RuukkilabraLukion fysiikka
FY5 · Luku 13

Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet

Miksi kitaran kieli soi aina samalla sävelellä, kun sitä näppää, ja miksi sävel nousee, kun kieltä painetaan otelautaa vasten tai kun sitä kiristetään?

Pohjatiedot

Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 5.

Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen

Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.

Seisova aalto
Aalto, joka ei näytä etenevän. Se syntyy, kun aalto ja sen heijastus kulkevat vastakkaisiin suuntiin.
Solmu
Seisovan aallon kohta, jossa aine ei liiku lainkaan.
Kupu
Seisovan aallon kohta, jossa aine värähtelee eniten.
Perustaajuus
Pienin taajuus, jolla esimerkiksi kieli tai putki voi värähdellä seisovana aaltona.
Resonanssi
Kappale värähtelee voimakkaasti, kun sitä heilutetaan sen omalla ominaistaajuudella.

Pohdinta

Kaksi opiskelijaa kokeilee liikuntasalissa pitkällä hyppynarulla. Narun toinen pää on solmittu puolapuuhun. Toinen opiskelija heiluttaa vapaata päätä pienin liikkein ylös ja alas. Kun heilutus on hidasta ja epätasaista, naru kiemurtelee sotkuisesti. Kun heilutustahti osuu sopivaksi, naru asettuu yhdeksi rauhalliseksi kaareksi. Kaari heilahtelee suurella amplitudilla. Kun tahtia nopeutetaan, kaari hajoaa. Uudella, nopeammalla tahdilla narussa näkyy kaksi kaarta. Niiden välissä on kohta, joka ei liiku lainkaan.

Miksi naru asettuu rauhalliseen kuvioon vain tietyillä heilutustahdeilla, ja mikä nuo tahdit määrää?

Valinnainen Kertaa: heijastus kiinteästä päästä
Narun oikea pää on kiinni seinässä. Narua pitkin kulkee seinää kohti yksittäinen aaltopulssi. Pulssi on narun lepoaseman yläpuolella. Millainen pulssi palaa seinästä?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä

Ennuste 1: kaksi silmukkaa

Kahdesta päästä kiinnitetty kieli on $0{,}60\,\text{m}$ pitkä. Kieli värähtelee voimakkaasti yhtenä silmukkana, kun täryttäjän taajuus on $100\,\text{Hz}$. Kielen kireys pysyy samana.Millä taajuudella kieleen syntyy seuraavaksi voimakas seisova aalto, jossa on kaksi silmukkaa?

Ennuste 2: toisesta päästä suljettu putki

Putki on toisesta päästä suljettu ja toisesta avoin. Sen perustaajuus on $100\,\text{Hz}$. Mikä on putken seuraava ominaistaajuus? Se on seuraava taajuus, jolla putken ilmapatsas resonoi voimakkaasti.

Tutki

Valitse kieli tai putki. Muuta herätteen taajuutta ja seuraa, millä taajuuksilla poikkeama kasvaa suureksi. Jokainen kokeilemasi taajuus jää pisteeksi kuvaajaan.

Simulaatio

Käyttöohje

Valitse Tilanne: kieli, jonka kumpikin pää on kiinni, molemmista päistä avoin putki tai toisesta päästä suljettu putki. Kielen vasemmassa päässä on täryttäjä. Putken vasemmassa, avoimessa päässä on kaiutin. Säädä herätteen taajuutta $f$ liukusäätimellä. Nuolinäppäimet muuttavat sitä $5\,\text{Hz}$:n askelin. Kuvassa sininen viiva on poikkeama tällä hetkellä. Katkoviivat ovat ääriasennot, joiden välissä naru tai ilma liikkuu. Putkessa siniset pisterivit ovat ilmaa, joka liikkuu putken suunnassa. Putken alle on piirretty sama siirtymä kuvaajana. Solmut on merkitty kirjaimella S ja kuvut kirjaimella K, kun niille on tilaa. Alla olevaan kuvaajaan jää piste jokaisesta kokeilemastasi taajuudesta. Pisteet nollautuvat, kun vaihdat tilannetta, pituutta tai nopeutta. Kielen aallon nopeus $v$ kasvaa, kun kieltä kiristetään. Kuvassa kiristävä punnus kasvaa. Nopeus muuttaa vain liikkeen tahtia.

Mallin oletukset

Kuva näyttää pysyvän tilan, joka syntyy, kun heräte on jatkunut pitkään. Oikeaan päähän etenevä aalto ja sen heijastus ovat silloin summautuneet. Liike on piirretty voimakkaasti hidastettuna, koska todellinen taajuus on satoja hertsejä. Poikkeamat on suurennettu. Herätteen oma amplitudi on mallissa kielessä $1{,}0\,\text{mm}$. Pieni vaimennus rajoittaa suurimman poikkeaman noin $17\,\text{mm}$:iin. Todellisissa soittimissa suhde riippuu materiaaleista. Putken avoimessa päässä kupu on ominaistaajuuksilla mallissa täsmälleen putken suulla, koska pääkorjausta ei ole. Äänen nopeus ilmassa on $340\,\text{m/s}$. Kaikki luvut ovat mallin laskemia arvoja, eivät mittauksia.

Laskennan selitys

Aallonpituus on $\lambda = \tfrac{v}{f}$. Olkoon $s = L - x$ etäisyys oikeasta päästä. Olkoon $k = \tfrac{2\pi f}{v} - i\alpha$ aaltoluku pienellä vaimennuksella $\alpha = \tfrac{0{,}06}{L}$. Silloin poikkeaman amplitudi kohdassa $x$ on kielelle $U = a\tfrac{\sin ks}{\sin kL}$, avoimelle putkelle $U = a\tfrac{\cos ks}{\sin kL}$ ja suljetulle putkelle $U = a\tfrac{\sin ks}{\cos kL}$. Tässä $a = 1{,}0\,\text{mm}$. Nämä täyttävät päiden ehdot: kiinteässä ja suljetussa päässä poikkeama on nolla, avoimessa päässä suurin. Suurin poikkeama $A$ on suurin arvo $|U|$:sta kielen tai putken matkalla. Solmuja ovat kohdat, joissa $|U|$ on pienimmillään ja alle $15\,\%$ $A$:sta. Kuvuja ovat kohdat, joissa se on suurimmillaan ja yli $85\,\%$ $A$:sta. Ominaistaajuuksia ei ole syötetty malliin. Poikkeama kasvaa suureksi itsestään, kun nimittäjä $\sin kL$ tai $\cos kL$ on lähes nolla.

Koe 1: kielen ominaistaajuudet

Testaa ennuste 1. Kielen pituus on $0{,}60\,\text{m}$ ja aallon nopeus $120\,\text{m/s}$. Ne pysyvät vakioina. Nosta taajuutta $50\,\text{Hz}$:stä $320\,\text{Hz}$:iin ja seuraa kuvaajaa. Kirjaa ainakin ne taajuudet, joilla suurin poikkeama $A$ on huipussaan. Kirjaa myös yksi taajuus kahden huipun välistä. Laske solmut myös kuvasta.

Alkutila: tilanne: kieli, molemmat päät kiinni, kielen pituus = $0{,}6\,\text{m}$, aallon nopeus = $120\,\text{m/s}$, taajuus = $50\,\text{Hz}$. Vakiona: tilanne, kielen pituus, aallon nopeus. Muutetaan: taajuus.

Simulaation lukemat
taajuus$A$ $(\text{mm})$solmuja$\lambda$ $(\text{m})$

Koe 2: toisesta päästä suljettu putki

Testaa ennuste 2. Putki on $0{,}85\,\text{m}$ pitkä ja suljettu oikeasta päästä. Nosta taajuutta $50\,\text{Hz}$:stä $550\,\text{Hz}$:iin. Kirjaa ainakin ne taajuudet, joilla poikkeama on huipussaan. Kirjaa myös taajuudet $200\,\text{Hz}$ ja $400\,\text{Hz}$. Missä putken päässä on solmu ja missä kupu?

Alkutila: tilanne: putki, toinen pää kiinni, putken pituus = $0{,}85\,\text{m}$, taajuus = $50\,\text{Hz}$. Vakiona: tilanne, putken pituus. Muutetaan: taajuus.

Simulaation lukemat
taajuus$A$ $(\text{mm})$solmujakupuja

Valinnainen Koe 3: sama putki molemmista päistä avoimena

Avaa putken suljettu pää. Valitse molemmista päistä avoin putki, jonka pituus on edelleen $0{,}85\,\text{m}$. Etsi kaksi alinta taajuutta, joilla poikkeama on huipussaan. Vertaa niitä kokeen 2 taajuuksiin.

Alkutila: tilanne: putki, molemmat päät auki, putken pituus = $0{,}85\,\text{m}$, taajuus = $50\,\text{Hz}$. Vakiona: tilanne, putken pituus. Muutetaan: taajuus.

Simulaation lukemat
taajuus$A$ $(\text{mm})$solmujakupuja

Johtopäätös: millä taajuuksilla seisova aalto syntyy?

Kirjoita taulukoidesi perusteella, millä taajuuksilla kieleen ja suljettuun putkeen syntyi voimakas seisova aalto.

Miten nämä taajuudet liittyvät alimpaan niistä? Miten kielen pituus ja aallonpituus liittyivät toisiinsa huippujen kohdalla? Miksi suljetun putken taajuudet ovat erilaiset kuin kielen?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Aalto ja sen heijastus

Heiluta narun päätä tasaisesti. Narua pitkin kulkee silloin aalto kohti narun kiinnitettyä päätä. Kiinteästä päästä aalto heijastuu takaisin. Heijastunut aalto on vastakkaisvaiheinen eli se on kääntynyt toisin päin (luku Aalto kohtaa esteen tai raon). Narussa kulkee nyt kaksi aaltoa. Niillä on sama taajuus, sama aallonpituus ja sama amplitudi, mutta ne kulkevat vastakkaisiin suuntiin. Aaltojen poikkeamat lasketaan yhteen joka kohdassa (luku Aaltojen yhteisvaikutus: superpositio ja interferenssi). Summa ei näytä etenevältä aallolta. Jotkin kohdat pysyvät koko ajan paikallaan, ja niiden välissä naru heilahtelee edestakaisin. Tällaista aaltoa sanotaan seisovaksi aalloksi.

$\text{tuleva}$
$\text{heijastunut}$
$\text{summa}$
$t = 0$
$t = \tfrac{T}{8}$
$t = \tfrac{T}{4}$
$\text{S}$
$\text{S}$
$\text{S}$
$\text{S}$
$\text{S}$

Solmut ja kuvut

Seisovassa aallossa on kohtia, joissa poikkeama on koko ajan nolla. Niitä sanotaan solmuiksi. Solmussa tuleva ja heijastunut aalto ovat aina vastakkaisessa vaiheessa, joten ne kumoavat toisensa. Solmujen puolivälissä aallot ovat aina samassa vaiheessa, joten ne vahvistavat toisiaan. Näitä kohtia sanotaan kuviksi. Kuvussa värähtely on suurinta. Sen amplitudi on kaksi kertaa yhden aallon amplitudi. Kahden vierekkäisen solmun etäisyys on puoli aallonpituutta $\tfrac{\lambda}{2}$. Solmusta viereiseen kupuun on $\tfrac{\lambda}{4}$.

Kahden solmun välinen osa narusta liikkuu kokonaisena samaan suuntaan. Viereinen osa liikkuu aina vastakkaiseen suuntaan. Aaltohuippu ei siis kulje mihinkään. Tuleva ja heijastunut aalto kuljettavat yhtä paljon energiaa kumpaankin suuntaan. Siksi seisova aalto ei siirrä energiaa pitkin narua.

$\text{S}$
$\text{S}$
$\text{S}$
$\text{S}$
$\text{S}$
$\text{K}$
$\text{K}$
$\text{K}$
$\text{K}$
$\tfrac{\lambda}{2}$
$\tfrac{\lambda}{4}$

Ominaistaajuudet

Kitaran kielen kumpikin pää on kiinni, joten kumpikin pää on solmu. Seisova aalto syntyy vain, jos kielen pituudelle mahtuu kokonainen määrä puolikkaita aallonpituuksia. Muilla aallonpituuksilla edestakaisin kulkevat aallot ovat eri kierroksilla eri vaiheessa, ja ne kumoavat suurelta osin toisensa. Taajuuksia, joilla seisova aalto syntyy, sanotaan kielen ominaistaajuuksiksi. Kun kieltä herätetään ominaistaajuudella, jokainen heijastuskierros vahvistaa liikettä. Amplitudi kasvaa silloin suureksi. Tätä ilmiötä sanotaan resonanssiksi.

Alin ominaistaajuus on perustaajuus. Näppäilty kieli värähtelee monella ominaistaajuudella yhtä aikaa. Kuulemamme sävelkorkeus määräytyy kuitenkin perustaajuudesta. Puhallinsoittimen ilmapatsas toimii samalla tavalla. Ilmapatsas on putken sisällä oleva ilma. Sen ominaistaajuudet riippuvat putken pituudesta ja siitä, onko putken pää auki vai kiinni.

Kielen ja ilmapatsaan ominaistaajuudet

Kahdesta päästä kiinnitetty kieli

Kielen värähtelevän osan pituus on $L$. Kummassakin päässä on solmu, ja kielelle mahtuu $n$ puolikasta aallonpituutta:

$$\begin{aligned} L &= n \cdot \frac{\lambda_n}{2} \\ \lambda_n &= \frac{2L}{n} \end{aligned}$$

Aallon nopeus, taajuus ja aallonpituus liittyvät toisiinsa yhtälöllä $v = f\lambda$ (luku Aaltojen synty ja eteneminen). Siitä saadaan kielen ominaistaajuudet

$$\begin{aligned} f_n &= \frac{v}{\lambda_n} = n \cdot \frac{v}{2L} = n f_1 \\ n &= 1, 2, 3, \ldots \end{aligned}$$

Tässä $f_n$ on $n$:s ominaistaajuus (Hz), $v$ on aallon nopeus kielessä (m/s), $L$ on kielen värähtelevän osan pituus (m) ja $\lambda_n$ on aallonpituus (m). Perustaajuus on $f_1 = \tfrac{v}{2L}$. Muut ominaistaajuudet ovat sen monikertoja. Perustaajuutta suurempia ominaistaajuuksia sanotaan yläsäveliksi. Ominaistaajuudella $f_n$ kielessä on $n$ kupua ja $n + 1$ solmua, kun päät lasketaan mukaan.

$n = 1$
$L = \tfrac{\lambda_1}{2}$
$n = 2$
$L = 2 \cdot \tfrac{\lambda_2}{2}$
$n = 3$
$L = 3 \cdot \tfrac{\lambda_3}{2}$
$L$
Lähikuva kitarasta. Toinen käsi soittaa kieliä. Toisen käden sormet painavat kieliä.
Kitaransoittoa. Kun soittaja painaa kieltä, kielen värähtelevä osa lyhenee. Silloin perustaajuus kasvaa ja ääni on korkeampi. Kuva: Nataev, CC BY-SA 4.0

Soitin ja sävelkorkeus

Kaava kertoo, miten kielisoittimen sävelkorkeutta muutetaan. Kun soittaja painaa kielen otelautaa vasten, kielen värähtelevä osa $L$ lyhenee. Silloin perustaajuus kasvaa. Kun kieltä kiristetään virityskoneistolla, aallon nopeus $v$ kielessä kasvaa. Silloin perustaajuus nousee. Paksussa ja raskaassa kielessä aalto etenee hitaammin kuin ohuessa, kun kireys on sama. Siksi bassokielet soivat matalalta. Kielen värähtely saa kaikukopan ja ilman värähtelemään samalla taajuudella. Kuuluvan äänen taajuus on siis sama kuin kielen värähtelyn taajuus.

Ilmapatsas putkessa

Huilussa ja urkupillissä seisova aalto syntyy putken sisällä olevaan ilmaan. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, joten ilma värähtelee putken suunnassa. Putken suljetussa päässä ilma ei pääse liikkumaan, joten siellä on siirtymän solmu. Avoimessa päässä ilma pääsee liikkumaan vapaasti, joten siellä on siirtymän kupu. Todellisuudessa kupu on hieman putken suun ulkopuolella. Tämä niin sanottu pääkorjaus jätetään tässä huomiotta. Äänen nopeutena ilmassa käytetään tässä luvussa $v = 340\,\text{m/s}$.

Kun putki on molemmista päistä avoin, kummassakin päässä on kupu. Putkeen mahtuu silloin taas $n$ puolikasta aallonpituutta. Ominaistaajuudet ovat samat kuin kielellä, $f_n = n \cdot \tfrac{v}{2L}$, kun $v$ on äänen nopeus ilmassa.

Kun putki on toisesta päästä suljettu, suljetussa päässä on solmu ja avoimessa päässä kupu. Solmusta kupuun on $\tfrac{\lambda}{4}$. Putken pituuden täytyy siis olla pariton määrä aallonpituuden neljänneksiä:

$$\begin{aligned} L &= n \cdot \frac{\lambda_n}{4} \\ f_n &= n \cdot \frac{v}{4L} \\ n &= 1, 3, 5, \ldots \end{aligned}$$

Suljetulla putkella on siis vain parittomat ominaistaajuudet $f_1$, $3f_1$, $5f_1$ ja niin edelleen. Sen perustaajuus $f_1 = \tfrac{v}{4L}$ on puolet yhtä pitkän avoimen putken perustaajuudesta. Siksi suljettu urkupilli soi oktaavia matalammalta kuin samanpituinen avoin pilli. Oktaavi tarkoittaa sitä, että taajuus on kaksinkertainen tai puolet.

$\text{molemmat päät auki}$
$f_1$
$L = \tfrac{\lambda}{2}$
$f_2$
$L = \lambda$
$\text{toinen pää suljettu}$
$f_1$
$L = \tfrac{\lambda}{4}$
$f_3$
$L = \tfrac{3\lambda}{4}$

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee, että perustaajuudella kielelle mahtuu kokonainen aallonpituus eli $\lambda_1 = L$. Perustaajuudella kielessä on kuitenkin vain yksi kupu keskellä ja solmut päissä. Kielen pituus on siis puolikas aallonpituus ja $\lambda_1 = 2L$. Esimerkiksi $1{,}20\,\text{m}$:n kielen perustaajuutta vastaava aallonpituus on $2{,}40\,\text{m}$. Samasta syystä vierekkäisten solmujen etäisyys on $\tfrac{\lambda}{2}$ eikä $\lambda$.

Toinen virhe on laskea toisesta päästä suljetun putken ominaistaajuudet samoin kuin kielen. Suljetun putken perustaajuus on $\tfrac{v}{4L}$. Sen seuraava ominaistaajuus on $3f_1$, ei $2f_1$.

Tiivistelmä

  • Seisova aalto syntyy, kun aalto ja sen heijastus kulkevat vastakkaisiin suuntiin ja summautuvat. Solmuissa poikkeama on aina nolla. Kuvuissa amplitudi on suurin.
  • Vierekkäisten solmujen etäisyys on $\tfrac{\lambda}{2}$, ja solmusta kupuun on $\tfrac{\lambda}{4}$.
  • Kahdesta päästä kiinnitetyn kielen ja molemmista päistä avoimen putken ominaistaajuudet ovat $f_n = n \cdot \tfrac{v}{2L}$, kun $n = 1, 2, 3, \ldots$ Alin niistä on perustaajuus $f_1$.
  • Toisesta päästä suljetussa putkessa suljettu pää on solmu ja avoin pää kupu. Ominaistaajuudet ovat $f_n = n \cdot \tfrac{v}{4L}$, kun $n = 1, 3, 5, \ldots$
  • Lyhyempi tai kireämpi kieli ja lyhyempi putki soivat korkeammalta. Luvussa Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö tutkitaan, miten perustaajuus ja yläsävelet näkyvät äänen taajuusanalyysissä.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi mallin arvoihin ja kaavoihin $f_n = n \cdot \tfrac{v}{2L}$ ja $f_n = n \cdot \tfrac{v}{4L}$. Palaa sitten hyppynaruun. Miksi naru asettui rauhalliseksi kaareksi vain tietyillä tahdeilla? Mitä tapahtuisi tahdeille, jos narua lyhennettäisiin?

    Haluaisitko muuttaa ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Kitaran A-kielen värähtelevä osa satulasta tallaan on $0{,}650\,\text{m}$ pitkä. Kielen perustaajuus on $110\,\text{Hz}$. Kuinka suuri on aallon nopeus kielessä? Kuinka pitkäksi värähtelevä osa on lyhennettävä painamalla kieli otelautaa vasten, jotta perustaajuus on $165\,\text{Hz}$? Kielen kireys ei muutu painettaessa.

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Kielen pituus on $L = 0{,}650\,\text{m}$ ja perustaajuus $f_1 = 110\,\text{Hz}$. Uusi perustaajuus on $f_1' = 165\,\text{Hz}$. Kysytään aallon nopeutta $v$ kielessä ja värähtelevän osan uutta pituutta $L'$.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Kieli on kiinni kummastakin päästä. Perustaajuudella sen pituudelle mahtuu puolikas aallonpituus, joten $f_1 = \tfrac{v}{2L}$. Kun kieli painetaan otelautaa vasten, kielen kireys ja paksuus pysyvät samoina. Siksi aallon nopeus $v$ ei muutu. Vain värähtelevän osan pituus muuttuu.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. Ratkaistaan perustaajuuden kaavasta ensin $v$ ja sitten uusi pituus $L'$:

    $$\begin{aligned} f_1 &= \frac{v}{2L} \;\Rightarrow\; v = 2 L f_1 \\ f_1' &= \frac{v}{2L'} \;\Rightarrow\; L' = \frac{v}{2 f_1'} \end{aligned}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset. Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja taajuus hertseinä, ja $\text{m} \cdot \text{Hz} = \tfrac{\text{m}}{\text{s}}$.

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. $$\begin{aligned} &v = 2 L f_1 \\ &= 2 \cdot 0{,}650\,\text{m} \cdot 110\,\text{Hz} \\ &= 143\,\text{m/s} \\[6pt] &L' = \frac{v}{2 f_1'} \\ &= \frac{143\,\text{m/s}}{2 \cdot 165\,\text{Hz}} \\ &= 0{,}4333\,\text{m} \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Aallon nopeus kielessä on $143\,\text{m/s}$. Värähtelevän osan pitää olla $0{,}433\,\text{m}$ pitkä. Tulokset ilmoitetaan kolmella merkitsevällä numerolla, koska kielen pituudessa $0{,}650\,\text{m}$ ja taajuuksissa on kolme numeroa.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Uusi perustaajuus on $165\,\text{Hz} : 110\,\text{Hz} = 1{,}5$-kertainen. Taajuus $f_1$ on kääntäen verrannollinen pituuteen, joten kielen pitää lyhentyä samassa suhteessa: $0{,}650\,\text{m} : 1{,}5 = 0{,}433\,\text{m}$. Korkeampi sävel tarvitsee lyhyemmän kielen, ja niin soittaessa kuuluukin. Perustaajuudella $\lambda_1 = 2L = 1{,}30\,\text{m}$, joten

    $f_1 \lambda_1$$= 110\,\text{Hz} \cdot 1{,}30\,\text{m}$
    $= 143\,\text{m/s}$

    Se on sama kuin laskettu aallon nopeus.

    Valinnainen Etsi virhe
    Opiskelija laskee yläpäästään suljetun urkupillin perustaajuuden.Pillin pituus on $0{,}85\,\text{m}$ ja äänen nopeus $340\,\text{m/s}$:

    $$\begin{aligned} f_1 &= \frac{v}{2L} \\ &= \frac{340\,\text{m/s}}{2 \cdot 0{,}85\,\text{m}} = 200\,\text{Hz} \end{aligned}$$

    Missä on virhe?

    Sovella uuteen tilanteeseen

    Didgeridoo on pitkä puuputki. Soittaja puhaltaa putkeen huulet putken suuta vasten. Huulet sulkevat putken tämän pään, joten soitin toimii suunnilleen toisesta päästä suljettuna putkena. Putken pituus on $1{,}50\,\text{m}$.

    Mikä on putken toiseksi matalin ominaistaajuus? Käytä äänen nopeutena ilmassa $340\,\text{m/s}$. Vastaa hertseinä.

    Hz
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Missä putken päässä on solmu ja missä kupu? Kuinka suuri osa aallonpituudesta mahtuu putkeen perustaajuudella?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Suljetun putken ominaistaajuudet ovat $f_n = n \cdot \tfrac{v}{4L}$. Luku $n$ voi olla vain pariton: $1, 3, 5, \ldots$

    Vihje 3: välivaihe

    Perustaajuus on

    $f_1$$= \tfrac{340\,\text{m/s}}{4 \cdot 1{,}50\,\text{m}}$
    $= 56{,}7\,\text{Hz}$

    Mikä on seuraava sallittu $n$?

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    toisesta päästä suljettu putki, jonka pituus on $L = 1{,}50\,\text{m}$. Äänen nopeus ilmassa on $v = 340\,\text{m/s}$.

    Kysytty

    toiseksi matalin ominaistaajuus hertseinä

    Periaate

    Huulet sulkevat putken pään, joten siellä ilma ei pääse liikkumaan. Siellä on siirtymän solmu. Avoimessa päässä on kupu. Putkeen mahtuu siksi vain pariton määrä aallonpituuden neljänneksiä. Ominaistaajuudet ovat perustaajuuden parittomia kertoja. Toiseksi matalin ominaistaajuus vastaa lukua $n = 3$.

    Kaava

    $f_n = n \cdot \dfrac{v}{4L}$, kun $n = 1, 3, 5, \ldots$ Luvulla $n = 3$ saadaan $f_3 = \dfrac{3v}{4L}$.

    Muunnokset

    Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja nopeus metreinä sekunnissa.

    Sijoitus

    $f_3$$= \dfrac{3 \cdot 340\,\text{m/s}}{4 \cdot 1{,}50\,\text{m}}$
    $= \dfrac{1020\,\text{m/s}}{6{,}00\,\text{m}}$
    $= 170\,\text{Hz}$

    Vastaus

    $170\,\text{Hz}$

    Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska putken pituudessa $1{,}50\,\text{m}$ ja äänen nopeudessa on kolme numeroa.

    Järkevyys

    Perustaajuus on $\tfrac{340\,\text{m/s}}{6{,}00\,\text{m}} = 56{,}7\,\text{Hz}$. Se sopii didgeridoon matalaan, huminamaiseen ääneen, ja $3 \cdot 56{,}7\,\text{Hz} = 170\,\text{Hz}$. Tällä taajuudella putkeen mahtuu kolme neljännestä aallonpituudesta:

    $\lambda$$= \tfrac{340\,\text{m/s}}{170\,\text{Hz}}$
    $= 2{,}00\,\text{m}$

    $\tfrac{3}{4} \cdot 2{,}00\,\text{m} = 1{,}50\,\text{m}$.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.

    1. Kahdesta päästä kiinnitetty kieli värähtelee kolmannella ominaistaajuudellaan. Montako solmua ja montako kupua kielessä on, kun päät lasketaan mukaan?
      Vastaus

      Kielelle mahtuu kolme puolikasta aallonpituutta. Siinä on siis kolme kupua ja neljä solmua: kaksi päissä ja kaksi niiden välissä.

    2. Huilu on molemmista päistä avoin putki. Klarinetti on suunnilleen toisesta päästä suljettu putki. Soittimet ovat yhtä pitkiä. Kumman perustaajuus on matalampi, ja kuinka moninkertainen on toisen perustaajuus?
      Vastaus

      Klarinetin. Suljetun putken perustaajuus on $\tfrac{v}{4L}$ ja avoimen putken $\tfrac{v}{2L}$. Samanpituisen huilun perustaajuus on siis kaksinkertainen eli oktaavia korkeampi.

    1. Käsite

    Kitaran kieli värähtelee perustaajuudellaan. Mikä kuvaus kielestä on oikea?

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Aallonpituus suljetussa putkessa

    Toisesta päästä suljetun putken pituus on $0{,}60\,\text{m}$. Putken ilmapatsas värähtelee ominaistaajuudella $f_3 = 3f_1$. Mikä on ääniaallon aallonpituus? Vastaa metreinä.

    m
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Missä putken päässä on solmu ja missä kupu? Kuinka monta neljännestä aallonpituutta mahtuu putkeen, kun $n = 3$?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Suljetussa putkessa $L = n \cdot \tfrac{\lambda_n}{4}$, joten $\lambda_3 = \tfrac{4L}{3}$.

    Vihje 3: välivaihe

    $\lambda_3 = \tfrac{4 \cdot 0{,}60\,\text{m}}{3}$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    toisesta päästä suljettu putki, $L = 0{,}60\,\text{m}$. Ominaistaajuus on $f_3 = 3f_1$ eli $n = 3$.

    Kysytty

    aallonpituus $\lambda_3$ metreinä

    Periaate

    Suljetussa päässä ilma ei pääse liikkumaan, joten siellä on siirtymän solmu. Avoimessa päässä on kupu. Solmusta kupuun on neljännes aallonpituutta. Ominaistaajuudella $f_n$ putkeen mahtuu siis $n$ neljännestä, ja $n = 3$ tarkoittaa kolmea neljännestä.

    Kaava

    $L = n \cdot \dfrac{\lambda_n}{4}$, josta $\lambda_n = \dfrac{4L}{n}$. Luvulla $n = 3$ saadaan $\lambda_3 = \dfrac{4L}{3}$.

    Muunnokset

    Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä.

    Sijoitus

    $\lambda_3$$= \dfrac{4 \cdot 0{,}60\,\text{m}}{3}$
    $= \dfrac{2{,}40\,\text{m}}{3}$
    $= 0{,}80\,\text{m}$

    Vastaus

    $0{,}80\,\text{m}$

    Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska putken pituudessa $0{,}60\,\text{m}$ on kaksi numeroa.

    Järkevyys

    Putkessa on solmu suljetussa päässä ja toinen solmu $\tfrac{\lambda}{2} = 0{,}40\,\text{m}$ päässä siitä. Siitä solmusta on vielä $\tfrac{\lambda}{4} = 0{,}20\,\text{m}$ kupuun avoimessa päässä: $0{,}40\,\text{m} + 0{,}20\,\text{m} = 0{,}60\,\text{m}$. Se on putken pituus. Perustaajuuden aallonpituus olisi $4L = 2{,}4\,\text{m}$, kolme kertaa pidempi.

    Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 3. Selitä: sävelkorkeus

    Selitä seisovan aallon avulla, miksi kitaran sävel nousee, kun kieli painetaan otelautaa vasten. Selitä myös, miksi sävel nousee, kun kieltä kiristetään.

    Kertaa luvun käsitteet

    Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti menee kertauspakkaasi.

    Ominaistaajuus
    Taajuus, jolla systeemi värähtelee vapaasti häiriön jälkeen.
    Resonanssi
    Amplitudin voimakas kasvu, kun ulkoisen herätteen taajuus vastaa systeemin ominaistaajuutta.
    Seisova aalto
    Kahden vastakkaisiin suuntiin etenevän samanlaisen aallon interferenssistä syntyvä aaltokuvio, jossa solmut pysyvät paikallaan.
    Solmu
    Seisovan aallon kohta, jossa värähtelyn amplitudi on nolla.
    Kupu
    Seisovan aallon kohta, jossa värähtelyn amplitudi on suurimmillaan.
    Perustaajuus
    Värähtelevän systeemin pienin mahdollinen ominaistaajuus.
    Avoin putki
    Putki, jonka molemmat päät ovat avoimia, joten kumpaankin päähän muodostuu seisovan aallon kupu.

    Kaikki moduulin kortit →

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 13-1Ydintehtävä

      Kontrabasson matalimman kielen värähtelevä osa on $1{,}05\,\text{m}$ pitkä. Aalto etenee kielessä nopeudella $86{,}1\,\text{m/s}$. Kieli on kiinni kummastakin päästä. Mikä on kielen perustaajuus?

      Hz
      Vastaus

      $41{,}0\,\text{Hz}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kielen värähtelevän osan pituus $L = 1{,}05\,\text{m}$ ja aallon nopeus kielessä $v = 86{,}1\,\text{m/s}$. Kieli on kiinni kummastakin päästä.

      Kysytty

      kielen perustaajuus $f_1$ hertseinä

      Periaate

      Kummassakin kiinnitetyssä päässä on solmu. Perustaajuudella kielessä on yksi kupu, joten kielelle mahtuu puolikas aallonpituus: $\lambda_1 = 2L$. Taajuus saadaan aallon perusyhtälöstä $v = f\lambda$.

      Kaava

      $f_n = n \cdot \dfrac{v}{2L}$. Perustaajuudella $n = 1$, joten $f_1 = \dfrac{v}{2L}$.

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja nopeus metreinä sekunnissa, joten

      $\tfrac{\text{m/s}}{\text{m}}$$= \tfrac{1}{\text{s}}$
      $= \text{Hz}$

      Sijoitus

      $f_1$$= \dfrac{86{,}1\,\text{m/s}}{2 \cdot 1{,}05\,\text{m}}$
      $= \dfrac{86{,}1\,\text{m/s}}{2{,}10\,\text{m}}$
      $= 41{,}0\,\text{Hz}$

      Vastaus

      $41{,}0\,\text{Hz}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska pituudessa $1{,}05\,\text{m}$ ja nopeudessa $86{,}1\,\text{m/s}$ on kolme numeroa.

      Järkevyys

      Kontrabasson matalin sävel on hyvin matala, noin $40\,\text{Hz}$. Tulos sopii siihen. Tarkistus toista kautta: aallonpituus on

      $\lambda_1$$= 2{,}10\,\text{m}$
      $f_1 \lambda_1$$= 41{,}0\,\text{Hz} \cdot 2{,}10\,\text{m}$
      $= 86{,}1\,\text{m/s}$

      Se on annettu nopeus.

    2. Tehtävä 13-2Ydintehtävä

      Kouluprojektissa tehdään molemmista päistä avoin pilli muoviputkesta. Putken pituus on $0{,}330\,\text{m}$. Mikä on putken ilmapatsaan perustaajuus? Käytä äänen nopeutena ilmassa $340\,\text{m/s}$.

      Hz
      Vastaus

      $515\,\text{Hz}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      molemmista päistä avoin putki, jonka pituus on $L = 0{,}330\,\text{m}$. Äänen nopeus ilmassa on $v = 340\,\text{m/s}$.

      Kysytty

      ilmapatsaan perustaajuus $f_1$ hertseinä

      Periaate

      Avoimissa päissä ilma pääsee liikkumaan, joten kummassakin päässä on siirtymän kupu. Perustaajuudella kahden kuvun välissä on yksi solmu. Putkeen mahtuu siis puolikas aallonpituus. Ominaistaajuudet ovat samat kuin kahdesta päästä kiinnitetyllä kielellä.

      Kaava

      $f_n = n \cdot \dfrac{v}{2L}$. Perustaajuudella $n = 1$, joten $f_1 = \dfrac{v}{2L}$.

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja nopeus metreinä sekunnissa.

      Sijoitus

      $f_1$$= \dfrac{340\,\text{m/s}}{2 \cdot 0{,}330\,\text{m}}$
      $= \dfrac{340\,\text{m/s}}{0{,}660\,\text{m}}$
      $= 515{,}2\,\text{Hz}$

      Vastaus

      $515\,\text{Hz}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska putken pituudessa $0{,}330\,\text{m}$ on kolme numeroa.

      Järkevyys

      Noin kolmenkymmenen senttimetrin pilli soi muutamalla sadalla hertsillä. Se on kuin nokkahuilun tai huilun keskiääni. Aallonpituus on $2L = 0{,}660\,\text{m}$, ja $515\,\text{Hz} \cdot 0{,}660\,\text{m} \approx 340\,\text{m/s}$.

    3. Tehtävä 13-3

      Kirkkourkujen suurin pilli on yläpäästään suljettu. Sen pituus on $2{,}60\,\text{m}$. Mikä on pillin perustaajuus? Käytä äänen nopeutena ilmassa $340\,\text{m/s}$.

      Hz
      Vastaus

      $32{,}7\,\text{Hz}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      yläpäästään suljettu urkupilli, jonka pituus on $L = 2{,}60\,\text{m}$. Äänen nopeus ilmassa on $v = 340\,\text{m/s}$.

      Kysytty

      pillin perustaajuus $f_1$ hertseinä

      Periaate

      Suljetussa päässä ilma ei pääse liikkumaan, joten siellä on siirtymän solmu. Avoimessa päässä on kupu. Solmusta kupuun on neljännes aallonpituutta. Perustaajuudella siis $L = \tfrac{\lambda_1}{4}$ eli $\lambda_1 = 4L$.

      Kaava

      $f_n = n \cdot \dfrac{v}{4L}$, kun $n = 1, 3, 5, \ldots$ Perustaajuudella $f_1 = \dfrac{v}{4L}$.

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja nopeus metreinä sekunnissa.

      Sijoitus

      $f_1$$= \dfrac{340\,\text{m/s}}{4 \cdot 2{,}60\,\text{m}}$
      $= \dfrac{340\,\text{m/s}}{10{,}4\,\text{m}}$
      $= 32{,}69\,\text{Hz}$

      Vastaus

      $32{,}7\,\text{Hz}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska pillin pituudessa $2{,}60\,\text{m}$ on kolme numeroa.

      Järkevyys

      Suuret urkupillit tuottavat matalimmat äänet, jotka ihminen juuri ja juuri kuulee (noin $20$–$40\,\text{Hz}$). Yhtä pitkä avoin pilli soisi kaksi kertaa korkeammalta, $65{,}4\,\text{Hz}$. Kun pillin yläpää suljetaan, saadaan sama matala ääni puolta lyhyemmällä pillillä.

    4. Tehtävä 13-4

      Liikuntatunnilla seinään kiinnitettyä pitkää narua heilutetaan niin, että siihen syntyy seisova aalto. Kahden vierekkäisen solmun etäisyydeksi mitataan $0{,}35\,\text{m}$. Mikä on narussa etenevien aaltojen aallonpituus?

      m
      Vastaus

      $0{,}70\,\text{m}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      seisova aalto narussa. Kahden vierekkäisen solmun etäisyys on $d = 0{,}35\,\text{m}$.

      Kysytty

      narussa etenevien aaltojen aallonpituus $\lambda$ metreinä

      Periaate

      Seisova aalto on narussa vastakkaisiin suuntiin etenevien aaltojen summa. Solmut ovat kohtia, joissa aallot kumoavat toisensa. Ne toistuvat puolen aallonpituuden välein.

      Kaava

      $d = \dfrac{\lambda}{2}$, josta $\lambda = 2d$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Etäisyys on metreinä.

      Sijoitus

      $\lambda$$= 2 \cdot 0{,}35\,\text{m}$
      $= 0{,}70\,\text{m}$

      Vastaus

      $0{,}70\,\text{m}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska solmujen etäisyydessä $0{,}35\,\text{m}$ on kaksi numeroa.

      Järkevyys

      Yhdellä aallonpituudella on kaksi silmukkaa eli kolme solmua. Aallonpituuden pitää siis olla suurempi kuin solmujen väli. Kahden vierekkäisen solmun väliin mahtuu yksi kupu. Se on $\tfrac{\lambda}{4} = 0{,}175\,\text{m}$ päässä kummastakin solmusta.

    5. Tehtävä 13-5

      Sellon G-kielen perustaajuus on $98{,}0\,\text{Hz}$. Mikä on kielen neljäs ominaistaajuus? Se on taajuus, jolla kieleen mahtuu neljä kupua.

      Hz
      Vastaus

      $392\,\text{Hz}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      sellon kielen perustaajuus on $f_1 = 98{,}0\,\text{Hz}$. Kieli on kiinni kummastakin päästä.

      Kysytty

      neljäs ominaistaajuus $f_4$ hertseinä

      Periaate

      Kahdesta päästä kiinnitetyn kielen ominaistaajuuksilla kielelle mahtuu $n$ puolikasta aallonpituutta, ja kielessä on $n$ kupua. Ominaistaajuudet ovat perustaajuuden monikertoja, koska aallon nopeus ja kielen pituus pysyvät samoina.

      Kaava

      $f_n = n \cdot \dfrac{v}{2L} = n f_1$. Neljä kupua tarkoittaa lukua $n = 4$, joten $f_4 = 4 f_1$.

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita.

      Sijoitus

      $f_4$$= 4 \cdot 98{,}0\,\text{Hz}$
      $= 392\,\text{Hz}$

      Vastaus

      $392\,\text{Hz}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska perustaajuudessa $98{,}0\,\text{Hz}$ on kolme numeroa.

      Järkevyys

      Neljä kupua tarkoittaa, että aallonpituus on neljäsosa perustaajuuden aallonpituudesta. Tulo $v = f\lambda$ pysyy samana, joten taajuuden on oltava nelinkertainen. Taajuus $392\,\text{Hz}$ on kaksi oktaavia perustaajuuden yläpuolella, koska kaksi kertaa kaksinkertaistettu $98{,}0\,\text{Hz}$ on $392\,\text{Hz}$.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 13-6Ydintehtävä

      Kitaran kielen värähtelevä osa on $0{,}650\,\text{m}$ pitkä. Kitaristi kiristää kieltä virityskoneistolla. Aallon nopeus kielessä kasvaa silloin $141{,}0\,\text{m/s}$:sta $148{,}0\,\text{m/s}$:iin. Kuinka monta hertsiä kielen perustaajuus nousee?

      Hz
      Vastaus

      $5{,}4\,\text{Hz}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kielen värähtelevän osan pituus $L = 0{,}650\,\text{m}$. Aallon nopeus ennen kiristämistä on $v_1 = 141{,}0\,\text{m/s}$ ja sen jälkeen $v_2 = 148{,}0\,\text{m/s}$.

      Kysytty

      perustaajuuden muutos $\Delta f = f_\text{2} - f_\text{1}$ hertseinä

      Periaate

      Kieli on kiinni kummastakin päästä, joten perustaajuudella $f = \tfrac{v}{2L}$. Kiristäminen muuttaa vain aallon nopeutta. Kielen värähtelevän osan pituus pysyy samana. Perustaajuus on siksi suoraan verrannollinen nopeuteen.

      Kaava

      $f = \dfrac{v}{2L}$, joten

      $\Delta f$$= \dfrac{v_2}{2L} - \dfrac{v_1}{2L}$

      josta $\Delta f = \dfrac{v_2 - v_1}{2L}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Nopeudet ovat metreinä sekunnissa ja pituus metreinä.

      Sijoitus

      $\Delta f$$= \dfrac{148{,}0\,\text{m/s} - 141{,}0\,\text{m/s}}{2 \cdot 0{,}650\,\text{m}}$
      $= \dfrac{7{,}0\,\text{m/s}}{1{,}300\,\text{m}}$
      $= 5{,}385\,\text{Hz}$

      Vastaus

      $5{,}4\,\text{Hz}$

      Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska nopeuksien erotus $7{,}0\,\text{m/s}$ tunnetaan kahden numeron tarkkuudella.

      Järkevyys

      Perustaajuudet ovat ennen $108{,}46\,\text{Hz}$ ja jälkeen $113{,}85\,\text{Hz}$. Niiden erotus on sama $5{,}39\,\text{Hz} \approx 5{,}4\,\text{Hz}$. Nopeus kasvaa noin $5\,\%$, joten taajuuskin kasvaa noin $5\,\%$: $0{,}05 \cdot 108\,\text{Hz} \approx 5\,\text{Hz}$. Taajuus nousee, kuten kieltä kiristettäessä kuuluu.

    2. Tehtävä 13-7Ydintehtävä

      Äänen nopeutta mitataan resonanssiputkella. Pystysuoran putken alaosassa on vettä. Putken yläpään yllä soi äänirauta, jonka taajuus on $440\,\text{Hz}$. Vedenpintaa lasketaan. Ääni voimistuu ensimmäisen kerran, kun ilmapatsas veden pinnasta putken suulle on $19{,}3\,\text{cm}$ pitkä. Veden pinta toimii putken suljettuna päänä.

      Mikä on mittauksen perusteella äänen nopeus ilmassa?

      m/s
      Vastaus

      $340\,\text{m/s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      äänirauta, jonka taajuus on $f = 440\,\text{Hz}$. Lyhin resonoiva ilmapatsas on $L = 19{,}3\,\text{cm}$ pitkä, ja sen alapään sulkee veden pinta.

      Kysytty

      äänen nopeus ilmassa $v$ metreinä sekunnissa

      Periaate

      Veden pinnalla ilma ei pääse liikkumaan, joten siellä on siirtymän solmu. Putken avoimessa suussa on kupu. Ääni voimistuu ensimmäisen kerran, kun ilmapatsaan pituus vastaa suljetun putken perustaajuutta. Silloin solmusta kupuun on neljännes aallonpituutta. Nopeus saadaan aallon perusyhtälöstä.

      Kaava

      $L = \dfrac{\lambda}{4}$ ja $v = f\lambda$, josta $v = 4 L f$

      Muunnokset

      $L$$= 19{,}3\,\text{cm}$
      $= 0{,}193\,\text{m}$

      Sijoitus

      $v$$= 4 \cdot 0{,}193\,\text{m} \cdot 440\,\text{Hz}$
      $= 0{,}772\,\text{m} \cdot 440\,\text{Hz}$
      $= 339{,}68\,\text{m/s}$

      Vastaus

      $340\,\text{m/s}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska ilmapatsaan pituudessa $19{,}3\,\text{cm}$ on kolme numeroa.

      Järkevyys

      Tulos on äänen nopeus ilmassa huoneenlämmössä, noin $340\,\text{m/s}$. Seuraava resonanssi olisi kolmen neljänneksen kohdalla, $\tfrac{3\lambda}{4} = 0{,}579\,\text{m}$. Mittauksessa kannattaa verrata kahta resonanssia. Silloin päästään eroon pääkorjauksen virheestä, joka tekee lyhimmästä ilmapatsaasta hieman todellista neljännestä lyhyemmän.

    3. Tehtävä 13-8

      Molemmista päistä avoimen putken kolmas ominaistaajuus on $1530\,\text{Hz}$. Kuinka pitkä putki on? Käytä äänen nopeutena ilmassa $340\,\text{m/s}$. Anna vastaus senttimetreinä.

      cm
      Vastaus

      $33{,}3\,\text{cm}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      molemmista päistä avoin putki, jonka kolmas ominaistaajuus on $f_3 = 1530\,\text{Hz}$. Äänen nopeus ilmassa on $v = 340\,\text{m/s}$.

      Kysytty

      putken pituus $L$ senttimetreinä

      Periaate

      Avoimissa päissä on siirtymän kupu, joten ominaistaajuudet ovat samat kuin kahdesta päästä kiinnitetyllä kielellä, $f_n = n \cdot \tfrac{v}{2L}$. Kolmas ominaistaajuus vastaa lukua $n = 3$. Putkeen mahtuu silloin kolme puolikasta aallonpituutta.

      Kaava

      $f_3 = 3 \cdot \dfrac{v}{2L}$, josta $L = \dfrac{3v}{2 f_3}$

      Muunnokset

      Lopuksi metrit senttimetreiksi: $1\,\text{m} = 100\,\text{cm}$.

      Sijoitus

      $L$$= \dfrac{3 \cdot 340\,\text{m/s}}{2 \cdot 1530\,\text{Hz}}$
      $= \dfrac{1020\,\text{m/s}}{3060\,\text{Hz}}$
      $= 0{,}3333\,\text{m}$
      $= 33{,}33\,\text{cm}$

      Vastaus

      $33{,}3\,\text{cm}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska taajuudessa $1530\,\text{Hz}$ ja äänen nopeudessa on kolme numeroa.

      Järkevyys

      Putken perustaajuus on $1530\,\text{Hz} : 3 = 510\,\text{Hz}$. Tarkistus antaa $\tfrac{340\,\text{m/s}}{2 \cdot 0{,}3333\,\text{m}} = 510\,\text{Hz}$. Kolmannen ominaistaajuuden aallonpituus on $\tfrac{2L}{3} = 0{,}222\,\text{m}$, ja $1530\,\text{Hz} \cdot 0{,}222\,\text{m} \approx 340\,\text{m/s}$.

    4. Tehtävä 13-9

      Kuvassa täryttäjä värähtelee taajuudella $100\,\text{Hz}$. Täryttäjän ja väkipyörän välinen naru värähtelee seisovana aaltona. Täryttäjän ja väkipyörän kohdat ovat solmuja.

      Mikä on aallon nopeus narussa? Lue tarvittavat tiedot kuvasta.

      $0$
      $0{,}40$
      $0{,}80$
      $1{,}20$
      $0{,}20$
      $0{,}60$
      $1{,}00$
      $x\ (\text{m})$
      m/s
      Vastaus

      $60{,}0\,\text{m/s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      täryttäjän taajuus on $f = 100\,\text{Hz}$. Täryttäjän ja väkipyörän kohdat ovat solmuja. Narun värähtelevän osan pituus ja silmukoiden määrä luetaan kuvasta.

      Kysytty

      aallon nopeus narussa $v$ metreinä sekunnissa

      Periaate

      Naru värähtelee seisovana aaltona. Vierekkäisten solmujen etäisyys on puoli aallonpituutta. Kun tiedetään, montako puolikasta aallonpituutta värähtelevälle osalle mahtuu, saadaan aallonpituus. Nopeus saadaan sitten aallon perusyhtälöstä $v = f\lambda$.

      Kuvaajan lukeminen

      Viivaimen mukaan täryttäjä on kohdassa $0$ ja väkipyörä kohdassa $1{,}20\,\text{m}$. Värähtelevän osan pituus on siis $L = 1{,}20\,\text{m}$. Narussa on neljä silmukkaa eli neljä kupua ja viisi solmua, kun päät lasketaan mukaan. Pituus $L$ on siis neljä puolikasta aallonpituutta: $n = 4$.

      Kaava

      $L = n \cdot \dfrac{\lambda}{2}$ ja $v = f\lambda$, josta $\lambda = \dfrac{2L}{n}$ ja $v = \dfrac{2 L f}{n}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja taajuus hertseinä.

      Sijoitus

      $v$$= \dfrac{2 \cdot 1{,}20\,\text{m} \cdot 100\,\text{Hz}}{4}$
      $= \dfrac{240\,\text{m/s}}{4}$
      $= 60{,}0\,\text{m/s}$

      Vastaus

      $60{,}0\,\text{m/s}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska viivaimelta luetussa pituudessa $1{,}20\,\text{m}$ ja taajuudessa $100\,\text{Hz}$ on kolme numeroa.

      Järkevyys

      Yksi silmukka on $0{,}30\,\text{m}$ pitkä, joten aallonpituus on $0{,}60\,\text{m}$. Tällöin $100\,\text{Hz} \cdot 0{,}60\,\text{m} = 60\,\text{m/s}$. Narun perustaajuus olisi $100\,\text{Hz} : 4 = 25\,\text{Hz}$. Täryttäjä siis herättää neljännen ominaistaajuuden.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.

    1. Tehtävä 13-10

      Molemmista päistä avoimen urkupillin perustaajuus on $262\,\text{Hz}$. Urkujen rakentaja sulkee pillin yläpään tulpalla. Mikä on pillin uusi perustaajuus? Pillin pituus ja ilman lämpötila eivät muutu.

      Hz
      Vastaus

      $131\,\text{Hz}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      avoimen urkupillin perustaajuus on $f_\text{a} = 262\,\text{Hz}$. Pillin pituus $L$ ja äänen nopeus $v$ pysyvät samoina, kun yläpää suljetaan.

      Kysytty

      suljetun pillin perustaajuus $f_\text{s}$ hertseinä

      Periaate

      Avoimen pillin kummassakin päässä on siirtymän kupu, joten perustaajuudella $L = \tfrac{\lambda}{2}$. Suljetussa päässä on solmu, joten suljetun pillin perustaajuudella $L = \tfrac{\lambda}{4}$. Sama pituus vastaa siis kaksi kertaa pidempää aallonpituutta. Äänen nopeus on sama, joten taajuus puolittuu.

      Kaava

      $f_\text{a} = \dfrac{v}{2L}$ ja $f_\text{s} = \dfrac{v}{4L}$. Jakamalla saadaan

      $\dfrac{f_\text{s}}{f_\text{a}}$$= \dfrac{2L}{4L}$
      $= \dfrac{1}{2}$

      josta $f_\text{s} = \dfrac{f_\text{a}}{2}$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Pituutta ja nopeutta ei tarvita lukuarvoina, koska ne supistuvat pois.

      Sijoitus

      $f_\text{s}$$= \dfrac{262\,\text{Hz}}{2}$
      $= 131\,\text{Hz}$

      Vastaus

      $131\,\text{Hz}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska perustaajuudessa $262\,\text{Hz}$ on kolme numeroa.

      Järkevyys

      Puolitettu taajuus on oktaavia matalampi sävel. Tulpatun pillin pitää soida juuri niin. Esimerkiksi nopeudella $340\,\text{m/s}$ pillin pituus olisi $\tfrac{340\,\text{m/s}}{2 \cdot 262\,\text{Hz}} = 0{,}649\,\text{m}$. Suljettuna perustaajuus on $\tfrac{340\,\text{m/s}}{4 \cdot 0{,}649\,\text{m}} = 131\,\text{Hz}$.

    2. Tehtävä 13-11

      Kahdesta päästä kiinnitettyä kieltä herätetään täryttäjällä, jonka taajuutta voi säätää. Taajuutta nostetaan. Kieli resonoi voimakkaasti taajuudella $330\,\text{Hz}$ ja seuraavan kerran taajuudella $440\,\text{Hz}$. Niiden välillä millään taajuudella ei ole resonanssia.

      Mikä on kielen perustaajuus?

      Hz
      Vastaus

      $110\,\text{Hz}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kahdesta päästä kiinnitetty kieli. Kaksi peräkkäistä resonanssitaajuutta ovat $f_a = 330\,\text{Hz}$ ja $f_b = 440\,\text{Hz}$. Niiden välissä ei ole resonanssia.

      Kysytty

      kielen perustaajuus $f_1$ hertseinä

      Periaate

      Kieli resonoi vain ominaistaajuuksillaan $f_n = n f_1$. Resonanssitaajuudet ovat siis perustaajuuden monikertoja. Väliin ei jää muita resonansseja, joten taajuudet ovat peräkkäiset ominaistaajuudet $f_n$ ja $f_{n+1}$. Niiden erotus on yksi perustaajuus.

      Kaava

      $f_{n+1} - f_n = (n + 1) f_1 - n f_1$, josta $f_1 = f_b - f_a$

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita.

      Sijoitus

      $f_1$$= 440\,\text{Hz} - 330\,\text{Hz}$
      $= 110\,\text{Hz}$

      Vastaus

      $110\,\text{Hz}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska taajuudet on annettu hertsin tarkkuudella ja erotuksessa $110\,\text{Hz}$ on kolme numeroa.

      Järkevyys

      Molemmat mitatut taajuudet ovat perustaajuuden kokonaislukukertoja: $330\,\text{Hz} = 3 \cdot 110\,\text{Hz}$ ja $440\,\text{Hz} = 4 \cdot 110\,\text{Hz}$. Mitatut resonanssit ovat siis kolmas ja neljäs ominaistaajuus. Perustaajuus on pienempi kuin kumpikaan mitattu taajuus, kuten pitääkin.

    3. Tehtävä 13-12

      Toisesta päästä suljetun putken suun lähellä soi kaiutin, jonka taajuutta muutetaan. Putki resonoi taajuuksilla $510\,\text{Hz}$ ja $850\,\text{Hz}$. Niiden välillä millään taajuudella ei ole resonanssia.

      Kuinka pitkä putki on? Käytä äänen nopeutena ilmassa $340\,\text{m/s}$.

      m
      Vastaus

      $0{,}500\,\text{m}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      toisesta päästä suljettu putki. Peräkkäiset resonanssitaajuudet ovat $f_a = 510\,\text{Hz}$ ja $f_b = 850\,\text{Hz}$. Äänen nopeus ilmassa on $v = 340\,\text{m/s}$.

      Kysytty

      putken pituus $L$ metreinä

      Periaate

      Suljetussa päässä on siirtymän solmu ja avoimessa kupu. Ominaistaajuudet ovat $f_n = n \cdot \tfrac{v}{4L} = n f_1$ vain parittomilla luvuilla $n = 1, 3, 5, \ldots$ Peräkkäisten ominaistaajuuksien $n$ ja $n + 2$ erotus on siksi kaksi perustaajuutta. Kun perustaajuus tunnetaan, pituus saadaan perustaajuuden kaavasta.

      Kaava

      $f_b - f_a$$= (n + 2) f_1 - n f_1$
      $= 2 f_1$

      josta $f_1 = \dfrac{f_b - f_a}{2}$. Lisäksi $f_1 = \dfrac{v}{4L}$, josta $L = \dfrac{v}{4 f_1}$.

      Muunnokset

      Niitä ei tarvita. Nopeus on metreinä sekunnissa ja taajuudet hertseinä.

      Sijoitus

      $f_1$$= \dfrac{850\,\text{Hz} - 510\,\text{Hz}}{2}$
      $= \dfrac{340\,\text{Hz}}{2}$
      $= 170\,\text{Hz}$
      $L$$= \dfrac{340\,\text{m/s}}{4 \cdot 170\,\text{Hz}}$
      $= \dfrac{340\,\text{m/s}}{680\,\text{Hz}}$
      $= 0{,}500\,\text{m}$

      Vastaus

      $0{,}500\,\text{m}$

      Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska taajuuksissa ja äänen nopeudessa on kolme numeroa.

      Järkevyys

      Mitatut taajuudet ovat perustaajuuden parittomia kertoja: $510\,\text{Hz} = 3 \cdot 170\,\text{Hz}$ ja $850\,\text{Hz} = 5 \cdot 170\,\text{Hz}$. Niin suljetulla putkella kuuluukin olla. Jos erotus $340\,\text{Hz}$ olisi luultu perustaajuudeksi, $510\,\text{Hz}$ ei olisi sen kokonaislukukerta. Siitä virhe paljastuisi.

    Valokuvat