RuukkilabraLukion fysiikka
FY6 · Luku 15

Sähköturvallisuus kotona ja työssä

Miksi keittiön sulake laukeaa, kun monta laitetta on päällä yhtä aikaa, vaikka mikään niistä ei ole rikki?

Pohjatiedot

Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 3.

Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen

Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.

Sulake
Sulake suojaa sähköjohtoa ylikuumenemiselta. Se katkaisee virran, kun virta on liian suuri. Se ei kuitenkaan huomaa ihmisen kautta kulkevaa pientä virtaa.
Vikavirtasuoja
Vikavirtasuoja vertaa laitteeseen menevää ja sieltä palaavaa virtaa. Jos osa virrasta katoaa esimerkiksi ihmisen kautta maahan, se katkaisee virran heti.
Maadoitus
Maadoitus yhdistää laitteen metallirungon maahan johtimella. Jos vika tuo rungolle jännitteen, suuri vikavirta kulkee maahan ja sulake katkaisee virran.
Suojausluokitus
Suojausluokitus kertoo, miten laite suojaa käyttäjää sähköiskulta: maadoituksella, kaksinkertaisella eristyksellä tai pienellä suojajännitteellä. Luokka näkyy laitteen kilvessä.
Läpilyöntilujuus
Läpilyöntilujuus on suurin sähkökenttä, jonka eriste kestää. Jos kenttä ylittää sen, eriste alkaa johtaa sähköä ja siihen syntyy kipinä.

Pohdinta

Lauantaiaamuna keittiössä keitetään kahvia ja vedenkeitin kuumentaa teevettä. Leivänpaahdin on päällä, ja mikroaaltouunissa lämpenee puuro. Hetken kuluttua keittiö pimenee: sähkökeskuksessa yksi johdonsuojakatkaisija on lauennut eli katkaissut virran. Mikään laite ei ole rikki.

Miksi katkaisija laukesi, ja suojaako sama sulake myös ihmistä sähköiskulta?

Valinnainen Kertaa: laitteen virta
Vedenkeittimen teho on $2000\,\text{W}$, ja se on kytketty $230\,\text{V}$:n pistorasiaan. Kuinka suuren virran keitin ottaa?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä

Ennuste 1: sulake vai vikavirtasuoja?

Ihminen koskettaa rikkinäisen laitteen jännitteistä runkoa, ja hänen kauttaan kulkee maahan virta $0{,}1\,\text{A}$. Ryhmässä on $10\,\text{A}$:n sulake ja $30\,\text{mA}$:n vikavirtasuoja. Mikä katkaisee virran?

Ennuste 2: lintu johtimella

Lintu istuu paljaalla $20\,\text{kV}$:n johtimella eikä saa sähköiskua. Mikä selitys on oikea?

Tutki

Mitkä laitteet mahtuvat samaan ryhmään?

Keksitty esimerkkiaineisto · Keksitty esimerkkiaineisto: kodin laitteiden tyypillisiä tehoja, ei mittaus.

Keittiön pistorasiat ovat samassa ryhmässä, joka on suojattu $10\,\text{A}$:n sulakkeella. Verkkojännite on $230\,\text{V}$, ja laitteet on kytketty rinnan.

laite $P$
vedenkeitin $2000\,\text{W}$
kahvinkeitin $1000\,\text{W}$
mikroaaltouuni (ottoteho) $1200\,\text{W}$
leivänpaahdin $900\,\text{W}$
jääkaappi $100\,\text{W}$

Tee tehtävä näin. Laske ensin jokaisen laitteen virta kaavalla $I = P : U$. Selvitä sitten, mitkä kahden laitteen yhdistelmät mahtuvat ryhmään ylittämättä sulakkeen nimellisvirtaa. Laske lopuksi, kuinka suuri virta kulkisi, jos kaikki laitteet olisivat päällä yhtä aikaa.

Kuinka suuri virta ryhmäjohdossa kulkee, kun vedenkeitin ja mikroaaltouuni ovat päällä yhtä aikaa?

A
Vihje 1: ohjaava kysymys

Laitteet ovat rinnan. Miten rinnakkaisten laitteiden virrat yhdistyvät ryhmäjohdossa?

Vihje 2: mikä yhteys

Ryhmäjohdon virta on laitteiden virtojen summa. Sen saa myös jakamalla yhteisteho jännitteellä.

Vihje 3: välivaihe

$I = (2000\,\text{W} + 1200\,\text{W}) : 230\,\text{V}$.

Näytä ratkaisu

Annettu

vedenkeittimen teho $P_1 = 2000\,\text{W}$, mikroaaltouunin ottoteho $P_2 = 1200\,\text{W}$, jännite $U = 230\,\text{V}$

Kysytty

ryhmäjohdon virta $I$ ampeereina

Periaate

Laitteet on kytketty rinnan. Siksi kummankin laitteen jännite on $230\,\text{V}$, ja niiden virrat lasketaan yhteen ryhmäjohdossa. Kokonaisvirta saadaan siis laitteiden yhteistehosta.

Kaava

$I = \dfrac{P_1 + P_2}{U}$

Muunnokset

Ei tarvita: $1\,\text{W} : 1\,\text{V} = 1\,\text{A}$.

Sijoitus

$I$$= \dfrac{2000\,\text{W} + 1200\,\text{W}}{230\,\text{V}}$
$= \dfrac{3200\,\text{W}}{230\,\text{V}}$
$= 13{,}91\,\text{A}$

Vastaus

$14\,\text{A}$

Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1200\,\text{W}$. Virta on suurempi kuin sulakkeen nimellisvirta $10\,\text{A}$, joten ryhmä on ylikuormitettu eli siinä kulkee liikaa virtaa.

Järkevyys

Laitteiden omat virrat ovat $8{,}7\,\text{A}$ ja $5{,}2\,\text{A}$, ja niiden summa on sama $13{,}9\,\text{A}$. Kumpikin laite mahtuu ryhmään yksinään, mutta ei yhdessä. Kaikki viisi laitetta yhdessä ottaisivat $5200\,\text{W} : 230\,\text{V} \approx 23\,\text{A}$.

Kuiva vai märkä iho?

Keksitty esimerkkiaineisto · Keksitty esimerkkiaineisto: virtatien resistanssit ovat suuntaa antavia suuruusluokkia. Vaikutusrajat ovat likimääräisiä arvoja standardin IEC 60479-1 kuvaamista virran vaikutuksista.

Ihminen koskettaa rikkinäisen laitteen runkoa, jonka jännite maahan nähden on $230\,\text{V}$. Virta kulkee kädestä kehon kautta jalkoihin ja maahan. Taulukossa on koko virtatien resistanssi kolmessa tilanteessa. Ensimmäinen rivi pätee vain, jos kengät ja lattia ovat kuivat ja ehjät. Lisäksi ihminen ei saa koskea samalla mihinkään maadoitettuun, kuten hanaan.

tilanne $R$
kuivat kädet, kumipohjaiset kengät, kuiva lattia $200\,\text{k}\Omega$
kuivat kädet, paljaat jalat kuivalla lattialla $20\,\text{k}\Omega$
märät kädet, paljaat jalat märällä lattialla $1{,}0\,\text{k}\Omega$

Laske jokaisessa tilanteessa kehon läpi kulkeva virta milliampeereina. Vertaa sitten virtoja suuntaa antaviin vaikutusrajoihin. Noin $0{,}5\,\text{mA}$:n virta tuntuu. Noin $10\,\text{mA}$:n virrasta ei välttämättä pääse irti. Noin $50\,\text{mA}$:sta alkaen sydämen kammiovärinän vaara kasvaa. Kammiovärinä tarkoittaa sitä, että sydän ei pumppaa verta kunnolla.

Kuinka suuri virta kulkee kehon läpi märissä oloissa? Vastaa milliampeereina.

mA
Vihje 1: ohjaava kysymys

Keho on osa virtapiiriä. Mikä laki kertoo virran, kun jännite ja resistanssi tunnetaan?

Vihje 2: mikä yhteys

$I = U : R$, kun resistanssi on ohmeina: $1{,}0\,\text{k}\Omega = 1000\,\Omega$.

Vihje 3: välivaihe

$I = 230\,\text{V} : 1000\,\Omega$, ja $1\,\text{A} = 1000\,\text{mA}$.

Näytä ratkaisu

Annettu

kosketusjännite $U = 230\,\text{V}$, virtatien resistanssi märissä oloissa $R = 1{,}0\,\text{k}\Omega$

Kysytty

kehon läpi kulkeva virta $I$ milliampeereina

Periaate

Keho on osa virtapiiriä laitteen rungon ja maan välillä. Sen läpi kulkeva virta saadaan siksi Ohmin laista koko virtatien resistanssin avulla.

Kaava

$U = RI$, josta $I = \dfrac{U}{R}$

Muunnokset

$R$$= 1{,}0\,\text{k}\Omega$
$= 1{,}0 \cdot 1000\,\Omega$
$= 1000\,\Omega$

$1\,\text{A} = 1000\,\text{mA}$.

Sijoitus

$I$$= \dfrac{230\,\text{V}}{1000\,\Omega}$
$= 0{,}23\,\text{A}$
$= 230\,\text{mA}$

Vastaus

$230\,\text{mA}$

Kaksi merkitsevää numeroa kuten resistanssissa $1{,}0\,\text{k}\Omega$.

Järkevyys

Virta on yli nelinkertainen kammiovärinän vaaran rajaan $50\,\text{mA}$ verrattuna. Kumipohjaisin kengin virta olisi $230\,\text{V} : 200\,\text{k}\Omega = 1{,}15\,\text{mA}$ ja paljain jaloin kuivalla lattialla $11{,}5\,\text{mA}$. Märissä oloissa resistanssi pienenee $200$-osaan, joten virta kasvaa $200$-kertaiseksi. Kengät pienentävät virtaa näin vain, jos ne ovat ehjät ja kuivat, lattia on kuiva eikä ihminen koske samalla hanaan tai maadoitettuun laitteeseen. Muuten virta kulkee kenkien ohi, eikä kenkiä saa pitää suojana.

Johtopäätös: mikä suojaa johtoa, mikä ihmistä?

Kirjoita taulukoiden laskujen perusteella vastaukset kahteen kysymykseen.

Miksi sulake laukeaa, vaikka mikään laite ei ole rikki, ja miksi sama sulake ei suojaa ihmistä? Miksi märkä iho tekee sähköiskusta vaarallisemman?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Sulake suojaa johtoa ylikuumenemiselta

Kodin sähköt jaetaan sähkökeskuksessa ryhmiin. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmäjohto ja oma sulake. Sulake on yleensä $10\,\text{A}$ tai $16\,\text{A}$. Saman ryhmän pistorasiat ja valaisimet on kytketty rinnan. Rinnankytkentä tarkoittaa, että jokaiselle laitteelle tulee oma haara samasta johdosta. Siksi jokaisen laitteen jännite on $230\,\text{V}$, ja laitteiden virrat lasketaan yhteen ryhmäjohdossa (luku Vastusten sarja- ja rinnankytkennät). Sulake on ryhmäjohdon alussa, joten sen läpi kulkee koko ryhmän virta. Yksi laite voi olla ehjä, mutta monta laitetta yhdessä ylittää sulakkeen nimellisvirran. Nimellisvirta on suurin virta, jonka sulake saa päästää läpi.

$230\,\text{V}$
$\text{sulake}$
$I$
$P_1$
$I_1$
$P_2$
$I_2$
$P_3$
$I_3$
$I = I_1 + I_2 + I_3$

Ryhmäjohdon johtimilla on pieni resistanssi, ja niissä syntyy lämpöteho $P = RI^2$ (luku Sähköteho ja vastuksen lämpeneminen). Kun virta kaksinkertaistuu, johdon lämpöteho tulee nelinkertaiseksi. Sulakkeen koko valitaan johdon mukaan: johto määrää, kuinka suuren virran sulake saa päästää läpi. Jos virta on pitkään suurempi, johto ja sen liitokset kuumenevat. Silloin eriste vaurioituu, ja voi syttyä tulipalo. Eriste on johtimen ympärillä oleva muovikuori, joka ei johda sähköä. Sulake katkaisee virran ennen sitä.

Pieni ylikuorma voi jatkua pitkäänkin. Mitä suurempi ylivirta on, sitä nopeammin sulake toimii. Oikosulussa virta katkeaa sekunnin murto-osassa. Oikosulku tarkoittaa, että virta pääsee kulkemaan lyhyintä reittiä ilman laitetta. Tulppasulakkeessa ohut lanka sulaa omasta lämpenemisestään. Johdonsuojakatkaisija taas laukeaa, ja sen voi kääntää takaisin päälle. Palanutta sulaketta ei koskaan korvata suuremmalla.

Maadoitus ohjaa vikavirran pois ihmisestä

Pistorasian kahteen reikään tulevat vaihejohdin L ja nollajohdin N. Maadoitetussa pistorasiassa on lisäksi suojamaadoituskoskettimet PE. Ne on kytketty keltavihreällä suojamaadoitusjohtimella maahan. Johtimien eristeiden värit ovat Suomessa vakiintuneet. Uusissa asennuksissa vaihejohdin on yleensä ruskea, nollajohdin sininen ja suojamaadoitusjohdin keltavihreä. Vanhoissa asennuksissa värit voivat olla toisenlaiset. Siksi johtimen väristä ei saa päätellä, onko se jännitteetön.

$\text{pistorasia}$
$\text{PE}$
$\text{PE}$
$\text{johto}$
$\text{vaihe}\ \text{L}$
$\text{nolla}\ \text{N}$
$\text{maadoitus}\ \text{PE}$

Pesukoneen tai vedenkeittimen johtava metallirunko on kytketty pistotulpan kautta suojamaadoitukseen. Jos vaihejohtimen eriste kuluu ja johdin koskettaa runkoa, suojamaadoitusjohdinta pitkin kulkee suuri vikavirta. Vikavirta on virta, joka kulkee väärää reittiä vian takia. Sulake katkaisee virran nopeasti. Ilman maadoitusta runko jäisi jännitteiseksi, ja virta kulkisi maahan runkoon koskevan ihmisen kautta. Siksi maadoituskosketinta ei saa ohittaa. Maadoitettua pistotulppaa ei myöskään saa kytkeä maadoittamattomaan pistorasiaan jatkojohdon tai sovittimen avulla.

$\text{ei maadoitusta}$
$\text{suojamaadoitettu}$
$\text{vika}$
$I$
$\text{vika}$
$I_\text{v}$
$\text{virta ihmisen kautta}$
$\text{sulake laukeaa}$

Suojausluokat kertovat, miten laite suojaa käyttäjää

Laitteen kilvessä on sen suojausluokan merkki. Suojausluokka kertoo, miten laite suojaa käyttäjää sähköiskulta. Suojausluokan I laitteessa on johtava runko, joka on suojamaadoitettu. Sen pistotulpassa on maadoituskoskettimet. Suojausluokan II laitteessa ei ole maadoitusta. Jännitteiset osat on erotettu käyttäjästä kaksinkertaisella tai vahvistetulla eristyksellä, ja pistotulppa on usein litteä.

Suojausluokan III laite toimii pienellä suojajännitteellä. Se on enintään $50\,\text{V}$ vaihtojännitteellä tai $120\,\text{V}$ tasajännitteellä. Jännite tulee turvamuuntajasta tai akusta. Tavallisissa oloissa laitteen kosketus ei aiheuta vaarallista virtaa.

$\text{luokka I}$
$\text{maadoitus}$
$\text{pesukone}$
$\text{luokka II}$
$\text{kaksoiseristys}$
$\text{hiustenkuivaaja}$
$\text{luokka III}$
$\text{suojajännite}$
$\text{akkuporakone}$

Vikavirtasuoja suojaa ihmistä

Sulake ei huomaa ihmisen kautta kulkevaa virtaa. Sen nimellisvirta on ampeereja, mutta jo kymmenien milliampeerien virta kehon läpi voi olla hengenvaarallinen. Ihmistä sulake suojaa vain yhdessä suojamaadoituksen kanssa, kun vika aiheuttaa maasulun. Maasulku tarkoittaa, että virta pääsee vian takia maahan.

Ihmisen kautta kulkevan pienen virran katkaisee vikavirtasuoja. Se vertaa kahta virtaa: laitteeseen menevää virtaa vaihejohtimessa ja palaavaa virtaa nollajohtimessa. Ehjässä piirissä ne ovat yhtä suuret. Jos osa virrasta pääsee vian kautta maahan, esimerkiksi ihmisen kautta, palaava virta on pienempi. Kun ero ylittää laukaisuvirran, tavallisesti $30\,\text{mA}$, suoja katkaisee virran sekunnin murto-osassa. Uusissa asennuksissa pistorasiaryhmät suojataan vikavirtasuojalla. Sen testipainiketta kannattaa painaa säännöllisesti.

$230\,\text{V}$
$\text{L}$
$\text{N}$
$\text{vikavirtasuoja}$
$\text{sulake}$
$I_\text{L}$
$I_\text{N}$
$\text{laite}$
$R_\text{keho}$
$I_\text{v}$
$I_\text{L} - I_\text{N} = I_\text{v}$
Valkoinen vikavirtasuoja. Siinä on keltainen TEST-painike ja musta vipu.
Vikavirtasuoja. Siihen on merkitty $I_{\Delta n} = 0{,}03\,\text{A}$. Se tarkoittaa, että suoja katkaisee virran, jos vaihejohtimen ja nollajohtimen virtojen ero on $30\,\text{mA}$. Keltaisella TEST-painikkeella voi kokeilla, toimiiko suoja. Kuva: Raimond Spekking, CC BY-SA 4.0

Vikavirtasuoja ei estä kaikkia iskuja. Jos ihminen koskettaa yhtä aikaa vaihejohdinta ja nollajohdinta, virta palaa nollajohdinta pitkin. Silloin vaihe- ja nollajohtimen virtojen välille ei synny eroa. Siksi jännitteisiin osiin ei kosketa, vaikka ryhmässä olisi vikavirtasuoja.

Eristeen läpilyöntilujuus

Johtojen muovikuori, pistotulpan runko ja suurjännitejohtojen eristimet erottavat jännitteiset osat ihmisestä. Jokainen eriste kestää kuitenkin vain tietyn suuruisen sähkökentän. Kun kenttä ylittää eristeen läpilyöntilujuuden, eriste alkaa johtaa ja sen läpi purkautuu kipinä (luku Kondensaattori ja sen energia). Läpilyöntilujuus on siis suurin sähkökenttä, jonka eriste kestää.

Tasaisessa kentässä eristekerros, jonka paksuus on $d$, kestää jännitteen $E_\text{max} d$. Siksi suurempi jännite vaatii paksumman eristeen tai pidemmän ilmavälin. Eristeen pitää myös olla ehjä: halkeama, kosteus tai lika heikentää eristystä.

Suurjännitejohdot ja askeljännite

Sähkö siirretään voimalaitoksilta suurella jännitteellä, kantaverkossa jopa $400\,\text{kV}$:lla. Samalla teholla suuri jännite tarkoittaa pientä virtaa, ja siksi johdoissa syntyy vain pieniä lämpöhäviöitä $RI^2$. Suurjännitejohtimet ovat paljaita, ja niitä eristää ympäröivä ilma. Ilman läpilyöntilujuus on noin $3\,\text{MV/m}$. Siksi johdinta ei tarvitse koskettaa, jotta saa iskun: valokaari voi hypätä johtimesta lähelle tuotuun esineeseen. Esine voi olla esimerkiksi nostokoneen puomi, onkivapa tai leijan naru. Junien ajojohdossa jännite on $25\,\text{kV}$, joten vaunujen katolle ei kiivetä.

Lintu voi istua paljaalla johtimella, koska sen molemmat jalat ovat samassa potentiaalissa. Potentiaali tarkoittaa tässä sitä, kuinka suuri jännite paikassa on maahan verrattuna. Jalkojen välillä ei ole jännitettä, eikä linnun kautta kulje virtaa. Vaara syntyy, kun keho yhdistää kaksi kohtaa, joiden potentiaali on eri. Tällainen yhdistelmä on esimerkiksi johdin ja maa.

Jos johdin putoaa maahan, virta leviää maaperään. Maan potentiaali on suurin kosketuskohdassa ja pienenee etäisyyden kasvaessa. Siksi eri kohtien välillä on jännite. Ihmisen jalkojen välistä jännitettä kutsutaan askeljännitteeksi. Se on sitä suurempi, mitä lähempänä kosketuskohtaa ollaan ja mitä pidempi askel on. Pudonneen johtimen luota poistutaan lyhyin askelin jalat yhdessä tai tasajalkaa hyppien. Johdinta ei lähestytä, ja vahingosta ilmoitetaan hätänumeroon $112$.

$U_\text{askel}$
$U \approx 0$
$\text{potentiaali pienenee}$
Keltainen kolmio, jossa on musta salamanuoli.
Tämä merkki varoittaa vaarallisesta jännitteestä. Merkki on esimerkiksi sähkökeskuksen kannessa. Kannen takana on osia, joissa on jännite. Niihin ei saa koskea. Kuva: Pittigrilli, CC BY 4.0

Turvallinen toiminta kotona ja työssä

Suomessa sähköasennustöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Töitä tekevän yrityksen on oltava Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin rekisterissä sähköurakoitsijana. Maallikko saa tehdä vain yksinkertaisia töitä. Maallikko on henkilö, jolla ei ole sähköalan ammattitutkintoa. Maallikko saa esimerkiksi vaihtaa sulakkeen ja lampun, palauttaa lauenneen johdonsuojakatkaisijan tai vikavirtasuojan sekä korjata jatkojohdon tai vaihtaa sen pistotulpan. Hän saa myös kytkeä valaisimen kuivassa tilassa valaisinliittimellä. Ajantasainen luettelo maallikon sallituista sähkötöistä on Tukesin verkkosivuilla. Ennen työtä virta katkaistaan, ja varmistetaan, ettei kohteessa ole jännitettä.

Työpaikoilla, kuten rakennustyömailla, jatkojohdot ja laitteet tarkastetaan. Kosteissa paikoissa käytetään vikavirtasuojaa tai suojajännitettä, ja rikkinäinen laite poistetaan käytöstä. Jos laite haisee palaneelta, kuumenee tavallista enemmän tai antaa pieniä sähköiskuja, sen pistotulppa irrotetaan ja laite viedään korjattavaksi. Jos joku jää kiinni jännitteiseen osaan, virta katkaistaan ensin, ennen kuin häneen kosketaan. Sitten soitetaan hätänumeroon $112$.

Ryhmäjohdon virta ja kosketusvirta

Ryhmän laitteet ovat rinnan samassa jännitteessä. Jokaisen laitteen virta on siksi $I_k = P_k : U$, ja ryhmäjohdossa ja sulakkeessa kulkee niiden summa:

$$I = \frac{P_1 + P_2 + P_3 + \dots}{U}$$

missä $I$ on ryhmäjohdon kokonaisvirta ($\text{A}$), $P_1, P_2, \dots$ samaan aikaan päällä olevien laitteiden tehot ($\text{W}$) ja $U$ verkkojännite $230\,\text{V}$. Verkkojännite on vaihtojännitteen tehollinen arvo. Siksi lämmittävän laitteen teho lasketaan sillä samoin kuin tasajännitteellä. Ryhmä ei ole ylikuormitettu, kun $I$ on enintään sulakkeen nimellisvirta $I_\text{s}$. Laitteiden yhteisteho saa siis olla $10\,\text{A}$:n ryhmässä enintään $230\,\text{V} \cdot 10\,\text{A} = 2300\,\text{W}$ ja $16\,\text{A}$:n ryhmässä $230\,\text{V} \cdot 16\,\text{A} = 3680\,\text{W}$.

Kehon läpi kulkeva virta

Kun ihminen koskettaa jännitteistä osaa ja samalla maata, hänen kehonsa on osa virtapiiriä. Kehon läpi kulkeva virta saadaan Ohmin laista (luku Resistanssi ja Ohmin laki):

$$I = \frac{U}{R}$$

missä $I$ on kehon läpi kulkeva virta ($\text{A}$), $U$ kosketusjännite eli jännite kosketuskohtien välillä ($\text{V}$) ja $R$ koko virtatien resistanssi ($\Omega$). Virtatien resistanssi on ihon, kehon sisäosien sekä kenkien ja lattian resistanssit sarjassa.

Kehon resistanssi ei ole vakio. Suurin osa siitä on ihossa, ja se riippuu ihon kosteudesta, kosketuspinnan koosta, virran reitistä ja jännitteestä. Kuivalla iholla ja eristävillä kengillä virtatien resistanssi voi olla satoja kilo-ohmeja. Märkä tai hikinen iho, suuri kosketuspinta ja paljaat jalat märällä lattialla pienentävät sen noin kilo-ohmiin. Silloin $230\,\text{V}$:n kosketusjännite antaa virran $230\,\text{V} : 1\,\text{k}\Omega \approx 230\,\text{mA}$. Kehon sisäosien resistanssi on vain satojen ohmien luokkaa.

Kengät pienentävät virtaa vain, jos ne ovat ehjät ja kuivat, lattia on kuiva eikä ihminen koske samalla mihinkään muuhun maadoitettuun, kuten hanaan tai maadoitettuun laitteeseen. Muuten virta kulkee kenkien ohi. Kenkiä ei saa pitää sähköiskulta suojaavana varusteena.

$I$ (noin) vaikutus
$0{,}5\,\text{mA}$ virta tuntuu
$10\,\text{mA}$ ote ei irtoa
$30\,\text{mA}$ hengitys vaikeutuu
yli $50\,\text{mA}$ kammiovärinän vaara

Noin $0{,}5\,\text{mA}$ on tuntokynnys. Noin $10\,\text{mA}$:n virta kouristaa lihakset niin, ettei otteesta välttämättä pääse irti. Tämä raja on irrottamiskynnys. Yli $50\,\text{mA}$:n virta voi aiheuttaa sydämen kammiovärinän, jos se kestää noin sekunnin. Kammiovärinässä sydän ei pumppaa verta kunnolla. Lyhyempi isku vaatii suuremman virran.

Taulukko koskee kodin $50\,\text{Hz}$:n vaihtovirtaa. Vikavirtasuojan tavallinen laukaisuvirta $30\,\text{mA}$ on valittu niin, että suoja yleensä katkaisee virran ennen kuin se ehtii aiheuttaa kammiovärinää. Arvot ovat suuntaa antavia, ja ne perustuvat kansainvälisen standardin IEC 60479-1 kuvaamiin virran vaikutuksiin aikuiseen. Vaikutus riippuu myös virran kestosta ja reitistä sekä ihmisestä. Mitään virtaa ei voi pitää varmasti turvallisena.

$I\ (\text{mA})$
$0{,}1$
$1$
$10$
$100$
$1000$
$0{,}5\,\text{mA}\ \ \text{virta tuntuu}$
$10\,\text{mA}\ \ \text{ote ei irtoa}$
$30\,\text{mA}\ \ \text{hengitys vaikeutuu}$
$50\,\text{mA}\ \ \text{kammiovärinän vaara}$

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee, että sulake suojaa ihmistä sähköiskulta. Sulake suojaa johtoja. Sen nimellisvirta on $10\,\text{A}$ tai $16\,\text{A}$, mutta jo noin $50\,\text{mA}$:n virta kehon läpi voi aiheuttaa sydämen kammiovärinän. Sulake ei huomaa niin pientä ihmisen kautta kulkevaa virtaa lainkaan. Ihmistä se suojaa vain yhdessä suojamaadoituksen kanssa: maasulussa suojamaadoitus ohjaa suuren vikavirran johdinta pitkin, ja sulake katkaisee sen. Ihmisen kautta kulkevan pienen virran katkaisee vikavirtasuoja, joka laukeaa noin $30\,\text{mA}$:n vikavirrasta.

Toinen virhe on ajatella, että suuri jännite yksin on vaarallinen tai pieni jännite aina turvallinen. Vahingon tekee kehon läpi kulkeva virta. Se riippuu sekä jännitteestä että virtatien resistanssista. Lintu istuu turvassa $20\,\text{kV}$:n johtimella, koska sen jalkojen välillä ei ole jännitettä. Märkä iho voi kuitenkin tehdä pienemmästäkin jännitteestä vaarallisen.

Tiivistelmä

  • Saman ryhmän laitteet ovat rinnan, joten sulakkeen läpi kulkee niiden yhteinen virta $I = (P_1 + P_2 + \dots) : U$. Sulake suojaa johtoa ylikuumenemiselta, koska johdon lämpöteho on $RI^2$.
  • Suojamaadoitus ohjaa vikavirran keltavihreää johdinta pitkin maahan, ja silloin sulake katkaisee virran. Suojausluokat ovat I (maadoitus), II (kaksoiseristys) ja III (suojajännite).
  • Vikavirtasuoja vertaa vaihe- ja nollajohtimen virtoja. Se katkaisee virran, kun ero ylittää noin $30\,\text{mA}$.
  • Kehon läpi kulkeva virta on $I = U : R$. Märkä iho pienentää resistanssia, ja jo kymmenien milliampeerien virta voi olla hengenvaarallinen.
  • Eriste kestää kentän vain läpilyöntilujuuteen asti. Suurjännitejohdosta valokaari voi hypätä ilman kosketusta. Maahan pudonneen johtimen lähellä askeljännite on vaarallinen.
  • Suomessa sähköasennustyöt kuuluvat ammattilaisille. Maallikko saa tehdä vain yksinkertaisia töitä, kuten vaihtaa sulakkeen tai korjata jatkojohdon.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi teoriaan ja laskemiisi virtoihin. Palaa sitten alun kysymykseen: miksi keittiön katkaisija laukesi, ja mikä suojaa ihmistä?

    Haluaisitko muuttaa ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Keittiön pistorasiaryhmä on suojattu $16\,\text{A}$:n sulakkeella. Aamulla päällä ovat yhtä aikaa vedenkeitin ($2{,}2\,\text{kW}$), kahvinkeitin ($1{,}0\,\text{kW}$) ja mikroaaltouuni, jonka ottoteho on $1{,}3\,\text{kW}$. Kuinka suuri virta ryhmäjohdossa kulkee, ja ylittyykö sulakkeen nimellisvirta?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. $P_1 = 2{,}2\,\text{kW}$, $P_2 = 1{,}0\,\text{kW}$, $P_3 = 1{,}3\,\text{kW}$, $U = 230\,\text{V}$, sulakkeen nimellisvirta $I_\text{s} = 16\,\text{A}$. Kysytään ryhmäjohdon virtaa $I$ ja sitä, onko $I > I_\text{s}$.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Laitteet on kytketty samaan ryhmään rinnan. Siksi jokaisen laitteen jännite on $230\,\text{V}$, ja niiden virrat lasketaan yhteen ryhmäjohdossa ja sulakkeessa. Kokonaisvirta lasketaan siis laitteiden yhteistehosta.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. $$I = \frac{P_1 + P_2 + P_3}{U}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset.

    $P_1 + P_2 + P_3$$= 2{,}2\,\text{kW} + 1{,}0\,\text{kW} + 1{,}3\,\text{kW}$
    $= 4{,}5\,\text{kW}$
    $= 4{,}5 \cdot 1000\,\text{W}$
    $= 4500\,\text{W}$

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. $$\begin{aligned} I &= \frac{P_1 + P_2 + P_3}{U} \\ &= \frac{4500\,\text{W}}{230\,\text{V}} \\ &= 19{,}6\,\text{A} \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Ryhmäjohdossa kulkee noin $20\,\text{A}$:n virta, kaksi merkitsevää numeroa kuten tehoissa. Virta on suurempi kuin sulakkeen nimellisvirta $16\,\text{A}$, joten ryhmä on ylikuormitettu. Näin pieni ylivirta ei katkaise virtaa heti, mutta sulake laukeaa, jos kuormitus jatkuu riittävän kauan. Laitteita kannattaa käyttää vuorotellen.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Laitteiden omat virrat ovat $9{,}6\,\text{A}$, $4{,}3\,\text{A}$ ja $5{,}7\,\text{A}$, ja niiden summa on sama $19{,}6\,\text{A}$. Arvio $4500\,\text{W} : 200\,\text{V} \approx 22\,\text{A}$ on hieman suurempi, koska jakaja on pienempi. Yksikään laite ei yksin ylitä $16\,\text{A}$:ä. Vain yhteinen virta ylittää sen.

    Etsi virhe

    Opiskelija tarkistaa, voiko $10\,\text{A}$:n ryhmässä käyttää yhtä aikaa vedenkeitintä ($2000\,\text{W}$) ja leivänpaahdinta ($900\,\text{W}$):

    $$\begin{aligned} I_1 &= \frac{2000\,\text{W}}{230\,\text{V}} \approx 8{,}7\,\text{A} \\ I_2 &= \frac{900\,\text{W}}{230\,\text{V}} \approx 3{,}9\,\text{A} \end{aligned}$$

    ”Kumpikin virta on alle $10\,\text{A}$, joten laitteet voi pitää päällä yhtä aikaa.” Missä on virhe?

    Sovella uuteen tilanteeseen

    Rakennustyömaalla $16\,\text{A}$:n ryhmään on kytketty saman jatkojohdon kautta työmaalämmitin ($2{,}0\,\text{kW}$) ja kulmahiomakone ($1{,}4\,\text{kW}$). Jatkojohdon kahden johtimen yhteenlaskettu resistanssi on $0{,}60\,\Omega$. Oletetaan, että laitteiden virrat ovat samat kuin suoraan $230\,\text{V}$:n pistorasiaan kytkettyinä.

    Kuinka suuri lämpöteho jatkojohdossa syntyy?

    W
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Jatkojohdon läpi kulkee molempien laitteiden virta. Kuinka suuri se on?

    Vihje 2: mikä yhteys

    $I = (2000\,\text{W} + 1400\,\text{W}) : 230\,\text{V}$. Johdossa syntyvä lämpöteho riippuu johdon resistanssista ja virrasta.

    Vihje 3: välivaihe
    $P$$= RI^2$
    $= 0{,}60\,\Omega \cdot (14{,}8\,\text{A})^2$
    Näytä ratkaisu

    Annettu

    tehot $P_1 = 2{,}0\,\text{kW}$ ja $P_2 = 1{,}4\,\text{kW}$, jännite $U = 230\,\text{V}$, jatkojohdon resistanssi $R = 0{,}60\,\Omega$

    Kysytty

    jatkojohdossa syntyvä lämpöteho $P_\text{j}$

    Periaate

    Laitteet ovat jatkojohdon päässä rinnan. Johdon läpi kulkee siis niiden virtojen summa, joka saadaan yhteistehosta. Johdon resistanssissa sähköenergia muuttuu sisäenergiaksi teholla $RI^2$. Oletuksen mukaan johdon pieni jännitehäviö ei muuta laitteiden virtoja.

    Kaava

    $I = \dfrac{P_1 + P_2}{U}$ ja $P_\text{j} = RI^2$, joten

    $P_\text{j}$$= R\left(\dfrac{P_1 + P_2}{U}\right)^2$

    Muunnokset

    $P_1 + P_2$$= 2{,}0\,\text{kW} + 1{,}4\,\text{kW}$
    $= 3{,}4\,\text{kW}$
    $= 3{,}4 \cdot 1000\,\text{W}$
    $= 3400\,\text{W}$

    Sijoitus

    $I$$= \dfrac{3400\,\text{W}}{230\,\text{V}}$
    $= 14{,}78\,\text{A}$
    $P_\text{j}$$= 0{,}60\,\Omega \cdot (14{,}78\,\text{A})^2$
    $= 131{,}1\,\text{W}$

    Vastaus

    $130\,\text{W}$

    Kaksi merkitsevää numeroa kuten resistanssissa $0{,}60\,\Omega$ ja tehoissa.

    Järkevyys

    Virta $14{,}8\,\text{A}$ on alle $16\,\text{A}$, joten sulake ei laukea. Johto kuitenkin lämpenee $130\,\text{W}$:n teholla. Johdon jännite on $0{,}60\,\Omega \cdot 14{,}8\,\text{A} \approx 8{,}9\,\text{V}$, pieni verrattuna $230\,\text{V}$:iin, joten oletus pitää. Kelalle rullattuna johto ei pääse jäähtymään, joten työmaalla johto puretaan kelalta kokonaan.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.

    1. Palanut $10\,\text{A}$:n sulake korvataan $16\,\text{A}$:n sulakkeella. Miksi se on vaarallista, vaikka sähköt toimivat?
      Vastaus

      Ryhmäjohto on mitoitettu $10\,\text{A}$:n virralle. Suurempi sulake päästää läpi jopa $16\,\text{A}$:n virran. Silloin johtimien lämpöteho $P = RI^2$ on $(16 : 10)^2 \approx 2{,}6$-kertainen. Johto ja liitokset voivat kuumentua, eriste voi vaurioitua ja voi syttyä tulipalo.

    2. Saako maallikko Suomessa asentaa seinään uuden pistorasian? Mainitse kaksi sähkötyötä, jotka maallikko saa tehdä itse. Maallikko on henkilö, jolla ei ole sähköalan ammattitutkintoa.
      Vastaus

      Ei saa: sähköasennustyöt kuuluvat sähköalan ammattilaisille. Maallikko saa esimerkiksi vaihtaa sulakkeen ja lampun, palauttaa lauenneen johdonsuojakatkaisijan tai vikavirtasuojan ja korjata jatkojohdon. Ajantasainen luettelo on Tukesin verkkosivuilla.

    1. Askeljännite

    Suurjännitejohdin on pudonnut maahan myrskyssä. Miksi sen luota poistutaan lyhyin askelin jalat yhdessä?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Suojausluokan merkki

    Hiustenkuivaajan kilvessä on merkki, joka kertoo, että laitteessa on kaksinkertainen tai vahvistettu eristys eikä sitä maadoiteta. Mikä merkki se on?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 3. Selitä suojamaadoitus

    Pesukoneen sisällä vaihejohtimen eriste on kulunut, ja johdin koskettaa koneen metallirunkoa. Selitä, miten suojamaadoitus ja sulake suojaavat konetta koskettavaa ihmistä. Selitä myös, miksi suojausluokan II laitteessa ei tarvita maadoitusta.

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 15-1Ydintehtävä

      Lämpöpuhaltimen teho on $1500\,\text{W}$, ja se on kytketty $230\,\text{V}$:n pistorasiaan. Kuinka suuren virran puhallin ottaa?

      A
      Vastaus

      $6{,}5\,\text{A}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      teho $P = 1500\,\text{W}$, jännite $U = 230\,\text{V}$

      Kysytty

      virta $I$ ampeereina

      Periaate

      Sähköteho on jännite kertaa virta. Verkkojännite $230\,\text{V}$ on vaihtojännitteen tehollinen arvo eli arvo, jolla vaihtojännite lämmittää yhtä paljon kuin tasajännite. Siksi lämmittävän laitteen teho lasketaan sillä samoin kuin tasajännitteellä.

      Kaava

      $P = UI$, josta $I = \dfrac{P}{U}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: $1\,\text{W} : 1\,\text{V} = 1\,\text{A}$.

      Sijoitus

      $I$$= \dfrac{1500\,\text{W}}{230\,\text{V}}$
      $= 6{,}522\,\text{A}$

      Vastaus

      $6{,}5\,\text{A}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten tehossa $1500\,\text{W}$.

      Järkevyys

      Arvio $1500\,\text{W} : 200\,\text{V} = 7{,}5\,\text{A}$ on hieman suurempi, koska jakaja on pienempi. Virta on alle $10\,\text{A}$, joten puhallin mahtuu yksin $10\,\text{A}$:n ryhmään, mutta samaan ryhmään ei mahdu enää paljon muuta.

    2. Tehtävä 15-2Ydintehtävä

      Kodin ryhmäjohto on suojattu $10\,\text{A}$:n sulakkeella, ja verkkojännite on $230\,\text{V}$. Kuinka suuri saa ryhmän laitteiden yhteisteho enintään olla, jotta sulakkeen nimellisvirta ei ylity? Vastaa watteina.

      W
      Vastaus

      $2300\,\text{W}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      sulakkeen nimellisvirta $I_\text{s} = 10\,\text{A}$, jännite $U = 230\,\text{V}$

      Kysytty

      suurin yhteisteho $P_\text{max}$ watteina

      Periaate

      Ryhmän laitteet ovat rinnan samassa jännitteessä. Siksi niiden virrat lasketaan yhteen, ja ryhmäjohdon virta on yhteisteho jaettuna jännitteellä. Nimellisvirta eli suurin sallittu virta ei ylity, kun tämä virta on enintään $I_\text{s}$.

      Kaava

      $I$$= \dfrac{P_1 + P_2 + \dots}{U}$
      $\le I_\text{s}$

      josta $P_\text{max} = UI_\text{s}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: $1\,\text{V} \cdot 1\,\text{A} = 1\,\text{W}$.

      Sijoitus

      $P_\text{max}$$= 230\,\text{V} \cdot 10\,\text{A}$
      $= 2300\,\text{W}$

      Vastaus

      $2300\,\text{W}$

      Eli $2{,}3\,\text{kW}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten nimellisvirrassa $10\,\text{A}$.

      Järkevyys

      Yksi $2000\,\text{W}$:n vedenkeitin mahtuu ryhmään, mutta keitin ja $900\,\text{W}$:n leivänpaahdin yhdessä eivät mahdu. Tämä sopii arjen kokemukseen: vanhan keittiön sulake laukeaa, kun liian monta lämmittävää laitetta on päällä yhtä aikaa.

    3. Tehtävä 15-3

      Ihminen koskettaa märin käsin rikkinäisen laitteen jännitteistä runkoa. Kosketusjännite on $230\,\text{V}$, ja koko virtatien resistanssi on $2{,}3\,\text{k}\Omega$. Kuinka suuri virta kulkee kehon läpi? Vastaa milliampeereina.

      mA
      Vastaus

      $100\,\text{mA}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kosketusjännite $U = 230\,\text{V}$, virtatien resistanssi $R = 2{,}3\,\text{k}\Omega$

      Kysytty

      kehon läpi kulkeva virta $I$ milliampeereina

      Periaate

      Keho on osa virtapiiriä kosketuskohdan ja maan välillä. Sen läpi kulkeva virta saadaan siksi Ohmin laista, kun käytetään koko virtatien resistanssia.

      Kaava

      $U = RI$, josta $I = \dfrac{U}{R}$

      Muunnokset

      $R$$= 2{,}3\,\text{k}\Omega$
      $= 2{,}3 \cdot 1000\,\Omega$
      $= 2300\,\Omega$

      tulos ampeereista milliampeereiksi: $1\,\text{A} = 1000\,\text{mA}$.

      Sijoitus

      $I$$= \dfrac{230\,\text{V}}{2300\,\Omega}$
      $= 0{,}100\,\text{A}$
      $= 100\,\text{mA}$

      Vastaus

      $100\,\text{mA}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten resistanssissa $2{,}3\,\text{k}\Omega$.

      Järkevyys

      Resistanssin $2300\,\Omega$ lukuarvo on kymmenkertainen jännitteen $230\,\text{V}$ lukuarvoon verrattuna. Siksi virran lukuarvo ampeereina on kymmenesosa eli noin $0{,}1\,\text{A}$. Virta on kaksinkertainen kammiovärinän vaaran rajaan noin $50\,\text{mA}$ verrattuna. Märin käsin kosketus on siis hengenvaarallinen.

    4. Tehtävä 15-4

      Ihmisellä on kuivat kädet ja kumipohjaiset kengät, ja hän seisoo kuivalla lattialla. Silloin koko virtatien resistanssi on $50\,\text{k}\Omega$.

      Kuinka suuri virta kulkee kehon läpi, jos hän koskettaa osaa, jonka jännite maahan nähden on $230\,\text{V}$? Vastaa milliampeereina.

      mA
      Vastaus

      $4{,}6\,\text{mA}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kosketusjännite $U = 230\,\text{V}$, virtatien resistanssi $R = 50\,\text{k}\Omega$

      Kysytty

      kehon läpi kulkeva virta $I$ milliampeereina

      Periaate

      Keho, kengät ja lattia ovat samassa virtatiessä, ja niiden yhteinen resistanssi on annettu. Virta saadaan siksi suoraan Ohmin laista.

      Kaava

      $U = RI$, josta $I = \dfrac{U}{R}$

      Muunnokset

      $R$$= 50\,\text{k}\Omega$
      $= 50 \cdot 1000\,\Omega$
      $= 50\,000\,\Omega$

      $1\,\text{A} = 1000\,\text{mA}$.

      Sijoitus

      $I$$= \dfrac{230\,\text{V}}{50\,000\,\Omega}$
      $= 0{,}0046\,\text{A}$
      $= 4{,}6\,\text{mA}$

      Vastaus

      $4{,}6\,\text{mA}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten resistanssissa $50\,\text{k}\Omega$.

      Järkevyys

      Virta tuntuu selvästi, koska se on lähes kymmenkertainen tuntokynnykseen $0{,}5\,\text{mA}$ verrattuna. Se jää kuitenkin alle irrottamiskynnyksen $10\,\text{mA}$. Märin käsin resistanssi voi olla kymmenesosa tai vähemmän, ja silloin virta on kymmenkertainen. Tulos pätee vain ehjillä, kuivilla kengillä ja kuivalla lattialla. Lisäksi ihminen ei saa koskea samalla mihinkään maadoitettuun, kuten hanaan. Muuten virta kulkee kenkien ohi. Kenkiä ei pidä pitää suojana.

    5. Tehtävä 15-5

      Jatkojohdon kahden johtimen yhteenlaskettu resistanssi on $0{,}20\,\Omega$, ja johdossa kulkee virta $16\,\text{A}$. Kuinka suuri lämpöteho jatkojohdossa syntyy?

      W
      Vastaus

      $51\,\text{W}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      johtimien resistanssi $R = 0{,}20\,\Omega$, virta $I = 16\,\text{A}$

      Kysytty

      jatkojohdossa kehittyvä lämpöteho $P$

      Periaate

      Johtimen resistanssissa sähköenergia muuttuu johtimen sisäenergiaksi, joka siirtyy lämpönä ympäristöön. Kun johtimen resistanssi ja virta tunnetaan, teho saadaan Joulen laista.

      Kaava

      $P = RI^2$

      Muunnokset

      Ei tarvita:

      $1\,\Omega \cdot (1\,\text{A})^2$$= 1\,\text{V} \cdot 1\,\text{A}$
      $= 1\,\text{W}$

      Sijoitus

      $P$$= 0{,}20\,\Omega \cdot (16\,\text{A})^2$
      $= 0{,}20\,\Omega \cdot 256\,\text{A}^2$
      $= 51{,}2\,\text{W}$

      Vastaus

      $51\,\text{W}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten resistanssissa ja virrassa.

      Järkevyys

      Teho on kuin pienen hehkulampun. Se jakautuu koko johdon pituudelle, joten ehjä johto lämpenee vain vähän. Jos johto on kelalla tiukasti rullattuna, siitä siirtyy huonosti lämpöä ympäristöön. Silloin johto voi kuumeta vaarallisesti.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 15-6Ydintehtävä

      Keittiön pistorasiaryhmä on suojattu $16\,\text{A}$:n sulakkeella, ja verkkojännite on $230\,\text{V}$. Ryhmässä ovat päällä vedenkeitin ($2000\,\text{W}$) ja mikroaaltouuni, jonka ottoteho on $1200\,\text{W}$.

      Kuinka suuren tehon ryhmään voi vielä kytkeä, ennen kuin sulakkeen nimellisvirta ylittyy?

      W
      Vastaus

      $480\,\text{W}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      nimellisvirta $I_\text{s} = 16\,\text{A}$, jännite $U = 230\,\text{V}$, päällä olevat tehot $P_1 = 2000\,\text{W}$ ja $P_2 = 1200\,\text{W}$

      Kysytty

      teho $P_\text{lisä}$, jonka ryhmään voi vielä kytkeä

      Periaate

      Ryhmän laitteet ovat rinnan, joten virrat lasketaan yhteen. Kokonaisvirta on yhteisteho jaettuna jännitteellä. Nimellisvirta ei ylity, kun yhteisteho on enintään $UI_\text{s}$. Lisätehoksi jää tämän ja käytössä olevan tehon erotus.

      Kaava

      $\dfrac{P_1 + P_2 + P_\text{lisä}}{U}$
      $= I_\text{s}$

      josta $P_\text{lisä} = UI_\text{s} - (P_1 + P_2)$

      Muunnokset

      Ei tarvita: $1\,\text{V} \cdot 1\,\text{A} = 1\,\text{W}$.

      Sijoitus

      $P_\text{lisä}$$= 230\,\text{V} \cdot 16\,\text{A} - (2000\,\text{W} + 1200\,\text{W})$
      $= 3680\,\text{W} - 3200\,\text{W}$
      $= 480\,\text{W}$

      Vastaus

      noin $480\,\text{W}$. Erotus on laskettu suurista luvuista, joten se on vain suuntaa antava. Nimellisvirta $16\,\text{A}$ on annettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.

      Järkevyys

      Tarkista virtoina. Keitin ottaa $8{,}7\,\text{A}$ ja mikroaaltouuni $5{,}2\,\text{A}$, yhteensä $13{,}9\,\text{A}$. Jäljellä on siis noin $2{,}1\,\text{A}$ eli $230\,\text{V} \cdot 2{,}1\,\text{A} \approx 480\,\text{W}$. Leivänpaahdin ($900\,\text{W}$) ei mahdu, mutta jääkaappi mahtuu.

    2. Tehtävä 15-7Ydintehtävä

      Sähköpatteri ($2000\,\text{W}$, $230\,\text{V}$) on kytketty pitkään jatkojohtoon, jonka johtimien yhteenlaskettu resistanssi on $0{,}30\,\Omega$. Oletetaan, että patterin virta on sama kuin suoraan pistorasiaan kytkettynä.

      Kuinka suuri lämpöteho jatkojohdossa syntyy?

      W
      Vastaus

      $23\,\text{W}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      patterin teho $P = 2000\,\text{W}$, jännite $U = 230\,\text{V}$, johtimien resistanssi $R = 0{,}30\,\Omega$

      Kysytty

      jatkojohdossa kehittyvä lämpöteho $P_\text{j}$

      Periaate

      Jatkojohto on sarjassa patterin kanssa, joten sen läpi kulkee patterin virta. Virta saadaan patterin tehosta. Johdossa sähköenergia muuttuu sisäenergiaksi teholla $RI^2$. Oletus: johdon jännitehäviö on niin pieni, että patterin virta on sama kuin ilman jatkojohtoa.

      Kaava

      $P = UI$, josta $I = \dfrac{P}{U}$; johdossa $P_\text{j} = RI^2$, joten

      $P_\text{j}$$= R\left(\dfrac{P}{U}\right)^2$

      Muunnokset

      Ei tarvita: kaikki suureet ovat perusyksiköissä.

      Sijoitus

      $I$$= \dfrac{2000\,\text{W}}{230\,\text{V}}$
      $= 8{,}696\,\text{A}$
      $P_\text{j}$$= 0{,}30\,\Omega \cdot (8{,}696\,\text{A})^2$
      $= 22{,}68\,\text{W}$

      Vastaus

      $23\,\text{W}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten resistanssissa $0{,}30\,\Omega$.

      Järkevyys

      Johdon jännite on

      $RI$$= 0{,}30\,\Omega \cdot 8{,}7\,\text{A}$
      $\approx 2{,}6\,\text{V}$

      Se on hyvin pieni verrattuna $230\,\text{V}$:iin, joten oletus pitää. Johdossa kuluu noin $1\,\%$ patterin tehosta. Se on vähän, mutta riittää lämmittämään kelalle rullattua johtoa.

    3. Tehtävä 15-8

      Voimajohdon johtimen ja maadoitetun pylvään välinen jännite on suurimmillaan $90\,\text{kV}$. Ilman läpilyöntilujuus on $3{,}0\,\text{MV/m}$.

      Kuinka pitkä ilmaväli johtimen ja pylvään välillä vähintään tarvitaan, jottei ilma lyö läpi? Oleta, että kenttä välissä on tasainen. Laske laskennallinen alaraja. Vastaa senttimetreinä.

      cm
      Vastaus

      $3{,}0\,\text{cm}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      jännite $U = 90\,\text{kV}$, ilman läpilyöntilujuus $E_\text{max} = 3{,}0\,\text{MV/m}$, tasainen kenttä

      Kysytty

      pienin ilmaväli $d$ senttimetreinä

      Periaate

      Tasaisessa kentässä kentän voimakkuus on jännite jaettuna välin pituudella (luku Kondensaattori ja sen energia). Ilma ei lyö läpi eli ala johtaa, kun kenttä on enintään läpilyöntilujuus. Lyhin sallittu väli on siis se, jossa kenttä on täsmälleen $E_\text{max}$.

      Kaava

      $E = \dfrac{U}{d} \le E_\text{max}$, josta $d = \dfrac{U}{E_\text{max}}$

      Muunnokset

      $U$$= 90\,\text{kV}$
      $= 90 \cdot 1000\,\text{V}$
      $= 90\,000\,\text{V}$
      $E_\text{max}$$= 3{,}0\,\text{MV/m}$
      $= 3{,}0 \cdot 1\,000\,000\,\text{V/m}$

      $1\,\text{m} = 100\,\text{cm}$.

      Sijoitus

      $d$$= \dfrac{90\,000\,\text{V}}{3\,000\,000\,\text{V/m}}$
      $= 0{,}030\,\text{m}$
      $= 3{,}0\,\text{cm}$

      Vastaus

      $3{,}0\,\text{cm}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten läpilyöntilujuudessa $3{,}0\,\text{MV/m}$.

      Järkevyys

      Yksi megavoltti metriä kohti on yksi kilovoltti millimetriä kohti. Ilma kestää siis noin $3\,\text{kV}$ millimetriltä, ja $90\,\text{kV}$ vaatii $30\,\text{mm}$. Todelliset turvaetäisyydet ovat metrejä. Ohuen johtimen lähellä kenttä on paljon tasaista voimakkaampi, kosteus ja lika heikentävät ilmaa, ja verkossa voi esiintyä ylijännitteitä. Laskettu väli on vain laskennallinen alaraja.

    4. Tehtävä 15-9

      Kylpyhuoneessa märän ihmisen virtatien resistanssi voi olla vain $1{,}5\,\text{k}\Omega$. Kuinka suuri kosketusjännite saa enintään olla, jotta kehon läpi kulkeva virta jää alle irrottamiskynnyksen $10\,\text{mA}$?

      V
      Vastaus

      $15\,\text{V}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      virtatien resistanssi $R = 1{,}5\,\text{k}\Omega$, suurin sallittu virta $I = 10\,\text{mA}$

      Kysytty

      suurin kosketusjännite $U$ voltteina

      Periaate

      Kehon läpi kulkeva virta noudattaa Ohmin lakia. Kun resistanssi on annettu, virta kasvaa jännitteen mukana. Suurin sallittu jännite on se, joka antaa juuri $10\,\text{mA}$:n virran.

      Kaava

      $I = \dfrac{U}{R}$, josta $U = RI$

      Muunnokset

      $R$$= 1{,}5\,\text{k}\Omega$
      $= 1{,}5 \cdot 1000\,\Omega$
      $= 1500\,\Omega$
      $I$$= 10\,\text{mA}$
      $= 10 \cdot 0{,}001\,\text{A}$
      $= 0{,}010\,\text{A}$

      Sijoitus

      $U$$= 1500\,\Omega \cdot 0{,}010\,\text{A}$
      $= 15\,\text{V}$

      Vastaus

      $15\,\text{V}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten resistanssissa $1{,}5\,\text{k}\Omega$.

      Järkevyys

      Tulos on paljon pienempi kuin verkkojännite $230\,\text{V}$ ja pienempi kuin suojajännitteen yläraja $50\,\text{V}$. Siksi märissä tiloissa käytetään vikavirtasuojaa ja erityisen pientä jännitettä. Kun iho on märkä, jo kymmenien volttien jännite voi olla vaarallinen.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.

    1. Tehtävä 15-10

      Ryhmäjohto on mitoitettu $10\,\text{A}$:n sulakkeelle, ja sen johtimien yhteenlaskettu resistanssi on $0{,}50\,\Omega$. Asukas vaihtaa palaneen sulakkeen luvatta $25\,\text{A}$:n sulakkeeseen ja kytkee ryhmään laitteita, jotka ottavat yhteensä $22\,\text{A}$:n virran.

      Kuinka moninkertainen johtimissa syntyvä lämpöteho on verrattuna tehoon, joka niissä syntyy virralla $10\,\text{A}$?

      kertaa
      Vastaus

      $4{,}8$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      johtimien resistanssi $R = 0{,}50\,\Omega$, mitoitusvirta $I_1 = 10\,\text{A}$, todellinen virta $I_2 = 22\,\text{A}$

      Kysytty

      kuinka moninkertainen lämpöteho $P_2$ on tehoon $P_1$ verrattuna

      Periaate

      Johtimissa sähköenergia muuttuu sisäenergiaksi teholla $P = RI^2$. Resistanssi on molemmissa tilanteissa sama. Siksi tehojen suhde riippuu vain virtojen suhteesta toiseen potenssiin korotettuna. $25\,\text{A}$:n sulake ei katkaise $22\,\text{A}$:n virtaa, joten johto kuormittuu yli mitoituksensa.

      Kaava

      $P_1 = RI_1^2$ ja $P_2 = RI_2^2$, joten

      $\dfrac{P_2}{P_1}$$= \dfrac{I_2^2}{I_1^2}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: virrat ovat samassa yksikössä, ja yksiköt supistuvat.

      Sijoitus

      $P_1$$= 0{,}50\,\Omega \cdot (10\,\text{A})^2$
      $= 50\,\text{W}$
      $P_2$$= 0{,}50\,\Omega \cdot (22\,\text{A})^2$
      $= 242\,\text{W}$
      $\dfrac{P_2}{P_1}$$= \dfrac{242\,\text{W}}{50\,\text{W}}$
      $= 4{,}84$

      Vastaus

      noin $4{,}8$-kertainen, kaksi merkitsevää numeroa kuten virrassa $22\,\text{A}$.

      Järkevyys

      Virta on vähän yli kaksinkertainen, joten teho on vähän yli nelinkertainen, sillä $2^2 = 4$. Johto kuumenee siis paljon enemmän kuin mitä sen on suunniteltu kestämään. Eriste voi sulaa ja syttyä palamaan. Tästä syystä sulaketta ei saa vaihtaa suurempaan.

    2. Tehtävä 15-11

      Ihminen koskettaa rikkinäisen laitteen runkoa, jonka jännite maahan nähden on $230\,\text{V}$. Kehon resistanssi kädestä jalkoihin on $1{,}5\,\text{k}\Omega$. Hänellä on kuitenkin ehjät, kuivat kumipohjaiset kengät, ja kenkien ja kuivan lattian resistanssi on yhteensä $100\,\text{k}\Omega$. Hän ei koske samalla mihinkään muuhun maadoitettuun.

      Kuinka suuri virta kulkee kehon läpi? Vastaa milliampeereina.

      mA
      Vastaus

      $2{,}3\,\text{mA}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      jännite $U = 230\,\text{V}$, kehon resistanssi $R_\text{keho} = 1{,}5\,\text{k}\Omega$, kenkien ja lattian resistanssi $R_\text{k} = 100\,\text{k}\Omega$

      Kysytty

      kehon läpi kulkeva virta $I$ milliampeereina

      Periaate

      Virta kulkee kehon, kenkien ja lattian läpi peräkkäin. Resistanssit ovat siis sarjassa, ja kokonaisresistanssi on niiden summa (luku Vastusten sarja- ja rinnankytkennät). Sama virta kulkee jokaisen läpi, ja se saadaan Ohmin laista kokonaisresistanssin avulla.

      Kaava

      $R = R_\text{keho} + R_\text{k}$ ja $I = \dfrac{U}{R}$, joten

      $I$$= \dfrac{U}{R_\text{keho} + R_\text{k}}$

      Muunnokset

      $R_\text{keho}$$= 1{,}5 \cdot 1000\,\Omega$
      $= 1500\,\Omega$
      $R_\text{k}$$= 100 \cdot 1000\,\Omega$
      $= 100\,000\,\Omega$

      $1\,\text{A} = 1000\,\text{mA}$.

      Sijoitus

      $I$$= \dfrac{230\,\text{V}}{1500\,\Omega + 100\,000\,\Omega}$
      $= \dfrac{230\,\text{V}}{101\,500\,\Omega}$
      $= 0{,}002266\,\text{A}$
      $= 2{,}3\,\text{mA}$

      Vastaus

      $2{,}3\,\text{mA}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten kehon resistanssissa $1{,}5\,\text{k}\Omega$.

      Järkevyys

      Ilman kenkiä virta olisi $230\,\text{V} : 1500\,\Omega \approx 150\,\text{mA}$, joka on yli kammiovärinän vaaran rajan. Kengät ja kuiva lattia pienentävät virran alle irrottamiskynnyksen $10\,\text{mA}$. Virta kuitenkin tuntuu, koska se on yli tuntokynnyksen $0{,}5\,\text{mA}$. Märkä lattia, vahingoittunut kenkä tai samanaikainen kosketus esimerkiksi hanaan tai maadoitettuun laitteeseen ohittaisi kengät kokonaan. Kengät eivät siis ole suoja.

    3. Tehtävä 15-12

      Kuvaajassa on maan potentiaali laskennallisessa mallissa maahan pudonneen johtimen ympärillä. Ihminen seisoo jalat $1{,}0\,\text{m}$:n päässä toisistaan suoraan kosketuskohdasta poispäin: lähempi jalka on $2{,}0\,\text{m}$:n ja kauempi $3{,}0\,\text{m}$:n etäisyydellä. Virtatien resistanssi jalasta toiseen kenkineen on $4{,}0\,\text{k}\Omega$.

      Lue tarvittavat arvot kuvaajasta. Kuinka suuri virta kulkee jalasta toiseen? Vastaa milliampeereina.

      $1$
      $2$
      $3$
      $4$
      $5$
      $6$
      $7$
      $8$
      $200$
      $400$
      $600$
      $800$
      $1000$
      $1200$
      $0$
      $r\ (\text{m})$
      $V\ (\text{V})$
      mA
      Vastaus

      $50\,\text{mA}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kuvaajan $(r, V)$ maan potentiaali; jalat etäisyyksillä $r_1 = 2{,}0\,\text{m}$ ja $r_2 = 3{,}0\,\text{m}$; virtatien resistanssi $R = 4{,}0\,\text{k}\Omega$

      Kysytty

      jalasta toiseen kulkeva virta $I$ milliampeereina

      Periaate

      Jalkojen välinen jännite eli askeljännite on maan potentiaalien erotus jalkojen kohdilla. Potentiaali kertoo, kuinka suuri jännite paikassa on maahan verrattuna. Virta kulkee jalasta kehon kautta toiseen jalkaan, ja se saadaan Ohmin laista.

      Kuvaajan lukeminen

      Kohdassa $r = 2{,}0\,\text{m}$ käyrä kulkee ruudukon risteyksen kautta, ja arvo on $V_1 = 600\,\text{V}$. Kohdassa $r = 3{,}0\,\text{m}$ arvo on $V_2 = 400\,\text{V}$. Askeljännite on näiden arvojen erotus.

      Kaava

      $U = V_1 - V_2$ ja $I = \dfrac{U}{R}$, joten $I = \dfrac{V_1 - V_2}{R}$

      Muunnokset

      $R$$= 4{,}0\,\text{k}\Omega$
      $= 4{,}0 \cdot 1000\,\Omega$
      $= 4000\,\Omega$

      $1\,\text{A} = 1000\,\text{mA}$.

      Sijoitus

      $I$$= \dfrac{600\,\text{V} - 400\,\text{V}}{4000\,\Omega}$
      $= \dfrac{200\,\text{V}}{4000\,\Omega}$
      $= 0{,}050\,\text{A}$
      $= 50\,\text{mA}$

      Vastaus

      $50\,\text{mA}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten resistanssissa $4{,}0\,\text{k}\Omega$.

      Järkevyys

      Virta on kammiovärinän vaaran rajalla, vaikka ihminen ei koske johtimeen lainkaan. Jos jalat olisivat yhdessä, potentiaaliero ja virta olisivat lähes nolla. Jalasta toiseen kulkeva virta ei välttämättä kulje sydämen kautta, mutta kaatuminen voi tuoda sydämen virran reitille. Kauempana käyrä loivenee: kohtien $4{,}0\,\text{m}$ ja $6{,}0\,\text{m}$ välinen jännite on vain $100\,\text{V}$, vaikka väli on kaksi metriä. Pois kannattaa siis siirtyä lyhyin askelin.

    Valokuvat

    • Moeller Xpole PXF-40-4-003-A-2288. Raimond Spekking. lähde, CC BY-SA 4.0
    • High voltage warning sign (pictogram) on fuse box in German shop. Pittigrilli. lähde, CC BY 4.0