RuukkilabraLukion fysiikka
FY7 · Luku 10

Valon heijastuminen ja taittuminen

Miksi vesilasiin pantu pilli näyttää katkeavan juuri vedenpinnan kohdalla?

Pohjatiedot

  • Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä. Tyhjiössä sen nopeus on $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$luku Sähkömagneettinen säteily ja mustan kappaleen spektri
  • Aalto heijastuu niin, että heijastuskulma on yhtä suuri kuin tulokulma. Kulmat mitataan normaalistaluku Aaltojen heijastuminen ja diffraktio

Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 5.

Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen

Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.

Heijastuminen
Osa rajapintaan osuvasta valosta palaa takaisin samaan aineeseen. Sileästä pinnasta, kuten peilistä, näkyy heijastunut kuva.
Heijastuslaki
Heijastuskulma on yhtä suuri kuin tulokulma, $\beta = \alpha_1$. Kulmat mitataan rajapinnan normaalista eli suorasta, joka on kohtisuorassa rajapintaa vastaan.
Taittuminen
Valon suunnan muutos, kun valo menee vinosti rajapinnan läpi aineesta toiseen. Se johtuu siitä, että valon nopeus muuttuu.
Taitekerroin
Luku $n = c : v$, joka kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee aineessa kuin tyhjiössä. Esimerkiksi veden taitekerroin on $1{,}33$.
Snellin laki
Taittumislaki $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, jossa kulmat mitataan normaalista. Optisesti tiheämpään aineeseen valo taittuu kohti normaalia.

Pohdinta

Laita pilli vesilasiin ja katso lasia vinosti ylhäältä. Pilli näyttää katkeavan vedenpinnan kohdalla. Sen vedessä oleva osa näyttää siirtyneen sivuun. Uima-altaan pohja näyttää olevan lähempänä kuin se on. Tyyni järvi peilaa rannan puut. Silmälasit, kameran objektiivi ja valokuitu toimivat sen mukaan, mitä valolle tapahtuu kahden aineen rajalla.

Mitä valolle tapahtuu, kun se osuu vedenpintaan, ja miksi pilli näyttää katkeavan?

Valinnainen Kertaa: heijastuslaki
Aalto osuu tasaiseen seinään. Aallon etenemissuunnan ja seinän normaalin välinen kulma on $30^\circ$. Mihin suuntaan heijastunut aalto etenee?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä

Ennuste 1: säde veteen

Laserin säde tulee ilmasta vedenpintaan. Tulokulma normaalista mitattuna on $40^\circ$. Miten säde jatkaa vedessä?

Ennuste 2: kaksinkertainen tulokulma

Säde tulee edelleen ilmasta veteen. Tulokulma kaksinkertaistetaan $30^\circ$:sta $60^\circ$:een. Miten taitekulma muuttuu?

Tutki

Laserin säde osuu kahden aineen rajapintaan astelevyn keskellä. Valitse aineet ja tulokulma. Seuraa heijastunutta ja taittunutta sädettä.

Simulaatio

Käyttöohje

Valitse yläpuolen ja alapuolen aine ja säädä tulokulmaa $\alpha_1$. Laser on yläpuolen aineessa, ja säde osuu rajapintaan astelevyn keskipisteessä. Katkoviiva on rajapinnan normaali. Kaikki kulmat mitataan siitä: $\alpha_1$ on tulokulma, $\beta$ heijastuskulma ja $\alpha_2$ taitekulma. Astelevyn kehällä on viiva $10^\circ$:n välein ja pidempi viiva $30^\circ$:n välein. Mitä kirkkaampi ja paksumpi säde on, sitä suurempi osa valosta kulkee sitä pitkin. Lukemista näet kulmat, niiden sinit ja heijastuvan osuuden $R$.

Mallin oletukset

Malli käyttää keltaisen valon (aallonpituus $589\,\text{nm}$) taitekertoimia: ilma $1{,}00$, vesi $1{,}33$, akryyli $1{,}49$, lasi $1{,}52$ ja timantti $2{,}42$. Rajapinta on tasainen ja sileä. Aineet ovat tasalaatuisia ja läpinäkyviä, joten ne eivät absorboi valoa. Heijastuva osuus lasketaan polarisoimattomalle valolle, ja loput valosta jatkaa taittuneena. Jos taittumislaista tulisi $\sin\alpha_2 > 1$, taittunutta sädettä ei ole, ja kaikki valo heijastuu (luku Kokonaisheijastuminen ja valokuitu). Lukemat ovat mallin laskemia arvoja, eivät mittauksia.

Laskennan selitys

Heijastuskulma on heijastuslain mukaan $\beta = \alpha_1$. Taitekulma saadaan taittumislaista $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$:

$$\sin\alpha_2 = \frac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2}$$

Heijastuva osuus $R$ lasketaan Fresnelin yhtälöistä. Ne eivät kuulu lukion oppimäärään. Esimerkiksi ilmasta veteen kohtisuoraan tulevasta valosta heijastuu noin $2\,\%$. Taittunut säde kuljettaa osuuden $100\,\% - R$.

Koe 1: ilmasta veteen eri tulokulmilla

Testaa ennusteet 1 ja 2. Yläpuolella on ilma ja alapuolella vesi. Muuta vain tulokulmaa. Kirjaa ainakin tulokulmat $0^\circ$, $30^\circ$ ja $60^\circ$. Voit kirjata myös $20^\circ$, $40^\circ$ ja $80^\circ$. Vertaa heijastuskulmaa tulokulmaan ja taitekulmaa tulokulmaan.

Alkutila: yläpuolen aine: ilma, alapuolen aine: vesi, tulokulma $\alpha _1$ = $0^\circ$. Vakiona: yläpuolen aine, alapuolen aine. Muutetaan: tulokulma $\alpha _1$.

Simulaation lukemat
tulokulma $\alpha _1$$\beta$ $(^\circ)$$\alpha_2$ $(^\circ)$$\sin\alpha_1$$\sin\alpha_2$

Koe 2: eri aineet

Yläpuolella on ilma ja tulokulma on $50^\circ$. Muuta vain alapuolen ainetta. Kirjaa taitekulma, kun alapuolella on vesi, akryyli, lasi ja timantti. Vertaa taitekulmia aineiden taitekertoimiin.

Alkutila: yläpuolen aine: ilma, alapuolen aine: vesi, tulokulma $\alpha _1$ = $50^\circ$. Vakiona: yläpuolen aine, tulokulma $\alpha _1$. Muutetaan: alapuolen aine.

Simulaation lukemat
alapuolen aine$n_2$$\alpha_2$ $(^\circ)$$\sin\alpha_2$

Johtopäätös: heijastus ja taittuminen

Mikä yhteys on heijastuskulmalla ja tulokulmalla? Laske kokeen 1 jokaiselta riviltä (paitsi $0^\circ$) suhde $\sin\alpha_1 : \sin\alpha_2$ ja vertaa sitä kulmien suhteeseen $\alpha_1 : \alpha_2$. Kumpi pysyy samana? Miten kokeen 2 taitekulma riippuu alapuolen aineen taitekertoimesta?

Mittaus: akryylin taitekerroin

Keksitty esimerkkiaineisto

Ryhmä teki koulun laboratoriossa kokeen. Laserin säde ohjattiin ilmasta akryylisen puolisylinterin tasaisen pinnan keskipisteeseen astelevyn päällä. Akryylissä valo kulkee keskipisteestä suoraan kohti kaarevaa pintaa, joten se ei taitu kaarevassa pinnassa. Siksi taitekulman voi lukea astelevyltä. Ryhmä luki kulmat asteen tarkkuudella.

$\alpha_1$ (°) $\alpha_2$ (°)
$10$ $7$
$20$ $13$
$30$ $20$
$40$ $26$
$50$ $31$
$60$ $36$
$70$ $39$

Ryhmä laski kulmien sinit ja piirsi Vernier Graphical Analysis -ohjelmalla kuvaajan. Pystyakselilla on $\sin\alpha_1$ ja vaaka-akselilla $\sin\alpha_2$. Ohjelma sovitti pisteisiin suoran $\sin\alpha_1 = A \sin\alpha_2 + B$. Ohjelma ilmoitti kulmakertoimen $A = 1{,}489$, sen epävarmuuden $\Delta A = 0{,}016$ ja vakiotermin $B = -0{,}004$. Oikeissa mittaussarjoissa mittauspisteet eivät yleensä ole täsmälleen samalla suoralla, koska mittauksissa on epävarmuutta.

$0{,}2$
$0{,}4$
$0{,}6$
$0{,}2$
$0{,}4$
$0{,}6$
$0{,}8$
$1{,}0$
$0$
$\sin\alpha_2$
$\sin\alpha_1$

Määritä mittauksesta akryylin taitekerroin. Ilman taitekerroin on $1{,}00$.

Vihje 1: ohjaava kysymys

Kirjoita taittumislaki niin, että $\sin\alpha_1$ on yhtälön vasemmalla puolella. Mikä kulmakerroin silloin on?

Vihje 2: mikä yhteys

Taittumislaista saadaan $\sin\alpha_1 = \tfrac{n_2}{n_1} \sin\alpha_2$, joten kulmakerroin on $A = n_2 : n_1$.

Vihje 3: välivaihe
$n_2$$= A \cdot n_1$
$= 1{,}489 \cdot 1{,}00$
Näytä ratkaisu

Annettu

sovitetun suoran kulmakerroin $A = 1{,}489$, $\Delta A = 0{,}016$, vakiotermi $B = -0{,}004$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$

Kysytty

akryylin taitekerroin $n_2$ (yksikötön)

Periaate

Taittumislaista $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$ saadaan $\sin\alpha_1 = \tfrac{n_2}{n_1} \sin\alpha_2$. Kun $\sin\alpha_1$ piirretään $\sin\alpha_2$:n funktiona, pisteet ovat suoralla, joka kulkee origon kautta. Suoran kulmakerroin on $n_2 : n_1$. Kulmakerroin luetaan sovitetusta suorasta eikä yksittäisistä pisteistä, koska suora ottaa huomioon kaikki mittaukset. Vakiotermi $B = -0{,}004$ on lähes nolla, kuten mallin mukaan pitää.

Kuvaajan lukeminen

Sovitettu suora kulkee likimain origon ja pisteen $(0{,}60$; $0{,}89)$ kautta. Kulmakerroin on siis noin $0{,}89 : 0{,}60 \approx 1{,}48$. Ohjelman tarkka arvo on $A = 1{,}489$.

Kaava

$A = \dfrac{n_2}{n_1}$, josta $n_2 = A n_1$

Muunnokset

Niitä ei tarvita. Sinit ja taitekertoimet ovat yksikköttömiä.

Sijoitus

$n_2 = 1{,}489 \cdot 1{,}00 = 1{,}489$

Vastaus

$n_2 \approx 1{,}49$

Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska kulmakertoimen epävarmuus $0{,}016$ on toisen desimaalin suuruinen: $n_2 = 1{,}49 \pm 0{,}02$.

Järkevyys

Tulos on sama kuin akryylin taulukkoarvo $1{,}49$. Yksittäisistä riveistä laskettu sinien suhde vaihtelee. Esimerkiksi $\sin 10^\circ : \sin 7^\circ = 1{,}42$ ja $\sin 50^\circ : \sin 31^\circ = 1{,}49$. Asteen lukemavirhe on pienissä kulmissa suhteellisesti suuri. Siksi kulmakerroin, joka ottaa kaikki pisteet huomioon, on luotettavampi.

Valinnainen Valon nopeus akryylissä

Edellisen mittauksen mukaan akryylin taitekerroin on $1{,}49$. Kuinka suurella nopeudella valo etenee akryylissä? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kirjoita siis vastaukseksi kerroin.

· 10⁸ m/s
Vihje 1: ohjaava kysymys

Mitä taitekerroin kertoo valon nopeudesta aineessa?

Vihje 2: mikä yhteys

$n = c : v$, joten $v = c : n$.

Vihje 3: välivaihe

$v = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s} : 1{,}49$.

Näytä ratkaisu

Annettu

akryylin taitekerroin $n = 1{,}49$, valon nopeus tyhjiössä $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

Kysytty

valon nopeus akryylissä $v$ muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

Periaate

Taitekerroin kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee aineessa kuin tyhjiössä. Nopeus aineessa saadaan siis taitekertoimen määritelmästä.

Kaava

$n = \dfrac{c}{v}$, josta $v = \dfrac{c}{n}$

Muunnokset

Niitä ei tarvita. Taitekerroin on yksikötön, joten $v$ saadaan samassa yksikössä kuin $c$.

Sijoitus

$v$$= \dfrac{3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}{1{,}49}$
$= 2{,}013 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

Vastaus

$v \approx 2{,}01 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

Vastaukseksi kirjoitetaan $2{,}01$. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa kuten taitekertoimessa.

Järkevyys

Nopeus on noin kaksi kolmasosaa tyhjiön nopeudesta, koska

$1 : 1{,}5$
$\approx 0{,}67$
$0{,}67 \cdot 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
$\approx 2{,}0 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Valo etenee säteinä

Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä (luku Sähkömagneettinen säteily ja mustan kappaleen spektri). Tasalaatuisessa aineessa valo etenee suoraan. Tasalaatuinen aine on esimerkiksi ilma, vesi tai lasi. Valon kulkua kuvataan säteillä. Säde on viiva, joka näyttää valon etenemissuunnan.

Kahden aineen välistä pintaa sanotaan rajapinnaksi. Kun valo osuu rajapintaan, osa valosta heijastuu takaisin samaan aineeseen. Osa jatkaa toiseen aineeseen. Rajapinnan läpi menevä valo yleensä muuttaa suuntaansa. Sanomme, että se taittuu.

Kulmat mitataan aina rajapinnan normaalista. Normaali on suora, joka on kohtisuorassa rajapintaa vastaan kohdassa, johon säde osuu. Kulmia on kolme:

  • Tulevan säteen ja normaalin välinen kulma on tulokulma $\alpha_1$.
  • Heijastuneen säteen ja normaalin välinen kulma on heijastuskulma $\beta$.
  • Taittuneen säteen ja normaalin välinen kulma on taitekulma $\alpha_2$.
$\alpha_1$
$\beta$
$\alpha_2$
$\text{tuleva}$
$\text{heijastunut}$
$\text{taittunut}$
$\text{normaali}$
$\text{ilma},\ n_1$
$\text{vesi},\ n_2$

Heijastuslaki

Valo heijastuu samalla tavalla kuin mekaaniset aallot luvussa Aaltojen heijastuminen ja diffraktio. Heijastuskulma on yhtä suuri kuin tulokulma. Tuleva säde, heijastunut säde ja normaali ovat samassa tasossa.

Sileä pinta on esimerkiksi peili tai tyyni vedenpinta. Se heijastaa yhdensuuntaiset säteet yhdensuuntaisina, joten pinnasta näkyy kuva. Karhea pinta on esimerkiksi paperi. Siinä normaali osoittaa joka kohdassa eri suuntaan. Siksi pinta heijastaa valoa kaikkiin suuntiin, ja paperin näkee mistä suunnasta tahansa. Heijastuslaki pätee silloinkin jokaisessa pinnan pienessä kohdassa.

Valo hidastuu aineessa

Tyhjiössä valo etenee nopeudella $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Aineessa valo etenee hitaammin. Aineen taitekerroin $n$ kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee aineessa kuin tyhjiössä. Vedessä valon nopeus on noin $2{,}26 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$, joten veden taitekerroin on $1{,}33$.

Ilman taitekerroin on $1{,}0003$. Ilmassa valo etenee siis lähes yhtä nopeasti kuin tyhjiössä. Aine, jonka taitekerroin on suurempi, on optisesti tiheämpi. Aine, jonka taitekerroin on pienempi, on optisesti harvempi.

Kun valo siirtyy aineesta toiseen, sen taajuus ei muutu, koska taajuuden määrää valonlähde. Nopeus kuitenkin muuttuu. Yhtälön $v = f \lambda$ mukaan myös aallonpituus muuttuu. Vedessä aallonpituus on $1{,}33$ kertaa lyhyempi kuin ilmassa.

Miksi valo taittuu

Taittuminen johtuu nopeuden muutoksesta. Kuvassa aalto tulee vinosti rajapintaan. Aaltorintamat ovat yhdensuuntaisia viivoja, ja säde on kohtisuorassa niitä vastaan.

Rintaman vasen pää saapuu veteen ensin ja hidastuu. Oikea pää kulkee vielä ilmassa nopeammin. Siksi rintama kääntyy. Vedessä aalto etenee uuteen suuntaan, lähempänä normaalia. Vedessä rintamat ovat myös tiheämmässä, koska aallonpituus on lyhyempi.

Kun valo tulee kohtisuoraan rajapintaan, $\alpha_1 = 0^\circ$. Silloin rintaman kaikki kohdat hidastuvat yhtä aikaa, eikä suunta muutu.

$\lambda_1$
$\lambda_2$
$\text{ilma}$
$\text{vesi}$

Kohti normaalia tai siitä poispäin

Kun valo siirtyy optisesti tiheämpään aineeseen, se taittuu kohti normaalia. Esimerkki on siirtyminen ilmasta veteen. Silloin taitekulma on pienempi kuin tulokulma.

Kun valo siirtyy optisesti harvempaan aineeseen, se taittuu normaalista poispäin. Esimerkki on siirtyminen vedestä ilmaan.

Valon kulku on käännettävissä. Jos säde kulkee ilmasta veteen tiettyä reittiä, vedestä ilmaan tuleva säde voi kulkea saman reitin takaisin.

Mitä suurempi on taitekertoimien ero, sitä enemmän säde taittuu samalla tulokulmalla. Siksi timantti taittaa valoa paljon enemmän kuin vesi. Timantin taitekerroin on $2{,}42$.

Osittainen heijastuminen

Rajapinnassa valo jakautuu aina kahteen osaan. Yksi osa heijastuu, ja toinen menee läpi. Kun valo tulee kohtisuoraan ilmasta lasiin, lasin kummastakin pinnasta heijastuu noin $4\,\%$ valosta. Vedenpinnasta heijastuu noin $2\,\%$.

Mitä suurempi tulokulma on, sitä suurempi osa heijastuu. Suuri tulokulma tarkoittaa, että valo tulee pintaa hipoen. Siksi järven pinta peilaa iltaisin rannan puut, vaikka pohja näkyy, kun katsoo suoraan alas.

Illalla ikkunasta näkee oman huoneensa heijasteen, koska ulkoa tulee vähän valoa. Huoneesta lasiin osuva valo heijastuu osittain takaisin. Heijastunut ja läpi mennyt osa ovat yhteensä yhtä paljon kuin tuleva valo, kun aine ei absorboi valoa.

Näennäinen syvyys

Katso uima-altaan pohjassa olevaa kolikkoa. Kolikosta lähtevät säteet taittuvat vedenpinnassa normaalista poispäin. Silmä ja aivot tulkitsevat, että valo on tullut suoraan viivaa pitkin. Kun silmään tulevat säteet jatketaan taaksepäin veteen, ne näyttävät lähtevän kohdasta, joka on ylempänä kuin kolikko. Siksi allas näyttää matalammalta kuin se on, ja kolikko näyttää olevan lähempänä pintaa.

Samasta syystä pillin vedessä oleva osa näyttää nousseen ylemmäs, kun lasia katsotaan vinosti ylhäältä vedenpinnan läpi. Pilli näyttää katkeavan vedenpinnan kohdalla. Koska katsot vinosti, ylemmäs nostettu osa näkyy samalla sivuun siirtyneenä.

$\text{kolikko}$
$\text{näennäinen paikka}$
$\text{ilma}$
$\text{vesi}$
Sininen kynä vesilasissa. Kynä näyttää katkeavan vedenpinnan kohdalla.
Kynä vesilasissa näyttää katkenneelta. Valo taittuu, kun se tulee vedestä ilmaan. Siksi näemme veden alla olevan kynän osan eri paikassa kuin se oikeasti on. Kuva: ShineÆXLVII, CC BY-SA 4.0

Heijastuslaki ja taittumislaki

Heijastuslaki: heijastuskulma on yhtä suuri kuin tulokulma,

$$\beta = \alpha_1$$

missä $\beta$ on heijastuskulma ja $\alpha_1$ tulokulma. Molemmat mitataan rajapinnan normaalista.

Aineen taitekerroin on valon nopeuden suhde tyhjiössä ja aineessa:

$$n = \frac{c}{v}$$

missä $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$ on valon nopeus tyhjiössä ja $v$ valon nopeus aineessa (m/s). Taitekerroin on yksikötön. Näkyvälle valolle läpinäkyvissä aineissa se on aina suurempi kuin $1$.

Taittumislaki eli Snellin laki

Valo siirtyy aineesta, jonka taitekerroin on $n_1$, aineeseen, jonka taitekerroin on $n_2$. Silloin tulokulma ja taitekulma toteuttavat yhtälön

$$n_1 \sin \alpha_1 = n_2 \sin \alpha_2$$

missä $\alpha_1$ on tulokulma ja $\alpha_2$ taitekulma. Kulmat mitataan normaalista.

Laki seuraa aaltorintamien kääntymisestä. Kulmien sinien suhde on sama kuin nopeuksien suhde: $\sin\alpha_1 : \sin\alpha_2 = v_1 : v_2 = n_2 : n_1$.

Laki koskee kulmien sinejä, ei itse kulmia. Kun tulokulma kaksinkertaistuu, taitekulma ei kaksinkertaistu. Kuvaajassa taitekulma kasvaa tulokulman mukana, mutta yhä hitaammin.

$30$
$60$
$90$
$30$
$60$
$90$
$0$
$\alpha_1\ (^\circ)$
$\alpha_2\ (^\circ)$
$\text{vesi}$
$\text{timantti}$
$\alpha_2 = \alpha_1$
$n_1 = 1{,}00$

Taitekertoimia

Taitekerroin riippuu hieman valon aallonpituudesta (luku Dispersio: prisma ja sateenkaari). Taulukon arvot ovat keltaiselle valolle, jonka aallonpituus on $589\,\text{nm}$. Arvot ovat huoneenlämpöiselle aineelle. Lasin ja akryylin taitekertoimet vaihtelevat laadun mukaan.

aine $n$
ilma $1{,}0003$
vesi $1{,}33$
etanoli $1{,}36$
akryyli $1{,}49$
ikkunalasi $1{,}52$
timantti $2{,}42$

Lähde: CRC Handbook of Chemistry and Physics, 97. painos, 2016; lasin ja akryylin arvot ovat tyypillisiä arvoja. Laskuissa ilman taitekertoimena käytetään arvoa $1{,}00$.

Yleinen virhekäsitys

Moni mittaa tulokulman rajapinnasta eikä normaalista. Jos säde ja vedenpinta ovat $30^\circ$:n kulmassa, tulokulma on $90^\circ - 30^\circ = 60^\circ$.

Toinen virhe on ajatella, että taitekulma on verrannollinen tulokulmaan. Taittumislaki koskee kulmien sinejä. Ilmasta veteen tulokulmalla $30^\circ$ taitekulma on $22{,}1^\circ$. Tulokulmalla $60^\circ$ taitekulma on $40{,}6^\circ$ eikä $44{,}2^\circ$.

Kolmas virhe on uskoa, että valo taittuu aina kohti normaalia. Suunta riippuu siitä, kumpi aine on optisesti tiheämpi. Vedestä ilmaan tuleva säde taittuu normaalista poispäin.

Neljäs virhe on luulla, että valo taittuu, koska se ”törmää” pintaan. Valo taittuu, koska sen nopeus muuttuu.

Tiivistelmä

  • Rajapinnassa osa valosta heijastuu ja osa taittuu. Kulmat mitataan rajapinnan normaalista.
  • Heijastuslaki: $\beta = \alpha_1$, ja tuleva säde, heijastunut säde ja normaali ovat samassa tasossa.
  • Taitekerroin $n = c : v$ kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee aineessa kuin tyhjiössä.
  • Taittumislaki: $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$. Optisesti tiheämpään aineeseen säde taittuu kohti normaalia, harvempaan normaalista poispäin.
  • Vedessä olevat esineet näyttävät olevan lähempänä pintaa kuin ne ovat, koska niistä tulevat säteet taittuvat vedenpinnassa.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi teoriaan ja kokeiden mallin arvoihin. Palaa sitten alun kysymykseen: miksi vesilasissa oleva pilli näyttää katkeavan vedenpinnan kohdalla?

    Haluaisitko muuttaa ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Laserin säde tulee ilmasta altaan vedenpintaan tulokulmassa $55{,}0^\circ$. Kuinka suuri on taitekulma vedessä, ja kuinka suurella nopeudella valo etenee vedessä? Ilman taitekerroin on $1{,}00$ ja veden $1{,}33$.

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Tulokulma $\alpha_1 = 55{,}0^\circ$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, veden taitekerroin $n_2 = 1{,}33$ ja valon nopeus tyhjiössä $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kysytään taitekulmaa $\alpha_2$ ja valon nopeutta vedessä $v$.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Valo siirtyy ilmasta veteen, joten se taittuu rajapinnassa taittumislain mukaan. Vesi on optisesti tiheämpää, joten säde taittuu kohti normaalia. Valon nopeus vedessä saadaan taitekertoimen määritelmästä $n = c : v$.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} n_1 \sin\alpha_1 &= n_2 \sin\alpha_2 \\ \sin\alpha_2 &= \frac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2} \\[6pt] n_2 &= \frac{c}{v} \;\Rightarrow\; v = \frac{c}{n_2} \end{aligned}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset. Niitä ei tarvita. Taitekertoimet ovat yksikköttömiä, ja kulma on asteina. Nopeus saadaan samassa yksikössä kuin $c$, eli metreinä sekunnissa.

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. $$\begin{aligned} &\sin\alpha_2 = \frac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2} \\ &= \frac{1{,}00 \cdot \sin 55{,}0^\circ}{1{,}33} \\ &= 0{,}6159 \\ &\alpha_2 = 38{,}02^\circ \\[6pt] &v = \frac{c}{n_2} \\ &= \frac{3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}{1{,}33} \\ &= 2{,}256 \cdot 10^{8}\,\text{m/s} \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Taitekulma on $\alpha_2 \approx 38{,}0^\circ$, ja valo etenee vedessä nopeudella $v \approx 2{,}26 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Tulokset ilmoitetaan kolmella merkitsevällä numerolla, koska tulokulma $55{,}0^\circ$ ja taitekertoimet on annettu kolmella.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Säde taittuu kohti normaalia, koska $38{,}0^\circ < 55{,}0^\circ$. Niin pitääkin käydä, kun valo siirtyy optisesti tiheämpään aineeseen. Nopeus on pienempi kuin $c$. Lisäksi sinien suhde on sama kuin nopeuksien suhde: $\sin 55{,}0^\circ : \sin 38{,}0^\circ \approx 1{,}33$ ja $3{,}00 : 2{,}26 \approx 1{,}33$.

    Valinnainen Etsi virhe
    Laserin säde osuu ilmasta vedenpintaan. Säteen ja vedenpinnan välinen kulma on $30^\circ$.Opiskelija laskee taitekulman:

    $$\begin{aligned} \sin\alpha_2 &= \frac{1{,}00 \cdot \sin 30^\circ}{1{,}33} \\ &= 0{,}376 \\ \alpha_2 &= 22{,}1^\circ \end{aligned}$$

    Missä on virhe?

    Sovella uuteen tilanteeseen: akvaarion seinä

    Akvaarion pohjalla on lamppu. Lampusta lähtevä säde osuu akvaarion lasiseinään tulokulmassa $30{,}0^\circ$. Säde kulkee tasapaksun lasin läpi ja jatkaa huoneilmaan. Veden taitekerroin on $1{,}33$, lasin $1{,}52$ ja ilman $1{,}00$.

    Kuinka suuren kulman säde muodostaa ilmassa lasin pinnan normaalin kanssa?

    °
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Säde taittuu kahdesti: vedestä lasiin ja lasista ilmaan. Lasin pinnat ovat yhdensuuntaiset, joten molemmilla pinnoilla on sama normaali. Mikä yhteys on lasissa kulkevan säteen kahdella kulmalla?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Lasissa säde kulkee suoraan, joten sen kulma normaaliin on sama kummallakin pinnalla. Silloin

    $n_\text{vesi} \sin\alpha_1$$= n_\text{lasi} \sin\alpha_\text{lasi}$
    $= n_\text{ilma} \sin\alpha_3$
    Vihje 3: välivaihe

    Lasin taitekerroin supistuu pois: $\sin\alpha_3 = 1{,}33 \cdot \sin 30{,}0^\circ : 1{,}00$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    tulokulma vedessä $\alpha_1 = 30{,}0^\circ$, veden taitekerroin $n_1 = 1{,}33$, lasin $n_2 = 1{,}52$, ilman $n_3 = 1{,}00$, lasi tasapaksu

    Kysytty

    säteen ja normaalin välinen kulma ilmassa $\alpha_3$ asteina

    Periaate

    Säde taittuu kahdesti taittumislain mukaan, ensin vedestä lasiin ja sitten lasista ilmaan. Lasin pinnat ovat yhdensuuntaiset, joten niillä on sama normaali. Lasissa kulkeva säde muodostaa siksi saman kulman $\alpha_2$ kummankin pinnan normaalin kanssa. Tulo $n \sin\alpha$ on sama kaikissa kolmessa aineessa, ja lasin taitekerroin supistuu pois.

    Kaava

    $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$ ja $n_2 \sin\alpha_2 = n_3 \sin\alpha_3$, joten

    $n_1 \sin\alpha_1$$= n_3 \sin\alpha_3$
    $\sin\alpha_3$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{n_3}$

    Muunnokset

    Niitä ei tarvita. Taitekertoimet ovat yksikköttömiä, ja kulmat ovat asteina.

    Sijoitus

    $\sin\alpha_3$$= \dfrac{1{,}33 \cdot \sin 30{,}0^\circ}{1{,}00}$
    $= 1{,}33 \cdot 0{,}500$
    $= 0{,}665$

    joten $\alpha_3 = 41{,}68^\circ$

    Vastaus

    $\alpha_3 \approx 41{,}7^\circ$

    Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa kuten tulokulmassa $30{,}0^\circ$ ja taitekertoimissa.

    Järkevyys

    Välivaiheena lasissa

    $\sin\alpha_2$$= 0{,}665 : 1{,}52$
    $= 0{,}4375$

    $\alpha_2 = 25{,}9^\circ$. Lasista ilmaan $1{,}52 \cdot 0{,}4375 = 0{,}665$, sama tulos. Kulma ilmassa on suurempi kuin vedessä, koska ilma on optisesti harvempaa kuin vesi.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.

    1. Valonsäde osuu tasopeiliin tulokulmassa $25^\circ$. Kuinka suuri on heijastuskulma? Kuinka suuri on tulevan ja heijastuneen säteen välinen kulma?
      Vastaus

      Heijastuskulma on $\beta = \alpha_1 = 25^\circ$. Säteiden välinen kulma on $25^\circ + 25^\circ = 50^\circ$, koska normaali on säteiden puolivälissä.

    2. Valo etenee aineessa nopeudella $2{,}25 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kuinka suuri on aineen taitekerroin? Mikä aine se voisi olla?
      Vastaus
      $n$$= c : v$
      $= 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s} : 2{,}25 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$
      $= 1{,}33$

      Aine voi siis olla vettä.

    1. Käsite: miksi valo taittuu

    Miksi ilmasta vinosti veteen tuleva valo muuttaa suuntaansa vedenpinnassa?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Laske: öljyn taitekerroin

    Laserin säde tulee ilmasta ruokaöljyyn. Tulokulma on $50{,}0^\circ$ ja taitekulma $31{,}4^\circ$. Ilman taitekerroin on $1{,}00$. Kuinka suuri on öljyn taitekerroin?

    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Mikä laki yhdistää tulokulman, taitekulman ja taitekertoimet?

    Vihje 2: mikä yhteys

    $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta $n_2 = n_1 \sin\alpha_1 : \sin\alpha_2$.

    Vihje 3: välivaihe

    $n_2 = 1{,}00 \cdot \sin 50{,}0^\circ : \sin 31{,}4^\circ$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    tulokulma $\alpha_1 = 50{,}0^\circ$, taitekulma $\alpha_2 = 31{,}4^\circ$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$

    Kysytty

    öljyn taitekerroin $n_2$ (yksikötön)

    Periaate

    Säde siirtyy ilmasta öljyyn ja taittuu taittumislain mukaan. Tulokulma, taitekulma ja ilman taitekerroin tunnetaan. Öljyn taitekerroin saadaan siis ratkaistua laista.

    Kaava

    $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta

    $n_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{\sin\alpha_2}$

    Muunnokset

    Niitä ei tarvita. Kulmat ovat asteina, ja taitekertoimet ovat yksikköttömiä.

    Sijoitus

    $n_2$$= \dfrac{1{,}00 \cdot \sin 50{,}0^\circ}{\sin 31{,}4^\circ}$
    $= \dfrac{0{,}7660}{0{,}5210}$
    $= 1{,}470$

    Vastaus

    $n_2 \approx 1{,}47$

    Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa kuten kulmissa.

    Järkevyys

    Taitekerroin on suurempi kuin $1$, koska säde taittui kohti normaalia. Arvo on veden $1{,}33$ ja lasin $1{,}52$ välissä. Ruokaöljyjen taitekertoimet ovat noin $1{,}47$.

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 3. Selitä: katkeava pilli

    Selitä taittumisen avulla, miksi vesilasissa oleva pilli näyttää katkeavan vedenpinnan kohdalla, kun lasia katsotaan sivulta vinosti ylhäältä.

    Kertaa luvun käsitteet

    Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti menee kertauspakkaasi.

    Taitekerroin
    Valon nopeuden suhde tyhjiössä ja aineessa.$$n = \dfrac{c}{v}$$
    Snellin laki
    Taittumislaki: valon tulo- ja taitekulma riippuvat aineiden taitekertoimista.$$n_1\sin\alpha_1 = n_2\sin\alpha_2$$

    Kaikki moduulin kortit →

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 10-1Ydintehtävä

      Valo etenee etanolissa nopeudella $2{,}20 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kuinka suuri on etanolin taitekerroin? Valon nopeus tyhjiössä on $3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$.

      Vastaus

      $n \approx 1{,}36$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      valon nopeus etanolissa $v = 2{,}20 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$, valon nopeus tyhjiössä $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Kysytty

      etanolin taitekerroin $n$ (yksikötön)

      Periaate

      Aineen taitekerroin kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee aineessa kuin tyhjiössä. Kun valon nopeus aineessa tunnetaan, taitekerroin saadaan suoraan sen määritelmästä.

      Kaava

      $n = \dfrac{c}{v}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Kumpikin nopeus on yksikössä $\text{m/s}$, joten yksiköt supistuvat.

      Sijoitus

      $n$$= \dfrac{3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}{2{,}20 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}$
      $= 1{,}3636$

      Vastaus

      $n \approx 1{,}36$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska nopeudetkin on annettu kolmella.

      Järkevyys

      Taitekerroin on suurempi kuin $1$, kuten aineessa pitää. Se on hieman suurempi kuin veden $1{,}33$. Taulukon mukaan etanolin taitekerroin on $1{,}36$.

    2. Tehtävä 10-2Ydintehtävä

      Timantin taitekerroin on $2{,}42$. Kuinka suurella nopeudella valo etenee timantissa? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kirjoita siis vastaukseksi kerroin.

      · 10⁸ m/s
      Vastaus

      $v \approx 1{,}24 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      timantin taitekerroin $n = 2{,}42$, valon nopeus tyhjiössä $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Kysytty

      valon nopeus timantissa $v$ muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Periaate

      Taitekerroin on valon nopeuden suhde tyhjiössä ja aineessa, $n = c : v$. Kun taitekerroin tunnetaan, nopeus aineessa saadaan ratkaisemalla yhtälöstä $v$.

      Kaava

      $n = \dfrac{c}{v}$, josta $v = \dfrac{c}{n}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Taitekerroin on yksikötön, joten $v$ saadaan samassa yksikössä kuin $c$.

      Sijoitus

      $v$$= \dfrac{3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}{2{,}42}$
      $= 1{,}2397 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Vastaus

      $v \approx 1{,}24 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Vastaukseksi kirjoitetaan $1{,}24$. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska taitekerroinkin on annettu kolmella.

      Järkevyys

      Timantissa valo etenee alle puolella tyhjiön nopeudesta, koska taitekerroin on yli $2$, joten $3{,}00 : 2 = 1{,}5$. Tulos on vähän tätä pienempi.

    3. Tehtävä 10-3

      Valonsäde osuu tasopeiliin. Tulevan ja heijastuneen säteen välinen kulma on $76^\circ$. Kuinka suuri on tulokulma?

      °
      Vastaus

      $\alpha_1 = 38^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tulevan ja heijastuneen säteen välinen kulma $76^\circ$, tasopeili

      Kysytty

      tulokulma $\alpha_1$ asteina

      Periaate

      Heijastuslain mukaan heijastuskulma on yhtä suuri kuin tulokulma, $\beta = \alpha_1$, kun molemmat mitataan normaalista. Normaali on tulevan ja heijastuneen säteen puolivälissä. Säteiden välinen kulma on siis $\alpha_1 + \beta = 2\alpha_1$.

      Kaava

      $\alpha_1 + \beta = 76^\circ$ ja $\beta = \alpha_1$, joten $2\alpha_1 = 76^\circ$ ja $\alpha_1 = \dfrac{76^\circ}{2}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Kulmat ovat asteina.

      Sijoitus

      $\alpha_1$$= \dfrac{76^\circ}{2}$
      $= 38^\circ$

      Vastaus

      $\alpha_1 = 38^\circ$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska kulma $76^\circ$ on annettu kahdella.

      Järkevyys

      Heijastuskulma on myös $38^\circ$, ja $38^\circ + 38^\circ = 76^\circ$. Jos tulokulma mitattaisiin peilin pinnasta, se olisi $90^\circ - 38^\circ = 52^\circ$. Normaalista mitattu kulma on oikea, koska heijastuslaki koskee normaalista mitattuja kulmia.

    4. Tehtävä 10-4

      Valonsäde tulee ilmasta ikkunalasiin. Tulokulma on $60{,}0^\circ$. Ilman taitekerroin on $1{,}00$ ja lasin $1{,}52$. Kuinka suuri on taitekulma?

      °
      Vastaus

      $\alpha_2 \approx 34{,}7^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tulokulma $\alpha_1 = 60{,}0^\circ$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, lasin taitekerroin $n_2 = 1{,}52$

      Kysytty

      taitekulma $\alpha_2$ asteina

      Periaate

      Valo siirtyy ilmasta lasiin, joten se taittuu rajapinnassa taittumislain mukaan. Lasi on optisesti tiheämpää, joten säde taittuu kohti normaalia.

      Kaava

      $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta

      $\sin\alpha_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Taitekertoimet ovat yksikköttömiä, ja kulma on asteina.

      Sijoitus

      $\sin\alpha_2$$= \dfrac{1{,}00 \cdot \sin 60{,}0^\circ}{1{,}52}$
      $= \dfrac{0{,}8660}{1{,}52}$
      $= 0{,}5698$

      joten $\alpha_2 = 34{,}73^\circ$

      Vastaus

      $\alpha_2 \approx 34{,}7^\circ$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska tulokulma $60{,}0^\circ$ ja taitekertoimet on annettu kolmella.

      Järkevyys

      Taitekulma on pienempi kuin tulokulma. Säde taittui siis kohti normaalia, kuten optisesti tiheämpään aineeseen pitää. Tarkistus:

      $1{,}52 \cdot \sin 34{,}7^\circ$
      $\approx 0{,}866$
      $= \sin 60{,}0^\circ$
    5. Tehtävä 10-5

      Altaan pohjassa olevasta lampusta lähtevä säde osuu vedenpintaan tulokulmassa $40{,}0^\circ$ ja jatkaa ilmaan. Veden taitekerroin on $1{,}33$ ja ilman $1{,}00$. Kuinka suuri on taitekulma ilmassa?

      °
      Vastaus

      $\alpha_2 \approx 58{,}7^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tulokulma vedessä $\alpha_1 = 40{,}0^\circ$, veden taitekerroin $n_1 = 1{,}33$, ilman taitekerroin $n_2 = 1{,}00$

      Kysytty

      taitekulma ilmassa $\alpha_2$ asteina

      Periaate

      Säde siirtyy vedestä ilmaan, joten se taittuu taittumislain mukaan. Nyt tulopuolen aine on vesi, joten $n_1 = 1{,}33$. Ilma on optisesti harvempaa, joten säde taittuu normaalista poispäin.

      Kaava

      $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta

      $\sin\alpha_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Taitekertoimet ovat yksikköttömiä, ja kulma on asteina.

      Sijoitus

      $\sin\alpha_2$$= \dfrac{1{,}33 \cdot \sin 40{,}0^\circ}{1{,}00}$
      $= 1{,}33 \cdot 0{,}6428$
      $= 0{,}8549$

      joten $\alpha_2 = 58{,}749^\circ$

      Vastaus

      $\alpha_2 \approx 58{,}7^\circ$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska tulokulma $40{,}0^\circ$ ja taitekerroin $1{,}33$ on annettu kolmella.

      Järkevyys

      Taitekulma on suurempi kuin tulokulma. Säde taittui siis normaalista poispäin, kuten vedestä ilmaan pitää. Arvo $\sin\alpha_2$ on alle $1$, joten taittunut säde on olemassa.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 10-6Ydintehtävä

      Laserin säde osuu ilmasta lasilevyn pintaan. Säteen ja pinnan välinen kulma on $25{,}0^\circ$. Lasin taitekerroin on $1{,}52$ ja ilman $1{,}00$.

      Kuinka suuri on taitekulma lasissa, kun se mitataan normaalista?

      °
      Vastaus

      $\alpha_2 \approx 36{,}6^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      säteen ja lasin pinnan välinen kulma $25{,}0^\circ$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, lasin taitekerroin $n_2 = 1{,}52$

      Kysytty

      taitekulma $\alpha_2$ normaalista mitattuna, asteina

      Periaate

      Taittumislaki koskee normaalista mitattuja kulmia. Normaali on kohtisuorassa pintaa vastaan. Siksi tulokulma on $90^\circ$ miinus säteen ja pinnan välinen kulma. Lasi on optisesti tiheämpää, joten säde taittuu kohti normaalia.

      Kaava

      $\alpha_1 = 90^\circ - 25{,}0^\circ$ ja $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta

      $\sin\alpha_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2}$

      Muunnokset

      Kulma pinnasta muutetaan tulokulmaksi normaalista:

      $\alpha_1$$= 90^\circ - 25{,}0^\circ$
      $= 65{,}0^\circ$

      Sijoitus

      $\sin\alpha_2$$= \dfrac{1{,}00 \cdot \sin 65{,}0^\circ}{1{,}52}$
      $= \dfrac{0{,}9063}{1{,}52}$
      $= 0{,}5963$

      joten $\alpha_2 = 36{,}60^\circ$

      Vastaus

      $\alpha_2 \approx 36{,}6^\circ$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska kulma $25{,}0^\circ$ ja taitekertoimet on annettu kolmella.

      Järkevyys

      Taitekulma $36{,}6^\circ$ on pienempi kuin tulokulma $65{,}0^\circ$, joten säde taittui kohti normaalia. Jos kulma $25{,}0^\circ$ sijoitettaisiin suoraan, saataisiin $16{,}1^\circ$. Se olisi virhe, koska kulma olisi mitattu pinnasta eikä normaalista.

    2. Tehtävä 10-7Ydintehtävä

      Opiskelija suuntaa laserin säteen ilmasta muovikappaleeseen. Tulokulma on $40{,}0^\circ$ ja taitekulma $25{,}4^\circ$. Ilman taitekerroin on $1{,}00$.

      Kuinka suurella nopeudella valo etenee muovissa? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Kirjoita siis vastaukseksi kerroin.

      · 10⁸ m/s
      Vastaus

      $v \approx 2{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      tulokulma ilmassa $\alpha_1 = 40{,}0^\circ$, taitekulma muovissa $\alpha_2 = 25{,}4^\circ$, ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$, $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Kysytty

      valon nopeus muovissa $v$ muodossa $\ldots \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Periaate

      Molemmat kulmat ja ilman taitekerroin tunnetaan, joten taittumislaista saadaan muovin taitekerroin. Taitekerroin kertoo, kuinka monta kertaa hitaammin valo etenee muovissa kuin tyhjiössä, $n = c : v$.

      Kaava

      $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta

      $n_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{\sin\alpha_2}$

      ja $v = \dfrac{c}{n_2}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Kulmat ovat asteina, taitekertoimet ovat yksikköttömiä, ja nopeus saadaan samassa yksikössä kuin $c$.

      Sijoitus

      $n_2$$= \dfrac{1{,}00 \cdot \sin 40{,}0^\circ}{\sin 25{,}4^\circ}$
      $= \dfrac{0{,}6428}{0{,}4289}$
      $= 1{,}4986$
      $v$$= \dfrac{3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}{1{,}4986}$
      $= 2{,}002 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Vastaus

      $v \approx 2{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Vastaukseksi kirjoitetaan $2{,}00$. Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska kulmat on annettu kolmella.

      Järkevyys

      Taitekerroin $1{,}50$ on samaa suuruutta kuin tavallisen muovin, esimerkiksi akryylin, taitekerroin $1{,}49$. Valo etenee muovissa noin kahdella kolmasosalla tyhjiön nopeudesta, mikä sopii taitekertoimeen $1{,}5$.

    3. Tehtävä 10-8

      Valo kulkee kohtisuoraan $2{,}0\,\text{cm}$ paksun ikkunalasin läpi. Lasin taitekerroin on $1{,}52$.

      Kuinka paljon kauemmin valolta kuluu aikaa lasin läpi kuin saman matkan kulkemiseen ilmassa? Ilmassa valon nopeus on $3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Anna vastaus pikosekunteina, $1\,\text{ps} = 10^{-12}\,\text{s}$.

      ps
      Vastaus

      $\Delta t \approx 35\,\text{ps}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      lasin paksuus $d = 2{,}0\,\text{cm}$, lasin taitekerroin $n = 1{,}52$, valon nopeus ilmassa $c = 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$

      Kysytty

      kulkuaikojen erotus $\Delta t$ pikosekunteina

      Periaate

      Valo etenee lasissa nopeudella $v = c : n$. Saman matkan kulkeminen kestää siksi lasissa kauemmin kuin ilmassa. Kulkuaika on matka jaettuna nopeudella. Valo tulee kohtisuoraan, joten se ei taitu ja kulkee lasissa matkan $d$.

      Kaava

      $\Delta t$$= \dfrac{d}{v} - \dfrac{d}{c}$

      missä $v = \dfrac{c}{n}$, joten

      $\Delta t$$= \dfrac{n d}{c} - \dfrac{d}{c}$
      $= \dfrac{(n - 1)\, d}{c}$

      Muunnokset

      $d$$= 2{,}0\,\text{cm}$
      $= 2{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
      $= 0{,}020\,\text{m}$

      Lopuksi $1\,\text{ps} = 10^{-12}\,\text{s}$.

      Sijoitus

      $\Delta t$$= \dfrac{(1{,}52 - 1) \cdot 0{,}020\,\text{m}}{3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}$
      $= 3{,}467 \cdot 10^{-11}\,\text{s}$
      $= 34{,}67\,\text{ps}$

      Vastaus

      $\Delta t \approx 35\,\text{ps}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska paksuus $2{,}0\,\text{cm}$ on annettu kahdella.

      Järkevyys

      Ilmassa matka kestää $0{,}020\,\text{m} : 3{,}00 \cdot 10^{8}\,\text{m/s} \approx 67\,\text{ps}$. Lasissa se kestää noin $1{,}5$ kertaa kauemmin eli noin $100\,\text{ps}$. Erotus on noin puolet ilman kulkuajasta, kuten taitekertoimesta $1{,}52$ seuraa.

    4. Tehtävä 10-9

      Kuvassa ilmasta tuleva laserin säde osuu lasisen puolisylinterin tasaisen pinnan keskipisteeseen astelevyn keskellä. Lasissa valo kulkee keskipisteestä suoraan kohti kaarevaa pintaa. Se osuu kaarevaan pintaan kohtisuoraan, joten se ei taitu siinä. Lue kulmat astelevyltä ja määritä lasin taitekerroin. Ilman taitekerroin on $1{,}00$.

      $20$
      $40$
      $60$
      $80$
      $20$
      $40$
      $60$
      $80$
      $\text{ilma}$
      $\text{lasi}$
      Vastaus

      $n_2 \approx 1{,}53$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      ilman taitekerroin $n_1 = 1{,}00$; kulmat luetaan kuvan astelevyltä

      Kysytty

      lasin taitekerroin $n_2$

      Periaate

      Valo taittuu puolisylinterin tasaisessa pinnassa taittumislain mukaan. Lasissa valo kulkee keskipisteestä kohti kaarevaa pintaa ja osuu siihen kohtisuoraan. Taitekulma näkyy siksi suoraan astelevyllä. Kun tulokulma ja taitekulma tunnetaan, taitekerroin saadaan taittumislaista.

      Kuvaajan lukeminen

      Astelevyn kulmat mitataan katkoviivalla piirretystä normaalista. Tuleva säde kulkee ilmassa numeroiden $40$ ja $60$ puolivälissä olevan viivan kohdalta, joten $\alpha_1 = 50^\circ$. Lasissa säde kulkee numeroiden $20$ ja $40$ puolivälissä olevan viivan kohdalta, joten $\alpha_2 = 30^\circ$.

      Kaava

      $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta

      $n_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{\sin\alpha_2}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Kulmat ovat asteina, ja taitekertoimet ovat yksikköttömiä.

      Sijoitus

      $n_2$$= \dfrac{1{,}00 \cdot \sin 50^\circ}{\sin 30^\circ}$
      $= \dfrac{0{,}7660}{0{,}5000}$
      $= 1{,}532$

      Vastaus

      $n_2 \approx 1{,}53$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa. Astelevyltä luetut kulmat ovat noin asteen tarkkoja, joten kolmas numero on jo epävarma.

      Järkevyys

      Tulos on lähellä taulukon ikkunalasin taitekerrointa $1{,}52$. Taitekulma on pienempi kuin tulokulma, joten taitekertoimen on oltava suurempi kuin $1$, kuten tuloksessa.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.

    1. Tehtävä 10-10

      Kaksi tasopeiliä on kohtisuorassa toisiaan vastaan. Valonsäde osuu ensimmäiseen peiliin tulokulmassa $30{,}0^\circ$, heijastuu ja osuu sitten toiseen peiliin.

      Kuinka suuri on tulokulma toisessa peilissä? Säde kulkee peilien normaalien tasossa.

      °
      Vastaus

      $60{,}0^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      peilit kohtisuorassa toisiaan vastaan, tulokulma ensimmäisessä peilissä $30{,}0^\circ$, säde peilien normaalien tasossa

      Kysytty

      tulokulma toisessa peilissä asteina

      Periaate

      Ensimmäisessä peilissä heijastuskulma on heijastuslain mukaan $30{,}0^\circ$. Heijastunut säde muodostaa siksi ensimmäisen peilin pinnan kanssa kulman $90^\circ - 30{,}0^\circ = 60{,}0^\circ$. Toinen peili on kohtisuorassa ensimmäistä vastaan, joten sen normaali on ensimmäisen peilin pinnan suuntainen. Siksi säteen ja toisen peilin normaalin välinen kulma on sama kuin säteen ja ensimmäisen peilin pinnan välinen kulma.

      Kaava

      $\beta_1 = \alpha_1$ ja $\alpha_\text{toinen} = 90^\circ - \beta_1$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Kulmat ovat asteina.

      Sijoitus

      $\alpha_\text{toinen}$$= 90^\circ - 30{,}0^\circ$
      $= 60{,}0^\circ$

      Vastaus

      $60{,}0^\circ$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska tulokulma $30{,}0^\circ$ on annettu kolmella.

      Järkevyys

      Tulokulmat $30{,}0^\circ$ ja $60{,}0^\circ$ ovat yhteensä $90^\circ$, kuten kohtisuorien peilien normaalien välisestä kulmasta seuraa. Kahden heijastuksen jälkeen säde palaa tulosuuntaansa vastakkaiseen suuntaan. Samaan periaatteeseen perustuvat esimerkiksi polkupyörän heijastimet.

    2. Tehtävä 10-11

      Uima-altaan pohjassa on lamppu $2{,}0\,\text{m}$:n syvyydellä. Lampusta lähtevä säde osuu vedenpintaan kohdassa, joka on vaakasuunnassa $1{,}5\,\text{m}$:n päässä lampun kohdalta. Säde jatkuu ilmaan. Veden taitekerroin on $1{,}33$ ja ilman $1{,}00$.

      Kuinka suuren kulman säde muodostaa ilmassa pinnan normaalin kanssa?

      °
      Vastaus

      $\alpha_2 \approx 53^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      lampun syvyys $h = 2{,}0\,\text{m}$, vaakasuora etäisyys $x = 1{,}5\,\text{m}$, veden taitekerroin $n_1 = 1{,}33$, ilman taitekerroin $n_2 = 1{,}00$

      Kysytty

      säteen ja normaalin välinen kulma ilmassa $\alpha_2$ asteina

      Periaate

      Vedessä säde kulkee suoraan lampusta pintaan. Tulokulma saadaan suorakulmaisesta kolmiosta, jonka kateetit ovat syvyys ja vaakasuora etäisyys. Normaali on pystysuora, joten $\tan\alpha_1 = x : h$. Pinnassa säde taittuu taittumislain mukaan normaalista poispäin, koska ilma on optisesti harvempaa.

      Kaava

      $\tan\alpha_1 = \dfrac{x}{h}$ ja $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$, josta

      $\sin\alpha_2$$= \dfrac{n_1 \sin\alpha_1}{n_2}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Matkat ovat metreinä, ja niiden suhteessa yksiköt supistuvat.

      Sijoitus

      $\tan\alpha_1$$= \dfrac{1{,}5\,\text{m}}{2{,}0\,\text{m}}$
      $= 0{,}75$

      joten $\alpha_1 = 36{,}87^\circ$;

      $\sin\alpha_2$$= \dfrac{1{,}33 \cdot \sin 36{,}87^\circ}{1{,}00}$
      $= 1{,}33 \cdot 0{,}600$
      $= 0{,}798$

      joten $\alpha_2 = 52{,}94^\circ$

      Vastaus

      $\alpha_2 \approx 53^\circ$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska syvyys $2{,}0\,\text{m}$ ja etäisyys $1{,}5\,\text{m}$ on annettu kahdella.

      Järkevyys

      Kulma ilmassa on suurempi kuin kulma vedessä $36{,}9^\circ$, joten säde taittui normaalista poispäin. Arvo $\sin\alpha_2 = 0{,}798$ on alle $1$, joten säde pääsee ilmaan.

    3. Tehtävä 10-12

      Valo etenee aineessa A nopeudella $2{,}25 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$ ja aineessa B nopeudella $1{,}97 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$. Valonsäde tulee aineesta A aineeseen B tulokulmassa $40{,}0^\circ$. Kuinka suuri on taitekulma?

      °
      Vastaus

      $\alpha_2 \approx 34{,}2^\circ$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      valon nopeus aineessa A $v_1 = 2{,}25 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$, aineessa B $v_2 = 1{,}97 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}$, tulokulma $\alpha_1 = 40{,}0^\circ$

      Kysytty

      taitekulma $\alpha_2$ asteina

      Periaate

      Taittumislaki $n_1 \sin\alpha_1 = n_2 \sin\alpha_2$ ja taitekertoimen määritelmä $n = c : v$ antavat yhdessä $\dfrac{\sin\alpha_1}{v_1} = \dfrac{\sin\alpha_2}{v_2}$. Kulmien sinien suhde on siis sama kuin nopeuksien suhde. Valo hidastuu, kun se siirtyy aineeseen B, joten se taittuu kohti normaalia.

      Kaava

      $\dfrac{c}{v_1}\sin\alpha_1$$= \dfrac{c}{v_2}\sin\alpha_2$

      josta

      $\sin\alpha_2$$= \dfrac{v_2 \sin\alpha_1}{v_1}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Nopeudet ovat samassa yksikössä, joten ne supistuvat.

      Sijoitus

      $\sin\alpha_2$$= \dfrac{1{,}97 \cdot 10^{8}\,\text{m/s} \cdot \sin 40{,}0^\circ}{2{,}25 \cdot 10^{8}\,\text{m/s}}$
      $= 0{,}8756 \cdot 0{,}6428$
      $= 0{,}5628$

      joten $\alpha_2 = 34{,}249^\circ$

      Vastaus

      $\alpha_2 \approx 34{,}2^\circ$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska nopeudet ja tulokulma on annettu kolmella.

      Järkevyys

      Taitekulma on pienempi kuin tulokulma, kuten hitaampaan aineeseen siirryttäessä pitää. Taitekertoimet ovat $3{,}00 : 2{,}25 = 1{,}33$ (vesi) ja $3{,}00 : 1{,}97 = 1{,}52$ (lasi). Niillä laskettuna

      $\sin\alpha_2$$= 1{,}33 \cdot 0{,}6428 : 1{,}52$
      $= 0{,}563$

      eli tulos on sama.

    Valokuvat