RuukkilabraLukion fysiikka
FY6 · Luku 16

Soveltava luku: sähköauto ja kodin sähköjärjestelmä

Miksi sähköautoa ei kannata ladata jatkojohdolla tavallisesta pistorasiasta? Riittävätkö kodin sähköt saunaan ja auton lataukseen yhtä aikaa?

Pohjatiedot

  • Akun energia on nimellisjännite kertaa kapasiteetti, $W = UQ$. Latauksen hyötysuhde on alle $100\,\%$luku Akut ja latauspiiri
  • Laitteen virta lasketaan kaavalla $I = P : U$. Energia on teho kertaa aika, ja sen yksikkö on kilowattituntiluku Sähköenergia kotona
  • Sulake suojaa johtoa ylikuumenemiselta. Vikavirtasuoja suojaa ihmistä siltä, että virta vuotaa hänen kauttaan maahanluku Sähköturvallisuus kotona ja työssä

Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 3.

Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen

Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.

Hyötysuhde
Kertoo, kuinka suuri osa verkosta otetusta energiasta päätyy akkuun. Latauksessa on aina häviöitä, joten latauksen hyötysuhde jää alle sadan prosentin.
Kolmivaihesähkö
Sähköliittymä, jossa on kolme vaihejohdinta ja nollajohdin. Kolmivaiheinen laite saa samalla vaihevirralla kolminkertaisen tehon yksivaiheiseen laitteeseen verrattuna.
Pääsulake
Sähkökeskuksen sulake jokaisessa vaihejohtimessa. Se rajoittaa koko talon virtaa. Saman vaiheen laitteiden virrat lasketaan yhteen.
Vikavirtasuoja
Suojalaite, joka katkaisee virran, jos osa virrasta vuotaa maahan esimerkiksi ihmisen kautta. Se pienentää sähköiskun vaaraa.
Joulen laki
Kertoo, kuinka suuri teho muuttuu vastuksessa sisäenergiaksi, joka siirtyy lämpönä ympäristöön. Kaksinkertainen virta nelinkertaistaa tehon.

Pohdinta

Perhe tulee talvi-iltana kotiin. Auto kytketään talon seinällä olevaan latausasemaan. Sauna lämpenee $9\,\text{kW}$:n kiukaalla, ja keittiössä kiehuu vesi. Naapuri lataa omaa autoaan jatkojohdolla autotallin pistorasiasta. Aamulla molempien autojen pitäisi olla täynnä.

Riittävätkö kodin sähköt kaikkeen yhtä aikaa? Kuinka kauan lataus kestää? Miksi jatkojohto ei ole hyvä ratkaisu?

Valinnainen Kertaa: akun energia
Sähköauton akun nimellisjännite on $400\,\text{V}$ ja kapasiteetti $150\,\text{Ah}$. Kuinka paljon energiaa akkuun mahtuu? Kapasiteetti on varaus, ja sen yksikkö on ampeeritunti.

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä

Ennuste 1: yksi vaihe vai kolme?

Kaksi latausasemaa ottaa kumpikin virran $16\,\text{A}$ jokaisesta vaihejohtimesta, jota ne käyttävät. Vaihejohdin on johto, jossa on jännite. Toinen asema käyttää yhtä vaihetta ja toinen kolmea. Vaihejännite on $230\,\text{V}$.Kuinka nopeasti kolmivaiheinen asema lataa saman akun yksivaiheiseen asemaan verrattuna?

Ennuste 2: kiuas, keitin ja auto

Omakotitalon pääsulakkeet ovat $3 \cdot 25\,\text{A}$. Samaan aikaan on päällä kolme laitetta: $9{,}0\,\text{kW}$:n kolmivaiheinen kiuas, $2{,}0\,\text{kW}$:n vedenkeitin yhdessä vaiheessa ja $11\,\text{kW}$:n kolmivaiheinen latausasema. Mitä pääsulakkeille tapahtuu?

Tutki

Kolme tapaa ladata

Keksitty esimerkkiaineisto · Keksitty esimerkkiaineisto: tyypillisiä latausvirtoja ja arvioituja hyötysuhteita. Se ei ole tietyn auton mittaus.

Akkuun pitää varastoida $40\,\text{kWh}$. Taulukossa on kolme tapaa ladata kotona. Vaihejännite on kaikissa $230\,\text{V}$. Hyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa verkosta otetusta energiasta päätyy akkuun. Pienellä teholla hyötysuhde on yleensä huonompi. Auton laturi ja ohjauselektroniikka kuluttavat itsekin energiaa, ja kulutus jakautuu pidemmälle ajalle.

tapa vaiheita $I$ $\eta$
pistorasia $1$ $8{,}0\,\text{A}$ $85\,\%$
asema, yksi vaihe $1$ $16\,\text{A}$ $90\,\%$
asema, kolme vaihetta $3$ $16\,\text{A}$ $90\,\%$

Laske jokaiselle tavalle latausteho $P$ ja latausaika $t$. Mahtuuko lataus yhteen yöhön eli esimerkiksi kymmeneen tuntiin?

Kuinka kauan lataus kestää tavallisesta pistorasiasta? Vastaa tunteina.

h
Vihje 1: ohjaava kysymys

Mikä on latausteho, kun jännite on $230\,\text{V}$ ja virta $8{,}0\,\text{A}$?

Vihje 2: mikä yhteys

Akkuun menee vain osuus $\eta$ verkosta otetusta energiasta. Akkuun siirtyvä teho on siis $\eta P$.

Vihje 3: välivaihe
$t$$= \dfrac{40\,\text{kWh}}{0{,}85 \cdot 1{,}84\,\text{kW}}$
Näytä ratkaisu

Annettu

akkuun $W_\text{akku} = 40\,\text{kWh}$, jännite $U = 230\,\text{V}$, virta $I = 8{,}0\,\text{A}$, yksi vaihe, hyötysuhde $\eta = 85\,\%$

Kysytty

latausaika $t$ tunteina

Periaate

Pistorasia käyttää yhtä vaihetta, joten teho on $P = UI$. Teho pysyy samana, joten verkosta otettu energia on $Pt$. Siitä akkuun varastoituu osuus $\eta$.

Kaava

$\eta U I t = W_\text{akku}$, joten $t = \dfrac{W_\text{akku}}{\eta U I}$

Muunnokset

$UI$$= 230\,\text{V} \cdot 8{,}0\,\text{A}$
$= 1840\,\text{W}$
$= 1{,}84\,\text{kW}$

$\eta = 0{,}85$

Sijoitus

$t$$= \dfrac{40\,\text{kWh}}{0{,}85 \cdot 1{,}84\,\text{kW}}$
$= \dfrac{40\,\text{kWh}}{1{,}564\,\text{kW}}$
$= 25{,}6\,\text{h}$

Vastaus

$26\,\text{h}$

Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten virrassa $8{,}0\,\text{A}$ ja hyötysuhteessa $85\,\%$.

Järkevyys

Akkuun menee noin $1{,}6\,\text{kW}$, ja $40\,\text{kWh} : 1{,}6\,\text{kW} = 25\,\text{h}$. Lataus kestää yli vuorokauden, joten se ei mahdu yhteen yöhön. Yksivaiheisella asemalla sama lataus vie noin $12\,\text{h}$ ja kolmivaiheisella noin $4\,\text{h}$.

Illan kuormat vaiheittain

Keksitty esimerkkiaineisto · Keksitty esimerkkiaineisto: tyypillisiä kodin laitteiden tehoja. Se ei ole mittaus.

Omakotitalon pääsulakkeet ovat $3 \cdot 25\,\text{A}$. Taulukossa on kolme laitetta, jotka ovat illalla päällä samaan aikaan. Taulukossa näkyvät myös vaihejohtimet, joihin laitteet on kytketty. Kolmivaiheiset laitteet ottavat jokaisesta vaiheesta yhtä suuren virran. Vaihejännite on $230\,\text{V}$.

laite $P$ vaiheet
kiuas $9{,}0\,\text{kW}$ $\text{L}_1$, $\text{L}_2$, $\text{L}_3$
vedenkeitin $2{,}0\,\text{kW}$ $\text{L}_1$
latausasema $11\,\text{kW}$ $\text{L}_1$, $\text{L}_2$, $\text{L}_3$

Laske ensin jokaisen laitteen virta yhdessä vaihejohtimessa. Laske sitten yhteen jokaisen vaiheen virrat. Vertaa summia pääsulakkeen kokoon. Kuinka suuren virran latausasema saisi ottaa, kun kiuas on päällä?

Kuinka suuri virta kulkee vaihejohtimessa $\text{L}_1$, kun kaikki kolme laitetta ovat päällä?

A
Vihje 1: ohjaava kysymys

Kolmivaiheinen laite ottaa jokaisesta vaiheesta virran $I = P : (3U)$. Yksivaiheinen laite ottaa virran $I = P : U$.

Vihje 2: mikä yhteys

Kiuas ottaa $9000\,\text{W} : 690\,\text{V} \approx 13{,}0\,\text{A}$. Latausasema ottaa $11\,000\,\text{W} : 690\,\text{V} \approx 16\,\text{A}$ ja keitin $2000\,\text{W} : 230\,\text{V} \approx 8{,}7\,\text{A}$.

Vihje 3: välivaihe

Vaiheen $\text{L}_1$ kautta kulkevat kaikkien kolmen laitteen virrat: $I_1 = 13{,}0\,\text{A} + 16\,\text{A} + 8{,}7\,\text{A}$.

Näytä ratkaisu

Annettu

kiuas $P_\text{k} = 9{,}0\,\text{kW}$ ja latausasema $P_\text{a} = 11\,\text{kW}$ kolmessa vaiheessa, vedenkeitin $P_\text{v} = 2{,}0\,\text{kW}$ vaiheessa $\text{L}_1$, $U = 230\,\text{V}$

Kysytty

vaihejohtimen $\text{L}_1$ virta $I_1$ ampeereina

Periaate

Kolmivaiheinen laite ottaa jokaisesta vaiheesta saman virran, joten sen teho on $P = 3UI$. Yksivaiheisen laitteen teho on $P = UI$. Laitteet saavat virtansa saman vaihejohtimen kautta, joten virrat lasketaan yhteen (luku Kirchhoffin lait ja potentiaali virtapiirissä).

Kaava

$I_1$$= \dfrac{P_\text{k}}{3U} + \dfrac{P_\text{a}}{3U} + \dfrac{P_\text{v}}{U}$

Muunnokset

$P_\text{k} = 9000\,\text{W}$, $P_\text{a} = 11\,000\,\text{W}$ ja $P_\text{v} = 2000\,\text{W}$; $3U = 690\,\text{V}$

Sijoitus

$I_1$$= \dfrac{9000\,\text{W}}{690\,\text{V}} + \dfrac{11\,000\,\text{W}}{690\,\text{V}} + \dfrac{2000\,\text{W}}{230\,\text{V}}$
$= 13{,}04\,\text{A} + 15{,}94\,\text{A} + 8{,}70\,\text{A}$
$= 37{,}7\,\text{A}$

Vastaus

$38\,\text{A}$

Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten tehoissa $9{,}0\,\text{kW}$ ja $11\,\text{kW}$.

Järkevyys

Kiuas ja asema ottavat yhdessä $20\,\text{kW}$ kolmesta vaiheesta. Se on noin $6{,}7\,\text{kW}$ vaihetta kohti eli noin $29\,\text{A}$. Keitin lisää noin $9\,\text{A}$. Virta on noin puolitoistakertainen pääsulakkeen $25\,\text{A}$:iin verrattuna. Ilman kuormanhallintaa sulake voisi siis palaa.

Johtopäätös: mitä kotilataus vaatii?

Kirjoita laskujesi perusteella: millä tavalla auto kannattaa ladata kotona, jotta lataus mahtuu yöhön? Mitä pääsulakkeille tapahtuu, jos auto latautuu täydellä teholla saunan lämmetessä? Miten ongelma ratkaistaan?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Akku, teho ja latausaika

Sähköauton akku on suuri litiumioniakku (luku Akut ja latauspiiri). Tässä luvussa käytetään esimerkkiautoa. Sen akun nimellisjännite on $400\,\text{V}$ ja kapasiteetti $160\,\text{Ah}$. Nimellisjännite on jännite, jonka akku yleensä antaa. Akun energia on silloin $W = UQ = 400\,\text{V} \cdot 160\,\text{Ah} = 64\,\text{kWh}$. Energia riittää noin $350\,\text{km}$:n ajoon, kun auto käyttää $18\,\text{kWh}$ sadalla kilometrillä. Akkuun mahtuu siis yhtä paljon energiaa kuin $6\,\text{kW}$:n kiuas käyttää yli kymmenessä tunnissa.

Latausaika riippuu kahdesta asiasta. Ensimmäinen on se, kuinka paljon energiaa akkuun pitää siirtää. Toinen on se, kuinka suurella teholla energia siirretään. Latauksessa osa verkosta otetusta energiasta ei päädy akkuun. Se muuttuu auton laturin, johtojen ja akun sisäenergiaksi, joka siirtyy lämpönä ympäristöön. Kotilatauksen hyötysuhde on tyypillisesti noin $80\text{–}95\,\%$. Hyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa verkosta otetusta energiasta päätyy akkuun. Se jää aina alle $100\,\%$. Verkosta on siksi otettava enemmän energiaa kuin akkuun varastoituu.

Valkoisen auton keulassa on auki oleva luukku. Sen alla on kaksi latausliitäntää.
Sähköauton latausliitännät. Isommalla liitännällä ladataan nopeasti tasavirralla. Pienemmällä ladataan vaihtovirralla. Silloin auton oma laturi muuttaa vaihtovirran tasavirraksi akkua varten. Kuva: Kiwiev, CC0 1.0

Yksi vaihe vai kolme

Suomalaiseen omakotitaloon tulee yleensä kolmivaihesähkö. Siinä on kolme vaihejohdinta $\text{L}_1$, $\text{L}_2$ ja $\text{L}_3$ sekä nollajohdin $\text{N}$. Vaihejohdin on johto, jossa on jännite. Jokaisen vaihejohtimen ja nollajohtimen välillä on jännite $230\,\text{V}$. Tavallinen pistorasia ja vedenkeitin käyttävät yhtä vaihetta. Kiuas ja latausasema käyttävät yleensä kaikkia kolmea vaihetta. Kun laite ottaa jokaisesta vaihejohtimesta saman virran $I$, jokainen vaihe siirtää tehon $UI$. Kokonaisteho on silloin kolminkertainen. Vaihejohtimien välinen jännite on $400\,\text{V}$, mutta sitä ei tässä tarvita.

Laitteen virta saadaan tehosta samalla tavalla kuin luvussa Sähköenergia kotona. Yhdessä vaiheessa $I = P : U$. Tavallisesta pistorasiasta ladattaessa latauskaapeli rajoittaa virran yleensä noin $8\,\text{A}$:iin. Teho on silloin $230\,\text{V} \cdot 8\,\text{A} \approx 1{,}8\,\text{kW}$. Yksivaiheinen latausasema, jonka virta on $16\,\text{A}$, lataa teholla noin $3{,}7\,\text{kW}$. Kolmivaiheinen asema lataa samalla virralla kolminkertaisella teholla, noin $11\,\text{kW}$. Sama $40\,\text{kWh}$:n lataus kestää pistorasiasta yli vuorokauden. Kolmivaiheisella asemalla se kestää noin neljä tuntia.

Kodin sähköjärjestelmä

Sähköverkosta tuleva kaapeli kulkee mittarin kautta sähkökeskukseen. Keskuksessa ovat ensin pääsulakkeet. Jokaisessa vaihejohtimessa on yksi pääsulake, esimerkiksi $3 \cdot 25\,\text{A}$. Pääsulakkeiden jälkeen virta jakautuu ryhmiin. Jokaisella ryhmällä on oma johto ja oma sulake tai johdonsuojakatkaisija, esimerkiksi $10\,\text{A}$ tai $16\,\text{A}$. Sulake suojaa johtoa. Se katkaisee virran, ennen kuin virta lämmittää johtoa vaarallisesti (luku Sähköturvallisuus kotona ja työssä). Siksi sulakkeen koko valitaan johdon poikkipinta-alan mukaan. Sulakkeen tilalle ei saa vaihtaa suurempaa.

$\text{sähköverkosta}$
$3 \cdot 25\,\text{A}$
$3 \cdot 16\,\text{A}$
$\text{kiuas}$
$16\,\text{A}$
$\text{pistorasiat}$
$3 \cdot 16\,\text{A}$
$30\,\text{mA}$
$\text{latausasema}$
Keltainen latausasema pysäköintihallissa. Sen ympärillä on keltaiset kaiteet.
Sähköauton latausasema pysäköintihallissa Jyväskylässä. Asemalla on oma ryhmä, oma sulake ja oma vikavirtasuoja. Kaiteet suojaavat asemaa, jos auto törmää. Kuva: Tiia Monto, CC BY-SA 4.0

Miksi latausasemalla on oma ryhmä ja vikavirtasuoja

Auton lataus on kodin pisin suuri kuorma. Virta voi kulkea tuntikausia lähes ryhmän sulakkeen suuruisena. Jos samassa ryhmässä olisi muitakin pistorasioita, johto ja pistorasia olisivat tuntikausia lähes nimellisvirralla. Nimellisvirta on suurin virta, jolle johto on tehty. Pistorasian kosketuskohdat lämpenisivät, ja muut kuormat voisivat katkaista latauksen. Siksi sähköasennusstandardi vaatii, että jokaisella latauspisteellä on oma ryhmä. Ryhmä on mitoitettu latauspisteen virralle.

Latauspisteellä on myös oma vikavirtasuoja. Se katkaisee virran, jos osa virrasta vuotaa muuta reittiä ja ero on yli $30\,\text{mA}$. Virta voi vuotaa esimerkiksi märän kaapelin ja ihmisen kautta maahan. Ulkona kaapeli kastuu, jäätyy ja jää joskus renkaan alle. Eristeen vaurio on siksi todennäköisempi kuin sisällä. Ulos asennetun aseman kotelolla on kotelointiluokka (IP-luokka), esimerkiksi IP54. Se kertoo, että kotelo kestää pölyä ja roiskevettä.

Pääsulake ja samanaikaiset kuormat

Pääsulakkeet rajoittavat koko talon virtaa. Kun pääsulakkeet ovat $3 \cdot 25\,\text{A}$, talo voi ottaa verkosta enintään noin $3 \cdot 230\,\text{V} \cdot 25\,\text{A} \approx 17\,\text{kW}$. Tämäkin pätee vain, jos kuorma jakautuu tasan kolmeen vaiheeseen. Ratkaisevaa on jokaisen vaihejohtimen oma virta. Kuvassa on yhtä aikaa päällä kolme laitetta. Ensimmäinen on $9{,}0\,\text{kW}$:n kiuas, joka ottaa jokaisesta vaiheesta $13{,}0\,\text{A}$. Toinen on $11\,\text{kW}$:n latausasema, joka ottaa jokaisesta vaiheesta $16\,\text{A}$. Kolmas on vedenkeitin vaiheessa $\text{L}_1$, ja se ottaa $8{,}7\,\text{A}$. Vaiheen $\text{L}_1$ virta on $37{,}7\,\text{A}$ ja muiden vaiheiden virta $29{,}0\,\text{A}$.

$10$
$20$
$30$
$40$
$0$
$I\ (\text{A})$
$\text{L}_1$
$\text{kiuas}$
$\text{auto}$
$\text{keitin}$
$\text{L}_2$
$\text{kiuas}$
$\text{auto}$
$\text{L}_3$
$\text{kiuas}$
$\text{auto}$
$\text{pääsulake}\ 25\,\text{A}$

Pääsulake ei pala heti pienestä ylikuormasta. Jos ylikuorma on riittävän suuri ja jatkuu pitkään, pääsulake voi palaa. Silloin koko talo pimenee. Siksi latausasemassa on usein kuormanhallinta. Se mittaa pääsulakkeiden virtaa ja pienentää latausvirtaa, kun muut laitteet ovat päällä. Kun kiuas ottaa $13{,}0\,\text{A}$, autolle jää jokaisessa vaiheessa noin $12\,\text{A}$ eli noin $8{,}3\,\text{kW}$. Jos vedenkeitinkin kytketään päälle, vaiheeseen $\text{L}_1$ jää vain noin $3\,\text{A}$. Silloin kuormanhallinta keskeyttää latauksen hetkeksi.

Johdon ja liitoksen lämpeneminen

Johto on vastus, ja sen läpi kulkee sama virta kuin laitteen läpi. Virta kulkee laitteelle vaihejohdinta pitkin ja palaa nollajohdinta pitkin. Kuparia on siis kaksi kertaa johdon pituus. Joulen lain mukaan johtoon tuleva teho on $RI^2$ (luku Sähköteho ja vastuksen lämpeneminen). Kun virta kaksinkertaistuu, lämpenemisteho nelinkertaistuu. Kelalla olevan $25\,\text{m}$:n jatkojohdon johtimet ovat $1{,}5\,\text{mm}^2$, ja sen resistanssi on noin $0{,}57\,\Omega$. Virralla $10\,\text{A}$ johtoon tulee noin $57\,\text{W}$. Kelalta siirtyy huonosti lämpöä ympäristöön, joten kela kuumenee. Kuumeneminen vanhentaa eristettä. Silloin eristeen läpilyöntilujuus voi heiketä, ja eriste voi pettää. Läpilyöntilujuus tarkoittaa suurinta sähkökenttää, jonka eriste kestää.

Löystynyt tai hapettunut liitos on vielä vaarallisempi. Vanhan pistorasian kosketusresistanssi voi olla esimerkiksi $0{,}10\,\Omega$. Virralla $10\,\text{A}$ liitokseen tulee silloin teho $10\,\text{W}$. Teho keskittyy herneen kokoiseen kohtaan, ja lataus kestää tunteja. Siksi säännölliseen lataamiseen suositellaan latausasemaa. Jatkojohtoa ei käytetä.

Lukuarvojen lähteet

Luvun lukuarvot ovat tyypillisiä esimerkkiarvoja. Ne eivät ole tietyn auton tai talon mittauksia. Verkkojännite $230\,\text{V}$ ja vakiovirrat $10\,\text{A}$, $16\,\text{A}$ ja $25\,\text{A}$ ovat Suomen sähköverkon ja kotien asennusten tavallisia arvoja. Akun koko $64\,\text{kWh}$ ja kulutus $18\,\text{kWh}$ sadalla kilometrillä ovat pienen ja keskikokoisen sähköauton suuruusluokkaa. Hyötysuhde $80\text{–}95\,\%$ on arvio. Vaatimus latauspisteen omasta ryhmästä ja vikavirtasuojasta on sähköasennusstandardista SFS 6000-7-722. Tukes ohjeistaa sähköauton latauksesta kotona. Kuparin resistiivisyys on luvun Resistanssi ja Ohmin laki taulukosta.

Latausaika, latausteho ja johdon lämpeneminen

Latauksen hyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa verkosta otetusta energiasta varastoituu akkuun:

$$\eta = \frac{W_\text{akku}}{W_\text{verkko}}$$

missä $\eta$ on hyötysuhde, $W_\text{akku}$ akkuun varastoitunut energia ($\text{kWh}$) ja $W_\text{verkko}$ verkosta otettu energia ($\text{kWh}$).

Kun latausteho $P$ on vakio, verkosta otettu energia on $W_\text{verkko} = Pt$ (luku Sähköenergia kotona). Latausaika on siksi

$$t = \frac{W_\text{akku}}{\eta P}$$

missä $t$ on latausaika ($\text{h}$) ja $P$ verkosta otettu teho ($\text{kW}$). Kuvan mallissa teho pysyy vakiona, kunnes akku on noin $90\,\%$:n varaustasossa. Sen jälkeen teho pienenee. Akun lähdejännite kasvaa, ja ohjauspiiri pienentää virtaa (luku Akut ja latauspiiri). Verkosta otettu energia on käyrän alle jäävä pinta-ala. Kaava sopii siis latauksen tasaiseen osaan, esimerkiksi varaustasosta $20\,\%$ tasoon $80\,\%$.

$1$
$2$
$3$
$4$
$5$
$6$
$7$
$2$
$4$
$6$
$8$
$10$
$12$
$0$
$t\ (\text{h})$
$P\ (\text{kW})$
$W_\text{verkko} = Pt$
$\text{varaus}\ 20\,\%$
$\text{varaus}\ 90\,\%$
$\text{varaus}\ 99\,\%$

Yksivaiheisen laitteen teho on $P = UI$. Kolmivaiheisen laitteen teho on

$$P = 3UI$$

kun laite ottaa jokaisesta vaihejohtimesta saman virran. Tässä $U = 230\,\text{V}$ on vaihejohtimen ja nollajohtimen välinen jännite ja $I$ yhden vaihejohtimen virta ($\text{A}$).

Johtoon tuleva lämpenemisteho saadaan Joulen laista ja johtimen resistanssista $R = \rho l : A$ (luku Resistanssi ja Ohmin laki). Kuparin pituudeksi otetaan meno- ja paluujohdin yhteensä:

$$P_\text{johto} = \rho \frac{2l}{A} I^2$$

missä $P_\text{johto}$ on johtoon tuleva teho ($\text{W}$), $\rho$ kuparin resistiivisyys $1{,}7 \cdot 10^{-8}\,\Omega\cdot\text{m}$, $l$ johdon pituus ($\text{m}$), $A$ yhden johtimen poikkipinta-ala ($\text{m}^2$) ja $I$ virta ($\text{A}$).

Latauksen hinta lasketaan verkosta otetusta energiasta, ei akkuun varastoituneesta energiasta:

$$K = a W_\text{verkko}$$

missä $K$ on kustannus ($\text{€}$) ja $a$ energian ja siirron hinta yhteensä ($\text{€/kWh}$). Sadan kilometrin ajo vaatii akusta $18\,\text{kWh}$. Hyötysuhteella $90\,\%$ verkosta otetaan $20\,\text{kWh}$. Hinnalla $15\,\text{snt/kWh}$ ajo maksaa noin $3{,}0\,\text{€}$.

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee, että kun sulake palaa toistuvasti, sen tilalle voi vaihtaa suuremman. Sulake ei kuitenkaan suojaa laitetta vaan johtoa. Sen koko on valittu niin, että johto ei kuumene vaarallisesti. Suurempi sulake päästää johtoon virran, joka lämmittää johtoa enemmän kuin johto kestää. Eriste voi silloin sulaa tai syttyä. Oikea ratkaisu on oma ryhmä, kuten latausasemalle, tai kuormien vuorottelu.

Toinen yleinen virhe on olettaa, että $64\,\text{kWh}$:n akun täyttäminen vie verkosta $64\,\text{kWh}$. Häviöiden vuoksi verkosta otetaan enemmän. Akkuun menevä energia jaetaan hyötysuhteella, ei kerrota sillä.

Tiivistelmä

  • Latausaika on akkuun siirrettävä energia jaettuna hyötysuhteen ja tehon tulolla, $t = W_\text{akku} : (\eta P)$. Hyötysuhde jää alle $100\,\%$, koska latauksessa on aina häviöitä. Verkosta otetaan siis enemmän energiaa kuin akkuun varastoituu, ja hinta maksetaan verkosta otetusta energiasta.
  • Yksivaiheisen latauksen teho on $P = UI$ ja kolmivaiheisen $P = 3UI$, kun jokaisessa vaihejohtimessa on sama virta. Samalla $16\,\text{A}$:n virralla kolmivaiheinen asema lataa kolme kertaa nopeammin.
  • Pääsulakkeet rajoittavat jokaisen vaihejohtimen virtaa. Saman vaiheen virrat lasketaan yhteen. Kuormanhallinta pienentää latausvirtaa, kun kiuas tai muut laitteet ovat päällä.
  • Latausasemalla on oma ryhmä ja oma vikavirtasuoja. Lataus on pitkä suuri kuorma, ja ulkona kaapelin eriste voi vaurioitua.
  • Johdon lämpenemisteho on $RI^2$. Kaksinkertainen virta nelinkertaistaa sen. Kelattu jatkojohto ja löystynyt liitos kuumenevat. Kelalta siirtyy huonosti lämpöä ympäristöön, ja löystyneessä liitoksessa lämpenemisteho keskittyy pieneen kohtaan.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi laskemiisi tehoihin ja virtoihin. Palaa sitten alun kysymykseen: miksi naapurin jatkojohto ei ole hyvä ratkaisu, vaikka se toimii?

    Haluaisitko muuttaa ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Esimerkkiauton akun energia on $64\,\text{kWh}$. Akku ladataan yöllä varaustasosta $20\,\%$ tasoon $80\,\%$. Latausasema on kolmivaiheinen ja ottaa jokaisesta vaihejohtimesta virran $16\,\text{A}$. Vaihejännite on $230\,\text{V}$ ja latauksen hyötysuhde $90\,\%$. Teho pysyy koko latauksen ajan vakiona. Kuinka kauan lataus kestää? Paljonko se maksaa, kun sähkö maksaa siirtoineen $15\,\text{snt/kWh}$?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Akun energia on $64\,\text{kWh}$, varaustaso $20\,\% \to 80\,\%$, $I = 16\,\text{A}$ kussakin kolmessa vaiheessa, $U = 230\,\text{V}$, $\eta = 0{,}90$ ja $a = 15\,\text{snt/kWh}$. Kysytään latausaikaa $t$ ja kustannusta $K$.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Akkuun pitää siirtää $60\,\%$ sen energiasta. Asema ottaa jokaisesta kolmesta vaiheesta saman virran, joten sen teho on kolme kertaa yhden vaiheen teho. Häviöiden vuoksi verkosta otetaan akkuun menevä energia jaettuna hyötysuhteella. Hinta maksetaan verkosta otetusta energiasta.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} P &= 3UI \\ t &= \frac{W_\text{akku}}{\eta P} \\ K &= \frac{a W_\text{akku}}{\eta} \end{aligned}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset.

    $W_\text{akku}$$= 0{,}60 \cdot 64\,\text{kWh}$
    $= 38{,}4\,\text{kWh}$
    $\eta$$= 90\,\%$
    $= 0{,}90$
    $a$$= 15\,\text{snt/kWh}$
    $= 0{,}15\,\text{€/kWh}$

    Teho muunnetaan kilowateiksi, jotta aika saadaan tunteina.

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. $$\begin{aligned} P &= 3UI \\ \phantom{P} &= 3 \cdot 230\,\text{V} \cdot 16\,\text{A} \\ \phantom{P} &= 11\,040\,\text{W} = 11{,}04\,\text{kW} \\ t &= \frac{W_\text{akku}}{\eta P} \\ \phantom{t} &= \frac{38{,}4\,\text{kWh}}{0{,}90 \cdot 11{,}04\,\text{kW}} \\ \phantom{t} &\approx 3{,}86\,\text{h} \\ K &= \frac{a W_\text{akku}}{\eta} \\ \phantom{K} &= \frac{0{,}15\,\text{€/kWh} \cdot 38{,}4\,\text{kWh}}{0{,}90} \\ \phantom{K} &= 6{,}40\,\text{€} \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Lataus kestää noin $3{,}9\,\text{h}$ ja maksaa noin $6{,}4\,\text{€}$. Verkosta otetaan $38{,}4\,\text{kWh} : 0{,}90 \approx 42{,}7\,\text{kWh}$. Tulokset ilmoitetaan kahdella merkitsevällä numerolla, kuten hyötysuhde $0{,}90$ ja hinta $15\,\text{snt/kWh}$.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Arvio: noin $40\,\text{kWh}$ noin $10\,\text{kW}$:n teholla kestää noin $4\,\text{h}$. Ilman häviöitä lataus kestäisi $38{,}4\,\text{kWh} : 11{,}04\,\text{kW} \approx 3{,}5\,\text{h}$. Häviöt pidentävät latausta, kuten pitääkin. Hinta vastaa noin $210\,\text{km}$:n ajoa, noin $3\,\text{€}$ sadalta kilometriltä. Lataus mahtuu hyvin yhteen yöhön.

    Etsi virhe

    Opiskelija laskee, kuinka paljon energiaa verkosta otetaan.Akkuun pitää varastoida $38{,}4\,\text{kWh}$, ja latauksen hyötysuhde on $90\,\%$:

    $$\begin{aligned} W_\text{verkko} &= \eta W_\text{akku} \\ &= 0{,}90 \cdot 38{,}4\,\text{kWh} \\ &\approx 34{,}6\,\text{kWh} \end{aligned}$$

    Missä on virhe?

    Sovella uuteen tilanteeseen

    Yksivaiheinen latausasema on kytketty sähkökeskukseen $25\,\text{m}$ pitkällä kaapelilla. Kaapelin kuparijohtimien poikkipinta-ala on $2{,}5\,\text{mm}^2$. Latausvirta on $16\,\text{A}$. Virta kulkee asemalle vaihejohdinta ja palaa nollajohdinta pitkin. Kuparin resistiivisyys on $1{,}7 \cdot 10^{-8}\,\Omega\cdot\text{m}$.

    Kuinka suuri teho kaapeliin tulee? Vastaa watteina.

    W
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Kaapelin kuparijohtimet ovat vastus. Kuinka pitkä kuparimatka virralla on, kun se kulkee asemalle ja takaisin?

    Vihje 2: mikä yhteys

    $R = \rho \dfrac{2l}{A}$, missä $A = 2{,}5 \cdot 10^{-6}\,\text{m}^2$.

    Vihje 3: välivaihe

    $R = 0{,}34\,\Omega$, ja Joulen lain mukaan $P = RI^2$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    kaapelin pituus $l = 25\,\text{m}$, poikkipinta-ala $A = 2{,}5\,\text{mm}^2$, virta $I = 16\,\text{A}$, kuparin resistiivisyys $\rho = 1{,}7 \cdot 10^{-8}\,\Omega\cdot\text{m}$

    Kysytty

    kaapeliin tuleva lämpenemisteho $P_\text{johto}$ watteina

    Periaate

    Kaapelin kuparijohtimet ovat vastus, jonka läpi kulkee latausvirta. Virta kulkee meno- ja paluujohtimessa, joten kuparin pituus on $2l$. Joulen lain mukaan vastukseen tuleva teho on $RI^2$. Teho muuttuu kaapelin sisäenergiaksi, joka siirtyy lämpönä ympäristöön.

    Kaava

    $P_\text{johto} = RI^2$ ja $R = \rho \dfrac{2l}{A}$, joten

    $P_\text{johto}$$= \rho \dfrac{2l}{A} I^2$

    Muunnokset

    $A$$= 2{,}5\,\text{mm}^2$
    $= 2{,}5 \cdot (10^{-3}\,\text{m})^2$
    $= 2{,}5 \cdot 10^{-6}\,\text{m}^2$

    Sijoitus

    $R$$= 1{,}7 \cdot 10^{-8}\,\Omega\cdot\text{m} \cdot \dfrac{2 \cdot 25\,\text{m}}{2{,}5 \cdot 10^{-6}\,\text{m}^2}$
    $= 0{,}34\,\Omega$
    $P_\text{johto}$$= 0{,}34\,\Omega \cdot (16\,\text{A})^2$
    $= 0{,}34\,\Omega \cdot 256\,\text{A}^2$
    $= 87{,}0\,\text{W}$

    Vastaus

    $87\,\text{W}$

    Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten resistiivisyydessä $1{,}7 \cdot 10^{-8}\,\Omega\cdot\text{m}$ ja poikkipinta-alassa $2{,}5\,\text{mm}^2$.

    Järkevyys

    Teho on $87\,\text{W} : 3680\,\text{W} \approx 2{,}4\,\%$ latausaseman tehosta. Se jakautuu $25\,\text{m}$:n matkalle, noin $3{,}5\,\text{W}$ metriä kohti. Kiinteä kaapeli lämpenee siis vain vähän. Puolella virralla teho olisi neljäsosa, noin $22\,\text{W}$.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.

    1. Kolmivaiheinen latausasema ottaa jokaisesta vaihejohtimesta virran $16\,\text{A}$. Vaihejännite on $230\,\text{V}$. Kuinka suuri on latausteho?
      Vastaus

      Jokainen vaihe siirtää tehon $UI$, joten

      $P$$= 3UI$
      $= 3 \cdot 230\,\text{V} \cdot 16\,\text{A}$
      $= 11\,040\,\text{W}$
      $\approx 11\,\text{kW}$
    2. Akkuun pitää varastoida $45\,\text{kWh}$, ja latauksen hyötysuhde on $90\,\%$. Kuinka paljon energiaa verkosta otetaan?
      Vastaus
      $W_\text{verkko}$$= W_\text{akku} : \eta$
      $= 45\,\text{kWh} : 0{,}90$
      $= 50\,\text{kWh}$

      Verkosta otetaan enemmän kuin akkuun varastoituu. Osa energiasta muuttuu johtojen, laturin ja akun sisäenergiaksi.

    1. Oma ryhmä ja vikavirtasuoja

    Miksi sähköauton latausasemalla on oma ryhmä ja oma vikavirtasuoja?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Latausaika

    Yksivaiheinen latausasema ottaa virran $16\,\text{A}$ jännitteellä $230\,\text{V}$. Akkuun pitää varastoida $30\,\text{kWh}$. Latauksen hyötysuhde on $90\,\%$. Kuinka kauan lataus kestää, kun teho pysyy vakiona? Vastaa tunteina.

    h
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Mikä on yksivaiheisen aseman teho?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Akkuun siirtyy teho $\eta P = 0{,}90 \cdot 3{,}68\,\text{kW}$.

    Vihje 3: välivaihe
    $t$$= \dfrac{30\,\text{kWh}}{0{,}90 \cdot 3{,}68\,\text{kW}}$
    Näytä ratkaisu

    Annettu

    yksi vaihe, $U = 230\,\text{V}$, $I = 16\,\text{A}$, akkuun $W_\text{akku} = 30\,\text{kWh}$, $\eta = 90\,\%$

    Kysytty

    latausaika $t$ tunteina

    Periaate

    Yksivaiheisen aseman teho on jännite kertaa virta. Teho pysyy samana, joten verkosta otettu energia on $Pt$. Siitä akkuun varastoituu osuus $\eta$.

    Kaava

    $\eta U I t = W_\text{akku}$, joten $t = \dfrac{W_\text{akku}}{\eta U I}$

    Muunnokset

    $UI$$= 230\,\text{V} \cdot 16\,\text{A}$
    $= 3680\,\text{W}$
    $= 3{,}68\,\text{kW}$

    $\eta = 0{,}90$

    Sijoitus

    $t$$= \dfrac{30\,\text{kWh}}{0{,}90 \cdot 3{,}68\,\text{kW}}$
    $= \dfrac{30\,\text{kWh}}{3{,}312\,\text{kW}}$
    $= 9{,}06\,\text{h}$

    Vastaus

    $9{,}1\,\text{h}$

    Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten hyötysuhteessa $90\,\%$ ja energiassa $30\,\text{kWh}$.

    Järkevyys

    Akkuun menee noin $3{,}3\,\text{kW}$, ja $30\,\text{kWh} : 3{,}3\,\text{kW} \approx 9\,\text{h}$. Lataus mahtuu juuri yhteen yöhön. Kolmivaiheisella asemalla lataus kestäisi kolmasosan, noin $3\,\text{h}$.

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 3. Selitä jatkojohdon vaara

    Naapuri lataa autoaan $10\,\text{A}$:n virralla kelalla olevan jatkojohdon kautta vanhasta pistorasiasta koko yön. Selitä Joulen lain avulla, mitkä kohdat kuumenevat ja miksi. Selitä myös, miten lataus kannattaisi järjestää turvallisesti.

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 16-1Ydintehtävä

      Sähköauton akun energia on täyteen ladattuna $64\,\text{kWh}$. Akku ladataan varaustasosta $15\,\%$ tasoon $80\,\%$. Kuinka paljon energiaa akkuun pitää varastoida? Vastaa kilowattitunteina.

      kWh
      Vastaus

      $42\,\text{kWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      akun energia täyteen ladattuna $W = 64\,\text{kWh}$, varaustaso nousee $15\,\%$:sta $80\,\%$:iin

      Kysytty

      akkuun varastoitava energia $W_\text{akku}$ kilowattitunteina

      Periaate

      Varaustaso kertoo, kuinka suuri osa akun täydestä energiasta on akkuun varastoitunut. Akkuun pitää siis siirtää se osa täydestä energiasta, jonka varaustasojen erotus kertoo.

      Kaava

      $W_\text{akku} = (s_2 - s_1) W$, missä $s_1$ ja $s_2$ ovat varaustasot desimaalilukuina

      Muunnokset

      $s_1 = 15\,\% = 0{,}15$ ja $s_2 = 80\,\% = 0{,}80$

      Sijoitus

      $W_\text{akku}$$= (0{,}80 - 0{,}15) \cdot 64\,\text{kWh}$
      $= 0{,}65 \cdot 64\,\text{kWh}$
      $= 41{,}6\,\text{kWh}$

      Vastaus

      $42\,\text{kWh}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten akun energiassa $64\,\text{kWh}$.

      Järkevyys

      Kaksi kolmasosaa akusta on noin $\tfrac{2}{3} \cdot 64\,\text{kWh} \approx 43\,\text{kWh}$, ja $65\,\%$ on vähän alle kahden kolmasosan. Tulos on pienempi kuin koko akku, kuten pitää.

    2. Tehtävä 16-2Ydintehtävä

      Sähköautoa ladataan mökillä tavallisesta pistorasiasta. Latauskaapeli rajoittaa virran $10\,\text{A}$:iin. Jännite on $230\,\text{V}$. Kuinka suuri on latausteho? Vastaa kilowatteina.

      kW
      Vastaus

      $2{,}3\,\text{kW}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      jännite $U = 230\,\text{V}$, latausvirta $I = 10\,\text{A}$

      Kysytty

      latausteho $P$ kilowatteina

      Periaate

      Pistorasia käyttää yhtä vaihetta, joten teho on jännite kertaa virta. Niin lasketaan minkä tahansa yksivaiheisen laitteen teho. Verkkojännite $230\,\text{V}$ on vaihtojännitteen tehollinen arvo. Sillä lasketaan samalla tavalla kuin tasajännitteellä.

      Kaava

      $P = UI$

      Muunnokset

      Tulos watteina muunnetaan kilowateiksi: $1\,\text{W} = 0{,}001\,\text{kW}$.

      Sijoitus

      $P$$= 230\,\text{V} \cdot 10\,\text{A}$
      $= 2300\,\text{W}$
      $= 2{,}3\,\text{kW}$

      Vastaus

      $2{,}3\,\text{kW}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten virrassa $10\,\text{A}$.

      Järkevyys

      Teho on suunnilleen sama kuin vedenkeittimen teho, mutta lataus kestää tunteja. Lataus $40\,\text{kWh}$ kestäisi tällä teholla yli $17\,\text{h}$. Pistorasialataus sopii siis lähinnä hätätilanteisiin tai mökille.

    3. Tehtävä 16-3

      Kolmivaiheisen latausaseman teho on $11\,\text{kW}$. Asema ottaa jokaisesta kolmesta vaihejohtimesta yhtä suuren virran. Vaihejännite on $230\,\text{V}$. Kuinka suuri virta kulkee yhdessä vaihejohtimessa?

      A
      Vastaus

      $16\,\text{A}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      teho $P = 11\,\text{kW}$, kolme vaihetta, vaihejännite $U = 230\,\text{V}$

      Kysytty

      yhden vaihejohtimen virta $I$ ampeereina

      Periaate

      Asema ottaa jokaisesta kolmesta vaihejohtimesta saman virran. Jokainen vaihe siirtää tehon $UI$. Kokonaisteho on siis kolme kertaa yhden vaiheen teho.

      Kaava

      $P = 3UI$, josta $I = \dfrac{P}{3U}$

      Muunnokset

      $P = 11\,\text{kW} = 11\,000\,\text{W}$

      Sijoitus

      $I$$= \dfrac{11\,000\,\text{W}}{3 \cdot 230\,\text{V}}$
      $= \dfrac{11\,000\,\text{W}}{690\,\text{V}}$
      $= 15{,}94\,\text{A}$

      Vastaus

      $16\,\text{A}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten tehossa $11\,\text{kW}$.

      Järkevyys

      Jos koko teho kulkisi yhdessä vaiheessa, virta olisi $11\,000\,\text{W} : 230\,\text{V} \approx 48\,\text{A}$. Kolmeen vaiheeseen jaettuna virta on kolmasosa siitä. Arvo $16\,\text{A}$ on tavallinen latausaseman ryhmän sulakkeen koko.

    4. Tehtävä 16-4

      Sähköauton lataus otti verkosta $45\,\text{kWh}$ energiaa. Sähkö maksaa siirtoineen $14\,\text{snt/kWh}$. Kuinka paljon lataus maksoi? Vastaa euroina.

      €
      Vastaus

      $6{,}3\,\text{€}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      verkosta otettu energia $W_\text{verkko} = 45\,\text{kWh}$, hinta $a = 14\,\text{snt/kWh}$

      Kysytty

      kustannus $K$ euroina

      Periaate

      Lataus maksetaan verkosta otetusta energiasta. Jokainen kilowattitunti maksaa saman hinnan. Kustannus on siis hinta kertaa energia.

      Kaava

      $K = a W_\text{verkko}$

      Muunnokset

      $a$$= 14\,\text{snt/kWh}$
      $= 14 \cdot 0{,}01\,\text{€/kWh}$
      $= 0{,}14\,\text{€/kWh}$

      Sijoitus

      $K$$= 0{,}14\,\text{€/kWh} \cdot 45\,\text{kWh}$
      $= 6{,}30\,\text{€}$

      Vastaus

      $6{,}3\,\text{€}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten energiassa $45\,\text{kWh}$ ja hinnassa $14\,\text{snt/kWh}$.

      Järkevyys

      Sentteinä $45 \cdot 14\,\text{snt} = 630\,\text{snt}$. Kymmenen sentin hinnalla kustannus olisi $4{,}50\,\text{€}$ ja viidentoista sentin hinnalla $6{,}75\,\text{€}$. Tulos on niiden välissä, lähempänä jälkimmäistä.

    5. Tehtävä 16-5

      Latausaseman mittarin mukaan lataus otti verkosta $50\,\text{kWh}$. Auton mukaan akkuun varastoitui $44\,\text{kWh}$. Mikä oli latauksen hyötysuhde? Vastaa prosentteina.

      %
      Vastaus

      $88\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      verkosta otettu energia $W_\text{verkko} = 50\,\text{kWh}$, akkuun varastoitunut energia $W_\text{akku} = 44\,\text{kWh}$

      Kysytty

      latauksen hyötysuhde $\eta$ prosentteina

      Periaate

      Hyödyllinen energia on akkuun varastoitunut energia. Otettu energia on verkosta otettu energia. Hyötysuhde on näiden energioiden suhde.

      Kaava

      $\eta$$= \dfrac{W_\text{akku}}{W_\text{verkko}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita. Kumpikin energia on kilowattitunteina, joten yksikkö supistuu. Desimaaliluku muunnetaan prosenteiksi kertomalla se sadalla.

      Sijoitus

      $\eta$$= \dfrac{44\,\text{kWh}}{50\,\text{kWh}}$
      $= 0{,}88$
      $= 88\,\%$

      Vastaus

      $88\,\%$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten energioissa $44\,\text{kWh}$ ja $50\,\text{kWh}$.

      Järkevyys

      Häviöihin meni $50\,\text{kWh} - 44\,\text{kWh} = 6\,\text{kWh}$ eli $12\,\%$ otetusta energiasta. Yhteensä $88\,\% + 12\,\% = 100\,\%$. Hyötysuhde on alle $100\,\%$, ja se on tyypillisen kotilatauksen suuruinen.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 16-6Ydintehtävä

      Kuvaajassa on latausaseman verkosta ottama teho yhden latauksen aikana. Kahden tunnin kohdalla talossa kytkettiin kiuas päälle, ja kuormanhallinta pienensi latausvirtaa.

      Kuinka paljon energiaa latausasema otti verkosta koko latauksen aikana? Lue tarvittavat arvot kuvaajasta. Vastaa kilowattitunteina.

      $0{,}5$
      $1$
      $1{,}5$
      $2$
      $2{,}5$
      $3$
      $2$
      $4$
      $5{,}5$
      $8$
      $11$
      $0$
      $t\ (\text{h})$
      $P\ (\text{kW})$
      kWh
      Vastaus

      $28\,\text{kWh}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kuvaajasta luetut tehot ja ajat

      Kysytty

      verkosta otettu energia $W_\text{verkko}$ kilowattitunteina

      Periaate

      Kun teho pysyy samana, energia on teho kertaa aika. Kuvaajassa on kaksi jaksoa, joissa teho on vakio. Energia on siis kahden suorakulmion pinta-alojen summa.

      Kuvaajan lukeminen

      Ensimmäisessä jaksossa teho on $P_1 = 11\,\text{kW}$ ajan $0\text{–}2{,}0\,\text{h}$, joten $t_1 = 2{,}0\,\text{h}$. Toisessa jaksossa teho on $P_2 = 5{,}5\,\text{kW}$ ajan $2{,}0\text{–}3{,}0\,\text{h}$, joten $t_2 = 1{,}0\,\text{h}$. Sen jälkeen teho on nolla.

      Kaava

      $W_\text{verkko} = P_1 t_1 + P_2 t_2$

      Muunnokset

      Ei tarvita. Kun teho on kilowatteina ja aika tunteina, energia tulee suoraan kilowattitunteina.

      Sijoitus

      $W_\text{verkko}$$= 11\,\text{kW} \cdot 2{,}0\,\text{h} + 5{,}5\,\text{kW} \cdot 1{,}0\,\text{h}$
      $= 22\,\text{kWh} + 5{,}5\,\text{kWh}$
      $= 27{,}5\,\text{kWh}$

      Vastaus

      $28\,\text{kWh}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten kuvaajasta luetuissa arvoissa.

      Järkevyys

      Jos teho olisi ollut koko kolme tuntia $11\,\text{kW}$, energiaa olisi otettu $33\,\text{kWh}$. Viimeisen tunnin puolittunut teho vähentää tästä $5{,}5\,\text{kWh}$. Siis $33\,\text{kWh} - 5{,}5\,\text{kWh} = 27{,}5\,\text{kWh}$.

    2. Tehtävä 16-7Ydintehtävä

      Yksivaiheinen latausasema ottaa virran $16\,\text{A}$ jännitteellä $230\,\text{V}$. Auton akun energia on $60\,\text{kWh}$, ja akku ladataan varaustasosta $20\,\%$ tasoon $80\,\%$. Latauksen hyötysuhde on $90\,\%$, ja teho pysyy koko ajan vakiona.

      Kuinka kauan lataus kestää? Vastaa tunteina.

      h
      Vastaus

      $11\,\text{h}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $U = 230\,\text{V}$, $I = 16\,\text{A}$, yksi vaihe, akun energia $60\,\text{kWh}$, varaustaso $20\,\% \to 80\,\%$, $\eta = 90\,\%$

      Kysytty

      latausaika $t$ tunteina

      Periaate

      Akkuun pitää siirtää $60\,\%$ sen energiasta. Teho pysyy samana, joten verkosta otettu energia on teho kertaa aika. Siitä akkuun varastoituu hyötysuhteen osuus. Yksivaiheisen aseman teho on jännite kertaa virta.

      Kaava

      $\eta P t = W_\text{akku}$ ja $P = UI$, joten $t = \dfrac{W_\text{akku}}{\eta U I}$

      Muunnokset

      $W_\text{akku}$$= (0{,}80 - 0{,}20) \cdot 60\,\text{kWh}$
      $= 36\,\text{kWh}$
      $UI$$= 230\,\text{V} \cdot 16\,\text{A}$
      $= 3680\,\text{W}$
      $= 3{,}68\,\text{kW}$

      $\eta = 0{,}90$

      Sijoitus

      $t$$= \dfrac{36\,\text{kWh}}{0{,}90 \cdot 3{,}68\,\text{kW}}$
      $= \dfrac{36\,\text{kWh}}{3{,}312\,\text{kW}}$
      $= 10{,}87\,\text{h}$

      Vastaus

      $11\,\text{h}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten hyötysuhteessa $90\,\%$.

      Järkevyys

      Arvio: akkuun menee noin $3{,}3\,\text{kW}$, ja $33\,\text{kWh}$ veisi $10\,\text{h}$. Energia $36\,\text{kWh}$ vie vähän enemmän. Kolmivaiheisella $16\,\text{A}$:n asemalla sama lataus kestäisi kolmasosan, noin $3{,}6\,\text{h}$.

    3. Tehtävä 16-8

      Omakotitalon pääsulakkeet ovat $3 \cdot 25\,\text{A}$. Saunassa on päällä $9{,}0\,\text{kW}$:n kiuas, joka ottaa jokaisesta kolmesta vaihejohtimesta yhtä suuren virran. Vaihejännite on $230\,\text{V}$. Muita laitteita ei ole päällä.

      Kuinka suuren virran kolmivaiheinen latausasema saa ottaa jokaisesta vaiheesta, jotta pääsulakkeiden virta ei ylity?

      A
      Vastaus

      $12\,\text{A}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      pääsulakkeet $3 \cdot 25\,\text{A}$, kiukaan teho $P_\text{k} = 9{,}0\,\text{kW}$ kolmessa vaiheessa, $U = 230\,\text{V}$

      Kysytty

      latausaseman suurin sallittu virta $I_\text{a}$ yhdessä vaihejohtimessa

      Periaate

      Pääsulake on jokaisessa vaihejohtimessa. Saman vaihejohtimen kautta kulkevat virrat lasketaan yhteen (luku Kirchhoffin lait ja potentiaali virtapiirissä). Kiuas ottaa jokaisesta vaiheesta saman virran, joten sen virta saadaan kaavasta $P = 3UI$. Autolle jää se osa, joka jää jäljelle $25\,\text{A}$:sta.

      Kaava

      $I_\text{k} + I_\text{a} = I_\text{p}$ ja $I_\text{k} = \dfrac{P_\text{k}}{3U}$, joten

      $I_\text{a}$$= I_\text{p} - \dfrac{P_\text{k}}{3U}$

      missä $I_\text{p} = 25\,\text{A}$

      Muunnokset

      $P_\text{k}$$= 9{,}0\,\text{kW}$
      $= 9000\,\text{W}$

      Sijoitus

      $I_\text{a}$$= 25\,\text{A} - \dfrac{9000\,\text{W}}{3 \cdot 230\,\text{V}}$
      $= 25\,\text{A} - 13{,}04\,\text{A}$
      $= 11{,}96\,\text{A}$

      Vastaus

      $12\,\text{A}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten pääsulakkeen virrassa $25\,\text{A}$.

      Järkevyys

      Kiuas ja auto ottavat silloin yhdessä $13\,\text{A} + 12\,\text{A} = 25\,\text{A}$ jokaisesta vaiheesta. Auton teho on noin $3 \cdot 230\,\text{V} \cdot 12\,\text{A} \approx 8{,}3\,\text{kW}$. Se on vähemmän kuin aseman $11\,\text{kW}$. Kuormanhallinnan pitää siis pienentää latausta saunan ajaksi.

    4. Tehtävä 16-9

      Yksivaiheinen latausasema on kytketty sähkökeskukseen $30\,\text{m}$ pitkällä kaapelilla. Kaapelin kuparijohtimien poikkipinta-ala on $2{,}5\,\text{mm}^2$. Latausvirta $16\,\text{A}$ kulkee asemalle vaihejohdinta ja palaa nollajohdinta pitkin. Kuparin resistiivisyys on $1{,}7 \cdot 10^{-8}\,\Omega\cdot\text{m}$.

      Kuinka suuri jännite kaapelissa häviää?

      V
      Vastaus

      $6{,}5\,\text{V}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kaapelin pituus $l = 30\,\text{m}$, poikkipinta-ala $A = 2{,}5\,\text{mm}^2$, virta $I = 16\,\text{A}$, $\rho = 1{,}7 \cdot 10^{-8}\,\Omega\cdot\text{m}$

      Kysytty

      kaapelissa häviävä jännite $U_\text{h}$ voltteina

      Periaate

      Kaapelin kuparijohtimet ovat vastus, jonka läpi kulkee latausvirta. Virta kulkee vaihejohdinta pitkin asemalle ja nollajohdinta pitkin takaisin, joten kuparin pituus on $2l$. Ohmin lain mukaan vastuksen jännite on resistanssi kertaa virta.

      Kaava

      $U_\text{h} = RI$ ja $R = \rho \dfrac{2l}{A}$, joten $U_\text{h} = \rho \dfrac{2l}{A} I$

      Muunnokset

      $A$$= 2{,}5\,\text{mm}^2$
      $= 2{,}5 \cdot (10^{-3}\,\text{m})^2$
      $= 2{,}5 \cdot 10^{-6}\,\text{m}^2$

      Sijoitus

      $U_\text{h}$$= 1{,}7 \cdot 10^{-8}\,\Omega\cdot\text{m} \cdot \dfrac{2 \cdot 30\,\text{m}}{2{,}5 \cdot 10^{-6}\,\text{m}^2} \cdot 16\,\text{A}$
      $= 0{,}408\,\Omega \cdot 16\,\text{A}$
      $= 6{,}53\,\text{V}$

      Vastaus

      $6{,}5\,\text{V}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten resistiivisyydessä $1{,}7 \cdot 10^{-8}\,\Omega\cdot\text{m}$ ja poikkipinta-alassa $2{,}5\,\text{mm}^2$.

      Järkevyys

      Häviö on $6{,}5\,\text{V} : 230\,\text{V} \approx 3\,\%$ verkkojännitteestä, joten asema saa yhä lähes koko jännitteen. Kaapeliin tulee teho $6{,}5\,\text{V} \cdot 16\,\text{A} \approx 100\,\text{W}$ eli noin $3{,}5\,\text{W}$ metriä kohti. Teho jakautuu pitkälle matkalle.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.

    1. Tehtävä 16-10

      Perhe lataa autonsa akkuun vuodessa yhteensä $3000\,\text{kWh}$. Latauskaapelilla tavallisesta pistorasiasta latauksen hyötysuhde on $82\,\%$ ja latausasemalla $92\,\%$. Sähkö maksaa siirtoineen $15\,\text{snt/kWh}$.

      Kuinka paljon perhe säästää vuodessa, jos se lataa aina latausasemalla? Vastaa euroina.

      €
      Vastaus

      $60\,\text{€}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      akkuun vuodessa $W_\text{akku} = 3000\,\text{kWh}$, hyötysuhteet $\eta_1 = 82\,\%$ (pistorasia) ja $\eta_2 = 92\,\%$ (latausasema), hinta $a = 15\,\text{snt/kWh}$

      Kysytty

      vuoden säästö $\Delta K$ euroina

      Periaate

      Akkuun menee kummallakin tavalla sama energia. Verkosta otetaan akkuun menevä energia jaettuna hyötysuhteella. Säästö syntyy siitä, että latausasemalla verkosta otetaan vähemmän energiaa. Energia maksetaan samalla hinnalla.

      Kaava

      $W_\text{verkko}$$= \dfrac{W_\text{akku}}{\eta}$

      $K = a W_\text{verkko}$, joten

      $\Delta K$$= a \left(\dfrac{W_\text{akku}}{\eta_1} - \dfrac{W_\text{akku}}{\eta_2}\right)$

      Muunnokset

      $\eta_1 = 0{,}82$,

      $\eta_2$$= 0{,}92$
      $a$$= 15\,\text{snt/kWh}$
      $= 0{,}15\,\text{€/kWh}$

      Sijoitus

      $\Delta K$$= 0{,}15\,\text{€/kWh} \cdot \left(\dfrac{3000\,\text{kWh}}{0{,}82} - \dfrac{3000\,\text{kWh}}{0{,}92}\right)$
      $= 0{,}15\,\text{€/kWh} \cdot (3658{,}5\,\text{kWh} - 3260{,}9\,\text{kWh})$
      $= 0{,}15\,\text{€/kWh} \cdot 397{,}7\,\text{kWh}$
      $= 59{,}7\,\text{€}$

      Vastaus

      $60\,\text{€}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten hyötysuhteissa $82\,\%$ ja $92\,\%$.

      Järkevyys

      Hyötysuhteiden ero on kymmenen prosenttiyksikköä. Verkosta otettu energia eroaa siksi noin $10\text{–}12\,\%$ vuoden kulutuksesta ($3260\,\text{kWh}$ tai $3660\,\text{kWh}$) eli noin $400\,\text{kWh}$. Silloin $400\,\text{kWh} \cdot 0{,}15\,\text{€/kWh} = 60\,\text{€}$. Säästö on pieni verrattuna latausaseman hintaan. Tärkeämpi syy latausasemaan on turvallisuus.

    2. Tehtävä 16-11

      Auton latausvirta kasvatetaan $10\,\text{A}$:sta $16\,\text{A}$:iin samassa kaapelissa. Oleta, että kaapelin resistanssi pysyy samana. Kuinka monta prosenttia kaapeliin tuleva lämpenemisteho kasvaa?

      %
      Vastaus

      $156\,\%$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      virta kasvaa $I_1 = 10\,\text{A}$:sta $I_2 = 16\,\text{A}$:iin, kaapelin resistanssi $R$ pysyy samana

      Kysytty

      lämpenemistehon kasvu prosentteina

      Periaate

      Joulen lain mukaan kaapeliin tuleva teho on $RI^2$. Kun $R$ pysyy samana, teho on verrannollinen virran neliöön. Verrannollinen tarkoittaa, että teho muuttuu samassa suhteessa kuin virran neliö. Tehojen suhde on siis virtojen suhteen neliö.

      Kaava

      $P = RI^2$, joten

      $\dfrac{P_2}{P_1}$$= \dfrac{R I_2^2}{R I_1^2}$
      $= \left(\dfrac{I_2}{I_1}\right)^2$

      ja kasvu on $\dfrac{P_2}{P_1} - 1$

      Muunnokset

      Ei tarvita. Ampeerit supistuvat. Kasvu muunnetaan prosenteiksi kertomalla se sadalla.

      Sijoitus

      $\dfrac{P_2}{P_1}$$= \left(\dfrac{16\,\text{A}}{10\,\text{A}}\right)^2$
      $= 1{,}6^2$
      $= 2{,}56$

      joten kasvu on $2{,}56 - 1 = 1{,}56 = 156\,\%$

      Vastaus

      $156\,\%$

      Virrat $10\,\text{A}$ ja $16\,\text{A}$ ovat latauslaitteen tarkat asetukset, joten $156\,\%$ annetaan sellaisena kuin se laskettiin.

      Järkevyys

      Virta kasvaa $60\,\%$, mutta teho yli kaksinkertaistuu, koska virta on neliössä. Jos virta kaksinkertaistuisi, teho nelinkertaistuisi eli kasvaisi $300\,\%$. Tulos $156\,\%$ on sopivasti $60\,\%$:n ja $300\,\%$:n välissä.

    3. Tehtävä 16-12

      Auton akkuun pitää yön aikana varastoida $40\,\text{kWh}$. Lataus alkaa kello $22.00$, ja auton pitää olla valmis kello $7.00$. Latauksen hyötysuhde on $90\,\%$.

      Kolmivaiheinen latausasema ottaa jokaisesta vaihejohtimesta yhtä suuren virran. Vaihejännite on $230\,\text{V}$.

      Kuinka suuri latausvirta yhdessä vaihejohtimessa vähintään tarvitaan, kun virta pidetään koko yön vakiona?

      A
      Vastaus

      $7{,}2\,\text{A}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      akkuun varastoitava energia $W_\text{akku} = 40\,\text{kWh}$, aika kello $22.00\text{–}7.00$, $\eta = 90\,\%$, kolme vaihetta, $U = 230\,\text{V}$

      Kysytty

      pienin vakiovirta $I$ yhdessä vaihejohtimessa

      Periaate

      Verkosta pitää ottaa akkuun menevä energia jaettuna hyötysuhteella. Energia pitää ottaa käytettävissä olevassa ajassa. Teho on siis vähintään energia jaettuna ajalla. Kolmivaiheisen aseman teho on $P = 3UI$, kun jokaisessa vaiheessa on sama virta.

      Kaava

      $\eta \cdot 3UI \cdot t = W_\text{akku}$, joten $I = \dfrac{W_\text{akku}}{3 \eta U t}$

      Muunnokset

      $t = 7.00 - 22.00 = 9{,}0\,\text{h}$;

      $W_\text{akku}$$= 40\,\text{kWh}$
      $= 40\,000\,\text{Wh}$

      jotta tulos saadaan ampeereina; $\eta = 0{,}90$

      Sijoitus

      $I$$= \dfrac{40\,000\,\text{Wh}}{3 \cdot 0{,}90 \cdot 230\,\text{V} \cdot 9{,}0\,\text{h}}$
      $= \dfrac{40\,000\,\text{Wh}}{5589\,\text{Vh}}$
      $= 7{,}157\,\text{A}$

      Vastaus

      $7{,}2\,\text{A}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, kuten energiassa $40\,\text{kWh}$ ja hyötysuhteessa $90\,\%$.

      Järkevyys

      Verkosta otetaan $40\,\text{kWh} : 0{,}90 \approx 44\,\text{kWh}$. Yhdeksässä tunnissa se vaatii noin $4{,}9\,\text{kW}$, ja $4900\,\text{W} : 690\,\text{V} \approx 7\,\text{A}$. Virta on alle puolet aseman $16\,\text{A}$:stä. Hidas yölataus jättää siis tilaa saunalle ja muille kuormille.

    Valokuvat