Varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä
Miksi laboratorio pystyy erottamaan muinaisen puunpalan hiili-14-atomit tavallisista hiiliatomeista, vaikka ne käyttäytyvät kemiallisesti samoin ja niitä on vain noin yksi biljoonasta?
Pohjatiedot
- Sähkökentässä varattuun hiukkaseen vaikuttaa voima $F = qE$, ja jännitteen $U$ yli kulkiessaan hiukkanen saa energiaa $W = qU$luku Homogeeninen sähkökenttä, potentiaali ja potentiaalienergia
- Magneettikentän voimakkuus on magneettivuon tiheys $B$, jonka yksikkö on teslaluku Magneetit, magneettinen dipoli ja magneettikenttä
- Tasaisessa ympyräliikkeessä kokonaisvoima osoittaa kohti radan keskipistettä ja on suuruudeltaan $\tfrac{mv^2}{r}$luku Tasainen ympyräliike ja normaalikiihtyvyys
Ydinpolku: etene vaiheiden mukaan. Valinnainen-merkityt tehtävät tarjoavat lisäharjoittelua. Valinnaisia tehtäviä 3.
Pohdinta
Radiohiiliajoituksessa muinaisen puunpalan ikä selviää siitä, kuinka paljon siinä on vielä jäljellä radioaktiivista hiili-14:ää. Hiili-14-atomeja on näytteen hiilessä vain noin yksi biljoonasta, ja kemiallisesti ne käyttäytyvät kuten tavallinen hiili-12. Laboratoriossa näytteen hiiliatomeista tehdään ioneja, jotka kiihdytetään suureen vauhtiin ja ohjataan magneettikenttään. Ilmaisimella hiili-12- ja hiili-14-ionit osuvat eri kohtiin, joten ne voidaan laskea erikseen.
Miten magneettikenttä voi lajitella hiukkasia, jotka eroavat toisistaan vain massaltaan?
Valinnainen Kertaa: sähkökenttä kiihdyttää
Ennusta
Tee ennusteet ennen tutkimista 3 kysymystä
Ennuste 1: vauhti magneettikentässä
Ennuste 2: kaksinkertainen vauhti
Ennuste 3: nopeusvalitsin
Tutki
Valitse hiukkanen ja kentät ja paina Laukaise. Seuraa, miten rata kaartuu, mihin hiukkanen osuu ja mitä sen vauhdille tapahtuu.
Simulaatio
Käyttöohje
Hiukkanen tulee kammioon vasemman seinän raosta ja liikkuu aluksi oikealle. Valitse hiukkanen, sen vauhti $v$, magneettikentän $B$ suuruus ja suunta sekä levyjen välisen sähkökentän $E$ voimakkuus, ja paina Laukaise. Sininen nuoli on nopeus, punaiset nuolet ovat magneettinen voima $\overline{F}_\text{m}$ ja sähköinen voima $\overline{F}_\text{s}$; voimanuolista pidempi on aina yhtä pitkä, ja lyhyempi on piirretty samassa suhteessa. Vasen seinä on ilmaisin: lukema $d$ on osumakohdan etäisyys raosta. Jos hiukkanen tulee ulos oikeasta reunasta, lukemissa näkyy sen poikkeama $y$ raon korkeudesta. Ruudukon ruudun sivu on $5\,\text{cm}$. Kun muutat jotakin arvoa, hiukkanen palaa raolle. Nopeus muuttaa vain animaation tahtia.
Mallin oletukset
Kammio on tyhjiö, ja kentät ovat homogeenisia koko kammiossa. Magneettikenttä on kohtisuorassa paperia vastaan, ja sähkökenttä osoittaa alalevystä ($+$) ylälevyyn ($-$). Hiukkasten massat ja varaukset ovat todellisia: protoni $1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja $+e$, deuteroni $3{,}344 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja $+e$, alfahiukkanen $6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja $+2e$ sekä negatiivinen vetyioni $1{,}674 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja $-e$. Painovoima jätetään pois, koska se on noin $10^{12}$ kertaa magneettista voimaa pienempi. Vauhdit ovat alle $1\,\%$ valon nopeudesta, joten klassinen mekaniikka riittää. Liike näytetään hidastettuna: normaalinopeudella yksi sekunti animaatiota vastaa $1{,}0 \cdot 10^{-7}\,\text{s}$:a. Lukemat ovat mallin arvoja, eivät mittauksia.
Laskennan selitys
Simulaatio laskee radan pienin aika-askelin Newtonin toisesta laista. Hiukkaseen vaikuttavat sähköinen voima $q\overline{E}$ ja magneettinen voima, jonka suuruus on $qvB$ ja suunta kohtisuorassa sekä nopeutta että kenttää vastaan; positiivisen varauksen voiman suunta saadaan oikean käden säännöllä. Osumakohta $d$, poikkeama $y$ ja vauhti saadaan lasketusta radasta, eikä niissä käytetä säteen kaavaa. Lukemien voimat $F_\text{m} = qvB$ ja $F_\text{s} = qE$ on laskettu lähtövauhdilla.
Koe 1: vain vauhti muuttuu
Testaa ennusteet 1 ja 2. Hiukkasena on protoni, magneettikenttä $0{,}20\,\text{T}$ osoittaa paperista ulos, eikä sähkökenttää ole. Muuta vain vauhtia. Paina Laukaise, seuraa rataa ja kirjaa osumakohta $d$ ja vauhti lopussa ainakin vauhdeilla $1{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ ja $2{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$, halutessasi myös muilla. Taulukossa vauhti on yksikössä $\text{Mm/s}$, $1\,\text{Mm/s} = 10^{6}\,\text{m/s}$. Radan säde on puolet osumakohdan etäisyydestä.
Alkutila: hiukkanen: protoni, vauhti $v$ = $1\,\text{Mm/s}$, magneettikenttä $B$: $0{,}20\,\text{T}$, kentän suunta: paperista ulos, sähkökenttä $E$ = $0\,\text{kV/m}$. Vakiona: hiukkanen, magneettikenttä $B$, kentän suunta, sähkökenttä $E$. Muutetaan: vauhti $v$.
| vauhti $v$ | $d$ $(\text{cm})$ | $v$ lopussa $(\text{Mm/s})$ |
|---|
Koe 2: nopeusvalitsin
Testaa ennuste 3. Kammiossa on nyt sähkökenttä $150\,\text{kV/m}$ ja magneettikenttä $0{,}15\,\text{T}$ paperista ulos, ja vauhti on $1{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$. Vaihda vain hiukkasta. Paina Laukaise ja kirjaa poikkeama ja voimat ainakin protonilla ja alfahiukkasella. Voimat ovat femtonewtoneina, $1\,\text{fN} = 10^{-15}\,\text{N}$.
Alkutila: hiukkanen: protoni, vauhti $v$ = $1\,\text{Mm/s}$, magneettikenttä $B$ = $0{,}15\,\text{T}$, kentän suunta: paperista ulos, sähkökenttä $E$ = $150\,\text{kV/m}$. Vakiona: vauhti $v$, magneettikenttä $B$, kentän suunta, sähkökenttä $E$. Muutetaan: hiukkanen.
| hiukkanen | $y$ $(\text{cm})$ | $F_m$ $(\text{fN})$ | $F_s$ $(\text{fN})$ |
|---|
Johtopäätös: mitä magneettikenttä tekee?
Kirjoita taulukoidesi perusteella: muuttiko magneettikenttä protonin vauhtia? Miten osumakohta ja radan säde riippuivat vauhdista? Miksi nopeusvalitsimen läpi kulkivat suoraan kaikki hiukkaset, vaikka niiden massat ja varaukset olivat erilaiset?
Mallivastaus
Vauhti oli lopussa sama kuin alussa, esimerkiksi $1{,}00 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$, vaikka protonin liike kääntyi vastakkaiseen suuntaan: magneettinen voima on kohtisuorassa nopeutta vastaan eikä tee työtä. Kun vauhti kaksinkertaistui $1{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$:sta $2{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$:iin, osumakohta siirtyi $10{,}4\,\text{cm}$:stä $20{,}9\,\text{cm}$:iin, joten myös säde $r = d : 2$ kaksinkertaistui: säde on suoraan verrannollinen vauhtiin. Nopeusvalitsimessa poikkeama oli $0\,\text{cm}$ kaikilla hiukkasilla. Alfahiukkaseen vaikutti sekä sähköinen että magneettinen voima $48\,\text{fN}$, kaksinkertainen protonin $24\,\text{fN}$:iin verrattuna, mutta voimat olivat yhä yhtä suuret ja vastakkaiset, joten kokonaisvoima oli nolla. Ehdosta $qE = qvB$ varaus supistuu, ja suoraan kulkee vauhti $v = E : B = 1{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$. Luvut ovat mallin arvoja.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Teoriatiivistelmä
Ydinajatus
Sähkökenttä kiihdyttää
Luvussa Homogeeninen sähkökenttä, potentiaali ja potentiaalienergia todettiin, että sähkökentässä varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voima $F_\text{s} = qE$. Positiiviseen hiukkaseen voima osoittaa kentän $\overline{E}$ suuntaan, negatiiviseen vastakkaiseen suuntaan. Kun hiukkanen kulkee jännitteen $U$ yli, kenttä tekee siihen työn $W = qU$, ja työ kasvattaa hiukkasen liike-energiaa. Levosta lähtevälle hiukkaselle pätee siis
$$\begin{aligned} F_\text{s} &= qE \\ qU &= \tfrac{1}{2} m v^2 \end{aligned}$$
missä $q$ on hiukkasen varaus (C), $E$ sähkökentän voimakkuus (V/m), $U$ jännite (V), $m$ massa (kg) ja $v$ vauhti (m/s). Sähkökentällä varattu hiukkanen saadaan liikkeelle ja sen vauhtia kasvatettua.
Magneettikenttä kääntää liikkuvaa varausta
Magneettikenttä $\overline{B}$ (luku Magneetit, magneettinen dipoli ja magneettikenttä) ei vaikuta levossa olevaan varaukseen. Liikkuvaan varattuun hiukkaseen se vaikuttaa magneettisella voimalla, joka on kohtisuorassa sekä hiukkasen nopeutta $\overline{v}$ että kenttää $\overline{B}$ vastaan. Voiman suunnan positiiviselle varaukselle antaa oikean käden sääntö: ojenna oikea käsi niin, että peukalo osoittaa nopeuden suuntaan ja muut sormet kentän suuntaan; kämmen työntää silloin voiman suuntaan. Negatiiviseen varaukseen voima vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan. Kun hiukkanen liikkuu kentän suuntaisesti, voima on nolla.

Voima ei muuta vauhtia: rata on ympyrä
Koska magneettinen voima on joka hetki kohtisuorassa nopeutta vastaan, se ei tee työtä. Hiukkasen liike-energia ja vauhti pysyvät samoina; vain liikkeen suunta muuttuu. Kun hiukkanen liikkuu kohtisuorassa homogeenista kenttää vastaan, voima on koko ajan yhtä suuri ja osoittaa kohti samaa pistettä. Hiukkanen on silloin tasaisessa ympyräliikkeessä, ja magneettinen voima toimii sen keskeisvoimana (luku Tasainen ympyräliike ja normaalikiihtyvyys).
Esimerkiksi protoniin, joka lentää vauhdilla $1{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ kohtisuoraan $0{,}20\,\text{T}$:n kenttää vastaan, vaikuttaa voima $3{,}2 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$, ja se kiertää ympyrää, jonka säde on noin $5{,}2\,\text{cm}$. Protonin paino $1{,}6 \cdot 10^{-26}\,\text{N}$ on noin $10^{12}$ kertaa pienempi, joten painovoima jätetään hiukkasten liikkeessä huomiotta.

Magneettinen voima ja ympyrärata
Magneettikentässä liikkuvaan varattuun hiukkaseen vaikuttavan magneettisen voiman suuruus on
$$F_\text{m} = q v B \sin\alpha$$
missä $q$ on hiukkasen varauksen suuruus (C), $v$ hiukkasen vauhti (m/s), $B$ magneettivuon tiheys (T) ja $\alpha$ nopeuden ja kentän välinen kulma. Kun nopeus on kohtisuorassa kenttää vastaan, $\sin 90^\circ = 1$ ja voima on suurin, $F_\text{m} = qvB$. Kentän suuntaisesti liikkuvaan hiukkaseen ei vaikuta voimaa, koska $\sin 0^\circ = 0$. Teslan määritelmästä seuraa, että $1\,\text{C} \cdot 1\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}} \cdot 1\,\text{T} = 1\,\text{N}$.
Kun hiukkanen liikkuu kohtisuorassa homogeenista magneettikenttää vastaan, magneettinen voima on ympyräliikkeen keskeisvoima. Newtonin toisen lain mukaan $qvB = \tfrac{mv^2}{r}$, ja ratkaisemalla saadaan radan säde:
$$\begin{aligned} q v B &= \frac{m v^2}{r} \\ r &= \frac{m v}{q B} \end{aligned}$$
missä $r$ on ympyräradan säde (m) ja $m$ hiukkasen massa (kg). Säde on suoraan verrannollinen hiukkasen massaan ja vauhtiin ja kääntäen verrannollinen varaukseen ja kenttään. Raskas tai nopea hiukkanen kaartuu loivasti, voimakas kenttä taivuttaa radan tiukalle. Kaava pätee, kun vauhti on pieni valon nopeuteen verrattuna. Alla oleva kuvaaja näyttää säteen $r$; simulaation ilmaisimella osumakohdan etäisyys raosta on halkaisija $d = 2r$.
Nopeusvalitsin ja massaspektrometri
Nopeusvalitsin
Nopeusvalitsimessa hiukkaset kulkevat kahden levyn välistä, missä on sekä sähkökenttä että sitä vastaan kohtisuora magneettikenttä. Kentät on suunnattu niin, että sähköinen voima $qE$ ja magneettinen voima $qvB$ ovat vastakkaissuuntaiset. Suoraan valitsimen läpi kulkee vain hiukkanen, johon voimat vaikuttavat yhtä suurina:
$$\begin{aligned} qE &= qvB \\ v &= \frac{E}{B} \end{aligned}$$
missä $E$ on levyjen välisen sähkökentän voimakkuus (V/m) ja $B$ magneettivuon tiheys (T). Varaus supistuu yhtälöstä, joten valitsin päästää suoraan läpi kaikki hiukkaset, joiden vauhti on $E : B$, olivat niiden massa, varaus ja varauksen merkki mitä tahansa. Nopeampiin hiukkasiin magneettinen voima on suurempi, ja ne kaartuvat sen suuntaan; hitaammat kaartuvat sähköisen voiman suuntaan.
Massaspektrometri
Massaspektrometrissä nopeusvalitsimesta tulevat ionit, joiden vauhti on siis tiedossa, ohjataan raon kautta toiseen magneettikenttään $B_2$. Siellä ne kulkevat puoliympyrän ja osuvat ilmaisimeen, joka on raon vieressä. Osumakohdan etäisyys raosta on radan halkaisija $2r$. Säteen kaavasta ratkaistaan ionin massa:
$$m = \frac{q B_2 r}{v}$$
Samalla vauhdilla ja varauksella radan säde on suoraan verrannollinen massaan, joten raskaammat ionit osuvat kauemmas. Näin erotetaan saman alkuaineen isotoopit, jotka eroavat toisistaan vain massaltaan: radiohiiliajoituksessa hiili-14-ionit erotetaan ja lasketaan erikseen hiili-12-ioneista. Massaspektrometrillä tunnistetaan myös esimerkiksi dopingaineita ja ympäristömyrkkyjä.
Hiukkaskiihdytin
Hiukkaskiihdyttimessä tarvitaan molempia kenttiä. Koska magneettinen voima ei tee työtä, vain sähkökenttä voi kasvattaa hiukkasen energiaa: aina kun hiukkanen kulkee kiihdytysvälin jännitteen $U$ yli, sen liike-energia kasvaa $qU$:n verran. Magneetit puolestaan taivuttavat ja kohdistavat hiukkassuihkua. Rengaskiihdyttimessä sama hiukkanen kulkee saman kiihdytysvälin läpi yhä uudelleen. Kun vauhti kasvaa, magneettikenttää vahvistetaan, jotta radan säde $r = mv : (qB)$ pysyy samana ja hiukkaset pysyvät renkaassa.

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin LHC-kiihdyttimen rengas on $26{,}7\,\text{km}$ pitkä. Sen $1232$ suprajohtavaa taivutusmagneettia tuottavat enimmillään noin $8{,}3\,\text{T}$:n kentän, ja protonien energia on vuodesta 2022 ollut $6{,}8\,\text{TeV}$ eli noin $1{,}1 \cdot 10^{-6}\,\text{J}$ protonia kohti (CERN 2017, LHC the guide; CERN 2022). Protonit kulkevat lähes valon nopeudella, joten kaava $r = mv : (qB)$ ei niille enää sellaisenaan päde, mutta periaate on sama: mitä suurempi energia, sitä voimakkaampi kenttä tai sitä suurempi rengas tarvitaan.
Yleinen virhekäsitys
Moni ajattelee, että magneettikenttä vetää varattua hiukkasta kentän suuntaan tai napaa kohti, kuten magneetti vetää rautanaulaa, ja että kenttä kiihdyttää hiukkasta. Magneettinen voima on kuitenkin aina kohtisuorassa sekä nopeutta että kenttää vastaan. Siksi se ei tee työtä eikä muuta hiukkasen vauhtia: se vain kääntää liikkeen suuntaa. Hiukkasen vauhtia voi kasvattaa vain sähkökenttä, ja siksi kiihdyttimissä on sekä sähkökenttiä että magneetteja.
Toinen virhe on unohtaa varauksen merkki. Oikean käden sääntö antaa voiman suunnan positiiviselle varaukselle, ja negatiiviseen varaukseen voima vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan. Elektroni, joka lentää samalla vauhdilla samaan kenttään kuin protoni, kaartuu siis vastakkaiseen suuntaan, ja sen rata on noin $1840$ kertaa pienempi, koska sen massa on niin paljon pienempi.
Tiivistelmä
- Sähkökenttä kiihdyttää varattua hiukkasta: voima on $F_\text{s} = qE$, ja jännitteen $U$ yli kulkiessaan hiukkanen saa liike-energiaa $qU$.
- Magneettinen voima $F_\text{m} = qvB \sin\alpha$ vaikuttaa vain liikkuvaan varaukseen. Se on kohtisuorassa sekä nopeutta että kenttää vastaan; suunta positiiviselle varaukselle oikean käden säännöllä, negatiiviselle vastakkainen.
- Magneettinen voima ei muuta vauhtia. Kohtisuorassa homogeenista kenttää vastaan liikkuva hiukkanen kiertää ympyrää, jonka säde on $r = mv : (qB)$.
- Nopeusvalitsimesta pääsee suoraan läpi vain vauhti $v = E : B$. Massaspektrometri erottaa samalla vauhdilla liikkuvat ionit massan mukaan, koska säde on verrannollinen massaan.
- Hiukkaskiihdyttimessä sähkökentät kasvattavat hiukkasten energiaa ja magneetit ohjaavat niiden rataa.
Valinnainen Palaa ennusteisiisi
Vertaa ennusteitasi kokeiden mallin arvoihin ja yhtälöön $r = mv : (qB)$. Palaa sitten alun kysymykseen: miksi hiili-14-ionit osuvat ilmaisimeen eri kohtaan kuin hiili-12-ionit, kun niillä on sama varaus ja ne tulevat magneettikenttään samalla vauhdilla (nopeusvalitsimen jälkeen)?
Muuttaisitko ennustettasi?
Sovella
Esimerkki
Tehtävä
Massaspektrometrin nopeusvalitsimessa sähkökentän voimakkuus on $6{,}00 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$ ja magneettivuon tiheys $0{,}200\,\text{T}$. Valitsimen läpi suoraan kulkeneet neonionit, joiden varaus on $q = e = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, tulevat raon kautta magneettikenttään, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}500\,\text{T}$. Ionit kaartuvat puoliympyrän ja osuvat ilmaisimeen $24{,}9\,\text{cm}$:n päähän raosta. Mikä on ionin massa kilogrammoina ja atomimassayksikköinä ($1\,\text{u} = 1{,}661 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$)?
Vaihe 1/7
Tunnetut ja kysytty. Valitsimessa $E = 6{,}00 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$ ja $B_1 = 0{,}200\,\text{T}$, taivutuskentässä $B_2 = 0{,}500\,\text{T}$, osumakohdan etäisyys raosta $d = 24{,}9\,\text{cm}$ ja ionin varaus $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$. Kysytään ionin massaa $m$.
Vaihe 2/7
Periaate. Valitsimen läpi suoraan kulkeneisiin ioneihin sähköinen ja magneettinen voima vaikuttivat yhtä suurina, joten niiden vauhti on $v = E : B_1$. Taivutuskentässä magneettinen voima on kohtisuorassa nopeutta vastaan ja toimii keskeisvoimana, joten ioni kulkee puoliympyrän. Osumakohdan etäisyys raosta on radan halkaisija, $d = 2r$.
Vaihe 3/7
Kaava ratkaistuna. Valitsimen ehdosta ratkaistaan vauhti ja keskeisvoiman yhtälöstä massa:
$$\begin{aligned} &qE = qvB_1 \;\Rightarrow\; v = \frac{E}{B_1} \\[6pt] &qvB_2 = \frac{m v^2}{r} \\ &m = \frac{q B_2 r}{v}, \quad r = \frac{d}{2} \end{aligned}$$
Vaihe 4/7
Yksikkömuunnokset. Säde on puolet etäisyydestä:
Muut suureet ovat valmiiksi SI-yksiköissä, ja $\tfrac{\text{V/m}}{\text{T}} = \tfrac{\text{m}}{\text{s}}$.
Vaihe 5/7
Sijoitus. Lasketaan ensin vauhti ja sitten massa:
$$\begin{aligned} v &= \frac{E}{B_1} \\ &= \frac{6{,}00 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}}{0{,}200\,\text{T}} \\ &= 3{,}00 \cdot 10^{5}\,\text{m/s} \\[6pt] m &= \frac{q B_2 r}{v} \\ &= 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 0{,}500\,\text{T} \\ &\quad \cdot \frac{0{,}1245\,\text{m}}{3{,}00 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}} \\ &= 3{,}324 \cdot 10^{-26}\,\text{kg} \end{aligned}$$
Atomimassayksikköinä
Vaihe 6/7
Tulos. Ionin massa on $3{,}32 \cdot 10^{-26}\,\text{kg}$ eli $20{,}0\,\text{u}$. Tulos ilmoitetaan kolmella merkitsevällä numerolla kuten etäisyys $24{,}9\,\text{cm}$ ja kentät.
Vaihe 7/7
Järkevyys. Neon-20-atomin massa on taulukon mukaan $19{,}99\,\text{u}$, joten ionit ovat neon-20:tä; protonin massaan verrattuna ioni on noin $20$ kertaa raskaampi, kuten pitääkin. Neonissa on myös isotooppia neon-22: sen ionit osuisivat $27{,}4\,\text{cm}$:n päähän eli noin $2{,}5\,\text{cm}$ kauemmas, sillä samalla vauhdilla säde kasvaa massan mukana. Vauhti $3{,}00 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$ on noin $0{,}1\,\%$ valon nopeudesta, joten kaava $r = mv : (qB)$ pätee hyvin.
Etsi virhe
Sovella uuteen tilanteeseen
Puolijohdetehtaan ioni-istutin ampuu boori-ioneja piikiekkoon. Ionien massa on $11{,}01\,\text{u}$ ($1\,\text{u} = 1{,}661 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$) ja varaus $e = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$. Ionit kiihdytetään levosta jännitteellä $20{,}0\,\text{kV}$, ja sen jälkeen ne ohjataan erottelumagneettiin, jossa niiden on kuljettava ympyränkaarta, jonka säde on $0{,}300\,\text{m}$, jotta ne pääsevät raon läpi.
Kuinka suuri magneettivuon tiheyden on oltava? Vastaa teslaina.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Tilanteessa on kaksi vaihetta. Mitä sähkökenttä tekee kiihdytyksessä, ja mikä voima pitää ionin ympyräradalla magneetissa?
Vihje 2: mikä yhteys
Kiihdytyksestä $qU = \tfrac{1}{2}mv^2$, josta $v = \sqrt{2qU : m}$. Magneetissa $qvB = mv^2 : r$, josta $B = mv : (qr)$.
Vihje 3: välivaihe
Massa on
ja vauhti on $v = 5{,}92 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$.
Näytä ratkaisu
Annettu
boori-ioni, massa $m = 11{,}01\,\text{u}$, $1\,\text{u} = 1{,}661 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, varaus $q = e = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$; kiihdytysjännite $U = 20{,}0\,\text{kV}$, ionit lähtevät levosta; radan säde magneetissa $r = 0{,}300\,\text{m}$
Kysytty
erottelumagneetin magneettivuon tiheys $B$ teslaina
Periaate
Kiihdytyksessä sähkökentän tekemä työ $qU$ muuttuu kokonaan ionin liike-energiaksi, koska ioni lähtee levosta tyhjiössä. Magneetissa ionin nopeus on kohtisuorassa kenttää vastaan, joten magneettinen voima $qvB$ on ympyräradan keskeisvoima eikä muuta vauhtia.
Kaava
$qU = \tfrac{1}{2}mv^2$, josta $v = \sqrt{\dfrac{2qU}{m}}$; $qvB = \dfrac{mv^2}{r}$, josta $B = \dfrac{mv}{qr}$
Muunnokset
Sijoitus
Vastaus
$0{,}225\,\text{T}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten jännitteessä $20{,}0\,\text{kV}$ ja säteessä $0{,}300\,\text{m}$.
Järkevyys
Kenttä on samaa suuruusluokkaa kuin vahvan kestomagneetin pinnalla, joten sähkömagneetti tuottaa sen helposti. Vauhti $5{,}9 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$ on noin $0{,}2\,\%$ valon nopeudesta, joten klassinen kaava pätee. Takaisin laskettuna $r = mv : (qB) = 0{,}300\,\text{m}$, kuten pitääkin.
Tarkista osaamisesi
Exit ticket
Vastaa ensin itse ja avaa vastaus vasta sitten.
- Nopeusvalitsimen levyjen välissä sähkökentän voimakkuus on $3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$ ja magneettivuon tiheys $0{,}10\,\text{T}$. Millä vauhdilla ionit kulkevat valitsimen läpi suoraan?
Vastaus
$v$$= \tfrac{E}{B}$$= \tfrac{3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}}{0{,}10\,\text{T}}$$= 3{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$olipa ionin massa tai varaus mikä tahansa.
- Protoni ja elektroni lentävät samalla vauhdilla kohtisuoraan samaan magneettikenttään. Miten niiden radat eroavat?
Vastaus
Radat kaartuvat vastakkaisiin suuntiin, koska varaukset ovat vastakkaismerkkiset. Varausten suuruus on sama, joten säde $r = mv : (qB)$ on verrannollinen massaan: elektronin rata on noin $1840$ kertaa pienempi kuin protonin.
1. Käsite
2. Voiman suunta
3. Radan säde
Alfahiukkanen, jonka massa on $6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $2e = 3{,}204 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, lentää vauhdilla $1{,}5 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ kohtisuoraan magneettikenttään, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}50\,\text{T}$. Kuinka suuri on hiukkasen ympyräradan säde? Vastaa senttimetreinä.
Vihje 1: ohjaava kysymys
Mikä voima pitää hiukkasen ympyräradalla, ja mihin se osoittaa?
Vihje 2: mikä yhteys
Magneettinen voima on keskeisvoima: $qvB = mv^2 : r$, josta $r = mv : (qB)$.
Vihje 3: välivaihe
Muista, että alfahiukkasen varaus on $2e$:
Näytä ratkaisu
Annettu
alfahiukkanen, $m = 6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, $q = 2e = 3{,}204 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, $v = 1{,}5 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ kohtisuorassa kenttää vastaan, $B = 0{,}50\,\text{T}$
Kysytty
ympyräradan säde $r$ senttimetreinä
Periaate
Magneettinen voima $qvB$ on kohtisuorassa nopeutta vastaan ja koko ajan yhtä suuri, joten hiukkanen on tasaisessa ympyräliikkeessä ja magneettinen voima on sen keskeisvoima.
Kaava
$qvB = \dfrac{mv^2}{r}$, josta $r = \dfrac{mv}{qB}$
Muunnokset
Kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, joten säde saadaan metreinä; lopuksi $1\,\text{m} = 100\,\text{cm}$.
Sijoitus
Vastaus
$6{,}2\,\text{cm}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten vauhdissa $1{,}5 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ ja kentässä $0{,}50\,\text{T}$.
Järkevyys
Protoni kiertäisi samalla vauhdilla samassa kentässä säteellä $3{,}1\,\text{cm}$. Alfahiukkasen massa on noin nelinkertainen mutta varaus kaksinkertainen, joten säteen $r = mv : (qB)$ pitää olla noin kaksinkertainen, kuten se on.
Ehdotus: yksi vastaus ei vielä kerro koko osaamistasi, mutta kertaa asia teoriatiivistelmästä ja tee ydintehtävät.
Valinnainen 4. Selitä: hiukkaskiihdytin
CERNin LHC-kiihdyttimessä protonit kiertävät $26{,}7\,\text{km}$:n pituista rengasta. Selitä, miksi protonien energiaa kasvatetaan sähkökentillä eikä magneeteilla ja miksi suuremman energian kiihdytin tarvitsee voimakkaammat magneetit tai suuremman renkaan.
Mallivastaus
Magneettinen voima on aina kohtisuorassa protonin nopeutta vastaan, joten se ei tee työtä eikä voi kasvattaa protonin liike-energiaa. Energiaa kasvattaa sähkökenttä: aina kun protoni kulkee kiihdytysvälin jännitteen $U$ yli, kenttä tekee siihen työn $qU$. Magneettien tehtävä on taivuttaa protonien rata renkaaksi. Radan säde on $r = mv : (qB)$, joten nopeampi protoni kaartuu loivemmin. Jotta se pysyisi samassa renkaassa, kenttää $B$ on vahvistettava. Kun magneettien kenttää ei voi enää kasvattaa, suurempi energia vaatii suuremman säteen eli suuremman renkaan. Lähellä valon nopeutta kaava muuttuu suhteellisuusteorian mukaiseksi, mutta periaate on sama.
Arvioi oma vastauksesi
Rastita kohdat, jotka omassa vastauksessasi jo on.
Kertaa asia teoriatiivistelmästä ja harjoittele tehtävillä.
Tehtävät
Taso 1 · perusharjoitus 5 tehtävää
Yksi kaava tai yksi päättelyaskel. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 2-1Ydintehtävä
Tyhjiöputkessa kulkevan protonisuihkun protonien vauhti on $3{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$. Putken ympärillä olevat kelat tuottavat magneettikentän, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}25\,\text{T}$ ja joka on kohtisuorassa protonien nopeutta vastaan. Protonin varaus on $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$.
Kuinka suuri magneettinen voima yhteen protoniin vaikuttaa? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{-14}\,\text{N}$.
Vastaus
$1{,}2 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$
Näytä ratkaisu
Annettu
protoni, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, $v = 3{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$, $B = 0{,}25\,\text{T}$, nopeus kohtisuorassa kenttää vastaan
Kysytty
protoniin vaikuttava magneettinen voima $F_\text{m}$ muodossa $\ldots \cdot 10^{-14}\,\text{N}$
Periaate
Magneettikentässä liikkuvaan varattuun hiukkaseen vaikuttaa magneettinen voima. Kun nopeus on kohtisuorassa kenttää vastaan, $\sin 90^\circ = 1$ ja voima on suurimmillaan.
Kaava
$F_\text{m} = qvB \sin\alpha$, kun $\alpha = 90^\circ$: $F_\text{m} = qvB$
Muunnokset
Ei tarvita: kaikki suureet ovat SI-yksiköissä, ja
$1\,\text{C} \cdot 1\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}} \cdot 1\,\text{T}$$= 1\,\text{N}$Sijoitus
$F_\text{m}$$= 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 3{,}0 \cdot 10^{5}\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}} \cdot 0{,}25\,\text{T}$$= 1{,}2015 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$Vastaus
$1{,}2 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten vauhdissa $3{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$ ja kentässä $0{,}25\,\text{T}$.
Järkevyys
Voima on hyvin pieni, mutta protonin massa on vain $1{,}7 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, joten kiihtyvyys on noin $10^{13}\,\text{m/s}^2$: suihku kaartuu selvästi jo muutaman senttimetrin matkalla. Pyöristetyillä luvuilla
$1{,}6 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 3 \cdot 10^{5}\,\text{m/s} \cdot 0{,}25\,\text{T}$$\approx 1{,}2 \cdot 10^{-14}\,\text{N}$sama tulos.
- Tehtävä 2-2Ydintehtävä
Koulun elektronisuihkuputkessa elektronit, joiden massa on $9{,}109 \cdot 10^{-31}\,\text{kg}$ ja varaus $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, lentävät vauhdilla $2{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ kohtisuoraan magneettikenttää vastaan. Magneettivuon tiheys on $1{,}5\,\text{mT}$. Kuinka suuri on elektronien ympyräradan säde? Anna vastaus millimetreinä.
Vastaus
$7{,}6\,\text{mm}$
Näytä ratkaisu
Annettu
elektroni, $m = 9{,}109 \cdot 10^{-31}\,\text{kg}$, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, $v = 2{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ kohtisuorassa kenttää vastaan, $B = 1{,}5\,\text{mT}$
Kysytty
ympyräradan säde $r$ millimetreinä
Periaate
Magneettinen voima on kohtisuorassa nopeutta vastaan ja koko ajan yhtä suuri, joten elektroni on tasaisessa ympyräliikkeessä ja magneettinen voima on sen keskeisvoima.
Kaava
$qvB = \dfrac{mv^2}{r}$, josta $r = \dfrac{mv}{qB}$
Muunnokset
$B$$= 1{,}5\,\text{mT}$$= 1{,}5 \cdot 0{,}001\,\text{T}$$= 1{,}5 \cdot 10^{-3}\,\text{T}$lopuksi $1\,\text{m} = 1000\,\text{mm}$.
Sijoitus
$r$$= \dfrac{9{,}109 \cdot 10^{-31}\,\text{kg} \cdot 2{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}}{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 1{,}5 \cdot 10^{-3}\,\text{T}}$$= 7{,}581 \cdot 10^{-3}\,\text{m}$$= 7{,}581\,\text{mm}$Vastaus
$7{,}6\,\text{mm}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten vauhdissa ja kentässä.
Järkevyys
Elektronin massa on hyvin pieni, joten jo heikko, millitesloissa mitattava kenttä taivuttaa sen pienelle ympyrälle. Protoni kiertäisi samoilla arvoilla noin $1840$ kertaa suurempaa ympyrää, noin $14\,\text{m}$:n säteellä.
- Tehtävä 2-3
Nopeusvalitsimen levyjen välissä on sähkökenttä $4{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$ ja sitä vastaan kohtisuora magneettikenttä, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}080\,\text{T}$. Millä vauhdilla ionit kulkevat valitsimen läpi suoraan? Anna vastaus kilometreinä sekunnissa.
Vastaus
$5{,}0 \cdot 10^{2}\,\text{km/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
$E = 4{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$, $B = 0{,}080\,\text{T}$, kentät kohtisuorassa toisiaan vastaan
Kysytty
vauhti $v$, jolla ionit kulkevat suoraan, kilometreinä sekunnissa
Periaate
Valitsimen läpi suoraan kulkevaan ioniin vaikuttavat sähköinen voima $qE$ ja magneettinen voima $qvB$ yhtä suurina ja vastakkaisina, joten kokonaisvoima on nolla eikä rata kaarru.
Kaava
$qE = qvB$, josta varaus supistuu ja $v = \dfrac{E}{B}$
Muunnokset
$\tfrac{\text{V/m}}{\text{T}} = \tfrac{\text{m}}{\text{s}}$; lopuksi $1\,\text{km/s} = 1000\,\text{m/s}$.
Sijoitus
$v$$= \dfrac{4{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}}{0{,}080\,\text{T}}$$= 5{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$$= 500\,\text{km/s}$Vastaus
$5{,}0 \cdot 10^{2}\,\text{km/s}$
Eli $500\,\text{km/s}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten kentissä.
Järkevyys
Tulos ei riipu ionin massasta eikä varauksesta. Vauhti on noin $0{,}2\,\%$ valon nopeudesta, tavallinen ionisuihkun vauhti. Tarkistus:
$qvB$$= q \cdot 5{,}0 \cdot 10^{5} \cdot 0{,}080$$= q \cdot 4{,}0 \cdot 10^{4}$$= qE$ - Tehtävä 2-4
Alfahiukkanen, jonka varaus on $3{,}204 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, kiihdytetään levosta jännitteellä $1{,}5\,\text{kV}$. Kuinka suuren liike-energian se saa? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{-16}\,\text{J}$.
Vastaus
$4{,}8 \cdot 10^{-16}\,\text{J}$
Näytä ratkaisu
Annettu
alfahiukkanen, $q = 3{,}204 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, kiihdytysjännite $U = 1{,}5\,\text{kV}$, lähtee levosta
Kysytty
liike-energia $E_\text{k}$ muodossa $\ldots \cdot 10^{-16}\,\text{J}$
Periaate
Sähkökenttä tekee hiukkaseen työn $W = qU$, kun hiukkanen kulkee jännitteen $U$ yli. Tyhjiössä levosta lähtevän hiukkasen koko liike-energia tulee tästä työstä.
Kaava
$E_\text{k} = W = qU$
Muunnokset
$U$$= 1{,}5\,\text{kV}$$= 1{,}5 \cdot 1000\,\text{V}$$= 1500\,\text{V}$ja $1\,\text{C} \cdot 1\,\text{V} = 1\,\text{J}$.
Sijoitus
$E_\text{k}$$= 3{,}204 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 1500\,\text{V}$$= 4{,}806 \cdot 10^{-16}\,\text{J}$Vastaus
$4{,}8 \cdot 10^{-16}\,\text{J}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten jännitteessä $1{,}5\,\text{kV}$.
Järkevyys
Alfahiukkasen varaus on kaksinkertainen protoniin verrattuna, joten se saa samasta jännitteestä kaksinkertaisen energian; protonille tulisi
$1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 1500\,\text{V}$$= 2{,}4 \cdot 10^{-16}\,\text{J}$Energia ei riipu massasta.
- Tehtävä 2-5
Protoni lentää vauhdilla $5{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$ magneettikentässä, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}40\,\text{T}$. Nopeuden ja kentän välinen kulma on $30^\circ$. Protonin varaus on $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$.
Kuinka suuri magneettinen voima protoniin vaikuttaa? Anna vastaus muodossa $\ldots \cdot 10^{-13}\,\text{N}$.
Vastaus
$1{,}6 \cdot 10^{-13}\,\text{N}$
Näytä ratkaisu
Annettu
protoni, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, $v = 5{,}0 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$, $B = 0{,}40\,\text{T}$, nopeuden ja kentän välinen kulma $\alpha = 30^\circ$
Kysytty
magneettinen voima $F_\text{m}$ muodossa $\ldots \cdot 10^{-13}\,\text{N}$
Periaate
Magneettinen voima riippuu nopeuden ja kentän välisestä kulmasta: vain kenttää vastaan kohtisuora nopeuden osa $v \sin\alpha$ aiheuttaa voimaa.
Kaava
$F_\text{m} = qvB \sin\alpha$
Muunnokset
Ei tarvita: suureet ovat SI-yksiköissä, ja $\sin 30^\circ = 0{,}5$.
Sijoitus
$F_\text{m}$$= 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 5{,}0 \cdot 10^{6}\,\tfrac{\text{m}}{\text{s}} \cdot 0{,}40\,\text{T} \cdot 0{,}5$$= 1{,}602 \cdot 10^{-13}\,\text{N}$Vastaus
$1{,}6 \cdot 10^{-13}\,\text{N}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten vauhdissa ja kentässä.
Järkevyys
Kohtisuorassa kentässä voima olisi kaksinkertainen, $3{,}2 \cdot 10^{-13}\,\text{N}$; kulma $30^\circ$ puolittaa sen, koska vain puolet nopeudesta on kohtisuorassa kenttää vastaan. Kentän suuntaisesti liikkuvaan protoniin voimaa ei olisi lainkaan.
Taso 2 · soveltava harjoitus 4 tehtävää
Kaksi vaihetta, mittausaineiston käsittely, yksikkömuunnos tai kaavan ratkaiseminen. Ydintehtävät ensin, loput lisäharjoitusta.
- Tehtävä 2-6Ydintehtävä
Protoni, jonka massa on $1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, kiihdytetään levosta jännitteellä $500\,\text{V}$. Sen jälkeen se lentää kohtisuoraan magneettikenttään, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}050\,\text{T}$.
Kuinka suuri on protonin ympyräradan säde? Anna vastaus senttimetreinä.
Vastaus
$6{,}5\,\text{cm}$
Näytä ratkaisu
Annettu
protoni, $m = 1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, kiihdytysjännite $U = 500\,\text{V}$, lähtee levosta; $B = 0{,}050\,\text{T}$ kohtisuorassa nopeutta vastaan
Kysytty
ympyräradan säde $r$ senttimetreinä
Periaate
Kiihdytyksessä sähkökentän tekemä työ $qU$ muuttuu protonin liike-energiaksi, koska protoni lähtee levosta tyhjiössä. Magneettikentässä magneettinen voima $qvB$ on ympyräradan keskeisvoima eikä muuta vauhtia.
Kaava
$qU = \tfrac{1}{2}mv^2$, josta $v = \sqrt{\dfrac{2qU}{m}}$; $qvB = \dfrac{mv^2}{r}$, josta $r = \dfrac{mv}{qB}$
Muunnokset
Ei tarvita: suureet ovat SI-yksiköissä. Lopuksi $1\,\text{m} = 100\,\text{cm}$.
Sijoitus
$v$$= \sqrt{\dfrac{2 \cdot 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 500\,\text{V}}{1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}}}$$= 3{,}0945 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$$$\begin{aligned} r &= \dfrac{1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}}{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 0{,}050\,\text{T}} \\ &\quad \cdot 3{,}0945 \cdot 10^{5}\,\text{m/s} \\ &= 0{,}06463\,\text{m} = 6{,}463\,\text{cm} \end{aligned}$$
Vastaus
$6{,}5\,\text{cm}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten kentässä $0{,}050\,\text{T}$; jännite $500\,\text{V}$ tulkitaan vähintään kaksinumeroiseksi.
Järkevyys
Vauhti $3 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$ on noin $0{,}1\,\%$ valon nopeudesta, joten klassinen mekaniikka pätee. Säde on laboratoriolaitteen kokoluokkaa. Jos kiihdytysjännite nelinkertaistettaisiin, vauhti ja säde kaksinkertaistuisivat.
- Tehtävä 2-7Ydintehtävä
Deuteroni, jonka massa on $3{,}344 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, kiertää kokeessa ympyrärataa, jonka säde on $12\,\text{cm}$, magneettikentässä $0{,}60\,\text{T}$. Kuinka suuri on deuteronin vauhti? Anna vastaus kilometreinä sekunnissa.
Vastaus
$3{,}4 \cdot 10^{3}\,\text{km/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
deuteroni, $m = 3{,}344 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, radan säde $r = 12\,\text{cm}$, $B = 0{,}60\,\text{T}$
Kysytty
deuteronin vauhti $v$ kilometreinä sekunnissa
Periaate
Deuteroni kiertää ympyrää, koska magneettinen voima $qvB$ on kohtisuorassa nopeutta vastaan ja toimii keskeisvoimana.
Kaava
$qvB = \dfrac{mv^2}{r}$, josta $v = \dfrac{qBr}{m}$
Muunnokset
$r$$= 12\,\text{cm}$$= 12 \cdot 0{,}01\,\text{m}$$= 0{,}12\,\text{m}$lopuksi $1\,\text{km/s} = 1000\,\text{m/s}$.
Sijoitus
$v$$= \dfrac{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 0{,}60\,\text{T} \cdot 0{,}12\,\text{m}}{3{,}344 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}}$$= 3{,}449 \cdot 10^{6}\,\text{m/s}$$= 3449\,\text{km/s}$Vastaus
$3{,}4 \cdot 10^{3}\,\text{km/s}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten säteessä $12\,\text{cm}$ ja kentässä $0{,}60\,\text{T}$.
Järkevyys
Vauhti on noin $1\,\%$ valon nopeudesta, joten klassinen kaava pätee vielä. Takaisin laskettuna
$r$$= mv : (qB)$$= 3{,}344 \cdot 10^{-27} \cdot 3{,}449 \cdot 10^{6} : (1{,}602 \cdot 10^{-19} \cdot 0{,}60)\,\text{m}$$= 0{,}12\,\text{m}$ - Tehtävä 2-8
Nopeusvalitsimen levyt ovat $2{,}0\,\text{cm}$:n päässä toisistaan, ja niiden välinen jännite on $600\,\text{V}$. Levyjen välissä on lisäksi sähkökenttää vastaan kohtisuora magneettikenttä, jonka magneettivuon tiheys on $0{,}15\,\text{T}$.
Millä vauhdilla ionit kulkevat valitsimen läpi suoraan? Anna vastaus kilometreinä sekunnissa.
Vastaus
$2{,}0 \cdot 10^{2}\,\text{km/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
levyjen etäisyys $d = 2{,}0\,\text{cm}$, levyjen välinen jännite $U = 600\,\text{V}$, magneettivuon tiheys $B = 0{,}15\,\text{T}$ kohtisuorassa sähkökenttää vastaan
Kysytty
vauhti $v$, jolla ionit kulkevat suoraan, kilometreinä sekunnissa
Periaate
Levyjen välinen kenttä on homogeeninen, joten sen voimakkuus on jännite jaettuna levyjen etäisyydellä (luku Homogeeninen sähkökenttä, potentiaali ja potentiaalienergia). Suoraan kulkevaan ioniin sähköinen ja magneettinen voima vaikuttavat yhtä suurina ja vastakkaisina.
Kaava
$E = \dfrac{U}{d}$ ja $qE = qvB$, josta $v = \dfrac{E}{B} = \dfrac{U}{dB}$
Muunnokset
$d$$= 2{,}0\,\text{cm}$$= 2{,}0 \cdot 0{,}01\,\text{m}$$= 0{,}020\,\text{m}$lopuksi $1\,\text{km/s} = 1000\,\text{m/s}$.
Sijoitus
$E$$= \dfrac{600\,\text{V}}{0{,}020\,\text{m}}$$= 3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}$$v$$= \dfrac{3{,}0 \cdot 10^{4}\,\text{V/m}}{0{,}15\,\text{T}}$$= 2{,}0 \cdot 10^{5}\,\text{m/s}$$= 200\,\text{km/s}$Vastaus
$2{,}0 \cdot 10^{2}\,\text{km/s}$
Eli $200\,\text{km/s}$, kaksi merkitsevää numeroa kuten etäisyydessä $2{,}0\,\text{cm}$ ja kentässä $0{,}15\,\text{T}$.
Järkevyys
Valitsin päästää tällä vauhdilla läpi kaikki ionit massasta ja varauksesta riippumatta. Jos levyt olisivat kaksi kertaa kauempana toisistaan, kenttä ja valittu vauhti puolittuisivat.
- Tehtävä 2-9
Maan magneettikentän magneettivuon tiheys on Suomessa noin $50\,\mu\text{T}$. Protonin massa on $1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$.
Kuinka suurella vauhdilla protonin pitäisi liikkua kohtisuoraan Maan kenttää vastaan, jotta siihen vaikuttava magneettinen voima olisi yhtä suuri kuin sen paino? Anna vastaus millimetreinä sekunnissa.
Vastaus
$2{,}0\,\text{mm/s}$
Näytä ratkaisu
Annettu
Maan magneettikenttä $B = 50\,\mu\text{T}$, protoni $m = 1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, nopeus kohtisuorassa kenttää vastaan; $g = 9{,}81\,\text{m/s}^2$
Kysytty
vauhti $v$, jolla magneettinen voima on yhtä suuri kuin protonin paino, millimetreinä sekunnissa
Periaate
Kohtisuorassa kentässä magneettinen voima on $qvB$ ja paino $mg$. Kysytty vauhti saadaan merkitsemällä nämä yhtä suuriksi.
Kaava
$qvB = mg$, josta $v = \dfrac{mg}{qB}$
Muunnokset
$B$$= 50\,\mu\text{T}$$= 50 \cdot 10^{-6}\,\text{T}$$= 5{,}0 \cdot 10^{-5}\,\text{T}$lopuksi $1\,\text{m/s} = 1000\,\text{mm/s}$.
Sijoitus
$v$$= \dfrac{1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg} \cdot 9{,}81\,\text{m/s}^2}{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 5{,}0 \cdot 10^{-5}\,\text{T}}$$= 2{,}049 \cdot 10^{-3}\,\text{m/s}$$= 2{,}049\,\text{mm/s}$Vastaus
$2{,}0\,\text{mm/s}$
Kaksi merkitsevää numeroa kuten kentässä $50\,\mu\text{T}$.
Järkevyys
Jo etanan vauhdilla liikkuvaan protoniin vaikuttaa heikossakin Maan kentässä yhtä suuri magneettinen voima kuin painovoima. Hiukkasten tavallisilla vauhdeilla, noin $10^{6}\,\text{m/s}$, magneettinen voima on siis noin $10^{8}$–$10^{9}$ kertaa painoa suurempi, ja siksi painovoima jätetään huomiotta.
Taso 3 · haastava 3 tehtävää
Valinnaisia: soveltamista, kaksi ideaa yhdessä tai uusi tilanne, jossa päättelet itse.
- Tehtävä 2-10
Radiohiililaboratorion massaspektrometrissä hiili-12- ja hiili-14-ionit, joilla on sama varaus, kiihdytetään levosta samalla jännitteellä ja ohjataan samaan magneettikenttään. Ionit kulkevat puoliympyrän ja osuvat ilmaisimeen, joka on raon vieressä.
Hiili-12-ionien radan säde on $25{,}0\,\text{cm}$. Käytä massoina $12{,}0\,\text{u}$ ja $14{,}0\,\text{u}$.
Kuinka kaukana toisistaan ovat hiili-12- ja hiili-14-ionien osumakohdat ilmaisimella? Anna vastaus senttimetreinä.
Vastaus
$4{,}0\,\text{cm}$
Näytä ratkaisu
Annettu
hiili-12- ja hiili-14-ionit, sama varaus $q$, sama kiihdytysjännite $U$ levosta, sama magneettikenttä $B$; $m_{12} = 12{,}0\,\text{u}$, $m_{14} = 14{,}0\,\text{u}$, $r_{12} = 25{,}0\,\text{cm}$; ionit kulkevat puoliympyrän
Kysytty
osumakohtien välimatka $\Delta d$ senttimetreinä
Periaate
Kiihdytyksessä $qU = \tfrac{1}{2}mv^2$, joten raskaampi ioni saa pienemmän vauhdin. Kentässä magneettinen voima on keskeisvoima, $r = mv : (qB)$. Kun vauhti sijoitetaan, säde on $r = \tfrac{1}{B}\sqrt{\tfrac{2mU}{q}}$, eli samoilla $U$, $q$ ja $B$ säde on verrannollinen massan neliöjuureen. Osumakohdan etäisyys raosta on halkaisija $2r$.
Kaava
$\dfrac{r_{14}}{r_{12}}$$= \sqrt{\dfrac{m_{14}}{m_{12}}}$josta
$r_{14}$$= r_{12}\sqrt{\dfrac{m_{14}}{m_{12}}}$$\Delta d$$= 2r_{14} - 2r_{12}$$= 2\left(r_{14} - r_{12}\right)$Muunnokset
Ei tarvita: massat ovat samassa yksikössä ja supistuvat, ja säde pysyy senttimetreinä.
Sijoitus
$r_{14}$$= 25{,}0\,\text{cm} \cdot \sqrt{\dfrac{14{,}0\,\text{u}}{12{,}0\,\text{u}}}$$= 27{,}003\,\text{cm}$$\Delta d$$= 2 \cdot (27{,}003\,\text{cm} - 25{,}0\,\text{cm})$$= 4{,}006\,\text{cm}$Vastaus
$4{,}0\,\text{cm}$
Kaksi merkitsevää numeroa, koska erotuksen $27{,}0\,\text{cm} - 25{,}0\,\text{cm}$ tarkkuus on kymmenesosasenttimetri.
Järkevyys
Hiili-14 on noin $17\,\%$ raskaampi, mutta säde kasvaa vain noin $8\,\%$, koska raskaampi ioni saa samasta jännitteestä pienemmän vauhdin. Neljän senttimetrin ero riittää hyvin siihen, että ionit osuvat eri ilmaisimiin.
- Tehtävä 2-11
Syklotronissa protonit kiertävät magneettikentässä yhä suurempaa rataa, koska niitä kiihdytetään kahden D-kirjaimen muotoisen elektrodin välissä jokaisella puolikierroksella. Kiihdytysjännitteen on vaihdettava suuntaa samassa tahdissa kuin protonit kiertävät.
Protonin massa on $1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$.
Osoita, että protonin kierrosaika ei riipu sen vauhdista, ja laske protonien kiertotaajuus, kun magneettivuon tiheys on $1{,}50\,\text{T}$. Anna vastaus megahertseinä.
Vastaus
$22{,}9\,\text{MHz}$
Näytä ratkaisu
Annettu
protoni, $m = 1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, $q = 1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C}$, $B = 1{,}50\,\text{T}$
Kysytty
perustelu sille, ettei kierrosaika riipu vauhdista, ja kiertotaajuus $f$ megahertseinä
Periaate
Protoni kiertää ympyrää, koska magneettinen voima $qvB$ on keskeisvoima. Tasaisessa ympyräliikkeessä kierrosaika on radan pituus jaettuna vauhdilla (luku Tasainen ympyräliike ja normaalikiihtyvyys), ja taajuus on kierrosajan käänteisluku.
Kaava
$qvB = \dfrac{mv^2}{r}$ antaa $r = \dfrac{mv}{qB}$, ja
$T$$= \dfrac{2\pi r}{v}$$= \dfrac{2\pi m}{qB}$josta vauhti on supistunut pois; siis $f = \dfrac{1}{T} = \dfrac{qB}{2\pi m}$
Muunnokset
Ei tarvita: suureet ovat SI-yksiköissä, ja $\tfrac{\text{C} \cdot \text{T}}{\text{kg}} = \tfrac{1}{\text{s}}$. Lopuksi $1\,\text{MHz} = 10^{6}\,\text{Hz}$.
Sijoitus
$f$$= \dfrac{1{,}602 \cdot 10^{-19}\,\text{C} \cdot 1{,}50\,\text{T}}{2\pi \cdot 1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}}$$= 2{,}286 \cdot 10^{7}\,\text{Hz}$$= 22{,}86\,\text{MHz}$Vastaus
$22{,}9\,\text{MHz}$
Kolme merkitsevää numeroa kuten kentässä $1{,}50\,\text{T}$.
Järkevyys
Nopeampi protoni kiertää suuremman ympyrän, mutta säde kasvaa samassa suhteessa kuin vauhti, joten kierrosaika $T = 1 : f \approx 44\,\text{ns}$ pysyy samana. Siksi syklotronin kiihdytysjännite voi vaihtaa suuntaa vakiotaajuudella. Taajuus on radiotaajuuksien alueella, jollaisia sähkölaitteet tuottavat helposti.
- Tehtävä 2-12
Protoni ja alfahiukkanen kiihdytetään levosta samalla jännitteellä, ja sen jälkeen ne lentävät kohtisuoraan samaan magneettikenttään. Protonin massa on $1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $e$, alfahiukkasen massa $6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$ ja varaus $2e$.
Kuinka monta kertaa suurempi on alfahiukkasen radan säde kuin protonin?
Vastaus
$1{,}41$
Näytä ratkaisu
Annettu
protoni $m_\text{p} = 1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, varaus $e$; alfahiukkanen $m_\alpha = 6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg}$, varaus $2e$; sama kiihdytysjännite $U$ levosta ja sama kenttä $B$
Kysytty
säteiden suhde $r_\alpha : r_\text{p}$
Periaate
Kiihdytyksessä $qU = \tfrac{1}{2}mv^2$, joten $v = \sqrt{2qU : m}$. Kentässä magneettinen voima on keskeisvoima ja $r = mv : (qB)$. Sijoittamalla vauhti saadaan $r = \tfrac{1}{B}\sqrt{\tfrac{2mU}{q}}$: samoilla $U$ ja $B$ säde on verrannollinen suureen $\sqrt{m : q}$.
Kaava
$\dfrac{r_\alpha}{r_\text{p}}$$= \sqrt{\dfrac{m_\alpha : q_\alpha}{m_\text{p} : q_\text{p}}}$$= \sqrt{\dfrac{m_\alpha \, q_\text{p}}{m_\text{p} \, q_\alpha}}$Muunnokset
Ei tarvita: massat ja varaukset supistuvat suhteessa, kun ne ovat samoissa yksiköissä;
$q_\text{p} : q_\alpha$$= e : 2e$$= 1 : 2$Sijoitus
$\dfrac{r_\alpha}{r_\text{p}}$$= \sqrt{\dfrac{6{,}645 \cdot 10^{-27}\,\text{kg} \cdot e}{1{,}673 \cdot 10^{-27}\,\text{kg} \cdot 2e}}$$= \sqrt{1{,}986}$$= 1{,}409$Vastaus
$1{,}41$
Kertaa, kolme merkitsevää numeroa; tulos on lähes täsmälleen $\sqrt{2}$.
Järkevyys
Alfahiukkasella on noin nelinkertainen massa ja kaksinkertainen varaus, joten $m : q$ on kaksinkertainen ja säde $\sqrt{2} \approx 1{,}41$-kertainen. Alfahiukkanen saa samasta jännitteestä kaksinkertaisen energian mutta pienemmän vauhdin kuin protoni, ja suurempi massa voittaa: rata on loivempi.
Valokuvat
- Gentle but wide green aurora display over Levi, Kittilä, Lapland, Finland, 2023 September - 2. Ximonic (Simo Räsänen). lähde, CC BY-SA 4.0
- Electron charge-mass relation experiment. Treguel. lähde, CC BY-SA 4.0
- Berkeley 60-inch cyclotron. U.S. Department of Energy, Office of Public Affairs. lähde, public domain