RuukkilabraLukion fysiikka
FY6 · Luku 11

Homogeeninen sähkökenttä

Miksi ilmanpuhdistimen pölyhiukkaset päätyvät laitteen levyjen pintaan, vaikka ilma virtaa levyjen ohi?

Pohjatiedot

Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 4.

Pohdinta

Sähköinen ilmanpuhdistin imee huoneilmaa sisäänsä. Laitteen alussa pölyhiukkaset saavat sähkövarauksen, ja sitten ilma virtaa kahden yhdensuuntaisen metallilevyn välistä, joiden välillä on usean kilovoltin jännite. Ilma tulee ulos puhtaana, ja pöly jää harmaaksi kerrokseksi levyjen pintaan, vaikka levyt eivät ole ilmavirran tiellä.

Miksi varatut pölyhiukkaset ajautuvat levyjen pintaan, ja riippuuko hiukkaseen kohdistuva voima siitä, missä kohtaa levyjen väliä se on?

Valinnainen Kertaa: Coulombin laki
Kahden pienen varatun pallon välinen sähköinen voima on $12\,\mu\text{N}$. Toisen pallon varaus kaksinkertaistetaan, ja pallojen etäisyys pysyy samana. Kuinka suuri voima nyt on?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 2 kysymystä

Ennuste 1: voima eri kohdissa

Kaksi laajaa metallilevyä on vaakasuorassa päällekkäin, ja niiden välillä on jännite. Ylempi levy on positiivinen. Levyjen väliin tuodaan pieni positiivinen pallo, jota pidetään paikallaan voima-anturilla. Pallo siirretään alalevyn läheltä ylälevyn lähelle niin, että se pysyy koko ajan levyjen välissä kaukana levyjen päistä.Miten palloon kohdistuva sähköinen voima muuttuu?

Ennuste 2: levyjen etäisyys

Levyjen välinen jännite pidetään samana, mutta levyjen etäisyys kaksinkertaistetaan. Pallon varaus pysyy samana, ja pallo on edelleen levyjen välissä. Miten palloon kohdistuva sähköinen voima muuttuu?

Tutki

Säädä levyjen jännitettä ja etäisyyttä, pallon varausta ja paikkaa. Lue voima-anturin lukema. Missä kohdissa voima on sama, ja mikä sen suuruuden määrää?

Simulaatio

Käyttöohje

Liukusäätimet asettavat levyjen välisen jännitteen $U$, levyjen etäisyyden $d$, pallon varauksen $q$ sekä pallon paikan: vaakasuoran paikan $x$ levyjen keskikohdasta ja korkeuden $h$ alalevystä. Levyt ovat $20\,\text{cm}$ pitkiä, joten niiden päät ovat kohdissa $x = -10\,\text{cm}$ ja $x = 10\,\text{cm}$. Ylempi levy on kytketty jännitelähteen plusnapaan. Pallo on kiinni voima-anturissa, joka näyttää palloon kohdistuvan sähköisen voiman $F$ ja sen suunnan. Punainen nuoli on sama voima, ja sen pituus kasvaa voiman mukana. Kenttä näyttää vihreät kenttäviivat, kenttävektorit tai ei kumpaakaan. Kenttäviivojen määrä kasvaa sähkökentän voimakkuuden mukana, ja kenttävektorin pituus kertoo sähkökentän voimakkuuden kyseisessä kohdassa. Levyjen merkit kuvaavat niiden varausta.

Mallin oletukset

Levyt ovat ohuita johteita, joiden varaus asettuu niin, että kumpikin levy on kauttaaltaan samassa potentiaalissa. Levyjen ympärillä on tyhjiö tai ilma, eikä pallon oma varaus muuta levyjen varauksia. Malli on kaksiulotteinen: levyt jatkuvat kuvan tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa hyvin pitkälle. Voima-anturi mittaa vain sähköisen voiman, joten pallon painoa ei näytetä. Luvut ovat mallin laskemia arvoja, eivät mittauksia.

Laskennan selitys

Kenttää ei aseteta yhtälöllä $E = U : d$. Kumpikin levy jaetaan $40$ kaistaleeseen, ja kaistaleiden varaukset ratkaistaan yhtälöryhmästä niin, että ylälevyn potentiaali on $+U : 2$ ja alalevyn $-U : 2$. Kenttä missä tahansa kohdassa on kaikkien kaistaleiden kenttien vektorisumma. Pallon kohdalla lasketusta sähkökentän voimakkuudesta $\overline{E}$ saadaan anturin voima

$$\overline{F} = q\overline{E}$$

Kenttäviivat piirretään kulkemalla pienin askelin aina kentän suuntaan positiivisen levyn pinnasta alkaen.

Koe 1: voima eri korkeuksilla

Testaa ennuste 1. Jännite $2{,}0\,\text{kV}$, levyjen etäisyys $4{,}0\,\text{cm}$, pallon varaus $+2{,}0\,\text{nC}$ ja vaakasuora paikka $x = 0$ pysyvät vakioina; muuta vain pallon korkeutta $h$. Kirjaa voima ainakin kolmella korkeudella, esimerkiksi $0{,}5\,\text{cm}$, $2{,}0\,\text{cm}$ ja $3{,}5\,\text{cm}$. Miten voima riippuu korkeudesta?

Alkutila: jännite $U$ = $2\,\text{kV}$, levyjen etäisyys $d$ = $4\,\text{cm}$, pallon varaus $q$ = $2\,\text{nC}$, vaakasuora paikka $x$ = $0\,\text{cm}$, korkeus alalevystä $h$ = $0{,}5\,\text{cm}$, kenttä: kenttäviivat näkyvissä. Vakiona: jännite $U$, levyjen etäisyys $d$, pallon varaus $q$, vaakasuora paikka $x$. Muutetaan: korkeus alalevystä $h$.

Simulaation lukemat
korkeus alalevystä $h$$F$ $(\mu\text{N})$

Koe 2: voima ja varaus

Jännite $2{,}0\,\text{kV}$, levyjen etäisyys $4{,}0\,\text{cm}$ ja pallon paikka pysyvät vakioina; muuta vain pallon varausta $q$. Kirjaa voima ainakin kolmella varauksella, myös negatiivisella. Miten voima ja sen suunta riippuvat varauksesta?

Alkutila: jännite $U$ = $2\,\text{kV}$, levyjen etäisyys $d$ = $4\,\text{cm}$, pallon varaus $q$ = $1\,\text{nC}$, vaakasuora paikka $x$ = $0\,\text{cm}$, korkeus alalevystä $h$ = $2\,\text{cm}$, kenttä: kenttäviivat näkyvissä. Vakiona: jännite $U$, levyjen etäisyys $d$, vaakasuora paikka $x$, korkeus alalevystä $h$. Muutetaan: pallon varaus $q$.

Simulaation lukemat
pallon varaus $q$$F$ $(\mu\text{N})$

Laske taulukostasi sähkökentän voimakkuus $E = F : q$ pallon kohdalla. Vastaa yksikössä $\text{N/C}$.

N/C
Vihje 1: ohjaava kysymys

Jaa jokaisen rivin voima saman rivin varauksen suuruudella. Mitä huomaat?

Vihje 2: mikä yhteys

Muunna ensin yksiköt: $1\,\mu\text{N} = 10^{-6}\,\text{N}$ ja $1\,\text{nC} = 10^{-9}\,\text{C}$.

Vihje 3: välivaihe

Esimerkiksi rivillä $q = 3\,\text{nC}$ on $E = 150 \cdot 10^{-6}\,\text{N} : (3 \cdot 10^{-9}\,\text{C})$.

Näytä ratkaisu

Annettu

mallin lukemat samassa kohdassa, esimerkiksi varauksella $q = 3{,}0\,\text{nC}$ voima $F = 150\,\mu\text{N}$ ja varauksella $q = 1{,}0\,\text{nC}$ voima $F = 50\,\mu\text{N}$

Kysytty

sähkökentän voimakkuus $E$ yksikössä $\text{N/C}$

Periaate

Pallo on jokaisella taulukon rivillä samassa kohdassa, ja levyjen kenttä on sama. Voima on verrannollinen varaukseen, joten voiman ja varauksen osamäärä on sama kaikilla riveillä. Juuri tämä osamäärä on kohdan sähkökentän voimakkuus.

Kaava

$E = \dfrac{F}{q}$

Muunnokset

$F$$= 150\,\mu\text{N}$
$= 150 \cdot 10^{-6}\,\text{N}$
$q$$= 3{,}0\,\text{nC}$
$= 3{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}$

Sijoitus

$E$$= \dfrac{150 \cdot 10^{-6}\,\text{N}}{3{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}}$
$= 5{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$

Vastaus

$5{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$

Kaksi merkitsevää numeroa kuten varauksessa.

Järkevyys

Rivi $q = 1{,}0\,\text{nC}$ antaa saman:

$50 \cdot 10^{-6}\,\text{N} : (1{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C})$
$= 5{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$

Negatiivisella varauksella voima on yhtä suuri mutta osoittaa ylös, kenttää vastaan. Arvo on sama kuin $U : d = 2000\,\text{V} : 0{,}040\,\text{m}$.

Koe 3: levyjen etäisyys

Testaa ennuste 2. Jännite $2{,}0\,\text{kV}$, pallon varaus $+2{,}0\,\text{nC}$, vaakasuora paikka $x = 0$ ja korkeus $h = 1{,}0\,\text{cm}$ pysyvät vakioina; muuta vain levyjen etäisyyttä $d$. Kirjaa voima ainakin kolmella etäisyydellä. Miten voima riippuu levyjen etäisyydestä?

Alkutila: jännite $U$ = $2\,\text{kV}$, levyjen etäisyys $d$ = $2\,\text{cm}$, pallon varaus $q$ = $2\,\text{nC}$, vaakasuora paikka $x$ = $0\,\text{cm}$, korkeus alalevystä $h$ = $1\,\text{cm}$, kenttä: kenttäviivat näkyvissä. Vakiona: jännite $U$, pallon varaus $q$, vaakasuora paikka $x$, korkeus alalevystä $h$. Muutetaan: levyjen etäisyys $d$.

Simulaation lukemat
levyjen etäisyys $d$$F$ $(\mu\text{N})$

Laske taulukkosi riveiltä sähkökentän voimakkuus $E = F : q$ ja kerro se levyjen etäisyydellä $d$ metreinä. Kuinka suuri tulo $Ed$ on? Vastaa voltteina.

V
Vihje 1: ohjaava kysymys

Laske ensin rivin kenttä: esimerkiksi $F = 200\,\mu\text{N}$ ja $q = 2{,}0\,\text{nC}$ antavat $E = 1{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{N/C}$.

Vihje 2: mikä yhteys

Muunna etäisyys metreiksi: $2{,}0\,\text{cm} = 0{,}020\,\text{m}$.

Vihje 3: välivaihe

$Ed = 1{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{N/C} \cdot 0{,}020\,\text{m}$. Vertaa tulosta levyjen jännitteeseen.

Näytä ratkaisu

Annettu

mallin lukemat jännitteellä $U = 2{,}0\,\text{kV}$ ja varauksella $q = 2{,}0\,\text{nC}$: etäisyydellä $d = 2{,}0\,\text{cm}$ voima $F = 200\,\mu\text{N}$ ja etäisyydellä $d = 6{,}0\,\text{cm}$ voima $F = 66{,}7\,\mu\text{N}$

Kysytty

tulo $Ed$ voltteina

Periaate

Sähkökentän voimakkuus saadaan kullakin etäisyydellä voimasta ja varauksesta, $E = F : q$. Jos sähkökentän voimakkuus on $E = U : d$, tulo $Ed$ on sama kaikilla riveillä ja yhtä suuri kuin levyjen jännite.

Kaava

$E = \dfrac{F}{q}$, joten $Ed = \dfrac{Fd}{q}$

Muunnokset

$F = 200 \cdot 10^{-6}\,\text{N}$,

$q$$= 2{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}$
$d$$= 2{,}0\,\text{cm}$
$= 0{,}020\,\text{m}$

Sijoitus

$E$$= \dfrac{200 \cdot 10^{-6}\,\text{N}}{2{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}}$
$= 1{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{N/C}$
$Ed$$= 1{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{N/C} \cdot 0{,}020\,\text{m}$
$= 2000\,\text{V}$

Vastaus

$2{,}0 \cdot 10^{3}\,\text{V}$

Eli $2000\,\text{V}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten varauksessa ja etäisyydessä.

Järkevyys

Rivi $d = 6{,}0\,\text{cm}$ antaa saman:

$66{,}7 \cdot 10^{-6}\,\text{N} \cdot 0{,}060\,\text{m} : (2{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C})$
$= 2000\,\text{V}$

Tulo on levyjen jännite $2{,}0\,\text{kV}$, joten $E = U : d$. Yksiköt:

$\text{N} \cdot \text{m} : \text{C}$$= \text{J/C}$
$= \text{V}$
Valinnainen Koe 4: levyjen pään yli

Jännite $2{,}0\,\text{kV}$, levyjen etäisyys $4{,}0\,\text{cm}$, pallon varaus $+2{,}0\,\text{nC}$ ja korkeus $h = 2{,}0\,\text{cm}$ pysyvät vakioina; siirrä palloa vaakasuoraan keskeltä levyjen pään ohi, joka on kohdassa $x = 10\,\text{cm}$. Kirjaa voima esimerkiksi kohdissa $0$, $4$, $8$, $10$, $11$ ja $12\,\text{cm}$. Kuinka kauas levyjen keskeltä kenttä on homogeeninen?

Alkutila: jännite $U$ = $2\,\text{kV}$, levyjen etäisyys $d$ = $4\,\text{cm}$, pallon varaus $q$ = $2\,\text{nC}$, vaakasuora paikka $x$ = $0\,\text{cm}$, korkeus alalevystä $h$ = $2\,\text{cm}$, kenttä: kenttäviivat näkyvissä. Vakiona: jännite $U$, levyjen etäisyys $d$, pallon varaus $q$, korkeus alalevystä $h$. Muutetaan: vaakasuora paikka $x$.

Simulaation lukemat
vaakasuora paikka $x$$F$ $(\mu\text{N})$

Johtopäätös: levyjen välinen kenttä

Kirjoita taulukoidesi perusteella: riippuuko voima pallon paikasta levyjen välissä? Mitä osamäärä $F : q$ kertoo, ja miten se riippuu levyjen etäisyydestä, kun jännite pysyy samana?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Varaus muuttaa ympäröivää tilaa

Luvussa Sähkövaraus ja Coulombin laki kaksi varausta vaikuttivat toisiinsa voimalla, vaikka ne eivät koskettaneet toisiaan. Tätä etävuorovaikutusta kuvataan sähkökentän avulla. Varaus muuttaa ympäröivää tilaa niin, että jokaiseen toiseen varaukseen kohdistuu siellä sähköinen voima. Sähkökenttä on olemassa jokaisessa kohdassa, vaikka siellä ei juuri nyt olisi mitään varausta, johon kenttä voisi vaikuttaa. Kun kohtaan tuodaan varaus, kenttä vaikuttaa siihen. Ajatus on sama kuin painovoimassa: Maa vetää omenaa kentän välityksellä, vaikka omena ei kosketa Maata.

Sähkökentän voimakkuus

Kenttää tutkitaan pienellä positiivisella testivarauksella $q$, joka on niin pieni, ettei se muuta kenttää aiheuttavien varausten paikkoja. Kun testivaraukseen kohdistuu voima $\overline{F}$, kohdan sähkökentän voimakkuus on voima jaettuna testivarauksella: $\overline{E} = \overline{F} : q$. Sähkökentän voimakkuus kertoo siis, kuinka suuri voima kohdistuu yhteen coulombiin, ja sen yksikkö on $\text{N/C}$. Jos $2{,}0\,\text{nC}$:n varaukseen kohdistuu voima $100\,\mu\text{N}$, kentän voimakkuus on $5{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$. Suure ei riipu testivarauksesta: kaksinkertainen varaus saa kaksinkertaisen voiman, mutta osamäärä pysyy samana. Symboli $E$ on sama kuin luvun Lähdejännite ja sisäinen resistanssi lähdejännitteellä, joten tässä luvussa puhutaan aina sähkökentän voimakkuudesta $E$.

Sähkökenttä on vektori. Sen suunta on se suunta, johon kenttä työntää positiivista varausta. Negatiiviseen varaukseen, esimerkiksi elektroniin, kohdistuu voima kenttää vastaan. Kuvassa kohdan $P$ kenttä on sama molemmissa tilanteissa, mutta voiman suunta riippuu testivarauksen merkistä.

$\text{positiivinen } q$
$Q$
$P$
$\overline{E}$
$\overline{F}$
$\overline{F} = q\overline{E}$
$\text{negatiivinen } q$
$Q$
$P$
$\overline{E}$
$\overline{F}$
$\overline{F} = q\overline{E}$

Kenttäviivat

Kenttää havainnollistetaan kenttäviivoilla. Kenttäviivan suunta kussakin kohdassa on kentän suunta, eli nuoli näyttää, mihin suuntaan positiiviseen varaukseen kohdistuva voima osoittaa. Kenttäviivat lähtevät positiivisista varauksista ja päättyvät negatiivisiin varauksiin. Missä viivat ovat tiheässä, kenttä on voimakas, ja missä ne ovat harvassa, kenttä on heikko. Kaksi kenttäviivaa ei koskaan leikkaa toisiaan, koska kentällä on jokaisessa kohdassa vain yksi suunta. Kenttäviiva ei ole varauksen rata: se näyttää voiman suunnan, ei sitä, mihin suuntaan varaus liikkuu.

Pistevarauksen kenttäviivat ovat säteittäisiä suoria, ja ne harvenevat kauempana varauksesta, koska kenttä heikkenee etäisyyden kasvaessa kuten Coulombin laki kertoo. Kahden erimerkkisen varauksen kenttäviivat kaartuvat positiivisesta varauksesta negatiiviseen.

$+Q$
$+Q \text{ ja } -Q$

Homogeeninen kenttä levyjen välissä

Kun kaksi laajaa metallilevyä asetetaan yhdensuuntaisesti vastakkain ja ne kytketään jännitelähteen napoihin, toiseen levyyn kertyy positiivista ja toiseen yhtä paljon negatiivista varausta. Levyjen välissä kenttäviivat ovat suoria, yhdensuuntaisia ja tasavälein. Silloin kentän voimakkuus ja suunta ovat samat kaikkialla levyjen välissä: kenttä on homogeeninen. Pieneen varattuun palloon kohdistuu sama voima, olipa se lähellä positiivista levyä, lähellä negatiivista levyä tai niiden puolivälissä.

$+$
$-$
$\overline{F}$
$\overline{F}$
$\overline{E}$

Miksi voima ei kasva, kun pallo siirretään lähemmäs levyä? Lähellä levyä lähimmät varaukset vaikuttavat palloon voimakkaasti, mutta useimmat levyn varaukset ovat silloin pallon sivuilla. Niiden voimat osoittavat lähes levyn suuntaisesti, joten sivuttaiset osat kumoavat toisensa eivätkä vie palloa levyä kohti. Kauempana levystä jokainen varaus vaikuttaa heikommin, mutta yhä useamman varauksen voima osoittaa lähes kohtisuoraan levyä kohti. Laajalla levyllä nämä kaksi vaikutusta tasapainottavat toisensa, joten levyn kenttä ei riipu etäisyydestä levyyn. Levyjen ulkopuolella positiivisen ja negatiivisen levyn kentät ovat vastakkaissuuntaiset ja lähes kumoavat toisensa, mutta levyjen välissä ne ovat samansuuntaiset ja summautuvat. Kenttä on homogeeninen vain levyjen välissä ja levyjen päistä kaukana. Levyjen päissä kenttäviivat kaartuvat ulospäin ja harvenevat.

Ilmanpuhdistin

Sähköisessä ilmanpuhdistimessa ilma kulkee ensin varausosan läpi, jossa pölyhiukkaset saavat sähkövarauksen. Sitten ilma virtaa yhdensuuntaisten levyjen välistä, ja levyjen välillä on usean kilovoltin jännite. Homogeeninen kenttä työntää jokaista varattua hiukkasta kohti levyä samalla voimalla koko matkan, joten hiukkanen ajautuu levyn pintaan ja jää siihen, vaikka ilma jatkaa matkaansa. Sama periaate on voimalaitosten sähkösuodattimissa, jotka poistavat savukaasuista lähes kaiken pölyn.

Sähkökentän voimakkuus

Sähkökentän voimakkuus kohdassa, jossa pieneen testivaraukseen $q$ kohdistuu sähköinen voima $\overline{F}$, on

$$\overline{E} = \frac{\overline{F}}{q}$$

missä $\overline{E}$ on sähkökentän voimakkuus ($\text{N/C}$), $\overline{F}$ sähköinen voima ($\text{N}$) ja $q$ testivaraus ($\text{C}$). Kun kenttä tunnetaan, mihin tahansa varaukseen kohdistuva voima saadaan kertomalla: $\overline{F} = q\overline{E}$. Jos $q$ on negatiivinen, voima osoittaa kenttää vastaan.

Kenttä levyjen jännitteestä

Homogeenisen kentän voimakkuuden voi laskea levyjen välisestä jännitteestä. Kun positiivinen varaus $q$ siirtyy positiiviselta levyltä negatiiviselle, siihen kohdistuu koko matkan sama voima $F = qE$, ja kenttä tekee työn $W = Fd = qEd$. Luvun Virtapiiri, sähkövirta ja jännite mukaan jännite kertoo energian varausyksikköä kohti, joten sama työ on myös $W = qU$. Kun nämä merkitään yhtä suuriksi, varaus supistuu, ja homogeenisen kentän voimakkuus on

$$E = \frac{U}{d}$$

missä $E$ on sähkökentän voimakkuus ($\text{V/m}$), $U$ levyjen välinen jännite ($\text{V}$) ja $d$ levyjen välinen etäisyys ($\text{m}$). Yksiköt $\text{V/m}$ ja $\text{N/C}$ ovat sama yksikkö, sillä $1\,\text{V/m} = 1\,\tfrac{\text{J}}{\text{C} \cdot \text{m}} = 1\,\tfrac{\text{N} \cdot \text{m}}{\text{C} \cdot \text{m}} = 1\,\text{N/C}$. Esimerkiksi jännite $2{,}0\,\text{kV}$ levyjen välillä $4{,}0\,\text{cm}$ antaa kentän $2000\,\text{V} : 0{,}040\,\text{m} = 5{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$.

$U$
$+$
$-$
$q$
$\overline{F} = q\overline{E}$
$d$
$W = Fd = qEd = qU$

Yhtälö pätee vain homogeenisessa kentässä eli levyjen välissä, kun levyt ovat laajoja niiden väliseen etäisyyteen verrattuna. Kuvaaja näyttää simulaation levymallilla lasketun kentän levyjen puolivälin korkeudella. Levyjen keskeltä noin $7\,\text{cm}$:n päähän kenttä on $U : d = 50\,\text{kV/m}$, mutta levyjen päissä ja niiden ulkopuolella se heikkenee. Ilmanpuhdistimessa jännite $5{,}0\,\text{kV}$ ja levyjen väli $1{,}0\,\text{cm}$ antavat kentän $5{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{V/m}$. Maan pinnalla on selkeällä säällä noin $100\,\text{V/m}$:n kenttä, ja ukkospilven alla kenttä voi olla jopa kymmeniä kilovoltteja metriä kohti.

$2$
$4$
$6$
$8$
$10$
$12$
$14$
$10$
$20$
$30$
$40$
$50$
$60$
$0$
$x\ (\text{cm})$
$E\ (\text{kV/m})$
$\text{levyn pää}$
$E = \tfrac{U}{d}$

Varattu hiukkanen homogeenisessa kentässä

Homogeenisessa kentässä varattuun hiukkaseen kohdistuu vakiovoima $F = qE$, joten Newtonin toisen lain mukaan sen kiihtyvyys $a = qE : m$ on vakio tyhjiössä, kun muut voimat ovat pieniä. Levossa oleva hiukkanen kiihtyy tasaisesti kentän suuntaisesti, positiivinen kentän suuntaan ja negatiivinen kenttää vastaan. Jos hiukkanen tulee levyjen väliin sivulta, sen rata kaartuu kohti toista levyä samaan tapaan kuin vaakasuoraan heitetyn pallon rata kaartuu alaspäin. Elektroniin kohdistuu kentässä $5{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$ voima $8{,}0 \cdot 10^{-15}\,\text{N}$, mutta sen paino on vain $8{,}9 \cdot 10^{-30}\,\text{N}$. Elektronin painovoima voidaan siksi jättää huomiotta. Raskaammille kappaleille, kuten öljypisaroille ja pölyhiukkasille, painovoima voi olla yhtä tärkeä kuin sähköinen voima.

$\overline{E}$
$\overline{v}$
$\overline{F}$
$\overline{a}$
$-e$

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee, että levyjen välissä varattuun palloon kohdistuva voima kasvaa, kun pallo siirretään lähemmäs levyä, koska Coulombin lain mukaan voima kasvaa etäisyyden pienentyessä. Coulombin laki koskee pistevarauksia. Laajojen levyjen kenttä on homogeeninen: levyjen välissä voima on sama kaikkialla, eikä se riipu siitä, kuinka lähellä levyä pallo on. Voimakkuus riippuu vain levyjen jännitteestä ja etäisyydestä, $E = U : d$.

Toinen virhekäsitys on, että kenttäviiva on varauksen kulkema rata tai että kenttää on vain viivojen kohdalla. Kenttäviiva näyttää voiman suunnan kussakin kohdassa, ja kenttää on myös viivojen välissä. Kolmas virhe on luulla, että sähkökentän voimakkuus riippuu testivarauksesta. Suurempi varaus saa suuremman voiman, mutta voiman ja varauksen osamäärä $E = F : q$ on sama.

Tiivistelmä

  • Varaus muuttaa ympäröivää tilaa: sähkökenttä vaikuttaa jokaiseen siellä olevaan varaukseen sähköisellä voimalla.
  • Sähkökentän voimakkuus on testivaraukseen kohdistuva voima jaettuna varauksella, $\overline{E} = \overline{F} : q$, yksikkö $\text{N/C} = \text{V/m}$. Varaukseen kohdistuva voima on $\overline{F} = q\overline{E}$: positiiviseen kentän suuntaan, negatiiviseen kenttää vastaan.
  • Kenttäviivat lähtevät positiivisista ja päättyvät negatiivisiin varauksiin, eivät leikkaa toisiaan, ja niiden tiheys kertoo kentän voimakkuuden.
  • Yhdensuuntaisten levyjen välissä kenttä on homogeeninen: sama voimakkuus ja suunta kaikkialla levyjen välissä, kun levyjen päistä ollaan kaukana.
  • Homogeenisen kentän voimakkuus on $E = U : d$. Varattuun hiukkaseen kohdistuu siinä vakiovoima, joten sen kiihtyvyys on vakio tyhjiössä, kun muut voimat ovat pieniä.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi kokeiden mallin arvoihin. Palaa sitten alun kysymykseen: miksi varatut pölyhiukkaset ajautuvat ilmanpuhdistimen levyihin, ja riippuuko voima hiukkasen paikasta levyjen välissä?

    Muuttaisitko ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Pieni öljypisara, jonka massa on $4{,}9 \cdot 10^{-15}\,\text{kg}$, leijuu paikallaan kahden vaakasuoran levyn välissä. Levyjen etäisyys on $6{,}0\,\text{mm}$, jännite on $600\,\text{V}$, ja positiivinen levy on ylempänä. Kuinka suuri on pisaran varaus, ja kuinka monta alkeisvarausta $e = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$ se on?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Massa $m = 4{,}9 \cdot 10^{-15}\,\text{kg}$, levyjen etäisyys $d = 6{,}0\,\text{mm}$, jännite $U = 600\,\text{V}$, putoamiskiihtyvyys $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$ ja alkeisvaraus $e$. Kysytään pisaran varauksen suuruutta $q$ ja alkeisvarausten lukumäärää $n$.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Levyjen välinen kenttä on homogeeninen, joten $E = U : d$. Pisara on levossa, joten Newtonin ensimmäisen lain mukaan siihen kohdistuvat voimat kumoavat toisensa. Paino $mg$ osoittaa alas, joten sähköisen voiman $qE$ täytyy osoittaa ylös, kohti positiivista levyä: pisara on negatiivinen. Varaus on alkeisvarauksen monikerta, joten lukumäärä saadaan jakamalla.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. $$\begin{aligned} E &= \frac{U}{d} \\ qE &= mg \\ q &= \frac{mg}{E} \\ n &= \frac{q}{e} \end{aligned}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset.

    $d$$= 6{,}0\,\text{mm}$
    $= 6{,}0 \cdot 0{,}001\,\text{m}$
    $= 6{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{m}$

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. $$\begin{aligned} E &= \frac{U}{d} \\ &= \frac{600\,\text{V}}{6{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{m}} \\ &= 1{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{V/m} \\ mg &= 4{,}9 \cdot 10^{-15}\,\text{kg} \\ &\quad \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2 \\ &= 4{,}807 \cdot 10^{-14}\,\text{N} \\ q &= \frac{mg}{E} \\ &= \frac{4{,}807 \cdot 10^{-14}\,\text{N}}{1{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{V/m}} \\ &= 4{,}807 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \\ n &= \frac{q}{e} \\ &= \frac{4{,}807 \cdot 10^{-19}\,\text{C}}{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}} \\ &= 3{,}0 \end{aligned}$$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Pisaran varaus on $-4{,}8 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$ eli kolme alkeisvarausta: pisarassa on kolme ylimääräistä elektronia. Varaus ilmoitetaan kahdella merkitsevällä numerolla kuten massa ja etäisyys.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Kolmen alkeisvarauksen sähköinen voima kentässä $1{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{V/m}$ on

    $3 \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 1{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{V/m}$
    $= 4{,}8 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$

    yhtä suuri kuin pisaran paino

    $4{,}9 \cdot 10^{-15}\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2$
    $= 4{,}8 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$

    Lukumäärä on lähes tarkalleen kokonaisluku, kuten pitääkin, koska varaus koostuu alkeisvarauksista.

    Etsi virhe

    Levyjen välinen jännite on $1{,}2\,\text{kV}$, ja levyjen etäisyys on $3{,}0\,\text{cm}$. Opiskelija laskee levyjen välisen sähkökentän voimakkuuden näin:

    $$E = \frac{U}{d} = \frac{1200\,\text{V}}{3{,}0} = 400\,\text{V/m}$$

    Missä on virhe?

    Sovella uuteen tilanteeseen

    Mustesuihkutulostimessa varattu mustepisara kulkee kahden ohjauslevyn välistä, ja levyjen kenttä taivuttaa sen rataa kohti oikeaa kohtaa paperilla. Pisaran massa on $1{,}2 \cdot 10^{-10}\,\text{kg}$ ja varauksen suuruus $2{,}0 \cdot 10^{-13}\,\text{C}$. Levyjen välinen jännite on $1{,}6\,\text{kV}$ ja levyjen etäisyys $2{,}0\,\text{mm}$.

    Kuinka suuri on pisaran kiihtyvyys levyjen suuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa? Ilmanvastus ja paino jätetään huomiotta. Vastaa yksikössä $\text{m/s}^2$.

    m/s²
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Mikä voima kiihdyttää pisaraa kohti levyä, ja miten se riippuu levyjen kentästä?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Levyjen välinen sähkökentän voimakkuus on $E = U : d$, voima $F = qE$ ja Newtonin toisen lain mukaan $a = F : m$.

    Vihje 3: välivaihe

    Kenttä on $1600\,\text{V} : 0{,}0020\,\text{m} = 8{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{V/m}$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    pisaran massa $m = 1{,}2 \cdot 10^{-10}\,\text{kg}$, varauksen suuruus $q = 2{,}0 \cdot 10^{-13}\,\text{C}$, jännite $U = 1{,}6\,\text{kV}$, levyjen etäisyys $d = 2{,}0\,\text{mm}$; ilmanvastus ja paino jätetään huomiotta

    Kysytty

    pisaran kiihtyvyys $a$ yksikössä $\text{m/s}^2$

    Periaate

    Levyjen välissä kenttä on homogeeninen, joten pisaraan kohdistuu levyjä vastaan kohtisuorassa suunnassa vakiovoima $qE$. Kun muut voimat jätetään huomiotta, Newtonin toisen lain mukaan tämä voima määrää kiihtyvyyden, ja se on sama koko levyjen välisen matkan.

    Kaava

    $E = \dfrac{U}{d}$, $F = qE$ ja $F = ma$, joten $a = \dfrac{qU}{md}$

    Muunnokset

    $U$$= 1{,}6\,\text{kV}$
    $= 1{,}6 \cdot 1000\,\text{V}$
    $= 1600\,\text{V}$
    $d$$= 2{,}0\,\text{mm}$
    $= 2{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{m}$

    Sijoitus

    $E$$= \dfrac{1600\,\text{V}}{2{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{m}}$
    $= 8{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{V/m}$
    $F$$= 2{,}0 \cdot 10^{-13}\,\text{C} \cdot 8{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{V/m}$
    $= 1{,}6 \cdot 10^{-7}\,\text{N}$
    $a$$= \dfrac{1{,}6 \cdot 10^{-7}\,\text{N}}{1{,}2 \cdot 10^{-10}\,\text{kg}}$
    $= 1333\,\text{m/s}^2$

    Vastaus

    $1{,}3 \cdot 10^{3}\,\text{m/s}^2$

    Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.

    Järkevyys

    Pisaran paino on vain

    $1{,}2 \cdot 10^{-10}\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2$
    $\approx 1{,}2 \cdot 10^{-9}\,\text{N}$

    alle prosentti sähköisestä voimasta, joten painon jättäminen huomiotta on perusteltua. Kiihtyvyys on noin $140$-kertainen putoamiskiihtyvyyteen verrattuna, joten pisaran rata taipuu selvästi lyhyelläkin matkalla.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.

    1. Kahden yhdensuuntaisen levyn välinen jännite on $9{,}0\,\text{kV}$, ja levyjen etäisyys on $3{,}0\,\text{cm}$. Kuinka suuri on sähkökentän voimakkuus levyjen välissä?
      Vastaus

      Levyjen välinen kenttä on homogeeninen, joten

      $E$$= U : d$
      $= 9000\,\text{V} : 0{,}030\,\text{m}$
      $= 3{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{V/m}$

      Sama arvo pätee kaikkialla levyjen välissä, kun levyjen päistä ollaan kaukana.

    2. Miksi kaksi kenttäviivaa ei voi leikata toisiaan?
      Vastaus

      Kenttäviivan suunta on kussakin kohdassa sähkökentän suunta. Jos kaksi viivaa leikkaisi, leikkauskohdassa kentällä olisi kaksi eri suuntaa, ja siihen tuotuun varaukseen kohdistuisi kaksi eri suuntaista voimaa yhtä aikaa. Kentällä on kuitenkin jokaisessa kohdassa vain yksi suunta.

    1. Käsite

    Elektroni on levossa kahden vaakasuoran levyn välissä. Ylempi levy on positiivinen ja alempi negatiivinen. Mihin suuntaan levyjen sähkökenttä ja elektroniin kohdistuva sähköinen voima osoittavat?

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Lue kenttäviivakuvaa

    Kuvan kohtiin $A$, $B$ ja $C$ tuodaan vuorotellen sama pieni positiivinen varaus. Miten varaukseen kohdistuvat sähköiset voimat vertautuvat toisiinsa?
    $+$
    $-$
    $A$
    $B$
    $C$

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 3. Selitä ilmanpuhdistin

    Selitä sähkökentän avulla, miksi ilmanpuhdistimen varatut pölyhiukkaset päätyvät levyjen pintaan, vaikka ilma virtaa levyjen ohi. Miksi puhdistimen levyt ovat lähellä toisiaan?

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 11-1Ydintehtävä

      Pieneen palloon, jonka varaus on $3{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}$, kohdistuu sähkökentässä voima $1{,}2 \cdot 10^{-4}\,\text{N}$. Kuinka suuri on sähkökentän voimakkuus pallon kohdalla?

      N/C
      Vastaus

      $4{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      pallon varaus $q = 3{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}$, sähköinen voima $F = 1{,}2 \cdot 10^{-4}\,\text{N}$

      Kysytty

      sähkökentän voimakkuus $E$ yksikössä $\text{N/C}$

      Periaate

      Sähkökentän voimakkuus on voima, joka kohdistuu kohtaan tuotuun varaukseen, jaettuna tällä varauksella. Pallo on pieni, joten sen oletetaan mittaavan kenttää muuttamatta sitä.

      Kaava

      $F = qE$, josta $E = \dfrac{F}{q}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: voima on newtoneina ja varaus coulombeina.

      Sijoitus

      $E$$= \dfrac{1{,}2 \cdot 10^{-4}\,\text{N}}{3{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}}$
      $= 4{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$

      Vastaus

      $4{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten voimassa ja varauksessa.

      Järkevyys

      Tarkistus kertomalla:

      $3{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C} \cdot 4{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$
      $= 1{,}2 \cdot 10^{-4}\,\text{N}$

      joka on annettu voima. Kenttä on samaa suuruusluokkaa kuin muutaman kilovoltin jännite muutaman senttimetrin levyvälillä, mikä on tavallinen koulukokeen kenttä.

    2. Tehtävä 11-2Ydintehtävä

      Homogeenisen sähkökentän voimakkuus on $2{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$. Kenttään tuodaan pieni pallo, jonka varaus on $5{,}0\,\text{nC}$. Kuinka suuri sähköinen voima palloon kohdistuu? Vastaa mikronewtoneina.

      µN
      Vastaus

      $1{,}0 \cdot 10^{2}\,\mu\text{N}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      sähkökentän voimakkuus $E = 2{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$, pallon varaus $q = 5{,}0\,\text{nC}$

      Kysytty

      palloon kohdistuva sähköinen voima $F$ mikronewtoneina

      Periaate

      Sähkökentän voimakkuus kertoo voiman coulombia kohti, joten varaukseen kohdistuva voima on varaus kertaa sähkökentän voimakkuus. Kenttä on homogeeninen, joten voima on sama kaikkialla kentässä.

      Kaava

      $F = qE$

      Muunnokset

      $q$$= 5{,}0\,\text{nC}$
      $= 5{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}$

      lopuksi $1\,\text{N} = 10^{6}\,\mu\text{N}$.

      Sijoitus

      $F$$= 5{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$
      $= 1{,}0 \cdot 10^{-4}\,\text{N}$
      $= 100\,\mu\text{N}$

      Vastaus

      $1{,}0 \cdot 10^{2}\,\mu\text{N}$

      Eli $100\,\mu\text{N}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.

      Järkevyys

      Voima on noin $0{,}1\,\text{mN}$, joka vastaa noin $10\,\text{mg}$:n kappaleen painoa. Se on pieni, mutta kevyt pallo liikkuu sen vaikutuksesta selvästi, kuten sähköstaattisissa kokeissa nähdään.

    3. Tehtävä 11-3

      Kahden yhdensuuntaisen metallilevyn välinen jännite on $600\,\text{V}$, ja levyjen etäisyys on $0{,}040\,\text{m}$. Kuinka suuri on sähkökentän voimakkuus levyjen välissä?

      V/m
      Vastaus

      $1{,}5 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      levyjen välinen jännite $U = 600\,\text{V}$, levyjen etäisyys $d = 0{,}040\,\text{m}$

      Kysytty

      sähkökentän voimakkuus $E$ yksikössä $\text{V/m}$

      Periaate

      Yhdensuuntaisten levyjen välissä kenttä on homogeeninen. Kun varaus kulkee levyltä toiselle, kenttä tekee työn $qEd$, ja jännitteen mukaan sama työ on $qU$, joten sähkökentän voimakkuus on jännite jaettuna levyjen etäisyydellä.

      Kaava

      $qEd = qU$, josta $E = \dfrac{U}{d}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: etäisyys on metreinä.

      Sijoitus

      $E$$= \dfrac{600\,\text{V}}{0{,}040\,\text{m}}$
      $= 15\,000\,\text{V/m}$

      Vastaus

      $1{,}5 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten etäisyydessä $0{,}040\,\text{m}$.

      Järkevyys

      Jännite jakautuu tasaisesti levyvälille: jokaista senttimetriä kohti tulee $600\,\text{V} : 4 = 150\,\text{V}$, eli metriä kohti $15\,000\,\text{V}$. Yksikkö $\text{V/m}$ on sama kuin $\text{N/C}$.

    4. Tehtävä 11-4

      Solukalvon sisä- ja ulkopinnalla on vastakkaismerkkiset varaukset, ja kalvon sisällä on likimain homogeeninen sähkökenttä, jonka voimakkuus on $1{,}0 \cdot 10^{7}\,\text{V/m}$. Kalvon paksuus on $7{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{m}$.

      Kuinka suuri jännite kalvon yli on? Vastaa millivoltteina.

      mV
      Vastaus

      $70\,\text{mV}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      sähkökentän voimakkuus $E = 1{,}0 \cdot 10^{7}\,\text{V/m}$, kalvon paksuus $d = 7{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{m}$

      Kysytty

      kalvon yli oleva jännite $U$ millivoltteina

      Periaate

      Kalvon pinnoilla on vastakkaismerkkiset varaukset kuin levyillä, ja kalvon sisällä kenttä on likimain homogeeninen. Silloin sähkökentän voimakkuuden ja jännitteen yhteys $E = U : d$ pätee, ja jännite saadaan ratkaisemalla se.

      Kaava

      $E = \dfrac{U}{d}$, josta $U = Ed$

      Muunnokset

      Lopuksi $1\,\text{V} = 1000\,\text{mV}$.

      Sijoitus

      $U$$= 1{,}0 \cdot 10^{7}\,\text{V/m} \cdot 7{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{m}$
      $= 0{,}070\,\text{V}$
      $= 70\,\text{mV}$

      Vastaus

      $70\,\text{mV}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.

      Järkevyys

      Jännite on pieni, koska kalvo on hyvin ohut, vaikka kenttä on voimakas: $10^{7}\,\text{V/m}$ tarkoittaa vain $0{,}01\,\text{V}$ nanometriä kohti. Hermosolun lepojännite on tosiaan noin $70\,\text{mV}$.

    5. Tehtävä 11-5

      Pieni pallo pidetään aina samassa kohdassa kahden levyn välissä, ja sen varausta muutetaan. Kuvaajassa on palloon kohdistuva sähköinen voima varauksen funktiona ja pisteisiin sovitettu suora.

      Kuinka suuri on sähkökentän voimakkuus pallon kohdalla? Määritä se kuvaajasta.

      $1$
      $2$
      $3$
      $4$
      $20$
      $40$
      $60$
      $80$
      $100$
      $120$
      $140$
      $0$
      $q\ (\text{nC})$
      $F\ (\mu\text{N})$
      N/C
      Vastaus

      $3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      kuvaajan mittauspisteet ja niihin sovitettu origon kautta kulkeva suora; pallo on joka mittauksessa samassa kohdassa

      Kysytty

      sähkökentän voimakkuus $E$ yksikössä $\text{N/C}$

      Periaate

      Samassa kohdassa kenttä on sama, joten voima on verrannollinen varaukseen, $F = qE$. $(q, F)$-kuvaaja on origon kautta kulkeva suora, jonka kulmakerroin on sähkökentän voimakkuus. Kulmakerroin luetaan sovitetulta suoralta, ei yksittäisestä mittauspisteestä.

      Kuvaajan lukeminen

      Suora kulkee origosta ruudukkoviivojen risteykseen $(4{,}0\,\text{nC}$; $120\,\mu\text{N})$. Varaus kasvaa siis $4{,}0\,\text{nC}$ ja voima $120\,\mu\text{N}$.

      Kaava

      $E = \dfrac{\Delta F}{\Delta q}$

      Muunnokset

      $120\,\mu\text{N} = 120 \cdot 10^{-6}\,\text{N}$ ja $4{,}0\,\text{nC} = 4{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}$.

      Sijoitus

      $E$$= \dfrac{120 \cdot 10^{-6}\,\text{N}}{4{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}}$
      $= 3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$

      Vastaus

      $3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$

      Kaksi merkitsevää numeroa, koska kuvaajasta luetaan ruudukon risteys, jossa voima on $120\,\mu\text{N}$ kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.

      Järkevyys

      Mittauspiste $(3{,}0\,\text{nC}$; $91\,\mu\text{N})$ antaa lähes saman arvon: $91\,\mu\text{N} : 3{,}0\,\text{nC} \approx 3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{N/C}$. Suora sovitettiin origon kautta, koska mallin $F = qE$ mukaan varaukseton pallo ei tunne homogeenisessa kentässä sähköistä voimaa, vaikka kenttä on olemassa.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 11-6Ydintehtävä

      Kahden yhdensuuntaisen levyn välinen jännite on $4{,}5\,\text{kV}$, ja levyjen etäisyys on $9{,}0\,\text{mm}$. Levyjen väliin tuodaan pieni pallo, jonka varaus on $4{,}0\,\text{nC}$.

      Kuinka suuri sähköinen voima palloon kohdistuu? Vastaa millinewtoneina.

      mN
      Vastaus

      $2{,}0\,\text{mN}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      levyjen välinen jännite $U = 4{,}5\,\text{kV}$, levyjen etäisyys $d = 9{,}0\,\text{mm}$, pallon varaus $q = 4{,}0\,\text{nC}$

      Kysytty

      palloon kohdistuva sähköinen voima $F$ millinewtoneina

      Periaate

      Levyjen välissä kenttä on homogeeninen, joten sen voimakkuus saadaan jännitteestä ja etäisyydestä. Varaukseen kohdistuva voima on varaus kertaa sähkökentän voimakkuus, eikä se riipu siitä, missä kohtaa levyjen väliä pallo on.

      Kaava

      $E = \dfrac{U}{d}$ ja $F = qE$, joten $F = \dfrac{qU}{d}$

      Muunnokset

      $U$$= 4{,}5\,\text{kV}$
      $= 4{,}5 \cdot 1000\,\text{V}$
      $= 4500\,\text{V}$
      $d$$= 9{,}0\,\text{mm}$
      $= 9{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{m}$

      $q = 4{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}$; lopuksi $1\,\text{N} = 1000\,\text{mN}$.

      Sijoitus

      $E$$= \dfrac{4500\,\text{V}}{9{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{m}}$
      $= 5{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{V/m}$
      $F$$= 4{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C} \cdot 5{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{V/m}$
      $= 2{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{N}$
      $= 2{,}0\,\text{mN}$

      Vastaus

      $2{,}0\,\text{mN}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.

      Järkevyys

      Yksiköt:

      $\text{C} \cdot \text{V/m}$$= \text{J/m}$
      $= \text{N}$

      Kenttä $5 \cdot 10^{5}\,\text{V/m}$ on voimakas mutta selvästi pienempi kuin ilman läpilyöntiin tarvittava noin $3 \cdot 10^{6}\,\text{V/m}$, joten järjestely on mahdollinen.

    2. Tehtävä 11-7Ydintehtävä

      Kahden yhdensuuntaisen levyn etäisyys on $5{,}0\,\text{cm}$. Levyjen välissä olevaan pieneen palloon, jonka varaus on $8{,}0\,\text{nC}$, kohdistuu sähköinen voima $2{,}4\,\text{mN}$. Kuinka suuri on levyjen välinen jännite? Vastaa kilovoltteina.

      kV
      Vastaus

      $15\,\text{kV}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      levyjen etäisyys $d = 5{,}0\,\text{cm}$, pallon varaus $q = 8{,}0\,\text{nC}$, sähköinen voima $F = 2{,}4\,\text{mN}$

      Kysytty

      levyjen välinen jännite $U$ kilovoltteina

      Periaate

      Voimasta ja varauksesta saadaan sähkökentän voimakkuus, ja levyjen välisessä homogeenisessa kentässä jännite on sähkökentän voimakkuus kertaa levyjen etäisyys.

      Kaava

      $E = \dfrac{F}{q}$ ja $E = \dfrac{U}{d}$, joten $U = \dfrac{Fd}{q}$

      Muunnokset

      $F$$= 2{,}4\,\text{mN}$
      $= 2{,}4 \cdot 10^{-3}\,\text{N}$
      $d$$= 5{,}0\,\text{cm}$
      $= 0{,}050\,\text{m}$

      $q = 8{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}$; lopuksi $1\,\text{kV} = 1000\,\text{V}$.

      Sijoitus

      $E$$= \dfrac{2{,}4 \cdot 10^{-3}\,\text{N}}{8{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C}}$
      $= 3{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{N/C}$
      $U$$= Ed$
      $= 3{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{N/C} \cdot 0{,}050\,\text{m}$
      $= 15\,000\,\text{V}$
      $= 15\,\text{kV}$

      Vastaus

      $15\,\text{kV}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.

      Järkevyys

      Tarkistus kertomalla:

      $8{,}0 \cdot 10^{-9}\,\text{C} \cdot 15\,000\,\text{V} : 0{,}050\,\text{m}$
      $= 2{,}4 \cdot 10^{-3}\,\text{N}$

      joka on annettu voima. Yksiköt:

      $\text{N} \cdot \text{m} : \text{C}$$= \text{J/C}$
      $= \text{V}$
    3. Tehtävä 11-8

      Ilmanpuhdistimen levyjen välinen jännite on $3{,}0\,\text{kV}$, ja levyjen etäisyys on $6{,}0\,\text{mm}$. Levyjen väliin tulevan pölyhiukkasen varaus on $1{,}6 \cdot 10^{-17}\,\text{C}$ ja massa $4{,}0 \cdot 10^{-14}\,\text{kg}$.

      Kuinka monta kertaa suurempi hiukkaseen kohdistuva sähköinen voima on kuin sen paino?

      kertaa
      Vastaus

      $20$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      jännite $U = 3{,}0\,\text{kV}$, levyjen etäisyys $d = 6{,}0\,\text{mm}$, hiukkasen varaus $q = 1{,}6 \cdot 10^{-17}\,\text{C}$ ja massa $m = 4{,}0 \cdot 10^{-14}\,\text{kg}$, $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      sähköisen voiman ja painon suhde $F : G$

      Periaate

      Levyjen välissä kenttä on homogeeninen, $E = U : d$, ja hiukkaseen kohdistuu sähköinen voima $qE$. Painovoima on $mg$. Suhde kertoo, kumpi voima määrää hiukkasen liikkeen.

      Kaava

      $\dfrac{F}{G}$$= \dfrac{qE}{mg}$
      $= \dfrac{qU}{mgd}$

      Muunnokset

      $U$$= 3{,}0 \cdot 1000\,\text{V}$
      $= 3000\,\text{V}$

      $d = 6{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{m}$.

      Sijoitus

      $F$$= \dfrac{1{,}6 \cdot 10^{-17}\,\text{C} \cdot 3000\,\text{V}}{6{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{m}}$
      $= 8{,}0 \cdot 10^{-12}\,\text{N}$
      $G$$= 4{,}0 \cdot 10^{-14}\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2$
      $= 3{,}924 \cdot 10^{-13}\,\text{N}$
      $\dfrac{F}{G}$$= \dfrac{8{,}0 \cdot 10^{-12}\,\text{N}}{3{,}924 \cdot 10^{-13}\,\text{N}}$
      $= 20{,}4$

      Vastaus

      noin $20$-kertainen, kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.

      Järkevyys

      Suhteella ei ole yksikköä, koska molemmat ovat voimia. Sähköinen voima on paljon painoa suurempi, joten hiukkanen ajautuu levyä kohti eikä vain putoa, mikä on puhdistimen toiminnan edellytys.

    4. Tehtävä 11-9

      Kahden levyn välissä olevaan varattuun palloon kohdistuu sähköinen voima $0{,}15\,\text{mN}$, kun levyjen etäisyys on $6{,}0\,\text{cm}$. Levyjä siirretään lähemmäs toisiaan niin, että etäisyys on $2{,}0\,\text{cm}$, ja jännite pidetään samana. Pallo pysyy levyjen välissä kaukana levyjen päistä.

      Kuinka suuri voima palloon nyt kohdistuu? Vastaa millinewtoneina.

      mN
      Vastaus

      $0{,}45\,\text{mN}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alussa voima $F_1 = 0{,}15\,\text{mN}$ ja etäisyys $d_1 = 6{,}0\,\text{cm}$, lopussa etäisyys $d_2 = 2{,}0\,\text{cm}$; jännite ja pallon varaus pysyvät samoina

      Kysytty

      uusi voima $F_2$ millinewtoneina

      Periaate

      Pallo on kaukana levyjen päistä, joten kenttä on homogeeninen ja $E = U : d$. Voima on $F = qE = qU : d$, ja kun $q$ ja $U$ pysyvät samoina, voima on kääntäen verrannollinen levyjen etäisyyteen.

      Kaava

      $\dfrac{F_2}{F_1}$$= \dfrac{qU : d_2}{qU : d_1}$
      $= \dfrac{d_1}{d_2}$

      josta $F_2 = F_1 \cdot \dfrac{d_1}{d_2}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: etäisyydet ovat samassa yksikössä, joten yksikkö supistuu.

      Sijoitus

      $F_2$$= 0{,}15\,\text{mN} \cdot \dfrac{6{,}0\,\text{cm}}{2{,}0\,\text{cm}}$
      $= 0{,}15\,\text{mN} \cdot 3{,}0$
      $= 0{,}45\,\text{mN}$

      Vastaus

      $0{,}45\,\text{mN}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten lähtötiedoissa.

      Järkevyys

      Kolmasosaan pienennetty etäisyys kolminkertaistaa kentän, koska sama jännite jakautuu kolmasosaan matkasta. Voima ei kasva yhdeksänkertaiseksi, kuten se kasvaisi Coulombin lain mukaan pistevarauksille, sillä levyjen kenttä ei riipu etäisyydestä levystä.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.

    1. Tehtävä 11-10

      Negatiivinen öljypisara leijuu paikallaan kahden vaakasuoran levyn välissä, kun levyjen välinen jännite on $450\,\text{V}$ ja positiivinen levy on ylempänä. Pisaran varaus on kolme alkeisvarausta.

      Pisara saa yhden ylimääräisen elektronin lisää, jolloin sen varaus on neljä alkeisvarausta, mutta sen massa ei muutu.

      Kuinka suuri jännite tarvitaan, jotta pisara leijuu taas paikallaan?

      V
      Vastaus

      $3{,}4 \cdot 10^{2}\,\text{V}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alussa jännite $U_1 = 450\,\text{V}$ ja varaus $q_1 = 3e$, lopussa varaus $q_2 = 4e$; massa ja levyjen etäisyys pysyvät samoina

      Kysytty

      jännite $U_2$, jolla pisara leijuu

      Periaate

      Leijuva pisara on levossa, joten sähköinen voima ylöspäin ja paino alaspäin ovat yhtä suuret: $qE = mg$. Levyjen kenttä on homogeeninen, $E = U : d$. Kun $m$, $g$ ja $d$ pysyvät samoina, tulon $qU$ täytyy pysyä samana: suurempi varaus tarvitsee pienemmän jännitteen.

      Kaava

      $\dfrac{q_1 U_1}{d}$$= mg$
      $= \dfrac{q_2 U_2}{d}$

      josta $U_2 = U_1 \cdot \dfrac{q_1}{q_2}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: alkeisvaraus $e$ supistuu.

      Sijoitus

      $U_2$$= 450\,\text{V} \cdot \dfrac{3e}{4e}$
      $= 450\,\text{V} \cdot 0{,}75$
      $= 337{,}5\,\text{V}$

      Vastaus

      $3{,}4 \cdot 10^{2}\,\text{V}$

      ($337{,}5\,\text{V}$), pyöristettynä kahteen merkitsevään numeroon jännitteen $450\,\text{V}$ tarkkuuden mukaan; alkeisvarausten lukumäärät ovat tarkkoja.

      Järkevyys

      Varaus kasvaa kolmanneksella, joten sama sähköinen voima saadaan heikommalla kentällä, ja jännite pienenee neljäsosalla. Jos jännite pidettäisiin $450\,\text{V}$:ssa, sähköinen voima olisi $\tfrac{4}{3}$ painosta, ja pisara lähtisi nousemaan kohti positiivista levyä.

    2. Tehtävä 11-11

      Elektroni lähtee levosta negatiivisen levyn luota ja kiihtyy homogeenisessa kentässä positiiviselle levylle. Levyt ovat tyhjiössä.

      Levyjen välinen jännite on $50\,\text{V}$, ja levyjen etäisyys on $1{,}0\,\text{cm}$. Elektronin massa on $9{,}109 \cdot 10^{-31}\,\text{kg}$ ja varauksen suuruus $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$.

      Kuinka suuri on elektronin nopeus, kun se saapuu positiiviselle levylle? Vastaa kilometreinä sekunnissa.

      km/s
      Vastaus

      $4200\,\text{km/s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      jännite $U = 50\,\text{V}$, levyjen etäisyys $d = 1{,}0\,\text{cm}$, elektronin massa $m = 9{,}109 \cdot 10^{-31}\,\text{kg}$ ja varaus $e = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$; alkunopeus $v_0 = 0$

      Kysytty

      elektronin nopeus $v$ positiivisella levyllä kilometreinä sekunnissa

      Periaate

      Homogeenisessa kentässä elektroniin kohdistuu vakiovoima $eE$ kohti positiivista levyä, ja levyt ovat tyhjiössä, joten muita voimia ei ole (paino on häviävän pieni). Newtonin toisen lain mukaan kiihtyvyys $a = eE : m$ on vakio, joten liike on tasaisesti kiihtyvää, ja levosta matkan $d$ kulkeneen kappaleen nopeudelle pätee $v^2 = 2ad$.

      Kaava

      $a = \dfrac{eE}{m} = \dfrac{eU}{md}$ ja $v^2 = 2ad$, joten

      $v$$= \sqrt{2ad}$
      $= \sqrt{\dfrac{2eU}{m}}$

      Muunnokset

      $d$$= 1{,}0\,\text{cm}$
      $= 0{,}010\,\text{m}$

      lopuksi $1\,\text{km/s} = 1000\,\text{m/s}$.

      Sijoitus

      $E$$= \dfrac{50\,\text{V}}{0{,}010\,\text{m}}$
      $= 5000\,\text{V/m}$
      $a$$= \dfrac{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 5000\,\text{V/m}}{9{,}109 \cdot 10^{-31}\,\text{kg}}$
      $= 8{,}794 \cdot 10^{14}\,\text{m/s}^2$
      $v$$= \sqrt{2 \cdot 8{,}794 \cdot 10^{14}\,\text{m/s}^2 \cdot 0{,}010\,\text{m}}$
      $= 4{,}19 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$

      Vastaus

      noin $4200\,\text{km/s}$ eli $4{,}2 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten jännite ja etäisyys.

      Järkevyys

      Nopeus on noin $1{,}4\,\%$ valon nopeudesta, joten klassinen mekaniikka riittää. Lopputulos $\sqrt{2eU : m}$ ei riipu levyjen etäisyydestä: lyhyempi matka kompensoituu voimakkaammalla kentällä.

    3. Tehtävä 11-12

      Pieni varattu muovipallo, jonka massa on $2{,}0\,\text{g}$, riippuu eristelangan varassa vaakasuuntaisessa homogeenisessa sähkökentässä, jonka voimakkuus on $1{,}5 \cdot 10^{5}\,\text{N/C}$. Pallo on levossa, ja lanka on kääntynyt $10^\circ$:n kulmaan pystysuorasta.

      Kuinka suuri on pallon varaus? Vastaa nanocoulombeina.

      nC
      Vastaus

      $23\,\text{nC}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      pallon massa $m = 2{,}0\,\text{g}$, sähkökentän voimakkuus $E = 1{,}5 \cdot 10^{5}\,\text{N/C}$ vaakasuoraan, langan kulma pystysuorasta $\alpha = 10^\circ$, $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      pallon varaus $q$ nanocoulombeina

      Periaate

      Palloon vaikuttavat paino $mg$ alas, sähköinen voima $qE$ vaakasuoraan ja langan jännitysvoima langan suuntaan. Pallo on levossa, joten voimien summa on nolla. Pystysuunnassa jännitysvoiman pystykomponentti $T\cos\alpha$ kumoaa painon ja vaakasuunnassa sen vaakakomponentti $T\sin\alpha$ kumoaa sähköisen voiman.

      Kaava

      $T\sin\alpha = qE$ ja $T\cos\alpha = mg$; jakamalla $\tan\alpha = \dfrac{qE}{mg}$, josta $q = \dfrac{mg\tan\alpha}{E}$

      Muunnokset

      $m$$= 2{,}0\,\text{g}$
      $= 2{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{kg}$

      lopuksi $1\,\text{C} = 10^{9}\,\text{nC}$.

      Sijoitus

      $mg\tan\alpha$$= 2{,}0 \cdot 10^{-3}\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2 \cdot \tan 10^\circ$
      $= 3{,}459 \cdot 10^{-3}\,\text{N}$
      $q$$= \dfrac{3{,}459 \cdot 10^{-3}\,\text{N}}{1{,}5 \cdot 10^{5}\,\text{N/C}}$
      $= 2{,}306 \cdot 10^{-8}\,\text{C}$
      $= 23\,\text{nC}$

      Vastaus

      $23\,\text{nC}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten massassa ja sähkökentän voimakkuudessa.

      Järkevyys

      Sähköinen voima on

      $mg\tan 10^\circ$$\approx 0{,}18 \cdot 0{,}020\,\text{N}$
      $= 3{,}5\,\text{mN}$

      noin viidesosa painosta, mikä sopii pieneen poikkeamaan. Kymmenien nanocoulombien varaus on tavallinen hangatulle muovipallolle.