Seisova aalto: solmut, kuvut ja ominaistaajuudet
Miksi kitaran kieli soi aina samalla sävelellä, kun sitä näppää, ja miksi sävel nousee, kun kieltä painetaan otelautaa vasten tai kun sitä kiristetään?
Pohjatiedot
- Aallon nopeus, taajuus ja aallonpituus liittyvät toisiinsa yhtälöllä $v = f\lambda$luku Aaltojen synty ja eteneminen
- Aalto heijastuu narun kiinteästä päästä vastakkaisvaiheisena eli käänteisenäluku Aalto kohtaa esteen tai raon
- Kohtaavien aaltojen poikkeamat lasketaan yhteen, ja vastakkaisvaiheiset aallot kumoavat toisensaluku Aaltojen yhteisvaikutus: superpositio ja interferenssi
Ydinpolku: tee vaiheet järjestyksessä. Valinnainen-tehtävät ovat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä on 5.
Luvun tärkeät käsitteet Vapaaehtoinen
Tutustu luvun tärkeisiin käsitteisiin. Voit kirjoittaa niiden merkitykset sinulle vahvimmalla kielellä tai useammalla kielellä.
- Seisova aalto
- Aalto, joka ei näytä etenevän. Se syntyy, kun aalto ja sen heijastus kulkevat vastakkaisiin suuntiin.
- Solmu
- Seisovan aallon kohta, jossa aine ei liiku lainkaan.
- Kupu
- Seisovan aallon kohta, jossa aine värähtelee eniten.
- Perustaajuus
- Pienin taajuus, jolla esimerkiksi kieli tai putki voi värähdellä seisovana aaltona.
- Resonanssi
- Kappale värähtelee voimakkaasti, kun sitä heilutetaan sen omalla ominaistaajuudella.
Pohdinta
Kaksi opiskelijaa kokeilee liikuntasalissa pitkällä hyppynarulla. Narun toinen pää on solmittu puolapuuhun. Toinen opiskelija heiluttaa vapaata päätä pienin liikkein ylös ja alas. Kun heilutus on hidasta ja epätasaista, naru kiemurtelee sotkuisesti. Kun heilutustahti osuu sopivaksi, naru asettuu yhdeksi rauhalliseksi kaareksi. Kaari heilahtelee suurella amplitudilla. Kun tahtia nopeutetaan, kaari hajoaa. Uudella, nopeammalla tahdilla narussa näkyy kaksi kaarta. Niiden välissä on kohta, joka ei liiku lainkaan.
Miksi naru asettuu rauhalliseen kuvioon vain tietyillä heilutustahdeilla, ja mikä nuo tahdit määrää?
Valinnainen Kertaa: heijastus kiinteästä päästä
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä
Ennuste 1: kaksi silmukkaa
Ennuste 2: toisesta päästä suljettu putki
Tutki
Valitse kieli tai putki. Muuta herätteen taajuutta ja seuraa, millä taajuuksilla poikkeama kasvaa suureksi. Jokainen kokeilemasi taajuus jää pisteeksi kuvaajaan.
Simulaatio
Käyttöohje
Valitse Tilanne: kieli, jonka kumpikin pää on kiinni, molemmista päistä avoin putki tai toisesta päästä suljettu putki. Kielen vasemmassa päässä on täryttäjä. Putken vasemmassa, avoimessa päässä on kaiutin. Säädä herätteen taajuutta $f$ liukusäätimellä. Nuolinäppäimet muuttavat sitä $5\,\text{Hz}$:n askelin. Kuvassa sininen viiva on poikkeama tällä hetkellä. Katkoviivat ovat ääriasennot, joiden välissä naru tai ilma liikkuu. Putkessa siniset pisterivit ovat ilmaa, joka liikkuu putken suunnassa. Putken alle on piirretty sama siirtymä kuvaajana. Solmut on merkitty kirjaimella S ja kuvut kirjaimella K, kun niille on tilaa. Alla olevaan kuvaajaan jää piste jokaisesta kokeilemastasi taajuudesta. Pisteet nollautuvat, kun vaihdat tilannetta, pituutta tai nopeutta. Kielen aallon nopeus $v$ kasvaa, kun kieltä kiristetään. Kuvassa kiristävä punnus kasvaa. Nopeus muuttaa vain liikkeen tahtia.
Mallin oletukset
Kuva näyttää pysyvän tilan, joka syntyy, kun heräte on jatkunut pitkään. Oikeaan päähän etenevä aalto ja sen heijastus ovat silloin summautuneet. Liike on piirretty voimakkaasti hidastettuna, koska todellinen taajuus on satoja hertsejä. Poikkeamat on suurennettu. Herätteen oma amplitudi on mallissa kielessä $1{,}0\,\text{mm}$. Pieni vaimennus rajoittaa suurimman poikkeaman noin $17\,\text{mm}$:iin. Todellisissa soittimissa suhde riippuu materiaaleista. Putken avoimessa päässä kupu on ominaistaajuuksilla mallissa täsmälleen putken suulla, koska pääkorjausta ei ole. Äänen nopeus ilmassa on $340\,\text{m/s}$. Kaikki luvut ovat mallin laskemia arvoja, eivät mittauksia.
Laskennan selitys
Aallonpituus on $\lambda = \tfrac{v}{f}$. Olkoon $s = L - x$ etäisyys oikeasta päästä. Olkoon $k = \tfrac{2\pi f}{v} - i\alpha$ aaltoluku pienellä vaimennuksella $\alpha = \tfrac{0{,}06}{L}$. Silloin poikkeaman amplitudi kohdassa $x$ on kielelle $U = a\tfrac{\sin ks}{\sin kL}$, avoimelle putkelle $U = a\tfrac{\cos ks}{\sin kL}$ ja suljetulle putkelle $U = a\tfrac{\sin ks}{\cos kL}$. Tässä $a = 1{,}0\,\text{mm}$. Nämä täyttävät päiden ehdot: kiinteässä ja suljetussa päässä poikkeama on nolla, avoimessa päässä suurin. Suurin poikkeama $A$ on suurin arvo $|U|$:sta kielen tai putken matkalla. Solmuja ovat kohdat, joissa $|U|$ on pienimmillään ja alle $15\,\%$ $A$:sta. Kuvuja ovat kohdat, joissa se on suurimmillaan ja yli $85\,\%$ $A$:sta. Ominaistaajuuksia ei ole syötetty malliin. Poikkeama kasvaa suureksi itsestään, kun nimittäjä $\sin kL$ tai $\cos kL$ on lähes nolla.
Koe 1: kielen ominaistaajuudet
Testaa ennuste 1. Kielen pituus on $0{,}60\,\text{m}$ ja aallon nopeus $120\,\text{m/s}$. Ne pysyvät vakioina. Nosta taajuutta $50\,\text{Hz}$:stä $320\,\text{Hz}$:iin ja seuraa kuvaajaa. Kirjaa ainakin ne taajuudet, joilla suurin poikkeama $A$ on huipussaan. Kirjaa myös yksi taajuus kahden huipun välistä. Laske solmut myös kuvasta.
Alkutila: tilanne: kieli, molemmat päät kiinni, kielen pituus = $0{,}6\,\text{m}$, aallon nopeus = $120\,\text{m/s}$, taajuus = $50\,\text{Hz}$. Vakiona: tilanne, kielen pituus, aallon nopeus. Muutetaan: taajuus.
| taajuus | $A$ $(\text{mm})$ | solmuja | $\lambda$ $(\text{m})$ |
|---|
Koe 2: toisesta päästä suljettu putki
Testaa ennuste 2. Putki on $0{,}85\,\text{m}$ pitkä ja suljettu oikeasta päästä. Nosta taajuutta $50\,\text{Hz}$:stä $550\,\text{Hz}$:iin. Kirjaa ainakin ne taajuudet, joilla poikkeama on huipussaan. Kirjaa myös taajuudet $200\,\text{Hz}$ ja $400\,\text{Hz}$. Missä putken päässä on solmu ja missä kupu?
Alkutila: tilanne: putki, toinen pää kiinni, putken pituus = $0{,}85\,\text{m}$, taajuus = $50\,\text{Hz}$. Vakiona: tilanne, putken pituus. Muutetaan: taajuus.
| taajuus | $A$ $(\text{mm})$ | solmuja | kupuja |
|---|
Valinnainen Koe 3: sama putki molemmista päistä avoimena
Avaa putken suljettu pää. Valitse molemmista päistä avoin putki, jonka pituus on edelleen $0{,}85\,\text{m}$. Etsi kaksi alinta taajuutta, joilla poikkeama on huipussaan. Vertaa niitä kokeen 2 taajuuksiin.
Alkutila: tilanne: putki, molemmat päät auki, putken pituus = $0{,}85\,\text{m}$, taajuus = $50\,\text{Hz}$. Vakiona: tilanne, putken pituus. Muutetaan: taajuus.
| taajuus | $A$ $(\text{mm})$ | solmuja | kupuja |
|---|
Johtopäätös: millä taajuuksilla seisova aalto syntyy?
Kirjoita taulukoidesi perusteella, millä taajuuksilla kieleen ja suljettuun putkeen syntyi voimakas seisova aalto.
Miten nämä taajuudet liittyvät alimpaan niistä? Miten kielen pituus ja aallonpituus liittyivät toisiinsa huippujen kohdalla? Miksi suljetun putken taajuudet ovat erilaiset kuin kielen?
Mallivastaus
Kielessä ($L = 0{,}60\,\text{m}$, $v = 120\,\text{m/s}$) suurin poikkeama kasvoi noin $16{,}7\,\text{mm}$:iin vain taajuuksilla $100\,\text{Hz}$, $200\,\text{Hz}$ ja $300\,\text{Hz}$. Niiden välissä, esimerkiksi $150\,\text{Hz}$:llä, poikkeama oli vain noin $1{,}0\,\text{mm}$. Taajuudet ovat alimman taajuuden $100\,\text{Hz}$ kokonaislukukertoja. Huipuissa solmuja oli $2$, $3$ ja $4$. Aallonpituudet olivat $1{,}20\,\text{m}$, $0{,}60\,\text{m}$ ja $0{,}40\,\text{m}$. Kielelle mahtui siis yksi, kaksi tai kolme puolikasta aallonpituutta. Suljetussa putkessa ($L = 0{,}85\,\text{m}$) huiput olivat $100\,\text{Hz}$:llä, $300\,\text{Hz}$:llä ja $500\,\text{Hz}$:llä. Taajuuksilla $200\,\text{Hz}$ ja $400\,\text{Hz}$ poikkeama oli vain noin $1{,}0\,\text{mm}$. Suljetussa päässä oli aina solmu ja avoimessa päässä kupu. Putkeen mahtui siis vain pariton määrä aallonpituuden neljänneksiä. Arvot ovat mallin laskemia.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Aalto ja sen heijastus
Heiluta narun päätä tasaisesti. Narua pitkin kulkee silloin aalto kohti narun kiinnitettyä päätä. Kiinteästä päästä aalto heijastuu takaisin. Heijastunut aalto on vastakkaisvaiheinen eli se on kääntynyt toisin päin (luku Aalto kohtaa esteen tai raon). Narussa kulkee nyt kaksi aaltoa. Niillä on sama taajuus, sama aallonpituus ja sama amplitudi, mutta ne kulkevat vastakkaisiin suuntiin. Aaltojen poikkeamat lasketaan yhteen joka kohdassa (luku Aaltojen yhteisvaikutus: superpositio ja interferenssi). Summa ei näytä etenevältä aallolta. Jotkin kohdat pysyvät koko ajan paikallaan, ja niiden välissä naru heilahtelee edestakaisin. Tällaista aaltoa sanotaan seisovaksi aalloksi.
Solmut ja kuvut
Seisovassa aallossa on kohtia, joissa poikkeama on koko ajan nolla. Niitä sanotaan solmuiksi. Solmussa tuleva ja heijastunut aalto ovat aina vastakkaisessa vaiheessa, joten ne kumoavat toisensa. Solmujen puolivälissä aallot ovat aina samassa vaiheessa, joten ne vahvistavat toisiaan. Näitä kohtia sanotaan kuviksi. Kuvussa värähtely on suurinta. Sen amplitudi on kaksi kertaa yhden aallon amplitudi. Kahden vierekkäisen solmun etäisyys on puoli aallonpituutta $\tfrac{\lambda}{2}$. Solmusta viereiseen kupuun on $\tfrac{\lambda}{4}$.
Kahden solmun välinen osa narusta liikkuu kokonaisena samaan suuntaan. Viereinen osa liikkuu aina vastakkaiseen suuntaan. Aaltohuippu ei siis kulje mihinkään. Tuleva ja heijastunut aalto kuljettavat yhtä paljon energiaa kumpaankin suuntaan. Siksi seisova aalto ei siirrä energiaa pitkin narua.
Ominaistaajuudet
Kitaran kielen kumpikin pää on kiinni, joten kumpikin pää on solmu. Seisova aalto syntyy vain, jos kielen pituudelle mahtuu kokonainen määrä puolikkaita aallonpituuksia. Muilla aallonpituuksilla edestakaisin kulkevat aallot ovat eri kierroksilla eri vaiheessa, ja ne kumoavat suurelta osin toisensa. Taajuuksia, joilla seisova aalto syntyy, sanotaan kielen ominaistaajuuksiksi. Kun kieltä herätetään ominaistaajuudella, jokainen heijastuskierros vahvistaa liikettä. Amplitudi kasvaa silloin suureksi. Tätä ilmiötä sanotaan resonanssiksi.
Alin ominaistaajuus on perustaajuus. Näppäilty kieli värähtelee monella ominaistaajuudella yhtä aikaa. Kuulemamme sävelkorkeus määräytyy kuitenkin perustaajuudesta. Puhallinsoittimen ilmapatsas toimii samalla tavalla. Ilmapatsas on putken sisällä oleva ilma. Sen ominaistaajuudet riippuvat putken pituudesta ja siitä, onko putken pää auki vai kiinni.
Kielen ja ilmapatsaan ominaistaajuudet
Kahdesta päästä kiinnitetty kieli
Kielen värähtelevän osan pituus on $L$. Kummassakin päässä on solmu, ja kielelle mahtuu $n$ puolikasta aallonpituutta:
$$\begin{aligned} L &= n \cdot \frac{\lambda_n}{2} \\ \lambda_n &= \frac{2L}{n} \end{aligned}$$
Aallon nopeus, taajuus ja aallonpituus liittyvät toisiinsa yhtälöllä $v = f\lambda$ (luku Aaltojen synty ja eteneminen). Siitä saadaan kielen ominaistaajuudet
$$\begin{aligned} f_n &= \frac{v}{\lambda_n} = n \cdot \frac{v}{2L} = n f_1 \\ n &= 1, 2, 3, \ldots \end{aligned}$$
Tässä $f_n$ on $n$:s ominaistaajuus (Hz), $v$ on aallon nopeus kielessä (m/s), $L$ on kielen värähtelevän osan pituus (m) ja $\lambda_n$ on aallonpituus (m). Perustaajuus on $f_1 = \tfrac{v}{2L}$. Muut ominaistaajuudet ovat sen monikertoja. Perustaajuutta suurempia ominaistaajuuksia sanotaan yläsäveliksi. Ominaistaajuudella $f_n$ kielessä on $n$ kupua ja $n + 1$ solmua, kun päät lasketaan mukaan.

Soitin ja sävelkorkeus
Kaava kertoo, miten kielisoittimen sävelkorkeutta muutetaan. Kun soittaja painaa kielen otelautaa vasten, kielen värähtelevä osa $L$ lyhenee. Silloin perustaajuus kasvaa. Kun kieltä kiristetään virityskoneistolla, aallon nopeus $v$ kielessä kasvaa. Silloin perustaajuus nousee. Paksussa ja raskaassa kielessä aalto etenee hitaammin kuin ohuessa, kun kireys on sama. Siksi bassokielet soivat matalalta. Kielen värähtely saa kaikukopan ja ilman värähtelemään samalla taajuudella. Kuuluvan äänen taajuus on siis sama kuin kielen värähtelyn taajuus.
Ilmapatsas putkessa
Huilussa ja urkupillissä seisova aalto syntyy putken sisällä olevaan ilmaan. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, joten ilma värähtelee putken suunnassa. Putken suljetussa päässä ilma ei pääse liikkumaan, joten siellä on siirtymän solmu. Avoimessa päässä ilma pääsee liikkumaan vapaasti, joten siellä on siirtymän kupu. Todellisuudessa kupu on hieman putken suun ulkopuolella. Tämä niin sanottu pääkorjaus jätetään tässä huomiotta. Äänen nopeutena ilmassa käytetään tässä luvussa $v = 340\,\text{m/s}$.
Kun putki on molemmista päistä avoin, kummassakin päässä on kupu. Putkeen mahtuu silloin taas $n$ puolikasta aallonpituutta. Ominaistaajuudet ovat samat kuin kielellä, $f_n = n \cdot \tfrac{v}{2L}$, kun $v$ on äänen nopeus ilmassa.
Kun putki on toisesta päästä suljettu, suljetussa päässä on solmu ja avoimessa päässä kupu. Solmusta kupuun on $\tfrac{\lambda}{4}$. Putken pituuden täytyy siis olla pariton määrä aallonpituuden neljänneksiä:
$$\begin{aligned} L &= n \cdot \frac{\lambda_n}{4} \\ f_n &= n \cdot \frac{v}{4L} \\ n &= 1, 3, 5, \ldots \end{aligned}$$
Suljetulla putkella on siis vain parittomat ominaistaajuudet $f_1$, $3f_1$, $5f_1$ ja niin edelleen. Sen perustaajuus $f_1 = \tfrac{v}{4L}$ on puolet yhtä pitkän avoimen putken perustaajuudesta. Siksi suljettu urkupilli soi oktaavia matalammalta kuin samanpituinen avoin pilli. Oktaavi tarkoittaa sitä, että taajuus on kaksinkertainen tai puolet.
Yleinen virhekäsitys
Moni ajattelee, että perustaajuudella kielelle mahtuu kokonainen aallonpituus eli $\lambda_1 = L$. Perustaajuudella kielessä on kuitenkin vain yksi kupu keskellä ja solmut päissä. Kielen pituus on siis puolikas aallonpituus ja $\lambda_1 = 2L$. Esimerkiksi $1{,}20\,\text{m}$:n kielen perustaajuutta vastaava aallonpituus on $2{,}40\,\text{m}$. Samasta syystä vierekkäisten solmujen etäisyys on $\tfrac{\lambda}{2}$ eikä $\lambda$.
Toinen virhe on laskea toisesta päästä suljetun putken ominaistaajuudet samoin kuin kielen. Suljetun putken perustaajuus on $\tfrac{v}{4L}$. Sen seuraava ominaistaajuus on $3f_1$, ei $2f_1$.
Tiivistelmä
- Seisova aalto syntyy, kun aalto ja sen heijastus kulkevat vastakkaisiin suuntiin ja summautuvat. Solmuissa poikkeama on aina nolla. Kuvuissa amplitudi on suurin.
- Vierekkäisten solmujen etäisyys on $\tfrac{\lambda}{2}$, ja solmusta kupuun on $\tfrac{\lambda}{4}$.
- Kahdesta päästä kiinnitetyn kielen ja molemmista päistä avoimen putken ominaistaajuudet ovat $f_n = n \cdot \tfrac{v}{2L}$, kun $n = 1, 2, 3, \ldots$ Alin niistä on perustaajuus $f_1$.
- Toisesta päästä suljetussa putkessa suljettu pää on solmu ja avoin pää kupu. Ominaistaajuudet ovat $f_n = n \cdot \tfrac{v}{4L}$, kun $n = 1, 3, 5, \ldots$
- Lyhyempi tai kireämpi kieli ja lyhyempi putki soivat korkeammalta. Luvussa Ääni aaltona: korkeus, sointiväri ja Dopplerin ilmiö tutkitaan, miten perustaajuus ja yläsävelet näkyvät äänen taajuusanalyysissä.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi
Vertaa ennusteitasi mallin arvoihin ja kaavoihin $f_n = n \cdot \tfrac{v}{2L}$ ja $f_n = n \cdot \tfrac{v}{4L}$. Palaa sitten hyppynaruun. Miksi naru asettui rauhalliseksi kaareksi vain tietyillä tahdeilla? Mitä tapahtuisi tahdeille, jos narua lyhennettäisiin?
Haluaisitko muuttaa ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Kitaran A-kielen värähtelevä osa satulasta tallaan on $0{,}650\,\text{m}$ pitkä. Kielen perustaajuus on $110\,\text{Hz}$. Kuinka suuri on aallon nopeus kielessä? Kuinka pitkäksi värähtelevä osa on lyhennettävä painamalla kieli otelautaa vasten, jotta perustaajuus on $165\,\text{Hz}$? Kielen kireys ei muutu painettaessa.
Vaihe 1/7
Tunnetut ja kysytty. Kielen pituus on $L = 0{,}650\,\text{m}$ ja perustaajuus $f_1 = 110\,\text{Hz}$. Uusi perustaajuus on $f_1' = 165\,\text{Hz}$. Kysytään aallon nopeutta $v$ kielessä ja värähtelevän osan uutta pituutta $L'$.
Vaihe 2/7
Periaate. Kieli on kiinni kummastakin päästä. Perustaajuudella sen pituudelle mahtuu puolikas aallonpituus, joten $f_1 = \tfrac{v}{2L}$. Kun kieli painetaan otelautaa vasten, kielen kireys ja paksuus pysyvät samoina. Siksi aallon nopeus $v$ ei muutu. Vain värähtelevän osan pituus muuttuu.
Vaihe 3/7
Kaava ratkaistuna. Ratkaistaan perustaajuuden kaavasta ensin $v$ ja sitten uusi pituus $L'$:
$$\begin{aligned} f_1 &= \frac{v}{2L} \;\Rightarrow\; v = 2 L f_1 \\ f_1' &= \frac{v}{2L'} \;\Rightarrow\; L' = \frac{v}{2 f_1'} \end{aligned}$$
Vaihe 4/7
Yksikkömuunnokset. Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja taajuus hertseinä, ja $\text{m} \cdot \text{Hz} = \tfrac{\text{m}}{\text{s}}$.
Vaihe 5/7
Sijoitus. $$\begin{aligned} &v = 2 L f_1 \\ &= 2 \cdot 0{,}650\,\text{m} \cdot 110\,\text{Hz} \\ &= 143\,\text{m/s} \\[6pt] &L' = \frac{v}{2 f_1'} \\ &= \frac{143\,\text{m/s}}{2 \cdot 165\,\text{Hz}} \\ &= 0{,}4333\,\text{m} \end{aligned}$$
Vaihe 6/7
Tulos. Aallon nopeus kielessä on $143\,\text{m/s}$. Värähtelevän osan pitää olla $0{,}433\,\text{m}$ pitkä. Tulokset ilmoitetaan kolmella merkitsevällä numerolla, koska kielen pituudessa $0{,}650\,\text{m}$ ja taajuuksissa on kolme numeroa.
Vaihe 7/7
Järkevyys. Uusi perustaajuus on $165\,\text{Hz} : 110\,\text{Hz} = 1{,}5$-kertainen. Taajuus $f_1$ on kääntäen verrannollinen pituuteen, joten kielen pitää lyhentyä samassa suhteessa: $0{,}650\,\text{m} : 1{,}5 = 0{,}433\,\text{m}$. Korkeampi sävel tarvitsee lyhyemmän kielen, ja niin soittaessa kuuluukin. Perustaajuudella $\lambda_1 = 2L = 1{,}30\,\text{m}$, joten
Se on sama kuin laskettu aallon nopeus.
Valinnainen Etsi virhe
Sovella uuteen tilanteeseen
Didgeridoo on pitkä puuputki. Soittaja puhaltaa putkeen huulet putken suuta vasten. Huulet sulkevat putken tämän pään, joten soitin toimii suunnilleen toisesta päästä suljettuna putkena. Putken pituus on $1{,}50\,\text{m}$.
Mikä on putken toiseksi matalin ominaistaajuus? Käytä äänen nopeutena ilmassa $340\,\text{m/s}$. Vastaa hertseinä.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Missä putken päässä on solmu ja missä kupu? Kuinka suuri osa aallonpituudesta mahtuu putkeen perustaajuudella?
Vihje 2: mikä yhteys
Suljetun putken ominaistaajuudet ovat $f_n = n \cdot \tfrac{v}{4L}$. Luku $n$ voi olla vain pariton: $1, 3, 5, \ldots$
Vihje 3: välivaihe
Perustaajuus on
Mikä on seuraava sallittu $n$?
Näytä ratkaisu
Annettu
toisesta päästä suljettu putki, jonka pituus on $L = 1{,}50\,\text{m}$. Äänen nopeus ilmassa on $v = 340\,\text{m/s}$.
Kysytty
toiseksi matalin ominaistaajuus hertseinä
Periaate
Huulet sulkevat putken pään, joten siellä ilma ei pääse liikkumaan. Siellä on siirtymän solmu. Avoimessa päässä on kupu. Putkeen mahtuu siksi vain pariton määrä aallonpituuden neljänneksiä. Ominaistaajuudet ovat perustaajuuden parittomia kertoja. Toiseksi matalin ominaistaajuus vastaa lukua $n = 3$.
Kaava
$f_n = n \cdot \dfrac{v}{4L}$, kun $n = 1, 3, 5, \ldots$ Luvulla $n = 3$ saadaan $f_3 = \dfrac{3v}{4L}$.
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja nopeus metreinä sekunnissa.
Sijoitus
Vastaus
$170\,\text{Hz}$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska putken pituudessa $1{,}50\,\text{m}$ ja äänen nopeudessa on kolme numeroa.
Järkevyys
Perustaajuus on $\tfrac{340\,\text{m/s}}{6{,}00\,\text{m}} = 56{,}7\,\text{Hz}$. Se sopii didgeridoon matalaan, huminamaiseen ääneen, ja $3 \cdot 56{,}7\,\text{Hz} = 170\,\text{Hz}$. Tällä taajuudella putkeen mahtuu kolme neljännestä aallonpituudesta:
$\tfrac{3}{4} \cdot 2{,}00\,\text{m} = 1{,}50\,\text{m}$.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse. Avaa vastaus vasta sitten.
- Kahdesta päästä kiinnitetty kieli värähtelee kolmannella ominaistaajuudellaan. Montako solmua ja montako kupua kielessä on, kun päät lasketaan mukaan?
Vastaus
Kielelle mahtuu kolme puolikasta aallonpituutta. Siinä on siis kolme kupua ja neljä solmua: kaksi päissä ja kaksi niiden välissä.
- Huilu on molemmista päistä avoin putki. Klarinetti on suunnilleen toisesta päästä suljettu putki. Soittimet ovat yhtä pitkiä. Kumman perustaajuus on matalampi, ja kuinka moninkertainen on toisen perustaajuus?
Vastaus
Klarinetin. Suljetun putken perustaajuus on $\tfrac{v}{4L}$ ja avoimen putken $\tfrac{v}{2L}$. Samanpituisen huilun perustaajuus on siis kaksinkertainen eli oktaavia korkeampi.
1. Käsite
2. Aallonpituus suljetussa putkessa
Toisesta päästä suljetun putken pituus on $0{,}60\,\text{m}$. Putken ilmapatsas värähtelee ominaistaajuudella $f_3 = 3f_1$. Mikä on ääniaallon aallonpituus? Vastaa metreinä.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Missä putken päässä on solmu ja missä kupu? Kuinka monta neljännestä aallonpituutta mahtuu putkeen, kun $n = 3$?
Vihje 2: mikä yhteys
Suljetussa putkessa $L = n \cdot \tfrac{\lambda_n}{4}$, joten $\lambda_3 = \tfrac{4L}{3}$.
Vihje 3: välivaihe
$\lambda_3 = \tfrac{4 \cdot 0{,}60\,\text{m}}{3}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
toisesta päästä suljettu putki, $L = 0{,}60\,\text{m}$. Ominaistaajuus on $f_3 = 3f_1$ eli $n = 3$.
Kysytty
aallonpituus $\lambda_3$ metreinä
Periaate
Suljetussa päässä ilma ei pääse liikkumaan, joten siellä on siirtymän solmu. Avoimessa päässä on kupu. Solmusta kupuun on neljännes aallonpituutta. Ominaistaajuudella $f_n$ putkeen mahtuu siis $n$ neljännestä, ja $n = 3$ tarkoittaa kolmea neljännestä.
Kaava
$L = n \cdot \dfrac{\lambda_n}{4}$, josta $\lambda_n = \dfrac{4L}{n}$. Luvulla $n = 3$ saadaan $\lambda_3 = \dfrac{4L}{3}$.
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä.
Sijoitus
Vastaus
$0{,}80\,\text{m}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska putken pituudessa $0{,}60\,\text{m}$ on kaksi numeroa.
Järkevyys
Putkessa on solmu suljetussa päässä ja toinen solmu $\tfrac{\lambda}{2} = 0{,}40\,\text{m}$ päässä siitä. Siitä solmusta on vielä $\tfrac{\lambda}{4} = 0{,}20\,\text{m}$ kupuun avoimessa päässä: $0{,}40\,\text{m} + 0{,}20\,\text{m} = 0{,}60\,\text{m}$. Se on putken pituus. Perustaajuuden aallonpituus olisi $4L = 2{,}4\,\text{m}$, kolme kertaa pidempi.
Ehdotus: yksi vastaus ei kerro kaikkea osaamisestasi. Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
Valinnainen 3. Selitä: sävelkorkeus
Selitä seisovan aallon avulla, miksi kitaran sävel nousee, kun kieli painetaan otelautaa vasten. Selitä myös, miksi sävel nousee, kun kieltä kiristetään.
Mallivastaus
Kitaran kielen kumpikin pää on kiinni, joten päät ovat solmuja. Perustaajuudella kielen värähtelevän osan pituus on puolet aallonpituudesta: $\lambda_1 = 2L$. Kun kieli painetaan otelautaa vasten, värähtelevä osa lyhenee, joten myös aallonpituus lyhenee. Aallon nopeus kielessä ei muutu. Yhtälön $v = f\lambda$ mukaan taajuus siis kasvaa: $f_1 = \tfrac{v}{2L}$ on kääntäen verrannollinen pituuteen. Kun kieltä kiristetään, aallonpituus pysyy samana, mutta aalto etenee kireässä kielessä nopeammin. Suurempi $v$ samalla aallonpituudella tarkoittaa suurempaa taajuutta. Kuultava sävel nousee kummassakin tapauksessa, koska sävelkorkeus määräytyy perustaajuudesta.
Arvioi oma vastauksesi
Merkitse kohdat, jotka sinun vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Kertaa luvun käsitteet
Jos valitset Kertaa myöhemmin, kortti menee kertauspakkaasi.
- Ominaistaajuus
- Taajuus, jolla systeemi värähtelee vapaasti häiriön jälkeen.
- Resonanssi
- Amplitudin voimakas kasvu, kun ulkoisen herätteen taajuus vastaa systeemin ominaistaajuutta.
- Seisova aalto
- Kahden vastakkaisiin suuntiin etenevän samanlaisen aallon interferenssistä syntyvä aaltokuvio, jossa solmut pysyvät paikallaan.
- Solmu
- Seisovan aallon kohta, jossa värähtelyn amplitudi on nolla.
- Kupu
- Seisovan aallon kohta, jossa värähtelyn amplitudi on suurimmillaan.
- Perustaajuus
- Värähtelevän systeemin pienin mahdollinen ominaistaajuus.
- Avoin putki
- Putki, jonka molemmat päät ovat avoimia, joten kumpaankin päähän muodostuu seisovan aallon kupu.
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 13-1Ydintehtävä
Kontrabasson matalimman kielen värähtelevä osa on $1{,}05\,\text{m}$ pitkä. Aalto etenee kielessä nopeudella $86{,}1\,\text{m/s}$. Kieli on kiinni kummastakin päästä. Mikä on kielen perustaajuus?
Vastaus
$41{,}0\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kielen värähtelevän osan pituus $L = 1{,}05\,\text{m}$ ja aallon nopeus kielessä $v = 86{,}1\,\text{m/s}$. Kieli on kiinni kummastakin päästä.
Kysytty
kielen perustaajuus $f_1$ hertseinä
Periaate
Kummassakin kiinnitetyssä päässä on solmu. Perustaajuudella kielessä on yksi kupu, joten kielelle mahtuu puolikas aallonpituus: $\lambda_1 = 2L$. Taajuus saadaan aallon perusyhtälöstä $v = f\lambda$.
Kaava
$f_n = n \cdot \dfrac{v}{2L}$. Perustaajuudella $n = 1$, joten $f_1 = \dfrac{v}{2L}$.
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja nopeus metreinä sekunnissa, joten
$\tfrac{\text{m/s}}{\text{m}}$$= \tfrac{1}{\text{s}}$$= \text{Hz}$Sijoitus
$f_1$$= \dfrac{86{,}1\,\text{m/s}}{2 \cdot 1{,}05\,\text{m}}$$= \dfrac{86{,}1\,\text{m/s}}{2{,}10\,\text{m}}$$= 41{,}0\,\text{Hz}$Vastaus
$41{,}0\,\text{Hz}$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska pituudessa $1{,}05\,\text{m}$ ja nopeudessa $86{,}1\,\text{m/s}$ on kolme numeroa.
Järkevyys
Kontrabasson matalin sävel on hyvin matala, noin $40\,\text{Hz}$. Tulos sopii siihen. Tarkistus toista kautta: aallonpituus on
$\lambda_1$$= 2{,}10\,\text{m}$$f_1 \lambda_1$$= 41{,}0\,\text{Hz} \cdot 2{,}10\,\text{m}$$= 86{,}1\,\text{m/s}$Se on annettu nopeus.
- Tehtävä 13-2Ydintehtävä
Kouluprojektissa tehdään molemmista päistä avoin pilli muoviputkesta. Putken pituus on $0{,}330\,\text{m}$. Mikä on putken ilmapatsaan perustaajuus? Käytä äänen nopeutena ilmassa $340\,\text{m/s}$.
Vastaus
$515\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
molemmista päistä avoin putki, jonka pituus on $L = 0{,}330\,\text{m}$. Äänen nopeus ilmassa on $v = 340\,\text{m/s}$.
Kysytty
ilmapatsaan perustaajuus $f_1$ hertseinä
Periaate
Avoimissa päissä ilma pääsee liikkumaan, joten kummassakin päässä on siirtymän kupu. Perustaajuudella kahden kuvun välissä on yksi solmu. Putkeen mahtuu siis puolikas aallonpituus. Ominaistaajuudet ovat samat kuin kahdesta päästä kiinnitetyllä kielellä.
Kaava
$f_n = n \cdot \dfrac{v}{2L}$. Perustaajuudella $n = 1$, joten $f_1 = \dfrac{v}{2L}$.
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja nopeus metreinä sekunnissa.
Sijoitus
$f_1$$= \dfrac{340\,\text{m/s}}{2 \cdot 0{,}330\,\text{m}}$$= \dfrac{340\,\text{m/s}}{0{,}660\,\text{m}}$$= 515{,}2\,\text{Hz}$Vastaus
$515\,\text{Hz}$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska putken pituudessa $0{,}330\,\text{m}$ on kolme numeroa.
Järkevyys
Noin kolmenkymmenen senttimetrin pilli soi muutamalla sadalla hertsillä. Se on kuin nokkahuilun tai huilun keskiääni. Aallonpituus on $2L = 0{,}660\,\text{m}$, ja $515\,\text{Hz} \cdot 0{,}660\,\text{m} \approx 340\,\text{m/s}$.
- Tehtävä 13-3
Kirkkourkujen suurin pilli on yläpäästään suljettu. Sen pituus on $2{,}60\,\text{m}$. Mikä on pillin perustaajuus? Käytä äänen nopeutena ilmassa $340\,\text{m/s}$.
Vastaus
$32{,}7\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
yläpäästään suljettu urkupilli, jonka pituus on $L = 2{,}60\,\text{m}$. Äänen nopeus ilmassa on $v = 340\,\text{m/s}$.
Kysytty
pillin perustaajuus $f_1$ hertseinä
Periaate
Suljetussa päässä ilma ei pääse liikkumaan, joten siellä on siirtymän solmu. Avoimessa päässä on kupu. Solmusta kupuun on neljännes aallonpituutta. Perustaajuudella siis $L = \tfrac{\lambda_1}{4}$ eli $\lambda_1 = 4L$.
Kaava
$f_n = n \cdot \dfrac{v}{4L}$, kun $n = 1, 3, 5, \ldots$ Perustaajuudella $f_1 = \dfrac{v}{4L}$.
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja nopeus metreinä sekunnissa.
Sijoitus
$f_1$$= \dfrac{340\,\text{m/s}}{4 \cdot 2{,}60\,\text{m}}$$= \dfrac{340\,\text{m/s}}{10{,}4\,\text{m}}$$= 32{,}69\,\text{Hz}$Vastaus
$32{,}7\,\text{Hz}$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska pillin pituudessa $2{,}60\,\text{m}$ on kolme numeroa.
Järkevyys
Suuret urkupillit tuottavat matalimmat äänet, jotka ihminen juuri ja juuri kuulee (noin $20$–$40\,\text{Hz}$). Yhtä pitkä avoin pilli soisi kaksi kertaa korkeammalta, $65{,}4\,\text{Hz}$. Kun pillin yläpää suljetaan, saadaan sama matala ääni puolta lyhyemmällä pillillä.
- Tehtävä 13-4
Liikuntatunnilla seinään kiinnitettyä pitkää narua heilutetaan niin, että siihen syntyy seisova aalto. Kahden vierekkäisen solmun etäisyydeksi mitataan $0{,}35\,\text{m}$. Mikä on narussa etenevien aaltojen aallonpituus?
Vastaus
$0{,}70\,\text{m}$
Näytä ratkaisu
Annettu
seisova aalto narussa. Kahden vierekkäisen solmun etäisyys on $d = 0{,}35\,\text{m}$.
Kysytty
narussa etenevien aaltojen aallonpituus $\lambda$ metreinä
Periaate
Seisova aalto on narussa vastakkaisiin suuntiin etenevien aaltojen summa. Solmut ovat kohtia, joissa aallot kumoavat toisensa. Ne toistuvat puolen aallonpituuden välein.
Kaava
$d = \dfrac{\lambda}{2}$, josta $\lambda = 2d$
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Etäisyys on metreinä.
Sijoitus
$\lambda$$= 2 \cdot 0{,}35\,\text{m}$$= 0{,}70\,\text{m}$Vastaus
$0{,}70\,\text{m}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska solmujen etäisyydessä $0{,}35\,\text{m}$ on kaksi numeroa.
Järkevyys
Yhdellä aallonpituudella on kaksi silmukkaa eli kolme solmua. Aallonpituuden pitää siis olla suurempi kuin solmujen väli. Kahden vierekkäisen solmun väliin mahtuu yksi kupu. Se on $\tfrac{\lambda}{4} = 0{,}175\,\text{m}$ päässä kummastakin solmusta.
- Tehtävä 13-5
Sellon G-kielen perustaajuus on $98{,}0\,\text{Hz}$. Mikä on kielen neljäs ominaistaajuus? Se on taajuus, jolla kieleen mahtuu neljä kupua.
Vastaus
$392\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
sellon kielen perustaajuus on $f_1 = 98{,}0\,\text{Hz}$. Kieli on kiinni kummastakin päästä.
Kysytty
neljäs ominaistaajuus $f_4$ hertseinä
Periaate
Kahdesta päästä kiinnitetyn kielen ominaistaajuuksilla kielelle mahtuu $n$ puolikasta aallonpituutta, ja kielessä on $n$ kupua. Ominaistaajuudet ovat perustaajuuden monikertoja, koska aallon nopeus ja kielen pituus pysyvät samoina.
Kaava
$f_n = n \cdot \dfrac{v}{2L} = n f_1$. Neljä kupua tarkoittaa lukua $n = 4$, joten $f_4 = 4 f_1$.
Muunnokset
Niitä ei tarvita.
Sijoitus
$f_4$$= 4 \cdot 98{,}0\,\text{Hz}$$= 392\,\text{Hz}$Vastaus
$392\,\text{Hz}$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska perustaajuudessa $98{,}0\,\text{Hz}$ on kolme numeroa.
Järkevyys
Neljä kupua tarkoittaa, että aallonpituus on neljäsosa perustaajuuden aallonpituudesta. Tulo $v = f\lambda$ pysyy samana, joten taajuuden on oltava nelinkertainen. Taajuus $392\,\text{Hz}$ on kaksi oktaavia perustaajuuden yläpuolella, koska kaksi kertaa kaksinkertaistettu $98{,}0\,\text{Hz}$ on $392\,\text{Hz}$.
Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Tee ensin ydintehtävät. Loput ovat lisäharjoitusta.
- Tehtävä 13-6Ydintehtävä
Kitaran kielen värähtelevä osa on $0{,}650\,\text{m}$ pitkä. Kitaristi kiristää kieltä virityskoneistolla. Aallon nopeus kielessä kasvaa silloin $141{,}0\,\text{m/s}$:sta $148{,}0\,\text{m/s}$:iin. Kuinka monta hertsiä kielen perustaajuus nousee?
Vastaus
$5{,}4\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kielen värähtelevän osan pituus $L = 0{,}650\,\text{m}$. Aallon nopeus ennen kiristämistä on $v_1 = 141{,}0\,\text{m/s}$ ja sen jälkeen $v_2 = 148{,}0\,\text{m/s}$.
Kysytty
perustaajuuden muutos $\Delta f = f_\text{2} - f_\text{1}$ hertseinä
Periaate
Kieli on kiinni kummastakin päästä, joten perustaajuudella $f = \tfrac{v}{2L}$. Kiristäminen muuttaa vain aallon nopeutta. Kielen värähtelevän osan pituus pysyy samana. Perustaajuus on siksi suoraan verrannollinen nopeuteen.
Kaava
$f = \dfrac{v}{2L}$, joten
$\Delta f$$= \dfrac{v_2}{2L} - \dfrac{v_1}{2L}$josta $\Delta f = \dfrac{v_2 - v_1}{2L}$
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Nopeudet ovat metreinä sekunnissa ja pituus metreinä.
Sijoitus
$\Delta f$$= \dfrac{148{,}0\,\text{m/s} - 141{,}0\,\text{m/s}}{2 \cdot 0{,}650\,\text{m}}$$= \dfrac{7{,}0\,\text{m/s}}{1{,}300\,\text{m}}$$= 5{,}385\,\text{Hz}$Vastaus
$5{,}4\,\text{Hz}$
Vastauksessa on kaksi merkitsevää numeroa, koska nopeuksien erotus $7{,}0\,\text{m/s}$ tunnetaan kahden numeron tarkkuudella.
Järkevyys
Perustaajuudet ovat ennen $108{,}46\,\text{Hz}$ ja jälkeen $113{,}85\,\text{Hz}$. Niiden erotus on sama $5{,}39\,\text{Hz} \approx 5{,}4\,\text{Hz}$. Nopeus kasvaa noin $5\,\%$, joten taajuuskin kasvaa noin $5\,\%$: $0{,}05 \cdot 108\,\text{Hz} \approx 5\,\text{Hz}$. Taajuus nousee, kuten kieltä kiristettäessä kuuluu.
- Tehtävä 13-7Ydintehtävä
Äänen nopeutta mitataan resonanssiputkella. Pystysuoran putken alaosassa on vettä. Putken yläpään yllä soi äänirauta, jonka taajuus on $440\,\text{Hz}$. Vedenpintaa lasketaan. Ääni voimistuu ensimmäisen kerran, kun ilmapatsas veden pinnasta putken suulle on $19{,}3\,\text{cm}$ pitkä. Veden pinta toimii putken suljettuna päänä.
Mikä on mittauksen perusteella äänen nopeus ilmassa?
Vastaus
$340\,\text{m/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
äänirauta, jonka taajuus on $f = 440\,\text{Hz}$. Lyhin resonoiva ilmapatsas on $L = 19{,}3\,\text{cm}$ pitkä, ja sen alapään sulkee veden pinta.
Kysytty
äänen nopeus ilmassa $v$ metreinä sekunnissa
Periaate
Veden pinnalla ilma ei pääse liikkumaan, joten siellä on siirtymän solmu. Putken avoimessa suussa on kupu. Ääni voimistuu ensimmäisen kerran, kun ilmapatsaan pituus vastaa suljetun putken perustaajuutta. Silloin solmusta kupuun on neljännes aallonpituutta. Nopeus saadaan aallon perusyhtälöstä.
Kaava
$L = \dfrac{\lambda}{4}$ ja $v = f\lambda$, josta $v = 4 L f$
Muunnokset
$L$$= 19{,}3\,\text{cm}$$= 0{,}193\,\text{m}$Sijoitus
$v$$= 4 \cdot 0{,}193\,\text{m} \cdot 440\,\text{Hz}$$= 0{,}772\,\text{m} \cdot 440\,\text{Hz}$$= 339{,}68\,\text{m/s}$Vastaus
$340\,\text{m/s}$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska ilmapatsaan pituudessa $19{,}3\,\text{cm}$ on kolme numeroa.
Järkevyys
Tulos on äänen nopeus ilmassa huoneenlämmössä, noin $340\,\text{m/s}$. Seuraava resonanssi olisi kolmen neljänneksen kohdalla, $\tfrac{3\lambda}{4} = 0{,}579\,\text{m}$. Mittauksessa kannattaa verrata kahta resonanssia. Silloin päästään eroon pääkorjauksen virheestä, joka tekee lyhimmästä ilmapatsaasta hieman todellista neljännestä lyhyemmän.
- Tehtävä 13-8
Molemmista päistä avoimen putken kolmas ominaistaajuus on $1530\,\text{Hz}$. Kuinka pitkä putki on? Käytä äänen nopeutena ilmassa $340\,\text{m/s}$. Anna vastaus senttimetreinä.
Vastaus
$33{,}3\,\text{cm}$
Näytä ratkaisu
Annettu
molemmista päistä avoin putki, jonka kolmas ominaistaajuus on $f_3 = 1530\,\text{Hz}$. Äänen nopeus ilmassa on $v = 340\,\text{m/s}$.
Kysytty
putken pituus $L$ senttimetreinä
Periaate
Avoimissa päissä on siirtymän kupu, joten ominaistaajuudet ovat samat kuin kahdesta päästä kiinnitetyllä kielellä, $f_n = n \cdot \tfrac{v}{2L}$. Kolmas ominaistaajuus vastaa lukua $n = 3$. Putkeen mahtuu silloin kolme puolikasta aallonpituutta.
Kaava
$f_3 = 3 \cdot \dfrac{v}{2L}$, josta $L = \dfrac{3v}{2 f_3}$
Muunnokset
Lopuksi metrit senttimetreiksi: $1\,\text{m} = 100\,\text{cm}$.
Sijoitus
$L$$= \dfrac{3 \cdot 340\,\text{m/s}}{2 \cdot 1530\,\text{Hz}}$$= \dfrac{1020\,\text{m/s}}{3060\,\text{Hz}}$$= 0{,}3333\,\text{m}$$= 33{,}33\,\text{cm}$Vastaus
$33{,}3\,\text{cm}$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska taajuudessa $1530\,\text{Hz}$ ja äänen nopeudessa on kolme numeroa.
Järkevyys
Putken perustaajuus on $1530\,\text{Hz} : 3 = 510\,\text{Hz}$. Tarkistus antaa $\tfrac{340\,\text{m/s}}{2 \cdot 0{,}3333\,\text{m}} = 510\,\text{Hz}$. Kolmannen ominaistaajuuden aallonpituus on $\tfrac{2L}{3} = 0{,}222\,\text{m}$, ja $1530\,\text{Hz} \cdot 0{,}222\,\text{m} \approx 340\,\text{m/s}$.
- Tehtävä 13-9
Kuvassa täryttäjä värähtelee taajuudella $100\,\text{Hz}$. Täryttäjän ja väkipyörän välinen naru värähtelee seisovana aaltona. Täryttäjän ja väkipyörän kohdat ovat solmuja.
Mikä on aallon nopeus narussa? Lue tarvittavat tiedot kuvasta.
Vastaus
$60{,}0\,\text{m/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
täryttäjän taajuus on $f = 100\,\text{Hz}$. Täryttäjän ja väkipyörän kohdat ovat solmuja. Narun värähtelevän osan pituus ja silmukoiden määrä luetaan kuvasta.
Kysytty
aallon nopeus narussa $v$ metreinä sekunnissa
Periaate
Naru värähtelee seisovana aaltona. Vierekkäisten solmujen etäisyys on puoli aallonpituutta. Kun tiedetään, montako puolikasta aallonpituutta värähtelevälle osalle mahtuu, saadaan aallonpituus. Nopeus saadaan sitten aallon perusyhtälöstä $v = f\lambda$.
Kuvaajan lukeminen
Viivaimen mukaan täryttäjä on kohdassa $0$ ja väkipyörä kohdassa $1{,}20\,\text{m}$. Värähtelevän osan pituus on siis $L = 1{,}20\,\text{m}$. Narussa on neljä silmukkaa eli neljä kupua ja viisi solmua, kun päät lasketaan mukaan. Pituus $L$ on siis neljä puolikasta aallonpituutta: $n = 4$.
Kaava
$L = n \cdot \dfrac{\lambda}{2}$ ja $v = f\lambda$, josta $\lambda = \dfrac{2L}{n}$ ja $v = \dfrac{2 L f}{n}$
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Pituus on metreinä ja taajuus hertseinä.
Sijoitus
$v$$= \dfrac{2 \cdot 1{,}20\,\text{m} \cdot 100\,\text{Hz}}{4}$$= \dfrac{240\,\text{m/s}}{4}$$= 60{,}0\,\text{m/s}$Vastaus
$60{,}0\,\text{m/s}$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska viivaimelta luetussa pituudessa $1{,}20\,\text{m}$ ja taajuudessa $100\,\text{Hz}$ on kolme numeroa.
Järkevyys
Yksi silmukka on $0{,}30\,\text{m}$ pitkä, joten aallonpituus on $0{,}60\,\text{m}$. Tällöin $100\,\text{Hz} \cdot 0{,}60\,\text{m} = 60\,\text{m/s}$. Narun perustaajuus olisi $100\,\text{Hz} : 4 = 25\,\text{Hz}$. Täryttäjä siis herättää neljännen ominaistaajuuden.
Taso 3 · haastava 3 tehtävää
Valinnaisia tehtäviä. Sovellat, yhdistät kaksi ideaa tai päättelet uudessa tilanteessa.
- Tehtävä 13-10
Molemmista päistä avoimen urkupillin perustaajuus on $262\,\text{Hz}$. Urkujen rakentaja sulkee pillin yläpään tulpalla. Mikä on pillin uusi perustaajuus? Pillin pituus ja ilman lämpötila eivät muutu.
Vastaus
$131\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
avoimen urkupillin perustaajuus on $f_\text{a} = 262\,\text{Hz}$. Pillin pituus $L$ ja äänen nopeus $v$ pysyvät samoina, kun yläpää suljetaan.
Kysytty
suljetun pillin perustaajuus $f_\text{s}$ hertseinä
Periaate
Avoimen pillin kummassakin päässä on siirtymän kupu, joten perustaajuudella $L = \tfrac{\lambda}{2}$. Suljetussa päässä on solmu, joten suljetun pillin perustaajuudella $L = \tfrac{\lambda}{4}$. Sama pituus vastaa siis kaksi kertaa pidempää aallonpituutta. Äänen nopeus on sama, joten taajuus puolittuu.
Kaava
$f_\text{a} = \dfrac{v}{2L}$ ja $f_\text{s} = \dfrac{v}{4L}$. Jakamalla saadaan
$\dfrac{f_\text{s}}{f_\text{a}}$$= \dfrac{2L}{4L}$$= \dfrac{1}{2}$josta $f_\text{s} = \dfrac{f_\text{a}}{2}$
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Pituutta ja nopeutta ei tarvita lukuarvoina, koska ne supistuvat pois.
Sijoitus
$f_\text{s}$$= \dfrac{262\,\text{Hz}}{2}$$= 131\,\text{Hz}$Vastaus
$131\,\text{Hz}$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska perustaajuudessa $262\,\text{Hz}$ on kolme numeroa.
Järkevyys
Puolitettu taajuus on oktaavia matalampi sävel. Tulpatun pillin pitää soida juuri niin. Esimerkiksi nopeudella $340\,\text{m/s}$ pillin pituus olisi $\tfrac{340\,\text{m/s}}{2 \cdot 262\,\text{Hz}} = 0{,}649\,\text{m}$. Suljettuna perustaajuus on $\tfrac{340\,\text{m/s}}{4 \cdot 0{,}649\,\text{m}} = 131\,\text{Hz}$.
- Tehtävä 13-11
Kahdesta päästä kiinnitettyä kieltä herätetään täryttäjällä, jonka taajuutta voi säätää. Taajuutta nostetaan. Kieli resonoi voimakkaasti taajuudella $330\,\text{Hz}$ ja seuraavan kerran taajuudella $440\,\text{Hz}$. Niiden välillä millään taajuudella ei ole resonanssia.
Mikä on kielen perustaajuus?
Vastaus
$110\,\text{Hz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
kahdesta päästä kiinnitetty kieli. Kaksi peräkkäistä resonanssitaajuutta ovat $f_a = 330\,\text{Hz}$ ja $f_b = 440\,\text{Hz}$. Niiden välissä ei ole resonanssia.
Kysytty
kielen perustaajuus $f_1$ hertseinä
Periaate
Kieli resonoi vain ominaistaajuuksillaan $f_n = n f_1$. Resonanssitaajuudet ovat siis perustaajuuden monikertoja. Väliin ei jää muita resonansseja, joten taajuudet ovat peräkkäiset ominaistaajuudet $f_n$ ja $f_{n+1}$. Niiden erotus on yksi perustaajuus.
Kaava
$f_{n+1} - f_n = (n + 1) f_1 - n f_1$, josta $f_1 = f_b - f_a$
Muunnokset
Niitä ei tarvita.
Sijoitus
$f_1$$= 440\,\text{Hz} - 330\,\text{Hz}$$= 110\,\text{Hz}$Vastaus
$110\,\text{Hz}$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska taajuudet on annettu hertsin tarkkuudella ja erotuksessa $110\,\text{Hz}$ on kolme numeroa.
Järkevyys
Molemmat mitatut taajuudet ovat perustaajuuden kokonaislukukertoja: $330\,\text{Hz} = 3 \cdot 110\,\text{Hz}$ ja $440\,\text{Hz} = 4 \cdot 110\,\text{Hz}$. Mitatut resonanssit ovat siis kolmas ja neljäs ominaistaajuus. Perustaajuus on pienempi kuin kumpikaan mitattu taajuus, kuten pitääkin.
- Tehtävä 13-12
Toisesta päästä suljetun putken suun lähellä soi kaiutin, jonka taajuutta muutetaan. Putki resonoi taajuuksilla $510\,\text{Hz}$ ja $850\,\text{Hz}$. Niiden välillä millään taajuudella ei ole resonanssia.
Kuinka pitkä putki on? Käytä äänen nopeutena ilmassa $340\,\text{m/s}$.
Vastaus
$0{,}500\,\text{m}$
Näytä ratkaisu
Annettu
toisesta päästä suljettu putki. Peräkkäiset resonanssitaajuudet ovat $f_a = 510\,\text{Hz}$ ja $f_b = 850\,\text{Hz}$. Äänen nopeus ilmassa on $v = 340\,\text{m/s}$.
Kysytty
putken pituus $L$ metreinä
Periaate
Suljetussa päässä on siirtymän solmu ja avoimessa kupu. Ominaistaajuudet ovat $f_n = n \cdot \tfrac{v}{4L} = n f_1$ vain parittomilla luvuilla $n = 1, 3, 5, \ldots$ Peräkkäisten ominaistaajuuksien $n$ ja $n + 2$ erotus on siksi kaksi perustaajuutta. Kun perustaajuus tunnetaan, pituus saadaan perustaajuuden kaavasta.
Kaava
$f_b - f_a$$= (n + 2) f_1 - n f_1$$= 2 f_1$josta $f_1 = \dfrac{f_b - f_a}{2}$. Lisäksi $f_1 = \dfrac{v}{4L}$, josta $L = \dfrac{v}{4 f_1}$.
Muunnokset
Niitä ei tarvita. Nopeus on metreinä sekunnissa ja taajuudet hertseinä.
Sijoitus
$f_1$$= \dfrac{850\,\text{Hz} - 510\,\text{Hz}}{2}$$= \dfrac{340\,\text{Hz}}{2}$$= 170\,\text{Hz}$$L$$= \dfrac{340\,\text{m/s}}{4 \cdot 170\,\text{Hz}}$$= \dfrac{340\,\text{m/s}}{680\,\text{Hz}}$$= 0{,}500\,\text{m}$Vastaus
$0{,}500\,\text{m}$
Vastauksessa on kolme merkitsevää numeroa, koska taajuuksissa ja äänen nopeudessa on kolme numeroa.
Järkevyys
Mitatut taajuudet ovat perustaajuuden parittomia kertoja: $510\,\text{Hz} = 3 \cdot 170\,\text{Hz}$ ja $850\,\text{Hz} = 5 \cdot 170\,\text{Hz}$. Niin suljetulla putkella kuuluukin olla. Jos erotus $340\,\text{Hz}$ olisi luultu perustaajuudeksi, $510\,\text{Hz}$ ei olisi sen kokonaislukukerta. Siitä virhe paljastuisi.
Valokuvat
- Close up of an acoustic guitar being played. Nataev. lähde, CC BY-SA 4.0