RuukkilabraLukion fysiikka
FY7 · Luku 2

Varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä

Miksi laboratorio pystyy erottamaan muinaisen puunpalan hiili-14-atomit tavallisista hiiliatomeista, vaikka ne käyttäytyvät kemiallisesti samoin ja niitä on vain noin yksi biljoonasta?

Pohjatiedot

  • Sähkökentässä varattuun hiukkaseen vaikuttaa voima $F = qE$, ja jännitteen $U$ yli kulkiessaan hiukkanen saa energiaa $W = qU$luku Homogeeninen sähkökenttä, potentiaali ja potentiaalienergia
  • Magneettikentän voimakkuus on magneettivuon tiheys $B$, jonka yksikkö on teslaluku Magneetit, magneettinen dipoli ja magneettikenttä
  • Tasaisessa ympyräliikkeessä kokonaisvoima osoittaa kohti radan keskipistettä ja on suuruudeltaan $\tfrac{mv^2}{r}$luku Tasainen ympyräliike ja normaalikiihtyvyys

Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 3.

Pohdinta

Radiohiiliajoituksessa muinaisen puunpalan ikä selviää siitä, kuinka paljon siinä on vielä jäljellä radioaktiivista hiili-14:ää. Hiili-14-atomeja on näytteen hiilessä vain noin yksi biljoonasta, ja kemiallisesti ne käyttäytyvät kuten tavallinen hiili-12. Laboratoriossa näytteen hiiliatomeista tehdään ioneja, jotka kiihdytetään suureen vauhtiin ja ohjataan magneettikenttään. Ilmaisimella hiili-12- ja hiili-14-ionit osuvat eri kohtiin, joten ne voidaan laskea erikseen.

Miten magneettikenttä voi lajitella hiukkasia, jotka eroavat toisistaan vain massaltaan?

Valinnainen Kertaa: sähkökenttä kiihdyttää
Protoni kiihdytetään levosta jännitteellä $1000\,\text{V}$, ja sen vauhdiksi tulee $4{,}4 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$. Mikä on vauhti, kun jännite on $4000\,\text{V}$?

Ennusta

Tee ennusteet ennen tutkimista 3 kysymystä

Ennuste 1: vauhti magneettikentässä

Protoni lentää tyhjiökammioon, jossa on homogeeninen magneettikenttä mutta ei sähkökenttää. Protonin nopeus on kohtisuorassa kenttää vastaan. Miten protonin vauhti muuttuu kentässä?

Ennuste 2: kaksinkertainen vauhti

Samaan magneettikenttään lähetetään protoni kaksinkertaisella vauhdilla. Miten käy protonin ympyräradan säteelle $r$? Simulaatiossa osumakohdan etäisyys raosta on radan halkaisija $d = 2r$.

Ennuste 3: nopeusvalitsin

Kammion sähkökenttä ja magneettikenttä on säädetty niin, että protoni kulkee kammion läpi suoraan. Samalla vauhdilla kammioon lähetetään alfahiukkanen, jonka massa on noin nelinkertainen ja varaus kaksinkertainen protoniin verrattuna.Miten alfahiukkanen kulkee?

Tutki

Valitse hiukkanen ja kentät ja paina Laukaise. Seuraa, miten rata kaartuu, mihin hiukkanen osuu ja mitä sen vauhdille tapahtuu.

Simulaatio

Käyttöohje

Hiukkanen tulee kammioon vasemman seinän raosta ja liikkuu aluksi oikealle. Valitse hiukkanen, sen vauhti $v$, magneettikentän $B$ suuruus ja suunta sekä levyjen välisen sähkökentän $E$ voimakkuus, ja paina Laukaise. Sininen nuoli on nopeus, punaiset nuolet ovat magneettinen voima $\overline{F}_\text{m}$ ja sähköinen voima $\overline{F}_\text{s}$; voimanuolista pidempi on aina yhtä pitkä, ja lyhyempi on piirretty samassa suhteessa. Vasen seinä on ilmaisin: lukema $d$ on osumakohdan etäisyys raosta. Jos hiukkanen tulee ulos oikeasta reunasta, lukemissa näkyy sen poikkeama $y$ raon korkeudesta. Ruudukon ruudun sivu on $5\,\text{cm}$. Kun muutat jotakin arvoa, hiukkanen palaa raolle. Nopeus muuttaa vain animaation tahtia.

Mallin oletukset

Kammio on tyhjiö, ja kentät ovat homogeenisia koko kammiossa. Magneettikenttä on kohtisuorassa paperia vastaan, ja sähkökenttä osoittaa alalevystä ($+$) ylälevyyn ($-$). Hiukkasten massat ja varaukset ovat todellisia: protoni $1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja $+e$, deuteroni $3{,}344 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja $+e$, alfahiukkanen $6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja $+2e$ sekä negatiivinen vetyioni $1{,}674 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja $-e$. Painovoima jätetään pois, koska se on noin $10^{12}$ kertaa magneettista voimaa pienempi. Vauhdit ovat alle $1\,\%$ valon nopeudesta, joten klassinen mekaniikka riittää. Liike näytetään hidastettuna: normaalinopeudella yksi sekunti animaatiota vastaa $1{,}0 \cdot 10^{-7}\,\text{s}$:a. Lukemat ovat mallin arvoja, eivät mittauksia.

Laskennan selitys

Simulaatio laskee radan pienin aika-askelin Newtonin toisesta laista. Hiukkaseen vaikuttavat sähköinen voima $q\overline{E}$ ja magneettinen voima, jonka suuruus on $qvB$ ja suunta kohtisuorassa sekä nopeutta että kenttää vastaan; positiivisen varauksen voiman suunta saadaan oikean käden säännöllä. Osumakohta $d$, poikkeama $y$ ja vauhti saadaan lasketusta radasta, eikä niissä käytetä säteen kaavaa. Lukemien voimat $F_\text{m} = qvB$ ja $F_\text{s} = qE$ on laskettu lähtövauhdilla.

Koe 1: vain vauhti muuttuu

Testaa ennusteet 1 ja 2. Hiukkasena on protoni, magneettikenttä $0{,}20\,\text{T}$ osoittaa paperista ulos, eikä sähkökenttää ole. Muuta vain vauhtia. Paina Laukaise, seuraa rataa ja kirjaa osumakohta $d$ ja vauhti lopussa ainakin vauhdeilla $1{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ ja $2{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$, halutessasi myös muilla. Taulukossa vauhti on yksikössä $\text{Mm/s}$, $1\,\text{Mm/s} = 10^{6}\,\text{m/s}$. Radan säde on puolet osumakohdan etäisyydestä.

Alkutila: hiukkanen: protoni, vauhti $v$ = $1\,\text{Mm/s}$, magneettikenttä $B$: $0{,}20\,\text{T}$, kentän suunta: paperista ulos, sähkökenttä $E$ = $0\,\text{kV/m}$. Vakiona: hiukkanen, magneettikenttä $B$, kentän suunta, sähkökenttä $E$. Muutetaan: vauhti $v$.

Simulaation lukemat
vauhti $v$$d$ $(\text{cm})$$v$ lopussa $(\text{Mm/s})$

Koe 2: nopeusvalitsin

Testaa ennuste 3. Kammiossa on nyt sähkökenttä $150\,\text{kV/m}$ ja magneettikenttä $0{,}15\,\text{T}$ paperista ulos, ja vauhti on $1{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$. Vaihda vain hiukkasta. Paina Laukaise ja kirjaa poikkeama ja voimat ainakin protonilla ja alfahiukkasella. Voimat ovat femtonewtoneina, $1\,\text{fN} = 10^{-15}\,\text{N}$.

Alkutila: hiukkanen: protoni, vauhti $v$ = $1\,\text{Mm/s}$, magneettikenttä $B$ = $0{,}15\,\text{T}$, kentän suunta: paperista ulos, sähkökenttä $E$ = $150\,\text{kV/m}$. Vakiona: vauhti $v$, magneettikenttä $B$, kentän suunta, sähkökenttä $E$. Muutetaan: hiukkanen.

Simulaation lukemat
hiukkanen$y$ $(\text{cm})$$F_m$ $(\text{fN})$$F_s$ $(\text{fN})$

Johtopäätös: mitä magneettikenttä tekee?

Kirjoita taulukoidesi perusteella: muuttiko magneettikenttä protonin vauhtia? Miten osumakohta ja radan säde riippuivat vauhdista? Miksi nopeusvalitsimen läpi kulkivat suoraan kaikki hiukkaset, vaikka niiden massat ja varaukset olivat erilaiset?

Teoriatiivistelmä

Ydinajatus

Sähkökenttä kiihdyttää

Luvussa Homogeeninen sähkökenttä, potentiaali ja potentiaalienergia todettiin, että sähkökentässä varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voima $F_\text{s} = qE$. Positiiviseen hiukkaseen voima osoittaa kentän $\overline{E}$ suuntaan, negatiiviseen vastakkaiseen suuntaan. Kun hiukkanen kulkee jännitteen $U$ yli, kenttä tekee siihen työn $W = qU$, ja työ kasvattaa hiukkasen liike-energiaa. Levosta lähtevälle hiukkaselle pätee siis

$$\begin{aligned} F_\text{s} &= qE \\ qU &= \tfrac{1}{2} m v^2 \end{aligned}$$

missä $q$ on hiukkasen varaus (C), $E$ sähkökentän voimakkuus (V/m), $U$ jännite (V), $m$ massa (kg) ja $v$ vauhti (m/s). Sähkökentällä varattu hiukkanen saadaan liikkeelle ja sen vauhtia kasvatettua.

Magneettikenttä kääntää liikkuvaa varausta

Magneettikenttä $\overline{B}$ (luku Magneetit, magneettinen dipoli ja magneettikenttä) ei vaikuta levossa olevaan varaukseen. Liikkuvaan varattuun hiukkaseen se vaikuttaa magneettisella voimalla, joka on kohtisuorassa sekä hiukkasen nopeutta $\overline{v}$ että kenttää $\overline{B}$ vastaan. Voiman suunnan positiiviselle varaukselle antaa oikean käden sääntö: ojenna oikea käsi niin, että peukalo osoittaa nopeuden suuntaan ja muut sormet kentän suuntaan; kämmen työntää silloin voiman suuntaan. Negatiiviseen varaukseen voima vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan. Kun hiukkanen liikkuu kentän suuntaisesti, voima on nolla.

$\overline{v}$
$\overline{F}_\text{m}$
$\text{positiivinen } q$
$\overline{v}$
$\overline{F}_\text{m}$
$\text{negatiivinen } q$
$\overline{B}\ \text{paperiin}$
Leveä vihreä revontulivyö tähtitaivaalla Levitunturin yllä. Alhaalla on kivikkoinen tunturinrinne ja muutamia mäntyjä.
Revontulet Levin yllä Kittilässä. Auringosta tulevat varatut hiukkaset kiertävät Maan magneettikentän kenttäviivojen ympäri ja kulkevat niitä pitkin napa-alueille. Yläilmakehässä ne törmäävät happi- ja typpiatomeihin, jotka lähettävät valoa. Kuva: Ximonic (Simo Räsänen), CC BY-SA 4.0

Voima ei muuta vauhtia: rata on ympyrä

Koska magneettinen voima on joka hetki kohtisuorassa nopeutta vastaan, se ei tee työtä. Hiukkasen liike-energia ja vauhti pysyvät samoina; vain liikkeen suunta muuttuu. Kun hiukkanen liikkuu kohtisuorassa homogeenista kenttää vastaan, voima on koko ajan yhtä suuri ja osoittaa kohti samaa pistettä. Hiukkanen on silloin tasaisessa ympyräliikkeessä, ja magneettinen voima toimii sen keskeisvoimana (luku Tasainen ympyräliike ja normaalikiihtyvyys).

Esimerkiksi protoniin, joka lentää vauhdilla $1{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ kohtisuoraan $0{,}20\,\text{T}$:n kenttää vastaan, vaikuttaa voima $3{,}2 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$, ja se kiertää ympyrää, jonka säde on noin $5{,}2\,\text{cm}$. Protonin paino $1{,}6 \cdot 10^{-26}\,\text{N}$ on noin $10^{12}$ kertaa pienempi, joten painovoima jätetään hiukkasten liikkeessä huomiotta.

$r$
$\overline{v}$
$\overline{F}_\text{m}$
$\overline{B}\ \text{paperista ulos}$
$\text{myötäpäivään}$
Pimeässä lasipallossa hehkuu sinivihreä ympyränmuotoinen elektronisuihku. Pallon poikki kulkee mitta-asteikko, ja alhaalla on elektronitykki.
Elektronisuihku kulkee ympyrää lasipallossa, jossa on harvaa heliumkaasua. Käämit tuottavat lähes homogeenisen magneettikentän, joka on kohtisuorassa suihkua vastaan. Elektronit törmäävät kaasun atomeihin, jotka hehkuvat, joten rata näkyy. Kuva: Treguel, CC BY-SA 4.0

Magneettinen voima ja ympyrärata

Magneettikentässä liikkuvaan varattuun hiukkaseen vaikuttavan magneettisen voiman suuruus on

$$F_\text{m} = q v B \sin\alpha$$

missä $q$ on hiukkasen varauksen suuruus (C), $v$ hiukkasen vauhti (m/s), $B$ magneettivuon tiheys (T) ja $\alpha$ nopeuden ja kentän välinen kulma. Kun nopeus on kohtisuorassa kenttää vastaan, $\sin 90^\circ = 1$ ja voima on suurin, $F_\text{m} = qvB$. Kentän suuntaisesti liikkuvaan hiukkaseen ei vaikuta voimaa, koska $\sin 0^\circ = 0$. Teslan määritelmästä seuraa, että $1\,\text{C} \cdot 1\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}} \cdot 1\,\text{T} = 1\,\text{N}$.

Kun hiukkanen liikkuu kohtisuorassa homogeenista magneettikenttää vastaan, magneettinen voima on ympyräliikkeen keskeisvoima. Newtonin toisen lain mukaan $qvB = \tfrac{mv^2}{r}$, ja ratkaisemalla saadaan radan säde:

$$\begin{aligned} q v B &= \frac{m v^2}{r} \\ r &= \frac{m v}{q B} \end{aligned}$$

missä $r$ on ympyräradan säde (m) ja $m$ hiukkasen massa (kg). Säde on suoraan verrannollinen hiukkasen massaan ja vauhtiin ja kääntäen verrannollinen varaukseen ja kenttään. Raskas tai nopea hiukkanen kaartuu loivasti, voimakas kenttä taivuttaa radan tiukalle. Kaava pätee, kun vauhti on pieni valon nopeuteen verrattuna. Alla oleva kuvaaja näyttää säteen $r$; simulaation ilmaisimella osumakohdan etäisyys raosta on halkaisija $d = 2r$.

$0{,}5$
$1{,}0$
$1{,}5$
$2{,}0$
$5$
$10$
$15$
$20$
$0$
$v\ (10^6\,\text{m/s})$
$r\ (\text{cm})$
$\text{protoni}$
$\text{deuteroni}$
$B = 0{,}20\,\text{T}$

Nopeusvalitsin ja massaspektrometri

Nopeusvalitsin

Nopeusvalitsimessa hiukkaset kulkevat kahden levyn välistä, missä on sekä sähkökenttä että sitä vastaan kohtisuora magneettikenttä. Kentät on suunnattu niin, että sähköinen voima $qE$ ja magneettinen voima $qvB$ ovat vastakkaissuuntaiset. Suoraan valitsimen läpi kulkee vain hiukkanen, johon voimat vaikuttavat yhtä suurina:

$$\begin{aligned} qE &= qvB \\ v &= \frac{E}{B} \end{aligned}$$

missä $E$ on levyjen välisen sähkökentän voimakkuus (V/m) ja $B$ magneettivuon tiheys (T). Varaus supistuu yhtälöstä, joten valitsin päästää suoraan läpi kaikki hiukkaset, joiden vauhti on $E : B$, olivat niiden massa, varaus ja varauksen merkki mitä tahansa. Nopeampiin hiukkasiin magneettinen voima on suurempi, ja ne kaartuvat sen suuntaan; hitaammat kaartuvat sähköisen voiman suuntaan.

Massaspektrometri

Massaspektrometrissä nopeusvalitsimesta tulevat ionit, joiden vauhti on siis tiedossa, ohjataan raon kautta toiseen magneettikenttään $B_2$. Siellä ne kulkevat puoliympyrän ja osuvat ilmaisimeen, joka on raon vieressä. Osumakohdan etäisyys raosta on radan halkaisija $2r$. Säteen kaavasta ratkaistaan ionin massa:

$$m = \frac{q B_2 r}{v}$$

Samalla vauhdilla ja varauksella radan säde on suoraan verrannollinen massaan, joten raskaammat ionit osuvat kauemmas. Näin erotetaan saman alkuaineen isotoopit, jotka eroavat toisistaan vain massaltaan: radiohiiliajoituksessa hiili-14-ionit erotetaan ja lasketaan erikseen hiili-12-ioneista. Massaspektrometrillä tunnistetaan myös esimerkiksi dopingaineita ja ympäristömyrkkyjä.

$\text{lähde}$
$\text{nopeusvalitsin}$
$\overline{B}_2$
$\text{ilmaisin}$
$\text{kevyempi}$
$\text{raskaampi}$
$2r$
$\overline{F}_\text{s}$
$\overline{F}_\text{m}$
$\overline{E}$
$\overline{B}_1$

Hiukkaskiihdytin

Hiukkaskiihdyttimessä tarvitaan molempia kenttiä. Koska magneettinen voima ei tee työtä, vain sähkökenttä voi kasvattaa hiukkasen energiaa: aina kun hiukkanen kulkee kiihdytysvälin jännitteen $U$ yli, sen liike-energia kasvaa $qU$:n verran. Magneetit puolestaan taivuttavat ja kohdistavat hiukkassuihkua. Rengaskiihdyttimessä sama hiukkanen kulkee saman kiihdytysvälin läpi yhä uudelleen. Kun vauhti kasvaa, magneettikenttää vahvistetaan, jotta radan säde $r = mv : (qB)$ pysyy samana ja hiukkaset pysyvät renkaassa.

Mustavalkoinen valokuva vuodelta 1939: kaksi miestä seisoo suuren syklotronin sähkömagneetin ja tyhjiökammion vieressä hallissa.
Berkeleyn 60 tuuman syklotroni vuonna 1939. Valtava sähkömagneetti taivuttaa hiukkaset ympyräradalle, ja sähkökenttä kiihdyttää niitä joka kierroksella. Kuva: U.S. Department of Energy, Office of Public Affairs, public domain

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin LHC-kiihdyttimen rengas on $26{,}7\,\text{km}$ pitkä. Sen $1232$ suprajohtavaa taivutusmagneettia tuottavat enimmillään noin $8{,}3\,\text{T}$:n kentän, ja protonien energia on vuodesta 2022 ollut $6{,}8\,\text{TeV}$ eli noin $1{,}1 \cdot 10^{-6}\,\text{J}$ protonia kohti (CERN 2017, LHC the guide; CERN 2022). Protonit kulkevat lähes valon nopeudella, joten kaava $r = mv : (qB)$ ei niille enää sellaisenaan päde, mutta periaate on sama: mitä suurempi energia, sitä voimakkaampi kenttä tai sitä suurempi rengas tarvitaan.

Yleinen virhekäsitys

Moni ajattelee, että magneettikenttä vetää varattua hiukkasta kentän suuntaan tai napaa kohti, kuten magneetti vetää rautanaulaa, ja että kenttä kiihdyttää hiukkasta. Magneettinen voima on kuitenkin aina kohtisuorassa sekä nopeutta että kenttää vastaan. Siksi se ei tee työtä eikä muuta hiukkasen vauhtia: se vain kääntää liikkeen suuntaa. Hiukkasen vauhtia voi kasvattaa vain sähkökenttä, ja siksi kiihdyttimissä on sekä sähkökenttiä että magneetteja.

Toinen virhe on unohtaa varauksen merkki. Oikean käden sääntö antaa voiman suunnan positiiviselle varaukselle, ja negatiiviseen varaukseen voima vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan. Elektroni, joka lentää samalla vauhdilla samaan kenttään kuin protoni, kaartuu siis vastakkaiseen suuntaan, ja sen rata on noin $1840$ kertaa pienempi, koska sen massa on niin paljon pienempi.

Tiivistelmä

  • Sähkökenttä kiihdyttää varattua hiukkasta: voima on $F_\text{s} = qE$, ja jännitteen $U$ yli kulkiessaan hiukkanen saa liike-energiaa $qU$.
  • Magneettinen voima $F_\text{m} = qvB \sin\alpha$ vaikuttaa vain liikkuvaan varaukseen. Se on kohtisuorassa sekä nopeutta että kenttää vastaan; suunta positiiviselle varaukselle oikean käden säännöllä, negatiiviselle vastakkainen.
  • Magneettinen voima ei muuta vauhtia. Kohtisuorassa homogeenista kenttää vastaan liikkuva hiukkanen kiertää ympyrää, jonka säde on $r = mv : (qB)$.
  • Nopeusvalitsimesta pääsee suoraan läpi vain vauhti $v = E : B$. Massaspektrometri erottaa samalla vauhdilla liikkuvat ionit massan mukaan, koska säde on verrannollinen massaan.
  • Hiukkaskiihdyttimessä sähkökentät kasvattavat hiukkasten energiaa ja magneetit ohjaavat niiden rataa.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi

Vertaa ennusteitasi kokeiden mallin arvoihin ja yhtälöön $r = mv : (qB)$. Palaa sitten alun kysymykseen: miksi hiili-14-ionit osuvat ilmaisimeen eri kohtaan kuin hiili-12-ionit, kun niillä on sama varaus ja ne tulevat magneettikenttään samalla vauhdilla (nopeusvalitsimen jälkeen)?

    Muuttaisitko ennustettasi?

    Sovella

    Esimerkki

    Tehtävä

    Massaspektrometrin nopeusvalitsimessa sähkökentän voimakkuus on $6{,}00 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$ ja magneettivuon tiheys $0{,}200\,\text{T}$. Valitsimen läpi suoraan kulkeneet neonionit, joiden varaus on $q = e = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, tulevat raon kautta magneettikenttään, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}500\,\text{T}$. Ionit kaartuvat puoliympyrän ja osuvat ilmaisimeen $24{,}9\,\text{cm}$:n päähän raosta. Mikä on ionin massa kilogrammoina ja atomimassayksikköinä ($1\,\text{u} = 1{,}661 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$)?

    Vaihe 1/7

    Tunnetut ja kysytty. Valitsimessa $E = 6{,}00 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$ ja $B_1 = 0{,}200\,\text{T}$, taivutuskentässä $B_2 = 0{,}500\,\text{T}$, osumakohdan etäisyys raosta $d = 24{,}9\,\text{cm}$ ja ionin varaus $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$. Kysytään ionin massaa $m$.

    Vaihe 2/7

    Periaate. Valitsimen läpi suoraan kulkeneisiin ioneihin sähköinen ja magneettinen voima vaikuttivat yhtä suurina, joten niiden vauhti on $v = E : B_1$. Taivutuskentässä magneettinen voima on kohtisuorassa nopeutta vastaan ja toimii keskeisvoimana, joten ioni kulkee puoliympyrän. Osumakohdan etäisyys raosta on radan halkaisija, $d = 2r$.

    Vaihe 3/7

    Kaava ratkaistuna. Valitsimen ehdosta ratkaistaan vauhti ja keskeisvoiman yhtälöstä massa:

    $$\begin{aligned} &qE = qvB_1 \;\Rightarrow\; v = \frac{E}{B_1} \\[6pt] &qvB_2 = \frac{m v^2}{r} \\ &m = \frac{q B_2 r}{v}, \quad r = \frac{d}{2} \end{aligned}$$

    Vaihe 4/7

    Yksikkömuunnokset. Säde on puolet etäisyydestä:

    $r$$= 24{,}9\,\text{cm} : 2$
    $= 12{,}45\,\text{cm}$
    $= 12{,}45 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
    $= 0{,}1245\,\text{m}$

    Muut suureet ovat valmiiksi SI-yksiköissä, ja $\tfrac{\text{V/m}}{\text{T}} = \tfrac{\text{m}}{\text{s}}$.

    Vaihe 5/7

    Sijoitus. Lasketaan ensin vauhti ja sitten massa:

    $$\begin{aligned} v &= \frac{E}{B_1} \\ &= \frac{6{,}00 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}}{0{,}200\,\text{T}} \\ &= 3{,}00 \cdot 10^{5}\,\text{m/s} \\[6pt] m &= \frac{q B_2 r}{v} \\ &= 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 0{,}500\,\text{T} \\ &\quad \cdot \frac{0{,}1245\,\text{m}}{3{,}00 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}} \\ &= 3{,}324 \cdot 10^{-26}\,\text{kg} \end{aligned}$$

    Atomimassayksikköinä

    $m$$= 3{,}324 \cdot 10^{-26}\,\text{kg} : (1{,}661 \cdot 10^{-27}\,\text{kg})$
    $= 20{,}01\,\text{u}$

    Vaihe 6/7

    Tulos. Ionin massa on $3{,}32 \cdot 10^{-26}\,\text{kg}$ eli $20{,}0\,\text{u}$. Tulos ilmoitetaan kolmella merkitsevällä numerolla kuten etäisyys $24{,}9\,\text{cm}$ ja kentät.

    Vaihe 7/7

    Järkevyys. Neon-20-atomin massa on taulukon mukaan $19{,}99\,\text{u}$, joten ionit ovat neon-20:tä; protonin massaan verrattuna ioni on noin $20$ kertaa raskaampi, kuten pitääkin. Neonissa on myös isotooppia neon-22: sen ionit osuisivat $27{,}4\,\text{cm}$:n päähän eli noin $2{,}5\,\text{cm}$ kauemmas, sillä samalla vauhdilla säde kasvaa massan mukana. Vauhti $3{,}00 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$ on noin $0{,}1\,\%$ valon nopeudesta, joten kaava $r = mv : (qB)$ pätee hyvin.

    Etsi virhe

    Opiskelija laskee, kuinka suurta ympyrää protoni kiertää, kun se on kiihdytetty levosta jännitteellä $2{,}0\,\text{kV}$ ja lentää sitten kohtisuoraan magneettikenttään $0{,}10\,\text{T}$.Hän kirjoittaa

    $$\begin{aligned} qU &= mv^2 \\ v &= \sqrt{\frac{qU}{m}} = 4{,}38 \cdot 10^{5}\,\text{m/s} \\ r &= \frac{mv}{qB} = 4{,}57\,\text{cm} \end{aligned}$$

    Missä on virhe?

    Sovella uuteen tilanteeseen

    Puolijohdetehtaan ioni-istutin ampuu boori-ioneja piikiekkoon. Ionien massa on $11{,}01\,\text{u}$ ($1\,\text{u} = 1{,}661 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$) ja varaus $e = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$. Ionit kiihdytetään levosta jännitteellä $20{,}0\,\text{kV}$, ja sen jälkeen ne ohjataan erottelumagneettiin, jossa niiden on kuljettava ympyränkaarta, jonka säde on $0{,}300\,\text{m}$, jotta ne pääsevät raon läpi.

    Kuinka suuri magneettivuon tiheyden on oltava? Vastaa teslaina.

    T
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Tilanteessa on kaksi vaihetta. Mitä sähkökenttä tekee kiihdytyksessä, ja mikä voima pitää ionin ympyräradalla magneetissa?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Kiihdytyksestä $qU = \tfrac{1}{2}mv^2$, josta $v = \sqrt{2qU : m}$. Magneetissa $qvB = mv^2 : r$, josta $B = mv : (qr)$.

    Vihje 3: välivaihe

    Massa on

    $m$$= 11{,}01 \cdot 1{,}661 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$
    $= 1{,}829 \cdot 10^{-26}\,\text{kg}$

    ja vauhti on $v = 5{,}92 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$.

    Näytä ratkaisu

    Annettu

    boori-ioni, massa $m = 11{,}01\,\text{u}$, $1\,\text{u} = 1{,}661 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, varaus $q = e = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$; kiihdytysjännite $U = 20{,}0\,\text{kV}$, ionit lähtevät levosta; radan säde magneetissa $r = 0{,}300\,\text{m}$

    Kysytty

    erottelumagneetin magneettivuon tiheys $B$ teslaina

    Periaate

    Kiihdytyksessä sähkökentän tekemä työ $qU$ muuttuu kokonaan ionin liike-energiaksi, koska ioni lähtee levosta tyhjiössä. Magneetissa ionin nopeus on kohtisuorassa kenttää vastaan, joten magneettinen voima $qvB$ on ympyräradan keskeisvoima eikä muuta vauhtia.

    Kaava

    $qU = \tfrac{1}{2}mv^2$, josta $v = \sqrt{\dfrac{2qU}{m}}$; $qvB = \dfrac{mv^2}{r}$, josta $B = \dfrac{mv}{qr}$

    Muunnokset

    $m$$= 11{,}01 \cdot 1{,}661 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$
    $= 1{,}8288 \cdot 10^{-26}\,\text{kg}$
    $U$$= 20{,}0\,\text{kV}$
    $= 20{,}0 \cdot 1000\,\text{V}$
    $= 20\,000\,\text{V}$

    Sijoitus

    $v$$= \sqrt{\dfrac{2 \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 20\,000\,\text{V}}{1{,}8288 \cdot 10^{-26}\,\text{kg}}}$
    $= 5{,}919 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$
    $B$$= \dfrac{1{,}8288 \cdot 10^{-26}\,\text{kg} \cdot 5{,}919 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}}{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 0{,}300\,\text{m}}$
    $= 0{,}2252\,\text{T}$

    Vastaus

    $0{,}225\,\text{T}$

    Kolme merkitsevää numeroa kuten jännitteessä $20{,}0\,\text{kV}$ ja säteessä $0{,}300\,\text{m}$.

    Järkevyys

    Kenttä on samaa suuruusluokkaa kuin vahvan kestomagneetin pinnalla, joten sähkömagneetti tuottaa sen helposti. Vauhti $5{,}9 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$ on noin $0{,}2\,\%$ valon nopeudesta, joten klassinen kaava pätee. Takaisin laskettuna $r = mv : (qB) = 0{,}300\,\text{m}$, kuten pitääkin.

    Tarkista osaamisesi

    Exit ticket

    Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.

    1. Nopeusvalitsimen levyjen välissä sähkökentän voimakkuus on $3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$ ja magneettivuon tiheys $0{,}10\,\text{T}$. Millä vauhdilla ionit kulkevat valitsimen läpi suoraan?
      Vastaus
      $v$$= \tfrac{E}{B}$
      $= \tfrac{3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}}{0{,}10\,\text{T}}$
      $= 3{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$

      olipa ionin massa tai varaus mikä tahansa.

    2. Protoni ja elektroni lentävät samalla vauhdilla kohtisuoraan samaan magneettikenttään. Miten niiden radat eroavat?
      Vastaus

      Radat kaartuvat vastakkaisiin suuntiin, koska varaukset ovat vastakkaismerkkiset. Varausten suuruus on sama, joten säde $r = mv : (qB)$ on verrannollinen massaan: elektronin rata on noin $1840$ kertaa pienempi kuin protonin.

    1. Käsite

    Protoni kiertää ympyrärataa homogeenisessa magneettikentässä tyhjiössä. Mikä väite on oikein?

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    2. Voiman suunta

    Kuvassa hiukkanen tulee vasemmalta tyhjiökammioon, jossa magneettikenttä osoittaa paperiin sisään, ja sen rata kaartuu alaspäin. Mikä on hiukkasen varauksen merkki?
    $\overline{B}\ \text{paperiin}$

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    3. Radan säde

    Alfahiukkanen, jonka massa on $6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $2e = 3{,}204 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, lentää vauhdilla $1{,}5 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ kohtisuoraan magneettikenttään, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}50\,\text{T}$. Kuinka suuri on hiukkasen ympyräradan säde? Vastaa senttimetreinä.

    cm
    Vihje 1: ohjaava kysymys

    Mikä voima pitää hiukkasen ympyräradalla, ja mihin se osoittaa?

    Vihje 2: mikä yhteys

    Magneettinen voima on keskeisvoima: $qvB = mv^2 : r$, josta $r = mv : (qB)$.

    Vihje 3: välivaihe

    Muista, että alfahiukkasen varaus on $2e$:

    $r$$= \dfrac{6{,}645 \cdot 10^{-27} \cdot 1{,}5 \cdot 10^{6}}{3{,}204 \cdot 10^{-19} \cdot 0{,}50}\,\text{m}$
    Näytä ratkaisu

    Annettu

    alfahiukkanen, $m = 6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, $q = 2e = 3{,}204 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, $v = 1{,}5 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ kohtisuorassa kenttää vastaan, $B = 0{,}50\,\text{T}$

    Kysytty

    ympyräradan säde $r$ senttimetreinä

    Periaate

    Magneettinen voima $qvB$ on kohtisuorassa nopeutta vastaan ja koko ajan yhtä suuri, joten hiukkanen on tasaisessa ympyräliikkeessä ja magneettinen voima on sen keskeisvoima.

    Kaava

    $qvB = \dfrac{mv^2}{r}$, josta $r = \dfrac{mv}{qB}$

    Muunnokset

    Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten säde saadaan metreinä; lopuksi $1\,\text{m} = 100\,\text{cm}$.

    Sijoitus

    $r$$= \dfrac{6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg} \cdot 1{,}5 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}}{3{,}204 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 0{,}50\,\text{T}}$
    $= 0{,}06222\,\text{m}$
    $= 6{,}222\,\text{cm}$

    Vastaus

    $6{,}2\,\text{cm}$

    Kaksi merkitsevää numeroa kuten vauhdissa $1{,}5 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ ja kentässä $0{,}50\,\text{T}$.

    Järkevyys

    Protoni kiertäisi samalla vauhdilla samassa kentässä säteellä $3{,}1\,\text{cm}$. Alfahiukkasen massa on noin nelinkertainen mutta varaus kaksinkertainen, joten säteen $r = mv : (qB)$ pitää olla noin kaksinkertainen, kuten se on.

    Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.

    Valinnainen 4. Selitä: hiukkaskiihdytin

    CERNin LHC-kiihdyttimessä protonit kiertävät $26{,}7\,\text{km}$:n pituista rengasta. Selitä, miksi protonien energiaa kasvatetaan sähkökentillä eikä magneeteilla ja miksi suuremman energian kiihdytin tarvitsee voimakkaammat magneetit tai suuremman renkaan.

    Tehtävät

    Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää

    Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 2-1Ydintehtävä

      Tyhjiöputkessa kulkevan protonisuihkun protonien vauhti on $3{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$. Putken ympärillä olevat kelat tuottavat magneettikentän, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}25\,\text{T}$ ja joka on kohtisuorassa protonien nopeutta vastaan. Protonin varaus on $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$.

      Kuinka suuri magneettinen voima yhteen protoniin vaikuttaa? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{-14}\,\text{N}$.

      10⁻¹⁴ N
      Vastaus

      $1{,}2 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      protoni, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, $v = 3{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$, $B = 0{,}25\,\text{T}$, nopeus kohtisuorassa kenttää vastaan

      Kysytty

      protoniin vaikuttava magneettinen voima $F_\text{m}$ muodossa $\ldots \cdot 10^{-14}\,\text{N}$

      Periaate

      Magneettikentässä liikkuvaan varattuun hiukkaseen vaikuttaa magneettinen voima. Kun nopeus on kohtisuorassa kenttää vastaan, $\sin 90^\circ = 1$ ja voima on suurimmillaan.

      Kaava

      $F_\text{m} = qvB \sin\alpha$, kun $\alpha = 90^\circ$: $F_\text{m} = qvB$

      Muunnokset

      Ei tarvita: kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, ja

      $1\,\text{C} \cdot 1\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}} \cdot 1\,\text{T}$$= 1\,\text{N}$

      Sijoitus

      $F_\text{m}$$= 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 3{,}0 \cdot 10^{5}\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}} \cdot 0{,}25\,\text{T}$
      $= 1{,}2015 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$

      Vastaus

      $1{,}2 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten vauhdissa $3{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$ ja kentässä $0{,}25\,\text{T}$.

      Järkevyys

      Voima on hyvin pieni, mutta protonin massa on vain $1{,}7 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, joten kiihtyvyys on noin $10^{13}\,\text{m/s}^2$: suihku kaartuu selvästi jo muutaman senttimetrin matkalla. Pyöristetyillä luvuilla

      $1{,}6 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 3 \cdot 10^{5}\,\text{m/s} \cdot 0{,}25\,\text{T}$
      $\approx 1{,}2 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$

      sama tulos.

    2. Tehtävä 2-2Ydintehtävä

      Koulun elektronisuihkuputkessa elektronit, joiden massa on $9{,}109 \cdot 10^{-31}\,\text{kg}$ ja varaus $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, lentävät vauhdilla $2{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ kohtisuoraan magneettikenttää vastaan. Magneettivuon tiheys on $1{,}5\,\text{mT}$. Kuinka suuri on elektronien ympyräradan säde? Anna vastaus millimetreinä.

      mm
      Vastaus

      $7{,}6\,\text{mm}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      elektroni, $m = 9{,}109 \cdot 10^{-31}\,\text{kg}$, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, $v = 2{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ kohtisuorassa kenttää vastaan, $B = 1{,}5\,\text{mT}$

      Kysytty

      ympyräradan säde $r$ millimetreinä

      Periaate

      Magneettinen voima on kohtisuorassa nopeutta vastaan ja koko ajan yhtä suuri, joten elektroni on tasaisessa ympyräliikkeessä ja magneettinen voima on sen keskeisvoima.

      Kaava

      $qvB = \dfrac{mv^2}{r}$, josta $r = \dfrac{mv}{qB}$

      Muunnokset

      $B$$= 1{,}5\,\text{mT}$
      $= 1{,}5 \cdot 0{,}001\,\text{T}$
      $= 1{,}5 \cdot 10^{-3}\,\text{T}$

      lopuksi $1\,\text{m} = 1000\,\text{mm}$.

      Sijoitus

      $r$$= \dfrac{9{,}109 \cdot 10^{-31}\,\text{kg} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}}{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 1{,}5 \cdot 10^{-3}\,\text{T}}$
      $= 7{,}581 \cdot 10^{-3}\,\text{m}$
      $= 7{,}581\,\text{mm}$

      Vastaus

      $7{,}6\,\text{mm}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten vauhdissa ja kentässä.

      Järkevyys

      Elektronin massa on hyvin pieni, joten jo heikko, millitesloissa mitattava kenttä taivuttaa sen pienelle ympyrälle. Protoni kiertäisi samoilla arvoilla noin $1840$ kertaa suurempaa ympyrää, noin $14\,\text{m}$:n säteellä.

    3. Tehtävä 2-3

      Nopeusvalitsimen levyjen välissä on sähkökenttä $4{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$ ja sitä vastaan kohtisuora magneettikenttä, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}080\,\text{T}$. Millä vauhdilla ionit kulkevat valitsimen läpi suoraan? Anna vastaus kilometreinä sekunnissa.

      km/s
      Vastaus

      $5{,}0 \cdot 10^{2}\,\text{km/s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      $E = 4{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$, $B = 0{,}080\,\text{T}$, kentät kohtisuorassa toisiaan vastaan

      Kysytty

      vauhti $v$, jolla ionit kulkevat suoraan, kilometreinä sekunnissa

      Periaate

      Valitsimen läpi suoraan kulkevaan ioniin vaikuttavat sähköinen voima $qE$ ja magneettinen voima $qvB$ yhtä suurina ja vastakkaisina, joten kokonaisvoima on nolla eikä rata kaarru.

      Kaava

      $qE = qvB$, josta varaus supistuu ja $v = \dfrac{E}{B}$

      Muunnokset

      $\tfrac{\text{V/m}}{\text{T}} = \tfrac{\text{m}}{\text{s}}$; lopuksi $1\,\text{km/s} = 1000\,\text{m/s}$.

      Sijoitus

      $v$$= \dfrac{4{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}}{0{,}080\,\text{T}}$
      $= 5{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$
      $= 500\,\text{km/s}$

      Vastaus

      $5{,}0 \cdot 10^{2}\,\text{km/s}$

      Eli $500\,\text{km/s}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten kentissä.

      Järkevyys

      Tulos ei riipu ionin massasta eikä varauksesta. Vauhti on noin $0{,}2\,\%$ valon nopeudesta, tavallinen ionisuihkun vauhti. Tarkistus:

      $qvB$$= q \cdot 5{,}0 \cdot 10^{5} \cdot 0{,}080$
      $= q \cdot 4{,}0 \cdot 10^{4}$
      $= qE$
    4. Tehtävä 2-4

      Alfahiukkanen, jonka varaus on $3{,}204 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, kiihdytetään levosta jännitteellä $1{,}5\,\text{kV}$. Kuinka suuren liike-energian se saa? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{-16}\,\text{J}$.

      10⁻¹⁶ J
      Vastaus

      $4{,}8 \cdot 10^{-16}\,\text{J}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      alfahiukkanen, $q = 3{,}204 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, kiihdytysjännite $U = 1{,}5\,\text{kV}$, lähtee levosta

      Kysytty

      liike-energia $E_\text{k}$ muodossa $\ldots \cdot 10^{-16}\,\text{J}$

      Periaate

      Sähkökenttä tekee hiukkaseen työn $W = qU$, kun hiukkanen kulkee jännitteen $U$ yli. Tyhjiössä levosta lähtevän hiukkasen koko liike-energia tulee tästä työstä.

      Kaava

      $E_\text{k} = W = qU$

      Muunnokset

      $U$$= 1{,}5\,\text{kV}$
      $= 1{,}5 \cdot 1000\,\text{V}$
      $= 1500\,\text{V}$

      ja $1\,\text{C} \cdot 1\,\text{V} = 1\,\text{J}$.

      Sijoitus

      $E_\text{k}$$= 3{,}204 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 1500\,\text{V}$
      $= 4{,}806 \cdot 10^{-16}\,\text{J}$

      Vastaus

      $4{,}8 \cdot 10^{-16}\,\text{J}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten jännitteessä $1{,}5\,\text{kV}$.

      Järkevyys

      Alfahiukkasen varaus on kaksinkertainen protoniin verrattuna, joten se saa samasta jännitteestä kaksinkertaisen energian; protonille tulisi

      $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 1500\,\text{V}$
      $= 2{,}4 \cdot 10^{-16}\,\text{J}$

      Energia ei riipu massasta.

    5. Tehtävä 2-5

      Protoni lentää vauhdilla $5{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ magneettikentässä, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}40\,\text{T}$. Nopeuden ja kentän välinen kulma on $30^\circ$. Protonin varaus on $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$.

      Kuinka suuri magneettinen voima protoniin vaikuttaa? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{-13}\,\text{N}$.

      10⁻¹³ N
      Vastaus

      $1{,}6 \cdot 10^{-13}\,\text{N}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      protoni, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, $v = 5{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$, $B = 0{,}40\,\text{T}$, nopeuden ja kentän välinen kulma $\alpha = 30^\circ$

      Kysytty

      magneettinen voima $F_\text{m}$ muodossa $\ldots \cdot 10^{-13}\,\text{N}$

      Periaate

      Magneettinen voima riippuu nopeuden ja kentän välisestä kulmasta: vain kenttää vastaan kohtisuora nopeuden osa $v \sin\alpha$ aiheuttaa voimaa.

      Kaava

      $F_\text{m} = qvB \sin\alpha$

      Muunnokset

      Ei tarvita: suureet ovat SI-yksiköissä, ja $\sin 30^\circ = 0{,}5$.

      Sijoitus

      $F_\text{m}$$= 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 5{,}0 \cdot 10^{6}\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}} \cdot 0{,}40\,\text{T} \cdot 0{,}5$
      $= 1{,}602 \cdot 10^{-13}\,\text{N}$

      Vastaus

      $1{,}6 \cdot 10^{-13}\,\text{N}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten vauhdissa ja kentässä.

      Järkevyys

      Kohtisuorassa kentässä voima olisi kaksinkertainen, $3{,}2 \cdot 10^{-13}\,\text{N}$; kulma $30^\circ$ puolittaa sen, koska vain puolet nopeudesta on kohtisuorassa kenttää vastaan. Kentän suuntaisesti liikkuvaan protoniin voimaa ei olisi lainkaan.

    Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää

    Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.

    1. Tehtävä 2-6Ydintehtävä

      Protoni, jonka massa on $1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, kiihdytetään levosta jännitteellä $500\,\text{V}$. Sen jälkeen se lentää kohtisuoraan magneettikenttään, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}050\,\text{T}$.

      Kuinka suuri on protonin ympyräradan säde? Anna vastaus senttimetreinä.

      cm
      Vastaus

      $6{,}5\,\text{cm}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      protoni, $m = 1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, kiihdytysjännite $U = 500\,\text{V}$, lähtee levosta; $B = 0{,}050\,\text{T}$ kohtisuorassa nopeutta vastaan

      Kysytty

      ympyräradan säde $r$ senttimetreinä

      Periaate

      Kiihdytyksessä sähkökentän tekemä työ $qU$ muuttuu protonin liike-energiaksi, koska protoni lähtee levosta tyhjiössä. Magneettikentässä magneettinen voima $qvB$ on ympyräradan keskeisvoima eikä muuta vauhtia.

      Kaava

      $qU = \tfrac{1}{2}mv^2$, josta $v = \sqrt{\dfrac{2qU}{m}}$; $qvB = \dfrac{mv^2}{r}$, josta $r = \dfrac{mv}{qB}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: suureet ovat SI-yksiköissä. Lopuksi $1\,\text{m} = 100\,\text{cm}$.

      Sijoitus

      $v$$= \sqrt{\dfrac{2 \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 500\,\text{V}}{1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}}}$
      $= 3{,}0945 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$

      $$\begin{aligned} r &= \dfrac{1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}}{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 0{,}050\,\text{T}} \\ &\quad \cdot 3{,}0945 \cdot 10^{5}\,\text{m/s} \\ &= 0{,}06463\,\text{m} = 6{,}463\,\text{cm} \end{aligned}$$

      Vastaus

      $6{,}5\,\text{cm}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten kentässä $0{,}050\,\text{T}$; jännite $500\,\text{V}$ tulkitaan vähintään kaksinumeroiseksi.

      Järkevyys

      Vauhti $3 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$ on noin $0{,}1\,\%$ valon nopeudesta, joten klassinen mekaniikka pätee. Säde on laboratoriolaitteen kokoluokkaa. Jos kiihdytysjännite nelinkertaistettaisiin, vauhti ja säde kaksinkertaistuisivat.

    2. Tehtävä 2-7Ydintehtävä

      Deuteroni, jonka massa on $3{,}344 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, kiertää kokeessa ympyrärataa, jonka säde on $12\,\text{cm}$, magneettikentässä $0{,}60\,\text{T}$. Kuinka suuri on deuteronin vauhti? Anna vastaus kilometreinä sekunnissa.

      km/s
      Vastaus

      $3{,}4 \cdot 10^{3}\,\text{km/s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      deuteroni, $m = 3{,}344 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, radan säde $r = 12\,\text{cm}$, $B = 0{,}60\,\text{T}$

      Kysytty

      deuteronin vauhti $v$ kilometreinä sekunnissa

      Periaate

      Deuteroni kiertää ympyrää, koska magneettinen voima $qvB$ on kohtisuorassa nopeutta vastaan ja toimii keskeisvoimana.

      Kaava

      $qvB = \dfrac{mv^2}{r}$, josta $v = \dfrac{qBr}{m}$

      Muunnokset

      $r$$= 12\,\text{cm}$
      $= 12 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
      $= 0{,}12\,\text{m}$

      lopuksi $1\,\text{km/s} = 1000\,\text{m/s}$.

      Sijoitus

      $v$$= \dfrac{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 0{,}60\,\text{T} \cdot 0{,}12\,\text{m}}{3{,}344 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}}$
      $= 3{,}449 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$
      $= 3449\,\text{km/s}$

      Vastaus

      $3{,}4 \cdot 10^{3}\,\text{km/s}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten säteessä $12\,\text{cm}$ ja kentässä $0{,}60\,\text{T}$.

      Järkevyys

      Vauhti on noin $1\,\%$ valon nopeudesta, joten klassinen kaava pätee vielä. Takaisin laskettuna

      $r$$= mv : (qB)$
      $= 3{,}344 \cdot 10^{-27} \cdot 3{,}449 \cdot 10^{6} : (1{,}602 \cdot 10^{-19} \cdot 0{,}60)\,\text{m}$
      $= 0{,}12\,\text{m}$
    3. Tehtävä 2-8

      Nopeusvalitsimen levyt ovat $2{,}0\,\text{cm}$:n päässä toisistaan, ja niiden välinen jännite on $600\,\text{V}$. Levyjen välissä on lisäksi sähkökenttää vastaan kohtisuora magneettikenttä, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}15\,\text{T}$.

      Millä vauhdilla ionit kulkevat valitsimen läpi suoraan? Anna vastaus kilometreinä sekunnissa.

      km/s
      Vastaus

      $2{,}0 \cdot 10^{2}\,\text{km/s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      levyjen etäisyys $d = 2{,}0\,\text{cm}$, levyjen välinen jännite $U = 600\,\text{V}$, magneettivuon tiheys $B = 0{,}15\,\text{T}$ kohtisuorassa sähkökenttää vastaan

      Kysytty

      vauhti $v$, jolla ionit kulkevat suoraan, kilometreinä sekunnissa

      Periaate

      Levyjen välinen kenttä on homogeeninen, joten sen voimakkuus on jännite jaettuna levyjen etäisyydellä (luku Homogeeninen sähkökenttä, potentiaali ja potentiaalienergia). Suoraan kulkevaan ioniin sähköinen ja magneettinen voima vaikuttavat yhtä suurina ja vastakkaisina.

      Kaava

      $E = \dfrac{U}{d}$ ja $qE = qvB$, josta $v = \dfrac{E}{B} = \dfrac{U}{dB}$

      Muunnokset

      $d$$= 2{,}0\,\text{cm}$
      $= 2{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$
      $= 0{,}020\,\text{m}$

      lopuksi $1\,\text{km/s} = 1000\,\text{m/s}$.

      Sijoitus

      $E$$= \dfrac{600\,\text{V}}{0{,}020\,\text{m}}$
      $= 3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$
      $v$$= \dfrac{3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}}{0{,}15\,\text{T}}$
      $= 2{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$
      $= 200\,\text{km/s}$

      Vastaus

      $2{,}0 \cdot 10^{2}\,\text{km/s}$

      Eli $200\,\text{km/s}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten etäisyydessä $2{,}0\,\text{cm}$ ja kentässä $0{,}15\,\text{T}$.

      Järkevyys

      Valitsin päästää tällä vauhdilla läpi kaikki ionit massasta ja varauksesta riippumatta. Jos levyt olisivat kaksi kertaa kauempana toisistaan, kenttä ja valittu vauhti puolittuisivat.

    4. Tehtävä 2-9

      Maan magneettikentän magneettivuon tiheys on Suomessa noin $50\,\mu\text{T}$. Protonin massa on $1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$.

      Kuinka suurella vauhdilla protonin pitäisi liikkua kohtisuoraan Maan kenttää vastaan, jotta siihen vaikuttava magneettinen voima olisi yhtä suuri kuin sen paino? Anna vastaus millimetreinä sekunnissa.

      mm/s
      Vastaus

      $2{,}0\,\text{mm/s}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      Maan magneettikenttä $B = 50\,\mu\text{T}$, protoni $m = 1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, nopeus kohtisuorassa kenttää vastaan; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$

      Kysytty

      vauhti $v$, jolla magneettinen voima on yhtä suuri kuin protonin paino, millimetreinä sekunnissa

      Periaate

      Kohtisuorassa kentässä magneettinen voima on $qvB$ ja paino $mg$. Kysytty vauhti saadaan merkitsemällä nämä yhtä suuriksi.

      Kaava

      $qvB = mg$, josta $v = \dfrac{mg}{qB}$

      Muunnokset

      $B$$= 50\,\mu\text{T}$
      $= 50 \cdot 10^{-6}\,\text{T}$
      $= 5{,}0 \cdot 10^{-5}\,\text{T}$

      lopuksi $1\,\text{m/s} = 1000\,\text{mm/s}$.

      Sijoitus

      $v$$= \dfrac{1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2}{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 5{,}0 \cdot 10^{-5}\,\text{T}}$
      $= 2{,}049 \cdot 10^{-3}\,\text{m/s}$
      $= 2{,}049\,\text{mm/s}$

      Vastaus

      $2{,}0\,\text{mm/s}$

      Kaksi merkitsevää numeroa kuten kentässä $50\,\mu\text{T}$.

      Järkevyys

      Jo etanan vauhdilla liikkuvaan protoniin vaikuttaa heikossakin Maan kentässä yhtä suuri magneettinen voima kuin painovoima. Hiukkasten tavallisilla vauhdeilla, noin $10^{6}\,\text{m/s}$, magneettinen voima on siis noin $10^{8}$–$10^{9}$ kertaa painoa suurempi, ja siksi painovoima jätetään huomiotta.

    Taso 3 · haastava 3 tehtävää

    Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.

    1. Tehtävä 2-10

      Radiohiililaboratorion massaspektrometrissä hiili-12- ja hiili-14-ionit, joilla on sama varaus, kiihdytetään levosta samalla jännitteellä ja ohjataan samaan magneettikenttään. Ionit kulkevat puoliympyrän ja osuvat ilmaisimeen, joka on raon vieressä.

      Hiili-12-ionien radan säde on $25{,}0\,\text{cm}$. Käytä massoina $12{,}0\,\text{u}$ ja $14{,}0\,\text{u}$.

      Kuinka kaukana toisistaan ovat hiili-12- ja hiili-14-ionien osumakohdat ilmaisimella? Anna vastaus senttimetreinä.

      cm
      Vastaus

      $4{,}0\,\text{cm}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      hiili-12- ja hiili-14-ionit, sama varaus $q$, sama kiihdytysjännite $U$ levosta, sama magneettikenttä $B$; $m_{12} = 12{,}0\,\text{u}$, $m_{14} = 14{,}0\,\text{u}$, $r_{12} = 25{,}0\,\text{cm}$; ionit kulkevat puoliympyrän

      Kysytty

      osumakohtien välimatka $\Delta d$ senttimetreinä

      Periaate

      Kiihdytyksessä $qU = \tfrac{1}{2}mv^2$, joten raskaampi ioni saa pienemmän vauhdin. Kentässä magneettinen voima on keskeisvoima, $r = mv : (qB)$. Kun vauhti sijoitetaan, säde on $r = \tfrac{1}{B}\sqrt{\tfrac{2mU}{q}}$, eli samoilla $U$, $q$ ja $B$ säde on verrannollinen massan neliöjuureen. Osumakohdan etäisyys raosta on halkaisija $2r$.

      Kaava

      $\dfrac{r_{14}}{r_{12}}$$= \sqrt{\dfrac{m_{14}}{m_{12}}}$

      josta

      $r_{14}$$= r_{12}\sqrt{\dfrac{m_{14}}{m_{12}}}$
      $\Delta d$$= 2r_{14} - 2r_{12}$
      $= 2\left(r_{14} - r_{12}\right)$

      Muunnokset

      Ei tarvita: massat ovat samassa yksikössä ja supistuvat, ja säde pysyy senttimetreinä.

      Sijoitus

      $r_{14}$$= 25{,}0\,\text{cm} \cdot \sqrt{\dfrac{14{,}0\,\text{u}}{12{,}0\,\text{u}}}$
      $= 27{,}003\,\text{cm}$
      $\Delta d$$= 2 \cdot (27{,}003\,\text{cm} - 25{,}0\,\text{cm})$
      $= 4{,}006\,\text{cm}$

      Vastaus

      $4{,}0\,\text{cm}$

      Kaksi merkitsevää numeroa, koska erotuksen $27{,}0\,\text{cm} - 25{,}0\,\text{cm}$ tarkkuus on kymmenesosasenttimetri.

      Järkevyys

      Hiili-14 on noin $17\,\%$ raskaampi, mutta säde kasvaa vain noin $8\,\%$, koska raskaampi ioni saa samasta jännitteestä pienemmän vauhdin. Neljän senttimetrin ero riittää hyvin siihen, että ionit osuvat eri ilmaisimiin.

    2. Tehtävä 2-11

      Syklotronissa protonit kiertävät magneettikentässä yhä suurempaa rataa, koska niitä kiihdytetään kahden D-kirjaimen muotoisen elektrodin välissä jokaisella puolikierroksella. Kiihdytysjännitteen on vaihdettava suuntaa samassa tahdissa kuin protonit kiertävät.

      Protonin massa on $1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$.

      Osoita, että protonin kierrosaika ei riipu sen vauhdista, ja laske protonien kiertotaajuus, kun magneettivuon tiheys on $1{,}50\,\text{T}$. Anna vastaus megahertseinä.

      MHz
      Vastaus

      $22{,}9\,\text{MHz}$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      protoni, $m = 1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, $B = 1{,}50\,\text{T}$

      Kysytty

      perustelu sille, ettei kierrosaika riipu vauhdista, ja kiertotaajuus $f$ megahertseinä

      Periaate

      Protoni kiertää ympyrää, koska magneettinen voima $qvB$ on keskeisvoima. Tasaisessa ympyräliikkeessä kierrosaika on radan pituus jaettuna vauhdilla (luku Tasainen ympyräliike ja normaalikiihtyvyys), ja taajuus on kierrosajan käänteisluku.

      Kaava

      $qvB = \dfrac{mv^2}{r}$ antaa $r = \dfrac{mv}{qB}$, ja

      $T$$= \dfrac{2\pi r}{v}$
      $= \dfrac{2\pi m}{qB}$

      josta vauhti on supistunut pois; siis $f = \dfrac{1}{T} = \dfrac{qB}{2\pi m}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: suureet ovat SI-yksiköissä, ja $\tfrac{\text{C} \cdot \text{T}}{\text{kg}} = \tfrac{1}{\text{s}}$. Lopuksi $1\,\text{MHz} = 10^{6}\,\text{Hz}$.

      Sijoitus

      $f$$= \dfrac{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 1{,}50\,\text{T}}{2\pi \cdot 1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}}$
      $= 2{,}286 \cdot 10^{7}\,\text{Hz}$
      $= 22{,}86\,\text{MHz}$

      Vastaus

      $22{,}9\,\text{MHz}$

      Kolme merkitsevää numeroa kuten kentässä $1{,}50\,\text{T}$.

      Järkevyys

      Nopeampi protoni kiertää suuremman ympyrän, mutta säde kasvaa samassa suhteessa kuin vauhti, joten kierrosaika $T = 1 : f \approx 44\,\text{ns}$ pysyy samana. Siksi syklotronin kiihdytysjännite voi vaihtaa suuntaa vakiotaajuudella. Taajuus on radiotaajuuksien alueella, jollaisia sähkölaitteet tuottavat helposti.

    3. Tehtävä 2-12

      Protoni ja alfahiukkanen kiihdytetään levosta samalla jännitteellä, ja sen jälkeen ne lentävät kohtisuoraan samaan magneettikenttään. Protonin massa on $1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $e$, alfahiukkasen massa $6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $2e$.

      Kuinka monta kertaa suurempi on alfahiukkasen radan säde kuin protonin?

      kertaa
      Vastaus

      $1{,}41$

      Näytä ratkaisu

      Annettu

      protoni $m_\text{p} = 1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, varaus $e$; alfahiukkanen $m_\alpha = 6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, varaus $2e$; sama kiihdytysjännite $U$ levosta ja sama kenttä $B$

      Kysytty

      säteiden suhde $r_\alpha : r_\text{p}$

      Periaate

      Kiihdytyksessä $qU = \tfrac{1}{2}mv^2$, joten $v = \sqrt{2qU : m}$. Kentässä magneettinen voima on keskeisvoima ja $r = mv : (qB)$. Sijoittamalla vauhti saadaan $r = \tfrac{1}{B}\sqrt{\tfrac{2mU}{q}}$: samoilla $U$ ja $B$ säde on verrannollinen suureen $\sqrt{m : q}$.

      Kaava

      $\dfrac{r_\alpha}{r_\text{p}}$$= \sqrt{\dfrac{m_\alpha : q_\alpha}{m_\text{p} : q_\text{p}}}$
      $= \sqrt{\dfrac{m_\alpha \, q_\text{p}}{m_\text{p} \, q_\alpha}}$

      Muunnokset

      Ei tarvita: massat ja varaukset supistuvat suhteessa, kun ne ovat samoissa yksiköissä;

      $q_\text{p} : q_\alpha$$= e : 2e$
      $= 1 : 2$

      Sijoitus

      $\dfrac{r_\alpha}{r_\text{p}}$$= \sqrt{\dfrac{6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg} \cdot e}{1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg} \cdot 2e}}$
      $= \sqrt{1{,}986}$
      $= 1{,}409$

      Vastaus

      $1{,}41$

      Kertaa, kolme merkitsevää numeroa; tulos on lähes täsmälleen $\sqrt{2}$.

      Järkevyys

      Alfahiukkasella on noin nelinkertainen massa ja kaksinkertainen varaus, joten $m : q$ on kaksinkertainen ja säde $\sqrt{2} \approx 1{,}41$-kertainen. Alfahiukkanen saa samasta jännitteestä kaksinkertaisen energian mutta pienemmän vauhdin kuin protoni, ja suurempi massa voittaa: rata on loivempi.

    Valokuvat

    • Gentle but wide green aurora display over Levi, Kittilä, Lapland, Finland, 2023 September - 2. Ximonic (Simo Räsänen). lähde, CC BY-SA 4.0
    • Electron charge-mass relation experiment. Treguel. lähde, CC BY-SA 4.0
    • Berkeley 60-inch cyclotron. U.S. Department of Energy, Office of Public Affairs. lähde, public domain