RuukkilabraLukion fysiikka
FY1 · moduulin lopuksi

Sovella itsenäisesti

Näissä tehtävissä kukaan ei kerro, mitä kaavaa käytetään. Päätä itse, mitkä ilmiöt ja mallit kuuluvat tilanteeseen. Ratkaise tehtävä paperille. Perustele ratkaisusi niin kuin ylioppilaskokeessa.

Kaksi ensimmäistä tehtävää kokoavat yhteen moduulin taidot. Niitä ovat mittaaminen, kuvaajat ja tutkiminen. Kolmannessa tehtävässä arvioit oman tutkimusraporttisi.

Ratkaise tehtävä ensin itse paperille tai tietokoneelle. Saat käyttää laskinta, taulukkokirjaa ja kuvaajaohjelmaa. Kirjoita näkyviin perustelut, kaavat, sijoitukset ja vastaukset yksiköineen.

Vierivä pallo videolla 12 pistettä

Keksitty esimerkkiaineisto · Aineisto on tehty esimerkiksi tällaisesta mittauksesta. Se ei ole oikean mittauksen tulos.

Opiskelija päästää pallon vierimään lyhyttä ramppia alas lattialle. Hän kuvaa liikkeen puhelimella sivulta. Videoanalyysisovellus antaa pallon keskipisteen paikan $s$ aina $0{,}20\,\text{s}$:n välein. Paikka mitataan lähtökohdasta. Rampin alapää on noin $16\,\text{cm}$:n päässä lähtökohdasta. Videossa yksi kuvapiste vastaa lattialla $2{,}5\,\text{mm}$:ä.

$t\ (\text{s})$ $s\ (\text{mm})$
$0{,}0$ $0{,}0$
$0{,}2$ $38{,}9$
$0{,}4$ $157{,}9$
$0{,}6$ $320{,}9$
$0{,}8$ $477{,}4$
$1{,}0$ $640{,}2$
$1{,}2$ $799{,}2$
$1{,}4$ $957{,}3$
$1{,}6$ $1120{,}0$
$1{,}8$ $1277{,}2$
$2{,}0$ $1439{,}6$
  1. a) Piirrä aineistosta $(t, s)$-kuvaaja. Sovita kuvaajaan malli. Käytä vain niitä pisteitä, joihin malli sopii. 3 p
  2. b) Määritä kuvaajan avulla pallon nopeus lattialla. Perustele, mitä mittauspisteitä käytit. 3 p
  3. c) Sovellus ilmoittaa paikat $0{,}1\,\text{mm}$:n tarkkuudella. Arvioi, kuinka tarkasti pallon paikka todella tunnetaan. Ilmoita b-kohdan nopeus niin tarkasti kuin voit perustella. 3 p
  4. d) Opiskelijan pari jatkaa sovitettua suoraa. Pari päättelee, että pallo on $10\,\text{s}$:n kuluttua noin $7{,}8\,\text{m}$:n päässä lähtökohdasta. Arvioi tätä päätelmää. Selitä myös, miksi sovitettu suora ei kulje origon kautta. 3 p
Näytä mallivastaus ja pisteytys Avaa vasta, kun oma ratkaisusi on valmis.

Mallivastaus

a)

Kysytty

aineiston $(t, s)$-kuvaaja

Kuvaaja

Vaaka-akselilla on aika $t\ (\text{s})$ ja pystyakselilla paikka $s$. Muunna paikat metreiksi, esimerkiksi $1439{,}6\,\text{mm} = 1{,}4396\,\text{m}$. Silloin kulmakerroin tulee suoraan yksikössä $\text{m/s}$. Jokainen rivi on yksi erillinen piste.

$0{,}4$
$0{,}8$
$1{,}2$
$1{,}6$
$2{,}0$
$0{,}4$
$0{,}8$
$1{,}2$
$1{,}6$
$0$
$t\ (\text{s})$
$s\ (\text{m})$
$\text{ramppi}$
$v = \dfrac{1{,}12\,\text{m}}{1{,}4\,\text{s}} = 0{,}80\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}}$

Mallivastaus

Pisteet hetkestä $0{,}4\,\text{s}$ alkaen ovat samalla suoralla. Siksi niihin sovitetaan suora: pallo vierii lattialla tasaisesti. Hetkellä $0{,}4\,\text{s}$ pallo on rampin alapäässä (noin $16\,\text{cm}$). Silloin pallolla on jo sama nopeus kuin lattialla. Kaksi ensimmäistä pistettä ovat rampilta. Rampilla vauhti vasta kasvaa. Siksi nämä pisteet jäävät suoran yläpuolelle, eivätkä ne kuulu sovitukseen. Pisteitä ei yhdistetä murtoviivaksi, koska jokaisessa mittauksessa on pieni virhe.

b)

Annettu

a-kohdan kuvaaja ja lattialla otetut pisteet $t = 0{,}4\text{–}2{,}0\,\text{s}$

Kysytty

pallon nopeus $v$ lattialla

Periaate

Lattialla pisteet ovat suoralla, joten pallo liikkuu tasaisesti. Sen paikka on $s = s_0 + vt$. Nopeus on sovitetun suoran kulmakerroin. Rampin pisteet jätetään pois, koska niissä nopeus vasta kasvaa.

Kuvaajan lukeminen

Lue suoralta kaksi pistettä, jotka ovat kaukana toisistaan: $(0{,}6\,\text{s}$; $0{,}32\,\text{m})$ ja $(2{,}0\,\text{s}$; $1{,}44\,\text{m})$. Ne ovat suoran pisteitä, eivät mittauspisteitä.

Kaava

$v$$= \dfrac{\Delta s}{\Delta t}$
$= \dfrac{s_2 - s_1}{t_2 - t_1}$

Muunnokset

Paikat on jo luettu metreinä: $320\,\text{mm} = 0{,}32\,\text{m}$ ja $1440\,\text{mm} = 1{,}44\,\text{m}$.

Sijoitus

$v$$= \dfrac{1{,}44\,\text{m} - 0{,}32\,\text{m}}{2{,}0\,\text{s} - 0{,}6\,\text{s}}$
$= \dfrac{1{,}12\,\text{m}}{1{,}4\,\text{s}}$
$= 0{,}80\,\text{m/s}$

Vastaus

$v \approx 0{,}80\,\text{m/s}$

Tarkkuus perustellaan c-kohdassa.

Järkevyys

Pallo kulkee lattialla noin $16\,\text{cm}$ jokaisen $0{,}20\,\text{s}$:n aikana. Siis $0{,}16\,\text{m} : 0{,}20\,\text{s} = 0{,}80\,\text{m/s}$. Vauhti on hitaan kävelyn luokkaa. Se sopii matalalta rampilta vierivälle pallolle.

c)

Kysytty

paikan todellinen tarkkuus ja nopeuden perusteltu tarkkuus

Periaate

Näytön numerot eivät kerro mittauksen tarkkuutta. Videolla paikan epävarmuutta voi arvioida kuvapisteen koosta. Pallon reunan paikka voi heittää kuvapisteen tai kaksi.

Mallivastaus

Yksi kuvapiste vastaa $2{,}5\,\text{mm}$:ä. Siksi pallon paikka tunnetaan noin $\Delta s \approx 3\,\text{mm}$:n tarkkuudella. Sovellus laskee pallon keskipisteen sen reunan kuvapisteistä. Se voi antaa paikan kuvapisteen osina, mutta liikkuvan pallon reuna on hieman sumea. Sovelluksen näyttämä $0{,}1\,\text{mm}$:n numero syntyy laskennasta, kun kuvapisteet muunnetaan millimetreiksi. Se ei kerro mitään mittauksen tarkkuudesta: jo millimetrien numero on epävarma. Sama näkyy pisteiden sironnassa: lattialla pisteet poikkeavat sovitetusta suorasta muutaman millimetrin. Nopeus määritettiin $1{,}12\,\text{m}$:n matkasta. Matkan epävarmuus on muutama millimetri eli alle prosentti. Siksi nopeus ilmoitetaan muodossa $v = 0{,}80\,\text{m/s}$. Pienimmän neliösumman sovitus antaa $0{,}799\,\text{m/s}$. Kolmas merkitsevä numero on vielä perusteltavissa, mutta neljäs ei ole.

d)

Kysytty

arvio ekstrapoloinnista (suoran jatkamisesta mittausvälin ulkopuolelle) ja selitys suoran vakiotermille

Periaate

Malli on testattu vain sillä välillä, jolla mitattiin. Sovitetun suoran vakiotermi on suoran ja $s$-akselin leikkauskohta.

Mallivastaus

Päätelmä ei ole luotettava. Suora on testattu vain välillä $0{,}4\text{–}2{,}0\,\text{s}$ eli $1{,}6\,\text{s}$:n ajalta. Päätelmä jatkaa suoraa yli kuusi kertaa pidemmälle. Todellisuudessa vierimisvastus hidastaa palloa vähitellen. Lisäksi $7{,}8\,\text{m}$:n matkalla pallo luultavasti osuu seinään tai huonekaluun. Tasaisen liikkeen mallia voi siis käyttää pidemmälle ajalle vasta, kun se on testattu pidemmällä mittauksella.
Sovitetun suoran vakiotermi on noin $s_0 = -0{,}16\,\text{m}$. Se ei ole pallon paikka hetkellä $0\,\text{s}$, sillä pallo lähti kohdasta $s = 0$. Rampilla pallo kulki aluksi hitaammin kuin lattialla. Jos pallo olisi liikkunut koko ajan lattianopeudella $0{,}80\,\text{m/s}$, se olisi ehtinyt pidemmälle. Siksi lattialiikettä kuvaava suora on siirtynyt alaspäin. Se leikkaa $s$-akselin origon alapuolella.

Yleisiä virheitä

  • Pisteet yhdistetään murtoviivaksi. Tai yksi suora sovitetaan kaikkiin pisteisiin, myös rampin pisteisiin. Silloin kulmakerroin on liian pieni.
  • Kulmakerroin lasketaan kahdesta vierekkäisestä mittauspisteestä. Silloin yksittäisen pisteen virhe vaikuttaa tulokseen paljon.
  • Nopeus ilmoitetaan sovelluksen kaikilla numeroilla, esimerkiksi $0{,}7993\,\text{m/s}$.
  • Suoran vakiotermi tulkitaan pallon alkupaikaksi, vaikka pallo lähti origosta.

Pisteytys ja itsearviointi

Vertaa omaa ratkaisuasi mallivastaukseen. Valitse jokaisesta kohdasta pisteet, jotka ratkaisusi ansaitsee mielestäsi. Voit antaa myös osapisteitä. Myös muu fysiikan kannalta oikea ratkaisutapa kelpaa.

a)3 p

Akseleilla ovat oikeat suureet ja yksiköt, ja asteikot ovat tasavälisiä. 1 p
Jokainen mittaus on merkitty erillisenä pisteenä oikealle paikalleen. 1 p
Malli on sovitettu niihin pisteisiin, joihin se sopii. Pisteitä ei ole yhdistetty murtoviivaksi. Suora on sovitettu lattialla otettuihin pisteisiin. Rampin alun pisteet eivät vaikuta suoraan. 1 p

b)3 p

Perustelee, miksi nopeus määritetään lattialla otetuista pisteistä ($t \geq 0{,}4\,\text{s}$ tai $t \geq 0{,}6\,\text{s}$): rampilla vauhti vasta kasvaa. 1 p
Kulmakerroin tai muu suure on luettu kuvaajalta näkyvästi. Luku on tehty kahdesta pisteestä, jotka ovat suoralla kaukana toisistaan. 1 p
Vastauksessa on oikea yksikkö. Tarkkuus vastaa lähtötietojen tarkkuutta. $v \approx 0{,}80\,\text{m/s}$ 1 p

c)3 p

Arvioi paikan epävarmuudeksi noin yhden kuvapisteen eli muutaman millimetrin. Perustelee arvion videon kuvapisteellä. 1 p
Selittää, että näytön desimaalit syntyvät laskennasta. Ne eivät kerro mittauksen tarkkuutta. 1 p
Ilmoittaa nopeuden kahdella tai kolmella merkitsevällä numerolla. Perustelee numeroiden määrän paikan epävarmuudella ja pisteiden sironnalla. 1 p

d)3 p

Toteaa, että malli on testattu vain mittausvälillä $0{,}4\text{–}2{,}0\,\text{s}$. Toteaa myös, että suoran jatkaminen $10\,\text{s}$:iin on epävarmaa. 1 p
Nimeää fysikaalisen syyn, miksi liike ei jatku samanlaisena. Syy voi olla esimerkiksi se, että vierimisvastus hidastaa palloa tai että lattia loppuu. 1 p
Selittää negatiivisen vakiotermin: rampilla pallo kulki hitaammin kuin lattialla. Siksi lattialiikkeen suora leikkaa $s$-akselin origon alapuolella. 1 p

Itsearvioidut pisteet: 0 / 12 (12 kohtaa arvioimatta)

Pisteet ovat oma arviosi. Ne eivät ole tarkistettu arvosana. Pisteytys on Ruukkilabran oma. Se perustuu siihen, millainen on hyvä vastaus ylioppilaskokeessa. Se ei ole YTL:n virallinen pisteytys.

Kahden kuulan kilpa 15 pistettä

Keksitty esimerkkiaineisto · Työselostus ja mittaukset on tehty esimerkiksi.

Ryhmä tutki, vaikuttaako kuulan massa siihen, kuinka kauan kuula vierii rampin alas. Tässä on ryhmän työselostus.

Tutkimuskysymys. Vierivätkö raskaat kuulat nopeammin?

Hypoteesi. Raskas kuula on nopeampi, koska painovoima vetää sitä enemmän.

Välineet. $1{,}2\,\text{m}$ pitkä ramppi, kirjapino, teräskuula ($110\,\text{g}$), samankokoinen umpinainen muovikuula ($16\,\text{g}$) ja puhelimen sekuntikellosovellus. Sovellus näyttää tuhannesosasekunnit.

Menetelmä. Nostimme rampin yläpään kirjapinon päälle. Päästimme teräskuulan rampin yläpäästä. Eetu käynnisti ajanoton, kun kuula lähti liikkeelle. Muovikuula ei meinannut lähteä liikkeelle. Siksi annoimme sille pienen tönäisyn suunnilleen samasta kohdasta. Välissä kirjapinosta otettiin yksi kirja pois, koska sitä tarvittiin toisella tunnilla. Ajanotto pysäytettiin, kun kuula osui rampin päässä olevaan seinään.

Tulokset. Teräskuula $2{,}437\,\text{s}$, muovikuula $2{,}109\,\text{s}$.

Johtopäätös. Muovikuula oli $0{,}328\,\text{s}$ nopeampi. Siksi hypoteesi on väärä: kevyt kuula vierii nopeammin. Kevyet kappaleet liikkuvat aina nopeammin kuin raskaat.

Opettaja antoi palautetta. Sen jälkeen ryhmä korjasi menetelmänsä ja mittasi uudelleen:

Mittaus teräskuula $t\ (\text{s})$ muovikuula $t\ (\text{s})$
$1$ $2{,}31$ $2{,}40$
$2$ $2{,}45$ $2{,}33$
$3$ $2{,}38$ $2{,}47$
$4$ $2{,}29$ $2{,}36$
$5$ $2{,}42$ $2{,}44$
  1. a) Etsi ensimmäisestä työselostuksesta neljä merkittävää puutetta. Kerro jokaisesta puutteesta kaksi asiaa: miksi se heikentää tutkimusta ja miten se korjataan. 8 p
  2. b) Laske uusista mittauksista kummankin kuulan vierimisajan keskiarvo. Arvioi myös tulosten epävarmuus. Voiko mittausten perusteella sanoa, että kuulien vierimisajat eroavat? 4 p
  3. c) Kirjoita ryhmälle uusi johtopäätös. 3 p
Näytä mallivastaus ja pisteytys Avaa vasta, kun oma ratkaisusi on valmis.

Mallivastaus

a)

Kysytty

neljä merkittävää puutetta, miksi kukin heikentää tutkimusta ja miten se korjataan

Periaate

Reilussa kokeessa muutetaan vain yhtä suuretta kerrallaan. Mittaukset toistetaan ja epävarmuus arvioidaan. Johtopäätös tehdään vain siitä, mitä mittaukset osoittavat.

Mallivastaus

Mitkä tahansa neljä seuraavista. Kunkin kohdalla kerrotaan syy ja korjaus:
1. Muutkin olosuhteet muuttuivat kuin massa. Muovikuula tönäistiin liikkeelle. Se lähti vain suunnilleen samasta kohdasta. Ramppi madaltui välissä. Ajan ero voi johtua näistä eikä massasta. Korjaus: molemmat kuulat päästetään levosta samasta merkitystä kohdasta samalla kaltevuudella.
2. Kumpikin kuula mitattiin vain kerran. Käsin otetussa ajassa on satunnaisvirhettä. Yhdestä mittauksesta ei näe, kuinka paljon tulos vaihtelee. Korjaus: vähintään viisi toistoa kummallekin kuulalle ja niiden keskiarvo.
3. Tulokset on ilmoitettu liian tarkasti. Sekuntikellosovellus näyttää tuhannesosasekunteja. Ihmisen reaktioaika vaihtelee kuitenkin noin $0{,}1\text{–}0{,}2\,\text{s}$. Korjaus: ajat ilmoitetaan sadasosasekunnin tarkkuudella ja epävarmuus arvioidaan toistojen vaihtelusta.
4. Epävarmuutta ei ole arvioitu. Ero $0{,}33\,\text{s}$ voi olla kokonaan mittausvirhettä. Korjaus: epävarmuus arvioidaan toistoista ja eroa verrataan siihen.
5. Johtopäätös yleistää liikaa. Yhdestä rampista ja kahdesta kuulasta ei voi päätellä mitään kaikista kappaleista. Korjaus: päätelmä rajataan tutkittuihin oloihin.
6. Tutkimuskysymys on epätarkka. Siinä ei kerrota, mitä "nopeammin" tarkoittaa ja mitä mitataan. Korjaus: "Riippuuko kuulan vierimisaika rampin alas sen massasta, kun kuulat ovat samankokoisia ja umpinaisia?"

b)

Annettu

teräskuulan ajat $2{,}31$; $2{,}45$; $2{,}38$; $2{,}29$; $2{,}42\,\text{s}$ ja muovikuulan ajat $2{,}40$; $2{,}33$; $2{,}47$; $2{,}36$; $2{,}44\,\text{s}$

Kysytty

keskiarvot $\bar{t}$ ja tulosten epävarmuusarviot $\Delta t$ sekä päätelmä erosta

Periaate

Toistojen keskiarvo on paras arvio vierimisajasta. Vaihteluvälin puolikas on yksinkertainen arvio yksittäisten mittausten hajonnasta. Tässä sitä käytetään yksinkertaisena, varovaisena epävarmuusarviona vertailussa. Keskiarvon oma epävarmuus on yleensä tätä pienempi. Eron voi sanoa osoitetuksi vain, jos se on selvästi suurempi kuin nämä epävarmuusarviot.

Kaava

$\bar{t}$$= \dfrac{t_1 + t_2 + t_3 + t_4 + t_5}{5}$
$\Delta t$$= \dfrac{t_\text{max} - t_\text{min}}{2}$

Muunnokset

Ei tarvita, kaikki ajat ovat sekunteina.

Sijoitus

Teräs:

$\bar{t}$$= \dfrac{11{,}85\,\text{s}}{5}$
$= 2{,}37\,\text{s}$
$\Delta t$$= \dfrac{2{,}45\,\text{s} - 2{,}29\,\text{s}}{2}$
$= 0{,}08\,\text{s}$

Muovi:

$\bar{t}$$= \dfrac{12{,}00\,\text{s}}{5}$
$= 2{,}40\,\text{s}$
$\Delta t$$= \dfrac{2{,}47\,\text{s} - 2{,}33\,\text{s}}{2}$
$= 0{,}07\,\text{s}$

Keskiarvojen ero on $2{,}40\,\text{s} - 2{,}37\,\text{s} = 0{,}03\,\text{s}$.

Vastaus

Teräskuula $t = (2{,}37 \pm 0{,}08)\,\text{s}$ ja muovikuula $t = (2{,}40 \pm 0{,}07)\,\text{s}$. Tulokset ilmoitetaan sadasosasekunnin tarkkuudella, kuten mittaukset. Ero $0{,}03\,\text{s}$ on pienempi kuin kumpikaan epävarmuus. Lisäksi välit menevät päällekkäin. Mittausten perusteella vierimisaikojen eroa ei voida osoittaa tällä mittaustarkkuudella. Päätelmä ei muutu, vaikka keskiarvojen epävarmuus arvioitaisiin tarkemmin. Viiden toiston keskiarvoille se on noin $0{,}03\,\text{s}$, eikä ero ole sitä selvästi suurempi.

Järkevyys

Toistojen vaihtelu on noin $0{,}1\,\text{s}$. Se on käsin otetun ajan reaktioajan luokkaa. Siksi epävarmuuden suuruus on uskottava.

c)

Kysytty

tutkimuskysymykseen vastaava johtopäätös, jossa epävarmuus on otettu huomioon

Periaate

Johtopäätös vastaa tutkimuskysymykseen. Siinä kerrotaan tulos epävarmuuksineen. Päätelmä rajataan niihin olosuhteisiin, joissa mitattiin.

Mallivastaus

Mittauksissa ei havaittu, että kuulan massa vaikuttaisi vierimisaikaan. Mahdollinen ero jäi mittausepävarmuutta pienemmäksi. Teräskuulan ($110\,\text{g}$) vierimisaika oli $(2{,}37 \pm 0{,}08)\,\text{s}$ ja muovikuulan ($16\,\text{g}$) $(2{,}40 \pm 0{,}07)\,\text{s}$. Ero $0{,}03\,\text{s}$ on pienempi kuin mittausten epävarmuus. Siksi hypoteesi raskaan kuulan nopeammasta vierimisestä ei saanut tukea. Tulos koskee samankokoisia umpinaisia kuulia tällä rampilla. Pienemmän eron havaitsemiseen tarvittaisiin tarkempi ajanotto, esimerkiksi valoportit.

Hyväksytään myös

  • Epävarmuuden voi arvioida muullakin perustellulla tavalla, esimerkiksi keskiarvon keskivirheellä. Päätelmä on sama: ero on epävarmuutta pienempi.

Yleisiä virheitä

  • Puutteeksi nimetään asia, joka ei heikennä tutkimusta, esimerkiksi rampin pituus.
  • Puute nimetään, mutta korjausta ei kerrota. Tai korjaus ei poista ongelmaa.
  • Keskiarvo ilmoitetaan laskimen kaikilla numeroilla, esimerkiksi $2{,}370\,\text{s}$. Tai epävarmuus jätetään pois.
  • Johtopäätös "massa ei vaikuta mihinkään" yleistää liikaa. Se on sama virhe kuin alkuperäisessä johtopäätöksessä.

Pisteytys ja itsearviointi

Vertaa omaa ratkaisuasi mallivastaukseen. Valitse jokaisesta kohdasta pisteet, jotka ratkaisusi ansaitsee mielestäsi. Voit antaa myös osapisteitä. Myös muu fysiikan kannalta oikea ratkaisutapa kelpaa.

a)8 p

Ensimmäinen puute on nimetty. Vastauksessa perustellaan, miksi se heikentää tutkimusta. 1 p
Ensimmäisen puutteen korjaus poistaa ongelman. 1 p
Toinen puute on nimetty. Vastauksessa perustellaan, miksi se heikentää tutkimusta. 1 p
Toisen puutteen korjaus poistaa ongelman. 1 p
Kolmas puute on nimetty. Vastauksessa perustellaan, miksi se heikentää tutkimusta. 1 p
Kolmannen puutteen korjaus poistaa ongelman. 1 p
Neljäs puute on nimetty. Vastauksessa perustellaan, miksi se heikentää tutkimusta. 1 p
Neljännen puutteen korjaus poistaa ongelman. 1 p

b)4 p

Keskiarvot ovat oikein: teräs $2{,}37\,\text{s}$, muovi $2{,}40\,\text{s}$. 1 p
Mittauksen epävarmuus on arvioitu. Epävarmuuden voi arvioida esimerkiksi vaihteluvälin puolikkaalla. Se on yksinkertainen ja varovainen arvio: $\Delta t \approx 0{,}08\,\text{s}$ ja $0{,}07\,\text{s}$. 1 p
Vertaa keskiarvojen eroa $0{,}03\,\text{s}$ epävarmuuksiin. Päättelee, ettei eroa voi osoittaa, koska ero ei ole selvästi epävarmuuksia suurempi. 1 p
Vastauksessa on oikea yksikkö. Tarkkuus vastaa lähtötietojen tarkkuutta. Keskiarvot ilmoitetaan sadasosasekunnin tarkkuudella, kuten mittaukset. 1 p

c)3 p

Johtopäätös vastaa kysymykseen ja perustuu aineistoon. Johtopäätös vastaa kysymykseen: vaikuttaako massa vierimisaikaan? 1 p
Kertoo tuloksen ja sen epävarmuudet: aikojen välillä ei havaittu eroa mittausepävarmuuden rajoissa. 1 p
Rajaa päätelmän tutkittuihin oloihin (samankokoiset umpinaiset kuulat, tämä ramppi). Ei yleistä päätelmää kaikkiin kappaleisiin. 1 p

Itsearvioidut pisteet: 0 / 15 (15 kohtaa arvioimatta)

Pisteet ovat oma arviosi. Ne eivät ole tarkistettu arvosana. Pisteytys on Ruukkilabran oma. Se perustuu siihen, millainen on hyvä vastaus ylioppilaskokeessa. Se ei ole YTL:n virallinen pisteytys.

Arvioi oma tutkimusraporttisi oma työ

Luvussa Oma kokeellinen tutkimus: suunnittelu, toteutus ja raportointi suunnittelit ja teit oman kokeen. Kirjoitit kokeesta myös raportin. Ota raporttisi esiin. Arvioi se alla olevilla kriteereillä. Kriteerit kertovat myös, mitä hyvässä tutkimusraportissa pitää olla. Voit siis käyttää niitä jo silloin, kun kirjoitat raporttia.

Avaa arviointikriteerit

Valitse jokaisesta kohdasta pisteet, jotka raporttisi ansaitsee mielestäsi.

Tutkimuskysymys koskee kahden mitattavan suureen yhteyttä. Hypoteesi on perusteltu ennuste, jonka mittaus voi kumota. 2 p
Menetelmästä selviävät muutettava suure, mitattava suure ja vakiona pidetyt suureet. Siitä selviävät myös välineet ja mittausalue. Kuvaus on niin tarkka, että toinen voisi toistaa kokeen. 2 p
Mittaukset ovat taulukossa. Taulukosta näkyvät suureet, yksiköt ja toistot. 2 p
Akseleilla ovat oikeat suureet ja yksiköt, ja asteikot ovat tasavälisiä. 1 p
Malli on sovitettu niihin pisteisiin, joihin se sopii. Pisteitä ei ole yhdistetty murtoviivaksi. 1 p
Tulos (esimerkiksi keskiarvo tai kulmakerroin) on laskettu oikein. Tuloksen epävarmuus on arvioitu. 2 p
Johtopäätös vastaa kysymykseen ja perustuu aineistoon. Johtopäätös vertaa tulosta hypoteesiin. Se ei yleistä mittausalueen ulkopuolelle. 2 p
Tärkeimmät virhelähteet on nimetty. On myös kerrottu, miten ne vaikuttavat tulokseen. Raportissa kerrotaan myös, miten koetta voisi parantaa. 2 p

Itsearvioidut pisteet: 0 / 14 (8 kohtaa arvioimatta)

Pisteet ovat oma arviosi. Ne eivät ole tarkistettu arvosana. Pisteytys on Ruukkilabran oma. Se perustuu siihen, millainen on hyvä vastaus ylioppilaskokeessa. Se ei ole YTL:n virallinen pisteytys.