. Voit kirjata myös $20^\circ$, $40^\circ$ ja $80^\circ$. Vertaa heijastuskulmaa tulokulmaan ja taitekulmaa tulokulmaan.
Alkutila: yläpuolen aine: ilma, alapuolen aine: vesi, tulokulma $\alpha _1$ = $0^\circ$. Vakiona: yläpuolen aine, alapuolen aine. Muutetaan: tulokulma $\alpha _1$.
| tulokulma $\alpha _1$ | $\beta$ $(^\circ)$ | $\alpha_2$ $(^\circ)$ | $\sin\alpha_1$ | $\sin\alpha_2$ |
|---|
Koe 2: eri aineet
Yläpuolella on ilma ja tulokulma on $50^\circ$. Muuta vain alapuolen ainetta. Kirjaa taitekulma, kun alapuolella on vesi, akryyli, lasi ja timantti. Vertaa taitekulmia aineiden taitekertoimiin.
Alkutila: yläpuolen aine: ilma, alapuolen aine: vesi, tulokulma $\alpha _1$ = $50^\circ$. Vakiona: yläpuolen aine, tulokulma $\alpha _1$. Muutetaan: alapuolen aine.
| alapuolen aine | $n_2$ | $\alpha_2$ $(^\circ)$ | $\sin\alpha_2$ |
|---|
Johtopäätös: heijastus ja taittuminen
Mikä yhteys on heijastuskulmalla ja tulokulmalla? Laske kokeen 1 jokaiselta riviltä (paitsi $0^\circ$) suhde $\sin\alpha_1 : \sin\alpha_2$ ja vertaa sitä kulmien suhteeseen $\alpha_1 : \alpha_2$. Kumpi pysyy samana? Miten kokeen 2 taitekulma riippuu alapuolen aineen taitekertoimesta?
Mallivastaus
Heijastuskulma on joka rivillä sama kuin tulokulma, $\beta = \alpha_1$. Kohtisuoraan tuleva säde ($0^\circ$) jatkaa veteen suoraan. Muuten säde taittuu kohti normaalia: $30^\circ \to 22{,}1^\circ$ ja $60^\circ \to 40{,}6^\circ$. Kulmien suhde muuttuu ($1{,}36$ ja $1{,}48$). Sinien suhde on kuitenkin joka rivillä $\sin\alpha_1 : \sin\alpha_2 = 1{,}33$, sama kuin veden taitekerroin. Kokeessa 2 taitekulma pienenee, kun taitekerroin kasvaa: vedessä $35{,}2^\circ$, akryylissä $30{,}9^\circ$, lasissa $30{,}3^\circ$ ja timantissa $18{,}5^\circ$. Joka rivillä $n_2 \sin\alpha_2 = \sin 50^\circ = 0{,}766$. Tämä säännönmukaisuus on taittumislaki $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$. Arvot ovat mallin laskemia.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Mittaus: akryylin taitekerroin
Keksitty esimerkkiaineisto
Ryhmä teki koulun laboratoriossa kokeen. Laserin säde ohjattiin ilmasta akryylisen puolisylinterin tasaisen pinnan keskipisteeseen astelevyn päällä. Akryylissä valo kulkee keskipisteestä suoraan kohti kaarevaa pintaa, joten se ei taitu kaarevassa pinnassa. Siksi taitekulman voi lukea astelevyltä. Ryhmä luki kulmat asteen tarkkuudella.
| $\alpha_1$ (°) | $\alpha_2$ (°) |
|---|---|
| $10$ | $7$ |
| $20$ | $13$ |
| $30$ | $20$ |
| $40$ | $26$ |
| $50$ | $31$ |
| $60$ | $36$ |
| $70$ | $39$ |
Ryhmä laski kulmien sinit ja piirsi Vernier Graphical Analysis -ohjelmalla kuvaajan. Pystyakselilla on $\sin\alpha_1$ ja vaaka-akselilla $\sin\alpha_2$. Ohjelma sovitti pisteisiin suoran $\sin\alpha_1 = A \sin\alpha_2 + B$. Ohjelma ilmoitti kulmakertoimen $A = 1{,}489$, sen epävarmuuden $\Delta A = 0{,}016$ ja vakiotermin $B = -0{,}004$. Oikeissa mittaussarjoissa mittauspisteet eivät yleensä ole täsmälleen samalla suoralla, koska mittauksissa on epävarmuutta.
Määritä mittauksesta akryylin taitekerroin. Ilman taitekerroin on $1{,}00$.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Kirjoita taittumislaki niin, että $\sin\alpha_1$ on yhtälön vasemmalla puolella. Mikä kulmakerroin silloin on?
Vihje 2: mikä yhteys
Taittumislaista saadaan $\sin\alpha_1 = \tfrac{n_2}{n_1} \sin\alpha_2$, joten kulmakerroin on $A = n_2 : n_1$.
Vihje 3: välivaihe
Näytä ratkaisu
Annettu
sovitetun suoran kulmakerroin $A = 1{,}489$, $\Delta A = 0{,}016$, vakiotermi $B = -0{,}004$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$
Kysytty
akryylin taitekerroin $n_2$ (yksikötön)
Periaate
Taittumislaista $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$ saadaan $\sin\alpha_1 = \tfrac{n_2}{n_1} \sin\alpha_2$. Kun $\sin\alpha_1$ piirretään $\sin\alpha_2$:n funktiona, pisteet ovat suoralla, joka kulkee origon kautta. Suoran kulmakerroin on $n_2 : n_1$. Kulmakerroin luetaan sovitetusta suorasta eikä yksittäisistä pisteistä, koska suora ottaa huomioon kaikki mittaukset. Vakiotermi $B = -0{,}004$ on lähes nolla, kuten mallin mukaan pitää.
Kuvaajan lukeminen
Sovitettu suora kulkee likimain origon ja pisteen $(0{,}60$; $0{,}89)$ kautta. Kulmakerroin on siis noin $0{,}89 : 0{,}60 \approx 1{,}48$. Ohjelman tarkka arvo on $A = 1{,}489$.
Kaava
$A = \dfrac{n_2}{n_1}$, josta $n_2 = A n_1$
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Sinit ja taitekertoimet ovat yksikköttömiä.
Sijoitus
$n_2 = 1{,}489 \cdot 1{,}00 = 1{,}489$
Vastaus
$n_2 \approx 1{,}49$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska kulmakertoimen epävarmuus $0{,}016$ on toisen desimaalin suuruinen: $n_2 = 1{,}49 \pm 0{,}02$.
Järkevyys
Tulos on sama kuin akryylin taulukkoarvo $1{,}49$. Yksittäisistä riveistä laskettu sinien suhde vaihtelee. Esimerkiksi $\sin 10^\circ : \sin 7^\circ = 1{,}42$ ja $\sin 50^\circ : \sin 31^\circ = 1{,}49$. Asteen lukemavirhe on pienissä kulmissa suhteellisesti suuri. Siksi kulmakerroin, joka ottaa kaikki pisteet huomioon, on luotettavampi.
Valinnainen Valon nopeus akryylissä
Edellisen mittauksen mukaan akryylin taitekerroin on $1{,}49$. Kuinka suurella nopeudella valo etenee akryylissä? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kirjoita siis vastaukseksi kerroin.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Mitä taitekerroin kertoo valon nopeudesta aineessa?
Vihje 2: mikä yhteys
$n = c : v$, joten $v = c : n$.
Vihje 3: välivaihe
$v = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s} : 1{,}49$.
Näytä ratkaisu
Annettu
akryylin taitekerroin $n = 1{,}49$, valon nopeus tyhjiössä $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Kysytty
valon nopeus akryylissä $v$ muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Periaate
Taitekerroin kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee aineessa kuin tyhjiössä. Nopeus aineessa saadaan siis taitekertoimen määritelmästä.
Kaava
$n = \dfrac{c}{v}$, josta $v = \dfrac{c}{n}$
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Taitekerroin on yksikötön, joten $v$ saadaan samassa yksikössä kuin $c$.
Sijoitus
Vastaus
$v \approx 2{,}01 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Vastaukseksi kirjoitetaan $2{,}01$. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa kuten taitekertoimessa.
Järkevyys
Nopeus on noin kaksi kolmasosaa tyhjiön nopeudesta, koska
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Valo etenee säteinä
Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä (luku Sähkömagneettinen säteily ja mustan kappaleen spektri). Tasalaatuisessa aineessa valo etenee suoraan. Tasalaatuinen aine on esimerkiksi ilma, vesi tai lasi. Valon kulkua kuvataan säteillä. Säde on viiva, joka näyttää valon etenemissuunnan.
Kahden aineen välistä pintaa sanotaan rajapinnaksi. Kun valo osuu rajapintaan, osa valosta heijastuu takaisin samaan aineeseen. Osa jatkaa toiseen aineeseen. Rajapinnan läpi menevä valo yleensä muuttaa suuntaansa. Sanomme, että se taittuu.
Kulmat mitataan aina rajapinnan normaalista. Normaali on suora, joka on kohtisuorassa rajapintaa vastaan kohdassa, johon säde osuu. Kulmia on kolme:
- Tulevan säteen ja normaalin välinen kulma on tulokulma $\alpha_1$.
- Heijastuneen säteen ja normaalin välinen kulma on heijastuskulma $\beta$.
- Taittuneen säteen ja normaalin välinen kulma on taitekulma $\alpha_2$.
Heijastuslaki
Valo heijastuu samalla tavalla kuin mekaaniset aallot luvussa Aaltojen heijastuminen ja diffraktio. Heijastuskulma on yhtä suuri kuin tulokulma. Tuleva säde, heijastunut säde ja normaali ovat samassa tasossa.
Sileä pinta on esimerkiksi peili tai tyyni vedenpinta. Se heijastaa yhdensuuntaiset säteet yhdensuuntaisina, joten pinnasta näkyy kuva. Karhea pinta on esimerkiksi paperi. Siinä normaali osoittaa joka kohdassa eri suuntaan. Siksi pinta heijastaa valoa kaikkiin suuntiin, ja paperin näkee mistä suunnasta tahansa. Heijastuslaki pätee silloinkin jokaisessa pinnan pienessä kohdassa.
Valo hidastuu aineessa
Tyhjiössä valo etenee nopeudella $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Aineessa valo etenee hitaammin. Aineen taitekerroin $n$ kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee aineessa kuin tyhjiössä. Vedessä valon nopeus on noin $2{,}26 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$, joten veden taitekerroin on $1{,}33$.
Ilman taitekerroin on $1{,}0003$. Ilmassa valo etenee siis lähes yhtä nopeasti kuin tyhjiössä. Aine, jonka taitekerroin on suurempi, on optisesti tiheämpi. Aine, jonka taitekerroin on pienempi, on optisesti harvempi.
Kun valo siirtyy aineesta toiseen, sen taajuus ei muutu, koska taajuuden määrää valonlähde. Nopeus kuitenkin muuttuu. Yhtälön $v = f \lambda$ mukaan myös aallonpituus muuttuu. Vedessä aallonpituus on $1{,}33$ kertaa lyhyempi kuin ilmassa.
Miksi valo taittuu
Taittuminen johtuu nopeuden muutoksesta. Kuvassa aalto tulee vinosti rajapintaan. Aaltorintamat ovat yhdensuuntaisia viivoja, ja säde on kohtisuorassa niitä vastaan.
Rintaman vasen pää saapuu veteen ensin ja hidastuu. Oikea pää kulkee vielä ilmassa nopeammin. Siksi rintama kääntyy. Vedessä aalto etenee uuteen suuntaan, lähempänä normaalia. Vedessä rintamat ovat myös tiheämmässä, koska aallonpituus on lyhyempi.
Kun valo tulee kohtisuoraan rajapintaan, $\alpha_1 = 0^\circ$. Silloin rintaman kaikki kohdat hidastuvat yhtä aikaa, eikä suunta muutu.
Kohti normaalia tai siitä poispäin
Kun valo siirtyy optisesti tiheämpään aineeseen, se taittuu kohti normaalia. Esimerkki on siirtyminen ilmasta veteen. Silloin taitekulma on pienempi kuin tulokulma.
Kun valo siirtyy optisesti harvempaan aineeseen, se taittuu normaalista poispäin. Esimerkki on siirtyminen vedestä ilmaan.
Valon kulku on käännettävissä. Jos säde kulkee ilmasta veteen tiettyä reittiä, vedestä ilmaan tuleva säde voi kulkea saman reitin takaisin.
Mitä suurempi on taitekertoimien ero, sitä enemmän säde taittuu samalla tulokulmalla. Siksi timantti taittaa valoa paljon enemmän kuin vesi. Timantin taitekerroin on $2{,}42$.
Osittainen heijastuminen
Rajapinnassa valo jakautuu aina kahteen osaan. Yksi osa heijastuu, ja toinen menee läpi. Kun valo tulee kohtisuoraan ilmasta lasiin, lasin kummastakin pinnasta heijastuu noin $4\,\%$ valosta. Vedenpinnasta heijastuu noin $2\,\%$.
Mitä suurempi tulokulma on, sitä suurempi osa heijastuu. Suuri tulokulma tarkoittaa, että valo tulee pintaa hipoen. Siksi järven pinta peilaa iltaisin rannan puut, vaikka pohja näkyy, kun katsoo suoraan alas.
Illalla ikkunasta näkee oman huoneensa heijasteen, koska ulkoa tulee vähän valoa. Huoneesta lasiin osuva valo heijastuu osittain takaisin. Heijastunut ja läpi mennyt osa ovat yhteensä yhtä paljon kuin tuleva valo, kun aine ei absorboi valoa.
Näennäinen syvyys
Katso uima-altaan pohjassa olevaa kolikkoa. Kolikosta lähtevät säteet taittuvat vedenpinnassa normaalista poispäin. Silmä ja aivot tulkitsevat, että valo on tullut suoraan viivaa pitkin. Kun silmään tulevat säteet jatketaan taaksepäin veteen, ne näyttävät lähtevän kohdasta, joka on ylempänä kuin kolikko. Siksi allas näyttää matalammalta kuin se on, ja kolikko näyttää olevan lähempänä pintaa.
Samasta syystä pillin vedessä oleva osa näyttää nousseen ylemmäs, kun lasia katsotaan vinosti ylhäältä vedenpinnan läpi. Pilli näyttää katkeavan vedenpinnan kohdalla. Koska katsot vinosti, ylemmäs nostettu osa näkyy samalla sivuun siirtyneenä.

Heijastuslaki ja taittumislaki
Heijastuslaki: heijastuskulma on yhtä suuri kuin tulokulma,
$$\beta = \alpha_1$$
missä $\beta$ on heijastuskulma ja $\alpha_1$ tulokulma. Molemmat mitataan rajapinnan normaalista.
Aineen taitekerroin on valon nopeuden suhde tyhjiössä ja aineessa:
$$n = \frac{c}{v}$$
missä $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$ on valon nopeus tyhjiössä ja $v$ valon nopeus aineessa (m/s). Taitekerroin on yksikötön. Näkyvälle valolle läpinäkyvissä aineissa se on aina suurempi kuin $1$.
Taittumislaki eli Snellin laki
Valo siirtyy aineesta, jonka taitekerroin on $n_1$, aineeseen, jonka taitekerroin on $n_2$. Silloin tulokulma ja taitekulma toteuttavat yhtälön
$$n_1 \sin \alpha_1 = n_2 \sin \alpha_2$$
missä $\alpha_1$ on tulokulma ja $\alpha_2$ taitekulma. Kulmat mitataan normaalista.
Laki seuraa aaltorintamien kääntymisestä. Kulmien sinien suhde on sama kuin nopeuksien suhde: $\sin\alpha_1 : \sin\alpha_2 = v_1 : v_2 = n_2 : n_1$.
Laki koskee kulmien sinejä, ei itse kulmia. Kun tulokulma kaksinkertaistuu, taitekulma ei kaksinkertaistu. Kuvaajassa taitekulma kasvaa tulokulman mukana, mutta yhä hitaammin.
Taitekertoimia
Taitekerroin riippuu hieman valon aallonpituudesta (luku Dispersio: prisma ja sateenkaari). Taulukon arvot ovat keltaiselle valolle, jonka aallonpituus on $589\,\text{nm}$. Arvot ovat huoneenlämpöiselle aineelle. Lasin ja akryylin taitekertoimet vaihtelevat laadun mukaan.
| aine | $n$ |
|---|---|
| ilma | $1{,}0003$ |
| vesi | $1{,}33$ |
| etanoli | $1{,}36$ |
| akryyli | $1{,}49$ |
| ikkunalasi | $1{,}52$ |
| timantti | $2{,}42$ |
Lähde: CRC Handbook of Chemistry and Physics, 97. painos, 2016; lasin ja akryylin arvot ovat tyypillisiä arvoja. Laskuissa ilman taitekertoimena käytetään arvoa $1{,}00$.
Yleinen virhekäsitys
Moni mittaa tulokulman rajapinnasta eikä normaalista. Jos säde ja vedenpinta ovat $30^\circ$:n kulmassa, tulokulma on $90^\circ - 30^\circ = 60^\circ$.
Toinen virhe on ajatella, että taitekulma on verrannollinen tulokulmaan. Taittumislaki koskee kulmien sinejä. Ilmasta veteen tulokulmalla $30^\circ$ taitekulma on $22{,}1^\circ$. Tulokulmalla $60^\circ$ taitekulma on $40{,}6^\circ$ eikä $44{,}2^\circ$.
Kolmas virhe on uskoa, että valo taittuu aina kohti normaalia. Suunta riippuu siitä, kumpi aine on optisesti tiheämpi. Vedestä ilmaan tuleva säde taittuu normaalista poispäin.
Neljäs virhe on luulla, että valo taittuu, koska se ”törmää” pintaan. Valo taittuu, koska sen nopeus muuttuu.
Tiivistelmä
- Rajapinnassa osa valosta heijastuu ja osa taittuu. Kulmat mitataan rajapinnan normaalista.
- Heijastuslaki: $\beta = \alpha_1$, ja tuleva säde, heijastunut säde ja normaali ovat samassa tasossa.
- Taitekerroin $n = c : v$ kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee aineessa kuin tyhjiössä.
- Taittumislaki: $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$. Optisesti tiheämpään aineeseen säde taittuu kohti normaalia, harvempaan normaalista poispäin.
- Vedessä olevat esineet näyttävät olevan lähempänä pintaa kuin ne ovat, koska niistä tulevat säteet taittuvat vedenpinnassa.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi
Vertaa ennusteitasi teoriaan ja kokeiden mallin arvoihin. Palaa sitten alun kysymykseen: miksi vesilasissa oleva pilli näyttää katkeavan vedenpinnan kohdalla?
Haluaisitko muuttaa ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Laserin säde tulee ilmasta altaan vedenpintaan tulokulmassa $55{,}0^\circ$. Kuinka suuri on taitekulma vedessä, ja kuinka suurella nopeudella valo etenee vedessä? Ilman taitekerroin on $1{,}00$ ja veden $1{,}33$.
Vaihe 1/7
Tunnetut ja kysytty. Tulokulma $\alpha_1 = 55{,}0^\circ$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, veden taitekerroin $n_2 = 1{,}33$ ja valon nopeus tyhjiössä $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kysytään taitekulmaa $\alpha_2$ ja valon nopeutta vedessä $v$.
Vaihe 2/7
Periaate. Valo siirtyy ilmasta veteen, joten se taittuu rajapinnassa taittumislain mukaan. Vesi on optisesti tiheämpää, joten säde taittuu kohti normaalia. Valon nopeus vedessä saadaan taitekertoimen määritelmästä $n = c : v$.
Vaihe 3/7
Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} n_1 \sin\alpha_1 &= n_2 \sin\alpha_2 \\ \sin\alpha_2 &= \frac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2} \\[6pt] n_2 &= \frac{c}{v} \;\Rightarrow\; v = \frac{c}{n_2} \end{aligned}$$
Vaihe 4/7
Yksikkömuunnokset. Niitä ei tarvita. Taitekertoimet ovat yksikköttömiä, ja kulma on asteina. Nopeus saadaan samassa yksikössä kuin $c$, eli metreinä sekunnissa.
Vaihe 5/7
Sijoitus. $$\begin{aligned} &\sin\alpha_2 = \frac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2} \\ &= \frac{1{,}00 \cdot \sin 55{,}0^\circ}{1{,}33} \\ &= 0{,}6159 \\ &\alpha_2 = 38{,}02^\circ \\[6pt] &v = \frac{c}{n_2} \\ &= \frac{3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}{1{,}33} \\ &= 2{,}256 \cdot 10^{8}\,\text{m/s} \end{aligned}$$
Vaihe 6/7
Tulos. Taitekulma on $\alpha_2 \approx 38{,}0^\circ$, ja valo etenee vedessä nopeudella $v \approx 2{,}26 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Tulokset ilmoitetaan kolmella merkitsevällä numerolla, koska tulokulma $55{,}0^\circ$ ja taitekertoimet on annettu kolmella.
Vaihe 7/7
Järkevyys. Säde taittuu kohti normaalia, koska $38{,}0^\circ < 55{,}0^\circ$. Niin pitääkin käydä, kun valo siirtyy optisesti tiheämpään aineeseen. Nopeus on pienempi kuin $c$. Lisäksi sinien suhde on sama kuin nopeuksien suhde: $\sin 55{,}0^\circ : \sin 38{,}0^\circ \approx 1{,}33$ ja $3{,}00 : 2{,}26 \approx 1{,}33$.
Valinnainen Etsi virhe
Sovella uuteen tilanteeseen: akvaarion seinä
Akvaarion pohjalla on lamppu. Lampusta lähtevä säde osuu akvaarion lasiseinään tulokulmassa $30{,}0^\circ$. Säde kulkee tasapaksun lasin läpi ja jatkaa huoneilmaan. Veden taitekerroin on $1{,}33$, lasin $1{,}52$ ja ilman $1{,}00$.
Kuinka suuren kulman säde muodostaa ilmassa lasin pinnan normaalin kanssa?
Vihje 1: ohjaava kysymys
Säde taittuu kahdesti: vedestä lasiin ja lasista ilmaan. Lasin pinnat ovat yhdensuuntaiset, joten molemmilla pinnoilla on sama normaali. Mikä yhteys on lasissa kulkevan säteen kahdella kulmalla?
Vihje 2: mikä yhteys
Lasissa säde kulkee suoraan, joten sen kulma normaaliin on sama kummallakin pinnalla. Silloin
Vihje 3: välivaihe
Lasin taitekerroin supistuu pois: $\sin\alpha_3 = 1{,}33 \cdot \sin 30{,}0^\circ : 1{,}00$.
Näytä ratkaisu
Annettu
tulokulma vedessä $\alpha_1 = 30{,}0^\circ$, veden taitekerroin $n_1 = 1{,}33$, lasin $n_2 = 1{,}52$, ilman $n_3 = 1{,}00$, lasi tasapaksu
Kysytty
säteen ja normaalin välinen kulma ilmassa $\alpha_3$ asteina
Periaate
Säde taittuu kahdesti taittumislain mukaan, ensin vedestä lasiin ja sitten lasista ilmaan. Lasin pinnat ovat yhdensuuntaiset, joten niillä on sama normaali. Lasissa kulkeva säde muodostaa siksi saman kulman $\alpha_2$ kummankin pinnan normaalin kanssa. Tulo $n \sin\alpha$ on sama kaikissa kolmessa aineessa, ja lasin taitekerroin supistuu pois.
Kaava
$n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$ ja $n_2 \sin\alpha_2 = n_3 \sin\alpha_3$, joten
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Taitekertoimet ovat yksikköttömiä, ja kulmat ovat asteina.
Sijoitus
joten $\alpha_3 = 41{,}68^\circ$
Vastaus
$\alpha_3 \approx 41{,}7^\circ$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa kuten tulokulmassa $30{,}0^\circ$ ja taitekertoimissa.
Järkevyys
Välivaiheena lasissa
$\alpha_2 = 25{,}9^\circ$. Lasista ilmaan $1{,}52 \cdot 0{,}4375 = 0{,}665$, sama tulos. Kulma ilmassa on suurempi kuin vedessä, koska ilma on optisesti harvempaa kuin vesi.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.
- Valonsäde osuu tasopeiliin tulokulmassa $25^\circ$. Kuinka suuri on heijastuskulma? Kuinka suuri on tulevan ja heijastuneen säteen välinen kulma?
Vastaus
Heijastuskulma on $\beta = \alpha_1 = 25^\circ$. Säteiden välinen kulma on $25^\circ + 25^\circ = 50^\circ$, koska normaali on säteiden puolivälissä.
- Valo etenee aineessa nopeudella $2{,}25 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kuinka suuri on aineen taitekerroin? Mikä aine se voisi olla?
Vastaus
$n$$= c : v$$= 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s} : 2{,}25 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$$= 1{,}33$Aine voi siis olla vettä.
1. Käsite: miksi valo taittuu
2. Laske: öljyn taitekerroin
Laserin säde tulee ilmasta ruokaöljyyn. Tulokulma on $50{,}0^\circ$ ja taitekulma $31{,}4^\circ$. Ilman taitekerroin on $1{,}00$. Kuinka suuri on öljyn taitekerroin?
Vihje 1: ohjaava kysymys
Mikä laki yhdistää tulokulman, taitekulman ja taitekertoimet?
Vihje 2: mikä yhteys
$n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta $n_2 = n_1 \sin\alpha_1 : \sin\alpha_2$.
Vihje 3: välivaihe
$n_2 = 1{,}00 \cdot \sin 50{,}0^\circ : \sin 31{,}4^\circ$.
Näytä ratkaisu
Annettu
tulokulma $\alpha_1 = 50{,}0^\circ$, taitekulma $\alpha_2 = 31{,}4^\circ$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$
Kysytty
öljyn taitekerroin $n_2$ (yksikötön)
Periaate
Säde siirtyy ilmasta öljyyn ja taittuu taittumislain mukaan. Tulokulma, taitekulma ja ilman taitekerroin tunnetaan. Öljyn taitekerroin saadaan siis ratkaistua laista.
Kaava
$n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Kulmat ovat asteina, ja taitekertoimet ovat yksikköttömiä.
Sijoitus
Vastaus
$n_2 \approx 1{,}47$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa kuten kulmissa.
Järkevyys
Taitekerroin on suurempi kuin $1$, koska säde taittui kohti normaalia. Arvo on veden $1{,}33$ ja lasin $1{,}52$ välissä. Ruokaöljyjen taitekertoimet ovat noin $1{,}47$.
Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
Valinnainen 3. Selitä: katkeava pilli
Selitä taittumisen avulla, miksi vesilasissa oleva pilli näyttää katkeavan vedenpinnan kohdalla, kun lasia katsotaan sivulta vinosti ylhäältä.
Mallivastaus
Pillin vedessä olevasta osasta lähtevät säteet kulkevat vedestä ilmaan. Ilma on optisesti harvempaa, joten säteet taittuvat vedenpinnassa normaalista poispäin. Silmä ja aivot olettavat, että valo on kulkenut suoraan. Ne jatkavat silmään tulevia säteitä taaksepäin suoria viivoja pitkin. Jatkeet kohtaavat kohdassa, joka on ylempänä kuin pillin todellinen kohta. Siksi pillin vedessä oleva osa näyttää nousseen ylemmäs ja siirtyneen sivuun. Vedenpinnan yläpuolella oleva osa näkyy oikealla paikallaan. Pilli näyttää katkeavan juuri vedenpinnan kohdalla, koska siinä valo vaihtaa ainetta.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Kertaa luvun käsitteet
Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti menee kertauspakkaasi.
- Taitekerroin
- Valon nopeuden suhde tyhjiössä ja aineessa.$$n = \dfrac{c}{v}$$
- Snellin laki
- Taittumislaki: valon tulo- ja taitekulma riippuvat aineiden taitekertoimista.$$n_1\sin\alpha_1 = n_2\sin\alpha_2$$
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 10-1Ydintehtävä
Valo etenee etanolissa nopeudella $2{,}20 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kuinka suuri on etanolin taitekerroin? Valon nopeus tyhjiössä on $3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$.
Vastaus
$n \approx 1{,}36$
Näytä ratkaisu
Annettu
valon nopeus etanolissa $v = 2{,}20 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$, valon nopeus tyhjiössä $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Kysytty
etanolin taitekerroin $n$ (yksikötön)
Periaate
Aineen taitekerroin kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee aineessa kuin tyhjiössä. Kun valon nopeus aineessa tunnetaan, taitekerroin saadaan suoraan sen määritelmästä.
Kaava
$n = \dfrac{c}{v}$
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Kumpikin nopeus on yksikössä $\text{m/s}$, joten yksiköt supistuvat.
Sijoitus
$n$$= \dfrac{3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}{2{,}20 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}$$= 1{,}3636$Vastaus
$n \approx 1{,}36$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska nopeudetkin on annettu kolmella.
Järkevyys
Taitekerroin on suurempi kuin $1$, kuten aineessa pitää. Se on hieman suurempi kuin veden $1{,}33$. Taulukon mukaan etanolin taitekerroin on $1{,}36$.
- Tehtävä 10-2Ydintehtävä
Timantin taitekerroin on $2{,}42$. Kuinka suurella nopeudella valo etenee timantissa? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kirjoita siis vastaukseksi kerroin.
Vastaus
$v \approx 1{,}24 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
timantin taitekerroin $n = 2{,}42$, valon nopeus tyhjiössä $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Kysytty
valon nopeus timantissa $v$ muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Periaate
Taitekerroin on valon nopeuden suhde tyhjiössä ja aineessa, $n = c : v$. Kun taitekerroin tunnetaan, nopeus aineessa saadaan ratkaisemalla yhtälöstä $v$.
Kaava
$n = \dfrac{c}{v}$, josta $v = \dfrac{c}{n}$
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Taitekerroin on yksikötön, joten $v$ saadaan samassa yksikössä kuin $c$.
Sijoitus
$v$$= \dfrac{3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}{2{,}42}$$= 1{,}2397 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$Vastaus
$v \approx 1{,}24 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Vastaukseksi kirjoitetaan $1{,}24$. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska taitekerroinkin on annettu kolmella.
Järkevyys
Timantissa valo etenee alle puolella tyhjiön nopeudesta, koska taitekerroin on yli $2$, joten $3{,}00 : 2 = 1{,}5$. Tulos on vähän tätä pienempi.
- Tehtävä 10-3
Valonsäde osuu tasopeiliin. Tulevan ja heijastuneen säteen välinen kulma on $76^\circ$. Kuinka suuri on tulokulma?
Vastaus
$\alpha_1 = 38^\circ$
Näytä ratkaisu
Annettu
tulevan ja heijastuneen säteen välinen kulma $76^\circ$, tasopeili
Kysytty
tulokulma $\alpha_1$ asteina
Periaate
Heijastuslain mukaan heijastuskulma on yhtä suuri kuin tulokulma, $\beta = \alpha_1$, kun molemmat mitataan normaalista. Normaali on tulevan ja heijastuneen säteen puolivälissä. Säteiden välinen kulma on siis $\alpha_1 + \beta = 2\alpha_1$.
Kaava
$\alpha_1 + \beta = 76^\circ$ ja $\beta = \alpha_1$, joten $2\alpha_1 = 76^\circ$ ja $\alpha_1 = \dfrac{76^\circ}{2}$
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Kulmat ovat asteina.
Sijoitus
$\alpha_1$$= \dfrac{76^\circ}{2}$$= 38^\circ$Vastaus
$\alpha_1 = 38^\circ$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska kulma $76^\circ$ on annettu kahdella.
Järkevyys
Heijastuskulma on myös $38^\circ$, ja $38^\circ + 38^\circ = 76^\circ$. Jos tulokulma mitattaisiin peilin pinnasta, se olisi $90^\circ - 38^\circ = 52^\circ$. Normaalista mitattu kulma on oikea, koska heijastuslaki koskee normaalista mitattuja kulmia.
- Tehtävä 10-4
Valonsäde tulee ilmasta ikkunalasiin. Tulokulma on $60{,}0^\circ$. Ilman taitekerroin on $1{,}00$ ja lasin $1{,}52$. Kuinka suuri on taitekulma?
Vastaus
$\alpha_2 \approx 34{,}7^\circ$
Näytä ratkaisu
Annettu
tulokulma $\alpha_1 = 60{,}0^\circ$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, lasin taitekerroin $n_2 = 1{,}52$
Kysytty
taitekulma $\alpha_2$ asteina
Periaate
Valo siirtyy ilmasta lasiin, joten se taittuu rajapinnassa taittumislain mukaan. Lasi on optisesti tiheämpää, joten säde taittuu kohti normaalia.
Kaava
$n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta
$\sin\alpha_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2}$Muunnokset
Niitä ei tarvita. Taitekertoimet ovat yksikköttömiä, ja kulma on asteina.
Sijoitus
$\sin\alpha_2$$= \dfrac{1{,}00 \cdot \sin 60{,}0^\circ}{1{,}52}$$= \dfrac{0{,}8660}{1{,}52}$$= 0{,}5698$joten $\alpha_2 = 34{,}73^\circ$
Vastaus
$\alpha_2 \approx 34{,}7^\circ$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska tulokulma $60{,}0^\circ$ ja taitekertoimet on annettu kolmella.
Järkevyys
Taitekulma on pienempi kuin tulokulma. Säde taittui siis kohti normaalia, kuten optisesti tiheämpään aineeseen pitää. Tarkistus:
$1{,}52 \cdot \sin 34{,}7^\circ$$\approx 0{,}866$$= \sin 60{,}0^\circ$ - Tehtävä 10-5
Altaan pohjassa olevasta lampusta lähtevä säde osuu vedenpintaan tulokulmassa $40{,}0^\circ$ ja jatkaa ilmaan. Veden taitekerroin on $1{,}33$ ja ilman $1{,}00$. Kuinka suuri on taitekulma ilmassa?
Vastaus
$\alpha_2 \approx 58{,}7^\circ$
Näytä ratkaisu
Annettu
tulokulma vedessä $\alpha_1 = 40{,}0^\circ$, veden taitekerroin $n_1 = 1{,}33$, ilman taitekerroin $n_2 = 1{,}00$
Kysytty
taitekulma ilmassa $\alpha_2$ asteina
Periaate
Säde siirtyy vedestä ilmaan, joten se taittuu taittumislain mukaan. Nyt tulopuolen aine on vesi, joten $n_1 = 1{,}33$. Ilma on optisesti harvempaa, joten säde taittuu normaalista poispäin.
Kaava
$n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta
$\sin\alpha_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2}$Muunnokset
Niitä ei tarvita. Taitekertoimet ovat yksikköttömiä, ja kulma on asteina.
Sijoitus
$\sin\alpha_2$$= \dfrac{1{,}33 \cdot \sin 40{,}0^\circ}{1{,}00}$$= 1{,}33 \cdot 0{,}6428$$= 0{,}8549$joten $\alpha_2 = 58{,}749^\circ$
Vastaus
$\alpha_2 \approx 58{,}7^\circ$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska tulokulma $40{,}0^\circ$ ja taitekerroin $1{,}33$ on annettu kolmella.
Järkevyys
Taitekulma on suurempi kuin tulokulma. Säde taittui siis normaalista poispäin, kuten vedestä ilmaan pitää. Arvo $\sin\alpha_2$ on alle $1$, joten taittunut säde on olemassa.
Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 10-6Ydintehtävä
Laserin säde osuu ilmasta lasilevyn pintaan. Säteen ja pinnan välinen kulma on $25{,}0^\circ$. Lasin taitekerroin on $1{,}52$ ja ilman $1{,}00$.
Kuinka suuri on taitekulma lasissa, kun se mitataan normaalista?
Vastaus
$\alpha_2 \approx 36{,}6^\circ$
Näytä ratkaisu
Annettu
säteen ja lasin pinnan välinen kulma $25{,}0^\circ$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, lasin taitekerroin $n_2 = 1{,}52$
Kysytty
taitekulma $\alpha_2$ normaalista mitattuna, asteina
Periaate
Taittumislaki koskee normaalista mitattuja kulmia. Normaali on kohtisuorassa pintaa vastaan. Siksi tulokulma on $90^\circ$ miinus säteen ja pinnan välinen kulma. Lasi on optisesti tiheämpää, joten säde taittuu kohti normaalia.
Kaava
$\alpha_1 = 90^\circ - 25{,}0^\circ$ ja $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta
$\sin\alpha_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2}$Muunnokset
Kulma pinnasta muutetaan tulokulmaksi normaalista:
$\alpha_1$$= 90^\circ - 25{,}0^\circ$$= 65{,}0^\circ$Sijoitus
$\sin\alpha_2$$= \dfrac{1{,}00 \cdot \sin 65{,}0^\circ}{1{,}52}$$= \dfrac{0{,}9063}{1{,}52}$$= 0{,}5963$joten $\alpha_2 = 36{,}60^\circ$
Vastaus
$\alpha_2 \approx 36{,}6^\circ$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska kulma $25{,}0^\circ$ ja taitekertoimet on annettu kolmella.
Järkevyys
Taitekulma $36{,}6^\circ$ on pienempi kuin tulokulma $65{,}0^\circ$, joten säde taittui kohti normaalia. Jos kulma $25{,}0^\circ$ sijoitettaisiin suoraan, saataisiin $16{,}1^\circ$. Se olisi virhe, koska kulma olisi mitattu pinnasta eikä normaalista.
- Tehtävä 10-7Ydintehtävä
Opiskelija suuntaa laserin säteen ilmasta muovikappaleeseen. Tulokulma on $40{,}0^\circ$ ja taitekulma $25{,}4^\circ$. Ilman taitekerroin on $1{,}00$.
Kuinka suurella nopeudella valo etenee muovissa? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kirjoita siis vastaukseksi kerroin.
Vastaus
$v \approx 2{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
tulokulma ilmassa $\alpha_1 = 40{,}0^\circ$, taitekulma muovissa $\alpha_2 = 25{,}4^\circ$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Kysytty
valon nopeus muovissa $v$ muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Periaate
Molemmat kulmat ja ilman taitekerroin tunnetaan, joten taittumislaista saadaan muovin taitekerroin. Taitekerroin kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee muovissa kuin tyhjiössä, $n = c : v$.
Kaava
$n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta
$n_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{\sin\alpha_2}$ja $v = \dfrac{c}{n_2}$
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Kulmat ovat asteina, taitekertoimet ovat yksikköttömiä, ja nopeus saadaan samassa yksikössä kuin $c$.
Sijoitus
$n_2$$= \dfrac{1{,}00 \cdot \sin 40{,}0^\circ}{\sin 25{,}4^\circ}$$= \dfrac{0{,}6428}{0{,}4289}$$= 1{,}4986$$v$$= \dfrac{3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}{1{,}4986}$$= 2{,}002 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$Vastaus
$v \approx 2{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Vastaukseksi kirjoitetaan $2{,}00$. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska kulmat on annettu kolmella.
Järkevyys
Taitekerroin $1{,}50$ on samaa suuruutta kuin tavallisen muovin, esimerkiksi akryylin, taitekerroin $1{,}49$. Valo etenee muovissa noin kahdella kolmasosalla tyhjiön nopeudesta, mikä sopii taitekertoimeen $1{,}5$.
- Tehtävä 10-8
Valo kulkee kohtisuoraan $2{,}0\,\text{cm}$ paksun ikkunalasin läpi. Lasin taitekerroin on $1{,}52$.
Kuinka paljon kauemmin valolta kuluu aikaa lasin läpi kuin saman matkan kulkemiseen ilmassa? Ilmassa valon nopeus on $3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Anna vastaus pikosekunteina, $1\,\text{ps} = 10^{-12}\,\text{s}$.
Vastaus
$\Delta t \approx 35\,\text{ps}$
Näytä ratkaisu
Annettu
lasin paksuus $d = 2{,}0\,\text{cm}$, lasin taitekerroin $n = 1{,}52$, valon nopeus ilmassa $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
Kysytty
kulkuaikojen erotus $\Delta t$ pikosekunteina
Periaate
Valo etenee lasissa nopeudella $v = c : n$. Saman matkan kulkeminen kestää siksi lasissa kauemmin kuin ilmassa. Kulkuaika on matka jaettuna nopeudella. Valo tulee kohtisuoraan, joten se ei taitu ja kulkee lasissa matkan $d$.
Kaava
$\Delta t$$= \dfrac{d}{v} - \dfrac{d}{c}$missä $v = \dfrac{c}{n}$, joten
$\Delta t$$= \dfrac{n d}{c} - \dfrac{d}{c}$$= \dfrac{(n - 1)\, d}{c}$Muunnokset
$d$$= 2{,}0\,\text{cm}$$= 2{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$$= 0{,}020\,\text{m}$Lopuksi $1\,\text{ps} = 10^{-12}\,\text{s}$.
Sijoitus
$\Delta t$$= \dfrac{(1{,}52 - 1) \cdot 0{,}020\,\text{m}}{3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}$$= 3{,}467 \cdot 10^{-11}\,\text{s}$$= 34{,}67\,\text{ps}$Vastaus
$\Delta t \approx 35\,\text{ps}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska paksuus $2{,}0\,\text{cm}$ on annettu kahdella.
Järkevyys
Ilmassa matka kestää $0{,}020\,\text{m} : 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s} \approx 67\,\text{ps}$. Lasissa se kestää noin $1{,}5$ kertaa kauemmin eli noin $100\,\text{ps}$. Erotus on noin puolet ilman kulkuajasta, kuten taitekertoimesta $1{,}52$ seuraa.
- Tehtävä 10-9
Kuvassa ilmasta tuleva laserin säde osuu lasisen puolisylinterin tasaisen pinnan keskipisteeseen astelevyn keskellä. Lasissa valo kulkee keskipisteestä suoraan kohti kaarevaa pintaa. Se osuu kaarevaan pintaan kohtisuoraan, joten se ei taitu siinä. Lue kulmat astelevyltä ja määritä lasin taitekerroin. Ilman taitekerroin on $1{,}00$.
Vastaus
$n_2 \approx 1{,}53$
Näytä ratkaisu
Annettu
ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$; kulmat luetaan kuvan astelevyltä
Kysytty
lasin taitekerroin $n_2$
Periaate
Valo taittuu puolisylinterin tasaisessa pinnassa taittumislain mukaan. Lasissa valo kulkee keskipisteestä kohti kaarevaa pintaa ja osuu siihen kohtisuoraan. Taitekulma näkyy siksi suoraan astelevyllä. Kun tulokulma ja taitekulma tunnetaan, taitekerroin saadaan taittumislaista.
Kuvaajan lukeminen
Astelevyn kulmat mitataan katkoviivalla piirretystä normaalista. Tuleva säde kulkee ilmassa numeroiden $40$ ja $60$ puolivälissä olevan viivan kohdalta, joten $\alpha_1 = 50^\circ$. Lasissa säde kulkee numeroiden $20$ ja $40$ puolivälissä olevan viivan kohdalta, joten $\alpha_2 = 30^\circ$.
Kaava
$n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta
$n_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{\sin\alpha_2}$Muunnokset
Niitä ei tarvita. Kulmat ovat asteina, ja taitekertoimet ovat yksikköttömiä.
Sijoitus
$n_2$$= \dfrac{1{,}00 \cdot \sin 50^\circ}{\sin 30^\circ}$$= \dfrac{0{,}7660}{0{,}5000}$$= 1{,}532$Vastaus
$n_2 \approx 1{,}53$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa. Astelevyltä luetut kulmat ovat noin asteen tarkkoja, joten kolmas numero on jo epävarma.
Järkevyys
Tulos on lähellä taulukon ikkunalasin taitekerrointa $1{,}52$. Taitekulma on pienempi kuin tulokulma, joten taitekertoimen on oltava suurempi kuin $1$, kuten tuloksessa.
Taso 3 · haastava 3 tehtävää
Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.
- Tehtävä 10-10
Kaksi tasopeiliä on kohtisuorassa toisiaan vastaan. Valonsäde osuu ensimmäiseen peiliin tulokulmassa $30{,}0^\circ$, heijastuu ja osuu sitten toiseen peiliin.
Kuinka suuri on tulokulma toisessa peilissä? Säde kulkee peilien normaalien tasossa.
Vastaus
$60{,}0^\circ$
Näytä ratkaisu
Annettu
peilit kohtisuorassa toisiaan vastaan, tulokulma ensimmäisessä peilissä $30{,}0^\circ$, säde peilien normaalien tasossa
Kysytty
tulokulma toisessa peilissä asteina
Periaate
Ensimmäisessä peilissä heijastuskulma on heijastuslain mukaan $30{,}0^\circ$. Heijastunut säde muodostaa siksi ensimmäisen peilin pinnan kanssa kulman $90^\circ - 30{,}0^\circ = 60{,}0^\circ$. Toinen peili on kohtisuorassa ensimmäistä vastaan, joten sen normaali on ensimmäisen peilin pinnan suuntainen. Siksi säteen ja toisen peilin normaalin välinen kulma on sama kuin säteen ja ensimmäisen peilin pinnan välinen kulma.
Kaava
$\beta_1 = \alpha_1$ ja $\alpha_\text{toinen} = 90^\circ - \beta_1$
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Kulmat ovat asteina.
Sijoitus
$\alpha_\text{toinen}$$= 90^\circ - 30{,}0^\circ$$= 60{,}0^\circ$Vastaus
$60{,}0^\circ$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska tulokulma $30{,}0^\circ$ on annettu kolmella.
Järkevyys
Tulokulmat $30{,}0^\circ$ ja $60{,}0^\circ$ ovat yhteensä $90^\circ$, kuten kohtisuorien peilien normaalien välisestä kulmasta seuraa. Kahden heijastuksen jälkeen säde palaa tulosuuntaansa vastakkaiseen suuntaan. Samaan periaatteeseen perustuvat esimerkiksi polkupyörän heijastimet.
- Tehtävä 10-11
Uima-altaan pohjassa on lamppu $2{,}0\,\text{m}$:n syvyydellä. Lampusta lähtevä säde osuu vedenpintaan kohdassa, joka on vaakasuunnassa $1{,}5\,\text{m}$:n päässä lampun kohdalta. Säde jatkuu ilmaan. Veden taitekerroin on $1{,}33$ ja ilman $1{,}00$.
Kuinka suuren kulman säde muodostaa ilmassa pinnan normaalin kanssa?
Vastaus
$\alpha_2 \approx 53^\circ$
Näytä ratkaisu
Annettu
lampun syvyys $h = 2{,}0\,\text{m}$, vaakasuora etäisyys $x = 1{,}5\,\text{m}$, veden taitekerroin $n_1 = 1{,}33$, ilman taitekerroin $n_2 = 1{,}00$
Kysytty
säteen ja normaalin välinen kulma ilmassa $\alpha_2$ asteina
Periaate
Vedessä säde kulkee suoraan lampusta pintaan. Tulokulma saadaan suorakulmaisesta kolmiosta, jonka kateetit ovat syvyys ja vaakasuora etäisyys. Normaali on pystysuora, joten $\tan\alpha_1 = x : h$. Pinnassa säde taittuu taittumislain mukaan normaalista poispäin, koska ilma on optisesti harvempaa.
Kaava
$\tan\alpha_1 = \dfrac{x}{h}$ ja $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta
$\sin\alpha_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2}$Muunnokset
Niitä ei tarvita. Matkat ovat metreinä, ja niiden suhteessa yksiköt supistuvat.
Sijoitus
$\tan\alpha_1$$= \dfrac{1{,}5\,\text{m}}{2{,}0\,\text{m}}$$= 0{,}75$joten $\alpha_1 = 36{,}87^\circ$;
$\sin\alpha_2$$= \dfrac{1{,}33 \cdot \sin 36{,}87^\circ}{1{,}00}$$= 1{,}33 \cdot 0{,}600$$= 0{,}798$joten $\alpha_2 = 52{,}94^\circ$
Vastaus
$\alpha_2 \approx 53^\circ$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska syvyys $2{,}0\,\text{m}$ ja etäisyys $1{,}5\,\text{m}$ on annettu kahdella.
Järkevyys
Kulma ilmassa on suurempi kuin kulma vedessä $36{,}9^\circ$, joten säde taittui normaalista poispäin. Arvo $\sin\alpha_2 = 0{,}798$ on alle $1$, joten säde pääsee ilmaan.
- Tehtävä 10-12
Valo etenee aineessa A nopeudella $2{,}25 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$ ja aineessa B nopeudella $1{,}97 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Valonsäde tulee aineesta A aineeseen B tulokulmassa $40{,}0^\circ$. Kuinka suuri on taitekulma?
Vastaus
$\alpha_2 \approx 34{,}2^\circ$
Näytä ratkaisu
Annettu
valon nopeus aineessa A $v_1 = 2{,}25 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$, aineessa B $v_2 = 1{,}97 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$, tulokulma $\alpha_1 = 40{,}0^\circ$
Kysytty
taitekulma $\alpha_2$ asteina
Periaate
Taittumislaki $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$ ja taitekertoimen määritelmä $n = c : v$ antavat yhdessä $\dfrac{\sin\alpha_1}{v_1} = \dfrac{\sin\alpha_2}{v_2}$. Kulmien sinien suhde on siis sama kuin nopeuksien suhde. Valo hidastuu, kun se siirtyy aineeseen B, joten se taittuu kohti normaalia.
Kaava
$\dfrac{c}{v_1}\sin\alpha_1$$= \dfrac{c}{v_2}\sin\alpha_2$josta
$\sin\alpha_2$$= \dfrac{v_2 \sin\alpha_1}{v_1}$Muunnokset
Niitä ei tarvita. Nopeudet ovat samassa yksikössä, joten ne supistuvat.
Sijoitus
$\sin\alpha_2$$= \dfrac{1{,}97 \cdot 10^{8}\,\text{m/s} \cdot \sin 40{,}0^\circ}{2{,}25 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}$$= 0{,}8756 \cdot 0{,}6428$$= 0{,}5628$joten $\alpha_2 = 34{,}249^\circ$
Vastaus
$\alpha_2 \approx 34{,}2^\circ$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska nopeudet ja tulokulma on annettu kolmella.
Järkevyys
Taitekulma on pienempi kuin tulokulma, kuten hitaampaan aineeseen siirryttäessä pitää. Taitekertoimet ovat $3{,}00 : 2{,}25 = 1{,}33$ (vesi) ja $3{,}00 : 1{,}97 = 1{,}52$ (lasi). Niillä laskettuna
$\sin\alpha_2$$= 1{,}33 \cdot 0{,}6428 : 1{,}52$$= 0{,}563$eli tulos on sama.
Valokuvat
- A pencil in water. ShineÆXLVII. lähde, CC BY-SA 4.0